Omistajapolitiikan päivitys Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy

Päätös

Ryhmäpuheenvuorot käyttivät Riku Tapio (Keskusta) Henri Ramberg (Vasemmisto) Ryhmäpuheenvuorot merkittiin käytetyiksi. Riku Tapio esitti Terhi Heikkilän kannattamana, että "liitteeseen 1 strategisiksi yhtiöiksi merkitään seuraavat tytäryhtiöt. Koy Koskirova (Koskikatu 19, liikerakennus) Koy Campus Borealis (Rantavitikantie 33, toimistorakennus) Rovaniemen Linja-autoasema Oy (Lapinkävijäntie 2, toimitila- ja toimistorakennus) Koy Rovaniemen Ukkoherrantie 18 (Kansankatu 9, toimistorakennus) Koy Napapiirin palvelut (Joulumaantie 1, liiketiloja) Lisäksi esitän, että Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:n taseessa olevaa Koskikatu 18–20 (Liiketila- ja toimistorakennus) ei saa myydä sen strategisen merkityksen vuoksi sekä tytäryhtiöihin kuuluvaa Koy Hälyä (Valtakatu 5, parkkipaikka ja maanalainen toimitila ) koskevat muutokset edellyttävät kaupungin ennakkokantaa. Muilta osin päätösehdotuksen mukaisesti." Henri Ramberg esitti Mari Ikosen kannattamana, että "omistajapolitiikka lähetetään takaisin valmisteltavaksi siten, että konserniohjetta päivitetään ennen omistajapoliittisten linjausten tekemistä niin, että konserniohjetta täsmennetään ennakkokannan kysymisen osalta. Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että käsiteltävänä oleva asia tuodaan uudelleen valtuuston päätettäväksi yhdessä konserniohjeen kanssa." Perustelut pöytäkirjaan: "Omistajapolitiikan päivittämisessä RoMan osalta ongelmallista on etenkin kohta: “Roman tytäryhtiöitä voidaan myydä/sulauttaa yhtiön hallituksen päätöksellä ilman kaupungin ennakkokantaa pl. tässä omistajapoliitikassa strategiseksi merkittyjen osalta.” Rovaniemen kaupungin konserniohje määrää tällä hetkellä, että kaupungin ennakkokannan antaa kaupunginhallitus. Konserniohjeen mukaan ennakkokanta haetaan muun muassa seuraavissa asioissa: yritysjärjestelyt (esimerkiksi sulautuminen) konsernin ja konserniyhteisöjen toimintaan nähden tärkeän liiketoiminnan, omaisuuden tai oikeuksien (mukaan lukien immateriaalioikeudet) hankkiminen, myyminen, vuokraaminen, luovuttaminen tai panttaaminen; kiinteistö- ja yrityskaupoissa, mikäli kiinteistö- tai yrityskauppoja ei ole erityisesti annettu yhteisön tehtäväksi. muu yhteisön tai omistajan kannalta merkittävä asia. Epäselvää on, miten toimitaan tilanteessa, jossa yhtiö hankkisi omistukseensa uusia omaisuuseriä omistajapoliittisen linjausten päivittämisen jälkeen, joita ei haluta tai muisteta päivittää omistajapolitiikkaan, niin voiko yhtiö jatkossa myydä tai luovuttaa tällaisen omaisuuserän edelleen ilman ennakkokantaa? Kolmanneksi on huomio kiinnitettävä siihen, että jatkossa tytäryhtiöitä voidaan myydä/sulauttaa yhtiön hallituksen päätöksellä ilman kaupungin ennakkokantaa pois lukien omistajapolitiikassa strategiseksi merkittyjä kohteita, olisi kyseessä valtuustolta merkittävä ennakkolinjaus suhteessa konserniohjeeseen. Mikäli nyt yhdelle konserniyhtiölle annetaan omistajapoliittisissa linjauksissa erivapaus olla pyytämättä ennakkokantaa, lienee tulevaisuudessa useammalla yhtiöllä halu tuoda esityksiä siitä, mistä kaikesta ennakkokantaa ei tarvitsisi pyytää. Tämä vaikeuttaa omistajaohjauksen kannalta sitä, että miten kokonaisuutta voidaan hallita ja millä tavalla voidaan varmistaa omistajan eli rovaniemeläisten etu kulloisessakin tilanteessa, jos jatkossa yhä useampi yhtiö haluaisi tiettyjä erivapauksia suhteessa konserniohjeeseen nähden. ******************** RoMan yhtiöjärjestyksessä – joka minulle on viranhaltijan toimesta toimitettu – on merkitty, että: "Yhtiön toimialana on harjoittaa Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan alueella elinkeinotoimintaa palvelevien rakennusten ja kiinteistöjen rakennuttamis-, markkinointi- ja vuokraustoimintaa. Lisäksi yhtiö voi harjoittaa alaan liittyvää koulutus, konsultointi ja neuvontapalveluita." Asiaan liittyvä epäselvyys – ainakin itselleni – on esimerkiksi se, onko yhteisön tehtäväksi annettu erityisesti kiinteistö- tai yrityskauppojen teko vai ei? Määrätäänkö asiasta yhtiöjärjestyksessä, omistajapolitiikassa vai molemmissa? Yhtiöstä on myyty tähänkin asti omaisuuseriä pois – ja tullaan jatkossakin myymään – jotka ovat esimerkiksi kannattamattomia tai jotka eivät palvele yhtiön, eikä omistajan intressejä tai vaikkapa kaupunkistrategiaa. Osasta kohteista on tavanomaisesti pyydetty kaupungin ennakkokanta, jonka kaupunginhallitus on antanut. Mutta nyt yhtiölle, jonka yhtiöjärjestykseen ei ilmeisesti kuulu kiinteistöjen tai näiden omistamiseen liittyvien osakkeiden myynti, annetaan valtuudet myydä omaisuuseriä ilman kaupungin ennakkokantaa – joita ei ennakolta määrätty säästettäväksi. On perusteltua kysyä, miksi mainittu muutos halutaan tehdä, eikä omistajalta haluta enää hakea ennakkokantaa? ****************** Kuntalain 14 §:n mukaan valtuusto päättää omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta. Kuntalain 39 §:n mukaan, kunnanhallituksen tehtävä on vastata kunnan toiminnan omistajaohjauksesta. Omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Kuntalain 47 §:ssä puolestaan määrätään kunnan tytäryhteisöjen toiminnasta ja konserniohjeesta. Pykälässä mainitaan muun muassa, että omistajaohjauksella on huolehdittava siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu ja että konserniohjetta sovelletaan kunnan tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen. Lisäksi mainitussa määrätään, että konserniohjeessa annetaan tarpeelliset määräykset velvollisuudesta hankkia kunnan kanta asiaan ennen päätöksentekoa. Kanta hankkia kunnan kanta ennen päätöksentekoa tulee siis linjata konserniohjeessa Kuntalain mukaan. Nyt olemme siirtämässä tämän osalta sääntelyä konserniohjeen ulkopuolelle. Onko varmistettu, että menettely on Kuntalain 47 §:n mukainen? ***************** Viimeinen huoli liittyy siihen, kun jatkossa omistajaa ei olisi tarvetta konsultoida tiettyjen asioiden osalta, voitaisiin yhtiössä tehdä ”liiketoiminnallisin perustein” kauppoja, jotka jäävät omistajalta hämärän peittoon. Käytännössä uusi menettely siirtäisi yhtiön toimintaa omistajaohjauksen ulkopuolelle. Huonoimmillaan se mahdollistasi piilokorruptatitiivisen toiminnan, joka kaiketi ei liene yhtiön eikä kaupungin tahtotila. On huomattava, että ennakkokannan pyytämättä jättäminen mahdollistaa omaisuuserien myymisen halvallakin, jopa alihintaan. Tämä ei liene kenenkään halu, mutta tämäkin on perusteltavissa liiketoiminnallisin perustein." Koska oltiin tehty palautusesitys jota ei voida hyväksyä yksimielisesti, puheenjohtaja totesi, että on suoritettava äänestys. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat asian käsittelyn jatkamisen kannalla vastaavat JAA, ja ne, jotka ovat asian valmisteluun palauttamisen kannalla (Rambergin esitys) vastaavat EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 40 JAA -ääntä ja 11 EI -ääntä, 0 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että äänestyksen tuloksena asian käsittelyä jatketaan. Henri Ramberg esitti Mari Ikosen kannattamana, että valtuusto ei hyväksy uusia omistajapoliittisia linjauksia, koska ne ovat epäselvät suhteessa Rovaniemen kaupungin konserniohjeeseen sekä Kuntalain 47 §:n kanssa. Valtuuston hyväksyi yksimielisesti Riku Tapion tekemän muutosesityksen. Koska oltiin tehty kaksi toisistaan poikkeavaa ja kannatettua päätösehdotusta, puheenjohtaja totesi, että on suoritettava äänestys. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat Tapion hyväksytyn muutosesityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Rambergin muutosesityksen kannalla vastaavat EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 41 JAA -ääntä ja 9 EI -ääntä, 1 tyhjää, 0 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että Riku Tapion esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Henri Ramberg pyysi merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä.