Rovaniemen kaupungin kasvuohjelma 2026-2030

Päätös

Ryhmäpuheenvuoron käyttivät Heikki Kontiosalo, Keskusta Terhi Heikkilä, SDP Katri Kerola, Kokoomus ja KD Tapio Keränen, Perussuomalaiset Laura Tarvainen, Vihreät Ryhmäpuheenvuorot merkittiin käytetyiksi. Laura Tarvainen esitti Ella Keski-Panulan ja Vesa Puurosen kannattamana seuraavia muutoksia kasvuohjelmaan: Lisäysesitys: s. 47 “Rovaniemi Lapin pääkaupunkina osaltaan toteuttaa Lapin luovien alojen, taiteen ja kulttuurin kasvuohjelmaa.” seuraava lisäys luovien alojen toimenpiteisiin: s 47 “Kaupunki kaavoittaa, varaa ja kunnostaa tiloja luovien alojen käyttöön. Luodaan Rovaniemelle kulttuuri- ja työtiloja taiteilijoille, tapahtumatuottajille ja luoville yrittäjille kohtuuhinnoin.” Ja mittareiksi lisäykset: s 48 Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä luovien alojen käytössä on 50 % lisää uusia tai uudistettuja tiloja (neliöissä mitattuna). Luovien alojen yritysten määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä 25 prosenttia. Esitämme s.30 lisäyksiä: 1. Panostamme maata pitkin saavutettavuuden kehittämiseen. 2. Otamme käyttöön luontohyvitysmallin matkailupäästöjen vähentämiseksi, sekä 3. Sidomme kaikki matkailun kärkitoimenpiteet kaupungin hiilineutraaliustavoitteisiin . 4. Tuemme matkailuyrityksiä uusiutuvan energian käytössä, joukkoliikenteen kehittämisessä ja luonnon kantokyvyn huomioimisessa. Lisäys s. 32. Matkailualan hiilijalanjälki pienenee ja maata pitkin Rovaniemelle saapuneiden osuus kasvaa s. 39 Mineraali- ja kaivannaisteollisuus poistetaan kärkialoista ja sen tilalle lisätään uusi kärki: regenariitivinen liiketoiminta Tulevaisuuteen katsova Rovaniemi nostaa elinvoimansa uudelle tasolle edistämällä regeneratiivista liiketoimintaa – eli sellaista taloudellista toimintaa, joka vahvistaa luonnon kantokykyä ja ekosysteemien hyvinvointia samalla kun luo uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja. Tämä on liiketoimintaa, jossa pyritään aktiivisesti parantamaan ympäristön tilaa. Rovaniemen vahvuudet – laajat metsä- ja suoalueet, puhdas arktinen luonto, vahva tutkimusosaaminen (Lapin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Lapin ammattikorkeakoulu) – luovat ainutlaatuisen pohjan kehittää luontopohjaisia innovaatioita, ennallistamista ja kiertobiotaloutta. Regeneratiivinen liiketoiminta täydentää kaupungin perinteisiä vahvuusaloja tarjoamalla pitkäjänteisen ja resilienssiä lisäävän kasvumahdollisuuden: se luo uutta arvoa luontoa kunnioittaen – päinvastoin kuin lyhytikäiset, luonnonvarojen kulutuksen perustuvat mallit. (Esimerkkejä alasta ovat mm. korkean jalostusarvon luonnontuoteyritykset (marjat, kasvit, sienet, luonnonkosmetiikka, funktionaaliset elintarvikkeet) jotka hyödyntävät uusiutuvia raaka-aineita vastuullisesti, ennallistamis- ja luonnonhoitoyritykset (soiden ja metsien kunnostuspalvelut, hiilinieluhankkeet) sekä luonnonarvomarkkinoihin erikoistuvat toimijat (ekologiset kompensaatiot, hiili- ja luontokreditit). Myös muut uudistavat innovaatiot – kuten luonnonpääoman mittaus- ja seurantateknologiat, luontoon perustuvat ratkaisut ilmastonmuutokseen sopeutumisessa (esim. viherinfrastruktuuri, tulvasuojeluratkaisut) ja kiertotalouden bioinnovaatioiden pilotit – kuuluvat tähän kärkialaan. Tavoitteenamme tulisi olla, että Rovaniemi profiloituu regeneratiivisen talouden kärkikaupungiksi, jossa uudet yritykset ja investoinnit tekevät ympäristöstä parempaa samalla, kun ne vahvistavat alueen osaamista, hyvinvointia ja työllisyyttä.) toimenpiteet: Yrityskiihdytys ja klusterikehitys: Perustetaan Regeneratiivisen liiketoiminnan innovaatioverkosto, joka kokoaa yhteen luonnontuotealan yrittäjät, ennallistamispalvelujen tuottajat, tutkijat sekä rahoittajat. Käynnistetään yrityskiihdytysohjelma uudistavan talouden startupeille ja kasvuyrityksille. Pilotit ja testiympäristöt: Rakennetaan Rovaniemestä kokeiluympäristö regeneratiivisille ratkaisuille. Kaupunki osoittaa soveltuvia maa-alueita ja kannustaa pilottihankkeisiin: esimerkiksi hiilensidontaan ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen tähtääviin ennallistamishankkeisiin yhteistyössä yritysten ja maanomistajien kanssa. Paikalliset teknologiayritykset ja tutkimuslaitokset voisivat kehittää drone-, satelliitti- ja IoT-pohjaisia ratkaisuja luonnon tilan seurantaan, hiilinielujen todentamiseen ja ennallistamisen vaikuttavuuden mittaamiseen. Investointien ja rahoituksen aktivointi: Kaupunki laatii ”Luontopääoman kiihdytysohjelman”, joka hakee aktiivisesti sekä julkista että yksityistä rahoitusta regeneratiivisiin hankkeisiin. Tavoitteena on hyödyntää EU:n vihreän kehityksen ohjelman rahoitusmahdollisuuksia. Kaupunki myös sisällyttää omiin hankintoihinsa ja maankäytön suunnitteluun tukitoimia ja helpottaa lupaprosesseja hankkeille, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Koulutus ja osaaminen: Tuetaan uusien koulutuspolkujen syntyä regeneratiivisissa aloissa. Yhteistyössä oppilaitosten kanssa kehitetään räätälöityjä täydennyskoulutus- ja yrittäjyysohjelmia (esim. “Luonto+Business”-koulutusohjelma), jotka antavat valmiuksia luontopohjaisten tuotteiden kehittämiseen, ennallistamismenetelmiin ja markkinoiden tuntemukseen. Hyödynnetään Lapin korkeakoulujen osaamista ja luodaan Arktinen bio- ja kiertotalouden osaamiskeskus, joka tarjoaisi neuvontaa ja tutkimusyhteistyötä paikallisille yrityksille. Ehdotamme, että s. 26 lause “Digitaalisuuden ja datatalouden sekä kierto- ja energiatalouden ja ilmastoviisauden edistäminen toimivat poikkileikkaavina periaatteina siltä osin kuin ne soveltuvat näiden kärkialojen kehittämiseen.” muutetaan muotoon “digitaalisuuden ja datatalouden sekä kierto- ja energiatalouden ja ilmastoviisauden edistäminen toimivat poikkileikkaavina periaatteina. Lisäys: s.26 Toimimme kestävästi ja vastuullisesti. Tämä vastuullisuus näkyy kaikessa toiminnassamme ja varmistaa, että otamme huomioon niin taloudelliset, ympäristölliset kuin sosiaaliset näkökohdat. Varmistamme, että työvoimapolitiikkamme on eettistä, yhdenvertaista ja oikeudenmukaista. Varmistamme, ettemme tue työperäistä hyväksikäyttöä. Vesa Puuronen esitti Henri Rambergin kannattamana seuraavaa muutosta kasvuohjelmaan: s. 21: ilmaus "Edistämme ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kaivostoiminnan ... " korvaamaan ilmauksen "Edistämme kaivostoiminnan." Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat kaupunginhallituksen pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Puurosen muutosesityksen kannalla vastaavat EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 21 JAA -ääntä ja 30 EI -ääntä, 0 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että Puurosen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat s. 26 muutoksen (digi) osalta kaupunginhallituksen pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Tarvaisen muutosesityksen kannalla vastaavat EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 JAA -ääntä ja 13 EI -ääntä, 0 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat Lisäys s. 26 osalta kaupunginhallituksen pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Tarvaisen muutosesityksen kannalla vastaavat EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 31 JAA -ääntä ja 20 EI -ääntä, 0 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat s. 47 Lapin luovien alojen kasvuohjelman osalta kaupunginhallituksen pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Tarvaisen muutosesityksen kannalla vastaavat EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 35 JAA -ääntä ja 16 EI -ääntä, 0 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat s. 47 tilat osalta kaupunginhallituksen pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Tarvaisen muutosesityksen kannalla vastaavat EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 34 JAA -ääntä ja 17 EI -ääntä, 0 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat s. 48 mittarit osalta kaupunginhallituksen pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Tarvaisen muutosesityksen kannalla vastaavat EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 JAA -ääntä, 12 EI -ääntä ja 1 tyhjää, 0 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksenesitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat s. 30 ja s. 32 osalta kaupunginhallituksen pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Tarvaisen muutosesityksen kannalla vastaavat EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 35 JAA -ääntä ja 16 EI -ääntä, 0 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat s. 39 osalta kaupunginhallituksen pohjaesityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Tarvaisen muutosesityksen kannalla vastaavat EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 42 JAA -ääntä, 6 EI -ääntä ja 3 tyhjää, 0 oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi. Muilta osin kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti.