Talousarvio 2026 ja taloussuunnitelma 2026-29

Talous- ja konsernijaosto, 27.5.2025

Näkymä taloussuunnittelukauteen Kaupungin tulos on tämänhetkisten ennusteiden mukaan kuluvana vuonna 1,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2024 lopussa kaupungin taseessa oli 21,5 miljoona euroa kertynyttä ylijäämää, joten vuoden 2025 lopussa jäljellä olisi ennusteen toteutuessa 19,7 M€. Päivitetyn investointien 2025 toteuma-arvion ja tilinpäätösennusteen mukaisesti kuluvana vuonna otetaan lisää velkaa otetaan 6 miljoonaa euroa, jolloin sitä on vuoden lopussa 260,7 miljoonaa euroa. ​​​​Talousarvion muutosesityksen (KV 26.5.) mukaisesti toteutuessaan kaupungin tulos olisi -3,4 M€ alijäämäinen, ylijäämäpuskuria olisi vuoden lopussa 18,1 M€ ja lisää velkaa otettaisiin 14,2 M€, jolloin sitä olisi vuoden lopussa 268,3 M€. Kuntakenttään on viime vuosina kohdistunut suuria muutoksia. Soteuudistus on heikentänyt Järvenpään verorahoitusta pysyvästi 6,7 miljoonalla eurolla ja vuosina 2025-27 lisäksi 1,9 miljoonalla eurolla vuosittain. TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnille 2025, jolloin Keski-Uudenmaan kuntien työllisyysalue aloitti toimintansa Järvenpää vastuukuntanaan. Heikko työllisyystilanne heijastuu kaupungin kustannuksiin ja on lisännyt merkittävästi kaupungin rahoitusvastuita kuluvana ja edelleen lähivuosina. Valmistelussa on myös uusia merkittäviä uudistuksia, kuten vuodelle 2027 suunnitellut valtionosuusjärjestelmän ja kiinteistöverotuksen uudistukset. Näiden kuntakohtaisista vaikutuksista ei toistaiseksi ole käytettävissä edes alustavia tietoja. Talouden toipuminen taantumasta on käynnistynyt selvästi ennakoitua hitaammin. Korkea työttömyys ja sakkaava rakentaminen näkyvät kaupungin kaikissa verotuloissa ja ennusteet ovat selvästi aiempaa matalammat. Taloussuunnitelmavuosien verorahoituksen tasoon liittyy näin ollen merkittäviä heikennyksiä ja jälleen myös epävarmuuksia tulevista muutoksista. Tämänhetkisin tiedoin kaupungin verorahoituksen riittävyys tehtäviin nähden on heikkenemässä. Investointeihin kohdistuu uusia korotuspaineita ja tehtävien lisääntyessä, palvelutarpeiden muuttuessa ja kustannusten kasvaessa toiminnan menopaineet ovat huomattavia. Korkotasot ovat laskeneet, mikä hiukan helpottaa taloustilannetta. Nykyisillä veroasteilla, investoinneilla, palveluilla ja kustannustasoilla kaupungin rahoitus on riittämätön kattamaan sekä toiminnasta että investoinneista aiheutuvat menot. Kehyksen laadintaperiaatteet Kehys laaditaan vuosiksi 2026-29. Aikaisempien vuosien laadintaperiaatteiden mukaisesti sitovuustasojen määrärahat ovat nettositovia koko taloussuunnitelmakauden osalta. Näin ollen, mikäli sitovuustasolla jää käyttämättä määrärahaa vuodelta 2026,​ voivat lautakunnat esittää vuoden 2026 tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä käyttämättä jääneiden määrärahojen siirtämistä tuleville vuosille. Vastaavasti mikäli määräraha ylittyy,​ tulee lautakunnan esittää viimeistään vuoden viimeiselle valtuustolle, miten ylitys tullaan kattamaan saman taloussuunnitelmakauden eli vuosien 2027-​29 määrärahasta. Järvenpään Veden kehyksen laadinnassa on aiemmasta poiketen tarkastelu liikelaitoksen tulorahoituksen riittävyyttä suhteessa käyttötalous- ja investointimenoihin. Kehystä ei ole laadittu toimintakatetasolla, vaan liikelaitoksen tuloksen tulee olla riittävä siten, että vesilaitoksen menot saadaan katettua ilman lainarahoitusta. Tavoitteeseen päästäkseen Veden tulee tasapainottaa rahoitus eli asiakasmaksutulot sekä toimintakulut tai investoinnit. Taloussuunnitelmakehyksen valmistelun reunaehdot ja tilanne Kehyksen laadinnassa huomioidaan kaupungin nykyinen taloustilanne sekä viimeisimmät taloussuunnitelmakautta koskevat verotulo- ja valtionosuusennusteet, viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot kuntien muuttuvista tehtävistä, rahoitus- ja kustannuseristä sekä kehyksen laadinta-aikataulussa päivitettävät investointiohjelmatiedot. Kaupungin strategiassa asetetut taloustavoitteet vuosina 2026 ja 2030 ohjaavat kehyksen valmistelua. Strategian mukaisesti tavoitteena on, että taseen kertynyt ylijäämä on vuonna 2026 vähintään 17 miljoonaa euroa ja lainamäärä on korkeintaan 320 miljoonaa ja vuonna 2030 taseen kertynyt ylijäämä on vähintään 25 miljoonaa euroa ja lainamäärä korkeintaan 301 miljoonaa euroa. Tämänhetkisten valmistelutietojen valossa ainoastaan vuoden 2026 lainamäärätavoite on saavutettavissa ilman taloutta sopeuttavia toimenpiteitä. Taloustavoitteisiin pääsemiseksi voidaan hyödyntää toimintaan kohdistuvia sopeutuksia, investointeihin tehtäviä karsintoja ja veroperusteisiin tehtäviä muutoksia. Toimintaan aiempina vuosina kohdistuneet pysyvät sopeutusvaatimukset ja niiden mukaan tehdyt toimet ovat olleet mittavia. Osa sopeutusvaateista on edelleen saavuttamatta. Sopeutustoimia, joilla voitaisiin saavuttaa vielä suurempia taloudellisia hyötyjä ei ole tunnistettu ilman, että päätetään vähentää tarjottavien palvelujen määrää tai kavennetaan tarjottavien palvelujen valikoimaa. Mikäli halutaan edetä lisäsopeutuksen kautta, tulee löytyä poliittinen yhteisymmärrys lakkautettavista palveluista. Alustavien laskelmien perusteella verotulojen heikentyminen yhdessä kasvavien etuusvastuumenojen ja muiden pakottavien menolisäysten kanssa johtaa tilanteeseen, jossa taloustavoitteet eivät em. toiminnan sopeutuspotentiaali huomioiden ole realistisesti saavutettavissa ilman veroperusteisiin tehtäviä muutoksia. Verotulojen heikentyminen ja etuusmenojen samanaikainen kasvu on pitkälti suhdanneriippuvaista. Jotta suhdannevaihtelut eivät johtaisi kohtuuttomiin, vuosittain vaihteleviin olevien palvelujen sopeutusvaatimuksiin, tulisi arvioida ratkaisukeinona myös veroperusteiden väliaikaisten muutosten mahdollisuutta. Vuoden 2030 lainamäärätavoitteen saavuttaminen edellyttää muista sopeutuksista riippumatta investointien karsintaa tällä hetkellä esitetyistä tasoista. Investointiohjelmien kasvaminen johtuu vuoden aikana syntyneistä vaateista ja pyrkimyksistä panostaa entistä vahvemmin yritysalueiden ja pientaloalueiden rakentamiseen, sekä Taidemuseon uudistuksen lisäämisestä ohjelmaan. Lisäksi voimassa olevan palveluverkkosuunnitelman toimeenpanon keskeytyminen on johtanut tilanteeseen, jossa investointi- ja ylläpitotarpeita kohdistuu suunniteltua laajempaan toimitilakantaan. Erityisesti talonrakennuksen investointiohjelmaan liittyy merkittäviä epävarmuuksia, koska lukuisten kohteiden tulevaisuus on auki, eikä lopullisia investointiratkaisuja voida tehdä ennen kuin opetuksen ja kasvatuksen sekä hyvinvoinnin palvelualueiden palveluverkkosuunnitelmat on päivitetty. Näillä näkymin päivitykset saadaan valmiiksi ja päätöksentekoon aikaisintaan keväällä 2026. Prosessin eteneminen Kaupunginhallitus antaa taloussuunnitelmakehyksen ja laadintaohjeet 16.6.2025. Kaupunginhallituksen kesäkuun kokouksessa käsitellään myös alustava investointiohjelma. Kehyksen ja investointiohjelman laadinnassa huomioidaan talous- ja konsernijaoston käymä keskustelu ja linjaukset kehyksen ja valmistelun reunaehdoista ja tavoitteista. Lauta- ja johtokunnat tekevät kehyksen mukaiset talousarvioesityksensä syyskuun aikana ja antavat samassa aikataulussa lausuntonsa investointiohjelmaan. Investointiohjelma, talousarvio​ ja -​suunnitelma sekä veroperusteet tuodaan samanaikaisesti kaupunginhallituksen käsittelyyn lokakuussa ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi 10.11.2025. Esittelijä Iiris Laukkanen, kaupunginjohtaja, [poistettu] Talous- ja konsernijaosto merkitsee taloussuunnitelmakehyksen valmistelutilanteen tiedoksi ja käy keskustelun kehysvalmistelun reunaehdoista ja tavoitteista. Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. Talousjohtaja Kirsi Rinne selosti asiaa.