Länsisataman pikaraitiotien hankesuunnitelma

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Meillä käsittelyssä oleva Länsisataman pikaraitiotie on monella tapaa erinomaisen hyvä joukkoliikennehanke. Sitä kuvaa muun muassa se, että sen hyöty-kustannussuhde on 2,5, mikä on joukkoliikennehankkeelle kaupungissa aivan poikkeuksellinen, koska laskutapa ei niitä juuri suosi. Toki kuten valtuutettu Pajula saattaa vielä huomauttaa, se johtuu tämän hankkeen erityisistä piirteistä, että se saa niin korkeat luvut. Tästä ei pidä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Kuitenkin haluan puhua tässä toisesta tähän liittyvästä hankkeesta, nimittäin Kruununhaan metroasemasta tai Helsingin yliopiston metroaseman pohjoisesta sisäänkäynnistä. Vuonna 1995, kun silloinen Kaisaniemen metroasema avattiin, sen pohjoinen sisäänkäynti jätettiin rakentamatta ja sinne tehtiin pelkkä tynkä, koska lama-Suomessa ei ollut rahaa. Oli pakko säästää. Alun perinhän koko asemaakaan ei tehty metroon. Se tehtiin vasta jälkijunassa.

Nyt sen rakentamista on suunniteltu, ja jos se nyt rakennettaisiin, suurin osa Kruununhaasta olisi viiden minuutin kävelymatkan päässä metroon. Se toisi kokonaisen kaupunginosan metron palvelun piiriin tavalla, jota se ei nyt ole. 2 500 asukasta, yli 2 000 työpaikkaa, 8 000 yliopiston opiskelupaikkaa alueella, joka on välittömästi metron vieressä. Senpä takia se toisi myös uusia metromatkoja. Se toisi uusia joukkoliikennematkoja 60 000 vuodessa, lisäisi joukkoliikenteen käyttöä.

No, alun perin tätä suunniteltiin, koska valtuusto tämän samaisen ratikan yleissuunnitelman yhteydessä näin edellytti. Siinä samalla todettiin, että suunnittelua jatketaan niin, että se voidaan toteuttaa samalla kertaa. Kuitenkin viime kesänä pormestari päätti keskeyttää tämän ottamalla ne hankintapäätökset, millä hankittiin konsultteja suunnittelutöihin, jotka vietiin kaupunginhallitukseen, jossa kokoomus ja sosiaalidemokraatit yhdessä peruivat nämä hankinnat niin, että suunnittelua ei jatketa. Samaten kaupunkiympäristön lautakunnassa tehtiin sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen äänin päätös, että tätä ei tule jatkaa tämän hankkeen käsittelyn yhteydessä, että Kruununhakaan ei pidä tehdä metroa.

Olisin halunnut, että tästä olisi voitu päättää budjettineuvotteluissa, mutta jos suunnittelu seisoo sinne asti, siinä vaiheessa ei ole enää mahdollista päättää asiasta tasapainoisesti verraten sitä muihin budjetin asioihin, koska silloin koko Länsisataman pikaratikkahanke myöhästyisi, ja tämä monimutkaisessa sovittelussa kaikkien muiden hankkeiden kanssa, josta äsken juuri puhuimme, aiheuttaisi hankalan ketjureaktion. Eli tällä kikalla pormestari sosiaalidemokraattien tuella onnistui estämään sen, että voisimme tehdä tavanomaisella käytännöllä päätöstä tästä asiasta budjettineuvotteluissa. Pidän tätä itse valitettavana.

Me kaikki tiedämme, että sosiaalidemokraatit eivät vastusta metroa. Päinvastoin. Helsingin metro on monella tapaa sosiaalidemokraattien luomus, ja ilman sosiaalidemokraattisen puolueen pitkäjänteistä ja johdonmukaista liikennepolitiikkaa meillä tuskin olisi metroa tässä kaupungissa. Tästä varmasti pidempään istuneet voivat muistella asioita, miten mitäkin on mennyt, mutta on aivan selvää, että sosiaalidemokraattien johdonmukainen tuki metrolle on ollut välttämätön edellytys sille.

Kuulemma tähän ei nyt ole varaa. Näin olen kuullut sanotun, mutta jos meillä ei ole varaa metron laajentamiseen 44 miljoonalla uuteen kaupunginosaan, miten meillä on varaa Sörnäisten tunneliin, satamatunneliin, keskustan huoltotunnelin jatkeeseen, joista jokainen maksaa satoja miljoonia? Vetoankin vielä sosiaalidemokraatteihin...

(Puheenjohtajan välihuomautus.) Teen vastaehdotuksen, jossa suunnittelua jatketaan. Se löytyy järjestelmästä, ja vetoan erityisesti sosiaalidemokraatteihin, että tulkaa takaisin sosiaalidemokratian pitkälle linjalle metron tueksi.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Onko tosiaan niin, että vihreät haluavat Kaisaniemeen 40 miljoonalla eurolla uuden oven asemalle, jolla ovia on jo useampia tällä hetkellä? Tästä olisi tulossa Helsingin kallein ovi. Onko tämä tosiaan juuri nyt vihreiden mielestä Helsingin joukkoliikenteen tärkein investointi tällä hetkellä?

Käykää katsomassa, missä kunnossa meidän nykyiset metroasemat on. Idän asemilla korjausvelka on aivan valtava. Herttoniemi, Itäkeskus ja Kontula ovat tai ovat olleet erittäin heikossa kunnossa. Jokainen, joka on liikkunut lastenvaunujen kanssa, tietää että joillain asemilla rullaportaat tai hissi [epäselvää] käytössä jopa kuukausia. Vertailun vuoksi myös tällä 40 miljoonalla eurolla voitaisiin pitää yllä vaikka lauttayhteyttä Laajasaloon vuosikymmeniä, 40 vuotta, ja tuoda HSL:lle oikeasti uusia matkustajia. Ovi ei tuo näitä. Rahat eivät riitä valitettavasti kaikkeen. Meidän päätöksentekijöiden tehtävänä on priorisoida sitä, että me käytetään rahat fiksuihin investointeihin. Tämä uusi ovi ei ole sellainen.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Viime kuntavaalien jälkeen tässä kaupungissa tapahtui sellainen muutos, että se puolue, joka aikaisemmin kaupunkisuunnittelua johti, siitä tuli populistipuolue, joka käyttää tällaisia puheenvuoroja kuin äsken kuultiin tämän liikkeen henkiseltä johtajalta Kivekkäältä. Tullaan meidän puolelle puhumaan meille sen sijaan, että kerrottaisi, mitä olette itse asiasta mieltä, mitä te haluatte. Ei teidän tarvitse tulla täällä puhumaan sosiaalidemokraatit, sosiaalidemokraatit. Me tehdään omat linjaukset, ja tämäkään ei pidä alkuunkaan paikkaansa, että nyt Kruununhaasta ei pääse metrolla mihinkään. Vuosaaressa pitää 4–5 kilometriä kävellä metrolle tai sitten ottaa joukkoliikenneyhteys, että pääsee sinne. Aika monta tuhatta asukastaloa olisi tällä 43 miljoonalla tai monta tuhatta vuotta pidetty asukastaloa auki. Ihan populistista höpötystä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ehkä sitten tuossa tulossa olevassa varsinaisessa puheenvuorossani kommentoin sitä, mitä valtuutettu Kivekäskin jo tässä ennakoi, tätä hyötykustannuslaskelmaa, joka nyt ei ehkä ihan anna täyttä kuvaa, ja toisaalta sitten myös sitä, että miten tämän metroaseman sisäänkäynnin kustannukset on vuosien saatossa moninkertaistuneet.

En kommentoi niitä nyt, vaan kommentoin sitä, että näinkö puheenjohtaja mahtaa olla, että vastaehdotuksella voi esittää tällaista, jonka kustannus siis pyörii lähempänä viittäkymmentä miljoonaan, 40 miljoonaan paikkeilla. Näinkö tällaista voi ehdottaa vastaehdotuksella vai pitäisikö tämän olla kuitenkin nyt sitten palautus? Koska kyllähän tässä kysymys on aivan merkittävästä muutoksesta siihen, miten tätä asiaa on tarkoitus suunnitella verrattuna siihen, mitä tässä nyt esityksenä on.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Mun mielestä tämä esitys siitä, että tätä ei rakenneta tällä hetkellä, on täysin järkeen käyvä paitsi hinnan suhteen, niin myöskin sen vuoksi, että me voitaisiin miettiä, että tehtäisiin siihen tämmöinen valmius ja mietittäisiin, että voi mennä aikaa, jolloin todellisuudessa sen pohjoisen sisäänkäynnin paikka olisi vielä järkevämpää, jos semmoinen tehdään, olla lähellä sitä Kaisaniemenpuiston aluetta ja lähempänä sinne Pitkäänsiltaan päin menemistä, koska tälläkin hetkellä se väli Kaisaniemenkadulta sinne Hakaniemen seuraavalle pysäkille on äärettömän pitkä. Se on pitkä ratikalla. Se on pitkä kävellä. Metro olisi aika hyvä, sen suukappale, panna myöhemmin sitten joskus ehkä sinne Kaisaniemen puolelle, kun se puisto rakentuu.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Toivoselle vastaan, että toisin kuin sanoitte, tämä siis lisää metroliikenteen käyttöä ja joukkoliikenteen käyttöä. Myös ei pidä väheksyä ihmisten kävelymatkoja. Kyse ei ole ovesta. Kyse on selvästi nopeammasta yhteydestä. Minuutteina laskettuna suuruusluokkaa viisi minuuttia nopeutuu matkat pohjoisesta Kruununhaasta.

Tässähän en ehdota, että se nyt rakennetaan. Emme me voi tässä siitä päättää. Ehdotan muotoa, joka on muuttunut, että se, mitä kaupunkiympäristön lautakunnassa lisättiin, käännetään käytännössä päinvastoin. Siellä lukee nyt perusteluissa, että ei varauduta. Ehdotan, että varaudutaan, mikä on ollut alkuperäinen ajatus. Varmistin tämän etukäteen hallintopäällikkö Peltoselta, että tämän pitäisi olla mahdollista tehdä vastaehdotuksena, mutta toki puheenjohtaja tämän linjaa.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kaupunginhallituksen saaman selvityksen mukaan tämä uusi sisäänkäynti lisäisi joukkoliikenteen käyttöä noin 66 000 matkalla vuositasolla. Tietenkin yhden sisäänkäynnin osalta arvioinnissa on aina epätarkkuutta, mutta se kertoo siitä, että tämä lisäisi metron käyttöä. Myös ne aikasäästöt, joita tästä hankkeesta syntyisi sekä ihmisille, jotka käyvät työssä tuolla alueella... Sehän on yllättävän merkittäväkin työpaikka-alue, Keva, yliopisto, useat koulut, ortodoksinen kirkko. Eli se hyödyttäisi toki niitä, jotka tulevat metron varresta töihin, kruununhakalaisten lisäksi. Selvästi nämä aikasäästötkin viittaavat siihen, että tällä olisi joukkoliikenteen kokonaiskäyttöä kasvattava vaikutus. Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Päätöksillä on seurauksensa. Se, mitä täällä päätetään, vaikuttaa johonkin. Keväällä Stansvikin alueen osalta meillä jäi saamatta laskelmien mukaan 60 miljoonaa. Mä kannatan tätä hanketta. Tämähän on aika järkevä. Täällä on käynyt ilmi, että tämä on myös hyödyllinen. Tämä nopeuttaa. Tämä yhdistää meidän eteläisen ja itse asiassa voi sanoa jopa meidät Eurooppaan yhdistävän Länsisataman tällä hetkellä vielä paremmin osaksi valtakunnallista liikennejärjestelmäverkkoa Helsingin keskustaan ja siitä eteenpäin. Tämä hanke on hyvä.

Se harmi juttu tässä on, että me oltaisiin voitu rahoittaa tämä sillä päätöksellä, mikä me nyt sitten tehtiin keväällä, jos me ei oltaisi sitä tehty, vaan me oltaisiin kaavoitettu. Ja ei sekään. Me oltaisi voitu rahoittaa myös se ovi, mistä valtuutettu Toivonen täällä puhui. Sekä tämä Helsingin yliopiston metroaseman pohjoinen sisäänkäynti että tämä koko Länsisatama-raitiotiehanke me oltaisi voitu rakentaa ja rahoittaa sillä, että me oltaisi rakennettu ihmisille koteja, tuleville helsinkiläisille koteja Laajasaloon. Mutta jätettiinpä rakentamatta, ja nyt me ollaan sitten meidän seurausten edessä tässä näin, kun rahat onkin loppu. Toinen, mikä kuvastaa mun mielestä hyvin, että päätöksillä on seurauksensa ja ne pitää pystyä kantamaan, on se, että se alkuperäinen ajatus, mitä osa tässä salissa on kantanut, mä itsekin kruununhakalaisena olisin kannattanut, että se ovi oltaisiin rakennettu sinne Liisankadulle. Mutta nyt tämä 44 miljoonaa pitää sisällään jonkun maanalaisen tunnelin Kaisaniemenpuistoon ja kaikkea muuta. Miksi me ei voida tehdä niitä päätöksiä kustannustehokkaasti, järkevästi, vaan me aina ynnätään sinne yhtä sun toista, ja sitten me ollaan sen raa’an tosiasian edessä, että meillä ei ole rahaa. Mä kannatan sitä, että se ovi ja sisäänkäynti Liisankadulle rakennetaan, mutta mä en voi mitenkään edes kruununhakalaisena kannattaa 44 miljoonan euron laajaa maanalaista rakennusurakkaa räjäytyksineen ja muineen sen takia, että me saadaan kaikkea muuta kivaa.

Jos itse saisin päättää, olisin päivän itsevaltiaana, kaavoittaisin Stansvikiin ja toteuttaisin sen Helsingin yliopiston pohjoisen metron sisäänkäynnin. En mitään muuta. Se mua harmittaa, että miksi aina ja hirveän usein tuntuu, että sitten ne hankkeet laajenee. Ja nyt me ollaan sen päätöksen edessä, joten en pysty mitenkään kannattamaan nyt tätä nyt suunnitteilla olevaa ja valtuutettu Kivekkään esittämää 44 miljoonan euron maanalaista tunneliverkostoa. Toivon, että tulevaisuudessa me rakennetaan se sisäänkäynti ja ei mitään muuta. Ja toki mä vielä toivon, että me voitaisi jossain vaiheessa uudelleen arvioida sitä, että voisiko tämän Kruunusiltojen ratikkayhteyden, johon siis tämä nyt käsiteltävänä oleva asia kytkeytyy ihan elimellisesti... Kysehän on samasta yhteydestä, jota vaan jatketaan. Niin voitaisiinko sen ympärille ja varrelle rakentaa ihmisille lisää koteja, joka mahdollistaisi ja tekisi siitä entistä kannattavamman, ja ennen kaikkea me saataisiin lisää asuntoja helsinkiläisille erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien päähän.

Mutta niinhän se on, että täällä kun päätöksiä tehdään, niin niiden seuraukset pitää kantaa halusimme sitä tai emme. Itse olen valmis ne kantamaan. Toivon, että jatkossa vaan tehdään parempia päätöksiä, joiden seurauksia on miellyttävämpi kantaa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Alkuun lienee pakko muistuttaa valtuutettu Merelle, että myös kokoomuksesta tuli kyllä silloin aikanaan aloite ja esityksiä Stansvikin luonnon säästämisen puolesta.

Mutta sitten itse varsinaiseen asiaan. Kannatan tätä valtuutettu Kivekkään esitystä. Mä ajattelen, että tämä metroaseman toinen sisäänkäynti ja tämä kokonaisuus olisi tosi hyvä saada. Valtuutettu Toivonen nosti esiin, että kyseessä olisi vain jotenkin tosi kallis ovi, ja näinhän ei ole. Kruna ja Kaisaniemi on tuolta kohtaa rakennettu sellaisella tavalla, että tosi monesta paikasta joutuu kiertämään tosi pitkästi päästäkseen metroon. Sen takia metro ei monelle siellä ole mikään niin ideaali kulkumuoto kuin se voisi olla. Tämä sisäänkäynti lyhentäisi tosi montaa matkaa tosi merkittävästi. Se palvelisi näitä Krunan asukkaita, kuten vaikka valtuutettu Merta. Sen lisäksi alueellahan on tosi monia oppilaitoksia, ja sen myötä siellä on päivittäin tuhansia opiskelijoita ja tutkijoita, joiden matkat lyhenisivät paljonkin.

Hyvin harvasta liikennehankkeesta, mitä täällä käsitellään, saadaan tämmöisiä monien minuuttien matkahyötyjä ja matkustajamäärien kasvua tämmöisellä suhteellisen halvalla hinnalla. Tästä olisi kyllä konkreettista hyötyä tosi monen ihmisen arkeen. Ajattelen, että sen suunnitteleminen ja siitä poliittisesti linjaaminen täytyisi mahdollistaa budjettineuvotteluissa tai myöhemmin. Sitten vielä lopuksi se, että on se totta, että se sisäänkäynti maksaisi rahaa, mutta se nyt ei kuitenkaan maksa mitenkään erityisen paljoa ottaen huomioon sen, että meillä löytyy autotunneleihin kuitenkin helposti satoja miljoonia. Tätä on suunniteltu ysäriltä asti, ja tämähän olisi järkevää tehdä nyt, kun täällä muutenkin revitään kadut auki ja liikenne seisoo. Kukaanhan ei halua laittaa tätä aluetta pakettiin myöhemmin vuodeksi ihan vain tämän sisäänkäynnin rakentamisen vuoksi. Seuraava mahdollisuus on toimialan mukaan tosiaan sitten 2060-luvulla. Ajattelenkin, että nyt meidän kannattaa se tehdä, kun kerran voimme.

Kiitos.

Ärade ordförande.

Länsisataman pikaraitiotie on tärkeä investointi kasvavaan Helsinkiin, paljon tärkeämpi kuin keskustelu vain yhdestä sisäänkäynnistä. Jätkäsaari on kasvanut nopeasti. Länsisatama tuo alueelle suuren määrän matkustajia, ja tarvitsemme joukkoliikennettä, joka kasvaa kaupungin mukana. Uusi pikaraitiotie parantaa yhteyksiä Jätkäsaaresta keskustaan ja edelleen Hakaniemen, Kalasataman ja Laajasalon suuntaan. Kyse ei ole vain raiteista. Hyvät joukkoliikenneyhteydet ovat myös ilmastopolitiikkaa, mutta myös elinvoimaa ja ennen kaikkea sujuvaa arkea. Juuri siksi haluan nostaa esiin myös tämän hetken tilanteen.

Kun rakennamme parempaa joukkoliikennettä tulevaisuutta varten, meidän pitää huolehtia siitä, että joukkoliikenne toimii myös rakentamisen aikana. Jätkäsaarelaisille tämä on tällä hetkellä hyvin konkreettinen kysymys. Raitiolinja 8 ei enää tarjoa suoraa yhteyttä Jätkäsaaresta Töölön suuntaan, ja poikkeusjärjestely jatkuu pitkään. Tämä koskettaa erityisesti koululaisia, mutta myös ikäihmisiä ja kaikkia niitä, jotka käyttävät yhteyttä päivittäisin työ- ja asiointimatkoihin.

Meidän pitää pystyä tekemään nämä kaksi asiaa yhtä aikaa. Rakentamaan kunnianhimoisesti tulevaisuuden Helsinkiä ja pitämään samalla huolta siitä, että kaupunkilaisten arki toimii tänään. Siksi toivon, että kaupunki ja HSL vielä etsivät ratkaisua siihen, miten Jätkäsaaren ja Töölön välinen suora yhteys voidaan turvata rakennustöiden aikana. Länsisataman pikaraitiotie on erittäin tervetullut hanke, mutta hyvä joukkoliikenne ei ole vain sitä, mitä meillä on tulevaisuudessa. Sen pitää myös toimia matkalla sinne.

Tack, ordförande.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kannatan valtuutettu Kivekkään tekemää vastaehdotusta, jos se nyt sellaiseksi tulkitaan. Tein itse vastaavan sisältöisen vastaehdotuksen kaupunginhallituksessa, ja mielestäni on todella sääli, jos Helsingin yliopiston metroaseman pohjoista sisäänkäyntiä ei rakenneta tässä yhteydessä, kun alue myllätään muutenkin auki ja siihen olisi ihan ainutlaatuinen tilaisuus tässä yhteydessä.

Mä ymmärrän hyvin, että HKL:n investointiraami on tiukka, mutta tämä hanke on todettu kannattavaksi. Se lisäisi aseman matkustajamääriä noin 300 000 matkalla vuodessa. Suuri osa tästä olisi siirtymää toisilta asemilta, mutta vielä juuri ennen kaupunginhallituksen kokousta sain suoraan HKL:n toimitusjohtajalta tiedon siitä, että tosiaan myös kokonaan uusia matkoja olisi kuitenkin 66 000 vuodessa. Kyse ei siis ole vain siitä, että rakennetaan uusi ovi ja nykyiset matkustajat muuttaisivat reittiään, kuten valtuutettu Toivonen antoi puheenvuorossaan ymmärtää. Tämä palvelutason parannus houkuttelisi kokonaan uusia ihmisiä valitsemaan joukkoliikenteen päivittäisessä arjessa. On mielestäni hyvin lyhytnäköistä, että rakennetaan kallista infraa, mutta säästetään käytettävyydestä. Tässä nimenomaisessa hankkeessa me vielä tiedämme, että pohjoinen sisäänkäynti olisi tosiaan yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Metron peruskorjausten aiheuttamat investointipaineet on ihan todellisia, mutta ihan oikeasti on näköalatonta ajatella, että kaupungilla ei olisi kykyä investoida tämän kokoiseen hankkeeseen, joka jo on ollut suunnitelmissa ja jonka hyödyt on näin selvät.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kuten valtuutettu Kivekäs tuossa vähän ennakoi, haluan vähän kommentoida tätä hyöty-kustannusnumeroa, joka meillä tässä on tähän Länsisataman pikaraitiotiehen liittyen. Sehän tosiaan on korkea 2,5. Julkisille infrahankkeille harvoin näin korkeaa saadaan, mutta tässä taustallahan on se, että kun on rakennettu ensin satojen miljoonien Kruunusillat ja sen jälkeen toteutamme tällaista hanketta, niin totta kai tälle pienelle jatkopätkälle, joka pystytään sinänsä kohtuullisen kustannustehokkaasti tekemään, saadaan korkea hyötykustannusluku, mutta sitä ei ole kovin rehellistä tarkastella ilman sitä Kruunusiltojen osuutta, joka on kallis.

Sitten puheenjohtaja, tähän metron sisäänkäyntiin.

Valitettavasti tämä metron sisäänkäynti paljastaa kroonisen ongelman, mikä meillä on kaupungin suunnittelussa. Tätähän on pitkään tässä kaupungin suunnittelussa pidetty esillä, ja hanke on kulkenut, ja sen hintalappu on muuttunut. Vuonna 2009 sen hintalappu on pitänyt olla alle 10 miljoonaa euroa, tämän metroaseman pohjoisen sisäänkäynnin. Sitten kun on menty siitä kymmenen vuotta eteenpäin, kustannus on pyörinyt 10–20 miljoonan euron paikkeilla. Siitä sitten seitsemän vuotta eteenpäin tähän vuoteen, niin hinta on jo yli 40 miljoonaa euroa. Eli se, mikä piti olla alle 10 miljoonaa euroa, maksaa nyt yli 40 miljoonaa euroa. Valitettavasti kaikkeen ei ole varaa. Tähän ei ole varaa. Sen lisäksi, että tämä on liian kallis meille, tämä paljastaa myös valitettavalla tavalla sen, kuinka tässä kaupungissa kaikki suunnitteluhankkeet paisuu.

Sellainen, mikä on pitänyt olla pientä, on kasvanut yli nelinkertaiseksi siitä, mistä on lähdetty liikkeelle. Tähän ongelmaan meidän on syytä puuttua siinä tavassa, jolla me kaupunkia suunnittelemme, koska hyviä ajatuksia voi tulla. Mekin voisimme kyllä kannattaa 10 miljoonan tai 15 miljoonan euron hintaista metron sisäänkäyntiä, mutta kun hinta on yli 40 miljoonaa, niin se ei ole enää millään tavalla kestävää.

Kiitos.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ensin valtuutettu Borgarsdóttir-Sandelinin hengessä haluan myös todeta sen, että tämä itse hanke Länsisataman pikaraitiotie, josta nyt olemme päättämässä, niin sehän on tarpeellinen ja hyödyllinen hanke. Jätkäsaari on vieläkin tänä päivänä ja tästä eteenpäinkin itse asiassa hyvin pitkään voimakkaasti kasvava kaupunginosa, jonka joukkoliikennepalvelutaso tämän hankkeen myötä muodostuu kaupungissa poikkeuksellisenkin korkeatasoiseksi.

On totta kai myös erittäin perusteltua, että yhteys Länsisataman ja rautatieaseman välillä nousee tasoltaan, luotettavuudeltaan, sujuvuudeltaan ja vauhdiltaan nykyistä korkeammalle tasolle. Se on Jätkäsaaren asukkaiden etu, se on sataman etu ja se on keskeinen osa, voi sanoa jopa eurooppalaista TEN- T-verkkoa, että meillä yhteydet satamasta liikenteen keskeisiin solmukohtiin ennen kaikkea rautatieasemalle, mutta totta kai sitten myös esimerkiksi Hakaniemeen ovat sujuvat ja korkeatasoiset. Siinä mielessä on erinomaista, että meillä nyt on tämä hanke päätettävänä. Totta kai tämä tarkoittaa sitten myös Laajasalojen ja Kruunuvuorenrannan asukkaiden kannalta, että heille sitten tästä lopullisesti syntyy laadukas ja sujuva yhteys ydinkeskustaan asti. Arvoisa valtuuston puheenjohtaja.

Sitten tästä tässä rinnalla kulkevasta päätöksestä.

Valtuutettu Pajulan puheenvuoron aikana... Ehkä tuokin hintakehitys kertoo siitä, että kannattaa tehdä mieluummin aikaisin kuin lykätä tulevaisuuteen. Jos teemme tämän joskus myöhemmin, se varmasti maksaa enemmän kuin 44 miljoonaa euroa, tämä Helsingin yliopiston metroaseman pohjoinen sisäänkäynti.

Tässä yhteydessä mielestäni on hyvä huomata se, että todellakin Kruununhaka ei ole kaupunginosa, jossa itse asiassa olisi kovin hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Tällä investoinnilla ne olisi mahdollista nostaa aivan uudelle tasolle. Ja kuten vastauspuheenvuorossani totesin valtuutettu Toivoselle, niin ehkä ei ensimmäisenä ajattele, että tämä Liisankadun ympäristö loppujen lopuksi on erittäinkin elävä ja vilkas työpaikkasijainti, jossa on yliopiston työpaikkoja, Sibelius-lukion työpaikkoja, Kruununhaan yläasteen työpaikkoja, Kevan, ortodoksisen kirkon työpaikkoja. Kaikki ne ihmiset, jotka vaikkapa Vuosaaresta, Herttoniemestä ja Lauttasaaresta kulkevat töihin Kruununhakaan, heidän matkansa sujuvoituisivat ja heidän arkensa paranisi. Siitä tosiaankin kertoo se, että tämän hankkeen on arvioitu sekä lisäävän Helsingin yliopiston metroaseman käyttöä että nostavan kokonaisuudessaan joukkoliikenteen käyttöä Helsingissä. Siitähän me vaikkapa ympäristöraportin yhteydessä puhuimme, että vastaus ei voi olla vain polttomoottoriautoista sähköautoihin, vaan että se joukkoliikenteen suosion kasvattaminen on yksi keskeisistä päämääristä. Tässä meillä on siihen mahdollisuus.

Olen itse sitä mieltä, että aina pitää pystyä priorisoimaan investointihankkeita ja asettamaan niitä tärkeysjärjestykseen. Tässä mielestäni tämän hankkeen puolesta puhuu nyt joka tapauksessa se, että tälle on oikea aikaikkuna. Ja ainakin luotan siihen, että budjettineuvotteluissa löytäisimme tälle hankkeelle rahoituksen ilman, että joutuisimme tinkimään esimerkiksi idän metroasemien kunnostuksesta. Pidän myös hyvänä sitä, että tässä suunnitelmassa on ollut mukana se Kaisaniemenpuiston puoli, koska olen itse ainakin vuosia saanut palautetta siitä, että pienet koululaiset, jotka Kruununhaasta kulkevat Kaisaniemen ala-asteelle, niin heidän ylityksensä on vaarallinen. Tässä heillä olisi mahdollista kulkea myös Kaisaniemen kadun ali.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ensin totean, että on myönteistä, että tämä itse läpihanke, niin kuin tässä edeltävä muutama puhuja totesi, viedään eteenpäin. Siitähän on vallinnut laaja yksimielisyys eri päätöksenteon vaiheissa juuri siksi, että se on tietyllä tavalla elimellinen jatko sille, että kun Kruunusillat nyt avautuvat, ja toki se, että se palvelee myöskin sitä Länsisataman yhteyttä tällaisella uudella pikaraitioyhteydellä.

Tähän asiaan on nyt sitten eri vaiheissa liitetty myöskin tätä Helsingin yliopiston metroasema -kysymystä. Täytyy todeta, että sehän on erillinen kysymys. Hankesuunnitelmassa on tehty niitä selvittelyjä siitä, että se olisi mahdollista jaksottaa tähän yhteyteen, mutta tosiaan kaikissa päätöksenteon vaiheissa ne ovat olleet kaksi erillistä kokonaisuutta, kaksi eri riviä investointiohjelmassa ja näin poispäin.

Tämä on ehkä hyvä huomata, että nyt kun tällä mahdollisella esityksellä, miten puheenjohtaja sitten tulkitsee, näitä nyt pultataan yhteen ja luotaisiin valtuuston päätöksellä sellainen keskinäisriippuvuus, jolla olisi väistämättä heijastevaikutuksia myöskin läpihankkeeseen, koska sitten meidän pitäisi odottaa valtuuston talousarviopäätös ja sen jälkeen vasta mahdollisesti ryhtyä toimeen, jolloin tällä voi olla heijastusvaikutuksia myöskin läpihankkeen toteutusaikatauluun. Ainakin minun käsitykseni valmistelusta on ollut se, että se kaupunkiympäristön lautakuntaan tuotiin heti alkusyksystä sen takia, jotta tämän kyseisen hankkeen kanssa päästään mahdollisimman joutuisasti etenemään ja saadaan myöskin yhteensovitus Kaivokadun eri kokonaisuuksien kanssa.

Mitä tulee sitten varsinaisesti tähän itse asiaan sisältymättömään erilliseen metroaseman sisäänkäyntikeskusteluun, on hyvä tämä tausta hahmottaa. Meillähän on HKL:n investointiohjelmassa niin kuin myös muussa joukkoliikenteen investointiohjelmassa hankkeiden hinnat kasvaneet erittäin paljon. Sinne on myöskin tullut uusia hankkeita. Vielä joitakin vuosia sitten esimerkiksi tämä Junatien metrosillan korjaus, joka nyt on liikkeessä, ei ollut lainkaan investointiohjelmassa, puhumattakaan että se olisi näin laajana hankkeena.

Juuri edellisessä asiakohdassa päätimme 125 miljoonan investoinnista tähän rautatieaseman metroasemaan. Sekin vielä talousarviovaiheessa kulki pienempänä lukuna investointiohjelmassa. Kun sitten raamipäätöksenteon yhteydessä on asetettu kaupunginhallituksen päätöksellä myöskin liikelaitokselle raami investointien kokonaisuudelle talousarvioesitykseen, se on tietenkin myöskin liikelaitosta laittanut ihan syystä priorisoimaan tätä kokonaisuutta.

On hyvä huomata, että HKL:n investointisuunnitelmat, tulevalla yhdeksälle vuodelle esitys, on nyt edelleen 923,4 miljoonaa euroa pelkästään metroon liittyviin investointeihin, koska ne ovat siellä HKL:n investointiohjelmassa. Se on siis valtavan kokoinen investointiohjelma. Sieltä ne paineet tulevat, että sinne tällaisia satamillisiä hankkeita tulee. Se on sitten johtanut siihen, että HKL:n investointiohjelmassahan ei ole nyt sitten myöskään tätä esitystä. Sitten valmistelua osaltaan poliittisesti ohjaava kaupunkiympäristölautakunta ja kaupunginhallitus myöskin piti perusteltuna yksiselitteisesti todeta siinä päätöksessä, että tätä edistämistä ei jatketa, jotta se ei jää vähän niin kuin ambivalenttiin tilaan.

Siinä yhteydessä sitten on ollut perusteltua, että kaupunginhallitus ratkaisee myöskin tämän suunnittelukysymyksen. Korjaan vähän valtuutettu Kivekästä. Olen tehnyt pormestarina päätöksen ottaa ne kaupunginhallituksen käsittelyyn, koska kaupunginhallituksen istuntotauolla havaitsin, että HKL:n toimitusjohtaja siihen liittyviä päätöksiä oli tehty ja koska näkymä oli siitä, niin kuin kaupunkiympäristölautakunta ja kaupunginhallitus myöhemmin päättikin tähän asiaan liittyen, että tätä kokonaisuutta ei investointiraamin niukkuuden takia edistetä, että sitten kaupunginhallitus myöskin uudelleen arvioi sitä, että emme lähde upottamaan suunnittelukustannuksia sen tyyppiseen asiaan, joka ei näyttäisi investointiraamiin, myöskään siihen HKL:n esitykseen mahtuvan. Hyvä kuitenkin huomata, että kaupunginhallitus totesi samassa yhteydessä, että vaikka Helsingin yliopiston metroaseman pohjoista sisäänkäyntiä ei nykyisen investointiraamin ja muiden korjausinvestointien vuoksi voida toteuttaa Länsisataman pikaraitiotien rakentamisen yhteydessä, sisäänkäynnin toteuttamista voidaan arvioida uudelleen myöhemmin tulevaisuudessa huomioiden kaupungin investointitarpeiden ja joukkoliikennejärjestelmän kehittämisen kokonaisuus. Ainakin itse pidän tätä vastuullisena linjana. Ajattelen itsekin, että tämä on niin sanotusti nice to have -hanke. Kyllähän se olisi ihan kiva, että ylimääräinen sisäänkäynti olisi olemassa, mutta ajattelen niin, että kun tämä on näin tiukka tämä investointiraami, meidän pitää kriittisesti pystyä sitä priorisoimaan ja sitten myöskin itse asiassa vastaisuudessa mahdollisesti arvioimaan, että onko tällaisia valtuutettu Meren nostamia mahdollisuuksia, joissa se fokus on nimenomaan siinä sisäänkäynnissä, kevyemmässä ratkaisussa. Se ei itse asiassa ainakaan vaadi sitten sidosta tähän läpihankkeeseen.

Ajattelen, että tässä on hyvin harkittu ja perusteltu kokonaisuus käsillä, ja toivon, että valtuusto nämä näkökulmat huomioi omassa päätöksenteossa.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Ihan muutama kommentti ja havainnointi tuosta Länsisataman pikaraitiotiestä. Olen asunut Jätkäsaaressa pari vuotta. En tosin enää. Sinne on tähän mennessä tullut kiskoja, mitkä pitkin menee ratikoita. Seiska, ysi, kasi ja kakkonen välillä, ykkönen viikonloppuisin. Tämä koko kuvio on siinä mielessä aika erikoinen, että kutsutaan pikaraitiotieksi. Tästä aikaisemmin jo kaupunkisuunnittelulautakunnassakin mainitsin, että ei mun tiedossa ole kyllä sellaista, että tämä pikaraitiotie kulkisi tuolla keskustassa yhtään sen lujempaa vauhtia kuin mikään muukaan raitiotie. Siellä on raitiotiepysäkkejä, siellä on risteyksiä, siellä on valoja, siellä on jalankulkijoita, pyöräilijöitä, autoilijoita, eli se kulkee täsmälleen samaa vauhtia kuin kaikki muutkin raitiotiet. Eli tämmöinen orwellilainen termistövatkaus on mun mielestä hyvin hämärää ja antaa ihmisille aika erikoisen kuvan, että olisi kysymyksessä jonkunlainen pikaraitiotie, mitä se ei todellakaan ole.

Toinen juttu. Mulla on 70 vuoden museoauto, vanha Renault, pikkuinen. Se ei muutu Ferrariksi, vaikka mä kutsun sitä Ferrariksi. Enkä mä haluakaan, että se muuttuu. Se on ihan vain Renault, ja ratikka on ratikka. Ei nämä tällaiset uusnimet niitä muuta yhtään mihinkään.

Mitä tulee jonkun uuden sisäänkäynnin tekemiseen metroasemalle, mun mielestä se ei tähän asiaan eikä tähän käsittelyyn liity millään tavalla. Toisekseen, jos ajatellaan, miten pitkältä ihmiset tulee metroasemille esimerkiksi Itä-Helsingissä, niin mä en oikein ymmärrä, että keskustan pitäisi olla jonkunlainen reikäjuusto, että jokainen pääsee omasta piha-alueeltaan suunnilleen metroon. Sille ei ole mitään tarvetta. Täällähän muutenkin kannustetaan ihmisiä kävelemään ja ajamaan polkupyörällä. Jos ei yliopistolle tai muualle jaksa mennä, kannattaa ehkä siirtyä etäopiskelun piiriin tai keksiä jotain muuta hommaa.

Kiitoksia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ensialkuun en millään tavoin kiistä puheenjohtajan toimivaltaa tehdä tämä tulkinta. Olen itse toiminut puheenjohtajana. Olisin silloin tulkinnut ehkä toisin, mutta istuva puheenjohtaja tulkitsee.

Vedän kuitenkin palautukseksi tulkitun vastaehdotuksen näin ollen pois, koska tarkoitukseni ei ole tehdä palautusesitystä. Sen sijaan teen ponnen, jonka tulette näkemään järjestelmässä hetken kuluttua, jossa edellytetään selvitettävän mahdollisuutta ja niin edelleen olennaisesti samoin sisällöin. Selvää lienee, että ponsi ei estä Länsisataman pikaraitiotien etenemistä, koska se on vain selvitysponsi. Toisaalta meille kaikille lienee myös selvää, että mikäli ponsi saa enemmistön, sen jälkeen toki kaupunginhallitus halutessaan voi reagoida tähän, mutta mikäänhän ei siihen velvoita, koska kyse on vain ponnesta.

Tulin tähän pönttöön kunnioituksesta valtuutettu Jalovaaraa kohtaan, jottei syntyisi käsitystä, että puhun vain sosiaalidemokraateille.

Ensimmäisenä haluankin sanoa valtuutettu Pajulalle, että hän oli koskien hyöty-kustannusanalyysia aivan oikeassa ja myös hänen kritiikkinsä kustannusnousua kohtaan oli olennaisin osin perusteltua. Toki vuodesta 2000 rakennuskustannusindeksi on noussut noin 100 prosenttia. Kustannukset ovat kaksinkertaistuneet. Se selittää osan. Maanalaisessa rakentamisessa turvallisuusvaatimukset ovat koko ajan kiristyneet. Sen takiahan Länsimetronkin kustannukset räjähtivät, ja sen takia kaiken maanalaisen rakentamisen kustannukset meillä kasvavat koko ajan. Sekin selittää osan. Nämä yhdessäkään kuitenkaan eivät selitä koko kustannusnousua, vaan selvästi alkuvaiheen kustannusarviot ovat olleet epärealistisen matalia. Tämä on ihan perusteltua kritiikkiä.

Kuitenkin minä en näe, että me voimme lopettaa metron rakentamisen vain siksi, että kustannukset nousevat. Vaikka sinänsä juuri tämä on yksi syy, minkä takia kannatan yleensä erityisesti ratikoita, kuten tässäkin nyt varsinaisena päätöksenä olemme tekemässä. Se on hyvä hanke, ja siinäkin kustannukset voivat ylittyä ja varmasti nousevat, kun rakennuskustannusindeksit nousevat, mutta ne eivät nouse yhtä paljon ja ovat alun perinkin pienempiä.

Ehkä ratikkaan liittyen myös valtuutettu Raatikaiselle nostan esiin, että kyse on siis infrahankkeesta. Toki kaikki ratikat nopeutuvat, kun infraa parannetaan, mutta ne kaikki tosiaankin nopeutuvat. Hankkeen kustannukset syntyvät siitä, kun niitä risteyksiä ja muita ratkaisuja muutetaan, jotta ratikka voisi kulkea nopeammin, ja se myös saadaan sillä tavoin kulkemaan nopeammin. Se on tavallaan se pikaratikkahankkeiden ydinidea.

Sitten haluaisin vielä valtuutettu Toivoselta kysyä. Asiavirheet korjattiin jo aiemmin, ja ymmärrän, että on erilaisia prioriteetteja ja tässä kohti ei ole pakko priorisoida metron kehittämistä. Mutta onko tosiaan niin, että juuri metro on se, mihin meillä ei ole varaa? Onko meillä sitten varaa jokaiseen satojen miljoonien autotunneliin, vai koskeeko sama priorisointi niitä? Tämä on minusta aidosti hyvä kysymys, että priorisoimmeko me kaikkia kaupungin investointeja, vai juuri joitakin tiettyjä.

Vielä palaan kysymykseen pormestarille. Kaupunkiympäristölautakunta päätti elokuussa linjata apulaispormestari Laisaaren esityksestä, että valmistelua ei tule jatkaa. Samaa jatkoi kaupunginhallitus. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit ovat näin päättäneet, ja heillä on yhdessä riittävä enemmistö näissä elimissä. Mutta te teitte jo heinäkuussa päätöksen ottaa nämä. Annoitte ymmärtää, että siinä kohti teillä oli tieto, että tämä ei tule etenemään. Minulla ei ollut tätä tietoa. Onko siis niin, että teillä oli tieto, että enemmistö tulee päättämään siten kuin enemmistö sitten päätti? Tähän toivoisin selvyyttä, koska olen kuullut myös vastakkaisia käsityksiä. Totean siis, että valtuutettu Kivekäs on puheenvuorossaan vetänyt vastaesityksensä pois.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun kysymys minulle esitettiin, niin suodaan vastaus siihen.

Minulla oli tieto HKL:n erittäin tiukasta investointiraamista ja tieto myöskin siitä, että esimerkiksi tämä äsken päätetty rautatieaseman peruskorjaus tulee kasvamaan merkittävästi. Sitten viime kädessähän nimenomaan kaupunginhallitus teki sen ratkaisun, että se odotti varsinaisen ottoharkinnan ratkaisun kanssa. Se ratkaisu, joka tähän tässä läpihankkeen yhteydessä tehdään. Tietenkin jos en olisi käyttänyt otto-oikeutta, se ei olisi antanut edes mahdollisuutta arvioida tätä suhteessa tähän hyvin tiukkaan investointiraamiin. Pidin sitä perusteltuna asiana, ja viime kädessä sitten kaupunginhallituksen enemmistö on se ratkaisut sillä tavalla kuin on ratkaisut.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Nyt on tosiaan päätettävänä uusi ja sujuvampi pikaratikkalinja Hakaniemen ja Länsisataman välillä. Se on tarpeellinen satamatoimintojen keskittyessä ja matkustajamäärien kasvaessa, niin kuin useampi valtuutettu on todennut. Samalla me toteutetaan tässä kaupunkistrategian mukaista kestävän joukkoliikenteen lisäämistä.

Osana tätä hanketta tosiaan esitettiin varautumista Helsingin yliopiston metroaseman pohjoisen sisäänkäynnin rakentamiseen. Kuten on tullut ilmi, tämä maksaisi reilut 40 miljoonaa euroa. Tämän sisäänkäynnin toteutuskustannukset eivät tosiaan sisälly HKL:n investointibudjettiin muiden kriittisempien metron peruskorjaushankkeiden vuoksi, joista tänään tosiaan on myös päätetty.

Itse ajattelen, että tärkeintä on tehdä nyt ne kriittiset ja välttämättömät korjausinvestoinnit, kuten tämä rautatieaseman metroaseman peruskorjaus ja Junatien metrosillan uusiminen. Itse en näe uutta metron sisäänkäyntiä välttämättömänä asiana tässä tilanteessa, jossa kustannuksia menee näihin kriittisiin ja isoihin investointeihin todella paljon tässä lähivuosien aikana. En voi siis kannattaa sitä, että tähän raitiohankkeeseen varauduttaisiin samanaikaisesti Helsingin yliopiston metroaseman pohjoisen sisäänkäynnin rakentamiseen.

Todettakoon, että olen todellakin metron suurkäyttäjä. Se on aina ollut ensisijainen välineeni itähelsinkiläisenä. Tämä Helsingin yliopiston uloskäynti on oma työpaikkametroasemani, ja silti tässä tilanteessa nämä metron muut kriittisemmät hankkeet ovat niitä, joita meidän ryhmä vie eteenpäin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Hieman hämmästellen tunnistan, että tämä Helsingissä elämisen arki on eri alueilla aika erilaista. Monessa kaupunginosassa kävellään viisi minuuttia bussipysäkille, mennään vartti bussilla ja tämän jälkeen päästään vasta metroon. Siksi mä kysyn, että miten olemassa olevat metroasemat voivat olla näin huonossa kunnossa, jos meillä on varaa sijoittaa 40 miljoonaa euroa uuteen sisäänkäyntiin ihan kantakaupungissa.

Entinen apulaispormestari ja valtuuston varapuheenjohtaja Sinnemäki totesi täällä omassa puheenvuorossaan, että Kruununhaassa ei ole hyvät julkiset liikenneyhteydet. Kruununhaassa ei ole hyvät. Kruununhaassa on Suomen parhaat liikenneyhteydet. Mä en itse näe, että Kruununhaan kävelyolosuhteet sinne metroon olisi mitenkään huonot. Jos matka tuntuu pitkältä, sinne pääsee myös tällä hetkellä raitiovaunulla. Me puhutaan alle seitsemän minuutin asiasta.

Valtuutettu Kivekkäälle, joka haastoi täällä. Tällä 40 miljoonalla voidaan korjata nämä hissit ja rullaportaat monilla asemilla, joilla ihmiset kulkee päivittäin. HKL on itse arvioinut, että meillä on paljon tärkeämpiä kriittisiä investointeja sinne metroradalle kuin tämä uusi ovi. Sen takia tätä ei kannata minun mielestä rakentaa.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Tässä on käyty paljon keskustelua, että kuinka mukavaa olisi, jos se pohjoinen käynti olisi mahdollista rakentaa, mutta tässä on myös käynyt monta kertaa julki, että kuinka paljon tärkeämpiä on muut rakennuskohteet, korjauskohteet. Pitää muistaa, että me ollaan keskusteltu tämän kauden aikana ratikoiden ja kaikkien muiden lippujen hinnoista. Tämähän menisi suoraan sinne lippujen hintoihin lisäksi. Eli ei ole olemassa sellaista taskua, josta vain otetaan, vaan sinne myös silloin asukkaat joutuisivat maksamaan.

Kun mä oikeastaan ajattelen Krunikan asukasmäärää ja sinne tulevien työntekijöiden määrää, niin mun matikkapäällä ei saada 60 000 käyttäjää lisää. Se on aikamoinen määrä, joka sinne pitäisi saada lisää. Ja todellakin Krunikassa on Helsingin paras julkinen liikenne. Siellä menee monta ratikkaa ja bussia, jolloin sieltä jostain pohjoisrannasta ei tulla suinkaan myöskään yliopiston puoleiseen metroasemaan. Sellainen järki tässä nyt täytyisi olla, että miten me tämä rahoitettaisiin, kun meillä on myöskin tavoite se, ettei meidän kulkuvälineiden bussiliput ja muut hinnat nouse. Jos meillä olisi rahaa, niin tämä voitaisiin tehdä, mutta tällä hetkellä tätä ei voi missään nimessä hyväksyä, että tällä mentäisiin eteenpäin.

Kiitos.

Kiitos, herra puheenjohtaja.

Kyllähän tämä Länsisataman pikaraitiotie on tärkeä hanke Helsingille ja myös Jätkäsaarelle. Olisi tärkeää, että se menisi tänään eteenpäin, mutta kyllä meidän pitää löytää väliaikainen ratkaisu siihen, että ratikka linja 8 ei menisi Töölön suuntaan puoleentoista vuoteen. Siitä ollaan varmaan kaikki samaa mieltä Jätkäsaaressa, Töölössä ja Helsingissä.

Kyllähän tämä yliopiston metroaseman uusi pohjoinen sisäänkäynti olisi ihan mahtava juttu. Siitähän tässä ei ole nyt kysymys. Varmaan sekin me haluttaisiin, mutta tämä ajoitus ja investointien tärkeysjärjestys, sitä pitää miettiä meillä täällä valtuustossa. Yli 40 miljoonaa siihen yhteen oveen suhteessa siihen, mitä tärkeitä metroinvestointeja on tulossa. Sitä paitsi tämä pohjaesitys ei sulje ovia tältä uudelta sisäänkäynniltä. Siihen voidaan palata myöhemmin. Nyt on oikea aika viedä pikaraitiotietä eteenpäin määrätietoisesti. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vaikka valtuutettu Kivekäs onkin nyt muuttanut tätä esitystään ponnen muotoon, minusta tuntuu edelleen perin erikoiselta se, että meillä olisi nyt varaa laittaa uuteen metron sisäänkäyntiin kantakaupungissa yli 40 miljoonaa, samalla kun lähiöiden metroasemat on aika pitkälti kunnostamatta. Kyllä mä haluan kysyä tässä, että miksi niitä ei ole kunnostettu viimeisten kymmenen vuoden aikana. En kyllä muista tällaisia samanlaisia puoltavia puheenvuoroja vihreiltä näissä asioissa. Ehkä tässä vähän herää sellainenkin ajatus mieleen, ettei tässä vaan olisi kyse nyt niin, että nämä lähiöissä asuvat ihmiset ovat vähän vähemmän tärkeitä tässä metro- ja muussa julkisen liikenteen kysymyksessä.

Kyllä mä ajattelen niin, että nämä lähiöiden metroasemat, niissä ei ole kyse kiertoreitistä, vaan ihan niiden kokonaistoimivuus on arjen perusasia. Kyllä meille demareille eli metropuolueelle on tärkeää huolehtia toimivasta kaupungista. Ja siinä se tärkeysjärjestys on kyllä se, että julkinen liikenne toimii siellä, missä käyttäjiä on paljon ja vaihtoehtoa esimerkiksi metrolle ei ole lainkaan. Jos meillä tällainen raha löytyisi, niin voisi ehkä aloittaa tämän peruskorjaustyön ja parannustyön tuolta lähiöiden unohdetuista asemista. Toisaalta pidän myös tärkeänä sitä, että tämä ratikkayhteys saadaan toimimaan, ja siksi onkin hyvä, että ei tästä nyt ainakaan palautuksesta lähdetty keskustelemaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Keskustelussa on esitetty niin hämmentäviä väitteitä, että haluan muutamaa niistä kommentoida.

Kokoomuksen ryhmäjohtaja sanoi, että kaikki, ja käytti nimenomaan sanaa kaikki, investointihankkeet ovat ylittyneet. Arviointikertomus vuodelta 2024 kertoo, että kaikki sitovat investointihankkeet pysyivät ja alittivat budjettinsa. Vuonna 2025 arviointikertomus kertoo, että suurin osa kaupungin sadoista vuotuisista kohteista pysyi budjetissaan. Eli ihan meidän kaupungin oman arviointitoiminnan ja tarkastuslautakunnan työ kertoo, että se mitä valtuutettu Pajula sanoi, ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Tämän dystopian rakenteluun osallistui sitten pormestari kertomalla Junatien metrosillan kustannuksista. Me kaikki tiedetään, että Junatien metrosillan korjaustarve, laajuus ja aikataulu tuli meille kaikille yllätyksenä, ja turvallisuus siinä asettaa meille hyvin tiukat reunaehdot. Joten se ei ehkä ole tämän dystopian pätevä rakennuspalikka.

Valtuutettu Meri sen sijaan kertoo, että jos me oltaisiin rakennettu Stansvikiin lisää, meillä olisi nyt 60 miljoonaa enemmän, mitä käyttää. Toivottavasti kaikki tässä salissa tietää, että kaupungin budjetointi ei toimi niin. Mutta tällä samalla logiikalla valtuutettu Meri, jos ei oltaisi päätetty Satamatunnelin 300 miljoonan euroa kustannuksesta, sitten meillä vasta olisikin rahaa, millä mällätä. Toivottavasti kaikki tietävät, että näin ei meidän budjettimme täällä rakennu. Satamatunnelin kohdalla kokoomus ei kantanut huolta näistä kustannuksista sen vertaa kuin tässä tämän metrosisäänkäynnin kohdalta.

Mun mielestä on olemassa ihan oikeita perusteluja kyseenalaistaa se, että onko tämä se kohta, jossa me voidaan tämmöinen kyllä ihan perusteltu uusia matkustajia tuova investointi tehdä. Sille on ihan oikeitakin argumentteja olemassa, mutta niitä ei kyllä kokoomuksen suunnalta tänään täällä kuultu. Kannatan valtuutettu Kivekkään tekemää pontta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Otin puheenvuoron kannattaakseni valtuutettu Kivekkään pontta. Se kannatus taisi tulla jo, niin käytän tämän vastaamalla vaikka muutamaan kommenttiin täällä.

Tämä vastakkainasettelu lähiöiden metroasemien kunnostuksen kanssa. Toivon, että konsistentisti sitten läpi kauden kuullaan näitä puheenvuoroja, että ylipäänsä joukkoliikenneinfraan on panostettava. En kyllä muista, etteivätkö vihreät olisi nimenomaan pitäneet näistäkin ääntä ja puolustaneet. Itse tulen sieltä idästä kanssa metrolla. Tulen välillä myös Helsingin yliopiston asemalle. Se on kaikkien metron käyttäjien etu sitä kautta. Musta siinä on hirveän tärkeää hahmottaa tämä, että kysehän ei ole tosiaan jostain mukavuusasiasta, vaan metron saavutettavuuden laajentamisesta. Se on se ajatus, mikä tässä oli takana. Tämä vastakkainasettelu näiden osalta on musta pikkusen hassua, koska ne on erilaisia myös luonteeltaan.

Sinänsä kannatan lämpimästi, että jokaisen metroaseman täytyy pelittää ja olla hyvä ja viihtyisä ja kutsua käyttämään. Se auttaa myös itse asiassa lippujen hintojen kanssa painimiseen, jos me saadaan enemmän ihmisiä käyttämään sitä joukkoliikennettä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Itsekin hieman ihmettelen tätä kovasti nyt nostettua vastakkainasettelua, jossa ikään kuin emme voi tehdä peruskorjauksia, mikäli teemme mitään uutta. Ei maailma toimi näin. Totta kai metroasemat pitää peruskorjata, ja kyllä, monet niistä ovat päässeet hyvin huonoon kuntoon samaten monet lähijuna-asemat muuten tuolla M-junan varrella. Siellä on aivan kamalassa kunnossa osa. Tämä on asia, joka on vihreillä lähellä sydäntä.

Itse asiassa eniten ihmettelen, kun valtuutettu Salminen tätä kysyy, joka toimi koko viime kauden ensin HKL:n ja sitten Kaupunkiliikenteen puheenjohtajana. Juuri hänen pitäisi tämä tietää, ja hänen olisi pitänyt olla viemässä eteenpäin sitä, että ne asemat kunnostetaan. Valtuutettu Salminen, haluaisin kysyä: Miksi meidän metroasemat ovat niin huonossa kunnossa? Eikö sille olisi pitänyt tehdä jotain? Emme me täältä valtuustosta huutelemalla sitä tee, mutta HKL:n hallituksen puheenjohtajana siihen olisi voinut vaikuttaa. Olen itsekin toiminut siinä tehtävässä aikoinaan ja tiedän kyllä, että on mahdollista vaikuttaa. Korostan vielä uudelleen: Ei tämä ole vastakkain kunnostuksen ja metroasemien kunnossa pitämisen kanssa. Kaikki infrastruktuuri pitää pitää käyttökunnossa. Rehellistä on verrata tätä muihin uusiin investointeihin ja niistä miettiä ihan aidosti, mihin meillä on varaa. Sitä meidän olisi pitänyt voida budjettineuvotteluissa tehdä ja olisimme voineet tehdä, mikäli tämän valmistelua olisi jatkettu siihen asti. Se, minkä pormestari kesällä keskeytti, ei siis ollut tämän toteuttaminen, vaan ne valmistelut, jotka olisivat mahdollistaneet tästä budjettineuvotteluissa päättämisen. Tämän operaation tarkoituksena oli estää tästä budjettineuvotteluissa päättäminen. Estää se, että voitaisiin käydä todellisesti sitä priorisointikeskustelua.

Se on minusta tässä se suuri toimintatapaongelma. Perustelullisesti voi olla sitä mieltä, ettei metroon tarvitse investoida, joskin toivon, että muut metroinvestoinnit ovat kuitenkin sosiaalidemokraattienkin tukemia nykyään, jotta niitä päästään tekemään.

Arvoisa puheenjohtaja.

Täällä on nyt esitetty, että Länsisataman pikaraitiotien hyöty-kustannussuhde on 2,5 eli varsin korkea. Samalla unohtuu, että Kruunusiltojen hyötykustannussuhde oli vuoden 2021 hankearvioinnin perustarkastelussa vain 0,45. Lisäksi Stansvikin kaavapäätös heikentää Kruunusiltojen jo valmiiksi varsin alhaisen hyöty-kustannussuhteen taustalla olevia oletuksia, kun alueen suunniteltu asukasmäärä ja sen myötä raitiotien arvioidut matkustajamäärät vähenevät.

On kummallista, että kannattavuuslukuja korostetaan silloin, kun ne tukevat uutta hanketta, mutta alkuperäisen investoinnin heikko kannattavuus jää takaalalle. Yksittäisen jatkohankkeen hyvä kannattavuus ei osoita koko investointiketjun kannattavuutta. Kaupunkilaisille on esitettävä koko hankekokonaisuuden kustannukset ja hyödyt, ei vain niitä lukuja, jotka kulloinkin sopivat omaan agendaan. Tehtyjen päätösten vaikutuksia on myös seurattava, ja niistä on otettava opiksi tulevassa päätöksenteossa. Lisäksi haluan todeta, että valtuutettu Kivekkään ponsi on sinällään hyvä, mikäli siinä vielä edellytettäisiin selvitettävän, onko tämä ratkaisu mahdollista toteuttaa nykyistä järkevämmin kustannuksin.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja.

Muutama sana idän metroasemista. En muista, että niistä olisi koskaan ollut kiistaa tai äänestyksiä. Herttoniemen metroasemasta teimme yhteistyötä laajasti poliittisesti. Kun hanke oli lykkäytynyt sen tähden, että alueelle tuleva laajempi kehityshanke oli myös lykkäytynyt, budjettineuvotteluissa päätimme kaikkien puolueiden kesken, että nyt tämä venyminen riittää ja asema kunnostetaan. Kontulan metroasema on kunnostettu. Vuosaaren metrosillan korjauksen aikana Vuosaaren metroasema kunnostettiin. Siilitien metroasema on kunnostettu niin, että sitä voi sanoa vieläkin, että se on hyvässä kunnossa. Ja suunnitelmia useiden metroasemien kunnostamiseksi on. Näkisin, että tämä on ollut aihealue, josta ei ole ollut eriäviä mielipiteitä eri puolueiden kesken, vaan metroasemien kunnostuksia on viety eteenpäin hyvinkin yksimielisesti. Joukkoliikenteen käytön osalta voi todeta sen, että mikä tahansa sellainen hanke, joka lyhentää jonkun henkilön työmatka-aikaa vaikkapa Vuosaaresta Liisankadulle viidellä minuutilla, sellainen myös lisää joukkoliikenteen käyttöä. Joukkoliikennettä käytännössä niin lähiöissä, erilaisissa esikaupungeissa kuin kantakaupungissa käytetään silloin, kun se on riittävän sujuvaa ja liikennöinti on riittävän luotettavaa. Tässä mielessä eri alueet eivät ihan hirveästi eroa toisistaan. Myös kävelymatkoilla on iso merkitys siinä, että valitaanko joukkoliikenne vai valitaanko esimerkiksi auto. Ja koska tämä pohjoinen sisäänkäynti lyhentäisi niin merkittävästi kävelymatkoja metroon, tämä siksi tarkoittaisi myös siirtymiä autosta joukkoliikenteeseen.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tässä valtuutettu Kivekäs esitti kyllä erittäin mielenkiintoisen näkökulman siitä, miten meidän omistama osakeyhtiö nimeltä Kaupunkiliikenne Oy ja varsinkin sen hallituksen puheenjohtaja voisi yksin päättää sellaisista asioista, joista valtuusto linjaa täällä investointisuunnitelmassa vuosittain, kolmevuotisen, viisivuotisen, kymppivuotisen tai pidemmän investointiohjelman muodossa. Olen kyllä ajatellut silloin, kun toimin siinä tehtävässä, että varsinkin omistajaohjauksesta huolehtiva vihreiden apulaispormestari ja aikaisemmin apulaiskaupunginjohtaja olisi siinä aika keskeinen henkilö, jonka kanssa näitä vuoropuheluja olisi sitten käyty. Mutta ei sieltä kyllä sellaisia ehdotuksia tullut, että muutetaan tätä investointilistaa tai -kohteita tai -priorisointia siihen suuntaan, mistä nyt oli puhe.

Ylipäänsä ehkä hyvä tunnistaa, että eihän HKL:kään kaiketi niin voi toimia, että se tekisi nämä päätökset itse, koska muutenhan tämä keskustelu, jota olemme tässä kohta aika pitkän matkaa käyneet, niin olisi aika tarpeeton.

Arvoisa puheenjohtaja.

Pidän aika valitettavana sitä, että keskustelu siirtyi valtuutettu Kivekkään puheenvuorossa asiasta itse henkilöön. Puhutaan mieluummin siitä, mihin me käytetään nämä rahat. Mutta jos kuitenkin kysytään vastuuta näistä meidän asemien kunnosta, mä haluaisin kanssa muistuttaa, että kaupunkisuunnittelusta ja kaupunkiympäristöstä vastasi vihreiden apulaispormestari lähes kymmenen vuotta. Aina viime valtuustokauden loppuun saakka. Ennen kuin syyttää muita, kannattaa pohtia myös omaa rooliaan päättäjänä.

Sitten vielä tästä asiasta. Kävin läpi noita hankkeen omia liikenneselvityksiä. Siellä luki, että uusi sisäänkäynti ei merkittävästi kasvata joukkoliikenteen matkustajien kokonaismäärää. Se nopeuttaa nykyisten matkustajien matkoja ja lisää hieman metroon nousuja. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, on sitä, että tuon alueen asukkaat vaihtavat raitiovaunun metroon ja osa nousuista siirtyy Hakaniemen asemalta. Siksi mä itse pidän parempana käyttää nämä rahat asemiin, jotka on jo rikki ja joita ihmiset jo käyttävät joka päivä, tai muita sellaisia investointeja, mitä onkin priorisoitu, joissa houkutellaan uusia matkustajia ja uusia lipunmaksajia tänne HSL:n piiriin.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ehkä jätämme sivujuonteet vähemmälle.

Korjaan sen, mitä valtuutettu Toivonen aivan oikein siteerasi.

Kaupunginhallituksessa pyydettiin tarkentavaa tietoa, että kuinka paljon siis, ja saatiin 66 000 matkaa vuodessa, mikä oli ilmeisesti HKL:n näkökulmasta eimerkittävää. Myönnän, tämän kaupungin kokonaisuudessa se ei ole merkittävä määrä. Se on kuitenkin kasvua. Eli tämä on, mitä katsoo. Mutta se väite, että se ei lisää, ei pidä paikkaansa. Se on selkeästi epätosi väite.

Ehkä tässä kohti alamme olla pikkuhiljaa käsitelleet kaiken, mutta toivon, että tästä on jäänyt mieleen kaikille se, että metroon on tarpeen investoida. Siellä on investointitarpeita, koska se, mikä on minusta se suuri huoli, on että jos ruvetaan karsimaan, että ei metro ole tärkeä, niin se koskee kaikkea metroa. Se, että yrittää vääntää vihreiden syyksi asioita, ei tätä muuta mihinkään.