Kaupunginvaltuusto · 23.9.2026

Rautatientorin metroaseman peruskorjauksen hankesuunnitelma

  • Diaarinumero: HEL 2026-012864
  • Esittelijä: Kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Rautatientorin metroaseman perusparannuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäveroton enimmäishinta on 125 200 000 euroa kustannustasossa toukokuu 2026. Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen: | Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta rahoittaa joukkoliikenteen korvaavaa kapasiteettia, samaan tapaan kuin Kruunuvuorenrannan lauttaliikennettä on rahoitettu, kun suuret liikennehankkeet, kuten Rautatientorin metroaseman käyttökatko, Kalasataman metrokatko, Mäkelänkadun peruskorjaus tai Töölön katutyöt, merkittävästi heikentävät asukkaiden liikkumista ja yritysten elinvoimaa. (Sari Helin)

Ehdotukset

Toivomusponsi Hyväksytty

Valtuutettu Sari Helin ehdotti valtuutettu Antti Vuorelan kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.

Ehdottaja: Sari Helin

Äänestykset

Äänestys 1

Jaa tarkoittaa: Valtuutettu Sari Helinin ehdottama toivomusponsi
Ei tarkoittaa: Vastustaa
  • Jaa 48
  • Ei 1
  • Tyhjä 36
  • Poissa 0

Tulos: Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Sari Helinin ehdottaman toivomusponnen.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 10140
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä 21000
Vihreä valtuustoryhmä 15010
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 4000
Keskustan valtuustoryhmä 2000
Kokoomuksen valtuustoryhmä 51150
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 0020
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 0040
Kaikki äänet (85)
JäsenÄäni
Paavo ArhinmäkiVAS Tyhjä
Mia HaglundVAS Tyhjä
Sandra HagmanVAS Tyhjä
Titta HiltunenVAS Tyhjä
Veronika HonkasaloVAS Tyhjä
Natalia KallioVAS Tyhjä
Jenny KasongoVAS Tyhjä
Elina KauppilaVAS Tyhjä
Mai KiveläVAS Tyhjä
Minja KoskelaVAS Tyhjä
Silvia ModigVAS Tyhjä
Sami MuttilainenVAS (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) Jaa
Alma TuuvaVAS Tyhjä
Pinja VuorinenVAS Tyhjä
Annamari VärtöVAS Tyhjä
Hilkka AhdeSDP Jaa
Mahad AhmedSDP Jaa
Pentti ArajärviSDP Jaa
Nita AusteroSDP Jaa
Elisa GebhardSDP Jaa
Tuula HaatainenSDP Jaa
Ahmad HassanSDP Jaa
Sari HelinSDP Jaa
Ville JalovaaraSDP Jaa
Miapetra Kumpula-NatriSDP Jaa
Johanna LaisaariSDP Jaa
Ville MerinenSDP Jaa
Silja PaavolaSDP Jaa
Abdifatah QaajeSDP Jaa
Nasima RazmyarSDP Jaa
Krishna RegmiSDP Jaa
Minna SalminenSDP Jaa
Ilkka TaipaleSDP Jaa
Niilo ToivonenSDP Jaa
Erkki TuomiojaSDP Jaa
Antti VuorelaSDP Jaa
Alviina AlametsäVIHR Jaa
Outi Alanko-KahiluotoVIHR Jaa
Amanda AlvesaloVIHR Jaa
Riina BhatiaVIHR Jaa
Atte HarjanneVIHR Jaa
Mari HolopainenVIHR Jaa
Shawn HuffVIHR Jaa
Otso KivekäsVIHR Jaa
Tuuli KousaVIHR Jaa
Minna LindgrenVIHR Jaa
Johanna NuortevaVIHR Jaa
Amanda PasanenVIHR (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) Tyhjä
Suvi PulkkinenVIHR Jaa
Anni SinnemäkiVIHR Jaa
Iida TaniVIHR Jaa
Reetta VanhanenVIHR Jaa
Sandelin Silja BorgarsdóttirRKP Jaa
Nora GrotenfeltRKP Jaa
Oona HagmanRKP Jaa
Björn MånssonRKP Jaa
Tiina HalttunenKESK Jaa
Terhi PeltokorpiKESK Jaa
Harry BogomoloffKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) Jaa
Maaret CastrénKOK Tyhjä
Veli-Pekka DufvaKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) Jaa
Juha HakolaKOK Tyhjä
Hanna-Leena HietanenKOK Tyhjä
Mikael JungnerKOK Tyhjä
Atte KalevaKOK Tyhjä
Arja KarhuvaaraKOK Tyhjä
Kekkonen Anni LaitasaloKOK Tyhjä
Otto MeriKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) Ei
Seija MuurinenKOK Tyhjä
Matti NiiranenKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) Jaa
Matias PajulaKOK Tyhjä
Jaana PelkonenKOK Tyhjä
Janne RauramoKOK Tyhjä
Risto RautavaKOK Tyhjä
Sari SarkomaaKOK Tyhjä
Mirita SaxbergKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) Jaa
Daniel SazonovKOK Tyhjä
Petri SuhonenKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) Jaa
Mikael VuorinenKOK Tyhjä
Mika EbelingKD Tyhjä
Eija-Riitta Korhola-DunderfeltKD Tyhjä
Jussi Halla-ahoPS Tyhjä
Mika RaatikainenPS Tyhjä
Mari RantanenPS Tyhjä
Wille RydmanPS Tyhjä

Keskustelu

21 puheenvuoroa valtuuston keskustelupöytäkirjasta. Keskustelupöytäkirja (PDF)

Valtuutettu Minja Koskela Nämä käyttökatkot ovat aina kaupunkilaisten näkökulmasta todella ikäviä, ja valitettavasti minun oma kokemukseni on tästä päätöksenteosta,…

Kiitos, puheenjohtaja.

Nämä käyttökatkot ovat aina kaupunkilaisten näkökulmasta todella ikäviä, ja valitettavasti minun oma kokemukseni on tästä päätöksenteosta, että ne tuodaan aika usein tänne valtuutetuille tai päättäjille vasta siinä vaiheessa, kun meillä on aika vähän enää natsoja puuttua siihen, että millainen siitä käyttökatkosta tulee tai tuleeko sellaista ylipäänsä. Tämä metroasemahan oli suljettuna kesällä 2024, ja aika monella varmasti herää kysymys, että miksi tätä hommaa ei silloin hoidettu kerralla. Tarkoitan tässä nyt kaupunkilaisia, eli tästä olisi hyvä kyllä viestiä hyvin selkeästi, että miksi näin. Nyt tästä tulee tosi paljon haittaa kaupunkilaisille, etenkin kun huomioidaan, että 2027 vuonna metro ei kulje myöskään Herttoniemen ja Hakaniemen välillä yli puoleen vuoteen ja Kalasatamassa tämä katko on sitäkin pidempi.

Totta kai on täysin ymmärrettävää, että nämä remontit täytyy tehdä, mutta kyllä ajattelen, että näissä pitäisi ennakoida myös paremmin. Esimerkiksi suhteessa tähän idän metroremonttiin tieto tästä siltojen kunnosta tuli varsin myöhään. Itse olin kyllä silloin vähän hämmentynyt siitä, että näin perustavanlaatuista asiaa ei oltu arvioitu säännöllisesti ja paremmin. Nythän erityisesti idän matkustajat joutuvat kärsimään tästä aika huonostakin ennakoinnista hyvinkin kohtuuttomasti. Se tuskin auttaa tässä tilanteessa, jossa HSL:n pitäisi nimenomaan houkutella uusia matkustajia, jossa tämän joukkoliikenteen houkuttelevuuden pitäisi olla tapissa. Nyt se ei sitä ole.

Tämän kritiikin annettuani ymmärrän, että nämä remontit täytyy tehdä, mutta toivon, että tämä ennakointi olisi jatkossa hieman jouhevampaa myös suhteessa meihin päättäjiin ja totta kai suhteessa kaupunkilaisiin.

Valtuutettu Wille Rydman · vastauspuheenvuoro Kuuntelin valtuutettu Koskelan puheenvuoron ja tulin siihen tulokseen, että käytän tilaisuuden hyväkseni todetakseni, että olin kaikesta…

Arvoisa puheenjohtaja.

Kuuntelin valtuutettu Koskelan puheenvuoron ja tulin siihen tulokseen, että käytän tilaisuuden hyväkseni todetakseni, että olin kaikesta täysin samaa mieltä. Valtuutettu Koskela onnistui erinomaisen hyvin sanoittamaan sen hämmennyksen, mikä itselläni tuli tätä lukiessani. Yhdyn tässä kyllä sataprosenttisesti Vasemmistoliiton kritiikkiin.

Omituisesti järjestetty tapaus, mutta tällä kai nyt kuitenkin sitten mennään.

Apulaispormestari Paavo Arhinmäki Arvoisa herra puheenjohtaja, aikaisemmin toverikin, olemmehan olleet yhtä pitkään valtuustossa. Meitä pidempään yhtä mittaan on ollut vain…

Arvoisa herra puheenjohtaja, aikaisemmin toverikin, olemmehan olleet yhtä pitkään valtuustossa. Meitä pidempään yhtä mittaan on ollut vain eturivin toveri Bogomoloff, mutta asiaan siitä huolimatta.

Tänään kun käsiteltiin ympäristöraporttia, todettiin että liikenteen päästöt on se suurin päästö, mitä tulee. Meidän pitää pystyä siirtämään mahdollisimman paljon joukkoliikenteeseen meidän liikennettä ja sähköistettyyn joukkoliikenteeseen, jotta me päästään niihin päästötavoitteisiin, joita me ollaan yhdessä strategiassa kirjattu. No, joukkoliikenteen näkökulmasta kaksi keskeistä seikkaa on lipun hinnat, jotka on noussut kohtuuttoman korkeaksi monelle. Jos on halvempaa ottaa joku äppitaksi kuin mennä joukkoliikenteellä, niin silloin voidaan todeta, että äppitaksien hinnat on liian alhaisia ja joukkoliikenteen hinnat on liian korkeita. Toinen on se, kuinka luotettavaa ja sujuvaa meidän joukkoliikenne on.

Jos ajatellaan metroa, niin metrohan on meidän joukkoliikenteen laskimo ja valtimo ihan riippuen siitä, missä itse kukin katsoo Helsingin sydämen olevan. Joillekin se on ydinkeskusta, toisille se on Itä-Helsinki, mutta näiden välillä se kuitenkin kulkee. Jos miettii niitä kuvia siitä, miltä esimerkiksi Itäväylä, Kulosaaren silta näytti ennen metron avaamista, jossa dieselbussit käryttivät Kulosaareen, Herttoniemeen asti ja saattoi kestää puolitoista tuntia päästä keskustaan vaikkapa kouluun, niin metro on aivan välttämätön.

Nyt meille tulee puolen vuoden katko Itä-Helsinkiin niin, että pääsee Herttoniemeen asti ja sieltä bussilla pitää kulkea Hakaniemeen ja jatkaa eteenpäin. Jotta saa jonkun käsityksen metron merkityksestä, niin vaikka alle minuutin välein kulkisi bussi Herttoniemen ja Hakaniemen väliä, silti se ei pystyisi vastaamaan sitä kapasiteettia, mitä metro kuljettaa.

Nyt tähän samaan pakettiin sitten meillä oli jo aikaisemmin rautatieaseman kohdalla katkos, muistaakseni kolmen kuukauden mittainen. Silloin kun se tuotiin meille kaupunginhallitukseen käsittelyyn ja sitä kautta tänne valtuustoon, mä luin niitä papereita ja kaupunginhallituksessa kysyin, että ymmärsin varmaan väärin, kun tässä sanotaan, että tämä vähän hankaloittaa liikennettä, että eihän tämä nyt kuitenkaan tarkoita sentään katkosta, että kai siitä ajetaan läpi. Sitten sanottiin, että kyllä tarkoittaa katkosta. Sitten mä kävin läpi meidän paperit taaksepäin. Silloin kun me oltiin alun perin päätetty siitä rautatieaseman remontista, sanottiin että tulee joitain pienimuotoisia häiriöitä mahdollisesti. Mun mielestä se, että metroliikenne kolmeksi kuukaudeksi katkaistaan kokonaan Rautatientorin kohdalta, ei ole ihan pienimuotoinen. Eli se, millä perusteluilla ensin tuodaan, minkälaisilla kuvauksilla tuodaan, ei vastannut millään tavalla sitä... Kenelläkään ei ollut tätä käsitystä päätöksentekijöistä, että tämmöinen täyskatko tulee Rautatientorin kohdalle.

No nyt kun tämä esitys tuli, ensimmäisenä mulla heräsi kysymys, että miksi tämä rautatieaseman... Nyt sentään metro pystyy Rautatientorin läpi kulkemaan, mutta asema ei ole käytössä, joka on yksi meidän käytetympiä. Miksi tämä ei osu samalle kohdalle kuin Veturitien siltaremontti ja se iso metrokatko on? Silloinhan metrolla on vähemmän käyttäjiä. Kysyin tätä, että miksi vain kaksi kuukautta on tämän katkon kanssa päällekkäin. Kerrottiin, että HSL:ltä oli tullut ohje, että nämä katkot eivät saa olla päällekkäin. Mä ajattelin, että urbaanilla kaupunkilaisjärjellä nimenomaan niiden pitäisi olla päällekkäin. No sitten myöhemmin HSL oli tehnyt laskelmat, joiden mukaan käyttäjämäärät tulee vähenemään, että ne olisi hyvä olla päällekkäin. No s Sherlock. Mutta siinä vaiheessa kuulemma oli liian myöhäistä tilata nämä rullaportaat niin, että ne olisivat olleet valmiina, kun tämä katko alkaa, ja sen vuoksi nämä eivät mene osittain päällekkäin.

Tämän haluan sanoa, että kyllä meillä tässä suunnittelussa on paljon petrattavaa ja myös siinä informaatiossa, jota HSL tänne päin antaa, koska nämä ovat aivan keskeisiä meidän kaikkien ihmisten liikkumisen kannalta. Meidän pitää minimoida näiden katkojen pituus ja miettiä se, miten toimii parhaalla mahdollisella tavalla meidän joukkoliikenne.

Valtuutettu Sari Helin Puheenjohtaja, valtuutetut. Olen kantakaupungin yrittäjä ja asun vielä itäisessä Helsingissä ja haluan todellakin tuoda esiin sen, että…

Puheenjohtaja, valtuutetut.

Olen kantakaupungin yrittäjä ja asun vielä itäisessä Helsingissä ja haluan todellakin tuoda esiin sen, että meillä Helsingissä on jo nyt käynnissä ja kohta on vielä enemmän käynnissä poikkeuksellisen suuri määrä yhtäaikaisia valtavia liikennehankkeita, jotka vaikeuttavat asukkaiden liikkumista ja myös yritysten toimintaa. Tässä asukkaiden joukossa ovat myös lapset, jotka yrittävät mennä kouluihinsa.

Tiedän omakohtaisesti HSL:n hallituksessa, niin kuin täällä olevat hallitustoveritkin, että HSL:n nykyinen vastaus nykyrahatilanteessa on se, että korvaavaa liikennettä voidaan hyvin harvoin järjestää, koska siihen ei kerta kaikkiaan ole rahaa. Siksi olen jättänyt järjestelmään seuraavan ponnen, joka kuuluu näin:

Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän ratkaisua rahoittaa joukkoliikenteen korvaavaa kapasiteettia samaan tapaan kuin Kruunuvuorenrannan lauttaliikennettä on rahoitettu, kun suuret liikennehankkeet, kuten Rautatientorin metroaseman käyttökatko, Kalasataman metrokatko, Mäkelänkadun jatkuva peruskorjaus tai Töölön katutyöt merkittävästi heikentävät asukkaiden liikkumista ja yritysten elinvoimaa.

Tähän toivon tukeanne.

Kiitos.

(Puheenjohtajan välihuomautus.) Muutan mielelläni.

Kiitos.

Ledamoten Mia Haglund · vastauspuheenvuoro Haluaisin vielä tarkennukseksi kysyä valtuutettu Heliniltä. Ensinnäkin, että viittaako hän tässä ponnessa siis siihen, että Helsingin…

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Haluaisin vielä tarkennukseksi kysyä valtuutettu Heliniltä. Ensinnäkin, että viittaako hän tässä ponnessa siis siihen, että Helsingin kaupunki rahoittaisi joukkoliikenteen korvaavaa kapasiteettia vai että neuvoteltaisiin HSL:n kanssa siitä, että HSL suuremmin rahoittaisi korvaavaa kapasiteettia. Sitten toiseksi kysyisin sitä, että ainakin itse olen saanut sen käsityksen, että HSL:n puolesta ollaan ainakin Junatien sillan metrokatkon ajaksi kyllä kartoitettu kaikki korvaava kapasiteetti, mitä ollaan saatu aikaan. En itse ole saanut sellaista käsitystä, että korvaavaa kapasiteettia ei olisi järjestäytymässä, vaan nimenomaan sitä on ja sitä on haettu ja sitä on paikoillaan.

Toivottavasti valtuutettu Helin voisi selventää nämä kaksi asiaa. Kiitos.

Valtuutettu Sari Helin · vastauspuheenvuoro Vastaan ensin tähän HSL:n mahdollisuuteen yhdellä esimerkillä, tähän lisäliikenteen rahoittamiseen. Meillä esimerkiksi Töölöstä on tullut…

Kiitos, puheenjohtaja.

Vastaan ensin tähän HSL:n mahdollisuuteen yhdellä esimerkillä, tähän lisäliikenteen rahoittamiseen. Meillä esimerkiksi Töölöstä on tullut erittäin paljon lasten, koululaisten, vanhempien pyyntöjä siitä, että sinne saataisiin korvaavaa liikennettä, kun koululaisten koulureitit ovat vaikeutuneet remontin takia erityisesti. Kyse oli 2 miljoonasta eurosta, ja HSL:llä ei ole tähän rahaa. Olemme hallituksessa neuvotelleet tästäkin asiasta moneen kertaan.

Jos me ajattelemme sitä, että kun Junatien metrosilta menee poikki, niin mitkään Helsingin kaupungin bussit siinä yhtenäisenä jonona eivät pelasta sitä käyttökatkon aiheuttamaa katastrofia. Se on yksi kulma tätä asiaa, mutta on myös nämä muut alueet ja muut reitit, joita meidän täytyy oikeasti vakavasti nyt pohtia.

Valtuutettu Mirita Saxberg · vastauspuheenvuoro Sinänsä ponsi on kannatettava, mutta kannatan sitä erillisessä puheenvuorossa, jossa avaan asiaa hieman lisää, että miksi. Vastaan tässä…

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos valtuutettu Helinille tästä ponnesta.

Sinänsä ponsi on kannatettava, mutta kannatan sitä erillisessä puheenvuorossa, jossa avaan asiaa hieman lisää, että miksi.

Vastaan tässä nyt nousseisiin kysymyksiin.

Kyllä HSL tekee erittäin pedanttia poikkeusliikenteen suunnittelua ja järjestelyjä, mutta HSL:n talousraami on tiukka. Kun Helsingin kaupunki on antanut vastauksessaan HSL:lle TTS:stä kysyttäessä, eli taloussuunnitelmasta ja toimintasuunnitelmasta kysyttäessä, että palvelutaso ei saa heikentyä, myöskään kunnan maksuosuus ei saisi kasvaa eikä lippujen hinnat nousta, niin onhan se selkeää, että jotta HSL voi tehdä perinpohjaista ja hyvin taloudellisesti turvattua poikkeusliikennejärjestelyä, niin kyllä siihen sen rahan jostakin täytyy löytyä.

Valtuutettu Janne Rauramo · vastauspuheenvuoro En varsinaisesti kannata valtuutettu Helinin pontta, mutta sen sijaan olen täysin samaa mieltä siitä, että nämä suuret liikennehankkeet…

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

En varsinaisesti kannata valtuutettu Helinin pontta, mutta sen sijaan olen täysin samaa mieltä siitä, että nämä suuret liikennehankkeet hankaloittavat merkittävästi asukkaiden arkea. Sen vuoksi kaupungin tulisi huomattavasti paremmin jaksottaa näitä hankkeita pidemmälle aikavälille ja sitä kautta vähentää kaupungin asukkaille koituvaa arjen haittaa.

Ledamoten Mia Haglund · vastauspuheenvuoro Edelleen kysyisin valtuutettu Heliniltä sitä, että onko siis HSL:n puolelta sitten tehty jonkinlaista kustannusarviota siitä, että…

Tack ska du ha, värderade ordförande.

Edelleen kysyisin valtuutettu Heliniltä sitä, että onko siis HSL:n puolelta sitten tehty jonkinlaista kustannusarviota siitä, että minkälainen hintalappu sille kokonaislisäkapasiteetille, mitä tässä ponnessa nyt haetaan. Kun tässä aika monta eri tietyötä ja hanketta mainitaan, minkälainen kokonaiskustannus ja tarve siis tällaiselle lisäkapasiteetille, mikä HSL:n raamiin nyt ei ole sisällytetty, on?

Sitten toiseksi, että onko HSL käynyt suoria neuvotteluja Helsingin kaupungin kanssa aikaisemmin tällaisen lisäkapasiteetin korvaamisesta. Koska tämä on ainakin ensimmäinen kerta, kun itse tästä kuulen, en tiedä, onko tällaisia keskusteluja käyty, onko HSL hakenut tällaista rahaa. Itse ajattelisin, että ensisijaisestihan se on HSL:n hallitusten jäsenten, kuten Saxbergin ja Helinin vastuulla, pitää huolta siitä, että tällainen rahoitus on olemassa. Haluaisin kuulla siitä, että minkälaisia neuvotteluja kaupungin kanssa on käyty tästä ja mikä on kokonaishintalappu.

Kiitos.

Valtuutettu Antti Vuorela Kannatan valtuutettu Helinin toivomuspontta. Toivotaan, että se tuo mahdollisen ratkaisun. Kun valtuutettu Arhinmäki sanoi, että jollekin…

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Helinin toivomuspontta. Toivotaan, että se tuo mahdollisen ratkaisun.

Kun valtuutettu Arhinmäki sanoi, että jollekin sydän on Itä-Helsingissä ja jollekin kantakaupungissa, niin tuon tämmöisen kolmannen vaihtoehdon, että jollekin se on Koillis-Helsingissä, ja jos sieltä pitää joku paikka mainita, niin olkoon se sitten Tapanila.

Hinta on yksi tekijä joukkoliikenteen kilpailukyvyssä, mutta olen usein todennut täälläkin, että tärkeintä on, että se on toimiva, se vastaa matkustajien tarpeisiin. Jos se ei sitä tee, hinnallakaan ei ole väliä. Ja sitten kasvavassa määrin turvallinen, eli toimiva ja turvallinen. Kun laitat lapsesi tai menet itse joukkoliikenteellä, pääsee turvallisesti perille. Sitten kun on joskus ollut keskustelua tästä joukkoliikennevälineiden väristä, niin sanotaanko näin, että matkustajan näkökulmasta on tärkeintä, että ratikka tulee aikataulun mukaan ja sillä pääsee perille. On ehkä vähän kolmannen luokan kysymys, että minkä värinen se ratikka tai metro on. Ihan primääri juttu on, että se kulkee. Toki on hienoa, jos ne on kaikki vihreitä, mutta ehkä tulee näiden primääritarpeiden jälkeen nämä värihommat.

Valtuutettu Mirita Saxberg Puheenjohtaja. Nyt ei tarvitsekaan enää virallisesti kannattaa tätä valtuutettu Helinin pontta, vaikka sen puolella olenkin. Haluaisin…

Puheenjohtaja.

Nyt ei tarvitsekaan enää virallisesti kannattaa tätä valtuutettu Helinin pontta, vaikka sen puolella olenkin.

Haluaisin vastata valtuutettu Arhinmäelle heti ensin, että Rautatientorin käyttökatko ja Kaivokadun ja Länsisataman pikaraitotien raitioliikennekatko, niin nämä kaikki on tarkoitus porrastaa. Arhinmäki tässä roimi nyt HSL:ää jostakin epäonnistumisesta. Varmasti kaikki joskus epäonnistuu, mutta nyt sanoisin, että HSL:n rooli on tässä olla ikään kuin konsulttina ja katsomassa tätä kaupungin suunnitelmien ja Kaupunkiliikenteen suunnitelmien yhteensovittamista ja seurata vaikutuksia siinä, että helsinkiläisille ja kaikille muille matkustajille ei aiheutuisi näitä ikäviä matkustajavaikutuksia. Eli HSL sinänsä ei ole se, joka tässä tekee näitä päätöksiä, vaan Helsingin kaupunki ja Kaupunkiliikenne lähinnä.

Sitten haluaisin todeta, että kun tässä nyt keskustellaan näistä rahoituksista ja erilaisista vaikutuksista, niin kyllä HSL totta kai pyrkii järjestämään sitä poikkeusliikennettä mahdollisuuksien mukaisesti, mutta talouskuri on hyvinkin tiukka. Avaan hieman sitä, että mikä on esimerkiksi tämän kyseessä olevan hankkeen arvioitu kokonaisvaikutus HSL:n kustannuksiin vuositasolla, kun HSL:ltä laskutettavat poistot ja kaikki laskennalliset korot huomioidaan. HSL korvaa hankkeen täysimääräisesti kaupungille, eli noin 109,2 miljoonaa euroa, jos noudatetaan tätä infrasopimuksessa olevaa 40 vuoden poistoaikaa. Tässä ei vielä ole edes nämä liukuportaat mukana. Tästä syystä HSL todella tarvitsee mieluummin myös sitä kaupungin suoraa korvamerkittyä rahaa eikä ainoastaan sitä, joka kulkee kuntasubvention tai infrakorvauksen kautta.

Apulaispormestari Paavo Arhinmäki · vastauspuheenvuoro HSL:n hallituksen puheenjohtaja valtuutettu Saxberg tunnetusti tuntee hyvin HSL:n asiat. Sen vuoksi uudestaan. Ehkä sanoin epäselvästi,…

Arvoisa puheenjohtaja.

HSL:n hallituksen puheenjohtaja valtuutettu Saxberg tunnetusti tuntee hyvin HSL:n asiat. Sen vuoksi uudestaan. Ehkä sanoin epäselvästi, mutta nimenomaan HSL:ää on käytetty konsulttina siinä. HSL on alun perin ollut sitä mieltä, että Rautatientorin aseman käyttökatko ja Junatien sillan takia oleva metroliikenteen katko, niiden ei pitäisi olla päällekkäin, vaan niitä pitäisi jaksottaa. Näin kaupunkilaisjärjellä on juuri päinvastoin, että ne pitäisi olla samaan aikaan, koska silloin joka tapauksessa metron käyttäjien määrä vähenee. Myöhemmin HSL on sitten tehnyt uudet laskelmat ja suositellut, että nämä on päällekkäin, jonka jälkeen tilausta ei ole voitu enää tehdä siinä aikaikkunassa, että nämä olisi voineet olla päällekkäin.

Tähän tämä kritiikki kohdistui, että miten HSL on voinut antaa alun perin tämmöisen konsulttiohjeen, että älkää tehkö näitä päällekkäin ja myöhemmin sitten sanonut, että ei kun se onkin hyvä idea, kun varmaan aika moni ilman suuria laskelmiakin pystyy tulla tähän tulokseen.

Valtuutettu Otso Kivekäs · vastauspuheenvuoro Itse puolestani kiitän valtuutettu Saxbergia asian selventämisestä, miten paljon HSL:llä on kuluja ja mitä kaikkia ongelmakohtia näistä…

Kiitos, puheenjohtaja.

Itse puolestani kiitän valtuutettu Saxbergia asian selventämisestä, miten paljon HSL:llä on kuluja ja mitä kaikkia ongelmakohtia näistä remonteista seuraa myös ihan HSL:n budjettiin ja sitä kautta paineena lippujen hintoihin. Kannatan myös Helinin pontta, koska hänellä on selvästi tämä sama agenda ratkoa tätä kysymystä. En tiedä, onko tämä paras tapa ratkoa sitä, mutta tämä voisi olla yksi tapa.

Ledamoten Björn Månsson Tässä kun keskustelu alkoi siitä, että toverit vasemmalla ja oikealla olivat samaa mieltä, niin lisään siihen, että kaikkiaan me olemme…

Tack, ordförande.

Tässä kun keskustelu alkoi siitä, että toverit vasemmalla ja oikealla olivat samaa mieltä, niin lisään siihen, että kaikkiaan me olemme samaa mieltä. HSL:n hallituksessakin olemme kriittisesti suhtautuneet tähän, että ei voitu kaikkia hoitaa kerrallaan.

Valtuutettu Saxberg, HSL:n hallituksen puheenjohtaja, selvensi jo tämän HSL:n roolin, joka valitettavasti tässäkään ei ole se ylin päättäjä, vaan joudumme sopeutumaan näihin annettuihin ehtoihin. Kuitenkin nyt lieventävänä asianhaarana tässä suunnitelmassa on se, että edellisellä kerrallahan metro oli kokonaan katki, niin kuin tulee olemaan Kalasataman kohdalla tai pitkälti Hakaniemistä Herttoniemeen. Siis oli kokonaan katki rautatieaseman kohdalla. Se itse asiassa sujui odotettua paremmin. Ihmiset sopeutuisivat siihen. Sehän oli myöskin kesän yli ja näin. Nythän ei suinkaan metroliikenne katkea kokonaan, vaan metrot vain ohittavat rautatieaseman pysäkin pysähtymättä. Tämä on ihan tarpeeksi hankalaa tietystikin, mutta on tästä kansainvälinen ennakkotapaus. Länsi-Berliinin metro aikoinaan, U-Bahn, kulki osittain Itä- Berliinin alueen alla ja pysähtymättä tietenkin niihin asemiin, jotka olivat tämmöisiä kummitusasemia. Eli ei olla ihan ainutlaatuisia maailmalla.

Apulaispormestari Paavo Arhinmäki · vastauspuheenvuoro Tosiaan aivan kuten valtuutetut Saxberg ja Månsson ovat sanoneet, HSL ei päätä tästä investoinnista. Me päätämme tästä investoinnista juuri…

Arvoisa toveri puheenjohtaja.

Tosiaan aivan kuten valtuutetut Saxberg ja Månsson ovat sanoneet, HSL ei päätä tästä investoinnista. Me päätämme tästä investoinnista juuri nyt täällä valtuustossa, mutta investointi on aikataulutettu HSL:n, jonka tehtävä olisi olla asiantuntija ja konsultti. Kaupunki on investoinnin aikatauluttanut HSL:n ohjeen mukaan, että älkää tehkö päällekkäin metrokatkon kanssa. Myöhemmin HSL:ltä on tullut täysin päinvastainen ohje, jonka jälkeen kaupunki on tilannut nämä rullaportaat, mutta aikaikkuna on ollut niin lyhyt, että tämä menee vain osittain tämän metrokatkon päälle.

Eli kysymys ja kritiikki on se, että HSL:n roolin pitäisi olla asiantuntija, joka huolehtii niin siitä, että se korvaava liikenne toimii katkojen aikana, että siitä, mikä on järkevä aikataulutus näille. Jos sieltä tulee täysin toisiensa kanssa päinvastaisia ohjeita, niin vaikea kaupungin on toimia ainakaan HSL:n ohjeiden mukaan.

Valtuutettu Mirita Saxberg · vastauspuheenvuoro Puheenjohtaja. Nyt vielä vastaan Arhinmäen lempiaiheeseen näistä liukuportaista. HSL tekee yhteistyötä ja kannustaa Kaupunkiliikennettä…

Puheenjohtaja.

Nyt vielä vastaan Arhinmäen lempiaiheeseen näistä liukuportaista. HSL tekee yhteistyötä ja kannustaa Kaupunkiliikennettä mahdollisimman lyhyeen katkoon kaikessa ja erilaisissa näissä eri urakoiden yhteensovittamisissa, ja yhteistyötä eri ryhmissä tehdään hyvässä hengessä, mutta käytännössä HSL ei voi juurikaan vaikuttaa tähän, eikä HSL:llä ole se pääasiallinen tekninen osaaminen, vaan se on muualla. Eli HSL on ikään kuin viestinviejänä.

Liukuportaissa toimitusajat ovat olleet yksi määräävistä mitoittajista, ja HSL on myös saanut Kaupunkiliikenteeltä perusteluja, miksi he ovat päätyneet nykyratkaisuihin. HSL on esittänyt paljon kysymyksiä, muun muassa halunnut viedä läpi viidennen liukuportaan, joka helpottaa tulevia remontteja. Tässä nyt Kaupunkiliikenne on kertonut, että se on asettanut erilaisia kannustimia näille urakoille, mutta tässä pitää huomioida se, että esimerkiksi yliopiston yhden sisäänkäynnin muuttuminen on aiheuttanut uutta suunnittelutarvetta ja kaikki tuolla taustalla vaikuttavat näihin aikatauluihin ja arvioihin.

Valtuutettu Harry Bogomoloff Mitä tähän täällä olemiseen tulee, niin joo, Arhinmäki taisi todeta, että olen ollut pikkusen pitempään, mutta en ollut täällä silloin, kun…

Arvoisa puheenjohtaja.

Mitä tähän täällä olemiseen tulee, niin joo, Arhinmäki taisi todeta, että olen ollut pikkusen pitempään, mutta en ollut täällä silloin, kun metro käynnistyi. Siihen en vielä ehtinyt mukaan, mutta kuitenkin.

Tämä metrosillan suunnittelu, jos aloitetaan siitä, on askarruttanut koko ajan se, että miksei sitä vanhaa siltaa nyt vaan voitu ikään kuin vahvistaa ja junat olisivat kulkeneet kaiken aikaa. Siinä ei olisi tullut sitä hässäkkää, mikä tässä nyt välttämättä tulee. Se ei ole agendalla tämä asia, mutta useinhan täällä puhutaan juuri niistä asioista, jotka eivät ole agendalla, koska ne saattaa olla omalla tavallaan kiehtovia.

Liikennekatkojen suhteen Arhinmäki on aivan oikeassa, että olisi ollut järkevää järjestää ne samanaikaiseksi. Yhdellä kärsimyksellä olisi hoidettu kaksikin asiaa.

Lopuksi laajennan sen verran tätä keskustelua pyytämättä ja yllättäen, että ihmettelen, kun nyt raitiovaunuja kovasti rakennetaan joka kulmalle, että miksi niistä tehdään niin mahdottoman suuria ja pitkiä, että ne aiheuttaa häiriötä liikenteelle ihan pelkällä sillä massallaan. Kun katselin näitä isoja ratikoita, joita meillä nyt on joillakin linjoilla, niin pääosin siellä on ihmisiä ehkä kapasiteetista 10–15 prosenttia käytössä. Tuntuu, että pienemmälläkin kalustolla olisi selvitty paljon paremmin ja edullisemmin.

Pelottavinta kaikessa tässä touhussa on, että ilmeisesti ihmiset ovat tehneet tässä parhaansa.

Ledamoten Mia Haglund En voi sanoa, että tämä keskustelu olisi oikeastaan lisännyt mun omaa luottamustani HSL:n suunnittelu- ja toteuttamiskykyyn. Ainakin mitä…

Tack ska du ha, värderade ordförande.

En voi sanoa, että tämä keskustelu olisi oikeastaan lisännyt mun omaa luottamustani HSL:n suunnittelu- ja toteuttamiskykyyn.

Ainakin mitä tulee Junatien metrosillan korjauksen aiheuttamaan korvaavaan kapasiteettitarpeeseen, meille kaupunginhallituksessa on kyllä esitelty, että kaikki toimet ovat käytössä ja että mahdollisimman laajasti ja tehokkaasti tätä korvaavaa joukkoliikennekapasiteettia on suunniteltu ja että se toteutuu. Nytten kuitenkin HSL:n hallituksen jäsenet täällä kertovat hyvin erilaista tarinaa HSL:n sisältä tästä joukkoliikenteen korvauskapasiteetista ja sen suunnittelusta ja ainakin sen toteutumisesta. Hyvin huolestuvalta näyttää ja kuulostaa tämä kokonaiskuva. Mitenköhän mahtaa asia olla.

Totta kai meidän vastuulla on pitää huolta siitä, että helsinkiläiset pääsevät kulkemaan mahdollisimman jouhevasti myös näiden korjausten aikana, mutta itselle ainakin sekä tämä ponsi ja tämä keskustelu aiheuttaa enemmän kysymysmerkkejä ja huolta kuin antaa tietoa. Mutta totta kai itsekin ajattelen niin, että kyllä se on meidän vastuulla pitää huolta siitä, että korvaavaa liikennettä löytyy ja että asukkaat pääsevät kulkemaan. Ajattelisin, että ensisijaisesti se olisi HSL:n tehtävä, mutta toki meidän on yhdessä pidettävä huolta siitä, että tämä toteutuu.

Valtuutettu Mirita Saxberg · vastauspuheenvuoro Vastaan nyt sen verran, että turha nyt tässä lietsoa mitään huolta, etteikö korvaavaa liikennejärjestelyä olisi tulossa. Sitä on huolella…

Kiitos, puheenjohtaja.

Vastaan nyt sen verran, että turha nyt tässä lietsoa mitään huolta, etteikö korvaavaa liikennejärjestelyä olisi tulossa. Sitä on huolella suunniteltu ja siihen on valmistauduttu, ja erilaisia korjauksia, korvaavaa liikennettä on tulossa. Tästä ei ole epäilystäkään.

Kysymyksessä vain on tällainen taloudellinen tavallaan tasapaino ja raami, että kun on tietty rahamäärä, josta...

Valtuutettu Otso Kivekäs Nostan vielä yhden näkökohdan tässä, että kun me puhumme metroaseman liukuportaiden korjauksesta tai siis vaihtamisesta käytännössä, niin…

Kiitos, puheenjohtaja.

Nostan vielä yhden näkökohdan tässä, että kun me puhumme metroaseman liukuportaiden korjauksesta tai siis vaihtamisesta käytännössä, niin liukuportaat menevät tietysti kiinni. Hakaniemessä vastaava operaatio aiheuttaa pienemmän haitan, koska Hakaniemen metroasemalla on kaksi sisäänkäyntiä, eli Hakaniemeen pääsee koko remontin ajan. Joutuu vain kävelemään jonkin verran pidemmän matkan, kun toinen sisäänkäynti on kiinni. Ei ideaalia, mutta melko pieni ongelma. Rautatieasemalla ongelma on paljon suurempi, kun sisäänkäyntejä on vain yksi.

Erityisesti keskusta-alueilla yleensä maailmalla asemille pyritään tekemään useita sisäänkäyntejä tämän takia tai tämä on yksi syy siihen. Parempi palvelu on tietysti toinen. Meidänkin tulisi ajatella, että pitkällä tähtäimellä tavoitteena pitäisi olla, että kaikilla kantakaupungin metroasemilla on kaksi sisäänkäyntiä. Silloin yksien portaiden kiinni laittaminen ei olisi niin suuri ongelma. Tämä ei tietenkään ratkea tässä, enkä tee minkäänlaista esitystä asiasta, koska tämän meillä käsillä olevan ongelman kannalta tämä on aivan liian myöhäinen hetki miettiä asiaa.

Valtuutettu Mirita Saxberg Puheenjohtaja. Jatkan edellistä sen verran, että tosiaan korvaavaa liikennettä on tulossa, että siitä ei ole epäilystä, mutta taloudelliset…

Puheenjohtaja.

Jatkan edellistä sen verran, että tosiaan korvaavaa liikennettä on tulossa, että siitä ei ole epäilystä, mutta taloudelliset reunaehdot ovat se, että jos on rahapussi, jossa on tietty määrä rahaa ja siitä allokoidaan korvaaviin liikennejärjestelyihin ja erilaisiin infrasta maksettaviin korvauksiin X määrä, niin silloin se X määrä täytyy karsia muualta, koska se rahan määrä ei siellä lisäänny, ellei sitä rahaa sinne laiteta lisää. Totta kai markkinatalouden kautta on mahdollista lisätä sitä rahan määrää, ja tämä onkin se yksi syy, minkä takia HSL:ssä kovasti ajan sitä, että löydetään myös omia tulonlähteitä, uusia tulonlähteitä, jotta kaikki ei ole julkisen rahoituksen varassa.

Jos Pohjois-Helsingin kokoinen alue esimerkiksi jäisi ilman joukkoliikennettä siksi, että joudutaan järjestämään niin paljon erilaista poikkeusliikennettä, niin tämä on tavallaan se huoli, mikä tuossa valtuutettu Helinin ponnessa oli haluttu tuoda esiin.

Asiakirjan teksti

Käsittely

Toivomusponsi Valtuutettu Sari Helin ehdotti valtuutettu Antti Vuorelan kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen: | Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta rahoittaa joukkoliikenteen korvaavaa kapasiteettia, samaan tapaan kuin Kruunuvuorenrannan lauttaliikennettä on rahoitettu, kun suuret liikennehankkeet, kuten Rautatientorin metroaseman käyttökatko, Kalasataman metrokatko, Mäkelänkadun peruskorjaus tai Töölön katutyöt, merkittävästi heikentävät asukkaiden liikkumista ja yritysten elinvoimaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. 2 äänestys Valtuutettu Sari Helinin ehdottama toivomusponsi JAA, vastustus EI JAA-ehdotus: Valtuutettu Sari Helinin ehdottama toivomusponsi EI-ehdotus: Vastustaa Jaa-äänet: 48 Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Amanda Alvesalo, Pentti Arajärvi, Nita Austero, Riina Bhatia, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Veli-Pekka Dufva, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Oona Hagman, Tiina Halttunen, Atte Harjanne, Ahmad Hassan, Sari Helin, Mari Holopainen, Shawn Huff, Ville Jalovaara, Otso Kivekäs, Tuuli Kousa, Miapetra Kumpula-Natri, Johanna Laisaari, Minna Lindgren, Ville Merinen, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Matti Niiranen, Johanna Nuorteva, Silja Paavola, Terhi Peltokorpi, Suvi Pulkkinen, Abdifatah Qaaje, Nasima Razmyar, Krishna Regmi, Minna Salminen, Mirita Saxberg, Anni Sinnemäki, Petri Suhonen, Ilkka Taipale, Iida Tani, Niilo Toivonen, Erkki Tuomioja, Reetta Vanhanen, Antti Vuorela Ei-äänet: 1 Otto Meri Tyhjä: 36 Paavo Arhinmäki, Maaret Castren, Mika Ebeling, Mia Haglund, Sandra Hagman, Juha Hakola, Jussi Halla-Aho, Hanna-Leena Hietanen, Titta Hiltunen, Veronika Honkasalo, Mikael Jungner, Atte Kaleva, Natalia Kallio, Arja Karhuvaara, Jenny Kasongo, Elina Kauppila, Mai Kivelä, Eija-Riitta Korhola-Dunderfelt, Minja Koskela, Anni Laitasalo Kekkonen, Silvia Modig, Seija Muurinen, Matias Pajula, Amanda Pasanen, Jaana Pelkonen, Mika Raatikainen, Mari Rantanen, Janne Rauramo, Risto Rautava, Wille Rydman, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Alma Tuuva, Mikael Vuorinen, Pinja Vuorinen, Annamari Värtö Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Sari Helinin ehdottaman toivomusponnen.

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Rautatientorin metroaseman perusparannus on korjaus- ja parannusinvestointi, jolla varmistetaan metroaseman turvallinen käyttö, toimintavarmuus, viihtyisyys sekä matkustaja- ja asiakasliikenteen sujuvuus. Perusparannus kattaa koko metroaseman alueen laituritilan alatasosta katutasolle, yhteensä noin 20 000 brm² kuudella eri tasolla maan alla. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosien 2026–2029 aikana. Perusparannuksen työt vaiheistetaan ja toteutetaan siten, että asema voi olla matkustajakäytössä töiden aikana pois lukien laituritasolle johtavien pitkien liukuportaiden vaihdon vaatimaa aikaa. Kompassitasolta laituritasolle johtavien liukuportaiden vaihto edellyttää tämänhetkisen arvion mukaan metroaseman kuuden kuukauden käyttökatkoa, jonka on suunniteltu alkavan lokakuussa 2027. Rautatientorin metroaseman käyttökatko ei katkaise metroliikennettä, vaan käyttökatkon aikana metrojunat ohittavat Rautatientorin metroaseman pysähtymättä. Käyttökatkoa hyödynnetään myös muiden töiden toteuttamiseen, joista aiheutuisi häiriötä aseman käytölle. Suunnittelua on tehty yhdessä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) ja kaupunkiympäristön toimialan kanssa matkustajahaittojen minimoimiseksi ja eri hankkeiden yhteensovittamiseksi. Käyttökatkon kesto ja ajankohta tarkentuvat parhaillaan käynnissä olevassa urakan kehitysvaiheessa. Urakkaan tullaan määrittämään kannusteita aseman käyttökatkon lyhentämiseksi. Rautatientorin metroaseman perusparannus liittyy laajempaan hankekokonaisuuteen, jossa ydinkeskustan työmaiden kaupunkilaiskokemusta kehitetään ja työmaahaittoja hallitaan yhteistyössä Kaivokadun kehittämisen, Länsisataman pikaraitiotien ja Rautatientorin metroaseman perusparannushankkeen kesken. Hankkeiden yhteensovituksessa tarkastellaan muun muassa työmaiden vaiheistusta, jalankulun ja joukkoliikenteen järjestelyjä, huolto- ja pelastusreittejä, työnaikaista opastusta, viestintää sekä alueen yritysten ja kiinteistöjen toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on, että keskustan useista samanaikaisista hankkeista muodostuu kaupunkilaisille mahdollisimman selkeä, turvallinen ja ennakoitava kokonaisuus. Hankkeen strategiasidonnaisuus Helsingin kaupunkistrategian mukaan Helsingin kaupunkikehitys perustuu kaupungin ja sen asuinalueiden tasapainoiseen kehitykseen, urbaanin kaupunkirakenteen ja arvokkaan luonnon harkittuun yhteensovittamiseen sekä ensisijaisesti joukkoliikenteeseen nojautuvaan liikennejärjestelmään. Panostamme koko kaupungin alueella juna- ja metroasemien sekä niiden lähiympäristöjen laadun ja viihtyisyyden parantamiseen. Kaupunkia ja sen liikennejärjestelmää suunniteltaessa yhteensovitamme helsinkiläisten erilaiset liikkumistarpeet. Tavoittelemme sitä, että yhä useampi helsinkiläinen valitsee liikkumismuodokseen joukkoliikenteen. Huolehdimme sujuvat joukkoliikenneyhteydet myös suurten poikkeustyömaiden aikana. Kehitämme kävelyn olosuhteita kaikkialla kaupungissa viihtyisiksi ja turvallisiksi ympäri vuoden. Huomioimme esteettömyyden kaupunkitilassa. Päätösehdotus on kaupunkistrategian mukainen tukiessaan mm. edellä mainittujen strategiateemojen saavuttamista. Hankkeen lähtökohdat Helsingin Rautatientorin metroasema avattiin käyttöön vuonna 1982. Metroasema sijaitsee pääosin Kaivokadun alapuolella. Lippuhallitasolta on laituritasolle yksi liukuporrasreitti laiturin keskikohtaan. Metroaseman pääsisäänkäynti on Asema-aukiolla. Vuonna 2025 aseman keskimääräinen kävijämäärä oli 50 600 matkustajaa päivässä ja koko vuoden matkustajamäärät ovat viime vuosina olleet noin 18 000 000 henkilön tasolla. Rautatientorin metroasema muodostaa Rautatieaseman, Rautatientorin bussiterminaalin, Elielinaukion bussiterminaalin ja Kaivokadun kanssa keskeisen joukkoliikenteen solmukohdan, jossa yhdistyvät metro-, juna-, raitiotie-, bussi- ja jalankulkuyhteydet. Rautatientorin metroaseman kiinteistö rajautuu useaan naapurikiinteistöön. Rautatientorin metroaseman tilat, talotekniikka ja muut tekniset järjestelmät ovat laajoilta osin alkuperäisiä ja siten käyttöikänsä päässä. Järjestelmien ikä ja huono kunto aiheuttavat riskejä metroaseman käytettävyydelle ja toimintavarmuudelle. Usean vanhan järjestelmän varaosasaatavuus on heikkoa eikä niitä voida automatisoida nykypäivän mahdollisuuksien mukaisesti, jolloin mm. energiankulutuksen optimointia ei voida tehdä. Aseman rakenteet ovat yli 40 vuotta vanhoja ja tiloja rajaavat rakenteet eivät enää toimi suunnitellusti. Tiloissa on ollut vesivuotoja, jotka ovat myös vaurioittaneet betonirakenteita. Suurimpia vahinkoja aiheuttivat päävesijohdon putkirikko 2009 ja sadevesiviemärin rikkoontuminen vuonna 2019. Aseman kattona toimiva Kaivokadun kansi vuotaa. Tästä on aiheutunut kosteusvaurioita betonirakenteisiin sekä vaurioita maanalaisiin tiloihin. Vesivuotojen vuoksi on jouduttu tekemään ennakoimattomia, paikallisia vuotokorjaustoimenpiteitä sekä uusimaan vahingoittuneita laitteita. Aseman pintarakenteet ovat kuluneet ja vaurioituneet ja siten uusimisen ja korjauksen tarpeessa. Aseman pääsisäänkäynti on pinnoiltaan kulunut ja rakenteellisen käyttöikänsä päässä. Myös metroaseman tasonvaihtolaitteet ovat pääosin käyttöikänsä päässä. Metroaseman esteettömyys ei täytä nykyvaatimuksia. Paloturvallisuusratkaisut (kuten savunpoisto) Kompassi- ja parveketasoilla ovat puutteellisia. Rautatientorin metroasema on Helsingin ydinkeskustan maanalaisen liikenteen keskipiste. Tällä hetkellä aseman alue on tilallisesti vaatimaton, eikä toimi orientoitumispaikkana maanpäällisiin tiloihin. Aseman kulkureitit ovat vaikeasti hahmotettavia ja Kaivopihan puoleinen sisäänkäynti on hankalasti löydettävissä. Metroaseman laituritasolla toteutettiin paloturvallisuuden parantamishanke vuosina 2022–2024. Vuonna 2025 asemalla jouduttiin hätäkorjauksena uusimaan asemamuuntamo. Vuosina 2024–2025 tehtiin kiireellisiä korjauksia Asematunnelin ja Rautatieaseman väliseen patoseinään, jotta metroaseman tiloihin päätyviä vuotovesiä pystyttiin rajoittamaan. Pääsisäänkäynnin liukuportaat jouduttiin poistamaan käytöstä ja uusimaan ennakoimattomasti vuonna 2025. Metroradan sähkönsyöttölohkojen hallintaan liittyvän rataerotintilan ja -laitteistojen uusiminen, ratatason väestönsuojaovien sekä metroasemaan yhdistyvien kahden teknisen kuilun perusparannukset ovat parhaillaan käynnissä. Tavoitteet Perusparannuksessa uudistetaan kokonaisuudessaan Rautatientorin metroasema. Metroaseman rakenteet, talotekniset järjestelmät, turvallisuusjärjestelmät, tasonvaihtolaitteet, opastus, valaistus ja matkustajatilat perusparannetaan. Metroaseman käyttöikänsä päässä olevat järjestelmät ja laitteet uusitaan, rakenteet korjataan ja aseman toimintaedellytykset varmistetaan pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeessa huomioidaan elinkaaren aikainen ilmastovastuullisuus, kiertotaloutta tukevat ratkaisut, energiatehokkuus sekä rakentamisen aikaisten hiilipäästöjen vähentäminen. Ympäristötavoitteiden toteutumista ohjataan muun muassa BREEAM Excellent -ympäristösertifiointitavoitteella. Hankkeessa kehitetään aseman kaupallista kokonaisuutta ja palvelutarjontaa siten, että ne tukevat matkustajakokemuksen parantamista ja ovat tasapainossa liiketilojen kehittämispotentiaalin kanssa. Toteutusvaiheessa keskeisenä tavoitteena on minimoida matkustajaliikenteelle, alueella liikkuville ja sidosryhmille aiheutuvat häiriöt sekä varmistaa oikea-aikainen, selkeä ja yhtenäinen viestintä ja vuorovaikutus osana hankkeen ja Kaivokadun alueelle sijoittuvien muiden hankkeiden kokonaisviestintää. Hankkeen sisältö Perusparannus kattaa koko metroaseman alueen laituritilan alatasolta katutasolle, yhteensä n. 20 000 brm² kuudessa eri tasossa maan alla. Aseman viihtyisyyttä ja asemalla liikkumista parannetaan mm. aseman pintojen ja valaistuksen uusimisella, liiketilojen yhtenäisellä yleisilmeellä ja selkeyttämällä matkustajaliikenteen opastusta. HSL:n kanssa yhteistyössä suunniteltujen opasteiden sijoittelu ja sisältö vastaavat jatkossa paremmin niille asetettuja vaatimuksia ja opasteet erottuvat kaupallisesta ilmeestä. Tavoitteena on poistaa asemalta pimeät nurkkaukset. Aseman uusittu valaistus parantaa viihtyisyyttä ja kokemusta aseman turvallisuudesta. Uuden kaupallisen konseptin mukaiset liiketilat perustuvat nopeaan läpimenoaikaan ja asioinnin helppouteen sekä palveluvalikoiman laadun parantamiseen. Aseman pinnat uusitaan tai korjataan tarpeen mukaan. Kaivopihan sisäänkäynnin näkyvyyttä ja löydettävyyttä parannetaan merkittävästi. Sisäänkäynnin yhteydessä sijaitseva parveketason ja katutason välinen vinohissi korvataan suoralla ja nykyistä nopeammalla hissiyhteydellä. Metroaseman parveke- ja Kompassitasot ovat alun perin suunniteltu ulkotilaksi. Parveke- ja Kompassitasot muutetaan puolilämpimäksi sisätilaksi. Avonaisiin sisäänkäyntikatoksiin päärautatieaseman edessä tehdään tarvittavat toimenpiteet aseman paloturvallisuus- ja savunpoisto-olosuhteiden parantamiseksi. Katoksiin asennetaan ulko-ovet. Muutoksilla estetään Kompassitason pinnan jäätyminen sekä parannetaan Kompassitason toiminnallisuutta ja viihtyisyyttä. Olosuhdehallinta parantaa aseman energiatehokkuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa energiankulutukseen. Perusparannuksen myötä aseman esteettömyys tuodaan nykyaikaiselle tasolle. Esteettömät reitit merkitään lattiaan tuntoon perustuvilla ohjaavilla kohoraidoilla, hisseille, sisäänkäynteihin ja liukuportaisiin lisätään äänimajakoita ja lippuhalliin sijoitetaan tuntoon perustuva kohokartta orientoituvuutta helpottamaan. Hissien löydettävyyttä parannetaan opastuksen avulla. Aseman keskeiset talotekniset järjestelmät sekä tele-, tietoliikenne-, turvallisuus-, radioverkko- ja väestönsuojelujärjestelmät uusitaan. Uusittavien järjestelmien tavoitteellinen tekninen käyttöikä on 50 vuotta. Talotekniikan uudistaminen parantaa aseman energiatehokkuutta sekä mahdollistaa energiankulutuksen seurannan ja ohjauksen nykyistä paremmin. Hankkeessa louhitaan tarvittavaa lisätilaa yleisten tilojen ja liiketilojen teknisille järjestelmille. Perusparannuksessa uusitaan aseman salaojat ja parannetaan aseman rakenteellista kosteudenhallintaa. Kaivokadun kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa korjataan metroaseman kattona toimiva kansirakenne, jolloin kannen kautta aiheutuvat vesivuotoriskit saadaan hallintaan. Lisäksi aseman tulvariskejä pienennetään sijoittamalla aseman ja metrojärjestelmän kriittisiä laitetiloja ylemmälle tekniikkatasolle. Kaikki yleisöhissit uusitaan, ja vanhat huoltohissit korvataan yhdellä uudella, aseman logistiikkaa nykyistä paremmin palvelevalla huoltohissillä. Lisäksi uusitaan Kompassitasolta parveketasolle johtavat liukuportaat sekä Kaivokadun sisäänkäynnin liukuportaat. Laituritasolta Kompassitasolle johtavien liukuportaiden määrä kasvatetaan uusimisen yhteydessä neljästä viiteen, mikä parantaa aseman toimintavarmuutta ja vähentää ruuhkautumista matkustajamäärien kasvaessa. Perusparannuksessa väestönsuojatilat saatetaan varautumisen edellyttämälle valmius- ja tekniselle toimintatasolle. Laituritason kalliosuojatilan henkilöpaikkamäärää kasvatetaan järjestelemällä tiloja uudelleen. Asema-aukion pääsisäänkäyntipaviljonki uusitaan nykyiselle paikalleen. Sen kantava betonirunko korjataan ja uusitaan tarvittavilta osin. Sisäänkäynnin lisäksi paviljonki toimii metroaseman taloteknisenä kuiluna ilmanvaihtokonehuoneesta katutasolle. Talotekniikkareittien korjaukset ja muutokset edellyttävät sisäänkäyntirakennuksen rakenteisiin niin merkittäviä muutoksia, ettei nykyisten, osittain huonokuntoisten rakenteiden säilyttäminen tai korjaaminen ole tarkoituksenmukaista. Päärautatieaseman edessä sijaitsevaan läntiseen sisäänkäyntikatokseen sijoitetaan metroaseman savunpoistoreitti. Koska katokset palvelevat metroaseman lisäksi myös Asematunnelin ja Päärautatieaseman tiloja, niiden uusimisen kustannukset on tarkoitus jakaa katoksia käyttävien kolmen kiinteistön kesken. Vuonna 2024 laituritasolla aloitetut palo- ja poistumisturvallisuuden parantamistoimenpiteet saatetaan perusparannuksessa loppuun aseman muiden tasojen osalta. Savunpoisto sekä kiinteistön sisäiset palo-osastoinnit toteutetaan uusien tilajärjestelyjen ja voimassa olevien määräysten mukaisesti. Palon leviämisen riskiä kiinteistöjen välillä vähennetään toteuttamalla palo-osastointi metroaseman ja Kaivotalon kiinteistön välille. Suhde muihin päätöksiin Liikenneliikelaitoksen johtokunta hyväksyi 11.6.2026, 46 §, Rautatientorin metroaseman laituritason liukuportaiden uusimisen hankesuunnitelman niin, että hankkeen arvonlisäveroton enimmäishinta on 4 225 000 euroa kustannustasossa huhtikuu 2026. Hankkeen toteuttaminen Toteutusmuoto Hankkeen toteutusmuodoksi on valittu yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka tavoite- ja kattohinnalla. Toteutusmuodon valinnassa on painotettu erityisesti joukkoliikenteelle ja kaupunkilaisille aiheutuvien häiriöiden minimointia, matkustaja- ja asiakasliikenteen turvallisuutta, hankkeen kustannus- ja aikatauluvarmuutta sekä Kaivokadun alueen samanaikaisten hankkeiden työmaiden yhteensovittamista. Toteutusmuodon tulee mahdollistaa urakan hinnoittelu ja sopimuksen valmistelu tilanteessa, jossa lähtötiedot tarkentuvat hankkeen kehitysvaiheen aikana. Yhteistoiminnallinen projektinjohtourakassa urakoitsija osallistuu hankkeen kehittämiseen jo ennen toteutusvaihetta. Kehitysvaiheessa urakoitsija yhdessä tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa tarkentaa hankkeen toteutusratkaisuja, vaiheistusta, aikataulua, logistiikkaa ja kustannuksia. Tämä tukee erityisesti aseman käytön, metron liikennöinnin, ratalogistiikan sekä alueen muiden hankkeiden yhteensovittamista. Hankesuunnitteluvaiheessa valitun urakoitsijan kanssa on solmittu kehitysvaiheen sopimus. Urakoitsijan valinnassa on mm. arvioitu urakoitsijan kyvykkyyttä aseman käytölle aiheutuvien häiriöiden keston lyhentämiseen. Hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen valmistellaan varsinainen projektinjohtourakkasopimus toteutusvaihetta varten. Kehitysvaiheessa määritetään toteutusvaiheen tavoite- ja kattohinta ja aikataulu. Urakkasopimukseen sisällytetään kannustimia, joilla ohjataan mm. matkustajaliikenteelle aiheutuvien haittojen vähentämiseen. Aikataulu Hanke toteutetaan vuosina 2026–2029. Tavoitteena on aloittaa rakennustyöt hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen vuoden 2026 lopussa. Hankkeen kehitysvaiheessa on tunnistettu useita vaativia työvaiheita, jotka liittyvät erityisesti louhintatöihin, talotekniikan kokonaisuudistukseen, logistiikan järjestämiseen sekä matkustajaliikenteen jatkuvuuden turvaamiseen. Lisäksi haasteita aiheuttavat aseman käyttöä turvaavat väliaikaisjärjestelyt, rakenteiden vahvistaminen sekä työvaiheiden yhteensovittaminen muiden samanaikaisten hankkeiden kanssa. Hanke on aikataulutettu ja rakennustyöt vaiheistettu ottaen huomioon erityisesti Junatien metrosillan uusimisen ratalogistiikkaan aiheuttamat rajoitteet sekä Kaivokadun kannen peruskorjauksen, Kaivokadun kehittämisen ensimmäisen vaiheen ja Länsisataman pikaraitiotien rakennustyöt. Kompassi- ja parveketason työvaiheet sovitetaan yhteen tulevan Kaivokadun hankkeen kanssa. Laituritason louhintatyöt aloitetaan hankkeen alkuvaiheessa, jotta Junatien metrosillan uusimisen tarvitseman liikennekatkon aiheuttamat logistiikkarajoitteet eivät viivästytä myöhempiä rakennus- ja taloteknisiä töitä. Kaivokadun sisäänkäynnin työt käynnistetään hankkeen alkuvaiheessa, jotta sisäänkäynti saadaan käyttöön ennen pääsisäänkäynnin parannustöiden käynnistämistä. Liukuportaiden vaihtojen aikataulut sovitetaan yhteen pitkien toimitusaikojen sekä käytettävien logististen ratkaisujen kanssa, jotta asennukset tapahtuvat hallitusti ja mahdollisimman vähäisin vaikutuksin matkustajaliikenteeseen. Muutokset metroaseman naapurikiinteistöihin rajautuvissa paikoissa Sokokseen, Forumiin ja Lasipalatsin raitiotiepysäkeille johtavan yhdyskäytävän HKL:n vastuulla olevat pinnat uusitaan ja korjataan perusparannushankkeessa. Lisäksi uusitaan yhdyskäytävässä ja Valtakulman kiinteistössä sijaitsevat metroasemaa palvelevat sähkökaapelit ja -keskukset sekä tila- ja paloturvajärjestelmät. Myös metroasemaa palveleva opastus uusitaan yhdyskäytävässä ja sen sisäänkäynneissä. Perusparannuksen yhteydessä Kaivotalo 10:n sisäänkäynnille avataan yhteys suoraan Kaivokadulta ja nykyinen vinohissi korvataan pystyhissillä. Muutos edellyttää kiinteistöjen välisen palorajauksen rakentamista, sillä kiinteistöt ovat nykyisin samaa paloaluetta, mikä ei täytä turvallisuus- ja viranomaisvaatimuksia. Päärautatieaseman tontilla sijaitseviin katettuihin sisäänkäynteihin tarvitaan muutoksia metroaseman savunpoiston ja olosuhdehallinnan toteuttamiseksi. Kuntokartoituksen perusteella katokset tulisi uusia kokonaan, mutta uusimisesta ei ole vielä sovittu kiinteistönomistajan kanssa. Jos katoksia ei uusita perusparannuksen yhteydessä, sisäänkäyntien portaikkojen alaosaan toteutetaan lasiovet ja tarvittavat opasteet. Jos katokset uusitaan, ovet sijoitetaan sisäänkäyntien yläosaan. Läntiseen sisäänkäyntiin sijoitetaan lisäksi metroaseman savunpoistoreitti. Hankekoordinaatio Ydinkeskustan työmaiden kaupunkilaiskokemusta kehitetään ja työmaahaittoja hallitaan yhteistyössä Kaivokadun kehittämisen, Länsisataman pikaraitiotien ja Rautatientorin metroaseman perusparannushankkeen kesken. Rautatientorin metroaseman perusparannushanke on osa Kaivokadun, ratikan ja metron -hankekokonaisuutta (KRM), jossa varmistetaan eri projektien yhteensovitus, edistyminen ja yhteisten tavoitteiden toteutuminen osaoptimoinnin ja projektien rajapintoihin liittyvien riskien minimoimiseksi. Yhteensovituksessa tarkastellaan muun muassa työmaiden vaiheistusta, jalankulun ja joukkoliikenteen järjestelyjä, huolto- ja pelastusreittejä, työnaikaista opastusta, viestintää sekä alueen yritysten ja kiinteistöjen toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on, että keskustan useista samanaikaisista hankkeista muodostuu kaupunkilaisille mahdollisimman selkeä, turvallinen ja ennakoitava kokonaisuus. KRM-hankekokonaisuudesta vastaavat kaupunginkanslia, kaupunkiympäristön toimiala ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy yhteistyössä. HSL osallistuu sekä koko KRM-hankekokonaisuuden koordinointiin että tarpeellisiksi katsomiinsa hankekohtaisiin suunnittelu- ja valmistelupalavereihin. Junatien metrosillan uusiminen ja siitä aiheutuva metroliikenteen katko vaikuttaa myös Rautatientorin metroaseman perusparannuksen toteutuksen vaiheistukseen samoin kuin muihin KRM-hankekokonaisuuteen sisältyviin hankkeisiin. Hankkeet osallistuvat tarpeen mukaan myös Junatien metrosillan uudistamishankkeen vaikutusten kaupunkitasoiseen yhteensovitukseen ja koordinointiin. Kaivokadun peruskorjaus Kaivokadun peruskorjaus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe on tarkoitus toteuttaa vuosina 2028–2029 samaan aikaan Rautatientorin metroaseman perusparannuksen kanssa. Kaivokadun rakentamisen toinen vaihe toteutetaan 2030-luvulla Esplanadin alueen katuremontin jälkeen. KRM-hankekokonaisuudessa hankkeiden suunnitelmia yhteensovitetaan joukkoliikenne- ja matkustajahäiriöiden minimoimiseksi. Kaivokadun peruskorjauksen yhteydessä toteutetaan myös Kaivokadun kannen eli metroaseman kansirakenteen peruskorjaus. Kaivokadun kannen peruskorjauksessa uusitaan kannen vedeneristys ja kunnallistekniikkaa, parannetaan alueen hulevesien johtamista ja pienennetään tulvariskiä. Katutason kannen vedeneristyksen uusimisella estetään vesivuodot kannen alapuolelle metroaseman tiloihin. Kaivokadun kannen peruskorjauksen hankesuunnitelma on valmistumassa erillisenä hankkeena hyväksyttäväksi syksyn 2026 aikana. Kaivokadun peruskorjauksen ensimmäisessä rakennusvaiheessa toteutetaan metroaseman perusparannuksen tarvitsemat muutokset ja kannen läpiviennit. Hankkeiden välillä yhteensovitettavia muutoksia ovat muun muassa Kaivokadun kannen liikuntasauman korjaustyöt ja metroasemalta maanpinnalle raitiotiepysäkkien yhteyteen rakennettavat uudet savunpoistoluukut. Vanhat käytöstä poistetut savunpoistoluukut ummistetaan. Lisäksi Kaivokadun keskiosassa oleva poistumistieportaikko poistuu uusien ratikkakiskojen alta ja uusi portaikko rakennetaan etelämmäksi. Viestintä sidosryhmille Yhtenä KRM-hankekokonaisuuden keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että kaupunkilaisilla, matkustajilla, alueen yrityksillä, kiinteistönomistajilla ja muilla sidosryhmillä on oikea-aikainen ja ymmärrettävä tieto hankkeiden tarkoituksesta, etenemisestä ja vaikutuksista. Viestinnällä tuetaan työmaiden ennakoitavuutta, vähennetään koettua haittaa sekä vahvistetaan luottamusta hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Kaivokadun alueen hankkeista viestitään kaupunkiyhteisesti ja yhtenäisellä tavalla. Viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat yhteistyössä kaupunkiympäristön toimiala, kaupunginkanslia, Kaupunkiliikenneyhtiö ja HSL. Viestinnässä painotetaan erityisesti työnaikaisia liikkumisjärjestelyjä, poikkeusreittejä, joukkoliikenteen muutoksia, työvaiheiden aikatauluja sekä vaikutuksia alueen palveluihin ja kiinteistöihin. Naapurikiinteistöjen omistajien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa jatketaan säännöllistä yhteensovitusta, jossa käsitellään hankkeiden etenemistä, vaikutuksia ja tarvittavia ratkaisuja. Viranomaisyhteistyötä jatketaan lupaehtojen ja toteutusvaiheen tarpeiden mukaisesti. Viestinnän vaikuttavuutta arvioidaan sen perusteella, kuinka hyvin tieto tavoittaa keskeiset kohderyhmät, tukee sujuvaa liikkumista työmaa-alueella ja vähentää työmaista aiheutuvaa epävarmuutta. Tavoitteena on, että alueella liikkuvien ja toimivien kokemus huomioidaan osana hankkeiden toteutusta ja haittojen hallintaa. Vaikutukset metroliikenteelle Kompassitasolta laituritasolle johtavien liukuportaiden vaihto edellyttää tämän hetken arvion mukaan noin puolen vuoden pituisen aseman käyttökatkon, jonka ajoitus on suunniteltu vuodenvaihteeseen 2027–2028. Metrojuna kulkee tänä aikana aseman ohi pysähtymättä. Aseman käyttökatkon tarkka kesto ja ajankohta tulevat tarkentumaan parhaillaan käynnissä olevan urakan kehitysvaiheen aikana. Liukuportaiden vaihtotyön toteutustapaa sekä ajallista kestoa on tutkittu eri asiantuntijoiden, suunnittelijoiden sekä liukuporrastoimittajien kesken. Liukuportaiden vaiheittaisen vaihtamisen mahdollisuutta on selvitetty mutta toimivaa, matkustajaliikenteen kannalta riittävän turvallista ja pelastusviranomaisen näkökulmasta hyväksyttävää ratkaisua ei ole löydetty. Liukuporraskuiluun asennetaan uusimisen yhteydessä viides liukuporras, mikä parantaa aseman toimintavarmuutta ja varautumista tulevaisuuden matkustajamäärien kasvuun. Käyttökatkon aikana tehdään myös ne laituri- ja Kompassitason työt, jotka aseman käytön aikana aiheuttaisivat suurinta haittaa matkustajaliikenteelle. Hankkeen marraskuuhun 2026 saakka käynnissä olevassa kehitysvaiheessa pyritään yhdessä suunnittelijoiden ja urakoitsijan kanssa minimoimaan aseman käyttökatkon pituus. Urakoitsijalle asetetaan kannusteita käyttökatkon lyhentämiseksi. Hankkeen eri työvaiheet yhteensovitetaan alueen muiden hankkeiden kanssa. Suunnittelua tehdään yhteistyössä HSL:n ja kaupunkiympäristön toimialan kanssa matkustajavaikutusten minimoimiseksi. Rautatientorin metroaseman perusparannushankkeen aikataulu kytkeytyy tiiviisti rinnakkaisten ja liittyvien hankkeiden aikatauluihin, joiden kanssa tehdään jatkuvaa yhteensovitusta koko hankkeen ajan. Rinnakkaishankkeet asettavat raitio- ja metroliikenteen liikennöintikatkojen kautta reunaehtoja perusparannuksen aikatauluun sekä määrittävät keskustan merkittävien infrahankkeiden toteutusjärjestystä. Häiriöiden minimoimiseksi ja ydinkeskustaan suuntautuvan joukkoliikenteen toimivuuden varmistamiseksi on tunnistettu tarve porrastaa keskenään: Rautatientorin metroaseman käyttökatko (ohiajo) Kaivokadun kehittämisen ensimmäisen vaiheen raitioliikenteen katko Länsisataman pikaraitiotiehankkeen aiheuttama raitioliikenteen katko HSL:n liikennemallitarkastelun perusteella Junatien metrosillan uusimisen aiheuttama metroliikenteen katko eli Kalasataman metrokatko ja Rautatientorin metroaseman käyttökatko on kokonaisuuden kannalta mahdollista toteuttaa myös yhtäaikaisesti. Kalasataman metrokatko ja Rautatientorin metroaseman ohiajo yhtäaikaisesti ei aiheuta kestämättömiä yhteisvaikutuksia, vaan rakennustöitä on mahdollista tehdä samanaikaisesti. Rautatientorin metroaseman ohiajo on mahdollinen Junatien metrosillan aiheuttaman katkon aikana, jolloin metrossa on muutoinkin vähemmän matkustajia. Rautatientorin metroaseman perusparannushankkeesta ei aiheudu metron erillistä liikennöintikatkoa. Vaikutukset alueen käyttäjille ja muulle liikenteelle Rautatientorin metroaseman perusparannuksen toteutuksessa keskeisenä lähtökohtana on, että aseman käyttöä ja ydinkeskustan jalankulkuyhteyksiä turvataan rakennustöiden aikana mahdollisimman laajasti. Työt vaiheistetaan siten, että matkustajaliikenteelle, alueella asioiville, naapurikiinteistöille ja joukkoliikenteen vaihtoyhteyksille aiheutuvat haitat voidaan rajata mahdollisimman lyhyiksi ja ennakoitaviksi. Asema pidetään matkustajakäytössä niiltä osin kuin se on turvallisuuden, paloturvallisuuden, esteettömyyden ja työmaan toteutusedellytysten kannalta mahdollista. Laituritasolle johtavien pitkien liukuportaiden uusiminen edellyttää kuitenkin erillistä aseman käyttökatkoa, jonka aikana metrojunat ajavat aseman ohi pysähtymättä matkustajavaihtoa varten. Rakennustöiden vaiheistus perustuu siihen, että teknisten järjestelmien väliaikaiset korvaavat ratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan ennen nykyisten järjestelmien purkamista ja uusien järjestelmien asentamista. Näin varmistetaan aseman keskeisten toimintojen, kuten sähkönjakelun, ilmanvaihdon, savunpoiston, turvallisuusjärjestelmien, tietoliikenteen ja muiden käyttöä tukevien järjestelmien toiminta työvaiheiden aikana. Väliaikaiset ratkaisut ovat olennaisia erityisesti siksi, että metroasema on käytössä olevan liikennejärjestelmän osa ja sijaitsee laajasti muiden kiinteistöjen, katualueiden ja joukkoliikenteen vaihtoyhteyksien rajapinnoissa. Työnaikaisissa järjestelyissä varmistetaan esteettömien ja turvallisten kulkureittien säilyminen siinä laajuudessa kuin se on kussakin työvaiheessa mahdollista. Esteettömyys, poistumisturvallisuus ja paloturvallisuus arvioidaan työvaiheittain, ja tarvittavat työnaikaiset ratkaisut, opastus, kulunohjaus, suojaukset ja poistumisjärjestelyt toteutetaan ennen kyseisten työvaiheiden käynnistämistä. Kaivokadun sisäänkäynnin tai Asema-aukion pääsisäänkäynnin tulee olla käytössä koko toteutuksen ajan lukuun ottamatta erikseen suunniteltuja ja viestittyjä lyhyitä työvaiheita, joille järjestetään turvalliset korvaavat yhteydet. Hankkeen kustannukset Hankkeen arvonlisäverottomaksi kustannukseksi on arvioitu yhteensä enintään 125 200 000 euroa hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen kustannustason (esityksen mukaisesti toukokuu 2026) seurannassa käytetään rakennuskustannusindeksin ”muu talonrakentaminen” alaindeksiä (2025=100, 5/2026=99,7). Hankkeen kustannukset muodostuvat projektinjohdon, suunnittelun ja urakan toteutuksesta sekä erillishankinnoista. Kustannusarvioon on sisällytetty noin 15 % hankevaraus. Aseman käytön turvaaminen rakentamisen aikana vaikuttaa hankkeen kokonaiskestoon ja työmaakustannuksiin. Vaiheistus, väistöjärjestelyt, väliaikaiset tekniset ratkaisut, työnaikainen opastus, suojaus- ja turvallisuusjärjestelyt sekä työmaan logistiikan rajoitteet lisäävät toteutuksen vaativuutta verrattuna tilanteeseen, jossa asema voitaisiin sulkea kokonaan pidemmäksi ajaksi. Ratkaisuilla kuitenkin vähennetään matkustajille, alueen yrityksille, naapurikiinteistöille ja ydinkeskustan liikennejärjestelmälle aiheutuvia haittoja sekä tuetaan joukkoliikenteen palvelutason säilyttämistä rakentamisen aikana. Kesäkuuhun 2026 mennessä hankesuunnittelukuluja on toteutunut yhteensä 5 745 000 euroa. Vuodelle 2026 hankkeen kustannuksiksi on arvioitu 7 032 000 euroa. Vuosien 2027–2031 määrärahatarpeet otetaan huomioon vuoden 2027 talousarvioehdotuksen valmistelun yhteydessä. Hankkeen käyttötalousvaikutukset Hanke aiheuttaa 30 vuoden poistoajalla tasapoistoina 4 173 000 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin. Hankkeen valmistuttua tuloja muodostuu liiketilojen vuokratuotoista, kustannuksia ylläpitokustannusten noususta ja kustannussäästöjä elinkaarikustannusten alenemisesta. Liiketilojen kehittämiskustannukset (arviolta 12 527 000 euroa) arvioidaan katettavan liiketilojen vuokraamisesta saatavilla tuloilla siten, että investointi maksaa itsensä takaisin noin 7–8 vuodessa. Liiketilojen kehittämiskustannukset eivät kuulu HSL:n infrasopimuksen piiriin. Aseman väestönsuojaominaisuuksien parantamisen kustannukset (arviolta 3 504 000 euroa) eivät kuulu HSL:n infrasopimuksen piiriin, joten niistä aiheutuvat poistot (116 800 euroa vuodessa) jäävät kokonaan Helsingin kaupungin katettaviksi. Muilta osin hankkeen kustannuksista HSL:n perussopimuksen perusteella 50 % investoinnin poistoista (1 819 500 euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista (30 vuoden aikana yhteensä noin 42 300 000 euroa, laskentakorko 5 %) voidaan laskuttaa HSL:ltä. Loppuosa poistoista ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvat todelliset noin 69 900 000 euron korkokulut laina-aikana (korkokanta 4 % ja laina-aika 30 vuotta) jäävät kaupungin liikenneliikelaitoksen infratukena maksettavaksi. Hankkeen vaikutus HKL:lle maksettavaan kaupungin tukeen on keskimäärin 2 800 000 euroa vuodessa. Lisäksi osa HSL:ltä laskutettavasta 50 % poisto-osuudesta ja 50 % laskennallisesta korosta kiertyy vuosittain käytön mukaisesti kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta; noin 45 % poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta katetaan lipputuloilla ja loppuosa kohdistuu kuntaosuuteen. Hankkeen kokonaisvaikutus Helsingin kaupungin käyttötalouteen arvioidaan olevan keskimäärin 4 300 000 euroa vuodessa (HSL:n maksuosuus ja HKL:n saama kaupungin tuki yhteensä). Toimivalta Hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää hankesuunnitelmista, joiden kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunginhallitus 14.09.2026 § 635

HEL 2026-012864 T 10 06 00 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto hyväksyy Rautatientorin metroaseman perusparannuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäveroton enimmäishinta on 125 200 000 euroa kustannustasossa toukokuu 2026. Käsittely 14.09.2026 Ehdotuksen mukaan Asian aikana kuultavina olivat HKL:n toimitusjohtaja Saara Kanto, Kaupunkiliikenne Oy:n rakennuttajapäällikkö Saara Kippo ja hankekehityspäällikkö Kirsi Borg. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta. Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula

Liikenneliikelaitoksen johtokunta 26.08.2026 § 55

HEL 2026-012864 T 10 06 00 Esitys Johtokunta esitti kaupunginhallitukselle Rautatientorin metroaseman perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksymistä niin, että hankkeen arvonlisäveroton enimmäishinta on 125.200.000 euroa kustannustasossa toukokuu 2026. Käsittely 26.08.2026 Ehdotuksen mukaan Asian aikana kuultavana oli Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n hankekehityspäällikkö Kirsi Borg. Esittelijä toimitusjohtaja Saara Kanto

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)