Vuosaaren Pohjoisen lähikeskustan asemakaavan muutos (nro 12673) (sis. liikennesuunnitelman)

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä Vuosaaren Pohjoisen ostarin uudistaminenhan herättää Vuosaaressa tuntoja sekä puolesta että vastaan, mutta tällä nyt mennään. Moni kokee perustellusti harmillisena sen, että tämä muutos on johtanut kaupungin hyvin toimineen Yhteisötalon sulkemiseen. Aiemmin tämä ostarilla sijainnut tila tunnettiin myös Lähiöaseman nimellä. Siellä on vakiintunut käyttäjäkunta, jolle tämä tila on ollut hyvin tärkeä. Monet heistä on ollut yhteydessä allekirjoittaneeseen. Toimintaa on tarkoitus yrittää jatkaa hajautetusti retkien ja muun toiminnan muodossa. Sitä ei koeta kuitenkaan riittävänä. Uudet tilat tulee kolmen kilometrin päähän Meri-Rastilan ostoskeskukseen. On oikein hyvä, että sinne saadaan myös odotetut tilat. En halua laittaa vastakkain näitä eri tiloja. Täydennysrakentamista usein perustellaan sillä, että sen myötä jonkun alueen palvelut paranee. Tässä nyt ei kuitenkaan tällä kertaa niin tapahdu eikä välttämättä aina muutenkaan.

Itse ajattelen, että myös täällä Vuosaaren pohjoisella alueella tarvitaan pienikin tila, jossa Yhteisötalon toimintaa voitaisiin jatkaa. Vuosaaren kirkko, jota monet myös ei-uskonnolliset järjestöt käyttävät kokoontumiseen, on menossa ensi keväänä remonttiin. Ylipäätään tässä kaupungissa jokaisessa kaupunginosassa tarvittaisiin enemmän näitä tämmöisiä yhteisöllisiä asukastiloja. Niitä on liian vähän.

Tähän kaavaan liittyen nyt esitän tuon ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta jatkaa kaupungin yhteisötalotoimintaa myös pohjoisen Vuosaaren alueella.

Sana myös on tässä tärkeä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ihan muutama huomio valtuustolle taustaksi. Vastaan siksi, kun yhteisötalot kuuluvat viestintäosastolle kaupungin kansliassa. Ne tulevat itse asiassa vuodenvaihteessa siirtymään kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle, jossa niitä kokonaisvaltaisesti kehitetään yhdessä asukastalojen kanssa.

On hyvä hahmottaa tosiaan niin kuin tässä viitattiinkin, että Meri-Rastilan Merirastin yhteyteen on tulossa uusi talo, joka on hyvällä sijainnilla, saavutettava ja kaupunkiuudistusalueella. Yhteisötalojahan on yhteensä se kahdeksan kappaletta, eli on koko kaupungissa. Eli on hyvä huomata, että jos tämäntyyppiseen päätökseen päädyttäisiin, että Vuosaareen tulisi toinen yhteisötalo, niin se on aika iso painotus. Meillähän on monia muita kaupungissa olevia alueita, joissa ei ole lainkaan yhteisötaloa. Tämä vain taustatietona, kun välttämättä jokainen valtuutettu ei ole niin hyvin perehtynyt siihen, miltä tämä meidän yhteisötalokenttä näyttää.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Mä pidän tätä Jalovaaran pontta tärkeänä, koska se varmistaa, ettei Vuosaaren yhteisöllisyyden ja matalan kynnyksen palvelujen tarve jää nykyisten rakenteiden ulkopuolelle. Tässä ponnessahan ei vielä päätetä uudesta yhteisötalosta, vaan varmistetaan, että kaupunki tosissaan selvittää, miten toimintaa voitaisiin tuoda myös pohjoisen Vuosaaren asukkaiden ulottuville. Kannatan siis tätä pontta.

Kiitos, puheenjohtaja. Arvoisat valtuutetut.

Kysyisin nyt kuitenkin valtuutettu Jalovaaralta ja tätä pontta kannattavilta: Onko tämä nyt kohtuullinen vaatimus? Kun me mietitään, että Helsingissä näitä yhteisötaloja on vain muutamia, niin onko kohtuullista vaatia, että niitä olisi Vuosaaressa kaksi?

Kun valtuutettu Jalovaara tässä itse alleviivasi nimenomaan sitä, että se merkitsevä sana on se myös, että pitäisi olla myös pohjoisessa Vuosaaressa, että pitäisi olla Vuosaaressa kaksi kappaletta. Kun mietitään, että näitä yhteisötaloja muuten on Kontulassa, Alppilassa, Malmilla, Pihlajamäessä, Lassilassa, Oulunkylässä. Esimerkiksi eteläisestä Helsingistä puuttuu kokonaan. Onko tähän nähden kohtuullista vaatia, että Vuosaaressa olisi niitä kaksi kappaletta?

Sinänsä pidän yhteisötaloja erinomaisena konseptina. Olisi syytä pyrkiä siihen, että niitä pystyisi olla Helsingissä monissakin paikoissa. Mutta jos jonnekin tulisi vielä uusi, niin se ajatus, että se tulisi asuinalueelle, jossa jo valmiiksi sellainen on, tuntuu vähän kohtuuttomalta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Arvoisa puheenjohtaja.

Yhteisötalo voi olla myös joku yhteisötila. Se sana talo nyt ei tarkoita uutta rakennusta välttämättä. Tähän asti Pohjoisen ostarilla on ollut hyvin pieni liiketila se, mikä nyt sitten tämän myötä poistuu. Se voi olla joku tila, mikä vaikka jonkun asuintalon alakerrasta vuokrataan tai muuta. Tämä on tullut nopeasti tämä muutos, ja tämä toimiva yhteisö on nyt jäänyt tyhjän päälle, mikä on tukeutunut tähän. Tämä tuli vähän nopeammin tämä kaavamuutos, mikä tässä nyt on toteutumassa. En tarkoita uuden talon rakentamista, vaan sitä, että tällä väellä on joku tila jatkaa sitä toimintaa nyt ainakin vielä jonkin aikaa, koska se on kohtuutonta, että se loppui nyt seinään.

Itse ajattelen, että meillä pitäisi olla enemmän näitä tiloja koko kaupungissa. Vuosaaressahan oli aikaisemmin, Meri-Rastilassa oli. Käytettiin siitä sitten nimeä asukastalo tai mikä tahansa, niitä on ollut enemmän. Musta tämä suuntaus, että niitä on näin paljon vähennetty, ei ole ollut hyvä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Aivan kuten pormestari Sazonov totesi, yhteisötalot ja asukastalot ovat siirtymässä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle ensi vuoden alusta. Siksi olen jonkun verran tähän tematiikkaan perehtynyt.

Yhteisötaloista ja asukastaloista puhutaan rinnakkain, vaikka ne on vähän erityyppisiä. Yhteisötaloja todella on kahdeksan koko Helsingissä, joista yksi sijaitsee Vuosaaressa. Sitten meillä on kokonaisia alueita niin kuin Etelä- Helsinki, kun Betania-talosta tuli päiväkoti, niin ei ole yhteisötaloa ollenkaan. Yhteisötalot ovat Helsingin kaupungin itse pyörittämiä taloja. Sitten meillä on lukuisa määrä asukastaloja, joita avustamme avustuksilla vuokran ja palkkauksen osalta. Niitä on huomattavasti enemmän. Kun puhutaan siitä, miten eri puolille alueita tulee, niin se, että alueelliset yhteisöt pyörittävät asukastaloa ja hakevat avustusta, on ehkä se, jota tässä on parempi mahdollisuus hakea näitä uusia tiloja ja uusia toimijoita. Kuin se, että perustettaisiin yhteisötaloja, jotka ovat kaupungin itsensä pyörittämiä, eikä asukasyhdistysten, kaupunginosayhdistysten ja niin edelleen.

Koko ajan me myös kehitetään sekä meidän yhteisötaloja että asukastaloja. Tästä esimerkkinä on Kontula, jossa vuodenvaihteessa Aapelin kulma aukeaa, joka on kirjaston ja yhteisötalon yhteishanke, jossa Kontulan ostarille hyvin saavutettaviin tiloihin tulee yhteisötalo, jossa on tätä yhteisötalotoimintaa kaupungin tuottamaa, mutta samalla sitä tilaa voi varata ja käyttää. Yhteisötalo siirtyy sieltä ostarilta toisaalta, jossa se on ollut ylemmässä kerroksessa ja hankalasti saavutettava. Eli haetaan koko ajan tämäntyyppisiä ratkaisuja, joilla nämä olisi entistä saavutettavampia.

Jos ajatellaan Vuosaaren yhteisötaloa ja Meri-Rastilaa, niin todella kun me päätimme valtuustossa tästä Merirasti-monitoimitalosta, johon tulee upea nuorisotalo, sinne tulee koulun laajennus ja sinne tulee omat aivan uudet tilat tälle yhteisötalolle kaupunkiuudistusalueella, niin sehän on nimenomaan sitä, jota me ollaan strategisesti haluttu. Ja jos ajatellaan Meri-Rastilaa Vuosaaren näkökulmasta, niin se on varsin hyvin saavutettavissa koko Vuosaaren alueelta verrattuna siihen, että monilla alueilla ei ole yhteisötaloa ensinkään. Halusin tässä painottaa, että yhteisötaloja on kahdeksan koko Helsingissä, ne on kaupungin pyörittämiä. Sitten on näitä kolmattakymmenettä asukastaloa ja asukastilaa. Silloin jos me mietitään yhteisötalojen verkon laajentamista, pitää katsoa tarkasti kartalla, että missä on isoimmat aukot, missä on isoimmat tarpeet niiden suhteen.

Kiitoksia, puheenjohtaja.

Mä tiedustelisin valtuutettu Jalovaaralta, että minkä kokoinen yhteisö tässä on, ketä tämä asia koskee. Toki me tiedetään, että Vuosaari on aika laaja käsite ja kasvaa edelleen. Se menee oikeastaan omasta kaupungista jo.

Tässä on tullut ihan hyvää perustelua sille, miksi tämä ei ole kovin perusteltua ehkä, että tässä olisi kaksi taloa noin lähekkäin. Voisiko tämän vanhan talon yhteisö löytää myös tilat itselleen tulevasta rakennuksesta. Kumminkin tätä matkaa on kolme kilometriä näiden talojen välillä, joten sikäli tämä kuulostaa hieman erikoiselta. Toki en lähtökohtaisesti todellakaan vastusta yhdenkään eikaupallisen vapaan tilan... Niiden määrää tässä kaupungissa. Mitä enemmän niitä on täällä, niin sitä parempi, mutta tässä on nyt annettu pointteja siitä, että missä tarvitaan ehkä vielä kipeämmin tämäntapaisia tiloja.

Kiitos, puheenjohtaja.

Apulaispormestari Arhinmäki avasi hyvin yhteisötalon ja asukastalon eroa ja miksi nämä ovat kaksi eri käsitettä, mutta olettakaamme nyt, että jos valtuutettu Jalovaara mahdollisesti tarkoittikin asukastaloa, joka olisi prosessuaalisesti ja rahallisesti ehkä helpompi ratkaisu, niin niillekin kaupungilla on rajallinen budjetti. Eli tällä hetkellä jos me budjettia muuttamatta lisäämme yhden asukastalon, jostain se raha on pois.

Se ei ole kovin iso raha, joka asukasosallisuuteen kaupunginhallituksen alla vuositasolla budjetoidaan. Me olemme vihreissä ehdottaneet käytännössä joka vuosi tämän rahan nostamista. Mikäli tälle ajatukselle olisi tukea enemmän budjettineuvotteluissa muilta ryhmiltä, saattaa olla, että sitä rahaakin olisi enemmän. Ottamatta kantaa siihen, mitä kukaan on esittänyt, tälle vuodelle sitä rahaa ei nostettu.

Olisi helpompi suhtautua sympaattisesti ajatukseen, että lisätään uusia asukastaloja eri puolille, jos niitä esittävät tahot myös esittäisivät siihen tarvittavaa rahoitusta, jotta se ei olisi joltakulta muulta pois. Tämä pohdittavaksi jatkoa ajatellen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mua kiinnostaa kysymys siitä, kun tässä esityksessä jatkotoimenpiteiden osalta sanotaan, että kaavaan liittyvä maankäyttösopimus on allekirjoitettu 21.8. Nyt minä en onnistunut löytämään tästä asiakirja-aineistosta yhtään viittausta siihen, mitä tämä maankäyttösopimus tarkoittaa ja kenen kanssa se on tehty. Ja kun se on tehty ennen kuin kaava on hyväksytty, niin onko siitä seurauksia, jos teoriassa kaavaa ei hyväksyttäisikään, kaava hylättäisiin? Mitä tapahtuu tälle maankäyttösopimukselle? Tulisiko sitten mahdollisesti jotain korvausvelvollisuuksia? Ylipäätänsä siis se, että ensin tehdään sopimuksia, jotka koskevat kaavan toteuttamista ja sitten vasta hyväksytään kaava, on minusta vähän omituinen järjestys. Saisiko tähän selvityksen?

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos valtuutettu Tuomiojalle kysymyksistä.

On selvää, että ne maankäyttösopimukset allekirjoitetaan sillä tavalla ehdollisena, että valtuuston kaavapäätöksille ne ovat alisteisia. Eli tietenkin jos valtuusto tässä hylkäisi kaavan tai palauttaisi sen valmisteluun, kaupungin asema olisi siinä ihan turvattu. Itse asiassa se, että se on tällä tavalla ehdollisesti etukäteen tehty, antaa valtuustolle mahdollisuuden täysimääräisesti nähdä, että minkälaisia myöskin taloudellisia ulottuvuuksia kokonaisuuteen liittyy. Se on ihan normaali menettely.

Kiitos, puheenjohtaja.

Täydennän vielä pormestarin hyvää selvitystä sillä, että menettely on sellainen, että kun asemakaava on hyväksytty kaupunkiympäristölautakunnassa, sen jälkeen sovitaan maankäyttösopimus ja vasta sen jälkeen kaava tuodaan kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon.

Tämä siksi, että valtuuston hyväksyttyä kaavan, mikäli se saa lainvoiman, se on voimassa, eikä maanomistajalla sen jälkeen ole enää mitään insentiiviä ja tarvetta allekirjoittaa mitään sopimuksia, joissa hän sitoutuu maksamaan kaupungille. Eli maankäyttösopimus täytyy tehdä ennen kaavan hyväksymistä, jotta maanomistajalla on motivaatio allekirjoittaa sopimus ja maksaa rahaa kaupungille.

Ja tosiaan sopimukset tehdään niin, että mikäli kaava ei astu voimaan eri syistä, esimerkiksi valtuusto sen hylkää, niin silloin sopimus raukeaa.

Kiitos tästä selvityksestä, mutta en ole vielä saanut tietoa, mistä tästä esityksestä löytyy tietoa, kenen kanssa tämä maankäyttösopimus on tehty.

Arvoisa puheenjohtaja.

Multa kysyttiin tässä, että kuinka laaja yhteisö tässä on ollut. Tässä on ollut semmoinen muutaman sadan ihmisen yhteisö, joka on hyvin aktiivisesti käyttänyt tätä. Se ei ole aivan oman kotini vieressä, niin mä en nyt siellä itse päivittäin käy, mutta näin on mulle kerrottu.

Itse ajattelen myöskin, että nämä syyt, että tämä on viivästynyt niin paljon tämä ikäihmisten palvelukeskus Vuosaaressa, mikä nyt toivottavasti tänä syksynä päätetään, mutta ottaa kuitenkin useamman vuoden rakentaa. Se voisi vaikka tämän odotusajan ehkä tämä toiminta jatkua siellä, ettei tämmöinen iso käyttäjäryhmä, ikäihmiset esimerkiksi Vuosaaressa, ole niin vähillä palveluilla kuin tällä hetkellä on.

Kiitos Kivekkäälle. Minä ymmärrän asukastalon ja nämä käsitteen erot. En ole 14 vuoden kokemuksella täällä valtuustossa ihan niin pihalla. Voi olla, että siltä joskus kuulostaa, mutta kyllä mä ihan tosissani olen tämän ponnen tehnyt, ja se tarkoittaa sitä, mitä siinä lukee. Jos ei sitä halua kannattaa, en loukkaannu kyllä, mutta kuitenkin olen nyt sen sinne järjestelmään jättänyt.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tähän valtuutettu Tuomiojan tiedusteluun vielä.

Tosiaan kokousjärjestelmän oheismateriaaleissa liitteenä kolme on maankäyttösopimus ja kiinteistökaupan esisopimus. Siinä näkyvät osapuolet, joissa on kaupunki ja tässä tapauksessa Vuosaaren Liikuntakeskus Oy ja Kiinteistö Oy Vuosaaren Pohjoinen Ostoskeskus. Eli sieltä ne aina löytyvät.

Arvoisa puheenjohtaja.

On ja olisi tärkeää huolehtia niin rakennusperinnöstä kuin riittävistä toimitiloista, jotta meillä on kaupungissa palveluita. Tässä tietysti harmillista, että toimitilakerrosalaa vähenee. Tietysti kuten tässä Jalovaarakin toi esiin, olisi tärkeää, että avointa yhteistä tilaa jäisi riittävästi eri kaupunginosiin. Kyllä kaupungilla pitäisi olla parempi kokonaiskuva siitä, mitä eri toimialojen palveluita on Helsingin kaupunginosissa. Valitettavasti tämä tilojen kokonaishallinta on aika puutteellista. Osittain johtuu siitä, että edelleen on aika tiukka tulkinta siitä, että kaupungilla on vain niitä rakennuksia, joissa on kaupungin omia palveluita. Vaikka tietysti jossain määrin tämä on noussut keskusteluun ja siihen on otettu kantaa ja siellä on tiettyjä poikkeuksia, joita varmasti kannattaa hyödyntää, jotta tämä on jollain tavalla fiksua. Mutta kenellä se kokonaiskäsitys on.

Kyllähän kaupungilla on myös se vastuu, että kaavoitetaan riittävästi erilaisia tiloja myös muuhunkin kuin asumiskäyttöön, ja juuri näitä avoimia tiloja pitäisi olla ihan jokaisessa kaupunginosassa. Niitä ei kyllä tällä hetkellä valitettavasti ole, ja silloin kun rakennetaan uutta ja puretaan, niin usein myös tuppaa vähenemään. Toki Helsinki on rakentanut näitä varsin isoja ostoskeskuksia, jotka on imaissut palveluita keskustasta esimerkiksi luonnollisesti. Siinähän on tehty silloin valintoja, mutta siitä huolimatta on tosi tärkeää, että erilaisilla järjestöillä ja yhdistyksillä partiosta lähtien on tilaa toimia eri kaupunginosissa.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Pohjois-Vuosaaren tilaa on käytetty noin 900 ihmistä kuukaudessa, joka on noin 10–11 000 käyntikertaa per vuosi. Vuosaari on edelleenkin Helsingin suurin kaupunginosa, ja siellä vanhusten määrä myös tulee nousemaan. Tässä oli käytetty keskustelussa myös sitä, että sitä käyttää paljon vanhukset. Meidänhän täytyisi oikeasti vielä enemmän saada vanhuksia liikkeelle, jotta he pysyisivät kunnossa. Tässä on vielä tarkoitus se, että myös vähän nuoremmat tulisivat sinne.

Se on pitkä matka kulkea Rastilaan pohjoisesta Vuosaaresta, jolloin tämä olisi sinällään ihan kannatettava ehdotus.

Kiitos.