Vihreän valtuustoryhmän ryhmäaloite varhaiskasvatukseen osallistumisen nostamisesta sekä koulutuspolun jatkumon vahvistamisesta

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Eilen julkaistut Pisa-tulokset olivat tosiaan jälleen muistutus siitä, että suomalaislasten osaaminen heikkenee, mutta jos me etsitään syitä vain peruskoulusta, me katsotaan ongelmaa liian myöhäisessä vaiheessa. Into ja sinnikkyys oppia eivät synny vasta peruskoulussa, vaan pohja hyvälle oppimiselle syntyy jo varhaiskasvatuksessa. Tutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatus vahvistaa lasten kielellisiä taitoja, oppimisvalmiuksia ja sosiaalista kehitystä riippumatta perhetaustasta. Mutta vaikka tiedämme varhaiskasvatuksen olevan yksi tehokkaimmista tavoista vahvistaa oppimista, emme edelläkään tavoita kaikkia lapsia varhaiskasvatuksen piiriin. Kun me ollaan valmiita kantamaan huolta Pisa-tuloksista, meidän on oltava valmiita myös vahvistaa koulutuspolun alkua. Siksi me olemme tässä vihreiden ryhmäaloitteessa esittäneet varhaiskasvatuksen osoittamista jokaiselle lapselle viimeistään siinä vuonna, kun lapsi täyttää viisi vuotta.

Hyvä puheenjohtaja.

Vuonna 2001 kaikki lapset pääsivät maksuttoman esiopetuksen piiriin, ja vuonna 2015 esiopetuksesta tehtiin kaikille lapsille velvoittavaa. Vuonna 2018 vanha päivähoitolaki muutettiin varhaiskasvatuslaiksi ja Helsinki päätti muuttaa viskareiden toiminnan kaikille maksuttomaksi. Päätösten myötä varhaiskasvatuksen pedagogiikka on vahvistunut ja osallistumisaste on noussut, mutta nyt onkin seuraavan kunnianhimoisen askeleen vuoro. Aloitteemme mukaan paikka tarjottaisiin varhaiskasvatuksessa perheille aktiivisesti. Heihin oltaisiin suoraan yhteydessä sen sijaan, että vastuu palvelun löytämisestä ja hakemisesta jäisi kokonaan perheen harteille. Onkin erittäin myönteistä, että aloite on saanut valmistelun aikana laajaa kannatusta ja että Helsinki on nyt lähtemässä valmistelemaan mallin käyttöönottoa.

Aloitteessa esitetään myös varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyön vahvistamista sekä 5–8-vuotiaiden nykyistä eheämpien koulupolkujen rakentamista. Lapsen näkökulmasta päiväkoti, eskari ja koulu eivät ole kolme erillistä maailmaa, mutta liian usein kuitenkin lapsi joutuu siirtymään päiväkodista eskariin, uuteen ympäristöön ja pian sen jälkeen kouluun, ja aina vaihtuvat tutut aikuiset, kaverit ja päivän rytmi. Erityisesti nouseekin tarve 5–6-vuotiaiden yhteisille ryhmille, joista Helsingistä on saatu jo hyviä kokemuksia ja joiden myötä siirtymiä toimipisteestä toiseen voidaan vähentää. Myös tätä työtä Helsinki on nyt lähdössä määrätietoisesti edistämään.

Eheä koulutuspolku on myös tilakysymys. Yhtenä vuonna alueen päiväkodit ovat täynnä ja uusia tiloja rakennetaan, kun jo muutaman vuoden päästä samat ikäluokat täyttävät koulut. Väestökehityksen muuttuessa palveluiden on pystyttävä joustamaan nykyistä paremmin.

Siksi mä olen tehnyt myös aloitteen jatkoksi ponnen, jossa kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta hyödyntää päiväkotien ja koulujen tiloja nykyistä joustavammin varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen tarpeisiin erityisesti niillä alueilla, joilla lapsimäärä vähenee ja palveluverkkoa tarkastellaan uudelleen.

Hyvä valtuusto.

Pisa-tuloksia voidaan analysoida loputtomiin, mutta jokainen sukupolvi saa vain yhden mahdollisuuden lapsuuteen. Siksi oppimistulosten vahvistaminen on aloitettava sieltä, missä oppiminenkin alkaa.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja ja hyvä valtuusto.

Olemme linjanneet tässä valtuustosalissa yhteisesti kaupunkistrategiassa, että tavoittelemme sitä, että jokainen lapsi osallistuisi varhaiskasvatukseen viimeistään sinä vuonna, kun täyttää viisi vuotta. Viisivuotiaana osallistumisaste on jo korkea, noin 95 prosenttia, mutta kielen ja perustaitojen oppimisen kannalta olisi myös erityisen tärkeää saada viimeisetkin 5 prosenttia mukaan, vaikka sitten vain osa-aikaisesti, varhaiskasvatukseen. Meillä Helsingissä viisivuotiaiden varhaiskasvatus on myös maksutonta neljän tunnin osalta päivässä.

Tavoite onkin selkeä, mutta keinot tähän eivät ole tietysti helppoja. Leikkipuistoissamme tarjotaan avointa varhaiskasvatusta, ja henkilöstömme ohjaa ja neuvoo myös varhaiskasvatukseen hakeutumisessa näissä leikkipuistoissamme. Meidän vihreiden ryhmäaloitteessa on uusi avaus siitä, että kaikille viisivuotiaille osoitettaisiin kaupungin puolesta varhaiskasvatuspaikat ja näin madallettaisiin entisestään kynnystä päiväkotiin tuloon. Huoltajien tulisi joka tapauksessa hyväksyä paikat, eli mitään suoraa pakkoa tästä ei kuitenkaan syntyisi kenellekään.

Oppimistulosten nostamiseksi meidän on panostettava entistä enemmän varhaisiin vuosiin, kuten valtuutettu Pulkkinen hyvin edellä kuvasikin. Viskarikerhoissa ja varhaiskasvatuksessa jo sitä ennen opitaan leikin ehdoilla äärimmäisen tärkeitä taitoja ja valmiuksia oppimiseen, tärkeimpänä tietysti suomen ja ruotsin kieltä.

Kannatan myös valtuutettu Pulkkisen pontta.

Arvoisa puheenjohtaja.

On todellakin tärkeää suunnata katseet varhaiskasvatukseen ja niihin varhaisiin vuosiin ja huolehtia siitä, että Helsingissä myös henkilöstö viihtyy paremmin. Tässä on vielä paljon tekemistä ja huolia. Yksittäisiä haasteita, joita on noussut esiin tässä viime kuukausina ja viime vuosina, on esimerkiksi pysyvät sijaiset ja sijaisten saatavuus. Työvaatteista on paljon keskusteltu. Nämä ovat sellaisia edellytyksiä, jotka me tarvitaan, pätevä henkilökunta tietysti kaikkein tärkeimpänä, jotta meillä on laadukas varhaiskasvatus ja viskari ja eskari. Näitähän testattiin aika laajassakin tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa, johon olen itsekin päässyt tutustumaan, on sellainen haaste, että ihan valtavasti toiminta ei muuttunut kuitenkaan. Vaikka tutkimus sinänsä oli erittäin asiallisesti pätevästi tehty, mutta hyvin nopeasti lähdettiin tähän kaksivuotisen eskarin kokeiluun ja hyvin rajallisin muutoksin siihen aikaisempaan malliin. Joten varmaan tästä voi päätellä helposti, että ne muutoksetkaan eivät siellä olleet valtavan suuria tai nämä tulokset. Tämä on tietysti siinä mielessä harmillista, että me ei siitä voida päätellä, mikä on se ideaali ja optimaalinen eskari- tai viskarimalli. Meillä on kuitenkin varmasti Suomessa opittavaa myös muista maista ja siitä rakenteesta. Nyt esimerkiksi Viron osalta tiedetään, että varhaiskasvatukseen ja koulutukseen panostetaan ja nämä Pisa-tutkimuksen tuloksetkin ovat olleet varsin hyviä.

Ajattelen itse, että nyt kun varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaa pohditaan, niin siinä varmaan voisi olla syytä löytää enemmän ohjaavaa rakennetta siihen toimintaan. Käsittääkseni tämä on myös alan ammattilaisten jakama linja, jotta me saadaan todellakin siitä toiminnasta kaikin puolin suunniteltua ja laadukasta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tuoreet Pisa-tulokset osoittavat sen, että oppimistulosten raju lasku jatkuu ja vaihtuvien hallitusten toimet eivät ole riittäviä. Ihan selvää on, että pelkästään peruskouluun panostaminen, mitä tällä kaudella vahvasti on kyllä hallituksen toimesta tehty ja myöskin Helsingissä, ei riitä. Vaan katseet, aivan kuten täällä on sanottu, pitää suunnata sinne varhaiskasvatukseen ja ehkä vieläkin varhempaan, mitä tässä on todettu.

Helsingissähän on mainiot pilotit meneillään käsittääkseni kahdella alueella, joissa noin kolmevuotiaana katsotaan lapsen kielitaitoa, että onko ruotsin tai suomen kieli riittävä. Jos se ei ole, niin sitten ohjataan varhaiskasvatukseen. Tämä on juuri sitä toimintaa, mitä tarvitaan, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tehdään. Toivon, että tämä pilotti onnistuu ja me voidaan laajentaa tämä koko kaupunkiin ja myöskin samalla tuoda siinä vanhemmille tietoa siitä, minkälainen koulujärjestelmä Suomessa on ja meillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet.

Kiinnittäisin huomiota myöskin siihen, että varhaiskasvatuksen kehittämisessä on tärkeää, että lapsille luetaan. Me tiedetään, että päiväkodissa se lukeminen aikaisemmin oli vähentynyt, ja nyt meidän on tarkoitus olla lukemisen pääkaupunki. Pidän erittäin hyvänä niitä toimia, mitä tehdään nyt yhdessä eri toimijoiden kanssa, että päiväkodeissa luetaan enemmän, koulussa luetaan enemmän. Toivon, että Helsinki on tässä suunnannäyttäjä ja näitä toimia otetaan myöskin käyttöön muualla Suomessa.

Kiitos, puheenjohtaja ja kiitos vihreille tästä ryhmäaloitteesta.

Sehän nostaa esille tosi tärkeän asian, eli näiden 3–5-vuotiaiden osallistumisen varhaiskasvatukseen ja kuinka me saataisiin sitä ylös. Mehän ollaan OECDmaiden vertailussa heikompia tässä nimenomaan lähempänä kouluikää olevien osallistumisasteessa, ja sinne pitäisi todellakin panostaa. Me ollaan tehty näitä vähän hankalia päätöksiä, esimerkiksi vaikka Helsinki-lisän poistaminen alle 2vuotiailta, joka itse asiassa toi niitä vauvoja ja taaperoita sinne päiväkotiin, mikä ei taas ole ne oleelliset vuodet, jos ajatellaan oppimisen, kasvun ja kehityksen kannalta, vaan just sieltä kolmesta vuodesta eteenpäin. Tähän täytyisi löytää jotain tällaisia keinoja, mihin tämä vihreittenkin aloite tässä pyrkii löytää omalta osaltansa jotain.

Jos katsotaan eurooppalaisittain vertaillen, mehän ollaan aika harvinaisia, että se esiopetus on tosiaan vain sieltä kuudesta vuodesta. Ajattelen, että sellainen 2–3-vuotinen esiopetus olisi hyvä. Tässä Holopainen viittasi just tähän tutkimukseen tästä kaksivuotisesta esiopetuksesta, että ei pystytty näyttämään, että olisi ollut merkittävä ero siihen nähden, että jos lapsi on ihan tavallisessa viskariryhmässä.

Tämä on tietenkin totta ja kertoo meidän varhaiskasvatuksen laadusta, mutta erohan on valtava sitten niihin lapsiin nähden, jotka eivät ole varhaiskasvatuksen piirissä ollenkaan, eli just näihin, mihin tässä aloitevastauksessakin puututaan. On myös tunnistettu, että on tietyillä alueilla ja vieraskielisissä perheissä tätä paljon, jossa tietenkin olisi tosi oleellista, että päästäisiin sinne oppimaan kieltä ja olemaan yhdessä.

Eli suhtaudun siis tosi myönteisesti kaikkiin näihin ideoihin, joilla saataisiin näitä lapsia siinä neljän, viiden iässä päiväkotiin.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

Ajattelen itsekin niin, että tämä on hyvä aloite ja varhaiskasvatusasteen nostaminen on erittäin tervetullut jo strategiassa linjattu tavoite, ja tätä aloitteen ajatusta siitä nimenomaan viisivuotiaiden osallistumisasteen nostamisesta voi pitää erittäin hyvänä. Mä ajattelen samalla kuitenkin niin, että meidän kannattaa katsoa tässä, kun lähdemme edistämään viisivuotiaiden osallistumista, myös nuorempien lasten osallistumista varhaiskasvatukseen viimeistään kaksi- tai kolmevuotiaana, jolloin on kielellisesti ja kielen kehityksen kannalta aika optimaaliset vuodet edessä. Tässä kaikki tieto, mitä me voimme vanhemmille antaa, ja mahdollisuudet esimerkiksi tutustua varhaiskasvatukseen, olisivat hyviä muita keinoja, joita tässä on esillä ollut. Mä ajattelen ehkä vähän ylätasolla niin, että se meidän asetettu tavoite, että jokainen päiväkoti ja koulu on Helsingissä laadukas, niin se on aika hyvä ja tällainen ensisijainen keino nostaa tätä varhaiskasvatuksen houkuttelevuutta. Siinä riittävä ja motivoitunut henkilöstö sekä luotettava yhteistyö vanhempien kanssa neuvolasta lähtien olisi aika avainasemassa näissä keinoissa. Sitten tietenkin riittävän lähellä oleva päiväkoti ja yhtenäinen koulupolku on näitä varhaiskasvatuksen kulmakiviä.

Lopuksi mä haluan kuitenkin todeta, että itse ajattelen niinkin, että meidän kannattaa miettiä aika tarkasti sitä, että pidetäänkö me yllä seiniä vai pidetäänkö me yllä palvelua. Tässä oma ajatteluni on se, että me panostettaisiin kaikkialla Helsingissä näihin hyviin päiväkoteihin ja toisaalta yhteistyöhön koulujen kanssa niissä asioissa, joissa se on järkevää.

Kiitos runsaasta keskustelusta tärkeän asian äärellä.

Ensinnäkin haluaisin mainita tästä kahden vuoden eskarikokeilusta. Ajattelen, että jos tästä saatiin jotain selville, niin on se, että kuinka laadukasta meidän varhaiskasvatus on viisivuotiailla, vaikka se ei olisikaan esikoulumaista siinä vaiheessa. Tämän takia nämä erot ovat näin pienet, ja tämän takia myös tämä aloite on tärkeä siihen, että me saadaan mahdollisimman suuri osa meidän viisivuotiaista varhaiskasvatuksen pariin.

Kuten täällä valtuutettu Sarkomaa kertoi, niin neuvolayhteistyö on käynnissä tällä hetkellä, koska neuvola kuitenkin tavoittaa, jos ei nyt kaikki, niin lähes kaikki perheet ja ymmärtää lasten tilanteet. Siinä voidaan kartoittaa lasten kielen kehityksen eri vaiheita ja voidaan kartoittaa ja osoittaa tai suositella varhaiskasvatusta lapsille, jotka sitä tarvitsevat, ja tällä tavalla myös kasvattaa tätä osallistujien määrää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, että voidaan parantaa kielitaitoa.

Täällä mainittiin lukeminen. Itsekin puhuin tästä lukemiseen panostuksesta kouluissa, mutta tätä on tehty myös varhaiskasvatuksessa. Erityisesti tästä dialogisesta lukemisesta on saatu todella hyvää tulosta, ja se ei sinänsä ole mikään taikatemppu, vaan siinä luetaan lapsille ja otetaan lapsia mukaan siihen lukemiseen ja kuunnellaan heitä siinä välissä. Ilokseni olen itsekin päässyt tekemään tätä lapsille. Tästä on myös erinomaisia tuloksia siinä, miten tämä parantaa myös lasten kuuntelua, mutta parantaa myös heidän tulevaisuuden lukutaitoa.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos hyvistä puheenvuoroista valtuustokollegoilla.

Mä kanssa haluaisin nostaa tästä kaksivuotisen eskarin kokeilusta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta muutamaan huomioon. Mun mielestä se oli tosi tärkeää, että sitä tutkittiin ja havaittiin myös se, että tosiaan sillä toiminnalla, mitä siinä kaksivuotisessa eskarissa ja viisivuotiaiden varhaiskasvatuksessa tarjottiin, niin siinä toiminnallisesti tai pedagogisesti ei ollut merkittäviä eroja niin kuin ei oikeastaan kuulunutkaan olla. Mutta juurikin se, että ne lapset, jotka ovat toiminnan ulkopuolella, niin siinä se ero näkyy.

Siksi on tärkeää, että kaikki saamme sinne mukaan ja kutsumme sitä eskariksi tai varhaiskasvatukseksi. Mutta samalla toki tiedetään, että henkilöstöllä oli hyvin positiiviset kokemukset näistä 5–6-vuotiaiden ryhmistä. Ja kyllähän tämä, että eskari on eri lainsäädännön piirissä kuin varhaiskasvatus, haastaa jonkin verran sitä yhteistyötä. Hyvä, että kehitetään niitä malleja, mutta tämä on varmasti myös sellainen aihe, jota täytyy miettiä pidemmälle, että mikä olisi se tulevaisuuden rakenne, jolla se yhteistyö voitaisiin entistä helpommin pistää yhteen.

Mun mielestä myös tutkija Matti Sarvimäeltä tärkeä huomio, minkä hän toi esiin, oli se, että laadukkaasta varhaiskasvatuksesta ei hyödy ainoastaan haastavimmista taustoista tulevat lapset, vaan aivan kaikki lapset hyötyvät siitä. Sen takia on tärkeää, että me ihan riippumatta siitä, minkälaisessa perheessä lapsi kasvaa, saadaan heidät mukaan.

Olen myös samaa mieltä Salmisen kanssa siitä, että tokihan meidän ei ensisijaisesti kannata panostaa seiniin, ainakaan tyhjiin seiniin, vaan juuri siihen toimintaan ja pedagogiikkaan. Mutta samalla me tiedetään kyllä, kuinka tärkeää perheelle on se, että ne seinät ja tilat toimii, että on hyvät piha-alueet ja että ei joutuisi siirtymään paikasta toiseen jatkuvasti, vaan voitaisiin vahvistaa sitä pysyvyyttä ja jatkuvuutta niissä palveluissa. Se on kuitenkin turvallisen lapsuuden kannalta tosi tärkeää.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kuten täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja, niin olisi tosi tärkeää, että meillä on suunnitelma siitä, miten saadaan osallistumisastetta nostettua. Tämä aloite nyt pyrkii tätä jatkumoa turvaamaan. On tosi tärkeää, että tähän on yhteinen tahtotila.

Vielä tietysti hyvin erilaisia malleja, Helsingillä oma. Siinä mielessä tarvittaisiin varmasti koko maahan käytännössä jonkinlainen kaksivuotinen eskari tai viskari, miksi sitä kutsutaankin, jotta kaikki lapset pääsevät todellakin viimeistään viisivuotiaana varhaiskasvatuksen piiriin ja eskariin. Onhan tämäkin todella aika myöhäinen ikä verrattuna moneen muuhun maahan. Juuri niin, että painopiste olisi viimeistään siellä, eikä niin, että nyt kun pohditaan ja on esitetty myös, että pyrittäisiin rahallisilla kannusteilla tai niiden poistamisella vielä pienempiä vauvoja tuomaan varhaiskasvatukseen. Kyllä tämä on parempi ja varmasti hyödyllisempi saada kaikki vähintään viisivuotiaat sinne varhaiskasvatukseen.

Sitten tietysti tämä, kun puhutaan näistä tiloista, niin olemme sitoutuneet siihen strategiassa, että Helsingissä on erikokoisia päiväkoteja, ei pelkästään suuria. Tämä on myös hyvä muistaa tämän palveluverkon osalta. Sitten kun katsotaan näitä väheneviä alueita, meillä on kuitenkin myös paljon niitä uusia alueita, joissa lapsille saattaa muodostua hyvin pirstonaisia polkuja, kun sinne muuttaa jatkuvasti uusia lapsia ja perustetaan uusia päiväkoteja. Näitä nyt erityisesti toki Jätkäsaari ja Kalasatama edustavat. Sieltä on tullut myös niitä huolia siitä, että joutuu vaihtamaan ja ihan uuden porukan kanssa, ei ketään tuttua kaveria enää eskarissa. Joten siinäkin mielessä tämä vihreiden valtuustoaloite palvelisi näitä yhtenäisempiä polkuja.