Kaupunginvaltuusto · 26.8.2026
Valtuutettu Elina Kauppilan aloite Helsingin irtaantumisesta Microsoftin ja muiden teknologiajättien palveluista sekä järjestelmistä
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi. Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen: | Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta pilotoida kulttuurin ja vapaa-ajan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialoilla nuorten, kirjastoasiakkaiden ja oppilaiden tietokoneissa Linux-käyttöjärjestelmää varustettuna avoimen lähdekoodin perussovelluksilla. Samalla pilotoidaan eurooppalaisia pilvipalveluina tarjottavia tallennustila- ja toimisto-ohjelmistoratkaisuja. (Elina Kauppila)
Ehdotukset
Toivomusponsi Hyväksytty
Valtuutettu Elina Kauppila ehdotti valtuutettu Antti Vuorelan kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen: Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen.
Ehdottaja: Elina Kauppila
Äänestykset
Äänestys 1
- Jaa 71
- Ei 0
- Tyhjä 14
- Poissa 0
Tulos: Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Elina Kauppilan ehdottaman toivomusponnen.
Valtuustoryhmittäin
| Ryhmä | Jaa | Ei | Tyhjä | Poissa |
|---|---|---|---|---|
| Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 15 | 0 | 0 | 0 |
| Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä | 21 | 0 | 0 | 0 |
| Vihreä valtuustoryhmä | 16 | 0 | 0 | 0 |
| Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä | 4 | 0 | 0 | 0 |
| Keskustan valtuustoryhmä | 2 | 0 | 0 | 0 |
| Kokoomuksen valtuustoryhmä | 8 | 0 | 13 | 0 |
| Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä | 0 | 0 | 1 | 0 |
| Liike Nyt | 1 | 0 | 0 | 0 |
| Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 4 | 0 | 0 | 0 |
Kaikki äänet (85)
Keskustelu
8 puheenvuoroa valtuuston keskustelupöytäkirjasta. Keskustelupöytäkirja (PDF)
Valtuutettu Otso Kivekäs Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut, joista monia kakkukahvi jo selvästi houkuttaa. Mutta palaten tähän Kauppilan aloitteeseen,…
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut, joista monia kakkukahvi jo selvästi houkuttaa.
Mutta palaten tähän Kauppilan aloitteeseen, josta puhumme, niin joku voisi luulla, että kyse on tekniikasta, teknologiasta. Se on väärä käsitys. Se, mistä tässä puhutaan, on itse asiassa yhteiskuntamme kriisinkestävyydestä, huoltovarmuudesta, kyvystämme pitää yhteiskunta toimivana tässä epävarmassa maailmassa, jossa tilanteet muuttuvat nopeasti.
Tätäkään kokousta ei voitaisi pitää ilman jatkuvaa yhteyttä Yhdysvaltoihin. Kukaan meistä ei voisi tehdä yhtäkään vastaesitystä, pontta tai mitään muutakaan esitystä ilman, että sillä on ensin Yhdysvalloista… Todennäköisesti sitä kautta jopa kiertänyt kuittaus tai vähintäänkin pitää olla aktiivisesti sieltä ylläpidetty infrastruktuuri käytettävissä. No, valtuustokokouksen osalta tämä ei ole kriittinen ongelma. Tarvittaessa tämä kokous vedettäisiin vaikka paperilla. Korona-aikaan saimme kokemusta siitä, miten poikkeusjärjestelyitä kyetään kyllä tekemään. Paljon suurempi ongelma on kaikki meidän terveyspalvelumme esimerkiksi. Koko meidän terveydenhuollon järjestelmämme Helsingissä toimii yhdysvaltalaisella ohjelmistolla ja osittain yhdysvaltalaisen yrityksen hallitsemalla infrastruktuurilla ja melko varmasti sellaisissa datakeskuksissa, joiden toiminta edellyttää jatkuvaa aktiivista yhteyttä Yhdysvaltoihin tai ne lakkaavat toimimasta.
Vielä kaksi vuotta sitten olisin itsekin sanonut, että tämä on vain valinta, jonka olemme tehneet, ja riski, jonka kanssa me elämme. Liityimme Natoon ja niin edelleen, että mehän olemme osa tätä länsiliittoumaa. Ja niinhän me olemme, mutta me emme enää tiedä, onko Amerikan Yhdysvallat osa sitä. Ja tämä on se ongelmakohta. Edelleenkään helppoja ratkaisuja ei missään tapauksessa ole, mutta ongelmaan on onneksi herätty, mihin tämäkin aloite kytkeytyy. Taustalla kaupunginhallitus linjasi jo viime keväänä 9.3. Helsingin tavoitteeksi vähentää riippuvuutta EU:n ulkopuolisiin järjestelmiin. Siinä oli taustalla samansuuntainen itse tekemäni aloite, jota tämä Kauppilan aloite hyvin jatkaa samalla linjalla ja vie konkreettisemmaksi toteutusta.
Erityisestihän tässä on nyt puheena avoin lähdekoodi, jonka osalta Helsinki linjasi jo vuonna 2015, että kun Helsingin tilauksesta tehdään uutta ohjelmistokoodia, se julkaistaan avoimella lähdekoodilla, ellei ole erityistä syytä muuhun. Kaupungin työssä suurimmaksi osaksi ei tuoteta uutta lähdekoodia. Ei se ole kaupungin olemassaolon tarkoitus. Jonkin verran kyllä koko ajan tehdään, ja esimerkiksi Varaamo-palvelu, jota käyttää monet kunnat Suomessa, on tällainen Helsingin itselleen kehittämä palvelu, jota sitten muutkin ovat ruvenneet käyttämään. Tätä tapahtuu, mutta ehkä vielä isompi kysymys avoimesta lähdekoodista on se, että minkälaisia sovelluksia me käytämme, ja tässä tuo mahdollisuuksia. Nimenomaan kuten Kauppilakin nostaa hyvin esiin, avoin lähdekoodi on yksi työkalu vahvistaa tätä suvereniteettia. Tämä on osa systemaattista työtä. Myös EU-tasolla tehdään linjauksia pyrkimyksestä kasvattaa suvereniteettia ja avointa lähdekoodia. Totean vielä, että ne, jotka ovat harkitsemassa eduskuntaan pyrkimistä, saattavat löytää asian edestään myös siellä, koska kansalaisaloite, jossa esitetään digitaalista itsenäisyyttä, saavutti 50 000 allekirjoitusta ja tullaan jättämään seuraavalle eduskunnalle.
Valtuutettu Elina Kauppila Mä halusin tällä aloitteellani edistää lukuisia eri asioita, avointa lähdekoodia ja kotimaista ja eurooppalaista työtä, kriisinsietokykyä…
Kiitos. Hyvä puheenjohtaja ja valtuutetut.
Mä halusin tällä aloitteellani edistää lukuisia eri asioita, avointa lähdekoodia ja kotimaista ja eurooppalaista työtä, kriisinsietokykyä ja huoltovarmuutta, ja vähentää haavoittuvuutta ja IT-kuluja. Mä halusin suojella helsinkiläisten henkilötietoja, parantaa varautumista tässä erikoisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa ja vähentää riippuvuutta IT-jäteistä. Nämä ovat yhä enenevässä määrin tarpeellisia asioita, ja meidän onneksi tämä aloitevastaus on sävyltään hyvin myönteinen. Siinä sitoudutaan huomioimaan tämä kysymys ja selvittämään aktiivisesti eurooppalaisia palveluntarjoajia ja vaihtoehtoja ja toimenpiteitä siihen, kuinka kriittisten järjestelmien osalta on mahdollista siirtyä käyttämään riippumattomia ratkaisuja.
Vastauksessa mä en ole samaa mieltä siitä, etteikö olisi mahdollista löytää toimistotyöasemien käyttöjärjestelmää Microsoft Windowsin tilalle. Muualla Euroopassa muun muassa 3 miljoonan asukkaan Schleswig-Holsteinin osavaltiossa Saksassa on pystytty ottamaan käyttöön muita ohjelmistoja. Näitä ohjelmistoja on lukuisia. Mä olenkin tehnyt tänne järjestelmään ponnen, jolle mä toivon kannatusta ja jonka mä toivon entisestään jouduttavan tätä siirtymää. Ponsi kuuluu näin:
Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta pilotoida kulttuurin ja vapaa-ajan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialoilla nuorten, kirjastoasiakkaiden ja oppilaiden tietokoneissa Linux-käyttöjärjestelmää varustettuna avoimen lähdekoodin perussovelluksilla. Samalla pilotoidaan eurooppalaisia pilvipalveluita tarjoavia tallennustila- ja toimisto- ja ohjelmistoratkaisuja.
Mä uskon, että tässä salissa ymmärretään yli puoluerajojen ja virkakunnankin puolella, kuinka tärkeä tämä asia on. Tätä tosi hienosti myös valtuutettu Kivekäs toi äskeisessä puheenvuorossaan ja aikaisemmalla aloitteellaan esiin. Kiitos.
Valtuutettu Antti Vuorela En mielelläni arvioisi toisten aloitteita, mutta nyt on kyllä pakko sanoa tästä Kauppilan aloitteesta näin: Tämä on loistava aloite, ja…
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
En mielelläni arvioisi toisten aloitteita, mutta nyt on kyllä pakko sanoa tästä Kauppilan aloitteesta näin: Tämä on loistava aloite, ja tähän pitää nyt kaupungin lähteä todella mukaan. On kiva, että se järjen valo vihdoin kajastaa ja saadaan oikeasti hommaa käyntiin. Tämä on iso uhka. Jos täällä vaikka pormestari tai apulaispormestari pitäisi jonkun kriittisen puheen jotain tiettyä suurvaltaa kohtaan ja huomenna lakkaisi Teams toimimasta ja Excel, niin oltaisiin aikamoisessa kiipelissä. Tai sitten vaikka joku, joka pääosin somettamalla tekee valtuustotyötä, yks, kaks heräisi 10.30 aamulla ja huomaisi, että perkele, anteeksi, että valitettavasti Insta ei toimi ja nyt ei TikTok toimi. Olisi sitten entinen valtuutettu.
Nämä ovat tosi kriittisiä juttuja. Tämä vielä tietysti, että kannatan valtuutettu Kauppilan pontta. Tämä on yksi näitä ehkä parhaita aloitteita, mitä täällä on nyt tehty. Toki Tapanilan aseman kattaminen on hyvä ja 68-vuotiaiden uinti, mutta tämän mä nostan ihan samaan sarjaan. Toivotan tälle menestystä ja kannatan lämpimästi tätä valtuutettu Kauppilan tekemää pontta.
Valtuutettu Petra Malin Suuret kiitokset valtuutettu Kauppilalle tästä aloitteesta ja näistä aiemmista puheenvuoroista myös muille valtuutetuille. On noussut tässä…
Kiitos, puheenjohtaja.
Suuret kiitokset valtuutettu Kauppilalle tästä aloitteesta ja näistä aiemmista puheenvuoroista myös muille valtuutetuille.
On noussut tässä erittäin hyvin esiin, kuinka vakavasta asiasta tässä on kyse. Tämä riippuvuus näistä Microsoftin palveluista on todella suurta, ja moni meistä käyttää näitä ihan joka päivä. Just nyt tosiaan meillä kaikilla on auki täällä myöskin Microsoftin järjestelmä, että pystytään osallistumaan tähän kokoukseen. Hyvin monet toiminnot yhteiskunnassa halvaantuisivat, jos nämä ei olisi meillä nyt käytettävissä. Se ei tosiaan ole mikään aivan uppo-outo ajatus, että näin voisi käydä tässä maailmantilanteessa, mikä meillä on. Myöskin nyt kun tekoälyn käyttö lisääntyy, Helsingin kaupunki ja moni organisaatio on nimenomaan Copilotin käyttöä lähtenyt edistämään. Myös siinä tekoälyssäkin Microsoft on aika isossa asemassa monessa organisaatiotasolla. Eli me tarvitaan ehdottomasti siirtymistä vähempään riippuvuuteen.
Kiitos valtuutettu Kauppilalle näistä ajatuksista ja suuntaviivoista. Tämä on äärimmäisen vakava asia, ja mun mielestä ylipäätänsä on tärkeää, että me puhutaan täällä tästä meidän tietojärjestelmäarkkitehtuurista ja nähdään se asiana, jota voidaan poliittisesti ohjata ja jota pitää voida poliittisesti ohjata. Se ei ole mikään sellainen olosuhde, jonka armoilla me ollaan, vaan meidän pitää päätöksentekijöinä varautua siihen, että maailma muuttuu ja mikään järjestelmätoimittaja ei saa olla sellainen, että me ollaan sen panttivankina. Kiitos paljon tästä erittäin tärkeästä aloitteesta. Kannatan toki pontta myös.
Valtuutettu Terhi Koulumies Halusin tässä puheenvuorossa nopeasti vain mainita, että kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Salla, jota mä tosi paljon arvostan, on…
Arvoisa puheenjohtaja.
Halusin tässä puheenvuorossa nopeasti vain mainita, että kokoomuksen europarlamentaarikko Aura Salla, jota mä tosi paljon arvostan, on hirveän hyvin perillä juuri näistä asioista. Hän vaati viime vuonna jo Suomea ja koko EU:ta lopettamaan julkisella sektorilla Microsoftin tuotteiden käyttämisen, ja hän perusteli sitä sillä, että eurooppalainen data, turvallisuus ja verovarat olisivat vaarassa valua Yhdysvaltoihin. Itse näkisin vielä sellaisen pienen riskin tässä teknologiariippuvuudessa, että Yhdysvallathan on nyt tällä Trumpin kaudella vähän niin kuin historiallisesti kytkenyt toisiinsa turvallisuuspolitiikan ja kauppapolitiikan.
Musta tämä on mielenkiintoinen aloite, ja tervehdin tätä keskustelua kiitollisuudella.
Valtuutettu Atte Harjanne Musta on hienoa, että tämän aloitteen myötä ja valtuutettu Kivekkään aloitteen myötä kaupunki ottaa tässä kannan vähentää tätä…
Kiitos, puheenjohtaja.
Kiitos valtuutettu Kauppilalla tästä aloitteesta. Musta on hienoa, että tämän aloitteen myötä ja valtuutettu Kivekkään aloitteen myötä kaupunki ottaa tässä kannan vähentää tätä riippuvuutta, edistää tätä irtautumista.
Täällä on käyty näitä riskejä läpi. Ne ovat ilmeisiä, ja kuten tiedetään, ne on joissain muodoissa itse asiassa realisoitunutkin, ja voi olla, että maailmanaika on sellainen, että tilanne ei tästä helpota. Niitä haasteita on myös toisteltu, mutta musta on tärkeää, ettei jäädä sellaiseen muna-kanaluuppiin, että sitä eurooppalaista tarjoajaa, sen puutetta… Niitä on niitä tarjoajia, mutta tavallaan sitä ei auta se, jos ei sille ole kysyntää, ja se kysyntä tulee luontevasti nimenomaan julkiselta sektorilta, joka sitten luo sitä markkinaa, joka luo Eurooppaan niitä osaavia toimijoita ja sitä teknologista kykyä, joka auttaa taas irtautumaan siitä Yhdysvallat-riippuvuudesta. Eli tässä on hirveän tärkeä saada tämä kierre käyntiin, ja Helsingin kokoinen julkinen toimija on itse asiassa ihan merkittävä tässä. Toivon rohkeutta ja proaktiivisuutta laittaa tätä tosissaan käytäntöön yhdessä kumppanien kanssa fiksusti.
Sitä ei tarvitse oikeastaan viedä sinänsä maaliin asti, koska symmetrisempi markkinatilanne tässä auttaa siihen, että se vähentää vipuvoimaa, joka näillä yhdysvaltalaisilla yrityksillä tässä taas on. Eli kaikista olennaisinta on saada tätä kierrettä mahdollisimman hyvin käyntiin ja edistää sitä kautta tätä meidän turvallisuutta ja riippumattomuutta poliittisesta painostuksesta, mahdollisesta sellaisesta, ja sitten toisaalta auttaa koko Eurooppaa ja koko Suomea itse asiassa parantamaan digitaalista suvereniteettia.
Kiitos tästä aloitteesta, erinomainen juttu.
Valtuutettu Otso Kivekäs Valtuutettu Harjanne avasi tätä ulkopoliittiskauppapoliittista logiikkaa tässä erinomaisesti ja minkälaista roolia julkinen sektori ja…
Kiitos, puheenjohtaja.
Valtuutettu Harjanne avasi tätä ulkopoliittiskauppapoliittista logiikkaa tässä erinomaisesti ja minkälaista roolia julkinen sektori ja Helsingin kaupunki voi… Osana toki Helsingin kaupunki omalta osaltaan voi tässä näyttää.
Vieden tätä konkretiaan itsekin kannatan lämpimästi Kauppilan pontta. Siinä esitetään oikeastaan kahta erilaista kokeilua, jotka molemmat ovat sellaisia, joiden kanssa olisi hyvä edetä. Toinen oli käyttöjärjestelmäpuolella mahdollisesti kouluissa. Itsekin olen taas päässyt käyttämään Linuxia työkoneenani viimeiset pari vuotta, ja olen kyllä ollut iloinen siitä mahdollisuudesta. On kyllä elämä helpottunut monin tavoin. Okei, mä olen nörttifirmassa töissä, meillä se on normaalia. Mutta sitten toinen oli tämä, että lähdetään hakemaan järjestelmiä tietojen tallennukseen ja kommunikointiin. Tämä on myös sellainen, mikä olisi erittäin arvokasta tehdä ja nimenomaan näiden kokeilujen kautta. Varmasti muitakin kokeiluja voi ja on syytä kehittää. Kokeillaan, jotta meillä on käsitys vaihtoehdoista, eikä pelkästään ajatus, että ei ole vaihtoehtoja. Sitten jotkut kokeilut osoittavat, että jotkut ratkaisut toimivat hyvin ja toiset toimivat vähän huonommin, ja sitä kautta mennään eteenpäin. Se on nähdäkseni se ensimmäinen askel tässä.
Valtuutettu Mari Holopainen On todella tärkeää, että myös Helsinki nyt, kun olemme jo yli 700 000 asukkaan kaupunki, niin myös käytämme sitä voimaa ja niitä…
Kiitos, puheenjohtaja.
On todella tärkeää, että myös Helsinki nyt, kun olemme jo yli 700 000 asukkaan kaupunki, niin myös käytämme sitä voimaa ja niitä mahdollisuuksia, joita meillä on, kun teemme hankintoja, ja totta kai vaikutamme myös muissa yhteyksissä. Moni kaupunki on kuitenkin jo tarttunut asiaan Euroopassa ihan toisella tavalla, joten näitä esimerkkejä kannattaa seurata. On hyvä, että täällä yhteisesti on jaettu se huoli, että tämmöisessä geopoliittisessa tilanteessa ei voida olla liian riippuvaisia yksittäisistä maista, joiden tiedetään käyttävän erilaisia painostuskeinoja myöskin hyväkseen.
Tässä samalla on huomioitava, että maailman suurimmista ja arvokkaimmista yrityksistä suurin osa on yhdysvaltalaisia tekoäly-, sosiaalisen median yrityksiä. Tämä on valtava mahdollisuus myös Euroopalle taloudellisesti, jos saamme osan tästä arvosta siirrettyä Eurooppaan. Myöskin työllistävä vaikutus on varmasti huomattava. Mutta ennen kaikkea toki on syytä korostaa turvallisuusnäkökulmaa kaupungin tilanteessa, kun me käsittelemme asukkaiden tietoja. Tiedämme, että on ollut erilaisia haasteita aina välillä, ja emme voi olla liian riippuvaisia. Tällä hetkellä tietysti myös maksuliikenne on hyvin haavoittuvainen, ja siihen on myöskin etsittävä uusia ratkaisuja. Täällä aloitevastauksessa tuodaan esiin myöskin tekoälykielimallit ja tässä riippuvuuden haasteet, jotka nyt syventävät meidän haasteellista tilannetta ja riippuvuutta Yhdysvalloista. Tähän olisi kyllä myös syytä etsiä ratkaisuja hyvin nopeasti.
Asiakirjan teksti
Käsittely
Toivomusponsi Valtuutettu Elina Kauppila ehdotti valtuutettu Antti Vuorelan kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen: | Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta pilotoida kulttuurin ja vapaa-ajan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialoilla nuorten, kirjastoasiakkaiden ja oppilaiden tietokoneissa Linux-käyttöjärjestelmää varustettuna avoimen lähdekoodin perussovelluksilla. Samalla pilotoidaan eurooppalaisia pilvipalveluina tarjottavia tallennustila- ja toimisto-ohjelmistoratkaisuja. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. 5 äänestys Valtuutettu Elina Kauppilan ehdottama toivomusponsi JAA, vastustus EI JAA-ehdotus: Valtuutettu Elina Kauppilan ehdottama toivomusponsi EI-ehdotus: Vastustaa Jaa-äänet: 71 Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Nita Austero, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Veli-Pekka Dufva, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Mia Haglund, Oona Hagman, Sandra Hagman, Juha Hakola, Tiina Halttunen, Atte Harjanne, Harry Harkimo, Ahmad Hassan, Sari Helin, Titta Hiltunen, Jenni Hjelt, Mari Holopainen, Shawn Huff, Ville Jalovaara, Jonne Juntura, Natalia Kallio, Maija Karhunen, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Jenny Kasongo, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Vesa Korkkula, Laura Korpinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Johanna Laisaari, Minna Lindgren, Pirjo Lonka, Aisha Mahmood, Petra Malin, Mika Merano, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Johanna Nuorteva, Sanna-Mari Oranen, Silja Paavola, Tom Packalen, Jenni Pajunen, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Suvi Pulkkinen, Abdifatah Qaaje, Mika Raatikainen, Janne Rauramo, Krishna Regmi, Minna Salminen, Mirita Saxberg, Anni Sinnemäki, Ilkka Taipale, Minni Takala, Iida Tani, Niilo Toivonen, Erkki Tuomioja, Alma Tuuva, Reetta Vanhanen, Antti Vuorela, Pinja Vuorinen Tyhjä: 14 Harry Bogomoloff, Maaret Castren, Hanna-Leena Hietanen, Atte Kaleva, Eija-Riitta Korhola-Dunderfelt, Otto Meri, Matias Pajula, Jaana Pelkonen, Risto Rautava, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Petri Suhonen, Maarit Vierunen, Mikael Vuorinen Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Elina Kauppilan ehdottaman toivomusponnen.
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Kaupunginvaltuutettu Elina Kauppila sekä 27 muuta valtuutettua vaativat aloitteessaan, että kaupunki luo ripeästi suunnitelman Microsoftin ja muiden vastaavien jättien palveluista sekä järjestelmistä irtautumiseen ja siirtyy kohti avoimen lähdekoodin turvallisempia järjestelmiä. Aloitetta perustellaan viime vuosina tapahtuneella kansainvälisen turvallisuustilanteen merkittävällä muutoksella sekä kaupungin IT-palvelukustannusten voimakkaasta kohdentumisesta yhdysvaltalaisten IT-palveluntarjoajien palveluihin. Aloitteen mukaan eurooppalaisten pääkaupunkien kuten Helsingin on yhä tärkeämpää pystyä toimimaan omavaraisesti ja huolehtimaan omasta huoltovarmuudestaan myös digitaalisten palveluiden osalta, ja että kaupunki ei voi ottaa sitä riskiä, että sen digitaaliset yhteydet esimerkiksi suljettaisiin edes tilapäisesti kansainvälisesti kiristyvässä poliittisessa tunnelmassa. Aloitteessa todetaan, että kaupungin tulee löytää vaihtoehtoja Microsoftille ja EU:n ulkopuolelta tuleville palveluille, jotta kaupunki voi: - edistää avointa lähdekoodia sekä kotimaista ja eurooppalaista työtä - madaltaa IT-kuluja - lisää kriisinsietokykyä, huoltovarmuutta ja vähentää haavoittuvuutta - suojella helsinkiläisten henkilötietoja - parantaa varautumista muuttuvassa maailmanpoliittisessa tilanteessa - vähentää riippuvuutta kaupallisista IT-jäteistä Kaupungin digitaalisten palveluiden kehittämisen ja tuotannon lähtökohtia Helsingin pitkäaikainen tavoite ja suuntaa ohjaava päämäärä on digitaalisen riippuvuuden vähentäminen. Helsingin kaupungin digitaalisten palveluiden palvelukehitystä ja -tuotantoa ohjaavat mm. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta ("Digipalvelulaki") (306/2019), sekä Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta (”Tiedonhallintalaki”) (906/2019). Digipalvelulain 4 §:n mukaan viranomaisen on suunniteltava ja ylläpidettävä digitaaliset palvelunsa siten, että niiden tietoturvallisuus, tietosuoja, löydettävyys ja helppokäyttöisyys on varmistettu. Lisäksi 4 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava sen vastuulla olevien digitaalisten palvelujen ja muiden viranomaisen käytössä olevien sähköisten tiedonsiirtomenetelmien saatavuudesta muulloinkin kuin viranomaisen asiointipisteiden aukioloaikoina. Helsingin kaupunki pyrkii noudattamaan käytäntöä, jossa digitaalisten palveluiden palvelinkeskusten maantieteellinen sijainti on EU/ETA-alueella. Pääasialliset palvelinkeskukset, joissa kaupungin palvelutuotantoa kehitetään ja ylläpidetään, ovat läntisessä Keski-Euroopassa. Käynnissä olevat toimenpiteet Helsingin kaupungin digitaalisen suvereniteetin vahvistamiseksi Digitaalisella suvereniteetilla tarkoitetaan kaupungin keskeisiin kriittisiin toimintoihin liittyvien tietojärjestelmien ja tietoliikenteen ehdotonta turvaamista niin, että toiminnan jatkuvuus voidaan turvata kaikissa tilanteissa. EU-tasolla tavoiteltava digitaalinen suvereniteetti tarkoittaa sitä, että EU ei olisi riippuvainen alueen ulkopuolisten valtioiden ohjelmistoista ja teknologioista. EU-tasolla tällä nähdään olevan myös mahdollisuus tukea EU-alueen omien ohjelmistomarkkinoiden kasvua ja edellytyksiä säilyä EU-alueella. Lisäksi halutaan varmistaa ohjelmistojen ja teknologioiden käytettävyys kaikissa olosuhteissa ja varmistaa EU-alueen lakien ja asetusten noudattaminen. Täydellistä suvereniteettia ei ole käytännössä mahdollista saavuttaa, mutta tilannetta voidaan parantaa merkittävästi tunnistamalla nimenomaisesti kriittisten toimintojen järjestelmissä olevat yksittäiset ohjelmistot tai osat, joille ei ole olemassa korvaavia ratkaisuja ja joiden toimintahäiriö estäisi koko palvelun tuottamiseen. Suvereniteetin turvaamiseksi tehtävät toimenpiteet vaativat laaja-alaista tuotettavan kriittisen palvelun toiminnan tuntemista ja panostuksia jatkuvuudenhallinnan kehittämiseen, jossa otetaan huomioon vaihtoehtoiset ratkaisut ja toimintatavat tunnistetuille häiriöskenaarioille. Helsingin kaupunki selvittää aktiivisesti eurooppalaisten palveluntarjoajien ratkaisujen soveltuvuutta kaupungin vaatimusten mukaisten palveluiden tarjoamiseen, sekä vaihtoehtoja ja toimenpiteitä siihen, kuinka kriittisten järjestelmien osalta olisi mahdollista siirtyä käyttämään EU/ETA-alueiden ulkopuolisista toimittajista riippumattomia ratkaisuja. Tarkastelun kohteena ovat kaikki ICT-palvelutuotannon tasot sovelluksista, työasema- ja palvelinohjelmistoista, tietoliikenneratkaisuista kapasiteettipalvelutuotantoon. Kaupunki käy myös keskustelua valtionhallinnon, kuntien ja muiden eurooppalaisten kaupunkien kanssa aiheeseen liittyen. Avoimeen lähdekoodiin perustuvien ohjelmistojen hyödyntäminen Helsingin kaupungin tietojärjestelmien tuotannossa Aloitteen ehdotus edistää avointa lähdekoodia on kannatettava. Avoimen lähdekoodin periaatteella toteutettujen ohjelmistojen ylläpito- ja kehittäminen voidaan hankkia eurooppalaisilta toimittajilta ja avoimeen lähdekoodiin perustuvien ohjelmistojen tietoturvaa sekä teknisiä ratkaisuja voidaan arvioida objektiivisesti toisin kuin suljetun lähdekoodin kaupallisia ohjelmistoja. Suurten organisaatioiden kriittisten järjestelmien tietoliikenne- ja kapasiteettipalveluiden tuotantoratkaisuihin on tarjolla avoimeen lähdekoodiin perustuvia ohjelmistoratkaisuja, joille on saatavissa kaupallisia ylläpito- ja tukipalveluita. Lisäksi näihin on olemassa yleisesti ICT-alalla koulutusta ja osaamista. Avoimen lähdekoodin ratkaisuja hyödynnetään nykyiselläänkin tietoliikenne- ja kapasiteettipalveluissa sekä kaupungin digitaalisten asiointiratkaisujen tuotannossa. Avoimen lähdekoodin ratkaisuja on perusteltua hyödyntää jatkossakin. Sen sijaan suurten organisaatioiden käyttöön soveltuvia toimialakohtaisia liiketoiminta-, toiminnanohjaus- eikä talousjärjestelmiä ole laajasti saatavilla avoimeen lähdekoodiin perustuvina ohjelmistoina, vaan ne ovat kaupallisesti lisensoitavia tuotteita. Poikkeuksiakin on, mutta tällöinkin on arvioitava ensisijaisesti, onko ohjelmisto käyttötarkoitukseen hyvin soveltuva, ellei toiminnan kriittisen luonteen takia digitaalisen suvereniteetin turvaaminen ole ensisijainen vaatimus. Toimistotyötehtävissä käytössä olevien työasemien käyttöjärjestelmänä Helsingin kaupungille Microsoftin Windows on käytännössä ainoa käytettävyydeltään ja kaupallisten ohjelmistojen kanssa yhteensopivuudeltaan toimiva vaihtoehto. Lisäksi kaupungin sisäisessä yhteistyössä käytettävä Microsoftin M365-ohjelmistoperhe on ainoa laajasti henkilöstön keskuudessa osattu työvälineympäristö. Tämän kokonaisuuden korvaaminen laajasti Linux-käyttöjärjestelmällä, LibreOffice avoimen lähdekoodin ohjelmistolla ja avoimen lähdekoodin viestintä- ja yhteistyöratkaisuilla kuten esimerkiksi Nextcloud ei ole perusteltua syntyneeseen haittaan, kustannuksiin ja menetettyihin toiminnallisuuksiin nähden, joita avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla ei voida riittävästi korvata. Arvioitaessa Helsingin kaupungin nykyistä tilannetta digitaalisen suvereniteetin näkökulmasta, on ilmeistä, että täydellistä riippumattomuutta Euroopan ulkopuolisista IT-palvelutoimittajista ei voida saavuttaa. Euroopassa ei ole omaa, riittävän laadukasta ohjelmistotarjontaa, vastaamaan nykyisin käytössä olevien ohjelmistojen laatua. Erityisen haastavaksi tilanteen tekee Euroopan riippuvuus Yhdysvaltalaisten yritysten tuottamista kehittyneistä tekoälykielimalleista, niin kutsutuista frontier-malleista. Näiden kouluttamiseen ei ole eurooppalaista kyvykkyyttä. Tekoälyn käytön lisääminen tuo kehittyneet kielimallit myös osaksi kriittisiä sovelluksia, jolloin riippuvuus Yhdysvaltalaisista toimijoista kasvaa merkittävästi. On mahdollista, että nyt käynnissä oleva trendi suvereniteetin vahvistamisesta Euroopassa nopeuttaa korvaavien ratkaisuiden kehittämistä ja näin muuttaa tilannetta pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä joudumme tarkastelemaan suvereniteettia kaupungin kriittisten järjestelmien tuotannon näkökulmasta, joissa avoimen lähdekoodin ratkaisuilla on keskeinen rooli toteutuksessa. Yleinen geopoliittinen tilanne ohjaa kaupungin varautumissuunnittelua, jossa kaupungin kriittisten toimintojen turvaaminen myös digitaalisten palveluiden osalta on turvattava. Jatkossa pääperiaatteena on, että keskeiset kriittiset digitaaliset palvelut, joiden toiminta on varmistettava poikkeuksellisissakin olosuhteissa, toteutetaan maantieteellisesti Euroopan alueella ja teknologialla, joka on riippumatonta Euroopan ulkopuolisista IT-palvelutoimittajista. Tähän pyritään aina, kun se on järjestelmän tekniseen ja kaupalliseen kokonaisuuteen nähden mahdollista. Nykyisten keskeisten kriittisten tietojärjestelmien osalta on käynnissä jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmien päivittäminen ja tässä yhteydessä sen varmistaminen, että järjestelmällä on kyky palauttaa häiriötilanteessa normaali palvelutuotanto. Avoimella lähdekoodilla toteutettavien ohjelmistojen potentiaali lisätä kotimaista ja eurooppalaista ohjelmistotyötä on hyvä ja antaa eurooppalaiselle ohjelmistotuotannolle kasvumahdollisuuksia. IT-kustannusten madaltamisen osalta avoimen lähdekoodin ratkaisuilla vältetään kaupallisen tuotteen lisensointikustannukset, mutta käytännössä avoimen lähdekoodin ratkaisujen kehittämiseen ja ylläpitoon liittyen tulee kustannuksia, jotka vastaavat vastaavaa työtä, mitä lisensoidun tuotteen hankinta- ja lisenssien ylläpitohinnalla katetaan. Molemmissa tapauksissa järjestelmistä syntyy koko elinkaaren aikana muitakin kustannuksia. Kustannusten madaltamiseen voi johtaa myös kilpailun lisääminen markkinoilla muilla tavoilla lisensoitavia ohjelmistotuotteita tarjoavien toimijoiden välillä. Henkilötietojen suojauksen näkökulmasta sekä avoimen lähdekoodin ohjelmistot sekä kaupalliset ohjelmistot vaativat samat toimenpiteet, joita ovat käyttöoikeuksien hallinta ja pääsyn rajaaminen tietoon oikeutetuille ja tietojen asianmukainen tekninen salaaminen. Henkilötietojen suojauksen osalta keskeisintä on huolehtia tiedonhallinnan vaatimuksista koko henkilötiedon elinkaaren ajan. Nykyisiin kaupungille lisensoituihin kaupallisiin ohjelmistoversioihin sisältyy laaja joukko tietoturvaominaisuuksia, jotka menetettäisiin siirryttäessä avoimen lähdekoodin järjestelmiin. On huomionarvoista, että kyse ei ole yksittäisistä pistemäisistä ohjelmistoista, vaan tiiviisti yhteen toimivasta ekosysteemistä. Kokonaisuus sisältää muun muassa päätelaitevalvonnan, haittaohjelmasuojauksen, tietoturvatapahtumien lokituksen, ympärivuorokautisen tietoturvavalvonnan sekä automaattisen uhkien torjunnan. Tämän kokonaisuuden korvaaminen olisi haastavaa siirryttäessä avoimen lähdekoodin järjestelmiin. Siirtymä voi aiheuttaa ainakin väliaikaisen tietoturvatason heikkenemisen sekä merkittäviä lisäkustannuksia. Tämä on tärkeää tiedostaa siirtymistä koskevia päätöksiä tehtäessä. Kaupunginhallitus kehottaa kaupunginkansliaa selvittämään osana ICT-palveluiden kehittämistä mahdollisuuksia vähentää kaupungin Microsoft-riippuvuutta hyödyntämällä avoimeen lähdekoodiin perustuvia työasemia, avoimen lähdekoodin perussovelluksia sekä Euroopan unionin alueella tuotettuja ja eurooppalaisten toimijoiden ylläpitämiä pilvipalveluja, joiden toiminta ei ole riippuvainen Euroopan unionin ulkopuolisten toimijoiden määräysvallasta. Yhteenveto Yhteenvetona suunnitelmaksi edistää valtuustoaloitteessa esitettyä irtautumista Microsoftin ja muiden vastaavien jättien sekä siirtymiseen kohti avoimen lähdekoodin turvallisempia järjestelmiä todetaan, että riippuvuuden vähentäminen Microsoftista ja muista isoista IT-palveluyhtiöistä on kannatettavaa. Tämän lisäksi uusien järjestelmien hankinnan yhteydessä periaatteena on, että keskeiset kriittiset digitaaliset palvelut, joiden toiminta on varmistettava poikkeuksellisissakin olosuhteissa, toteutetaan maantieteellisesti Euroopan alueella ja teknologialla, joka on riippumatonta Euroopan ulkopuolisista IT-palvelutoimittajista. Kaupunginhallitus on 9.3.2026 § 180 käsitellyt Otso Kivekkään aloitetta Helsingin digitaalisen huoltovarmuuden edistämisestä. Katsoessaan aloitteen loppuun käsitellyksi kaupunginhallitus painotti kantanaan, että digitaalisen riippuvuuden vähentäminen on Helsingin tavoite. Siirtymisen käyttämään ensisijaisesti EU/ETA-alueella toimivien digipalveluyhtiöiden palveluja uusien järjestelmien hankintojen kautta tulee olla pitkän aikavälin suuntaa ohjaava päämäärä. Edelleen kaupunginhallitus totesi, että "Kaupunginhallituksen saaman selvityksen mukaan keinona riippuvuuden vähentämiseen on etenkin tuoda avoimiin standardeihin perustuvia ja EU/ETA-alueella toimivien yhtiöiden tarjoamia teknologioita kaupungin järjestelmäympäristöön myös rinnakkaiseen käyttöön keskeisissä ja kriittisissä ratkaisuissa. Muutokset on syytä tehdä perustuen riskiperusteiseen toimintamalliin, jossa yksittäisistä toimijoista riippuvuuden vähentämistä ja mahdollisia siirtymiä toteutetaan harkiten, vaiheittain ja huolellisen muutos- ja vaikutustenarvioinnin perusteella sekä hankintalainsäädäntö huomioiden." Vastaus on sisällöltään saman suuntainen edellä mainittujen linjausten kanssa. Toimivalta ja saadut lausunnot Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä. Digitalisaatiotoimikunnan lausunto valtuustoaloitevastauksen 12.5.2026 päivättyyn luonnosversioon on liitteenä 2.
Aiempi käsittely muissa toimielimissä
Kaupunginhallitus 22.06.2026 § 511
HEL 2026-001845 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Vastaehdotus 1: Silvia Modig: Lisätään kappaleen 12 alkuun: Helsingin pitkäaikainen tavoite ja suuntaa ohjaava päämäärä on digitaalisen riippuvuuden vähentäminen. Kannattaja: Maarit Vierunen Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Silvia Modigin ensimmäisen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen. Vastaehdotus 2: Silvia Modig: Lisätään uusi kappale 27 jälkeen: Kaupunginhallitus kehottaa kaupunginkansliaa selvittämään osana ICT-palveluiden kehittämistä mahdollisuuksia vähentää kaupungin Microsoft-riippuvuutta hyödyntämällä avoimeen lähdekoodiin perustuvia työasemia, avoimen lähdekoodin perussovelluksia sekä Euroopan unionin alueella tuotettuja ja eurooppalaisten toimijoiden ylläpitämiä pilvipalveluja, joiden toiminta ei ole riippuvainen Euroopan unionin ulkopuolisten toimijoiden määräysvallasta. Kannattaja: Maarit Vierunen Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Silvia Modigin toisen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen. 15.06.2026 Pöydälle 08.06.2026 Pöydälle Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)