Aleksanterin teatterin asemakaavan muutos (nro 12974)

Arvoisa herra puheenjohtaja.

Esitän, että kaavaesitys hylätään.

Aleksanterin teatteri kuuluu kaupungin arvokkaaseen kiinteistöperimään arkkitehtuurinsa ja ennen kaikkea historiansa puolesta. Se on kansallisoopperan historiallinen oopperatalo, ja sen yhteydessä toimii tänäkin päivänä merkittävää vapaan kentän kulttuuritoimintaa, johon olennaisena osana kuuluvat myöskin ne harjoitustilat, joita nyt ollaan muuntamassa toiseen käyttöön. Lisäksi se, mitä tämän nykyisen lisärakennuksen päälle ollaan rakentamassa vielä lisäkerroksia, muuttaa olennaisesti kaupunkikuvaa ja tärvelee sitä historiallista kaupunkimiljöötä, josta Aleksanterin teatterin kokonaisuudessa on kyse. Kaiken lisäksi näiden harjoitustilojen korvaaminen jostakin muualta päin kaupunkia on huomattavan vaikeaa, ja se rikkoo sen arvokkaan taiteellisen ja kulttuurillisen kokonaisuuden, jonka Aleksanterin teatterin kokonaisuus tällä hetkellä muodostaa.

Ymmärrän, että meillä on ollut monenlaisia haasteita yhtäältä Senaatin ja toisaalta kaupungin osallisuuden kannalta siinä, että millä tavoin Aleksanterin teatterille löydettäisiin kestävä ratkaisu toimia sellaisena kulttuurinäyttömänä kuin se tällä hetkellä on toiminut. Mutta se ei silti saa olla perustelu sille, että kaupunki nostaa kädet pystyyn ja toimii sillä tavoin kuin se tässä tapauksessa on toiminut. Eli on ensinnäkin valmis muokkaamaan kaupunkikuvaa olennaisesti rumempaan, esteettisesti epämiellyttävämpään ja historiallisia arvoja kunnioittamattomampaan suuntaan ja lisäksi vie edellytykset siltä arvokkaalta kulttuuritoiminnalta, jonka Aleksanterin teatterin kokonaisuus harjoitustiloineen myöskin tällä hetkellä muodostaa.

Pidän aika kummallisena, että tämä ei ole käsittelyn aiemmissa vaiheissa kohdannut tämän enempää vastustusta ja toivon, että valtuusto nyt tämän päätöksen äärellä ollessaan osaa harkita asiaa myöskin syvemmästä näkökulmasta kuin pelkästään niistä aika teknisluontoisista lähtökohdista käsin, joita käsittelyn aiemmissa vaiheissa on sovellettu. Uskallan väittää, että historian kirjoitus ei tule olemaan erityisen suosiollinen, mikäli nyt esitetty ratkaisu päästetään läpi.

Kiitos.

Arvoisaa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Haluan ensiksi todeta, että me olemme todella kiinnittäneet huomiota tähän tanssin harrastajien palautteeseen jo lautakuntavaiheessa. Itse olen myös esiintynyt ja harrastanut kyseisessä teatterissa tanssia. Me ei olla millään tavalla väheksytty sitä huolta, joka syntyi siitä, että Senaatti tämän yksityiselle myi. Me olemme nimenomaan kirjanneet ja toivoneet jo lautakuntavaiheessa, että kaupunki käy vuoropuhelua näiden harrastajien kanssa ja nimenomaan kun meillä on tiloja tyhjänä kaupungilla, niin yhteistyössä pyrimme löytämään ratkaisua tähän tilanteeseen.

Haastavaa tietysti on tanssin harrastamisessa... Ne, jotka sitä ovat harrastaneet, tietää, että siinä on tietynlainen lattia myöskin ja matto. Sen lisäksi tanssia on kovin erilaista. Kaikille ei sovi samanlainen studiotila. Näitä harjoitustilojahan onkin ollut erilaisia ja useita. Me myös kaupunginhallituksessa käytiin tässä pitkään keskustelua ja kirjattiin sielläkin toive ja tavoite siitä, että me kaupunkina jatkamme tätä keskustelua ja yhteistyötä harrastajien kanssa.

Haluan nyt heti alkuun korjata tämän virheen, mitä tässä käytiin läpi. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

On erittäin harmillista, että valtio on päätynyt aikoinaan tällaiseen ratkaisuun, että se myy tämän arvokkaan teatterin ja sen muut tilat. Tämähän on kuulunut valtion Senaatti-kiinteistöille, joka on myynyt sen sijoitusyhtiölle varsin edulliseen hintaan. Sitten varmasti tämä yhtiö on laskenut, että jotta he sen haluavat, niin haluavat sinne lisärakentaa. Mun mielestä meidän pitää pitää paremmin kiinni siitä, että Helsingin keskustan kulttuuritilat säilyisivät kulttuurikäytössä. Tässä tietysti kyse on myös tanssin harjoittelun tulevaisuudesta hyvin keskeisellä tavalla. Siellä on erittäin monta ryhmää, jotka käyttää näitä tiloja. Myöskin nämä harjoittelutilat tukevat tätä itse teatteria ja tietysti sen toimintaa, että ne kiinteästi on siellä yhdessä samassa tilassa. Tämä on siltäkin osin ainutlaatuinen kokonaisuus.

Nämä tilat tarjoaa arviolta 200 000 vuosittaista käyntiä helsinkiläisille tanssin harrastajille. Me käytiin täällä tutustumassa. Oli todella hienoa nähdä, että erilaiset tanssin harrastajat ovat löytäneet nämä tilat käyttöönsä. Siellä on myös erittäin paljon iäkkäämpien ihmisten ryhmiä, ja varmasti tämä harrastus maksaa itsensä kyllä takaisin vähäisempinä terveysmenoina esimerkiksi, kuten siellä hienosti saimme kuulla.

Täällä teatterissa on paljon erilaisia produktioita, ja tietysti tämä puoli siellä tulee jatkumaan, kun tämä arvokas näyttämö- ja katsomo-osa tulee jatkossakin olemaan siinä käytössä. Täällä valtuutettu Rydmankin esitti, että tätä kaavaa ei hyväksyttäisi. Tietysti voi sitten kysyä, että minkä takia sitten valtioneuvosto ei ole toiminut toisin. Tiedän, että tämä prosessi on ollut pitkä, mutta kyllähän tässä on nyt paremmat mahdollisuudet ollut vaikuttaa ihan muuta kautta kuin täällä valtuustosalissa siihen, että Senaatti ei olisi tätä myynyt. Varmasti kannattaa sielläkin puolella tehdä asioita, jos haluaa, että Helsingissä nämä kulttuuritilat säilyy, niin kuin me tietysti toivomme. Kun kyseessä ei ole Helsingin omistava rakennus, niin sitten tietysti Helsingillä olisi ollut ainut vaihtoehto oikeastaan todennäköisesti itse ostaa tämä siinä tilanteessa, kun Senaatti päättää sitä tällaisin ehdoin lähteä myymään, johon ilmiselvästi kuuluu tämä ajatus lisärakentamisesta.

Pidän tosi huolestuttavana sitä ja olen tästä usein täällä puhunutkin, että kaupungin tilastrategia edelleen painottaa liikaa kiinteistöistä luopumista silloinkin, kun on kyse meidän omista kiinteistöistä, jos niissä ei ole kaupungin omaa toimintaa. Tämä linjaus on ristiriidassa kaupungin kulttuuristrategisten tavoitteiden kanssa ja aiheuttaa jatkuvaa haittaa ja monenlaisia ongelmallisia tilanteita, joita on tullut täällä vastaan, oli kyse sitten näyttelytiloista tai tämäntyyppisistä kulttuurin harrastamisen tiloista, joissa suoraan ei ole kaupungin omia palveluita. Eihän me voida olettaa, että kaupunki koostuu vain kaupungin omista palveluista, vaan kyllä kaupungin täytyy olla ennen kaikkea mahdollistaja erilaisille toimijoille. Elinvoima syntyy ihmisistä, ja kaupungin tehtävä on tarjota mahdollisuuksia.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja.

Valtuutettu Holopainen äimisteli, että miksi vasta kaupunginvaltuutettuna täällä haluan vaikuttaa kaavaan, kun olisin voinut valtioneuvoston jäsenenä vaikuttaa siihen, että myykö Senaatti-kiinteistöt Aleksanterin teatterin tätä kokonaisuutta yksityiselle toimijalle.

Ensinnäkin on varmaan syytä todeta se, että eipä yksittäinen hallituksen ministeri nyt ihan sentään siihen pysty vaikuttamaan, että millaisia kiinteistökauppoja Senaatti tekee, mutta erityisen vaikeaa se olisi ollut minulle sen johdosta, että Senaatti on myynyt tämän kiinteistön edellisen hallituksen aikana, ja silloin kyllä en ole ollut edes ministeri.

Kiitos, puheenjohtaja.

Olen tuonutkin tässä omassa puheenvuorossani esiin, että tässä on pitkä prosessi taustalla ja nämä päätökset ovat tosiaan syntyneet jo aiemmin, mutta kysehän on toki myös Senaatin politiikasta laajemmin. Kyllä valtioneuvoston jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten senaatti kohtelee kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Totta kai se vastuu kuuluu ihan jokaiselle, mutta kyllä kokoomuksella ja sittemmin perussuomalaisilla, joita valtuutettu Rydman on edustanut, on ollut myös ihan keskeisiä rooleja valtionhallinnossa. Siellä todellakin on mahdollisuus vaikuttaa myös siihen, miten valtio kiinteistöjään kohtelee. Hyvin vähän nämä kulttuuripoliittiset ja arkkitehtoniset näkökulmat ovat siellä... Te olette tuoneet niitä hyvin vähän taas sitä kautta esiin, valitettavasti.

Arvoisa herra puheenjohtaja.

Aivan niin kuin keskustelussa on todettu, Aleksanterin teatterilla on pitkä historia, enkä nyt viittaa vain siihen, että se on rakennettu Aleksanteri II:n mukaan nimetysti venäläiseksi teatteriksi ja on ollut kansallisoopperan esiintymispaikkana, vaan myös tämän remontin osalta. Muistan jo toimiessani kulttuuriministerinä viime vuosikymmenen alkupuolella, niin yritin saada rahoitusta valtion budjettiin siihen, että Aleksanterin teatteri, joka on huonokuntoinen, olisi korjattu. Tähän ei löytynyt silloin haluja, ja sen jälkeen Senaatti on aktiivisesti vuosien ajan pyrkinyt löytää ostajaa tälle Aleksanterin teatterille ja myynyt se yksityiselle toimijalle.

Tässä kaavan yhteydessähän on tarkoitus suojella nimenomaan Aleksanterin teatterin vanha puoli ja säilyttää siinä toiminnassa, jossa se nytkin on eli kulttuuritoiminnassa. Tässä on myös ollut sellainen erikoinen piirre, että Aleksanterin teatteria pyörittävä Bulevardin Teatteriyhdistys, niin sen opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatavat avustukset leikattiin pois sillä perusteella, että valtio ei enää omista rakennusta. Helsingin kaupunkihan on nyt pääasiallinen tukija rahoitusmielessä sille toiminnalle, jota tapahtuu täällä Aleksanterin teatterissa. Se on meidän oman Savoyn lisäksi toinen merkittävä vierailuteatteri Helsingissä, jossa erilaiset oopperaryhmät, teatteriryhmät, musiikkiryhmät pystyvät esiintymään.

Tässä on kysymys yksityisomisteisesta rakennuksesta, joka tätä uudempaa siipeä, jossa on paljon tanssitoimintaa, kaavan myötä halutaan muuttaa hotellitoiminnaksi. Sinänsähän kaupunki nykyisenkään kaavan puutteissa ei voi edellyttää, että siellä olisi tanssin harjoitustoimintaa tai että sitä vuokrattaisiin harrastustoimintaan edullisesti, mutta se on ollut erittäin tärkeä harjoituspaikka ja on erittäin tärkeä harjoituspaikka tanssille. Sen vuoksi olemme pyrkineet Helsingin kaupunkina tukemaan tanssin toimijoita mittavasti ja pyrimme myös huolehtimaan siitä, että tanssille jatkossakin on niin harjoitustiloja kuin esiintymistiloja.

Me tuemme tanssitoimintaa sekä liikunnan budjetista noin reilulla 150 000 eurolla ja sitten useammalla miljoonalla kulttuuripuolelta. Itse asiassa kun olemme kasvattaneet kulttuurin avustuksia, niin isoimpia kaupungin myöntämän kulttuuriavustuksen, taiteen muoto, joka on kasvanut, on nimenomaan tanssitaiteen avustuksen korottaminen. Viime nelivuotiskaudella tanssin toimijoille myönnetyt toiminta-avustukset nousivat 34 prosentilla. Eli me tuetaan sitä toimintaa ja lähtökohta on se, että tanssin toimijat pyrkisivät itse löytämään parhaaksi katsomansa tilat tälle toiminnalle. Samaan aikaan me tarjoamme kaupunkina. Meillä on liikuntatiloja, joissa pystyy harrastamaan tanssia. Meillä on nuorisotaloja, joissa pystyy harrastaa tanssia. Osassa matot mahdollistavat vain osan toiminnan. Peilit ovat tanssin kannalta aivan erinomaisen tärkeitä.

Kun on jo nyt tarvetta lisätilasta tanssiharjoittelulle ja sitten on huoli, mitä tapahtuu mahdollisesti tulevaisuudessa tämän kaavamuutoksen myötä joskus vuosien päästä Aleksanderin teatterin tanssitoiminnalle, olemme päättäneet... Itse asiassa maanantaina kaupunginhallituksen kokouksessa tehtiin päätös siitä, että kutsumme kaikki tanssin toimijat minun toimesta kasaan syksyn alussa. Pidämme keskustelun, jossa käymme hyvin erityyppisten tanssitoimijoiden... On ammattiryhmiä, jotka saavat valtionosuuksia. On ammattiryhmiä, jotka toimivat niin sanotusti vapaalla kentällä. On harrastajaryhmiä. On nuorisoryhmiä. Niin minkälaisia erilaisia tarpeita on, ja miten kaupunki pystyisi parhaalla mahdollisella tavalla tätä tanssin aktiivista, elinvoimaista kenttää tukemaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitän ensinnäkin apulaispormestaria erittäin hyvästä ja rakentavasta puheenvuorosta.

Täällä kun näitä syytöksiä nyt on alkanut lentää, että kuka on ollut päättämässä milloinkin Aleksanterin teatterista, niin en tiedä, onko tekoälyn hallusinaatiota vai oikeaa tietoa, mutta se myytiin elokuussa 2022 ja yhteistyössä oli tietenkin valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Tällöin ministerit, jotka ovat olleet aktiivisia, on olleet Li Andersson ja Annika Saarikko. Eli ehkä nyt on ihan turha lähteä syyttämään nykyistä hallitusta miltään osin tästä myynnistä. On tärkeää, että Aleksanterin teatterin toiminnot siirretään sellaisiin paikkoihin, missä tanssiharrastus voi jatkossakin toimia.

Puheenjohtaja.

Kiitos molemmilla apulaispormestareilla hyvistä selvityksistä, etenkin Arhinmäelle.

Olennaista ja tärkeää on mielestäni se, mitä tässä meidän listatekstin esittelytekstissä kerrotaan, on se, että tämä vanha kulttuurihistoriallisesti arvokas Aleksanterin teatteri säilyy kulttuurikäytössä ja että toiminnoille turvataan riittävä rahoitus. Siinä onkin tekemistä sekä kaupungille että valtiolle tulevaisuudessa.

Mielestäni valtuutettu Rydman liioitteli vahvasti tämän uudisrakennuksen merkitystä kaupunkikuvalle. Siinähän on jo tällä hetkellä olemassa rakennus, jota vain korotetaan, eli en näe tätä kaupunkikuvallisesti minään suurena murheena.

Kiitos, puheenjohtaja.

Mä luin läpi näitä asioita, mitä oli nostettu tässä ongelmiksi tämän prosessin aikana. Ne olivat tosiaan hyvin teknisiä. Oli nostettu kaikenlaista linnuista, hotellien määrään ja elinvoimaan. Mun mielestä keskeinen argumentti on kuitenkin se, että myös tämmöisellä kulttuurihistoriallisella arvolla on merkitystä. Kaikkea ei pidä tuhota tai muuttaa vain sen takia, että niin voidaan tehdä. Eli toisin sanoen kannatan valtuutettu Rydmanin hylkäysesitystä.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Valtuutetut.

Vihdoinkin täällä puhutaan tanssista. Jos ei jotain pahaa, ettei hyvääkin. Aleksanterin teatterin myynti on helsinkiläisten tanssin harrastajien, ammattilaisten ja kulttuuritoimijoiden kannalta todella surullista. Vaikka myyjä ei ollut Helsingin kaupunki, vaan valtio, se ei muuta tätä ikävää lopputulemaa. Kuitenkin haluan nyt puhua niistä tiloista ja niiden tilojen puolesta, jotka jäävät mahdollisen hotellihankkeen alle. Jälkikäteen voi vain harmitella, ettei lainsuojelupäätöstä aikanaan ulotettu siihen laajennusosaan myöskin. Myynnin aikana menetetään kahdeksan harjoitussalia, jotka on nimenomaan tanssia varten rakennettu. Käyttäjiä on niin paljon, että nämäkään salit eivät pysty tarjoamaan tiloja kaikille halukkaille. Vuosittain tiloja käyttää 200 000 kävijää. Tiloja käyttää vuosittain 59 eri taidealan toimijaa, eikä tällä hetkellä korvaavia tiloja ole tiedossa. Vaikka kaupunki ei suoraan ole vastuussa näistä tiloista, on kaupunki vastuussa asukkaistaan ja siitä, että helsinkiläisillä tanssin harrastajilla on tiloja harrastaa ja harjoitella Helsingissä. Tiloja, jotka vastaavat tanssin tarpeita ja ovat saavutettavia kaikille. Kaupunki tukee ja mahdollistaa asukkaiden harrastusta, toimintaa, liikuntaa ja kulttuuria.

Esityksessä puolletaan kaavaratkaisua kaupunkistrategiaan kirjatulla elinvoiman lisäämisellä, mutta me ei saada unohtaa helsinkiläisiä eikä asukkaita. Kyllähän keskustan alueelle ja ylipäätään kaupunkeihin ja kuntiin elinvoimaa tuo muukin kuin turistit ja hotellit. Elinvoimaa tuovat asukkaat, asukkaiden ahkera tilojen käyttö, tapahtumat, harrastaminen. Asukkaat ovat tärkein elinvoiman lähde. Strategiasta löytyy myös hyvin yksinkertainen ja hyvin selkeä lause, jota ei kyllä voi tulkita väärin, ja se on: ”Helsinki on asukkaidensa kaupunki.” Mä olen aika paljon tehnyt viime aikoina nyt töitä ja yhteistyötä tanssin harrastajien ja tanssin toimijoiden kanssa, kun mulla oli semmoinen aloite tästä tanssin harjoitustilojen selvityksestä, että oltaisiin oltu yhdessä samalla kartalla toimijoiden kanssa, mikä se tilanne oikeasti on. Nyt vihdoin se on nytkähtänyt, niin kuin apulaispormestari Arhinmäki mainitsi. Nyt tämä on päätynyt siihen, että vihdoinkin keskustellaan yhdessä pyöreän pöydän ääressä siitä, mikä se tilanne oikeasti on. Kiitos siitä meidän Vasemmistoliiton ryhmälle, että se saatiin aikaiseksi.

En tiedä, olisiko Laisaari osannut vastata tähän, kun mä opettelen näitä sääntöjä, että voiko valtio siis myydä omistamiaan rakennuksia täysin välittämättä, kuinka tärkeää ja merkityksellistä toimintaa siinä rakennuksessa saattaa olla. Onko siinä mitään keskustelua vai voiko valtio vain täräyttää rakennukset alta pois?

Sitten mä olen tehnyt ponnen tuonne järjestelmään. Koska se fakta on, että tilojen puute on kova, niin mä olen tehnyt seuraavanlaisen ponnen:

Hyväksyessään Aleksanterin teatterin asemakaavan kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta tanssin harjoittelun edellytysten turvaamiselle yhteistyössä tanssin toimijoiden kanssa, jotta Aleksanterin teatterin yhteydessä sijanneiden tanssin harjoitustilojen käyttötarkoituksen muutos ei heikennä harjoittelun mahdollisuuksia.

Kiitos.

Tack, ordförande.

Ensinnäkin kannatan lämpimästi valtuutettu Longan äsken tekemää ponsiesitystä. Toiseksi minäkin kyseenalaistan kyllä hotellien lisärakentamisen tarvetta. Siinä ihan naapurissahan vanhaa poliakin suunniteltiin hotelliksi, mutta siitä on vissiin luovuttu.

Kolmanneksi. Valtuutettu Rydman puhui hyvin rakennuksen arvokkuudesta. En kuitenkaan menisi niin pitkälle kuin hän tässä ja hylkäisin tämän esityksen, vaan tärkeintähän tässä on se, että valtio, okei, on myynyt ja yksityiselle, mutta kaupungilla jää ja pysyy kaavoitusvalta, jolloin me voimme kuitenkin ohjata tätä kehitystä. Olen tehnyt ponsiesityksen järjestelmään, koska minäkin olen vähän sitä mieltä, että miksi sitä nyt sanottaisiin, laatikko siellä sen lisärakennuksen katolla, niin näyttää vähän väärältä ratkaisulta. Tosin nehän ovat aina vain tämmöisiä skissejä ja siihen nimenomaan voidaan vielä vaikuttaa. Mä esitän siis pontta.

Hyväksyessään Aleksanterin teatterin asemakaavan kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta, että lisärakennuksen lisäkerrokset rakennetaan saman tyylisinä kuin itse lisärakennus.

Maailmalla ja varsinkin Euroopassa on paljon esimerkkejä siitä, miten yritetään säilyttää vanhaa ja osittain jopa vanhaan tyyliin rakentaa, jos pitää lisätä kerroksia.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Tosiaan kyllä se näin on, että jos valtio haluaa myydä omistamiaan kiinteistöjä, niin he voivat sen tehdä. Siihen ei nyt tarvita kaupungilta lupaa, vaikka ne sijaitsevat kaupungissamme. Tämä tiedoksi valtuutettu Longalle.

Sitten tähän valtuutettu Månssonin ponteen todettakoon näin, että kaavaselostuksessa on tosiaan jo näin, että laajennusosa puretaan osittain, mutta osa julkisivusta säilytetään ja loput julkisivut rakennetaan uudestaan nykyisen rakennuksen hillittyä kaupunkikuvallista ilmettä mukaillen. Eli tämän me voimme sitten kaupunkina tehdä, kun me teemme kaavoitusta, eli me voimme ohjata näillä kaavaselostuksessa olevilla asioilla. Eli tämä sinänsä löytyy jo tästä. Näin olemme toimimassa. Eli ihan mitä tahansa tänne toki sitten ei voi rakentaa.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olin ennen tämän kokouksen alkua muiden puolueiden valtuustoryhmien edustajien kanssa tuolla kaupungintalon ala-aulassa vastaanottamassa adressin, jonka nämä Aleksanterin teatterin toimijat olivat laatineet. Adressin laatijat olivat tanssin alan edustajia, ja heidän tilannekuvauksensa oli varmasti kaikista meistä paikalla olleista järkyttävä ja surullinen.

Senaatti-kiinteistöjen myydessä Aleksanterin teatterin vuonna 2022 myyjän tahto oli, että tulevaisuudessa kiinteistö palvelisi kulttuuritoimintaa. Kuitenkin rakennuksen omistaja BOA Group haluaa käytännössä purkaa laajennusosan ja muuttaa sen hotelliksi. Tämän takia ostaja on hakenut kaavaan muutosta. Konkreettisesti se tarkoittaisi sitä, että laajennusosassa sijaitsevat kahdeksan harjoitussalia, pukuhuoneet, työtilat ja muut tilat purettaisiin. Tästä seuraisi tuhansien käyttäjien ulosajaminen ja lukuisten toimijoiden toiminnan loppuminen, sillä vastaavia vuokratiloja ei yksinkertaisesti löydy. Tanssin harrastaminen edellyttää pylväättömiä ja vaimennetuilla erikoislattioilla varustettuja harjoitussaleja, eli esimerkiksi koulujen liikuntasalit tai nuorisotilojen tilat eivät sovellu tähän tarkoitukseen. Liikuntasalien lattiat ovat liian kovia ja johtavat tanssijoiden loukkaantumiseen, ja esimerkiksi Tanssin talon harjoitustilat ovat jo nyt täyteen varatut.

Kaupunginhallitus toteaa selonteossaan, että jatkossa teatteri toimii vierailuteatterin periaatteella, eli teatterilla ei ole varsinaisia omia produktioita, vaan eri toimijat varaavat tiloja omille esityksilleen, joita harjoitellaan esityspäivien ulkopuolella muissa tiloissa. Näin ollen teatterilla ei kaupunginhallituksen mukaan ole varsinaisen esiintymislavan ja yhden pienemmän harjoitussalin lisäksi tarvetta muille harjoitussaleille. Adressin luovuttaneiden tanssin alan toimijoiden mukaan korvaavia tarkoituksenmukaisia tiloja ei kuitenkaan tosiasiassa ole, joten asemakaavan hyväksyminen tulee johtamaan monien ryhmien toiminnan päättymiseen.

Pelkään pahoin, että asemakaavan muutoksen hyväksyminen johtaa tulevaisuudessa tilanteeseen, jossa katkerasti kadumme Aleksanterin teatterin uhraamista hotellibisnekselle ja joukolla ihmettelemme, että miten ihmeessä saatoimme tehdä tämän järkyttävän virheen. Lähdin muutama vuosi sitten politiikkaan sillä ajatuksella, että toimin omien arvojeni mukaisesti ja omantuntoni ääntä kuunnellen. Näin ollen tässä tilanteessa kannatan valtuutettu Rydmanin esitystä kaavan hylkäämisestä. Kannatan toki myös valtuutettu Longan ponsiesitystä siltä varalta, että kaava hyväksytään. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtio myi Aleksanterin teatterin, ja nyt harjoitus- ja työtilojen tilalle kaavaillaan hotellia. Yleensä kannatan uusia investointeja, mutta tämän kohteen osalta kaupungilta olisi voinut odottaa ennakoivampaa otetta.

Aleksanterin teatteri on merkittävä kohtaamispaikka ydinkeskustassa. Lapset, nuoret ja seniorit liikkuvat ja tanssivat, esiintyvät, harjoittelevat. Yrittäjät ja freelancerit tekevät töitä ja työllistävät muita. Kaupunki, joka lupaa lähipalveluja lähelle, kulttuurin saavutettavuutta ja kaupunkitilojen laajempaa yhteiskäyttöä on menettämässä juuri tällaisen paikan. Kaupunkistrategia korostaa muun muassa tilojen väliaikaiskäyttöä elinvoiman lisäämiseksi sekä kaupungin tilojen avaamista kolmannelle sektorille. Tämä on juuri sellaista kaupunkielämää, jota Aleksanterin teatteri on mahdollistanut. Ennakoimaton tilapolitiikka on myös kallista. Korvaavat tilat ovat kiven alla, ja uusien rakentaminen maksaa kymmeniä miljoonia. Harjoitustilojen turvaamiseen ei ole nyt esitetty toimivaa ratkaisua eikä niille ole varattu erillistä rahoitusta.

Tämä prosessi ei ole sujunut ennakoidusti, eikä kaupunkilaisia ole mielestäni otettu tarpeeksi huomioon päätöksenteossa. Nyt olemme siinä vaiheessa prosessia, että asiaan ei voi vaikuttaa ilman, että se aiheuttaa uudelle omistajalle taloudellista vahinkoa ja vie kaupungilta valmistelussa vielä enemmän resursseja. Uskon kuitenkin, että tätä päätöstä kadutaan tulevaisuudessa ja että tälle asialle löytyy parempi ratkaisu tai kompromissi. Äänestän siksi omatuntoni mukaan ja kannatan kaavan hylkäystä. Kannatan myös valtuutettu Månssonin pontta.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Kuten tässä on todettu, tässä on taustalla valtion pitkän linjan kiinteistöpolitiikka, jossa Senaatti ei toteuttanut Aleksanterin teatterin perusparannusta. Monissa muissa maissa olisi saatettu nähdä pääkaupungin paraatipaikalla sijaitseva kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde strategisesti sellaisena, että sen korjaamiseen kannattaa investoida. Mutta meillä tällaista laajaa näkemystä ei ollut, ja lopputuloksena on nyt tänään käsillä oleva päätös, jossa itselleni vaikeinta on se, että sen sijaiskärsijöiksi saattavat joutua harjoitussaleja käyttävät tanssin harrastajat, valtaosa heistä tyttöjä ja naisia. Jos ajatellaan Helsingin kaupunkikuvaa ja keskustan elinvoimaa, soisin että aivan tavallisilla kaupunkilaisilla olisi merkityksellisiä syitä mennä ja liikkua keskustassa. Aleksanterin teatterissa tanssin harrastustoiminta on ollut yhteisöllistä. Se on tuonut tanssin harrastajia ja ammattilaisia yhteen ainutlaatuisella tavalla.

Itsehän olen tehnyt uran tanssijana suomalaisella taidetanssin kentällä. Se voi olla yllättävää, mutta se on totta. Esittävien taiteiden toimintaedellytykset ovat siinä mielessä suht koht tuttuja kysymyksiä viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta. Meillä kansallisen kulttuurin historia on lyhyt, tanssin historia lyhyempi ja tanssin rakenteet vielä tänäkin päivänä osittain vasta kehittymässä. Siihen nähden tällaisen paikan kuin Aleksanterin teatterin harjoitussalien merkitys on ollut kokoaan suurempi. Se on ollut muutakin kuin saleja ja seiniä. Siellä on kasvanut uusia tanssisukupolvia. Siellä on kehitetty tanssipedagogiikkaa. Siellä on toiminut tanssitaiteelle aivan keskeisiä toimijoita, jotka on tehneet erittäin merkittävää työtä suomalaisen kulttuuriviennin, taiteen kansainvälistymisen eteen ja tehneet sellaista kulttuuripoliittista vaikuttamista, jonka ansiosta tanssin kenttä on edes sellainen, joka se tänä päivänä on. Jos harjoitustoiminta loppuu, se on tietysti taas yksi märkä rätti kulttuurialalle, ja tähän täytyy kaupunkina pyrkiä vastaamaan.

Tanssin tilan tarpeet ovat Helsingissä olleet hankalia ratkaista jo pitkään, ja samalla harrastajamäärät ovat kasvaneet suuriksi. Itse näen tässä kuitenkin ratkaisuja ja mahdollisuuksia. Valtuutettu Pirjo Lonka on tehnyt erittäin hyvän aloitteen tanssin tilatarpeiden selvittämisestä ja ratkaisemisesta ja vuoropuhelun lisäämisestä. Tätähän käsiteltiin tosiaan jo maanantaina kaupunginhallituksessa. Oma havaintoni on, että tästä tilanteesta on syntynyt jo hyvää aitoa dialogia, yhteisen tilannekuvan luomista ja konkreettisia suuntia kaupungin ja tanssialan kesken, että miten tanssin tilan tarpeita saadaan Helsingissä ratkaistua.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Todettakoon, että tämä hylkäysehdotus tässä ei suinkaan paranna asiaa lainkaan millään tavalla, koska valtiohan ei ole tätä aikanaan halunnut itse korjata. Tämä on äärimmäisen huonossa kunnossa tämä tila. Se tarkoittaa myös sitä, että sen takiahan tässä tätä kaavaa tehdään, jotta tällä hotellitoiminnalla teatteri saadaan säilytettyä alkuperäisessä käyttötarkoituksessa ja arvokas kulttuuriympäristö säilyy uusista toiminnoista huolimatta. Eli tässähän tapahtuu vain se, että jos kaava palautetaan, niin tämä rapistuu sitten siellä omalla paikallansa. Sitähän me ei kaupunkiin haluta, että meillä rakennukset siellä lahoaa ja ovat purkukuntoisia. Kyllä vastuullista on, että tämä kaava menee eteenpäin.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kyseessähän on niin sanottu vanha ooppera. Tämä liittyy omaan menneisyyteeni kolmella tavalla. Ensinnäkin se näkyy meidän kotimme ikkunasta tämä rakennus. Ja toiseksi, ollessamme kutakuinkin nuoria teinejä tämä tanssiharrastus oli meille hyvin mieluisaa, koska me kävimme siellä ikkunan takana kurkkimassa, kun tytöt harjoittelivat balettia salissa. Ja kolmanneksi, tämä on paikka, joka on jättänyt minuun arven. Nimittäin oopperan takana olevalta halkopinolta hyppäsin alas ja loukkasin polveni. Siitä on arpi nähtävillä tämän lähetyksen jälkeen ihan milloin vain polvessani edelleen.

Se, että historian hämystä tällaista tulee esille, on oma juttunsa. Paikkahan on nätti ja säilyy nykyisessä käytössään todennäköisesti. Sehän on siitä kiva, että niin kuin Eduskuntatalokin, tämäkin sijaitsee kauniilla paikalla jäätelökioskin vieressä. Sillä on omat hyvät etunsa näinpäin. Tässä olisi voinut käydä huonostikin, koska siinä vastapäätä on entinen maistraatin rakennus tai rakennus, jonka paikalla oli Neuvostoliiton lähetystö, jonka he itse pommittivat silloin omissa pommituksissaan säpäleiksi, mutta onneksi ei osuneet meidän oopperaan.

Tämä tästä. Ei tästä ole mitään eri veloitusta. Olkaa hyvä.