Valtuutettu Minja Koskelan aloite työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi Helsingissä

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Olin maaliskuussa vierailulla Norjassa Oslon alueella ja keskustelin siellä ammattiyhdistysliikkeen toimijoiden kanssa, Norjan työministerin kanssa ja sitten vierailin julkisella rakennustyömaalla kysymässä sitä, että miten Norjassa on kitketty työperäistä hyväksikäyttöä. Nimenomaan Oslon alueella on tehty erittäin voimakkaita toimia juuri rakennushankkeissa. Siellä on esimerkiksi kielletty kokonaan vuokratyövoiman käyttö korkean riskin sektoreilla, kuten esimerkiksi rakennus- ja siivousaloilla.

Lisäksi julkisissa hankinnoissa alihankintaketjut on rajattu kahteen tasoon. Se tarkoittaa siis käytännössä sitä, että tilaaja tietää kaikki, mitä sillä alemmalla tasolla tapahtuu. Horisontaalisesti niitä voi olla niitä ketjuja enemmänkin, mutta ne eivät saa olla useammassa tasossa. Eli tilaaja on tietoinen omista alihankkijoistaan tai niistä, joiden kanssa toimii. Lisäksi näissä alihankintaketjujen sopimuksissa vaaditaan, että vähintään 40 prosenttia työntekijöistä pystyy todistamaan sen, että heillä on ammatillinen pätevyys. Tämä tarkoittaa sitä, että nämä 40 prossaa niistä ihmisistä, jotka siellä työskentelee, ovat tietoisia omista työehdoistaan, ovat tietoisia siitä, miten se ala toimii. Ja sittenhän se tietenkin säteilee siihen muuhunkin työyhteisöön tietoisuuden lisääntymisenä ja samalla ehkäisee sellaisia hyväksikäyttötapauksia.

Me nyt sitten ollaan tehty Vasemmistoliiton valtuutettujen kanssa tätä samaa esitystä useassa kaupungissa, koska me tiedämme ja me kaikki varmasti tässä salissakin tiedämme, että kyse se ei ole pelkästään rakennusalasta. Tämä on ilmiö, joka on pesiytynyt Suomeen. Sitä tapahtuu päiväkodeissa. Sitä tapahtuu kouluissa. Sitä tapahtuu siivoussektoreilla. Sitä tapahtuu rakennusalalla. Sitä tapahtuu ravintoloissa. Oikeastaan ympäri Suomea, ihan minne tahansa katsot. Tätäkin salia on saattanut joskus siivota joku, jota on riistetty. Tämän kitkeminen edellyttää erittäin voimakkaita työkaluja ja vahvempaa poliittista tahtotilaa ja vahvempia poliittisia toimia.

Nyt tässä esityksessä ja aloitevastauksessa on saatu minusta kiitettäviä asioita eteenpäin, kuten se, että arvioidaan mahdollisuutta rajoittaa alihankinnan ketjuttamista nykyisestä. Itse olisin kyllä ollut valmis vahvempaakin kirjaukseen ja suoraan kirjaamaan tähän, että rajataan se kahteen tasoon, mutta tämä on nyt kompromissi. Sitten tässä on päästy yhteisymmärrykseen siitä, että pidempi ketjuttaminen tulisi tehdä ainoastaan perustellulla syyllä ja tilaajan kirjallisella suostumuksella. Edelleen tämä on kompromissi. Olisin ollut itse valmiimpi tiukempaan kirjaukseen. Sitten täällä on kirjaus siitä, että Helsinki hakee parhaita käytäntöjä Oslon kaupungin mallissa työperäisen hyväksikäytön kitkemisestä. Tämä on myöskin erinomainen asia, että näin on tehty. Meillähän on toimivia käytäntöjä, esimerkiksi Asuntotuotannon, eli ATT:n, toimiva malli rakennustyömaiden työolosuhteiden ja -ehtojen satunnaistarkastuksista. Tässä on nyt esitys, että se otettaisiin laajemmin käyttöön.

Olen tyytyväinen siitä, että nämä asiat ovat menneet eteenpäin. Nämä koskevat nyt pääasiassa kuitenkin sitä rakennusalaa. Minusta on tärkeää, että me olemme tietoisia kaikki täällä, että tämä ongelma ei ole poistunut eikä tule poistumaan tällä aloitevastauksella. Vaikka siellä tiivistelmässä aika ruusuinen kuva annetaan siitä, että mitä kaikkea Helsinki tekee, niin pitäisi tehdä todella paljon enemmän. Tässä vaiheessa ehkä hieman yllättävästi haluan antaa kiitoksen tämän maan hallitukselle siitä, että kun me ollaan nähty nämä marjayritysten hirvittävä toiminta ja ulkomaisten marjanpoimijoiden kauhea riisto ja hyväksikäyttö, niin jatkossa marjayritysten tulee palkata ulkomailta tulevat poimijat työsuhteeseen. Tämä on todella hieno asia. Tämäntyyppisiä keinoja meidän tulee edistää myös kuntatasolla, mutta viedä näitä entistä vahvemmin myös valtion tasolla eteenpäin.

Olen iloinen siitä, että meillä on yhteisymmärrys nyt näistä kirjauksista, jotka tässä tapauksessa on saatu eteenpäin tämän aloitevastauksen myötä.

Tack ska du ha, värderade ordförande.

Helsingissä työskentelee joka päivä ihmisiä, joiden palkkoja jätetään maksamatta ja jotka tekevät kohtuuttomia työpäiviä kurjissa ja turvattomissa työoloissa. Pahimmillaan kyse on ihmiskaupasta tai modernina orjuutena kuvatuista työolosuhteista. Monet ei tiedä oikeuksistaan tai ei uskalla puolustaa niitä, koska pelkää työnsä, toimeentulonsa tai oleskelulupansa puolesta. Monilla ei ole tarvittavaa kielitaitoa tai kontakteja yhteiskuntaan, että tulisivat kuulluksi.

Työperäisessä hyväksikäytössä ei ole kyse yksittäisistä poikkeustapauksista, vaan rakenteellisesta ongelmasta. Suomessa hyväksikäytön uhreja työskentelee muun muassa rakennusalalla, ravintoloissa, siivouksessa ja logistiikassa. Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on juurtunut osaksi suomalaista työelämää, koska meidän viranomaisjärjestelmä ei ole kyennyt suojaamaan uhreja tai saattamaan hyväksikäyttäjiä vastuuseen. Liian usein suomalainen yhteiskunta myös hyötyy halvan työn mahdollistamasta kustannussäästöstä. Mutta juuri tämän meidän yhteisen vastuun takia työperäisen hyväksikäytön torjunta ei voi olla vain poliisin, työsuojeluviranomaisten tai valtion tehtävä. Se on myös kuntien ja kaupunkien tehtävä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Helsinki on Suomen suurin työnantaja, merkittävä rakennuttaja ja yksi tämän maan suurimmista hankintayksiköistä. Kaupungin päätöksillä on vaikutusta tuhansiin työntekijöihin myös kaupungin oman organisaation ulkopuolella. Siksi meidän on voitava varmistaa, ettei yksikään kaupungin hankinta tai rakennushanke perustu työntekijöiden hyväksikäyttöön.

Tässä aloitevastauksessa todetaan, että kaupungilla on käynnissä harmaan talouden torjunnan ohjelman päivitys ja että on perustettu työryhmä kehittämään hyväksikäytön torjuntaa hankinnoissa. Tämä suunta on hyvä, mutta on myös hyvä tunnustaa, että työperäisen hyväksikäytön ongelma ei johdu ensisijaisesti siitä, etteikö ohjeita olisi, vaan siitä, että ne eivät ole tarpeeksi tiukkoja, niiden noudattamista kautta alihankintaketjujen ei valvota tarpeeksi tiukasti, eikä rikkomuksista sanktioida tarpeeksi tiukasti. Mä pidän myönteisenä sitä, että kaupunginhallituksen käsittelyssä aloitevastausta vahvistettiin ja kirjattiin, että harmaan talouden torjuntaohjeen päivityksen yhteydessä arvioidaan mahdollisuutta rajoittaa alihankinnan ketjuttamista nykyisestä. Samoin on myös tervetullutta, että me otetaan työmaiden pistotarkastukset laajempaan käyttöön ATT:n toimintamallin mukaisesti. Me kuultiin just valtuutettu Koskelan puheenvuorosta esimerkkejä Oslon mallin mukaisista toimista työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi, ja niitäkin Helsinki tulee kaupunginhallituksen lisäyksen myötä tarkastelemaan. Arvoisa puheenjohtaja.

Systemaattinen ihmisten hyväksikäyttö ja riisto suomalaisilla työmarkkinoilla on kansallinen häpeäpilkku. Me tarvitaan varmasti nykyistä parempia ohjeita, mutta sen lisäksi me tarvitaan tarkempia ja sitovia toimintatapoja, alihankintaketjujen tarkastelua, työehtojen valvontaa ja parempaa viranomaisyhteistyötä. Mä toivon, että tämän aloitteen hengessä Helsinki tekee työperäisen hyväksikäytön torjunnasta aidosti näkyvän ja keskeisen osan kaupungin vastuullisuustyöstä. Ei vain paperilla, ei vain ohjeissa, vaan myös käytännössä, koska yksikin ihmiskauppatapaus on tässä kaupungissa liikaa.

Kiitos.

On helppoa yhtyä edellisiin puheenvuoroihin aiheen tärkeydestä sekä siitä kunnianhimon tasosta, jota vaaditaan, jotta saamme aidosti kitkettyä tätä työperäistä hyväksikäyttöä.

Kun tämän aloitteen vastauksessa mainitun kehittämistyön myötä toivottavasti saadaan lisää tietoa ja keinoja entistä tehokkaampaan hyväksikäytön ja harmaan talouden kitkemiseen, olisi hyvin kannatettavaa, että nämä saadaan myös eteenpäin sellaisille toimijoille, joilla välttämättä resursseja yhtä kattavaan selvitys- ja kehittämistyöhön ei välttämättä ole. Kaupungin omien toimintojen lisäksi esimerkiksi HSL:ssä tehdään hankintapäätöksiä muun muassa aloitevastauksessa mainituista siivouspalveluista.

Kunnianhimoisuutta on se, että etsitään voimakkaita keinoja hyväksikäyttöön puuttumiseen ja niitä myös aidosti käytetään. Sen lisäksi kunnianhimoa on se, että näitä käytäntöjä saadaan juurrutettua mahdollisimman laajalle. Siksi olenkin jättänyt järjestelmään toivomusponnen siitä, että valmistuttuaan kehitystyön hedelmät jaetaan aktiivisesti myös kuntayhtymille, joissa Helsinki on mukana, jotta vaikuttavuus voidaan maksimoida.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ensin voisin kannattaa tätä ponsiehdotusta, joka on tehty.

Arvoisa puheenjohtaja.

Työperäinen hyväksikäyttö ja ihmiskauppa ovat ilmiöitä, joiden ei pitäisi kuulua Helsinkiin eikä Suomeen. Silti me tiedetään, että niitä esiintyy aloilla, joilla työntekijöiden asema on heikko ja riippuvuus työnantajasta suuri. On tärkeää, että Helsinki käyttää kaikki niitä keinoja, joita kaupungilla on käytössä siten, että ne kohdistuvat myös tehokkaasti sinne, missä ongelmia ilmenee. Kiitos valtuutettu Koskelalle tästä aloitteesta ja valmistelijoille vastauksesta, jonka kautta ainakin itse sain paremman käsityksen ja hahmotin, miten Helsinki jo nyt torjuu hyväksikäyttöä ja minkälaisia toimia on luvassa.

Helsingin kaupunki on Suomen suurin hankkija, ja vaikka me ei voida päättää kaikkea työmarkkinoista tai maahanmuuttopolitiikasta, me voidaan varmistaa, että veronmaksajien rahoilla ei tueta hyväksikäyttöä, harmaata taloutta tai epäreilua kilpailua. Mä pidän tosi tärkeänä sitä, että Helsinki kehittää valvontaa, rajoittaa tarpeettoman pitkiä alihankintaketjuja, laajentaa työmaiden tarkastuksia ja vahvistaa hankintojen vastuullisuutta.

Samalla musta on ollut tärkeää tunnistaa se, että pelkkä esimerkiksi vuokratyön käyttö ei itsessään ole laitonta. Se ei kerro siitä, että kyse on hyväksikäytöstä. Meillä on yhtä lailla paljon esimerkiksi henkilöstöalan yrityksiä, jotka nimenomaan tarjoavat sen näköalan sinne yritykseen, jossa niitä ongelmia saattaa tapahtua. Aika paljon näitä haasteita on tapahtunut myös sellaisissa yrityksissä, joissa ei ole ollut alihankintaketjuja eikä ole ollut vuokratyövoimaa. Sen takia on tärkeää, että meillä sitä läpinäkyvyyttä ennen kaikkea lisätään ja satsataan siihen. Totta kai näissä hankintasopimuksissa on tärkeää, että meillä on sellaiset ehdot, että kun meillä epäilys herää ja ongelmia ilmenee, niin niihin voidaan puuttua. Eikä käy niin kuin on joidenkin kuntien hankinnoissa tapahtunut, että on huomattu, että ongelmia on, mutta mitään ei voida tehdä. Sehän on aivan sietämätön tilanne.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tätäkään keskustelua, mitä Helsinki tekee hankinnoissaan, ei voi käydä irrallaan valtakunnan politiikasta. Samaan aikaan, kun Helsinki pyrkii vähentämään hyväksikäytön riskejä, hallitus on tehnyt useita muutoksia, jotka lisäävät monien Suomeen muuttaneiden työntekijöiden epävarmuutta ja riippuvuutta työnantajastaan. Samalla kun nämä lakimuutokset vaikkapa kiskontaan ja törkeän kiskontaan liittyen ja niiden lisääminen rikoslakiin on hyviä asioita, niin samalla tiedetään, että monet ihmiskaupan ja työperäisen hyväksikäytön torjunnan asiantuntijat ovat jatkuvasti toistaneet, että hyväksikäyttö menestyy siellä, missä ihmiset ovat haavoittuvimmillaan. Tätä haavoittuvuutta on lisätty monilla tavoin maahan muuttaneiden ihmisten asemaa yhteiskunnassa heikentämällä.

Sen takia tässä tarvitaankin kahta asiaa yhtä aikaa. Me tarvitaan tehokasta valvontaa, vastuullisia hankintoja ja näitä seuraamuksia väärinkäytöksistä, mutta me tarvitaan myös politiikkaa, joka vahvistaa ihmisen asemaa eikä lisää hänen riippuvuutta yhdestä työnantajasta. Tässä Helsingin on näytettävä suuntaa, koska rehellisten yritysten etu on, että markkinoilla menestytään osaamisella, laadulla ja tuottavuudella, ei työntekijöiden hyväksikäytöllä. Siksi mä pidän tosi tärkeänä, että Helsinki jatkaa tätä määrätietoista työtä ja vie nyt päätetyt toimet nopeasti käytäntöön.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Mä kiitän valtuutettu Koskelaa tästä kriittisen tärkeästä aiheesta ja aivan erinomaisesta puheenvuorosta, kuten myös äskeisen puhujan puheenvuorosta. Julkisuudessa me ollaan saatu lukea näistä karuista tapauksista, kuten väärinkäytöksistä, alipalkkauksesta, kiskonnasta ja törkeistä kynnysrahojen perimisistä heikommassa asemassa olevilta työntekijöiltä, jotka on tullut esiin muun muassa siivousalalta. Tällaiselle rikollisuudelle ei saa olla mitään sijaa mun mielestä Helsingissä, eli Helsingin on oltava suunnannäyttäjä ja otettava nollatoleranssi. On siksi erinomaista, että harmaan talouden torjuntaohjeita päivitetään parhaillaan. KUVAn toimialalla saimme jokin aika sitten seikkaperäisen selvityksen, kuinka hankintojen kilpailutuksessa ehkäistään työperäistä hyväksikäyttöä.

Meillä on jo hyviä työkaluja ja eettiset ohjeet sopimustoimittajille, mutta pelkkä paperi ei riitä. Me tarvitaan käytännön tekoja, eli Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin HEUNIn oppien mukaista tehokasta valvontaa ja satunnaistarkastuksia suoraan kentälle, niin siivous- kuin rakennusaloillekin. Samoin tarvitaan merkittäviä sanktioita, aivan kuten valtuutettu Haglundkin totesi.

Helsingin kaupungin tarkastusviraston virallisten arvioiden mukaan harmaa talous syö Helsingin verotuloja vuosittain noin 50–60 miljoonaa euroa. Siis 50– 60 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että kaupunki menettää jatkuvasti valtavan määrän rahoja, jotka voitaisiin käyttää esimerkiksi palveluihin, koulutuksiin, ikäihmisiin tai kaupungin kehittämiseen.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Kiitos valtuutettu Koskelalle erinomaisesta aloitteesta. Asia on itselleni ja toivon samalla, että meille kaikille valtuutetuille, tärkeä.

Kaupunki ohjaa toimialojen hankintoja hankintastrategian kautta, joka on hyväksytty vuonna 2020. Helsingin hankintoihin kuuluvat sisäisten ja ulkoisten palveluiden, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot sekä investoinnit. Hankinnat muodostavat merkittävän osan Helsingin kaupungin menoista. Helsingin kaupungin hankintojen volyymi on itse asiassa noin 5 miljardia euroa vuosittain, mikä tekee meistä Suomen suurimman julkisia hankintoja tekevän toimijan ja samalla keskeisen suunnannäyttäjän hankintojen ohjaamisessa. Tapaa, jolla hankintoja tulee suorittaa, ohjaa julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö sekä ainakin kuntalaki, hallintolaki, tilaajavastuulaki ja julkisuuslaki. Kaupungin hankintastrategia puolestaan linjaa, millaisia strategisia tavoitteita hankinnoilla halutaan edistää. Erilliset ohjeet määrittävät myös sitä, mitä hankinnoissa on huomioitava. Helsingin hankinnat tulee näissä kaikissa tapauksissa tehdä eettisesti kestävästi. Vastauksessa onkin nostettu esille hyviä asioita, ja Helsingillä on olemassa hyviä ohjeita ja periaatteita. Voimme kuitenkin sanoa onnistuneemme vasta, kun periaatteet ovat toiminnan perustaa ja ne voidaan todentaa.

Mainitun hankintastrategian hyväksymisen jälkeen erilaisten ostopalvelujen eettisyys ja työntekijöiden kohtelu ovat olleet paljon julkisuudessakin esillä. Jos hankintaa ohjataan vain mahdollisimman halvalla hinnalla, se johtaa liian helposti kilpailuun, jossa hintoja painetaan alas epäterveellä tavalla. Kaupungin tulee tilaajana olla oikeudenmukainen kaikilla toimialoilla. Esimerkiksi koulujen siivouspalvelua kilpailutetaan meillä niin, että 90 prosenttia vertailusta tehdään pelkän hinnan perusteella. Liian alhainen hinta voi johtaa pahimmillaan siihen, että työntekijät eivät ehdi siivoamaan kohdetta annetussa ajassa ja maksetuissa työtunneissa. Siivous tehdään tällaisissa tapauksissa omalla ajalla ja kustannuksella. Helsingin tuleekin aina varmistua siitä, että sen ostamissa palveluissa ei riistetä ketään. Lisäksi on huolehdittava siitä, että palvelua tuotettaessa ei toimita myöskään ympäristöä turmelevalla tavalla. Ehtoja ja valvontaa on lisättävä ja tiukennettava niin, että hyväksikäyttöä ei tapahdu Helsingin hankinnoissa koskaan.

Helsingin tulee tarkistaa hankintastrategiassa ja -ohjeessa linjaansa tarvittaessa niin, että etenkin keskeisissä ulkoa ostetuissa palveluissa voidaan aina painottaa hinnan lisäksi laatua, rajoittaa alihankintaketjuja, vaatia asianmukaisia työsuhteen ehtoja ja työoloja ja että mahdollinen epäeettisesti toiminut tuottaja voidaan sulkea pois hankinnoista tai irtisanoa sopimus kesken sopimuskauden. Lisäksi ajattelen, että meidän tulee yhdessä vaikuttaa siihen, että hankintoja ohjaavia ja säänteleviä lakeja muutetaan niin, että rehelliset yrittäjät asetetaan etusijalle ja koijarit jätetään hankintojen ulkopuolelle. Näin voimme varmistua siitä, että työperäistä hyväksikäyttöä ei Helsingissä tapahdu, eikä sitä tänne jalkaudu.

Kiitos.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Kun puhutaan harmaasta taloudesta, niin usein puhutaan rakennustyömaista, ja Helsinki tietysti ja Helsinki-konsernin esimerkiksi Heka on merkittävä rakentaja, ja tässä on mainittu se, miten esimerkiksi Hekan työmailla on toimittu. On tärkeää huomata, että me teemme hyvin paljon muitakin hankintoja kuin se, mistä puhutaan, rakennustyömaa, ja täällä valtuutettu Hilkka Ahde mainitsi esimerkiksi siivouksen ja siivoussopimukset. Kun valtuutettu Salminen totesi, että kouluissa 90 prosenttia on hinnassa ja 10 prosenttia on vain laadussa, niin juuri eilen viimeksi kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunta kilpailutti kirjaston siivouksen niin, että laadulle annettiin 60 prosenttia ja hinnalle 40 prosenttia. Itse asiassa kunnissa tapahtuneissa näissä julkitulleissa työntekijöiden hyväksikäyttötapauksissa usein ne ovat liittyneet esimerkiksi siivousalaan.

Tässä mun nähdäkseni pitäisi kaikkien toimialojen vähän niin kuin kilpailuttaa toinen toisiaan siinä, mitä enemmän laitetaan painoarvoa sille, että painotetaan sitä laatua hinnan sijaan. Sitä kautta myöskin me parannetaan meidän kaupunkilaisten palvelukokemusta, kun me ollaan parannettu laatua sen lisäksi, että me kamppaillaan harmaata taloutta ja ihmisten hyväksikäyttöä vastaan. Tässä vähän niin kuin siinä hengessä, missä lautakunta yksimielisesti eilen painotettiin erityisesti laatua, kannustan kaikkia toimialoja toimimaan tällä lailla ja käymään läpi niitä periaatteita, joilla näitä kilpailutuksia tehdään. Meillä on kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunnassa kaikki kilpailutukset. Ne kilpailutukset tuodaan meille ennen kuin kilpailutus aloitetaan. Tämä muutettiin silloin, kun aloitin tässä toimessa, koska jos meille tuodaan vain lautakuntiin kilpailutuksen tulos päätettäväksi, niin sehän on suoraan tullut Excelistä ulos. Se oleellinen on nimenomaan, että kun määritellään sitä kilpailutusta, niin mitkä siinä laitetaan kriteereiksi. Tässä voidaan ottaa toinen toisistamme mallia siinä, että minkälaisia hyviä käytänteitä on. On kuvattu esimerkiksi, että siivouspalveluiden kilpailuttamisessa KUVAssa on se, että ei saa ketjuttaa näitä hankintoja ja niin edelleen.

Nämä ovat sellaisia tapoja, joilla me päästään kiinni siihen, että suomalainen yrittäjä, rehellinen yrittäjä pärjää, Suomessa työskentelevät saavat reilun oikeudenmukaisen palkan ja Helsingin kaupunki saa entistä parempaa jälkeä, mutta myös entistä enemmän verotuloja.

Kiitos.

Kiitoksia, puheenjohtaja.

Mä olen itsekin tätä monta kertaa peräänkuuluttanut valtuustotaipaleeni aikana, että miten se voi olla, että ensin hinta ja sitten laatu. On hienoa, että kulttuurija vapaa-aikatoimiala näyttää tässä esimerkkiä muillekin. Sen sijaan voisin justiin peräänkuuluttaa esimerkiksi kasvatus- ja koulutuslautakuntaa tai toimialaa siinä, että miten voi olla mahdollista, että samoja tehtäviä on ennen hoitanut kaksi ihmistä ja nyt niitä hoitaa yksi ihminen. Eli ennen oli keittäjä ja siistijä, ja nyt on siistijä ja keittäjä yhdessä. Jotain hämärää tässä kylässä on. Näinä aikoina varsinkin, kun jengin on pakko ottaa vastaan duuni kuin duuni ikään kuin ota tai jätä, kaupunki ei saisi olla se, ketä riistää ja näyttää huonoa esimerkkiä tässä. Putsataan tämä kuvio ensin ja mietitään sitten lisää. Jotenkin tuntuu, että jos on joku, niin [epäselvää] olla enemmän vielä yhteisö kuin jonkinnäköinen hähmäinen yritys, mihin tämä on muuttumassa ja menee vuosi vuodelta siihen suuntaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitos valtuutettu Koskelalle tästä tärkeästä aloitteesta.

Työperäinen hyväksikäyttö on laaja ilmiö niin kaupungeissa, valtioissa, Euroopan unionissa kuin globaalisti. Kun puhumme työperäisestä hyväksikäytöstä, ajattelemme usein vakavampia tapauksia, mutta ilmiöön kuuluu myös vähemmän näkyviä muotoja. Yksi tällainen esimerkki on palkattomat harjoittelut ja harjoittelut, jotka eivät täyttä työehtoja. Niitä ei esiinny kaupungin harjoitteluissa, mistä kaupunki ansaitsee kiitoksen, mutta niitä esiintyy edelleen Helsingissä, Suomessa ja Euroopassa monilla aloilla, myös suurissa ja merkittävissä instituutioissa ja organisaatioissa. Tällä hetkellä Euroopan komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto käyvät Brysselissä niin sanottuja trilogineuvotteluita, joissa käsitellään muun muassa harjoittelijoiden ja nuorten työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. Se, kielletäänkö palkattomat harjoittelut, selviää vielä tänä vuonna. Tämä osoittaa, että kysymys työperäisestä hyväksikäytöstä on laaja, ajankohtainen ja tunnistettu myös eurooppalaisella tasolla.

Työelämän ensimmäiset kokemukset jättävät pysyvän jäljen. Jos nuoret kasvavat yhteiskunnassa, jossa työelämässä on porsaanreikiä, työolosuhteet ovat heikkoja tai työntekijöiden oikeuksista voidaan joustaa, se heikentää luottamusta koko työelämään. Kuinka osata vaatia parempia työoloja myöhemmin? Mahdollisuus päätyä sortaviin työolosuhteisiin myöhemmin elämässä myös kasvaa. Siksi on tärkeää, että Helsinki omalta osaltaan tekee kaiken voitavansa työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja näyttää esimerkkiä reiluna työnantajana sekä vastuullisena hankkijana, sillä jokaisella työntekijällä on oikeus turvallisiin ja reiluihin työehtoihin.

Kiitos. .