Valtuutettu Sandra Hagmanin aloite yhteisöllisestä neuvolatoiminnasta Helsinkiin

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Sanotaan tähän aloitteeseen nyt saatesanoiksi se, että lähisuhdeväkivalta, siis myös lasten kokema ja todistama väkivalta, on lisääntynyt 20 prosenttia viime vuodesta. Sanotaan saatesanoiksi myös se, että alle kolmevuotiaiden huostaanotot on lisääntyneet 10 prosenttia viime vuodesta. Ja myös se saatesanoiksi, että me suomalaiset vanhemmat olemme maailman väsyneimpiä ja yksinäisimpiä. About tällaisista syistä tein tämän aloitteen, jossa lähdettäisiin toteuttamaan yhteisöllistä neuvolatoimintaa Helsingissä. Idea tuli Sydneystä, jossa tällaiseen panostetaan niin, että jo raskausaikana kootaan samassa odotusvaiheessa olevat perheet yhteen, ja he voivat sitten aloittaa sitä polkua odottamisen ja pikkulapsivaiheen kanssa yhdessä. Ei tarvinnut lähteä periaatteessa Sydneystä. Sain myöhemmin kuulla, että Tampereellakin tehdään tällaista, niin voisi ehkä meilläkin tätä skarpimmin vielä lähteä toteuttamaan.

Tämä aloitevastaushan oli positiivinen. Haluttiin sanoa, että tätä halutaan edistää, mutta ne konkreettiset toimet jäivät ehkä vielä aika ohueksi. Ajateltiin ehkä tässä aloitevastauksessa, että se riittää, että me ohjataan vaikka Mannerheimin Lastensuojeluliittoon tai me ohjataan leikkipuistotoimintaan. Mutta sehän ei ole sama asia kuin se, että oikeasti otetaan koko se samassa elämänvaiheessa oleva porukka, laitetaan ne yhteen. Se sekoittaa myös eritaustaisia perheitä, eri sosioekonomisessa asemassa olevia perheitä ja näin poispäin paljon tehokkaammin. Eli tähän toivon kyllä vielä, että satsataan niin kuin sotepe-lautakunnassa ja kaupunginhallituksessakin tällaista poliittista tahtotilaa on ollut.

Meillä on nyt siis se pieni kokeilu siinä kuuden kuukauden kohdalla, jossa tehdään ryhmämuotoinen neuvolatapaaminen, jossa 12 perhettä about kohtaa. Siellä keskustellaan syömisestä, nukkumisesta ja liikkumisesta. Mun raskaana oleva tytär sanoi, että se on aivan liian vähän aivan liian myöhään, koska sehän on vaan aika tekninen tilanne, että siinä ollaan sitten ihmettelemässä. Aika sellaisia myös ehkä vertailujuttuja, koska ei tunneta toisia eikä ole sitä luottamusta, mikä olisi voinut syntyä, jos olisi jo raskausaikana se yhteys näiden ihmisten välillä syntynyt. Neuvolastrategiassa, muistan, vasta olemme kirjanneet siitä, että tätä yhteisöllistä neuvolatoimintaa kehitetään. Nyt siihen on tosiaankin tämän aloitteen myötä tullut tällaista tahtotilaa.

Toinen asia. Mä olen tehnyt tähän myös ponnen. Se koskee neuvolan ja perheneuvolan yhteistyön tiivistämistä. Me tiedetään, että perheneuvolassa on valtavasti moniammatillista osaamista, menetelmäosaamista, jota voitaisiin paljon enemmän käyttää myös tässä yhteisöllisessä neuvolatoiminnassa apuna. Eli sieltä voitaisiin tulla ryhmään kertomaan vaikka niistä parisuhteen vuorovaikutuksen haasteista taikka ruutuajasta ja sen merkityksestä tai milloin mistäkin, mikä on siinä ikävaiheessa ja elämäntilanteessa merkittävää. Eli olen tehnyt tällaisen ponnen, jossa edellytetään selvitettävän mahdollisuutta lisätä neuvolan ja perheneuvolan yhteistyötä lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi osana kehitettävää yhteisöllistä neuvolatoimintaa.

Kiitoksia.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ensinnäkin haluan kannattaa tätä valtuutettu Hagmanin pontta.

Ja toiseksi tähän ponteen ja ylipäänsä asiaan liittyen haluan nostaa tässä kohtaa esiin myös huomion siitä, että hallitus on osana sosiaalihuollon säästöjä lakkauttamassa perheneuvolasta tällä hetkellä lakisääteisen kasvatus- ja perheneuvonnan, jossa on siis tehty moniammatillista erittäin tärkeää yhteistyötä yhdessä psykologin ja sosiaalityöntekijän kanssa. Nyt tämä moniammatillisuus on poistumassa sieltä. Tällä haetaan 8,6 miljoonan euron säästöjä. Tämä tulee koskemaan tietenkin myöskin Helsinkiä, mutta Helsinki voi valita, että jatketaan tätä moniammatillisuutta niin, että säilytetään tämä kasvatus- ja perheneuvonta sellaisena kuin se on tähän astikin ollut. Tässä kohtaa haluaisin vedota laajasti tähän saliin ja kanssavaltuutettuihin siitä, että yhdessä pyrkisimme toimimaan niin, että tämä kasvatus- ja perheneuvonta todella säilyisi osana tätä Helsingin sosiaalityötä, koska se on erittäin tärkeä osa sitä perheiden palvelua, jossa voi saada kuitenkin suhteellisen matalalla kynnyksellä apua lapsiperheissä ja nuorten kanssa kamppailevien vanhempien avuksi, jos on jotain sellaista murrosikään liittyvää esimerkiksi, mihin tarvitsee apua ja tukea. Eli toivon, että Helsinki myös tässä tapauksessa osoittaa, että olemme maamme hallitusta parempia suhteessa siihen, että miten lapset ja nuoret voivat.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos valtuutettu Hagmanille hyvästä aloitteesta.

Tästä keskustelimmekin sotepe-lautakunnassa ja haikailimme myös vähän sen perään, mitä Helsingissä on aikaisemmin ollut. Tänä vuonna 18 täyttävää esikoistani odottaessa Helsingissä oli vielä käytössä neuvoloiden järjestämä perhe- ja synnytysvalmennus, jota toteutettiin leikkipuistojen tiloissa. Tämä oli tapa tuoda alueen perheitä yhteen. Tehokas tapa myös valmennukseen, kun saatiin paljon perheitä samaan paikkaan, ja niistä muodostui verkostoja parhaimmillaan moniksi vuosiksi eteenpäin. Jossain vaiheessa Helsinki päätti tämän toiminnan ajaa alas. Tulkitsin, että aika samankaltaista toimintaa, mikä Helsingissä on aikaisemmin toiminut tosi hyvin, nyt Hagmanin aloitteessakin toivotaan takaisin. Ei tarvitse edes lähteä Sydneyhyn, vaan pakittaa 18 vuotta Helsingistä taaksepäin. Meillä on ollut äärimmäisen hyvin toimivia systeemejä täällä.

Toivon, että tämä nyt saa tuulta alleen vähän. Kuten lautakunnassa välitimme toivetta virkakunnalle eteenpäin, että täytyy lähteä kehittämään ja suunnittelemaan nyt myös tämäntyyppisen toiminnan palauttamista Helsinkiin. Kannatan ponsiesitystä.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ja kiitos valtuutettu Hagmanille erinomaisesta aloitteesta.

Otin puheenvuoron oikeastaan sen takia, että halusin vielä painottaa ja alleviivata sitä, mitä valtuutettu Hagman tuossa omassa puheenvuorossaan toi esille. Eli vaikka tämä aloitevastaus onkin sinänsä oikein positiivinen ja nämä järjestöt, joita tässä luetellaan, tekevät oikein tärkeitä työtä, niin mä itse ehkä koen, että tämä menee vähän ohi siitä, mikä tässä on ollut tämä alkuperäinen tarkoitus ja ajatus. Eli nimenomaan siitä, että miten me pystytään tuomaan odottavat äidit ja perheet yhteen jo raskausaikana niin, että sellaisia aitoja yhteyksiä pystyy muodostamaan ja ne pystyisivät kantamaan parhaimmillaan sen koko lapsuusajan läpi. Siihenhän ei välttämättä tarvita näitä järjestöjä, vaan silloin se on nimenomaan neuvolatoiminnan kehittämistä yhteisöllisemmäksi. Eli ehkä tässä tällaista evästystä, että mikäli näitä aloitteen tavoitteita lähdetään edistämään, niin kuin lähdetäänkin tämän jälkeen, niin se painopiste olisi nimenomaan siinä neuvolan omissa toiminnoissa.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Nyt kun huomaan, että soten apulaispormestari Vierunen on täällä salissa, niin ehkä hän voisi Helsingin osalta nyt vastata kysymykseen siitä, että tuleehan Helsinki säilyttämään tämän perheneuvolatoiminnan, koska nyt on todella iso huoli siitä, että kun maan hallitus on sen lakisääteisyyden sieltä tosiaan poistamassa, niin sitten jää ikään kuin hyvinvointialueiden ja kuntien varaan se, että löytyykö resursseja pyörittää tätä perheneuvolatoimintaa.

Monet alan ammattilaiset ovat vedonneet, sekä psykologit että sosiaalityöntekijät ovat vedonneet sen puolesta, että tätä perheneuvolatoimintaa ei ajettaisi alas. Tämä on vuosikymmeniä Suomessa toiminut nimenomaan sellainen matalan kynnyksen palvelu, jolla pystytään puuttumaan varhaisessa vaiheessa, kun sitä oireilua alkaa tulla.

Perheneuvolatoimintaan voi osallistua eri kokoonpanoissa perheessä joko vanhemmat yhdessä tai sitten lapsen kanssa ja eri perheenjäsenet vuorotellen, ja voidaan konsultoida myös lääkäriä tarvittaessa. Tämä on just sellaista erittäin hyvää toimintaa, jolla estetään se, että ongelmat kroonistuvat. Jos apulaispormestari voisi tähän vastata, niin se olisi erittäin hienoa. Tiedetään sitten, että pitääkö tässä ryhtyä johonkin muihin toimenpiteisiin.

Kiitos, puheenjohtaja.

Vastaan puheenvuoroni lopuksi tähän kysymykseen, mutta kiitos tästä aloitteesta.

Me tiedetään, että vanhempien jaksamisen tukeminen ja perheiden yksinäisyyden vähentäminen, vertaissuhteiden vahvistaminen sekä lasten hyvinvoinnin edistäminen on tavoitteita, joita meidän tulee ilman muuta kaupungissa edistää määrätietoisesti.

Meidän Helsingin neuvolapalvelut ovat jo nykyisin osa tätä laajaa perhekeskusmallia, jonka keskeisenä tavoitteena on tarjota lapsiperheille oikea-aikaista, monialaista ja yhteisöllistä tukea. Meidän neuvolat eivät siis toimi irrallisena palveluina, vaan tiiviissä yhteistyössä meidän sosiaalipalvelujen, varhaiskasvatuksen, erikoissairaanhoidon sekä meidän lukuisten järjestötoimijoiden kanssa. Juuri tällainen yhteistyö mahdollistaa perheiden kokonaisvaltaisen tukemisen heidän erilaisissa elämäntilanteissaan. Meidän neuvoloissa järjestetään jo nyt erilaista ryhmämuotoista toimintaa, perhevalmennusta sekä erilaisia vanhempainryhmiä. Perhekeskuksissa tarjotaan lisäksi matalan kynnyksen toimintaa ja vertaistukea. Tämän lisäksi meillä on perhekahviloita, leikkipuistotoimintaa ja näitä järjestöjen toteuttamia palveluita. Eli käytännössä monet tässä aloitteessa esitetyt toimintamallit ovat jo osa meidän palvelujärjestelmää. Haaste ehkä tällä hetkellä on ei niinkään se palveluiden puuttuminen, vaan se, miten me niistä viestitään, että meidän kaikki perheet tietäisivät, mitä palveluita meillä on ja miten niiden piiriin pääsee. On myös tärkeää tietysti tunnistaa, että meillä Helsingissä meidän perheiden tarpeet ovat hyvin erilaisia. Osa vanhemmista hyötyy tällaisesta ryhmämuotoisesta toiminnasta ja vertaistuesta, kun osa varmasti tarvitsee enemmänkin sitä yksilöllistä tukea tai joustavia digitaalisia palveluita. Siksi meidän täytyy palvelujen kehittämisessä säilyttää monipuolisuus ja mahdollisuus erilaisiin perheiden, lasten ja vanhempien osallistumistapoihin. Sitten tämä lopussa esitetty kysymys. Meillä ei ole tarkoitus Helsingissä lopettaa kasvatus- ja perheneuvolan palveluja sellaisenaan, vaan koota ne yhteen toisenlaiseen kokonaisuuteen muiden lapsiperhepalvelujen kanssa. Muun muassa vauvaperhetyöpariterapia jatkuu. Me saadaan yhteisiä toimintamuotoja lastensuojelun ja perheneuvolan kautta, ja tämä moniammatillisuus on kaiken perusta tässä työssä jo nyt, ja sitä jatketaan edelleen.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos apulaispormestari Vieruselle tästä vastauksesta.

Tähän hallituksen lakiesitykseenhän sisältyy nimenomaan tämä, että tämä kasvatus- ja perheneuvonta, joka lakkautetaan lakisääteisenä palveluna, integroidaan uuteen niin sanottuun lapsiperhepalveluun, jonka apulaispormestari Vierunen tässä myöskin nosti esiin, mutta siinä ei enää ole sitten lain mukaan tätä velvoitetta moniammatillisuuteen.

Eli olin erittäin iloinen kuullessani, että Helsinki aikoo sen säilyttää, mutta toivon, että tästä tullaan pitämään tiukasti kiinni, koska tämä on nimenomaan se haaste ja ongelma tässä hallituksen oletettavassa esityksessä, jossa tämä tullaan toteuttamaan niin, että tämä kasvatus- ja perheneuvonta lakkautetaan, että se integroidaan tähän uuteen lapsiperhepalveluun. Eli jos me halutaan säilyttää se sellaisena kuin se on ollut, niin se edellyttää Helsingiltä myöskin sitä, että siihen resursoidaan, koska meiltä viedään siitä rahat pois.