Kaupunginvaltuusto · 10.6.2026

Valtuutettu Sandra Hagmanin aloite yhteisöllisestä neuvolatoiminnasta Helsinkiin

  • Diaarinumero: HEL 2025-015849
  • Esittelijä: Kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi. Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen: | Päättäessään asiasta valtuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta lisätä neuvolan ja perheneuvolan yhteistyötä lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi osana kehitettävää yhteisöllistä neuvolatoimintaa.(Sandra Hagman)

Ehdotukset

Toivomusponsi Hyväksytty

Valtuutettu Sandra Hagman ehdotti valtuutettu Minja Koskelan kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen: Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin kaupunginhallituksen ehdotuksen.

Ehdottaja: Sandra Hagman

Äänestykset

Äänestys 1

Jaa tarkoittaa: Valtuutettu Sandra Hagmanin ehdottama toivomusponsi
Ei tarkoittaa: Vastustaa
  • Jaa 72
  • Ei 1
  • Tyhjä 11
  • Poissa 1

Tulos: Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Sandra Hagmanin ehdottaman toivomusponnen.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 15000
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä 21000
Vihreä valtuustoryhmä 14020
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 3001
Keskustan valtuustoryhmä 2000
Kokoomuksen valtuustoryhmä 15150
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 2000
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 0040
Kaikki äänet (85)
JäsenÄäni
Paavo ArhinmäkiVAS Jaa
Mia HaglundVAS Jaa
Sandra HagmanVAS Jaa
Titta HiltunenVAS Jaa
Veronika HonkasaloVAS Jaa
Natalia KallioVAS Jaa
Maija KarhunenVAS Jaa
Jenny KasongoVAS Jaa
Mai KiveläVAS Jaa
Minja KoskelaVAS Jaa
Silvia ModigVAS Jaa
Sami MuttilainenVAS Jaa
Riku NieminenVAS Jaa
Alma TuuvaVAS Jaa
Pinja VuorinenVAS Jaa
Hilkka AhdeSDP Jaa
Mahad AhmedSDP Jaa
Pentti ArajärviSDP Jaa
Nita AusteroSDP Jaa
Tuula HaatainenSDP Jaa
Ahmad HassanSDP Jaa
Eveliina HeinäluomaSDP Jaa
Sari HelinSDP Jaa
Jenni HjeltSDP Jaa
Ville JalovaaraSDP Jaa
Miapetra Kumpula-NatriSDP Jaa
Johanna LaisaariSDP Jaa
Ville MerinenSDP Jaa
Silja PaavolaSDP Jaa
Abdifatah QaajeSDP Jaa
Krishna RegmiSDP Jaa
Minna SalminenSDP Jaa
Ilkka TaipaleSDP Jaa
Niilo ToivonenSDP Jaa
Erkki TuomiojaSDP Jaa
Antti VuorelaSDP Jaa
Maria AarnilinnaVIHR Jaa
Alviina AlametsäVIHR Jaa
Outi Alanko-KahiluotoVIHR Jaa
Riina BhatiaVIHR Jaa
Fatim DiarraVIHR Jaa
Mari HolopainenVIHR Jaa
Shawn HuffVIHR Jaa
Otso KivekäsVIHR Jaa
Tuuli KousaVIHR Jaa
Matti LehtoVIHR Jaa
Minna LindgrenVIHR Jaa
Johanna NuortevaVIHR Jaa
Amanda PasanenVIHR (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) Tyhjä
Suvi PulkkinenVIHR Jaa
Anni SinnemäkiVIHR (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) Tyhjä
Reetta VanhanenVIHR Jaa
Sandelin Silja BorgarsdóttirRKP Jaa
Nora GrotenfeltRKP Jaa
Björn MånssonRKP Poissa
Marcus RantalaRKP Jaa
Tiina HalttunenKESK Jaa
Terhi PeltokorpiKESK Jaa
Harry BogomoloffKOK Jaa
Maaret CastrénKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) Tyhjä
Veli-Pekka DufvaKOK Jaa
Juha HakolaKOK Jaa
Atte KalevaKOK Jaa
Arja KarhuvaaraKOK Jaa
Otto MeriKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) Ei
Seija MuurinenKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) Tyhjä
Matti NiiranenKOK Jaa
Matias PajulaKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) Tyhjä
Jenni PajunenKOK Jaa
Jaana PelkonenKOK Jaa
Janne RauramoKOK Jaa
Risto RautavaKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) Tyhjä
Mirita SaxbergKOK Jaa
Seida SohrabiKOK Jaa
Petri SuhonenKOK Jaa
Nina SuomalainenKOK Jaa
Minni TakalaKOK Jaa
Maarit VierunenKOK Jaa
Mikael VuorinenKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) Tyhjä
Mika EbelingKD Jaa
Eija-Riitta Korhola-DunderfeltKD Jaa
Mika MeranoPS Tyhjä
Tom PackalénPS Tyhjä
Mika RaatikainenPS Tyhjä
Wille RydmanPS Tyhjä

Keskustelu

7 puheenvuoroa valtuuston keskustelupöytäkirjasta. Keskustelupöytäkirja (PDF)

Valtuutettu Sandra Hagman Sanotaan tähän aloitteeseen nyt saatesanoiksi se, että lähisuhdeväkivalta, siis myös lasten kokema ja todistama väkivalta, on lisääntynyt…

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Sanotaan tähän aloitteeseen nyt saatesanoiksi se, että lähisuhdeväkivalta, siis myös lasten kokema ja todistama väkivalta, on lisääntynyt 20 prosenttia viime vuodesta. Sanotaan saatesanoiksi myös se, että alle kolmevuotiaiden huostaanotot on lisääntyneet 10 prosenttia viime vuodesta. Ja myös se saatesanoiksi, että me suomalaiset vanhemmat olemme maailman väsyneimpiä ja yksinäisimpiä. About tällaisista syistä tein tämän aloitteen, jossa lähdettäisiin toteuttamaan yhteisöllistä neuvolatoimintaa Helsingissä. Idea tuli Sydneystä, jossa tällaiseen panostetaan niin, että jo raskausaikana kootaan samassa odotusvaiheessa olevat perheet yhteen, ja he voivat sitten aloittaa sitä polkua odottamisen ja pikkulapsivaiheen kanssa yhdessä. Ei tarvinnut lähteä periaatteessa Sydneystä. Sain myöhemmin kuulla, että Tampereellakin tehdään tällaista, niin voisi ehkä meilläkin tätä skarpimmin vielä lähteä toteuttamaan.

Tämä aloitevastaushan oli positiivinen. Haluttiin sanoa, että tätä halutaan edistää, mutta ne konkreettiset toimet jäivät ehkä vielä aika ohueksi. Ajateltiin ehkä tässä aloitevastauksessa, että se riittää, että me ohjataan vaikka Mannerheimin Lastensuojeluliittoon tai me ohjataan leikkipuistotoimintaan. Mutta sehän ei ole sama asia kuin se, että oikeasti otetaan koko se samassa elämänvaiheessa oleva porukka, laitetaan ne yhteen. Se sekoittaa myös eritaustaisia perheitä, eri sosioekonomisessa asemassa olevia perheitä ja näin poispäin paljon tehokkaammin. Eli tähän toivon kyllä vielä, että satsataan niin kuin sotepe-lautakunnassa ja kaupunginhallituksessakin tällaista poliittista tahtotilaa on ollut.

Meillä on nyt siis se pieni kokeilu siinä kuuden kuukauden kohdalla, jossa tehdään ryhmämuotoinen neuvolatapaaminen, jossa 12 perhettä about kohtaa. Siellä keskustellaan syömisestä, nukkumisesta ja liikkumisesta. Mun raskaana oleva tytär sanoi, että se on aivan liian vähän aivan liian myöhään, koska sehän on vaan aika tekninen tilanne, että siinä ollaan sitten ihmettelemässä. Aika sellaisia myös ehkä vertailujuttuja, koska ei tunneta toisia eikä ole sitä luottamusta, mikä olisi voinut syntyä, jos olisi jo raskausaikana se yhteys näiden ihmisten välillä syntynyt. Neuvolastrategiassa, muistan, vasta olemme kirjanneet siitä, että tätä yhteisöllistä neuvolatoimintaa kehitetään. Nyt siihen on tosiaankin tämän aloitteen myötä tullut tällaista tahtotilaa.

Toinen asia. Mä olen tehnyt tähän myös ponnen. Se koskee neuvolan ja perheneuvolan yhteistyön tiivistämistä. Me tiedetään, että perheneuvolassa on valtavasti moniammatillista osaamista, menetelmäosaamista, jota voitaisiin paljon enemmän käyttää myös tässä yhteisöllisessä neuvolatoiminnassa apuna. Eli sieltä voitaisiin tulla ryhmään kertomaan vaikka niistä parisuhteen vuorovaikutuksen haasteista taikka ruutuajasta ja sen merkityksestä tai milloin mistäkin, mikä on siinä ikävaiheessa ja elämäntilanteessa merkittävää. Eli olen tehnyt tällaisen ponnen, jossa edellytetään selvitettävän mahdollisuutta lisätä neuvolan ja perheneuvolan yhteistyötä lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi osana kehitettävää yhteisöllistä neuvolatoimintaa.

Kiitoksia.

Valtuutettu Minja Koskela Ensinnäkin haluan kannattaa tätä valtuutettu Hagmanin pontta. Ja toiseksi tähän ponteen ja ylipäänsä asiaan liittyen haluan nostaa tässä…

Kiitos, puheenjohtaja.

Ensinnäkin haluan kannattaa tätä valtuutettu Hagmanin pontta.

Ja toiseksi tähän ponteen ja ylipäänsä asiaan liittyen haluan nostaa tässä kohtaa esiin myös huomion siitä, että hallitus on osana sosiaalihuollon säästöjä lakkauttamassa perheneuvolasta tällä hetkellä lakisääteisen kasvatus- ja perheneuvonnan, jossa on siis tehty moniammatillista erittäin tärkeää yhteistyötä yhdessä psykologin ja sosiaalityöntekijän kanssa. Nyt tämä moniammatillisuus on poistumassa sieltä. Tällä haetaan 8,6 miljoonan euron säästöjä. Tämä tulee koskemaan tietenkin myöskin Helsinkiä, mutta Helsinki voi valita, että jatketaan tätä moniammatillisuutta niin, että säilytetään tämä kasvatus- ja perheneuvonta sellaisena kuin se on tähän astikin ollut. Tässä kohtaa haluaisin vedota laajasti tähän saliin ja kanssavaltuutettuihin siitä, että yhdessä pyrkisimme toimimaan niin, että tämä kasvatus- ja perheneuvonta todella säilyisi osana tätä Helsingin sosiaalityötä, koska se on erittäin tärkeä osa sitä perheiden palvelua, jossa voi saada kuitenkin suhteellisen matalalla kynnyksellä apua lapsiperheissä ja nuorten kanssa kamppailevien vanhempien avuksi, jos on jotain sellaista murrosikään liittyvää esimerkiksi, mihin tarvitsee apua ja tukea. Eli toivon, että Helsinki myös tässä tapauksessa osoittaa, että olemme maamme hallitusta parempia suhteessa siihen, että miten lapset ja nuoret voivat.

Valtuutettu Johanna Nuorteva Tästä keskustelimmekin sotepe-lautakunnassa ja haikailimme myös vähän sen perään, mitä Helsingissä on aikaisemmin ollut. Tänä vuonna 18…

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos valtuutettu Hagmanille hyvästä aloitteesta.

Tästä keskustelimmekin sotepe-lautakunnassa ja haikailimme myös vähän sen perään, mitä Helsingissä on aikaisemmin ollut. Tänä vuonna 18 täyttävää esikoistani odottaessa Helsingissä oli vielä käytössä neuvoloiden järjestämä perhe- ja synnytysvalmennus, jota toteutettiin leikkipuistojen tiloissa. Tämä oli tapa tuoda alueen perheitä yhteen. Tehokas tapa myös valmennukseen, kun saatiin paljon perheitä samaan paikkaan, ja niistä muodostui verkostoja parhaimmillaan moniksi vuosiksi eteenpäin. Jossain vaiheessa Helsinki päätti tämän toiminnan ajaa alas. Tulkitsin, että aika samankaltaista toimintaa, mikä Helsingissä on aikaisemmin toiminut tosi hyvin, nyt Hagmanin aloitteessakin toivotaan takaisin. Ei tarvitse edes lähteä Sydneyhyn, vaan pakittaa 18 vuotta Helsingistä taaksepäin. Meillä on ollut äärimmäisen hyvin toimivia systeemejä täällä.

Toivon, että tämä nyt saa tuulta alleen vähän. Kuten lautakunnassa välitimme toivetta virkakunnalle eteenpäin, että täytyy lähteä kehittämään ja suunnittelemaan nyt myös tämäntyyppisen toiminnan palauttamista Helsinkiin. Kannatan ponsiesitystä.

Kiitos.

Valtuutettu Maria Aarnilinna Ja kiitos valtuutettu Hagmanille erinomaisesta aloitteesta. Otin puheenvuoron oikeastaan sen takia, että halusin vielä painottaa ja…

Kiitos, puheenjohtaja.

Ja kiitos valtuutettu Hagmanille erinomaisesta aloitteesta.

Otin puheenvuoron oikeastaan sen takia, että halusin vielä painottaa ja alleviivata sitä, mitä valtuutettu Hagman tuossa omassa puheenvuorossaan toi esille. Eli vaikka tämä aloitevastaus onkin sinänsä oikein positiivinen ja nämä järjestöt, joita tässä luetellaan, tekevät oikein tärkeitä työtä, niin mä itse ehkä koen, että tämä menee vähän ohi siitä, mikä tässä on ollut tämä alkuperäinen tarkoitus ja ajatus. Eli nimenomaan siitä, että miten me pystytään tuomaan odottavat äidit ja perheet yhteen jo raskausaikana niin, että sellaisia aitoja yhteyksiä pystyy muodostamaan ja ne pystyisivät kantamaan parhaimmillaan sen koko lapsuusajan läpi. Siihenhän ei välttämättä tarvita näitä järjestöjä, vaan silloin se on nimenomaan neuvolatoiminnan kehittämistä yhteisöllisemmäksi. Eli ehkä tässä tällaista evästystä, että mikäli näitä aloitteen tavoitteita lähdetään edistämään, niin kuin lähdetäänkin tämän jälkeen, niin se painopiste olisi nimenomaan siinä neuvolan omissa toiminnoissa.

Kiitos.

Valtuutettu Veronika Honkasalo Nyt kun huomaan, että soten apulaispormestari Vierunen on täällä salissa, niin ehkä hän voisi Helsingin osalta nyt vastata kysymykseen…

Kiitos, puheenjohtaja.

Nyt kun huomaan, että soten apulaispormestari Vierunen on täällä salissa, niin ehkä hän voisi Helsingin osalta nyt vastata kysymykseen siitä, että tuleehan Helsinki säilyttämään tämän perheneuvolatoiminnan, koska nyt on todella iso huoli siitä, että kun maan hallitus on sen lakisääteisyyden sieltä tosiaan poistamassa, niin sitten jää ikään kuin hyvinvointialueiden ja kuntien varaan se, että löytyykö resursseja pyörittää tätä perheneuvolatoimintaa.

Monet alan ammattilaiset ovat vedonneet, sekä psykologit että sosiaalityöntekijät ovat vedonneet sen puolesta, että tätä perheneuvolatoimintaa ei ajettaisi alas. Tämä on vuosikymmeniä Suomessa toiminut nimenomaan sellainen matalan kynnyksen palvelu, jolla pystytään puuttumaan varhaisessa vaiheessa, kun sitä oireilua alkaa tulla.

Perheneuvolatoimintaan voi osallistua eri kokoonpanoissa perheessä joko vanhemmat yhdessä tai sitten lapsen kanssa ja eri perheenjäsenet vuorotellen, ja voidaan konsultoida myös lääkäriä tarvittaessa. Tämä on just sellaista erittäin hyvää toimintaa, jolla estetään se, että ongelmat kroonistuvat. Jos apulaispormestari voisi tähän vastata, niin se olisi erittäin hienoa. Tiedetään sitten, että pitääkö tässä ryhtyä johonkin muihin toimenpiteisiin.

Apulaispormestari Maarit Vierunen Vastaan puheenvuoroni lopuksi tähän kysymykseen, mutta kiitos tästä aloitteesta. Me tiedetään, että vanhempien jaksamisen tukeminen ja…

Kiitos, puheenjohtaja.

Vastaan puheenvuoroni lopuksi tähän kysymykseen, mutta kiitos tästä aloitteesta.

Me tiedetään, että vanhempien jaksamisen tukeminen ja perheiden yksinäisyyden vähentäminen, vertaissuhteiden vahvistaminen sekä lasten hyvinvoinnin edistäminen on tavoitteita, joita meidän tulee ilman muuta kaupungissa edistää määrätietoisesti.

Meidän Helsingin neuvolapalvelut ovat jo nykyisin osa tätä laajaa perhekeskusmallia, jonka keskeisenä tavoitteena on tarjota lapsiperheille oikea-aikaista, monialaista ja yhteisöllistä tukea. Meidän neuvolat eivät siis toimi irrallisena palveluina, vaan tiiviissä yhteistyössä meidän sosiaalipalvelujen, varhaiskasvatuksen, erikoissairaanhoidon sekä meidän lukuisten järjestötoimijoiden kanssa. Juuri tällainen yhteistyö mahdollistaa perheiden kokonaisvaltaisen tukemisen heidän erilaisissa elämäntilanteissaan. Meidän neuvoloissa järjestetään jo nyt erilaista ryhmämuotoista toimintaa, perhevalmennusta sekä erilaisia vanhempainryhmiä. Perhekeskuksissa tarjotaan lisäksi matalan kynnyksen toimintaa ja vertaistukea. Tämän lisäksi meillä on perhekahviloita, leikkipuistotoimintaa ja näitä järjestöjen toteuttamia palveluita. Eli käytännössä monet tässä aloitteessa esitetyt toimintamallit ovat jo osa meidän palvelujärjestelmää. Haaste ehkä tällä hetkellä on ei niinkään se palveluiden puuttuminen, vaan se, miten me niistä viestitään, että meidän kaikki perheet tietäisivät, mitä palveluita meillä on ja miten niiden piiriin pääsee. On myös tärkeää tietysti tunnistaa, että meillä Helsingissä meidän perheiden tarpeet ovat hyvin erilaisia. Osa vanhemmista hyötyy tällaisesta ryhmämuotoisesta toiminnasta ja vertaistuesta, kun osa varmasti tarvitsee enemmänkin sitä yksilöllistä tukea tai joustavia digitaalisia palveluita. Siksi meidän täytyy palvelujen kehittämisessä säilyttää monipuolisuus ja mahdollisuus erilaisiin perheiden, lasten ja vanhempien osallistumistapoihin. Sitten tämä lopussa esitetty kysymys. Meillä ei ole tarkoitus Helsingissä lopettaa kasvatus- ja perheneuvolan palveluja sellaisenaan, vaan koota ne yhteen toisenlaiseen kokonaisuuteen muiden lapsiperhepalvelujen kanssa. Muun muassa vauvaperhetyöpariterapia jatkuu. Me saadaan yhteisiä toimintamuotoja lastensuojelun ja perheneuvolan kautta, ja tämä moniammatillisuus on kaiken perusta tässä työssä jo nyt, ja sitä jatketaan edelleen.

Kiitos.

Valtuutettu Minja Koskela · vastauspuheenvuoro Tähän hallituksen lakiesitykseenhän sisältyy nimenomaan tämä, että tämä kasvatus- ja perheneuvonta, joka lakkautetaan lakisääteisenä…

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos apulaispormestari Vieruselle tästä vastauksesta.

Tähän hallituksen lakiesitykseenhän sisältyy nimenomaan tämä, että tämä kasvatus- ja perheneuvonta, joka lakkautetaan lakisääteisenä palveluna, integroidaan uuteen niin sanottuun lapsiperhepalveluun, jonka apulaispormestari Vierunen tässä myöskin nosti esiin, mutta siinä ei enää ole sitten lain mukaan tätä velvoitetta moniammatillisuuteen.

Eli olin erittäin iloinen kuullessani, että Helsinki aikoo sen säilyttää, mutta toivon, että tästä tullaan pitämään tiukasti kiinni, koska tämä on nimenomaan se haaste ja ongelma tässä hallituksen oletettavassa esityksessä, jossa tämä tullaan toteuttamaan niin, että tämä kasvatus- ja perheneuvonta lakkautetaan, että se integroidaan tähän uuteen lapsiperhepalveluun. Eli jos me halutaan säilyttää se sellaisena kuin se on ollut, niin se edellyttää Helsingiltä myöskin sitä, että siihen resursoidaan, koska meiltä viedään siitä rahat pois.

Asiakirjan teksti

Käsittely

Toivomusponsi Valtuutettu Sandra Hagman ehdotti valtuutettu Minja Koskelan kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen: | Päättäessään asiasta valtuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta lisätä neuvolan ja perheneuvolan yhteistyötä lapsiperheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi osana kehitettävää yhteisöllistä neuvolatoimintaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin kaupunginhallituksen ehdotuksen. 3 äänestys Valtuutettu Sandra Hagmanin ehdottama toivomusponsi JAA, vastustus EI JAA-ehdotus: Valtuutettu Sandra Hagmanin ehdottama toivomusponsi EI-ehdotus: Vastustaa Jaa-äänet: 72 Maria Aarnilinna, Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Nita Austero, Riina Bhatia, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Veli-Pekka Dufva, Mika Ebeling, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Sandra Hagman, Juha Hakola, Tiina Halttunen, Ahmad Hassan, Eveliina Heinäluoma, Sari Helin, Titta Hiltunen, Jenni Hjelt, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Ville Jalovaara, Atte Kaleva, Natalia Kallio, Maija Karhunen, Arja Karhuvaara, Jenny Kasongo, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Eija-Riitta Korhola-Dunderfelt, Minja Koskela, Tuuli Kousa, Miapetra Kumpula-Natri, Johanna Laisaari, Matti Lehto, Minna Lindgren, Ville Merinen, Silvia Modig, Sami Muttilainen, Riku Nieminen, Matti Niiranen, Johanna Nuorteva, Silja Paavola, Jenni Pajunen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Suvi Pulkkinen, Abdifatah Qaaje, Marcus Rantala, Janne Rauramo, Krishna Regmi, Minna Salminen, Mirita Saxberg, Seida Sohrabi, Petri Suhonen, Nina Suomalainen, Ilkka Taipale, Minni Takala, Niilo Toivonen, Erkki Tuomioja, Alma Tuuva, Reetta Vanhanen, Maarit Vierunen, Antti Vuorela, Pinja Vuorinen Ei-äänet: 1 Otto Meri Tyhjä: 11 Maaret Castren, Mika Merano, Seija Muurinen, Tom Packalen, Matias Pajula, Amanda Pasanen, Mika Raatikainen, Risto Rautava, Wille Rydman, Anni Sinnemäki, Mikael Vuorinen Poissa: 1 Björn Månsson Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Sandra Hagmanin ehdottaman toivomusponnen.

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Valtuutettu Sandra Hagman ja 25 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingissä kokeillaan yhteisöllistä neuvolatoimintaa osana äitiysneuvola- ja vauvavuoden neuvolapalveluita. Aloite on liitteenä 1. Kaupunginhallitus toteaa, että valtuustoaloite on kannatettava, vaikka monet aloitteessa esitetyt yhteisöllisen ja perheiden hyvinvointia vahvistavat toiminnat toteutuvat jo Helsingin perhekeskusten ja järjestöjen toiminnassa. Neuvolatoiminta osana Helsingin perhekeskusmallia Helsingin neuvolatoiminta on tiiviisti osa perhekeskusmallia, jossa lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Tavoitteena on tarjota perheille oikea-aikaista, sujuvaa ja monialaista tukea sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vanhemmuutta paikallisesti. Sydneyssä yhteisöllinen neuvolatoiminta on onnistunut erityisesti vanhempainryhmissä, joissa ensisynnyttäjät saavat sekä vertaistukea että ammattilaistukea vastasyntyneiden vauvojen kanssa. Ryhmätoiminta on vähentänyt äitien yksinäisyyttä, vahvistanut sosiaalisia verkostoja, lisännyt vanhemmuuden itsevarmuutta ja taitoja sekä normalisoinut arjen haasteita, kuten imetyksen ongelmia. Näin yhteisöllinen neuvolatoiminta on lisännyt perheiden ja alueiden hyvinvointia ja ehkäissyt eriarvoisuutta. Toiminnan sisältö vastaa pitkälti Helsingin perhekeskustoimintaa, joissa lapsiperheiden tarvitsemat palvelut on koottu neljään (4) fyysiseen ja kolmeen (3) verkostomaiseen perhekeskukseen. Fyysisissä perhekeskuksissa palvelut saa saman katon alta ja verkostomaisissa eri toimipisteistä lähialueilla. Helsingissä neuvolat toimivat tiiviissä yhteistyössä varhaiskasvatuksen, sosiaalipalvelujen, erikoissairaanhoidon ja järjestöjen kanssa, jolloin perheiden tarpeisiin voidaan vastata kokonaisvaltaisesti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Neuvolapalvelut sisältävät sekä yksilö- että ryhmämuotoista toimintaa, joka tukee vanhempien jaksamista ja tarjoaa vertaistukea. Yksilövastaanotoilla asiakas saa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Ryhmäneuvolatoimintaa järjestetään esimerkiksi kuuden (6) kuukauden iässä suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja Itäkadun perhekeskuksessa myös somaliksi. Lisäksi tarjolla on ryhmämuotoista perhevalmennusta, jossa käsitellään vanhemmuuden teemoja ja jaetaan tietoa matalan kynnyksen palveluista, kuten perhekahviloista ja leikkipuistoista. Tätä toimintaa markkinoidaan infonäytöillä neuvoloiden odotustiloissa ja perhekahviloiden tiloissa sekä sosiaalisen median, Instagramin kautta, ja erilaisissa kirjallisissa materiaaleissa. Käytännössä palvelut ja yhteisöllinen toiminta eivät kuitenkaan aina tavoita perheitä riittävän hyvin, vaikka neuvolat ja perhekeskukset ovat fyysisesti helposti saavutettavia ja vastaavat hyvin perheiden palvelutarpeisiin. Perhekeskusten tila-ajanvarausjärjestelmän avulla voidaan tarjota järjestöille tiloja, mikä tukee yhteisöllisyyden vahvistumista ja monipuolistaa vanhemmille tarjolla olevaa vertaistukea. Samalla on tärkeää tunnistaa ja kehittää kasvokkaisten ryhmien rinnalle myös muita tuen ja yhteisöllisyyden muotoja, sillä kaikki perheet eivät hakeudu aktiivisesti ryhmätoimintaan. Tämä näkyy esimerkiksi leikkipuistotoiminnassa, johon neuvolan asiakasperheet eivät ole osallistuneet toivotulla tavalla, vaikka toimintaa on tuotu esiin ryhmäohjauksessa ja viestinnässä. Tämä viittaa siihen, että palveluiden saavutettavuutta ja houkuttelevuutta on tarpeen kehittää edelleen erilaisten perheiden tarpeet ja osallistumisen tavat huomioiden. Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja järjestöjen kanssa Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö on keskeinen osa lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja hyvinvointia tukevia palveluja Helsingissä. Varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittavat kuntaa ja hyvinvointialuetta tekemään yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa lapsen palvelutarpeiden arvioimiseksi ja toteuttamiseksi. Helsingin neuvolat ja perhekeskukset tekevät jo vakiintunutta yhteistyötä järjestöjen, kuten MLL:n vanhemmuuden ABC-ryhmät, Väestöliiton parisuhdeneuvonta, Imetyksen tuki ry:n imetysryhmät sekä ÄIMÄ ry:n synnytysmasennuksen tuen kanssa. Järjestöjen erityisosaaminen, isien masennus (Miessakit), kahden kulttuurin perheet (Familia), ruotsinkieliset perheet (Folkhälsan), täydentävät neuvolan palveluja kattavasti erilaisille perheille. Yhteistyö järjestöjen kanssa on joustavaa ja tukea vanhemmille voidaan räätälöidä ja kehittää vanhempien ja lasten tarpeiden mukaisesti. Helsingin kaupunki tukee järjestökumppaneita myös myöntämällä avustuksia neuvolapalveluja tukevaan toimintaan. Avustusten kautta järjestöt ovat voineet palkata myös työntekijöitä toteuttamaan perhekahvilatoimintaa perhekeskuksissa. Myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) tukee neuvoloiden kumppanijärjestöjä avustuksilla. Vanhemmilla on mahdollisuus löytää matalan kynnyksen vertaistukea perhekeskusten perhekahviloista ja ryhmistä, jotka toimivat jo viikoittain Kallion, Kampin ja Itäkatujen perhekeskuksissa. MLL:n ammatillisesti ohjattu perhekahvilatoiminta mahdollistaa koulutetun työntekijän tuen perhekahvilatoimintaan osallistuville vanhemmille. MLL:n perhekahvilat toimivat kaikissa perhekeskuksissa. Myös Helsingissä toimiva MLL:n perhetalo Unikko sekä ME-säätiön Me-talo mahdollistavat monipuolista toimintaa vanhemmille yhteistyössä eri järjestöjen ja kaupungin toimijoiden kanssa. Helsingin kaupunki järjestää lapsiperheille ohjattua toimintaa myös leikkipuistoissa, joissa järjestetään vauvaperheohjausta neuvolan perhevalmennuksen jatkoksi. Vauvaperheiden osallistuminen leikkipuistojen ohjattuun toimintaan on kuitenkin melko vähäistä. Neuvoloissa tästä valmennuskerrasta tiedotetaan perhevalmennusprosessin yhteydessä, neuvoloiden info -näytöillä ja terveydenhoitajien vastaanotoilla. Johtopäätökset Yhteisöllisen neuvolatoiminnan kehittäminen on kannatettavaa ja tulisi kehittää keinoja, joilla kaikille perheille saadaan tieto sekä yhteisöllisestä perhevalmennuksesta että yhteisöllisestä neuvolatoiminnasta. Lisäksi perhekeskustoimijoiden ja järjestöjen yhteistyön koordinointi ja mainostaminen kaupungin neuvoloissa on kannatettavaa. Olemassa olevaa verkosto- ja ryhmämuotoista toimintaa vahvistetaan sekä sen vaikutuksia perheiden hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen arvioidaan systemaattisesti, jotta toiminnan merkitys ja hyödyt tulevat selkeämmin esiin. Jatkossa on tärkeää lisätä järjestöjen ja muiden lapsi- ja perhetoimijoiden läsnäoloa perhekeskuksissa. Lapsiperheet käyttävät tiloja jo valmiiksi, ja ne ovat heille helposti saavutettavia. Näin perhekeskusten palvelukokonaisuutta voidaan kehittää entistä vahvemmin suuntaan, joka tukee perheiden hyvinvointia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Terveys- ja hyvinvointivaikutusten sekä lapsivaikutusten arviointi Yhteisöllinen neuvolatoiminta tukee perheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja sosiaalisia kohtaamisia jo raskausvaiheesta lähtien. Se vahvistaa vanhempien mielenterveyttä vähentämällä yksinäisyyttä ja edistää alueellista yhteisöllisyyttä matalan kynnyksen palveluilla. Lapset hyötyvät vanhempien vahvemmista verkostoista, mikä parantaa kehityksellistä tasa-arvoa ja palvelujen kokonaisvaltaista hyödyntämistä. Toimivalta ja saadut lausunnot Asiasta on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen. Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunginvaltuusto 27.05.2026 § 170

HEL 2025-015849 T 00 00 03 Päätös Kaupunginvaltuusto pani asian pöydälle. Esittelijä Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus 11.05.2026 § 350

HEL 2025-015849 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 28.04.2026 § 113

HEL 2025-015849 T 00 00 03 Lausunto Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Sandra Hagmanin ja 25 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien yhteisöllistä neuvolatoimintaa Helsingissä: “Aloitteessa ehdotetaan, että Helsingissä käynnistettäisiin kokeilu yhteisöllisestä neuvolatoiminnasta osana äitiys‑ ja lastenneuvolapalveluita. Tavoitteena on vahvistaa perheiden hyvinvointia ja alueellista yhteisöllisyyttä siten, että neuvoloissa järjestetään tilaisuuksia, joihin saman alueen ja saman ajanjakson perheet voivat osallistua, tutustua toisiinsa, saada tietoa ja keskustella vanhemmuuteen liittyvistä teemoista. Toimintaa voitaisiin toteuttaa ryhmätyön keinoin yhteistyössä leikkipuistotoiminnan ja järjestöjen kanssa. Tutkimusten mukaan monet vanhemmat kokevat yksinäisyyttä ja tukiverkostojen puutetta, erityisesti kun läheiset ovat kaukana. Neuvola tavoittaa lähes kaikki perheet, ja on siksi luonteva ympäristö yhteisöllisen tuen lisäämiseen. Yhteisöllinen neuvolatoiminta voisi lisätä perheiden ja alueiden hyvinvointia, vahvistaa sosiaalisia suhteita ja ehkäistä eriarvoisuutta, kuten myös Sydneyssä on osoitettu. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että valtuustoaloite on kannatettava, vaikka monet aloitteessa esitetyt yhteisöllisen ja perheiden hyvinvointia vahvistavat toiminnat toteutuvat jo Helsingin perhekeskusten ja järjestöjen toiminnassa. Neuvolatoiminta osana Helsingin perhekeskusmallia Helsingin neuvolatoiminta on tiiviisti osa perhekeskusmallia, jossa lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Tavoitteena on tarjota perheille oikea-aikaista, sujuvaa ja monialaista tukea sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vanhemmuutta paikallisesti. Sydneyssä yhteisöllinen neuvolatoiminta on onnistunut erityisesti vanhempainryhmissä, joissa ensisynnyttäjät saavat sekä vertaistukea että ammattilaistukea vastasyntyneiden vauvojen kanssa. Ryhmätoiminta on vähentänyt äitien yksinäisyyttä, vahvistanut sosiaalisia verkostoja, lisännyt vanhemmuuden itsevarmuutta ja taitoja sekä normalisoinut arjen haasteita, kuten imetyksen ongelmia. Näin yhteisöllinen neuvolatoiminta on lisännyt perheiden ja alueiden hyvinvointia ja ehkäissyt eriarvoisuutta. Toiminnan sisältö vastaa pitkälti Helsingin perhekeskustoimintaa, joissa lapsiperheiden tarvitsemat palvelut on koottu neljään (4) fyysiseen ja kolmeen (3) verkostomaiseen perhekeskukseen. Fyysisissä perhekeskuksissa palvelut saa saman katon alta ja verkostomaisissa eri toimipisteistä lähialueilla. Helsingissä neuvolat toimivat tiiviissä yhteistyössä varhaiskasvatuksen, sosiaalipalvelujen, erikoissairaanhoidon ja järjestöjen kanssa, jolloin perheiden tarpeisiin voidaan vastata kokonaisvaltaisesti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Neuvolapalvelut sisältävät sekä yksilö- että ryhmämuotoista toimintaa, joka tukee vanhempien jaksamista ja tarjoaa vertaistukea. Yksilövastaanotoilla asiakas saa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Ryhmäneuvolatoimintaa järjestetään esimerkiksi kuuden (6) kuukauden iässä suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja Itäkadun perhekeskuksessa myös somaliksi. Lisäksi tarjolla on ryhmämuotoista perhevalmennusta, jossa käsitellään vanhemmuuden teemoja ja jaetaan tietoa matalan kynnyksen palveluista, kuten perhekahviloista ja leikkipuistoista. Tätä toimintaa markkinoidaan infonäytöillä neuvoloiden odotustiloissa ja perhekahviloiden tiloissa sekä sosiaalisen median, Instagramin kautta, ja erilaisissa kirjallisissa materiaaleissa. Käytännössä palvelut ja yhteisöllinen toiminta eivät kuitenkaan aina tavoita perheitä riittävän hyvin, vaikka neuvolat ja perhekeskukset ovat fyysisesti helposti saavutettavia ja vastaavat hyvin perheiden palvelutarpeisiin. Perhekeskusten tila-ajanvarausjärjestelmän avulla voidaan tarjota järjestöille tiloja, mikä tukee yhteisöllisyyden vahvistumista ja monipuolistaa vanhemmille tarjolla olevaa vertaistukea. Samalla on tärkeää tunnistaa ja kehittää kasvokkaisten ryhmien rinnalle myös muita tuen ja yhteisöllisyyden muotoja, sillä kaikki perheet eivät hakeudu aktiivisesti ryhmätoimintaan. Tämä näkyy esimerkiksi leikkipuistotoiminnassa, johon neuvolan asiakasperheet eivät ole osallistuneet toivotulla tavalla, vaikka toimintaa on tuotu esiin ryhmäohjauksessa ja viestinnässä. Tämä viittaa siihen, että palveluiden saavutettavuutta ja houkuttelevuutta on tarpeen kehittää edelleen erilaisten perheiden tarpeet ja osallistumisen tavat huomioiden. Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja järjestöjen kanssa Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö on keskeinen osa lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja hyvinvointia tukevia palveluja Helsingissä. Varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittavat kuntaa ja hyvinvointialuetta tekemään yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa lapsen palvelutarpeiden arvioimiseksi ja toteuttamiseksi. Helsingin neuvolat ja perhekeskukset tekevät jo vakiintunutta yhteistyötä järjestöjen, kuten MLL:n vanhemmuuden ABC-ryhmät, Väestöliiton parisuhdeneuvonta, Imetyksen tuki ry:n imetysryhmät sekä ÄIMÄ ry:n synnytysmasennuksen tuen kanssa. Järjestöjen erityisosaaminen, isien masennus (Miessakit), kahden kulttuurin perheet (Familia), ruotsinkieliset perheet (Folkhälsan), täydentävät neuvolan palveluja kattavasti erilaisille perheille. Yhteistyö järjestöjen kanssa on joustavaa ja tukea vanhemmille voidaan räätälöidä ja kehittää vanhempien ja lasten tarpeiden mukaisesti. Helsingin kaupunki tukee järjestökumppaneita myös myöntämällä avustuksia neuvolapalveluja tukevaan toimintaan. Avustusten kautta järjestöt ovat voineet palkata myös työntekijöitä toteuttamaan perhekahvilatoimintaa perhekeskuksissa. Myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) tukee neuvoloiden kumppanijärjestöjä avustuksilla. Vanhemmilla on mahdollisuus löytää matalan kynnyksen vertaistukea perhekeskusten perhekahviloista ja ryhmistä, jotka toimivat jo viikoittain Kallion, Kampin ja Itäkatujen perhekeskuksissa. MLL:n ammatillisesti ohjattu perhekahvilatoiminta mahdollistaa koulutetun työntekijän tuen perhekahvilatoimintaan osallistuville vanhemmille. MLL:n perhekahvilat toimivat kaikissa perhekeskuksissa. Myös Helsingissä toimiva MLL:n perhetalo Unikko sekä ME-säätiön Me-talo mahdollistavat monipuolista toimintaa vanhemmille yhteistyössä eri järjestöjen ja kaupungin toimijoiden kanssa. Helsingin kaupunki järjestää lapsiperheille ohjattua toimintaa myös leikkipuistoissa, joissa järjestetään vauvaperheohjausta neuvolan perhevalmennuksen jatkoksi. Vauvaperheiden osallistuminen leikkipuistojen ohjattuun toimintaan on kuitenkin melko vähäistä. Neuvoloissa tästä valmennuskerrasta tiedotetaan perhevalmennusprosessin yhteydessä, neuvoloiden info -näytöillä ja terveydenhoitajien vastaanotoilla. Johtopäätökset Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että yhteisöllisen neuvolatoiminnan kehittäminen on kannatettavaa ja tulisi kehittää keinoja, joilla kaikille perheille saadaan tieto sekä yhteisöllisestä perhevalmennuksesta että yhteisöllisestä neuvolatoiminnasta. Lautakunta toteaa, että lisäksi perhekeskustoimijoiden ja järjestöjen yhteistyön koordinointi ja mainostaminen kaupungin neuvoloissa on kannatettavaa. Lautakunta esittää, että olemassa olevaa verkosto- ja ryhmämuotoista toimintaa vahvistetaan sekä sen vaikutuksia perheiden hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen arvioidaan systemaattisesti, jotta toiminnan merkitys ja hyödyt tulevat selkeämmin esiin. Jatkossa on tärkeää lisätä järjestöjen ja muiden lapsi- ja perhetoimijoiden läsnäoloa perhekeskuksissa. Lapsiperheet käyttävät tiloja jo valmiiksi, ja ne ovat heille helposti saavutettavia. Näin perhekeskusten palvelukokonaisuutta voidaan kehittää entistä vahvemmin suuntaan, joka tukee perheiden hyvinvointia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Terveys- ja hyvinvointivaikutusten sekä lapsivaikutusten arviointi Yhteisöllinen neuvolatoiminta tukee perheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja sosiaalisia kohtaamisia jo raskausvaiheesta lähtien. Se vahvistaa vanhempien mielenterveyttä vähentämällä yksinäisyyttä ja edistää alueellista yhteisöllisyyttä matalan kynnyksen palveluilla. Lapset hyötyvät vanhempien vahvemmista verkostoista, mikä parantaa kehityksellistä tasa-arvoa ja palvelujen kokonaisvaltaista hyödyntämistä.” Käsittely Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset: Vastaehdotus 1: Jäsen Jenny Kasongo: Poistetaan Johtopäätökset -kappaleesta: ”Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että ratkaisevaa ei ole uuden toiminnan perustaminen, vaan perhekeskustoimijoiden ja järjestöjen yhteistyön koordinointi.” Kannattaja: jäsen Johanna Nuorteva Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta hyväksyi yksimielisesti jäsen Jenny Kasongon tekemän ja jäsen Johanna Nuortevan kannattaman vastaehdotuksen. Vastaehdotus 2: Jäsen Johanna Nuorteva: Lisätään Johtopäätökset -kappaleen alkuun (Kasongon esittämän poistettavan osan tilalle): Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että yhteisöllisen neuvolatoiminnan kehittäminen on kannatettavaa ja tulisi kehittää keinoja, joilla kaikille perheille saadaan tieto sekä yhteisöllisestä perhevalmennuksesta että yhteisöllisestä neuvolatoiminnasta. Lautakunta toteaa, että lisäksi perhekeskustoimijoiden ja järjestöjen yhteistyön koordinointi ja mainostaminen kaupungin neuvoloissa on kannatettavaa. Kannattaja: jäsen Jenny Kasongo Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta hyväksyi yksimielisesti jäsen Johanna Nuortevan tekemän ja jäsen Jenny Kasongon kannattaman vastaehdotuksen. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti asiasta hyväksyttyjen vastaehdotusten osalta esittelijän ehdotuksesta poiketen. 14.04.2026 Pöydälle Esittelijä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja Juha Jolkkonen

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)