Kaupunginvaltuusto · 10.6.2026

Laajasalon Jollaksen länsiosan ja Hevossalmen itäosan asemakaavan muutos (nro 12983)

  • Diaarinumero: HEL 2023-002774
  • Esittelijä: Kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49115 tonttien 11 ja 19, korttelin 49118 tontin 17, korttelin 49119 tontin 1, korttelin 49121 tontin 3, korttelin 49124 tontin 26 ja 27, korttelin 49140 tontin 19, korttelin 49141 tonttien 3 ja 5, korttelin 49142 tonttien 18 ja 10, korttelin 49143 tonttien 6, 25 ja 28 sekä korttelin 49150 tontin 18 asemakaavan muutoksen 10.3.2026 päivätyn ja 13.5.2026 muutetun piirustuksen numero 12983 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein.

Keskustelu

8 puheenvuoroa valtuuston keskustelupöytäkirjasta. Keskustelupöytäkirja (PDF)

Valtuutettu Otto Meri Hienoa, että tämän päätöksen myötä Laajasaloon saadaan 60 uutta asukasta ja pientaloja. Samaan aikaan olen hieman harmissani siitä, että…

Kiitos, puheenjohtaja.

Hienoa, että tämän päätöksen myötä Laajasaloon saadaan 60 uutta asukasta ja pientaloja. Samaan aikaan olen hieman harmissani siitä, että eilen samalle saarelle oli mahdollisuus saada kaavoitettua koti 260 uudelle helsinkiläiselle, mutta kaava palautettiin valmisteluun. Kaikista nurinkurisintahan oli, että sen kaavan pohjalla oli jo lainvoimainen kaava, jossa olisi ollut koti 1 000 uudelle helsinkiläiselle. Tämän Jollaksen länsiosan ja Hevossalmen itäosan ero toki on se, että tämä ei sijaitse Kruunusiltojen välittömässä läheisyydessä, joten siltä osin on jossain määrin jopa huonompi paikka rakentaa, mutta kuitenkin. Tuntuu ehkä välillä käsittämättömältä, että täällä tämmöisiä kaavoja hyväksytään ja samaan aikaan aivan valtavia kaavoja hylätään, jotka ovat vielä paremmilla paikoilla, mutta kai se tähän kunnalliseen demokratiaan kuuluu. Täällä saa tehdä myös tyhmiä ja huonoja päätöksiä, mutta jollain tavalla ajattelisin niin, että jatkossa rakennetaan tiivisti ja tehokkaasti hyvien raideyhteyksien päähän ja sitten tämäntyyppisille alueille kaavoitetaan pienempää ja vähän väljempää.

Olen iloinen tästä päätöksestä, joskin samaan aikaan harmissani siitä, kuinka huonoja päätöksiä muuten täällä kaupungissa viime aikoina on tehty.

Valtuutettu Niilo Toivonen Laajasalo on Helsingin yksi nopeiten kasvavista alueista, ja jatkossakin on niin, että siellä asuu aivan valtava määrä kaupunkilaisia. Me…

Kiitos, puheenjohtaja.

Laajasalo on Helsingin yksi nopeiten kasvavista alueista, ja jatkossakin on niin, että siellä asuu aivan valtava määrä kaupunkilaisia. Me ollaan myös huomattu, että tämän lähiluonnon merkitys kaupunkilaisten arjessa ja elämässä on kasvanut, ja on ihan perusteltua, että me pystytään myös uudelleen arvioimaan niitä päätöksiä, mitä me ollaan tehty vuosia takaperin. Itse uskon niin, että vaikka nyt jätettiin rakentamatta nämä kuusi taloa, niin nyt kun ratikka valmistuu, itse asiassa kaupunkilaiset tulevat ympäri kantakaupunkia ja keskustaa myös tuonne Laajasaloon katsomaan ja nauttimaan tästä merestä ja lähiluonnosta, mitä siellä Laajasalossa on. Se itse asiassa varmaan parantaa myös sitä, että nämä kaupalliset palvelut ja julkiset palvelut siellä menestyvät jatkossa.

Eli en pidä tätä mitenkään tyhmänä päätöksenä, vaan enemmänkin sitä, että me pystytään uudelleen tarkastelemaan niitä päätöksiä, mitä tässä kaupungissa on aikaisemmin tehty ja sitä kautta myös toteuttamaan strategiaa siltä osin, että lähiluonto on kaupunkilaisten lähellä tulevaisuudessakin. Kiitos.

Valtuutettu Otto Meri · vastauspuheenvuoro Kun ajattelen tämän nyt käsittelyssä olevan kaavan alueella jo asuvia helsinkiläisiä, jotka ovat joutuneet kunnallisveron muodossa tähän…

Kiitos, puheenjohtaja.

Kun ajattelen tämän nyt käsittelyssä olevan kaavan alueella jo asuvia helsinkiläisiä, jotka ovat joutuneet kunnallisveron muodossa tähän sillan rahoittamiseen osallistumaan. Sillan, joka käy yhä entistä kannattamattomammaksi, niin väistämättä ajattelen en ehkä heitä, mutta muita helsinkiläisiä, että varmaan on syytä jonkinlaiset käyttömaksut sitten Kruunusilloilla asettaa, koska nyt se saamatta jääneet tonttitulot 150 miljoonaa euroa, jolla osaltaan sitä siltaa perusteltiin ja sen kannattavuutta, on jäänyt toteutumatta. Ja jollainhan se täytyy rahoittaa se silta, niin väistämättä tulee mieleen, että ehkä se sitten on, että jonkinlaiset käyttömaksut siihen sillalle, jotta se saadaan rakentumaan ja jotta hekin, jotka sen rakentamiseen ovat osallistuneet, mutta jotka eivät ole siitä hyötyneet, kokee sen jollain tavalla omakseen.

Valtuutettu Matias Pajula · vastauspuheenvuoro Kyllä tosiaan tämä käsillä oleva asemakaavamuutos on oikeinkin hyvä ja erinomainen osoitus siitä, että millä tavalla pystymme täydentämään…

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Kyllä tosiaan tämä käsillä oleva asemakaavamuutos on oikeinkin hyvä ja erinomainen osoitus siitä, että millä tavalla pystymme täydentämään olemassa olevia asuinalueita ja lisäämään pientaloasumista Helsingissä. Se on loistavaa, mutta täytyy nyt sen verran vastata kyllä tähän puheenvuoroon, kun tässä vastauspuheenvuoroa käytän, että kun sanotaan, että käymme uudelleenarviointia, niin kyllä silloin herää kysymys siitä, että pitäisikö meidän aidosti uudelleen arvioida sitten kattavammankin niitä hankkeita, mitä Helsingissä on liikkeellä. Jos on tosiaan niin, että kun hanke rakennetaan, kun tehdään investointipäätöstä, niin päätöksen aikaisista laskelmista yli sadalla miljoonalla vähennetään rakentamista uudelleenarvioinnin myötä, niin ehkä silloin olisi aika pysähtyä ja aidosti uudelleen arvioida sitten kaikkia käynnissä olevia hankkeita. Jotta tämä ei sitten tule yllätyksenä niissä muissa tulevissa hankkeissa tulevissa vaiheissa.

Kiitos. Nyt en tosiaan enää Kivekkäälle myönnä vastauspuheenvuoroa, koska suljin sen tuossa aikaisemmin.

Valtuutettu Amanda Pasanen · vastauspuheenvuoro Laajasalossa on paljon arvokkaita luontoalueita niin Jollaksessa kuin Stansvikissa, ja pidän tärkeänä sitä, että näitä arvokkaita alueita…

Kiitos, puheenjohtaja.

Laajasalossa on paljon arvokkaita luontoalueita niin Jollaksessa kuin Stansvikissa, ja pidän tärkeänä sitä, että näitä arvokkaita alueita vaalitaan. Tässä nyt käsitteillä olevassa kaavassa täydennämme jo olemassa olevaa rakennettua ympäristöä, kun taas Stansvikin rakentamisessa oli kyse yhtenäiselle metsäalueelle rakentamisesta. On tietenkin todella surullista, että kokoomus kannattaa rakentamista metsään ennemmin kuin rakentamista jo rakennetuille alueille. Samaisessa kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa eilen vastustitte sitä, että rakentaisimme paljon uusia asuntoja esimerkiksi Pitäjänmäen yritysalueelle.

Itse pidän kyllä tärkeänä sitä, että kun kehitämme kaupunkia, niin kehitämme sitä kestävästi ja luontoa kunnioittaen ja rakennamme ennen kaikkea jo niille rakennetuille alueille, mistä löytyy infrastruktuuria ja jo rakennettuja esimerkiksi katuja ja muuta infraa.

Apulaispormestari Paavo Arhinmäki Nyt käsittelyssä oleva kaava on esimerkki siitä, miten Laajasalossa tiivistetään asutusta ja samalla pidetään huolta luontoarvoista. Myös…

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Nyt käsittelyssä oleva kaava on esimerkki siitä, miten Laajasalossa tiivistetään asutusta ja samalla pidetään huolta luontoarvoista. Myös Jollaksessa on luonnonsuojelualueita. Tämä kaava on osa sitä, miten Laajasalon väkimäärä tulee itse asiassa noin kaksinkertaistumaan vajaasta 20 000:sta noin 40 000:een. Vaikka tässä on kysymys noin 60 asukkaasta, tämä kuvaa sitä, miten Laajasalossa on etsitty eri paikoista tiivistämisen mahdollisuuksia. Yliskylässä vanhan ostoskeskuksen aluetta on tiivistetty ja rakennettu asumista sen tilalle. Gunillantien varressa on noussut hyvin paljon uutta rakentamista. Puhumattakaan sitten tietysti öljysatamasta, johon tulee toistakymmentä tuhatta asukasta. Näin siis todella Laajasalosta, tämä kaava yhtenä osana sitä, tiivistyy yksi Helsingin asukasmäärältään myös suurimmista kaupunginosista. Mikään tästä ei olisi ollut mahdollista, ellei silloin noin 20 vuotta sitten olisi tehty osayleiskaavan yhteydessä sitä ratkaisua, että Laajasalon nykyisen sillan lisäksi... Aikaisemmin oli yksi silta, jota kautta tuli liikenne pääasiallisesti. Nyt on toinen silta avattu. Tämä kertoo siitä, että koko Kruunuvuorenrannan asuinalue olisi jäänyt rakentamatta ilman tätä siltaa. Nyt kun tässä on viitattu Stansvikin metsästä poistettavaan kuuteen rakennukseen, niin puhutaan noin puolen prosentin osuudesta koko saaren väestöstä.

Valtuutettu Matias Pajula Joudun kyllä myöntämään, että tämä nyt ei tähän asiakohtaan liity, mutta joudun puuttumaan siihen, kun täällä salissa väärää tietoa…

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Joudun kyllä myöntämään, että tämä nyt ei tähän asiakohtaan liity, mutta joudun puuttumaan siihen, kun täällä salissa väärää tietoa annettiin siitä, että minkälaista käsittelyä lautakunnassa... Mun mielestä pakko sellaisiin on puuttua, puheenjohtaja, jos väärää tietoa levitetään muiden puolueiden toimesta.

Tässä viitattiin tähän Pitäjänmäen kaavaan ja siitä käytyyn keskusteluun ja siitä tehtyihin esityksiin. Siinä yhdessä hyväksyimme yksimielisesti osayleiskaavan tavoitteet, joissa muun muassa on merkittävästi lisää rakentamista. Se, että täällä tehdään sellaisia väitteitä, annetaan sellaista tietoa, että kokoomus vastustaisi sinne rakentamista, niin se ei yksiselitteisesti pidä paikkansa. Puheenjohtaja.

Koen, että siihen on välttämätöntä puuttua, vaikka joudunkin pahoittelemaan, että se ei tähän asiakohtaan liity.

Kiitos.

Valtuutettu Otso Kivekäs Vetoan valtuutettu Pajulan argumenttiin väärästä tiedosta ja nostan esiin sen, että muotoilu, jota kokoomus poislukien Pajula vastustivat,…

Vetoan valtuutettu Pajulan argumenttiin väärästä tiedosta ja nostan esiin sen, että muotoilu, jota kokoomus poislukien Pajula vastustivat, oli se, että alueelle tavoitellaan merkittävästi asumista, eikä vain, että tavoitellaan asumista.

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö Asemakaavan muutos koskee 16 erillispientalotonttia Jollaksen länsiosassa ja Hevossalmen itäosassa. Kaavamuutos mahdollistaa tonttien nykyistä tehokkaamman rakentamisen yleiskaavan ja Jollaksen suunnitteluperiaatteiden tavoitteiden mukaisesti. Uutta asuinkerrosalaa tulee pientaloihin 2 582 k-m². Asukasmäärän lisäys on noin 60 uutta asukasta. Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa erillispientalotonttien täydennysrakentamisen niin, että tonttien tehokkuusluku nousee enimmillään arvoon e=0,4. Lisäksi tavoitteena on alueen vehreän kaupunkikuvan vaaliminen, ilmastoviisas rakentaminen sekä toimiva ja turvallinen asuinympäristö. Alueen liikennesuunnittelun tavoitteena on tukeutua nykyiseen katuverkkoon sekä varmistaa toimiva ja turvallinen ympäristö mm. näkemä- ja pysäköintimääräyksin. Asemakaavapalvelu kartoitti alkuvuonna 2024 tontinomistajien ja -haltijoiden halukkuutta tonttitehokkuuden nostoon asemakaavaa muuttamalla. Kaavamuutosta haettiin yhteensä 37 tontille, joista 16 sijoittuu Jollaksen länsiosan ja Hevossalmen itäosan alueelle. Muutoksen myötä tonttitehokkuus nousee tonteilla välille e=0,25 - 0,36, ollen keskimäärin e=0,34. Hakijoista osa hakee tehokkuuden nostoa tavoitteenaan nykyisen rakennuskannan täydentäminen, osalla tavoitteena on rakennuskannan uusiminen joko osittain tai kokonaan. Osa tonteista on rakentamattomia. Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa, rakentamisen määrästä ja sijoittumisesta riippuen, erityisesti kaupunkikuvaan ja maisemaan tonttien naapurustossa: rakentamisen myötä lähiympäristö muuttuu rakennetummaksi ja tiiviimmäksi. Kaavan sosiaaliset vaikutukset on esitetty kaavaselostuksessa. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Päätökset kaavaratkaisun pohjana Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden 2025-2029 toteutumista (asuinalueiden omaleimaisuuden, väljyyden ja luonteen säilyminen) siten, että alueelle ominainen vehreä kaupunkikuva ja rakentamisen mittakaava huomioidaan. Tontit tulee toteuttaa pääsääntöisesti erillispientaloina, mikä noudattaa nykyistä rakentamistapaa. Asunnot tulee rakentaa pääosin kaksikerroksisina, mikä tukee alueen vehreyttä ja viherrakentamista. Asemakaava määrää säilyttämään olemassa olevaa kookasta puustoa ja muuta kasvillisuutta sekä istuttamaan uusia puita. Lisäksi rakentamisessa tulee minimoida louhinnan ja täyttöjen määrä ja huomioida alueelle ominaiset maastonmuodot ja avokalliot. Nyt laadittu kaavaratkaisu on yleiskaavan mukainen. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Jollaksen suunnitteluperiaatteet 11.6.2019 (317 §). Kaava-aluetta koskevat erityisesti pientalotonttien täydennysrakentamisen edistämiseen sekä vehreän kaupunkikuvan säilyttämiseen ohjaavat kirjaukset. Alueen lähtökohdat ja nykytilanne Kaava-alue on osa Jollaksen merellistä pientaloaluetta, jolle on ominaista vehreys ja vaihtelevat maastonmuodot. Tontit ovat pääosin väljästi rakennettuja erillispientalotontteja ja niillä olevat rakennukset ovat eri-ikäisiä ja arkkitehtuuriltaan vaihtelevia. Voimassa olevissa asemakaavoissa tonttitehokkuus on useimmiten e=0,2, minkä lisäksi tonteille sallitaan autosuojien ja asuntojen ulkopuolisten, asumista palvelevien tilojen rakentaminen. Osa tonteista on rakennettu poikkeamisluvalla tonttitehokkuudella e=0,25, osalla tonteista on käyttämätöntä rakennusoikeutta. Alueella on voimassa asemakaavat numero 9265 (vuodelta 1989), 8280 (vuodelta 1982) ja 7920 (vuodelta 1979). Voimassa olevissa asemakaavoissa tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tonttitehokkuudet ovat pääosin e=0,2 ja kerrosluku on kaksi. Tonteille saa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia varasto-, huolto-, askartelu- yms. tiloja sekä autosuojia ja -katoksia asemakaavaan merkitty määrä. Osalla tonteista enintään 20 % asemakaavan mukaisesta kerrosalasta saa olla ympäristölle haittaa tuottamatonta pienteollisuus-, liike- ja toimistotilaa. Katua reunustava tontinosa on osalla tonteista merkitty istutettavaksi alueeksi. Tontit ovat yksityisomistuksessa. Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta ja tontin omistajien hakemuksesta. Kaavaratkaisun kustannukset Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista, viranomais- ja asiantuntijatahojen lausunnoista, kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista, osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin. Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY), Digita Oy:n, DNA Oyj:n, Elisa Oyj:n, Helen Oy:n, Helen Sähköverkko Oy:n, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL), Telia Finland Oyj:n, Telia Towers Finland Oy:n sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. HSY:llä ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutokseen vesihuollon osalta: aluetta palvelevat yleiset vesijohdot ja viemärit on rakennettu valmiiksi, eikä muutos edellytä vesihuollon lisärakentamista eikä johtosiirtoja. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa. Mielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma -aineistosta saapui kahdeksan kirjallista mielipidettä. Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kohdistuivat muun muassa kaavamuutosalueen rajaukseen, tonttien valintaan, lainmukaisuuteen, asukkaiden yhdenvertaiseen kohteluun, tiedottamiseen sekä mielipiteiden vaikuttavuuteen. Mielipiteissä todettiin Jollaksen asukasluvun ja liikennemäärien kasvavan merkittävästi kaavamuutoksen myötä. Jollasta pidettiin etäisen sijaintinsa ja luonnonläheisyytensä vuoksi täydennysrakentamiseen huonosti soveltuvana alueena. Esitettiin huoli muun muassa omaleimaisen elinympäristön ja maiseman muuttumisesta nykyistä rakennetummaksi sekä luonnon ja etenkin puuston ja vehreyden vähenemisestä, jonka seurauksena myös kaavamuutoksen tavoitteet ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja hillinnästä nähtiin vaikeina toteuttaa. Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä muun muassa alueelle ominaista vehreyttä ja mittakaavaa tukevin kaavamääräyksin. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa. Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §) Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 20.10.–18.11.2025. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 §:ssä säädetyllä tavalla. Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui yksi kappale. Muistutuksessa esitetyt huomautukset kohdistuivat mm. kaavoituksen lainmukaisuuteen sekä maanomistajien tasapuoliseen kohteluun, täydennysrakentamisen määrään, liikenteeseen sekä alueen luonto- ja suojeluarvoihin. Muistutuksessa vastustettiin erityisesti ns. postimerkkikaavoitusta ja toivottiin alueen kaavoittamista yhtenä kokonaisuutena. Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa. Lausunnot saatiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY) ja Helen Sähköverkko Oy:ltä. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ilmoittivat, ettei niillä ole lausuttavaa. Lausunnoissa ei ollut huomautettavaa kaavaehdotukseen. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa. Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen Kaavan tavoitteet huomioon ottaen kaavaehdotusta ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä saapuneiden huomautusten johdosta. Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Kaupunkiympäristölautakunta esitti 10.3.2026 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen numero 12983 hyväksymistä. Asemakaavoituspalvelu on lauta kunnan päätöksen jälkeen tarkistanut asemakaavan ja esittänyt seuraavia tarkennuksia: Tontinomistajan aloitteesta korttelin 49121 tontin 3 tehokkuusluvuksi on muutettu yhtenäisesti e=0,35, aiemmin ohjeellisilla tonteilla oli tehokkuuksia e=0,34 ja 0,36. Lisäksi merkintä 1 as on poistettu. Kokonaistehokkuus pysyy samana. Muutos mahdollistaa joustavamman tonttijaon. Tarkemmat perustelut Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta. Sovelletut säännökset Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §. Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §. Jatkotoimenpiteet Kaavaratkaisun johdosta ei maanomistajille koidu merkittävää hyötyä, joten kaupunginhallituksen 26.4.2021 (§ 310) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle ei ole tarvetta. Toimivalta Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunginhallitus 25.05.2026 § 411

HEL 2023-002774 T 10 03 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto hyväksyy 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49115 tonttien 11 ja 19, korttelin 49118 tontin 17, korttelin 49119 tontin 1, korttelin 49121 tontin 3, korttelin 49124 tontin 26 ja 27, korttelin 49140 tontin 19, korttelin 49141 tonttien 3 ja 5, korttelin 49142 tonttien 18 ja 10, korttelin 49143 tonttien 6, 25 ja 28 sekä korttelin 49150 tontin 18 asemakaavan muutoksen 10.3.2026 päivätyn ja 13.5.2026 muutetun piirustuksen numero 12983 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula

Kaupunkiympäristölautakunta 10.03.2026 § 140

HEL 2023-002774 T 10 03 03 Esitys Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle 10.3.2026 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12983 (liite 3) hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee Helsingin kaupungin 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49115 tontteja 11 ja 19, korttelin 49118 tonttia 17, korttelin 49119 tonttia 1, korttelin 49121 tonttia 3, korttelin 49124 tontteja 26 ja 27, korttelin 49140 tonttia 19, korttelin 49141 tontteja 3 ja 5, korttelin 49142 tontteja 18 ja 10, korttelin 49143 tontteja 6, 25 ja 28 sekä korttelin 49150 tonttia 18. Lisäksi lautakunta päätti ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville. antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin huomautuksiin. Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 ([poistettu]), sekä internet-sivuilla: https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2023-002774 ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan AKL/MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Käsittely Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Ulla Jaakonaho ja arkkitehti Julia Rytkönen. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta. Esittelijä vs. kaupunkiympäristön toimialajohtaja Hanna Helaste

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 14.08.2025 § 35

HEL 2023-002774 T 10 03 03 Päätös Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12983 pohjakartan kaupunginosassa 49 Laajasalo. Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset. Päätöksen perustelut Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan: Asemakaavan numero: 12983 Kaupunginosa: 49 Laajasalo Kartoituksen työnumero: 22/2025 Pohjakartta valmistunut: 3.7.2025 Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N2000 Pohjakartta täyttää alueidenkäyttölain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset. Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)