Eteläsataman Arkkitehtuuri- ja designmuseon asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12977) (sis. liikennesuunnitelman)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Meillä on tosiaan tänään päätettävänä kaksi Eteläsataman tärkeää hanketta: Arkkitehtuuri- ja designmuseo ja Makasiinirannan ja Olympiarannan asemakaava. Molemmat hankkeet edistävät toteutuessaan Eteläsataman elävöittämistä ja alueen saamista kaupunkilaisten käyttöön. Nämä ovat olleet monen pitkään kaipaamia ja toivomia uudistuksia. Meillä on nyt mahdollisuus viedä näitä eteenpäin. Tavoitteena on tosiaan kehittää nykyisestä suljetusta satama-alueesta elämyksellinen, elinvoimainen, toiminnallisesti monipuolinen. ja kaikille avoin merenranta-alue sekä vahvistaa Eteläsataman vetovoimaisuutta, ominaispiirteitä ja asemaa Helsingin ydinkeskustassa. Eteläsataman läntinen rantavyöhyke yhdistetään osaksi keskustan kaupunkirakennetta, merellisiä julkisia kaupunkitiloja ja kävelykeskustaa. Kaava-alueen pohjoispuolelle suunnitellaan uutta Arkkitehtuuri- ja designmuseota, jota alueen uudet toimisto-, hotelli-, liike- ja kulttuuritilat tukevat. Uusi kulttuurirakennus luo uuden kerrostuman Helsingin merelliseen julkisivuun ja kansallismaisemaan.

Tarkoituksena on Makasiinirannan rantajulkisivun uudistaminen korkealaatuisella uudisrakentamisella ja merellisen Helsingin kansallismaiseman kaupunkikuvalliset ja maisema-arvot huomioon ottaen. Kaavoja on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä hankkeiden, Helsingin Sataman ja kaupungin yhteistyötahojen kanssa. Lautakunnan toiveesta suunnittelua on edistetty ripeään tahtiin. Kiitos siitä erityisesti virkakunnalle. Arkkitehti- ja designmuseosta pidettiin kaksivaiheinen suunnittelukilpailu, ja kilpailun voittajan julkistettiin viime syyskuussa. Voittajaksi valittiin JKMM Arkkitehtien ehdotus Kumma ja kaavaa on valmisteltu kumppanuuskaavoituksen pohjalta. Arkkitehtuuri- ja designmuseo on tarkoitus avata vuonna 2030, ja näiden kaavaratkaisujen on tarkoitus varmistaa, että Etelärannan ympäristö voi olla museon avautumisen aikaan viimeistelty ja viihtyisä. Osa museon avautumisvuodesta [epäselvää] Helsingin arkkitehtuurija designjuhlavuotta.

Makasiinirannan ja Olympiarannan asemakaavan avulla alue liittyy tiiviisti osaksi liikekeskustaa. Kaavassa on osoitettu neljä uutta toimisto- ja liikerakennuskorttelia. Satamakäytössä olleet suljetut pysäköinti- ja lastausalueet muutetaan julkiseksi käveltäväksi rannaksi ja osaksi rantareittiä. Suojellut Olympiaterminaali ja Satamatalo osoitetaan uuteen käyttöön, ja niiden yhteyteen osoitetaan lisärakentamista.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan uudisrakentamisen ja uutta kaupunkivihreää sisältävien julkisten ulkotilojen sovittaminen tasapainoiseksi osaksi Eteläsataman arvoympäristöä ja kansallismaisemaa. Kaupunkistrategian mukaisesti keskustan pitää olla vetovoimainen ja viihtyisä ympäri vuoden, ja nämä muutokset sitä edistävät toteutuessaan erittäin vahvasti.

Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Kymmenen vuotta sitten luin tässä pöntössä sitaatin. ”Haluaisin rakentaa Helsinkiin jotakin ennennäkemätöntä, joka olisi heti kaikkien omaa.” Kyse ei ollut omasta tekstistäni, eikä siinä käsitelty Oodia tai Kruunusiltoja, vaikka noistakin noina vuosina puhuttiin paljon ja kummankin osalta sitaatti olisi osuva. Kyse oli silloin tuoreen Finlandia-voittajan Jukka Viikilän kirjasta Akvarelleja Engelin kaupungista, jossa fiktiivinen Engel kirjoitti päiväkirjaa 23.11.1818.

No, tämähän on Kauppatorin ympäristö vaikea paikka saada mitään rakennetuksi. Tarkistin. Kauppatorin asemakaava on vuodelta 1895, ja se näyttää edelleen hyvin paljon samalta kuin tuolloin 130 vuotta sitten suunniteltiin. Junarata on poistunut. Muuten se on aika lailla silloisessa asussaan. Uusin rakennus ympäristössä on vuodelta 1962, Aallon Sokeripala, jota sitäkin vastustetaan edelleen jyrkästi. Kovin montaa kertaa ei ole onnistuttu Engelin toivomia heti kaikkien omia rakennuksia alueelle tuomaan. Erilaisia visioita on ollut vuosien varrella useita. Ehkä noin kymmenen vuoden välein on järjestetty arkkitehtuurikilpailu, mutta kertaakaan ei ole päästy siihen asti, että oltaisiin rakennettu.

Myöskään se kaava, jota tässä salissa kymmenen vuotta sitten käsiteltiin, selvästikään ei ollut heti kaikkien oma, mistä kertoo sekin, että valtuusto sen silloin palautti valmisteluun, mitä itsekin olin kannattamassa. Tällä kertaa edellytykset saada rakennettua museo, joka on heti kaikkien oma, ovat paljon korkeammat. Meistä varmaan kaikki suhtautuvat myönteisesti ajatukseen Arkkitehtuuri- ja designmuseosta. Sille on olemassa oleva varmistettu rahoitus, ja museon suunnittelukin on edennyt toiminnallisesti pitkälle, ja rakentamisesta järjestetty arkkitehtuurikilpailu. On kohtuullista toivoa ja olettaa, että tähän valmistuu ensi vuosikymmenellä museo, joka oikeasti on helsinkiläisten oma, jota arvostetaan, jonne halutaan tulla näkemään sekä itse talo että siellä esillä olevaa arkkitehtuuria ja designia.

Sitten laajemmin erityisesti se seuraavana käsiteltävä eteläisempi kaava, sehän ei ole täydellinen. Se on monelta osin pikkasen vaatimaton. Kaikki on vähän pientä. Olisi voinut olla jotain vielä hienompaa. Mutta paras on hyvän pahin vihollinen, ja kun 130 vuoteen ei ole saatu mitään tehtyä lopulta, vaan kaikki on aina kaatunut siihen, että voisi olla jotain parempaa, niin ehkä on parempi edetä sillä suunnitelmalla, joka on kuitenkin hieno. Siitä on tulossa upeaa kaupunkitilaa. Kannatan lämpimästi sekä tämän Arkkitehtuuri- ja designmuseon kaavan hyväksymistä että myös Etelärannan asemakaavaa.

Kiitoksia, puheenjohtaja.

Meren äärelle rakentuvan Arkkitehti- ja designmuseon kaavassa ja Makasiinirannassa pistää silmään, ettei pienveneilijöitä huomioitu mitenkään. Lautakunnassa hyväksytyn vastaesityksen mukaan Vironaltaassa venepaikat sentään säilyvät, mutta uusi museo olisi ansainnut saada erityishuomion myös mereltä tulevilta. Arkkitehtuuri- ja designmuseon hyvä saavutettavuus veneellä brändää Helsinkiä maailman merellisempänä pääkaupunkina. Juuri Helsingissä pitää kannustaa ajamaan veneellä meren rannalla keskustassa sijaitsevaan museoon.

Helsingissä on tällä hetkellä käynnissä pienveneilyn alasajo. Kaupungista on katoamassa 2 000 veneiden talvisäilytyspaikkaa, ja muutama kuukausi sitten Helsinki korotti venekerhojen laituripaikkojen vuokria rajusti. Alueesta ja laituripaikan koosta riippuen jopa 70 prosenttia. Näin kävi Suomen Moottoriveneklubille Pohjoisrannassa. Venekerho maksaa vuodessa noin 50 000 euroa enemmän kaupungille kuin vuosi sitten. Kummallista on, että vuokrien korotuspäätös tehtiin kuluvalle vuodelle vasta helmikuussa, koska kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtajan joulukuisessa päätöksessä oli niin paljon virheitä. Tämä venevero on johtanut jo nyt siihen, että veneilijät ovat alkaneet vilkuilla Espoon ja muiden merellisten lähikuntien suuntaan. Nyt on aika antaa Helsingissä veneilylle jotain lisääkin, eikä vain viedä tai parhaimmillaankin pitää ennallaan. Olen tehnyt järjestelmään toivomusponnen, joka kuuluu:

Hyväksyessään Arkkitehtuuri- ja designmuseon asemakaavan muutoksen valtuusto kehottaa jatkosuunnittelussa selvittämään mahdollisuutta lisätä lyhytaikaisten venepaikkojen määrää.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Suhoselle tiedoksi, että kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä valtuustokolleganne Pajula teki siellä vastaehdotuksen, joka hyväksyttiin lautakunnassa yksimielisesti. Sen vastaehdotuksen juju oli nimenomaan se, että sinne Vironaltaalle mahdollistetaan vähintään nykyinen määrä pienveneiden kiinnityspaikkoja, joten tässä prosessin aikana pienveneilijöiden asemaa on kyllä huomioitu.

Kiitos.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Haluan korjata valtuutettu Suhosen puheenvuorossa ja aikaisemmin muun muassa Helsingin Sanomien yleisöosastolla olleen virheellisen käsityksen, joka kyllä toimialajohtajan toimesta jo silloin korjattiin.

Venepaikkojen korotuksia ei ole tehty helmikuussa jälkikäteen, vaan ne on tehty toimialajohtajan normaalina budjettiin liittyvänä päätöksenä. Tämän taustalla on meidän yhteinen budjettipäätös. Venepaikkojen hintoja oli tarkoitus korottaa jo aikaisemmin, mutta järjestelmän muutoksen vuoksi se siirtyi vuodella. Erityisesti Suhosen edustama kokoomus nosti tämän asian budjettineuvotteluissa myös esille, että näitä pitää nyt korottaa. Tämä on ihan meidän yksimielisen budjettipäätöksen mukaista, että niitä korotettiin, ja toimialajohtajalla on tässä toimivalta, ja hän on tehnyt budjetin mukaisesti normaalissa järjestyksessä ja normaalissa aikataulussa ne korotukset, ei mitenkään takautuvasti.

Kiitos, puheenjohtaja.

Aivan totta, niin kuin valtuutettu Hjelt sanoi, tällainen vastaesitys tosiaankin tehtiin lautakunnassa. Hyvä, että edes sen verran, mutta tämä olisi ollut juuri se paikka, jossa venepaikkojen määrää olisi voinut nostaa. Sen takia tein tämän ponnen.

Mitä tulee nyt Arhinmäen kommenttiin, niin täytyy sanoa se, että olen omin silmin nähnyt sen kirjeen, joka on muistaakseni helmikuun 16. päivä kirjattu, jossa todetaan niin, että joulukuinen päätös sisälsi niin paljon virheitä, että uutta päätöstä ikään kuin valmistellaan. Tämä on venekerhoille mennyt kirje. Kiitos.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Venepaikkojen hintojen korotukset oli yhdessä kaikkien kaupunginhallitusryhmien budjettineuvotteluissa sopima ja erityisesti Suhosen ryhmän kokoomuksen ajama. Siitä tehtiin ihan oikea ja normaali budjettipäätös toimialajohtajan toimesta. Tämä kirje, johon viitataan... Olen itse myös katsonut silloin apulaispormestarin roolissa viranhaltijapäätökset ja todennut, että se on oikea silloin joulukuussa. Tämä kirje, joka on lähetetty tarkentamaan asiaa, ei millään tavalla muuttanut sitä päätöstä, joka oli tehty jo silloin joulukuussa ja aivan oikein sen mukaisesti, mitä kaupunginhallitusryhmät sopivat budjettineuvotteluissa.

Kiitos.

Mä pyysin varmuuden vuoksi uuden puheenvuoron. Se nyt on näköjään siellä ylhäällä. Meni jo 20 sekuntia mun ajasta tähän.

Mä haluan nostaa esille vanhan keppihevoseni, joka on Olympiaterminaalin näköinen. Uuden uljaan museon, jota tervehdin tietysti tyydytyksellä, naapurissa sattuu olemaan yksi Helsingin design- ja arkkitehtuurihelmi, edustaen meidän funkkisajan arkkitehtuuria. Toivon, että tämä terminaali, jos se sitten vaikka on jo HAMin käytössä, voitaisiin jollain tavalla, ellei nyt integroida, niin kuitenkin saada synergiaa uuden museon ja tämän rakennuksen välillä. Eli ikään kuin sen naapurissa on valmis tällainen arkkitehtuurimerkkirakennus, ja toivon, että se otetaan huomioon sitten, kun museo aloittaa toimintansa.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Eteläsatama on ainutlaatuinen ja strategisesti merkittävä paikka paitsi Helsingille, myös koko Suomelle. On hienoa, että pääsemme tänään käsittelemään kaavoja, jotka mahdollistavat uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon rakentamisen ja koko alueen kehittämisen. On positiivista, että Eteläsatama vapautuu uudelleenjärjestelyn myötä kaupunkilaisten käyttöön satamaliikenteen keskittyessä tulevaisuudessa Länsisatamaan ja Katajanokalle.

Kaavan myötä Eteläsatamasta muodostuu entistä viihtyisämpi ja vetovoimaisempi kaupunkitila, uusi olohuone kaupunkilaisille. Alueella yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla merellisyys, historiallinen ympäristö ja uusi korkeatasoinen arkkitehtuuri. Toivon, että Arkkitehtuuri- ja designmuseosta nousee Etelärantaan uusi Oodi, paikka josta voimme olla ylpeitä ja joka tarjoaa elämyksiä, tekemistä ja nähtävää kaikenikäisille kaupunkilaisille ja vierailijoille. Toivottavasti myös kärkitapahtumamme, esimerkiksi Lux Helsinki ja Silakkamarkkinat, laajenevat tulevaisuudessa alueelle.

Suomalaisella arkkitehtuurilla ja muotoilulla on pitkät arvostetut perinteet, ja on korkea aika, että näille saadaan uusi yhteinen lippulaiva. Museon tavoitteena on olla laadultaan, näkyvyydeltään ja vaikuttavuudeltaan kansainvälistä huipputasoa. Museon tulee esitellä suomalaista arkkitehtuuria ja designia modernilla, omaleimaisella ja kunnianhimoisella tavalla sekä suomalaiselle että kansainväliselle yleisölle. Uskon, että museo vahvistaa Helsingin vetovoimaa matkailukaupunkina ja kannustaa yhä useampia vierailijoita viipymään kaupungissamme pidempään. Toivon myös, että mahdollisimman monet yksityiset toimijat lähtevät mukaan tukemaan tätä kansallisesti merkittävää hanketta.

Samalla on tärkeää tarkastella keskustan rantareittejä kokonaisuutena. Eteläsataman tulee liittyä luontevasti osaksi toimivaa ja houkuttelevaa rantareittien verkostoa. Kannatan näiden molempien kaavojen hyväksymistä ja myös valtuutettu Suhosen pontta.

Kiitos.

Tack, ordförande. Hyvät valtuutetut.

Olemme tekemässä päätöstä erittäin ainutlaatuisesta paikasta merellisen Helsingin keskustassa. Makasiinirannan ja Olympiarannan sekä Arkkitehtuurija designmuseosta järjestettiin molemmista arkkitehtuurikilpailut, ja nyt näissä upeissa suunnitelmissa on kiinnitetty huomiota paitsi kauniiseen arkkitehtuuriin, myös viihtyisään ja vehreään kävely-ympäristöön sekä hienoon tapahtumaaukioon museon edessä.

Korostimme kaupunkiympäristölautakunnassa, että on erittäin tärkeää ja myös Helsingin elinvoiman kannalta kriittistä, että Arkkitehtuuri- ja designmuseo sekä koko uusi keskustan ranta-alue saadaan avattua onnistuneesti ja yhdellä kertaa. Korostimme, että kaavaa ja sen toteutuksen suunnittelua pitäisi valmistella siitä lähtökohdasta, että koko alue toteutetaan mahdollisimman ripeästi ja että kaupunki luo edellytykset sille, että tämä hanke saadaan ensimmäisen vaiheen aikataulussa toteutettua silloin 2030-luvun alussa. Tällöin vältetään työmaan rekkaliikenteen ongelmat juuri auenneen ADMmuseon ympärillä ja myös Helsingin taidemuseo HAM voisi muuttaa Satamataloon kohtuullisessa aikataulussa.

Saimme kuitenkin kuulla, että Sataman toimintojen siirto ei todennäköisesti tule toteutumaan tässä aikataulussa, mikä tarkoittaa sitä, että Olympiarannan eteläosan suunnitelmien toteutuminen tulee viivästymään eikä välttämättä ehdi valmistua saman aikaan, kun uusi Arkkitehtuuri- ja designmuseo aukeaa. Toivon, että tähän pyritään vielä vaikuttamaan ja mahdollistamaan koko alueen uudistuksen toteutuminen mahdollisimman ripeässä aikataulussa. Olisi upeaa, että tämä ainutlaatuinen Helsingin paraatipaikka avautuisi arvonsa mukaisesti nykyistä paremmin kaupunkilaisten käyttöön.

On ilo olla hyväksymässä näitä upeita suunnitelmia, ja toivon niille mahdollisimman pikaista toteutumista.

Kiitos, puheenjohtaja.

Me kaupunkiympäristölautakunnassakin tätä käsittelimme useita kertoja ja pohdimme, miten tästä saataisiin vielä hienompi ja varmistetaan, että kaikki nämä upeat visiot toteutuvat. Itse olen erittäin tyytyväinen ja onnellinen siitä, että vihdoin koko tämä alue alkaa kehittymään arvoaan vastaavaksi kohteeksi. Etenkin se, että sataman aluetta saadaan muutettua ja avattua ja sitä rantaraittia saadaan kehitettyä viihtyisämmäksi. Ihmiset pääsevät todellakin sinne rannalle, ja siitä tulee viihtyisämpi kuin nykyään. Tietysti kirsikkana kakun päällä on tämä Arkkitehtuuri- ja designmuseo, joka tulee varmasti olemaan upea vetonaula matkailijoille sekä ulkomailta että Suomesta.

Nythän tavoite on, että tämä museo avautuisi vuonna 2030, ja itse asiassa se tuntuu kunnianhimoiselta. Siihenhän on vain alle nelisen vuotta aikaa. Mutta olisi tosi upeaa, että tämä kehittämisprosessi ja rakentaminen edistyy ripeästi ja saadaan sekä rakennukset rakennettua että myöskin se rantareitti avattua. Riskinähän muuten on se, että vuosikausia alue on sellainen välinputoaja-alue. Sinne ei haluta tulla, ja ihmisethän siirtyvät sillä aikaa kyllä muualle. Tosiaan myöskin lautakunnassa me edellytimme, että Vironaltaan laituripaikoista pienveneiden lyhytaikaisen kiinnitykseen varataan vähintään nykyistä vastaava määrä laituripaikkoja. Eli uskon, että tämä on kiinnostava alue myös veneille tulla piipahtamaan, vaikkapa ihan Tukholmasta tai toiselta puolen lahtea tai sitten ihan täältä naapuriseudulta.

Hienoa, että tämä asia etenee. Kannatan lämpimästi.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

On todellakin hieno merkkipaalu, että olemme tässä kohtaa nyt päättämässä sekä uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon asemakaavasta että koko tämän laajemman alueen asemakaavasta.

Helsinki on merellinen kaupunki, mutta tosiasiassa kehitys kohti sitä, että merenrannat olisivat kaupunkilaisten käytössä ja saavutettavissa, niin se kehitys on ollut pikemminkin hidasta. Useissa eurooppalaisissa kaupungeissa on jo paljon meitä ennen satama-alueita muuttunut kaupunkilaisten olohuoneiksi. Hyvä, että tässä kohtaa Eteläsatamassa nyt näin tulee tapahtumaan.

Arkkitehtuuri- ja designmuseot ovat koko historiansa ajan keränneet kokoelmaa ja esitelleet jotain, joka on hyvin tiukasti sidoksissa nimenomaan Suomen itsenäisyyden ajan identiteettiin, ja olemme myös kansainvälisesti tunnettuja nimenomaan muotoilusta ja arkkitehtuurista. Tuntuu upealta, että yksi meidän varmasti suurimmista tulevien vuosien vetonauloista, niin muualta Suomesta tuleville matkailijoille kuin kansainvälisille matkailijoille, tulee olemaan tämä yhden aikamme menestyneimmän arkkitehtitoimiston JKMM:n suunnittelema rakennus. Kilpailuvaiheessa tässä rakennuksessa esitettiin kunnianhimoiset tavoitteet siihen, että rakennus on vähähiilinen ja tuo oman kortensa rakentamisen kiertotalouden kehittämiseen. Sitä pidän tässä vaiheessa itsekin todella tärkeänä. Tämän päivän arkkitehtuurimuseon täytyy kiinnittää huomiota kestävyyteen eri tavalla kuin aiemmin, ja odotan sitä, että museon toteutustyö tulee myös olemaan näiden kiertotalouden ja vähähiilisyyden periaatteiden mukainen.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kuten täällä moni on jo suitsuttanut tätä asiaa, niin itsekin olen hyvin iloinen siitä, että me päästään tässä hankkeessa eteenpäin. Vuosikausia meidän Helsingin yksi paraatipaikoista on ollut aika surullinen näky, ja nyt tämän päätöksen myötä toivottavasti sitten lähdetään mahdollisimman ripeästi kohti alueen toteutusta.

On tosi tärkeää koko tämän alueen kannalta, niin nyt tämä AD-museon kohta kuin sitten laajemmin tämä satama-alue, että siitä voisi muodostua tietyllä tapaa myös se kaupunkilaisten olohuone, että siitä syntyy sellainen paikka, missä viihdytään, halutaan viettää aikaa hyvässä kauniissa ympäristössä, ja toivottavasti sitä uutta ympäristöä sitten myös kunnioitetaan. Me tehtiin tosiaan lautakunnassa demareina sinne vastaehdotus, joka yksimielisesti siellä hyväksyttiin. Se liittyi siihen, että me haluttiin, että sinne tuodaan myös leikittäviä elementtejä sinne aukiolle.

Eli vastaehdotus oli sellainen, että Eteläsataman aukiolle suunnitellaan ja toteutetaan aukion arkkitehtuuria ja kaupunkikuvaa kunnioittavia leikittäviä elementtejä, joka osallistaa lapsia taiteen keinoin. Ehdotukseen kuului se, että pyritään tuomaan nämä leikittävät elementit sinne alueelle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kun se vaan on mahdollista. Olen tosi iloinen siitä, että lautakunta yksimielisesti näki tämän esityksen tärkeänä. Toteutusta tässäkin sitten odottelemme.

Kiitos.

Ärade ordförande, bästa fullmäktigeledamöter.

Idag är en glädjens dag. Vi tar nu beslut om en alldeles fantastisk helhet, som kommer att ge både helsingforsare och turister ökad livskvalitet och meningsfullhet.

Eteläsataman suunnitelmat tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden luoda alueesta vetovoimainen kaupunkikulttuurimuotoilun, gastronomian ja kaupunkielämän keskittymä. Tähän kokonaisuuteen sopisi erinomaisesti kauppahalli, joka palvelisi sekä kaupunkilaisia että vierailijoita. Vanhan kauppahallin tulevaisuutta tulisikin tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta. Jotta hallin saataisiin jälleen riittävän monipuolinen päivittäistavaroiden tarjonta, voitaisiin harkita määräaikaisia kannustimia uusille yrittäjille. Keskeistä olisi, että useampi toimija aloittaisi toimintansa samanaikaisesti, jotta syntyisi aidosti houkutteleva kokonaisuus. Luontevia yhteistyökumppaneita voisivat olla esimerkiksi Hakaniemen kauppahallissa jo toimivat yrittäjät tai muut kokeneet alan ammattilaiset. Kaupunki voisi aktiivisesti kartoittaa kiinnostuneita toimijoita tai toteuttaa avoimen hakumenettelyn.

Toivon, että Vanhan kauppahallin toiminnan kehittämistä tarkastellaan osana Eteläsataman kokonaisuutta ja sen arvokasta ympäristöä.

Kiitos.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Mietin, otanko puheenvuoron valtuutettuna vai apulaispormestarina, mutta ehkä yhdistyy molemmat asiat tähän näin.

Apulaispormestarina olen monesti sanonut ulkomailla, että we are the city who have rejected Guggenheim, not just once, but twice. Lähes kymmenen vuotta sitten kävimme täällä, silloin kun ajat olivat vielä kunnollisia, kuuden tunnin keskustelun Guggenheimista. Meni seuraavan vuorokauden puolelle, kun päätimme äänestyksen jälkeen toisen kerran torjua Guggenheim-hankkeen. Silloin puhuttiin siitä, että taiteen franchise-ketju Guggenheim olisi halunnut ottaa arkkitehtuurin ja designin suomalaisen omaan ohjelmaansa. Silloin jo pohdittiin sitä, että pitäisikö – Suomi tunnetaan nimenomaan arkkitehtuurista ja designista maailmalla – niin omista lähtökohdista omilla ehdoilla ilman franchise-maksuja tehdä se. Tänä päivänä tämän toisen tyrmäyksen jälkeen sille paikalle, johon silloin Guggenheimia suunniteltiin, on tulossa meidän oma Arkkitehtuuri- ja designmuseo. Voimme olla ylpeitä tänään tästä tehtävästä päätöksestä, ja se todella jalostui se keskustelu siihen, mitä toivottiin. Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Tässä on kaksi perättäistä asiaa, mutta nämä kaavat yhdistyvät toiseen, tämä ADM:n osuus ja sitten tämä eteläisempi osa tätä satama-aluetta. Itse olen huolestunut siitä, että 2030 jos ja toivottavasti kun tämä ADM valmistuu, niin satamatoiminta jatkuisi edelleen Olympiaterminaalissa, joka johtaa siihen, että rekat puksuttavat uuden museon vierestä vielä useamman vuoden ajan. Se tarkoittaisi sitä, että me emme saa kokonaan avattua tätä rantaa kävelylle, ja se tarkoittaisi sitä, että Laivasillankadulta joudutaan tekemään muun muassa väliaikainen ramppi alas satama-alueelle.

Sen vuoksi on tärkeää, että Helsinki edelleen Helsingin Sataman sataprosenttisena omistajana pyrkii hakemaan ratkaisuja, jolla Olympiaterminaalista pystyttäisiin siirtämään pois laivaliikenne jo aikaisemmin kuin nyt suunniteltu 2032, niin että ei tulisi sellaista välitilaa, jossa voi olla vuosia tilanne, jossa meillä on yhtä aikaa Arkkitehtuuri- ja designmuseo, vieressä satama-alue ja sen jälkeen vuosia vielä rakennustyömaa. Sen vuoksi haluan painottaa sitä, että kun nämä kaksi kaavaa hyväksytään, vaikka nämä ovat erillisiä, on tärkeää, että me pyrimme edistämään sitä, että tämä eteläinen osa lähtisi rakentumaan ja Olympiaterminaali saataisiin myös paljon nopeammin käyttöön.

Tosiaan tähän Olympiaterminaaliin, joka on rakennuksena upea, niin kuin valtuutettu Månsson totesi, niin siihen on... Helsingin taidemuseo HAMhan kävi hyvin huolellisesti toistakymmentä eri sijaintia läpi ja päätyi siihen, että tämä Olympiaterminaali on oiva sijainti meidän nyt Tennispalatsissa toimivalle museolle. Nämä tukevat toinen toisiaan. Tiedetään maailmalta tai tiedetään vaikka Suomesta, jossa on vierekkäin HAM, Amos Rex, Kiasma, että miten lähekkäin olevat museot tukevat toinen toisiaan. Se on vetovoimaisempi kohde. Tähän rantaan saadaan eteläpäähän Helsingin taidemuseo, pohjoispäähän Arkkitehtuuri- ja designmuseo. Sen välillä ihmiset liikkuvat, ja ne tukevat toinen toisiaan.

Sen vuoksi kun ilolla kannatan tätä kaavaa ja seuraavassa kohdassa olevaa kaavaa, samalla kannustan erittäin voimakkaasti hakemaan ratkaisuja, joilla satamaliikenne saataisiin aikaisemmin siirrettyä pois Olympiaterminaalista, jotta koko tämä alue saataisiin liikkeelle ja museo saataisiin mahdollisimman pikaisesti Olympiaterminaaliin.

Puheenjohtaja.

Apulaispormestari Arhinmäki tuossa totesi, että Guggenheimia tähän soviteltiin kaksi kertaa ja kiellettiin kaksi kertaa. No minä olin mukana äänestämässä Guggenheimin puolesta kaksi kertaa, mutta hyvä, että tähän nyt saadaan tämä Arkkitehti- ja designmuseo. Vau ei kuitenkaan ollut ensimmäinen sana, joka tuli mieleeni, kun näin tämän voittaneen ehdotuksen. Enemmänkin tuli mieleen kenkälaatikko tai Keravan vaakunasta tuttu puusepän sinkkauskuvio. Toivotaan, että Kerava ei nyt omi kuitenkaan tätä julkisivua itselleen. Kumma tulee ja hienoa niin ja toivotaan, että valmistuttuaan tämä rakennus näyttää katukuvassa paremmalta kuin suunnitelmissa ja että näyttelyt ovat vetovoimaisia ja rantaan saadaan tämän museon myötä sitten elämää ja pöhinää kaikin puolin.

Kannatan tätä kaavaa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Haluan tuoda esiin soraäänen, joka minulle on ilmaistu. Ehkä muillekin valtuutetuille, mutta koska sitä ei ole vielä tuotu esiin tässä keskustelussa, nostan sen.

Kauppahallin kokenut yrittäjä on ilmaissut mielestäni perustellun huolensa siitä, että asemakaava uhkaa historiallisen kauppahallin toimintaolosuhteita ja näin olen helsinkiläisten arvokasta kulttuurihistoriaa. Minuun yhteyttä ottanut yrittäjä ilmaisi huolensa parkkipaikkojen vähyydestä. Asemakaavamuutoksessa pysäköintipaikkojen määrä putoaa niin valtavasti, etteivät isompia ostoksia suorittavat asiakkaat tavoita Vanhaa kauppahallia eikä toria. Hän toteaa pitkän yrittäjäuransa aikana nähneensä koko pääkaupunkiseudun elintarvike- ja ravintola-alojen muutoksen läheltä, ja hänelle on syntynyt käsitys siitä, miten tärkeitä Vanhan kauppahallin ja kauppatorin perinteiset palvelut ovat olleet paikallisille. Hän pelkää tarjonnan muuttuvan yksitoikkoiseksi, koska paikallisia asiakkaita palvelevat myymälät ovat niin hallissa kuin torilla vähentyneet radikaalisti ja tilalle on tullut turisteille suunnattuja pikaruokapisteitä. Tämä kehityssuunta, arvokkaan paikalliskulttuurin kärsiminen, ei vaikuta kovin kestävältä.

Kaavaa ja kaavamuutosta valmistellessa ei olla riittävästi kuultu alueen yrittäjiä eikä asiakkaita, jotka näitä perinteisiä palveluita käyttävät. Toivottavasti otamme tästä opiksemme.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tässä pienvenekeskustelussa tosiaan tuotiin jo esille, että siinä on jo lautakunnassa huomioitu nämä pienveneasiat. Ja totta kai me halutaan, niin kuin tässä myös valtuutettu Sinnemäki totesi, antaa meidän rannat käyttöön ja tukea tätä merellistä Helsinkiä myös pienveneilylle. Mutta se on tosiaan jo siellä lautakunnassa huomioitu, joten siinä mielessä, jos pontta ei saada muokattua tätä kaavaa koskevaksi, niin asia on sinänsä ollut hoidossa jo siellä lautakunnassa.

Sitten tähän parkkipaikkoihin. Tosiaan tämä kauppahallihan ei ole tällä hetkellä tällä kaava-alueella. Tämänkin kaavoituksen aikana sitä on kuitenkin selvitetty ja se on noussut esiin vuorovaikutuksessa. Kaava-alueen pohjoispäähän Vanhan kauppahallin eteläpuolelle on osoitettu kauppahallia palvelevaa huoltoja pysäköintitilaa. Kaava mahdollistaa liike-, näyttely- ja pysäköintitilojen rakentamisen olemassa olevan kannen alaisiin tiloihin. Pysäköintiä ratkaistaan hyödyntämällä lähi- ja suunnittelualueen nykyisiä yleisiä pysäköintilaitoksia. Suunnittelualueen autopaikat on tarkoitus osoittaa Tähtitorninvuoren pysäköintiluolaan, eikä pysäköintipaikkojen laaja säilyminen kaava-alueella ole tavoitteellista. Kaartinkaupungin kadunvarsipysäköintipaikkoihin ei kohdistu muutoksia. Liikekiinteistöjen ympäristöissä pysäköintipaikat on varattu asiointipysäköintiin.

Tosiasiassa tämä Vanha kauppahalli ympäristöineen liitetään Kauppatorin asemakaavaan, jonka yhteydessä suunnitellaan kauppahallin toimintojen kehittämisen mahdollisuuksia. Tämähän on tulossa meille sitten aikanaan valtuustoon, johon liittyy nämä parkki- ja autopaikat. Eivät tähän hetkeen. Kiitoksia.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Korhonen tässä jo esittikin huolensa kauppahallin yrittäjien puolesta, ja olisin ihan samalla asialla. Kiitos apulaispormestarille siitä tiedosta, että tätä on kuitenkin mietitty. Nyt ehkä sitten näistä kahdesta puheenvuorosta kumpua se, että ilmeisesti tässä viestintä näille yrittäjille on ollut hiukan huonompaa, jos he eivät ole ymmärtäneet, että tätä parkkiasiaa on jo selvitetty ja että se on tavallaan hoidossa, koska tämä on heidän mielestään kuitenkin huolestuttava tilanne. He ovat siinä uskossa, että siellä todellakaan ei ole parkkipaikkoja, ja ymmärrän, että he sen takia ovat lähestyneet meitä valtuutettuja. Mutta hieno nyt kuulla, ja ehkä heille päin voisi tästä asiasta vaikka sitten viestiäkin.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vihdoin. Mä uskon, että moni helsinkiläinen miettii näin, kun kaupungin ylellisin ja kallein näköalaparkkipaikka vihdoin saa ansaitsemansa uudistuksen. Jos on viime aikoina lukenut Hesaria, on saanut oppia, että keskustan näivettyminen onkin peruttu. Viime viikolla lehdessä nostettiin keskustan elinvoimakiihdyttäjäksi Musiikkitalon, Amos Rexin ja Kiasman muodostama kulttuurikolmio. Eli keskustaan tullaan, kun keskustaan on syytä tulla, ja kulttuuri on ihan mahtava syy tulla. Siksi tätä kaavaa on ilo kannattaa. Mä haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota kahteen asiaan, jotka on tärkeitä, kun tästä mennään eteenpäin. Uuteen museoon odotetaan puolta miljoonaa kävijää vuodessa, ja jos kaupungin taidemuseo muuttaa Satamataloon, on tämäkin parisataatuhatta museokävijää rantaan vielä lisää. Uskon, että näiden suunnitelmien myötä ranta tulee vetämään puoleensa väkeä muutenkin. Mä ennustan ruuhkaa. Valtaosa kävijöistä tulee museon kävellen ja todennäköisesti samasta suunnasta täältä kaupungintalon ja Espan suunnalta. Kauppatorin kulmasta muodostuu helposti aikamoinen pullonkaula. Tätä on seurattava, ja myös kun seuraavaksi Mantan aukiota ja Kauppatoria kehitetään, on jalankulun asemaa parannettava huomattavasti.

Toinen näkökulma liittyy tähän museon edessä olevaan Eteläsataman aukioon. Vaikka sen konkreettiset suunnitelmat kuuluvat seuraavaan vaiheeseen, on suunnitelmat kehittyneet musta jo positiivisen suuntaan. Helsinki ei kaipaa enää lisää tyhjiä, isoja, kivisiä aukioita, vaan kiinnostavia, elämyksellisiä ja viihtyisiä kaupunkitiloja, joihin on kaikenikäisten helsinkiläisten ja vierailijoiden kiva tulla. Musta kunnianhimo on tässä nyt oikealla tasolla. Jatketaan siinä. Apulaispormestari Arhinmäki oli asian ytimessä siinä, että meidän pitää saada tämä alue uuteen käyttöön mahdollisimman nopeasti. Vettä on kolera-altaassa vellonut sen verran kauan, kun tätä ollaan suunniteltu, joten nyt on toiminnan aika.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

On todella hienoa, että tämä kaava on nyt tässä vaiheessa ja Arkkitehtuuri- ja designmuseo on nyt etenemässä vauhdilla.

Täällä mainittiin Guggenheim. Guggenheim oli todella innostunut, kiinnostunut tulemaan Helsinkiin. Lopulta se päätyi siihen, että Helsinki ei ollutkaan niin innokas. Mutta muistutan siitä, että tämä arkkitehtuuri ja design on ollut meidän kaupungin historiassa pitkään. Sillä on pitkät juuret. Me oltiin 2012 World Design Capital, eli voitettiin maailman designpääkaupunkiarvonimi. Senhän myöntää maailmanlaajuinen World Design Organization. Tuon prosessin ja projektin kautta Helsinki nousi kansainvälisestikin vielä arkkitehtuurin ja designin toimijana ja aktiivisena edistäjänä tietoisuuteen. Oli valtava ohjelmisto. Oli 550 hanketta ja 2 800 tapahtumaa ja kaksi ja puoli miljoonaa kävijää. Eli tämä aihepiiri kiinnostaa, ja sen takia on hienoa, että tämä on tässä ihan paraatipaikalla.

Tätä aluetta on kehitetty pitkään, että miten tästä saadaan elävä, toimivampi, houkuttelevampi, sellainen, että tässä ei ole pelkästään hallintokortteleita ja sitten pari parkkipaikkaa ja halli. Tämä hallihan on aivan upea, myös arkkitehtuurinen kaunis rakennus vieressä. Eli kyllä tästä saadaan hyvä, mutta olen samaa mieltä, että tähän pitää kytkeä myös elävää toimintaa ja erityisesti mikä on sitten tämän museon sisältö ja toimintatapa, niin se on myös hyvin tärkeää.

Ärade ordförande.

Eteläsataman kehityshanke on paitsi tärkeä uuden arkkitehtuurimuseon vuoksi, myös siksi, että se avaa Eteläsataman kaupunkilaisille uudella tavalla. Suljettu alue muuttuu osaksi elävää kaupunki, merenranta avautuu ihmisille ja Helsingin keskusta saa uuden vetovoimaisen kohtaamispaikan.

Pidän kuitenkin erityisen tärkeänä sitä, että näemme tämän vasta yhtenä vaiheena laajemmassa kokonaisuudessa. Kaupunki ei rakennu yksittäisistä rakennuksista tai hankkeista, vaan siitä, miten paikat liittyvät toisiinsa ja miten ihmiset kokevat ne osana omaa arkeaan. Siksi toivon, että Eteläsataman kehittämistä tarkastellaan jatkossakin osana laajempaa kokonaisuutta. Kirurgisen sairaalan alue, maneesi ja nykyinen arkkitehtuurimuseo sijaitsevat kaikki luontevasti tämän uuden kulttuuri- ja kaupunkielämän akselin varrella. Jos niiden tulevaa käyttöä kehitetään määrätietoisesti samaan suuntaan, voidaan Eteläsataman vaikutus ulottaa huomattavasti museokorttelia laajemmalle ja luoda entistä vahvempi syy liikkua ja viipyä koko alueella. Odotan innolla keskustelua ja uusia kunnianhimoisia avauksia näiden rakennusten tulevaisuudesta. Toivon ennen kaikkea ehdotuksia, jotka herättävät kiinnostusta laajasti helsinkiläisissä, kutsuvat ihmisiä sisään ja avaavat rakennuksia mahdollisimman monipuoliseen käyttöön. Parhaimmillaan ne voivat tarjota tilaa kulttuurille, tapahtumille, oppimiselle, kohtaamisille ja kaupunkielämälle tavalla, joka palvelee kaikenikäisiä helsinkiläisiä. Tällöin Eteläsatama ei olisi vain yksi uusi kohde kartalla, vaan osa yhtenäistä ja elävää kokonaisuutta, jossa ihmiset liikkuvat luontevasti paikasta toiseen. Museo houkuttelisi kävelemään eteenpäin, löytämään uusia paikkoja, viipymään kaupungissa pidempään ja kokemaan koko kaupunginosa. Juuri tällaiset yhteydet, reitit ja kohtaamiset tekevät kaupungista elävän.

Tämä kaava vie meidät oikeaan suuntaan. Samalla toivon, että pidämme katseen myös seuraavissa vaiheissa ja jatkamme alueen kehittämistä kokonaisuutena. Näin voimme vahvistaa Helsingin merellistä keskustaa tavalla, joka rikastuttaa kaupunkikuvaa, vahvistaa keskustan elinvoimaa ja tekee Helsingistä entistä vetovoimaisemman, elämyksellisemmän ja kansainvälisesti kiinnostavamman kaupungin.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Itse asiassa voisin todeta, että kaima selitti jo aika paljon, mutta meidän pitää muistaa sitä, että Eteläsatama on sama kuin kauppahalli ja tori ja siihen kuuluu myös koko meidän Kaivopuisto. Se on kokonaisuus, jota pitää aina ajatella kokonaisuudessaan. Se on hienoa, että sinne tulee arkkitehtuuria, mutta meidän pitää muistaa, että se on keskellä yritysmaailmoja. Onneksi Laisaari vastasikin siihen, että miten sitä kaupunkiliikennettä ja autoilua siellä pystytään käyttämään, koska sitä ei voi koskaan sanoa, etteikö Helsingissä tarvita myös parkkipaikkoja.

Tämän kohdalla täytyy miettiä, että kulttuuri on todella hienoa ja kulttuuria on myös käyttäytyminen, ja se kohdistuu hyvin paljon siihen kauppahalliin ja myös meidän Kauppatoriin. Jolloin se yhtenäisyys siinä, että ei ajatella, että kulttuuri on vain se taideteos tai rakennus ja siellä olevat, vaan se koko kaupungin elävyys tulee siitä, että me mennään paikasta toiseen ja me eletään sitä. Me kulutamme siellä rahaa ja käytämme sitä kaupunkia myös hyväksemme.

Kiitos.

Kiitoksia, puheenjohtaja.

Mä toivotan tämän Arkkitehtuuri- ja designmuseon oikein erittäin tervetulleeksi, mutta ikävä kyllä täytyy todeta, että tämä muu miljöö, jos vedetään snadisti yhteen tämä asiakohta ja seuraava, ei mitenkään hivele tai häikäise näkökenttää. Me ollaan aika paljon kaavoitettu ja luovutettu tässä tätä kaupunkia ja sen rantaviivaa sijoittajille ja muulle hubbabuballe, joten mä toivon tosiaan, että tämä ehkä vapaaksi tarkoitettu kaupunkitila, mitä tässä on, niin sinne ei vain liimattaisi ja leikattaisi jotain, vaan aidosti kaupunkilaiset pääsisi siihen vaikuttamaan. Tuolla on aika monta sellaista perus pakasta vedettyä 15 euron terassia, mitkä monistuu kaupungista toiseen. Olisi nasta nähdä, että tässä olisi oikeasti jotain omaperäistä, jonkinnäköinen oma hönkä.

Tällä hetkellä tuntuu, että jos tämmöisiä asioita syntyy tähän kaupunkiin, ne väistää sitten kaiken muun tieltä. Viittaan nyt vaikka Suvilahti parkiin tai muihin omaperäisiin kuvioihin, että on annettu kaupunkitilaa, ja se tekee tästä kaupungista kiinnostavan, ja myöhemmin se lakaistaan nurin ja siihen tulee jotain sielutonta tornia tilalle.

Arvoisa puheenjohtaja.

On kiinnostava kuunnella keskustelua. Meillä on mun mielestä hyvä historiallinenkin hetki saada hyväksyä kaava, joka muuttaa Helsingin kaupunkikuvaa ja tuo meille kulttuuria erittäin lähelle merta. Se on merellisen Helsingin kannalta upeaa jo itsessään. Toivon tietenkin, että hyväksymämme kaava saa arvoisensa museonkin toteutettua ja pääsemme nauttimaan kulttuurista yhä enemmän. Valtuutettuna tuen tätä kaavaa tosi voimakkaasti. Pidän myös kovasti ajatuksesta, että merellinen Helsinki osaa nähdä tämän ilon siitä, että ADM:ään voi tulla kävellen, pyörällä, ratikalla ja vaikkapa vesiteitse. Olkoon se sitten nyt alkuun vähän isommalla laivalla, mutta myös se, että lautakunta on kiinnittänyt huomiota jo pienvenelaituripaikkoihin, niin se on erittäin tärkeää. Myös täällä puhutun mahdollisen ponnen henki on minusta tärkeä, koska meillä ei tällä hetkellä pääse pienveneitse ihan ydinkeskustaan juurikaan pysäköitymään. Se on mun mielestä museollekin vain mahdollisuus, että sinne voisi tulla myös näin. Se olisi aika kiva sanoa, että vesitse tai maitse. Itse toimin myös Helsingin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Uskon, että kaikilla meillä on ymmärrys siitä, että tänne tulevat laivat tarvitsevat laituripaikan ja liikennettä, joilla sekä risteilijät että matkustajat ja vielä rahtikin saadaan kuljetettua. Toive on ollut siitä, että saadaan nämä uudelleenjärjestelyt mahdollisimman pikaisesti, ja mikään ei ole sitä vastaan, että mahdollisimman pikaisesti löytyisi uusia paikkoja, jonne näitä laivoja voitaisiin ohjata. Sitä työtä teemme Helsingin Sataman puolella aivan jokainen virkapäivä, ja sitä tehdään. Nämä eivät ole synkronisoitavissa aivan täysin, mutta ei mikään toive estä sitä, että me myöskään emme tekisi sitä niin pian kuin voi. Uskon, että HAM ja kaupunki ja kaupunkilaiset saavat Satamasta vielä hyvän naapurin ainakin tähän alkuun.

Kiitos, puheenjohtaja.

Olen korjannut järjestelmään tekemääni toivomuspontta, joka kuuluu nyt seuraavalla tavalla:

Hyväksyessään Arkkitehtuuri- ja designmuseon asemakaavan muutoksen valtuusto kehottaa kaavan mahdollistamissa rajoissa selvittämään mahdollisuutta parantaa museon saavutettavuutta pienveneellä.

Kiitos.

Kiitos, rouva puheenjohtaja.

Kiitos Suhoselle ponnen muokkaamisesta. Kannatan ilman muuta Suhosen pontta, koska kyllä meidän pitää muistaa ne merellä liikkuvat myös. Se on ihan selvä asia.

Kannatan tietenkin myös tämän kaavan hyväksymistä. Olen asunut Jätkäsaaressa pitkään, seurannut keskustelua satamien kehittämisestä ja varsinkin Eteläsataman tulevaisuudesta. Olen aina pitänyt tärkeänä sitä, että satamatoiminnot ja elävä kaupunki voidaan sovittaa yhteen. Tässä kaavassa se on mahdollista. Rantaa pitää avata kaupunkilaisten käyttöön. Se on tullut hienosti esiin täällä puheenvuoroissa. Tämä päätös toteuttaa myös sen. Eteläsatama saa uuden vetovoimatekijän, ranta avautuu kaupunkilaisille ja Helsingin merellinen identiteetti vahvistuu. Sitähän me halutaan kaikki. Tämä päätöshän ei koske vain museota. Se kertoo siitä, millainen Helsinki tulee olemaan vuosikymmeninä eteenpäin. Kannatan ilman muuta kaavan hyväksymistä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

Haluan sanoa muutaman sanan siitä, miten suhtaudumme yrittäjyyteen. Ei ole hyvä asia, kun merkittävä alueen yrittäjä on huolissaan siitä, miten hänen bisnekselleen käy kaupungin päätösten takia. Vaikka tämä pelko parkkipaikkojen katoamisesta olisikin ollut tarpeeton, niin kuin se toivottavasti on, on se kuitenkin osoitus siitä, että ensiksikin on epäluottamusta siihen, pitääkö kaupunki huolta yritysten toimintaedellytyksistä.

Tämä tietenkin liittyy myös historiaan. Tämä huoli ja epäluottamus eivät ole syntyneet tyhjössä. Kun olemme kuulleet, kuinka moni yritys on mennyt nurin sen tähden, että kaupungin kadut ovat olleet esimerkiksi suhteettoman kauan aikaa auki ja kaupunki ei ole tullut vastaan näitä yrittäjiä heidän hädässään, jonka kaupunki on itse osaltaan aiheuttanut, niin totta kai se herättää epäluottamusta. Miten tämä kaupunki suhtautuu näihin yrittäjiin, joita meidän pitäisi arvostaa erittäin paljon. Itse näkisin, että kaupungin tulisi tehdä jonkinlainen periaatteellinen päätös siitä, että jos meillä on tällaisia kunnossapitotöitä, jotka kohtuuttoman pitkään aiheuttaa yrittäjille merkittävää haittaa, niin kaupunki pitäisi huolta, että nämä yrittäjät eivät mene nurin tänä aikana. Tällainen loisi paljon varmuutta yrittäjien toimintaan.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

On hienoa olla päättämässä Arkkitehtuuri- ja designmuseon asemakaavasta. Helsinki uskoo tulevaisuuteen, ja varmasti tulemme kaikki olemaan tyytyväisiä tästä investoinnista, näin uskon, ja se tulee todellakin olemaan yksi Helsingin vetovoimatekijä.

Arkkitehtuurilla ja designilla on Suomessa hieno historia, ja myöskin nykyään Helsingissä on tehty upeita investointeja. Esimerkiksi keskustakirjasto Oodi ihastuttaa myös arkkitehtuurillaan. Toivon, että tämä uusi museo myös vie eteenpäin tätä sanomaa ja avaa Suomelle uuden aikakauden, jossa arkkitehtuuri ja muotoilu ovat entistäkin arvostettavampia. Ajattelen, että meillä on vielä tekemistä sen osalta, että myöskin se arkkitehtuuri, mikä koskettaa suurinta osaa rakennuksista, eli ihan tyypillinen asuinrakennus ja muu toimistorakentaminen, olisi myös arkkitehtuurisesti kiinnostavaa ja korkealaatuista.

Tässä kaavakokonaisuudessa ja tähän viereen tulevassa lisärakentamisessa itseäni hieman huolestuttaa rakennusten kiinnostava arkkitehtuuri. Toivottavasti myös tästä kokonaisuudesta, muuten kuin tämän museon osalta, tulee riittävän korkealaatuinen. Se kuitenkin hallitsee maisemaa. Tässä on jonkin verran käyty keskustelua myös sen korkeudesta. Itse ajattelen, että mahdollisimman tähän alueeseen sopiva vähäeleinen arkkitehtuuri voisi olla tässä soveltuva.