Kluuvin Kaivokadun asemakaavan muutos (nro 13011) (sis. liikennesuunnitelman)

Arvoisa puheenjohtaja.

Kyseessähän on ihan ensimmäisiä paikkoja, jonka ihminen näkee kun saapuu Helsinkiin. Täytyy sanoa, että itsekin aina koen suunnattoman ilon tunteen saapuessani junalla maakunnista takaisin kotiin juuri tälle alueelle, mutta totuuden nimissä täytyy sanoa, että eihän tämä Kaivokadun alue nykyisellään ole kovin viihtyisä. Se on aika ruuhkainen, meluisa ja muutenkin vähän kolkko. Joten minä pidän erittäin hyvänä asiana, että tämä muutos nyt etenee ja että tämä on sellainen, jota ovat ryhmät hyvin yksituumaisesti tällä valtuustokaudella edistäneet niin strategian tasolla kuin nyt sitten tässä päätöksentekoprosessissa.

Minä uskon, että tämä muutos edistää Kaivokadun alueen ja ydinkeskustan viihtyisyyttä hyvin paljon, käveltävää, parempaa ja kaikille hauskempaa ja saavutettavaa kaupunkia.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Helsingin ydinkeskustan liikennejärjestelyitä on käsitelty kaupungin päätöksenteossa ahkerasti kuluneiden viime vuosien aikana.

Keskeinen liikennejärjestelyitä ohjaava dokumentti, ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelma, hyväksyttiin kesällä 2023. Suunnitelmassa linjasimme, että ydinkeskustan liikenne tukeutuu tulevaisuudessa esplanadeihin. Olemmekin palauttaneet esplanadeille kaksi autokaistaa kumpaankin suuntaan. Samaisessa suunnitelmassa toteamme, että maanalaisten pysäköintilaitosten ja huoltotunnelin saavutettavuutta ja toimintaedellytyksiä kehitetään palvelemaan ydinkeskustan logistisia tarpeita sekä saapumista autolla.

Toinen Helsingin kehitystä määrittävä tärkeä dokumentti on Helsingin uusi kaupunkistrategia, jonka kirjoitimme yhdessä vuosi sitten. Tämä kaupunkistrategia on kokonaisuutena erinomainen. Se sisältää tärkeitä kirjauksia verotuksesta, asumisesta, elinvoimasta ja liikenteestä. Emme korota valtuustokaudella veroja ja varmistamme, että Helsingin keskusta on saavutettavissa kaikista suunnista kaikilla eri kulkumuodoilla. Madallamme kynnystä tulla keskustaan niin joukkoliikenteellä kuin autolla ja haemme ratkaisut siihen, että huoltotunneli saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä myös parkkihallien sisäänajoon eri sisääntuloväyliltä.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on yksiselitteisesti ja yksimielisesti sitoutunut yhteiseen kaupunkistrategiaamme. Selvää on se, että kaupunkistrategia on puolueiden yhteinen kompromissi. Kaikki kirjaukset eivät ole tismalleen sellaisia, millaisia ne olisivat, jos kokoomus saisi yksin päättää. Vastuulliseen politiikan tekoon kuuluu kuitenkin se, että yhdessä tehdyistä sopimuksista pidetään kiinni myös niiden asioiden kohdalla, joista ei välttämättä linjattu juuri niin kuin itse olisin yksin halunnut. Tämän johdonmukaisen linjan mukaisesti toimimme myös tänään.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli maaliskuussa Kaivokadun asemakaavaa. Käsittelyn yhteydessä kokoomuksen lautakuntaryhmä teki vastaehdotuksen, jossa korostettiin sitä, että Kaivokadun jatkosuunnittelussa on huolehdittava koko ydinkeskustan liikennejärjestelyjen toimivuudesta ja saavutettavuudesta kaupunkistrategian mukaisesti. Pidimme tärkeänä, että keskusta säilyy saavutettavana kaikista suunnista eri kulkumuodoilla ja että poikittaisliikenteen sujuvuus sekä liikenteen välityskyky turvataan myös jatkossa. Samalla korostimme, että ei liikennettä saa siirtää hallitsemattomasti ympäröivään katuverkkoon.

Nostimme esiin myös päärautatieaseman saavutettavuuden. Toimivat saattoliikenteen ja taksiliikenteen järjestelyt ovat tärkeä osa keskustan saavutettavuutta, erityisesti ikäihmisille, liikuntarajoitteisille ja monille muille helsinkiläisille. Lisäksi pidimme tärkeänä, että keskustan yritysten huoltoliikenteen toimintaedellytykset turvataan ja että ydinkeskustan huoltotunnelia hyödynnetään nykyistä tehokkaammin logistiikassa ja pysäköintijärjestelyissä. Tämä vastaehdotuksemme hyväksyttiin lautakunnassa yksimielisesti.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaupunkipolitiikkaan kuuluu se, että isoista kysymyksistä käydään kiivastakin keskustelua. Se on hyvä asia. Vain riittävä keskustelu takaa sen, että tärkeät asiat tulevat tarkastelluksi kaikista relevanteista näkökulmista. Keskustelun lopuksi on aika päätöksenteolle, joka kunnioittaa helsinkiläisten vaaleissa osoittamaa tahtoa. Tärkeintä on, että Helsinki menee aina eteenpäin kohti kaupunkia, josta voimme olla ylpeitä.

Kiitos.

Tack ska du ha, värderade ordförande.

Eliel Saarisen suunnittelema rautatieasema on paitsi yksi Helsingin tärkeimmistä maamerkeistä, niin myös tuhansille portti Helsingin keskustaan. Minäkin olen yksi niistä melkein 200 000 jalankulkijasta, jotka kulkevat päivittäin tämän Suomen vilkkaimman joukkoliikenteen solmukohdan läpi. Sen sijaan, että kaupunki ottaisi meidät tulijat vastaan houkuttelevalla ja viihtyisällä maisemalla pääovien toisella puolella, siellä odottaa harmaa ja ankea keskustan halkaiseva läpikulkuväylä.

Helsingin keskustan käveltävyyden ja viihtyisyyden parantamista on vuosien mittaan vaadittu niin poliittisessa kuin julkisessa kansalaiskeskustelussa. Tähän mennessä viihtyisyyttä ja kävelyä parantaneet järjestelyt ovat olleet liian pienimuotoisia tai lyhytaikaisia, että niillä olisi ollut mitään merkittävää vaikutusta. Mutta tällä kaavalla me tartutaan kuitenkin härkää sarvista ja tehdään pysyviä muutoksia juuri sinne, missä kävelyn ja viihtyisyyden parantamisella on suurin päivittäinen vaikutus.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mä ajattelen, että tämä Kaivokadun asemakaava, jota me nyt käsitellään, on vain ensimmäinen esimerkki tulevaisuuden kaupunkisuunnittelusta, jossa kävelijöiden viihtyvyys asetetaan suunnitelman keskiöön ja me löydetään keinot yhdistää se toimiviin joukkoliikenteen ja pyöräilyn reitteihin. On paitsi käytännön vaikutuksiltaan, myös symbolisesti merkittävää, että vehreyttä ja viihtymistä painottavan suunnittelun kärkihanke toteutetaan meille Helsingin ydinkeskustaan. Mulle tämä kaava edustaa sellaista ajatusta, että me melkein 200 kävelijää ollaankin kaupungin elinvoimalle ja tulevaisuudelle ellei tärkeämpiä, niin edes yhtä tärkeitä kuin ne ehkä 85 ihmistä, jotka eivät suostu tulemaan Helsingin keskustaan, ellei jokaisen luksusliikkeen eteen pääse parkkeeraamaan omalla autolla.

Helsingin kaupungin keskustan elinvoimaisuus ei nimittäin voi rakentua ison rahan piipahtamisen varaan, vaan kestävä ja kasvava elinvoima tulee suurille massoille tarjolla olevasta kokemuksellisuudesta, viihtyisyydestä, kulttuurista ja taiteesta. Liikenteellisesti keskustan elinvoima rakentuu suuria massoja paikalle kuljettavasta joukkoliikenteestä ja kauniista, jatkuvista kävelyreiteistä, jotka kutsuvat kokemaan asioita matkan varrella.

Arvoisa puheenjohtaja.

Jos me halutaan onnistua keskustan elinvoiman parantamisen kanssa, niin se vaatii meiltä kahta asiaa. Ensimmäisenä meidän on pidettävä huolta siitä, että tämä Kaivokadun muutos onnistuu. Se on toteutettava laadukkaasti, vehreyden on oltava niukan sijaan yltäkylläistä, ja meidän on pidettävä huolta siitä, että pyörillä liikkuva kevyt liikenne löytää ja pysyy sille osoitetuilla uusilla väylillä. Toisena onnistumisen takeena on se, että kaivokadun muutos ei saa olla muutoksen päätepiste, vaan sen on oltava viihtyisämmän kävelykeskustan toteuttamisen lähtölaukaus. Me ei tarvita kauhistelevaa ja tarkoituksellista pelottelupuhetta siitä, että kohta autolla ei pääse enää keskustaan. Totta kai pääsee. Se, mitä me tarvitaan, on kokemus Helsingin keskustasta, jota ei määritä kaupungin halki kulkevat läpikulkuväylät, vaan se tunnelma määrittyy vehreistä ja houkuttelevista kävelyreittien verkostoista, jotka luovat nimenomaan läpikaahaamisen sijaan pysähtymisen ja viihtymisen tunnelmaa.

Arvoisa puheenjohtaja, ”Ihan kuin ulkomailla olisi.” Me kaikki tunnistetaan tämä lause. Tämä on liian pitkään ollut upein kehu, mitä Suomessa voi sanoa. Se sanotaan Aperol Spritz kädessä, katusoittajia kuunnellessa kaupunginosafestareihin osallistuessa. ”Ihan kuin ulkomailla olisi.” Hyvät valtuutetut.

Tälle pitää nyt tulla stoppi. Viihtyisän kaupungin ei tulisi tarkoittaa mitään ulkomaista, jotain vierasta, jotain joka tapahtuu jossain tuolla muualla. Mitä siellä ulkomailla sitten on? Mitä tapahtuu Lontoossa? Mitä tapahtuu Pariisissa? Mitä tapahtuu Oslossa? Mitä tapahtuu kaupungeissa ympäri Eurooppaa ja maailmaa? Katsotaanpa. Lontoo on parhaillaan muuttamassa keskeisen ostoskadun Oxford Streetin täysin kävelykaduksi. Pariisissa Champs-Élysées muutetaan melun ja saasteen vaivaamasta kadusta vehreäksi ja kävelypainotteiseksi. Oslo on uudistanut täysin kaupungin keskustan priorisoiden kävelyä ja kestäviä kulkutapoja. Esimerkkejä riittää enemmän kuin aikaa on.

Miksi näin sitten tapahtuu? Koska yhteistä tilaa halutaan ottaa yhteiseen käyttöön ihmisille, tehdä kaupungista viihtyisämpi sen asukkaille. Toki joka kerta on noussut otsikot siitä, että autoilua oltaisiin kieltämässä, vaikkei olla. Kuinka asiakkaat kaikkoaa, vaikka käykin just päinvastoin. Kuinka yritykset kärsii, vaikka tulokset kertoo ihan muuta. Mutta kun muutos on tehty, ei entiseen juuri haluta palata.

Onko Helsinki jotenkin huonompi kaupunki kuin nämä verrokit? Ansaitseeko helsinkiläiset jotenkin ankeampaa ympäristöä? Musta ei. Kun me kehitetään, meidän pitää kehittää kunnianhimolla, ihmisten ehdoilla, tietoon ja kokemukseen perustuen.

Nykyisessä Kaivokadossa näkyy vielä 1960-luvun kaiku. Se aika, kun kadulla ei ollut edes suojateitä, vaan piti kulkea Asematunnelin kautta, jos halusi Kaivokadon puolelta toiselle. Nyt on uudistuksen aika. Siksi mä haluankin kiittää kaikkia, jotka ovat olleet suunnittelemassa Kaivokadon tulevaisuutta. Vaikka vehreyttä tähän kadulle mahtuisi enemmänkin, suunnitelma ottaa tasapainoisesti huomioon niin kulttuuriympäristön, ihmisten liikkumisen tarpeet, tulevaisuuden mahdollisuudet. Kuten tässä sanottiin, se nostaa Eliel Saarisen suunnitteleman rautatieaseman esiin sen ansaitsemalla tavalla. Se perustuu todelliseen kuvaan ihmisten kulkutavoista, siihen miten ihmiset aidosti suurkaupungissa liikkuu. Me puhutaan Suomen vilkkaimmasta jalankulkualueesta, joukkoliikenteen solmukohdista.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun me hyväksytään tämä kaava, niin ehkä jatkossa voidaan sitten ihastella, että ihan kuin Kaivokadulla olisi.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Uutisissa taitaa olla tällainen otsikko, että seuraa livenä, Helsingin kaupunginvaltuusto tekee historiallisen päätöksen. Mä allekirjoitan sen. Mäkin ajattelen, että tämä on historiallinen päätös.

Mä olen kaupunkiympäristölautakunnassa ilolla seurannut tätä ja ajattelen, että samoin kuin täällä on mainittu, tämä paikka on tosiaan ovi Helsinkiin monelle, ovi Suomeen. Ja se on tutkitusti epäviihtyisä paikka. Samaan aikaan just tässä paikassa Helsingissä on eniten jalankulkijoita, kuten mainittu, 200 000 päivässä. Tämä on osa just sitä muutosta, mitä meidän pitääkin ja mitä me halutaan nähdä tässä kaupungissa ja tässä maassakin. Sellainen kulkutapa- ja kulttuurin muutos, että me ei luoda tätä kaupunkia vain autoilulle, vain autoille, vaan me tehdään kaupunki, jossa asukkaat on ensisijaisia, jossa kaikki ihmiset, monenlaiset ihmiset, pystyy liikkumaan.

Kun me ajatellaan täällä mainittujakin keski- ja eteläeurooppalaisia kaupunkeja, mutta sitten myös vaikkapa Oulua, on nähtävissä, mitä se tekee, kun voidaan sulkea osa kaupungista autoilulta. Me luodaan silloin sellaista kaupunkitilaa, missä on elämää. Sellaista, missä ei ole autoilun tuomia haittavaikutuksia, ei ole sitä turvattomuutta, eikä ole melua, vaan on tilaa elämälle, tilaa vehreydelle, tilaa ihmisystävällisyydelle, kauneudelle. Kun me ajatellaan vaikka sitä mainittua ja hyvin paljon toisteltua keskustan vetovoimaa, niin kyllä mä itse ajattelen, että just tällaisilla päätöksillä me tehdään Helsingistä vetovoimainen ja elinvoimainen kaupunki.

Mä ajattelen, että me voidaan olla ylpeitä siitä, että me pystytään yhdessä saamaan tällainen suunnitelma ja nyt vihdoin tällainen päätös tehtyä. Niin kuin valtuutettu Haglund täällä totesi, niin mäkin ajattelen, että tämä on ehdottomasti alku, ei loppu. Tätä samaa, jotta meidän kaupunki olisi mahdollisimman monelle mahdollisimman saavutettava ja viihtyisä.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Itsekin olen ollut vähän mietteliäs tämän koko Kaivokadun asemakaavan muutoksen suhteen siltä osin, koska olen aina ajatellut näin, että mielestäni se, että Kaivokadun tienoo ei ole viihtyisä tällä hetkellä, se ongelma ei ole autot, vaan se, että tyhjiin kohtiin Kaivokadun ympäristössä ei ole suunniteltu toimintaa tähän asti. Moni on tässä aiemmin jo sanonut, että se on nyt niin epäviihtyisä ja siinä ei ole tilaa elämälle, mutta oikeasti kun siinä kävelee, niin siinä aika paljon sitä aukiotilaa ja mahdollisuuksia olisi ollut.

No, nyt joka tapauksessa olemme poliittisten ryhmien välillä sopineet sen, että tämä kaupungin ydinkeskustan liikennesuunnitelma etenee. Tämä on strategiassa sovittu, ja yhteisesti ollaan tästä paljon puhuttu ja sovittu näin. Hyvä on, se menee eteenpäin, mutta itse ajattelen, että tämä oltaisiin voitu hoitaa myöskin vähän toisella tapaa.

No, nyt kun tästä on sovittu ja tämä suunnitelma menee eteenpäin, niin on muutamia asioita, mitä kannattaa huomioida. Tässä jo valtuutettu Pajula mainitsi tämän, että on myöskin sovittu, että esplanadit säilyvät kaksi plus kaksi -kaistaisena. Huoltotunnelikysymys tullaan sillä tavalla ratkaisemaan ja viemään eteenpäin, että huoltotunnelista pääsee mahdollisesti sinne paikoituslaitoksiin ja muuallekin.

Itse näen, että on muutamia vaikutuksia, mihin nyt kannattaa vakavasti kiinnittää huomiota, kun tätä suunnitelmaa edistetään, ja on seurattava. Ensimmäinen on se juuri, että onko riski se, että alueen muut kadut ruuhkautuvat, kun tämä Kaivokatu suljetaan autoilulta. Tiedämme varsin hyvin, että Helsinki on niemi, ja liikenne länsi–itäsuunnassa on hankalaa, ja on hyvin vähän paikkoja enää, mistä vaikkapa juuri tässä niemen kohdalla pääsee idästä länteen ja lännestä itään. Nyt ainoa reitti alkaa olla se esplanadit, ja nämä muut kadut on lähes suljettu. Siinä täytyy huomioida se, että miten tämä tulevaisuudessa tullaan tekemään, koska kun ajatellaan, että vaikkapa laivaliikenne Katajanokalla ja muualta purkautuu ja ollaan suuntaamassa eri suuntiin, niin ei voi olla niin, että tämä ei mitenkään nyt sitten liity, että kaikki jotenkin hoituu itsestään.

Myös erityinen seikka on paikallisten asukkaiden pääsy autolla. Eivät he varmasti halua mennä autolla Stokkalle, mutta he ehkä haluavat lähteä joskus sieltä vaikkapa Etelä-Helsingistä ja siitä ympäristöstä pohjoisen suuntaan. Miten tämä tulee tapahtumaan tulevaisuudessa.

Toinen asia on saattoliikenne ja huoltoajo. Kaupunkiympäristölautakunnassa me tehtiin tästä hyviä kirjauksia yksimielisesti, miten esimerkiksi saattoliikenne rautatieasemalle tulevaisuudessa tulee tapahtumaan, ja tullaan varmistamaan, että huonosti liikkuvat vanhukset, liikuntavammaiset pääsevät rautatieasemalle ja minkälainen on tämä esteettömyys. Myöskin huoltoajo liikkeisiin, hotelleihin tulevaisuudessa tulee olemaan toivottavasti ei haaste. Toivottavasti nämä pystytään ratkaisemaan.

Kolmantena asiana haluan nostaa näistä vaikutuksista sen, että turvallisuuteen tulee kiinnittää tosi paljon huomiota. Tässä taidettiinkin mainita se, että esimerkiksi kun pyöräillään, halutaan mennä tämän alueen halki, niin miten ne pyöräilyväylät merkitään sillä tavalla, että se selkeästi... Vai laitetaanko nopeusrajoituksia peräti, että paikallisten kävelijöiden tilanne ei vaarannu. Ratikat tulevat hiljaa ja nopeasti, joten tähänkin täytyy kiinnittää huomiota. Joten aika paljon tässä on vielä pohdittavaa, ja tämän kaavan jälkeen uskon, että paikasta saadaan ihan sujuvasti liikennöity alue. Toivotaan näin. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tuossa jo yli viisi vuotta sitten koronan aikoihin nousi keskustelu Helsingin keskustan elinvoimasta aivan uudenlaisiin sfääreihin. Silloinen keskustelu ehkä sisälsi jonkin verran ylilyöntejä. Helsingin keskusta ei koskaan ole ollut kuolemassa, mutta keskustelu keskustan elinvoimasta on kuitenkin perusteltua. Puhun tästä nyt siksi, että tämä päätös on osa niitä toimia, joilla Helsingin keskustan elinvoimaa vahvistetaan.

Jos katsotaan, millä tavoin maailmalla on keskustoista tehty kiinnostavampia ja enemmän ihmisiä houkuttelevia, tärkeät kysymykset ovat: Keskustassa pitää olla asioita, joiden takia sinne halutaan mennä. Jotain erityistä, ja se jotain erityistä ei ole se, että on huonekalukauppa. Kauppoja on nykyään kaikkialla, ja internetistä saa vaikka mitä. Helsingin keskustan haastekin on osittain suuret kauppakeskukset, joita on rakennettu lähelle metron varteen ja Pasilaan junaradan varteen. Merkittävä osa ihmisistä jää niihin tullessaan raideliikenteellä eikä tule keskustaan asti.

Toinen, mitä tarvitaan, keskustassa pitää olla mukavaa liikkua. Kaikkialla Euroopassa keskustojen kävelyalueita laajennetaan, jotta ihmiset tulisivat mieluummin keskustaan, kun siellä on mukavampi liikkua. Ymmärrettävästi keskusta ei vertaudu siihen, että ollaan kauppakeskuksessa siltä osin, että ei koskaan sataisi, mutta keskusta voi olla miellyttävämpi kuin kauppakeskus. Kauniimpi ympäristö, kiinnostavampi ympäristö.

Kolmas on se, että keskustaan pitää päästä. Tämä päätös on toki vain yksi pätkä katua, mutta tämä on merkittävä päätös siinä, että tämä parantaa liikkumista keskustassa ja keskustan viihtyvyyttä dramaattisesti omaa aluettaan suuremmalla alueella. Tämä parantaa myös keskustan saavutettavuutta olennaisesti. Oikeasti keskustan saavutettavuuden tarkka mallintaminen on vaikeaa, mutta liikennemallit, joita tehtiin ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä, arvioivat että keskustaan saapuvien ihmisten määrä kasvaa ehkä 400 000 ihmistä vuodessa. Siinä ei huomioitu mitenkään viihtyisyyden vaikutusta, vaan pelkästään liikenneyhteyksien nopeutuminen.

Yhteydet joukkoliikenteellä keskustaan paranevat huomattavasti. Erityisesti pikaratikat, joita suunnitellaan keskustaan tuleviksi, ovat ylipäänsä mahdollisia vain, koska tämä katualue parannetaan niille toimivaksi. Bussiyhteydet paranevat, koska Rautatientorin jättöpysäkki saadaan paremmalle paikalle ja myös bussit osin nopeutuvat, joiltakin osin myös hidastuvat. Se ei ole täysin yksiselitteistä. Autoilun osalta joiltakin alueilta keskustaan saapuminen hidastuu, mutta toisilta alueilta nopeutuu, koska keskustaan suuntautuvilla säteittäisillä väylillä keskustaa ohittava liikenne vähenee, jolloin siellä on enemmän tilaa keskustaan suuntautuvalle autoliikenteelle. Tätä kautta siis kokonaisuudessa keskustan liikenteellinen saavutettavuus paranee samalla kun teemme siitä miellyttävämmän ympäristön liikkua ja mahdollistamme sitä kautta etenemistä.

Tämä päätös ei vielä tuo merkittäviä uusia syitä tulla keskustaan, vaan se on keskustelu, jota joudumme vielä käymään erikseen, mutta näiden kahden muun teeman osalta, tässä tehdään ne keskeiset toimet, joilla keskustan elinvoimaa vahvistetaan. Seuraavaksi samaa toimintatapaa pitää laajentaa tästä vielä, jotta huomioidaan liikenne myös Kaivokadun alueen ulkopuolella. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Kivekäs puheessaan totesi, että keskustan saavutettavuus paranisi tämän ratkaisun johdosta. Minä en tähän usko, mutta aika näyttää. Oma arvioni on, että keskipitkällä aikavälillä keskustan saavutettavuus heikkenee ja samalla myös keskustan vetovoima heikkenee. Pahoin pelkään, että tämä johtaa siihen, että aika paljon pienyrityksiä kaatuu keskustassa. Valtuutettu Suomalainen kiinnitti huomiota Esplanadin liikenteeseen. Olen samaa mieltä, että siellä mahdollisesti tulee aikamoisia ongelmia. Liikenne puuroutuu ja lisääntyy. Sekin vaikuttaa siihen, että keskustan vetovoima heikkenee.

Minusta on tärkeää nyt, että me kehitämme maanalaisia kulkuväyliä, ja on erinomaisen hyvä, että meillä on maanalaisessa yleiskaavassa vielä keskustatunnelin varaus.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tarkennan valtuutettu Niiraselle, että toisin kuin Niiranen, minä en sinänsä usko tämän osalta yhtä tai toista, vaan viittaan niihin liikenteellisiin selvityksiin, joita tehtiin ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä, joiden mukaan keskustan saavutettavuus paranee merkittävästi joukkoliikenteellä. Se paranee jonkin verran myös pyöräillen, ja heikkeneminen autolla on vähäistä. Tätä voi miettiä siltä kannalta, että Kaivokadulla kun tosiaan kulkee se 200 000 ihmistä kävellen, siinä kulkee noin 200 000 joukkoliikennematkaa tällä alueella, ja sitten taas autoja siinä menee 20 000, yksi kymmenesosa kummasta tahansa näistä muusta. Sen takia vaikutukset joukkoliikenteeseen ja kävelyympäristöön ovat paljon merkittävämpiä tässä kohti.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Keskustan saavutettavuus paranee merkittävästi tämän kaavan myötä sen vuoksi, että tämä mahdollistaa pikaraitiovaunujen, vihreä-keltaisten sellaisten, vetämisen rautatieaseman editse. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että Laajasalosta, jossa tulee asumaan noin 40 000 ihmistä, heillä on suora raitiovaunuyhteys tästä keskustaan.

Valtuutettu Niiranen totesi, että hyvä, että on keskustatunneli kaavassa. Se ei lisää keskustan elinvoimaa. Päinvastoin se mahdollistaisi sen, että mahdollisimman nopeasti ohittaisi keskustan. Sen sijaan minusta on järkevää ja tärkeää, että me huoltotunnelia kehitetään niin, että keskusta on viihtyisämpi, kun kiinteistöt huolletaan maan alta ja myös niin, että autoilla pääsee entistä kätevämmin maanalaisiin parkkihalleihin keskustassa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tähän asti hyvin maltillinen keskustelu lähti tämän yhden vastauspuheenvuoron myötä vähän tämmöiselle ideologiselle ja vastakkainasettelun tielle. Tämä on kuitenkin yksimielisesti lautakunnassa päätetty asia, mikä on hyvä asia, että on päästy yksimielisyyteen. Toki semmoista valtavaa intoa ehkä itse en nyt tästä jaa, että nyt kaikki muuttuu ihanaksi siellä keskustassa rautatieaseman vieressä. Rautatieasemat on yleensä vähän kaupungeissa semmoisia hämyisiäkin paikkoja. Hyvä jos sinne tulee nyt tässä jotain uutta. On tärkeää, että jäädään seuraamaan näitä vaikutuksia. Lähinnä ehkä valtuutettu Suomalaisen puheenvuorossa tähän asti on ollut eniten niitä ajatuksia, mitä itselläni on tästä asiasta. Pidän tärkeänä myöskin, että autollakin saa keskustassa liikkua eikä nyt ainakaan tämän enempää vaikeuteta sitä ja seurataan näitä vaikutuksia ja tehdään sitten uusia arvioita, jos on tarpeen.

Tack ska du ha, värderade ordförande.

Itsekään en jaa tätä valtuutettu Niirasen pessimististä kuvaa Helsingin keskustan saavutettavuuden ja elinvoiman suhteen tämän päätöksen myötä, vaan päinvastoin näen, että saavutettavuus paranee, kun saamme uudet raiteet ja yhä enemmän joukkoliikennemuotoja, jotka nimenomaan kulkevat ydinkeskustan läpi, koska nehän kuljettaa niitä suuria massoja ihmisiä ja niin ollen myös parantaa ydinkeskustan saavutettavuutta. Ne kuljettaa myös sellaisia henkilöitä, jotka haluaa kuluttaa erilaisia palveluita ja jäädä oleskelemaan ydinkeskustaan, jos se on heille tarpeeksi viihtyisä. Mun mielestä tässähän se on se avain. Ei se löydy kaavasta. Se löytyy siitä, miten se toteutetaan. Jos me toteutamme sellaista kaupunkia, joka on vehreää, viihtyisää eikä vain kiireisen läpikaahailun paikka, vaan kiireettömän oleskelun paikka, silloin saamme parannettua elinvoimaa ja myös viihtyisyyttä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Pakko vastata valtuutettu Niiraselle.

Meillähän on nyt tällä hetkellä tällainen erittäin myönteinen ja positiivinen kierre käynnissä Helsingissä kävelyn ja pyöräilyn osalta. Pelkästään Kruunusiltojen avaaminen on nostanut kävelyn ja pyöräilyn kiinnostavuutta merkittävästi koko kaupungissa. Mä uskon, että se lisää liikkuvuutta kantakaupunkiin. Nyt ensimmäisen viikon aikana on ollut 100 000 kävijää Kruunusilloilla.

Me voidaan pitää kiinni tästä myönteisestä kierteestä, eikä kannata ehkä manata nyt mitään tuomiopäivän pasuunoita ennakkoon. Entäpä jos tässä käykin niin, että tämä onkin myönteinen asia kantakaupungin ja ydinkeskustan yrittäjille ja viihtyvyydelle koko kaupungin kannalta. Voidaan katsoa myös näitä positiivisia kuvia tässä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

On aina jotenkin hämmästyttävää, kun tässä kaupunginvaltuustossa kaikki, mikä elävöittää ja on viihtyisää, tarkoittaa yleensä sitä, että siellä ei ole autoja. Se on sikäli hämmästyttävää, kun mielestäni kaupungissa pitää pystyä kulkemaan sujuvasti kaikilla liikkumismuodoilla. Eihän yhden pitäisi sulkea toista pois.

Sitten toinen asia. Tässä taloustilanteessa meidän ei ainakaan pidä tehdä sellaisia päätöksiä, jotka vähääkään vaarantavat esimerkiksi yritystoimintaa tai sellaista toimintaa, jossa tarvitaan talouden rattaita pyörimässä. Se, että joku kävelee keskustassa, ei valitettavasti kyllä tuo minkäännäköistä ostoa eikä palveluiden kysyntää välttämättä. Mielestäni keskusta ei ole se paikka, mihin tullaan enempää hengailemaan. Meillä on huonoja esimerkkejä esimerkiksi tuosta Espalta, joka sekin tehtiin sillä ajatuksella, että otetaan autot sieltä pois, niin jopa elävöityy. Eipä siellä paljon ketään näkynyt sitten kesien jälkeen.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Kaivokatu on yksi Helsingin tärkeimmistä paikoista ja samalla koko Suomen vilkkain joukkoliikenteen solmukohta. Sehän on sitten ihan selvää, että sitä pitää kehittää. Kuten on sanottu, me tarvitaan mukavampaa, viihtyisämpää, turvallisempaa ja toimivampaa kaupunkitilaa meille kaikille, mutta samalla sen pitää toimia myös arjessa. Sitä täällä vähän niin kuin Niiranenkin spekuloi, mutta uskon, että tämä menee ihan hienosti.

Siksi tein itse kaupunkiympäristölautakunnassa yksimielisesti hyväksytyn vastaesityksen, jossa korostetaan keskustan saavutettavuutta, liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta. Keskustan pitää olla saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Aivan samaa mieltä kuin kaikki muutkin. Poikittaisliikenteen pitää toimia. Taksisaattoliikenne ja huoltoliikenne, sekin pitää turvata tietenkin. Jalankulku, pyöräily sekä raitioliikenne pitää sovittaa yhteen. Sen pitää olla turvallista oikeasti. Myös esteettömyys on tärkeää. Kaivokatu kuuluu kaikille. Myös ikäihmiset kuuluu sinne. Myös liikuntarajoitteiset kuuluu Kaivokadulle.

Meidän pitää muistaa nyt täällä kaikkien, että hyvä kaupunki ei synny vastakkainasettelulla, vaan toimivilla ratkaisuilla. Me tehdään yhdessä tämä. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kaivokadun ympäristön viihtyisyyden, vehreyden ja turvallisuuden parantaminen ovat erittäin tervetulleita parannuksia koko Suomelle keskeisen alueen nykytilaan.

Jos kokoomuksen ryhmä olisi päättänyt tästä kaavasta yksin, Kaivokadulla olisi säilynyt autoliikenne lähialueiden asukkaiden ja yritysten liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi. Autoliikenteen keskittäminen historialliselle Esplanadille ei ole ongelmatonta. Koska politiikka edellyttää kompromisseja ja tällä suunnitelmalla on enemmistö takanaan, emme vastusta Kaivokadun muuttamista joukkoliikennekaduksi. Toivottavasti se lunastaa sille asetetut odotukset ja alue muuttuu vireäksi eurooppalaiseksi keitaaksi. Liikenteen logiikka on jatkuvassa muutoksessa sähköistymisen, tekoälyn ja itseohjautuvien kulkuvälineiden myötä, ja näihin meidän pitää pystyä kaupunkina reagoimaan tulevaisuudessa. On tärkeää varmistaa, ettei ydinkeskustan liikenne puuroudu ja lähialueiden asukkailla on hyvät edellytykset liikkua kaikilla kulkumuodoilla. Meidän pitää kerätä ja kuunnella herkällä korvalla asukkaiden, matkailijoiden ja yritysten palautetta sekä huomioida ikääntyvän väestön tarpeet ja saattoliikenne.

Kaivokadun ja esplanadien tulevat remontit tulevat kestämään vuosia. Olen suunnitelman aiemmassa vaiheessa tehnyt kaupunkiympäristölautakunnassa hyväksytyn lisäyksen siitä, että katutyöt tulee hoitaa mahdollisimman tehokkaasti minimoiden häiriöt keskustan asukkaille, vierailijoille ja yrityksille. Tätä samaa toivon myös tämän kaavan hyväksymisen yhteydessä.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Kaivokatu ei ole asuinkatu eikä se ole virkistysalue, vaan se on historiallisesti ja toiminnallisesti keskeinen liikenteen ja liike-elämän keskus. Siitä me emme pääse mihinkään. Erittäin iso osa ihmisistä, jotka siellä kulkevat, tulevat nimenomaan sieltä rautateiltä ja usein töihin Helsinkiin, mikä on tietysti meille positiivinen seikka. Tämä kadun muuttaminen autottomaksi olisi ollut erittäin helppo toteuttaa jo aikanaan, ihan mitä Niiranenkin sanoi, mikäli me olisimme ensin tehneet sen keskustatunnelin parkkipaikkoineen. Sen jälkeen me oltaisiin voitu koko keskusta panna täyteen koivuja ja kukkapenkkejä.

Keskusta-asukkaiden asiointiliikkuminen tulee taata tässäkin tilanteessa niin, että kauppoihin pääsee helposti. Meillä on tosi paljon ikäihmisiä, jotka asuu täällä niemellä, ja niiden kulkeminen jo nyt on hankalaa, koska HSL panee vaihtamaan kaikkia härveleitä koko ajan. Tämä kävelyalueen lisääntyminen kauppojen välissä ei välttämättä ole helppoa, jos ei siellä ole oikeutta esimerkiksi taksia pysäyttää asioinnin ajaksi jonnekin. Tämä Elielinaukion bussien siirtäminen Kamppiin pidentää liikennevälineiden vaihtomatkoja. HSL:n pitäisikin lisätä suoria liikennelinjoja kaupungin ulkopuolelta, jotta työmatkaautoilu ei ympäristökunnista lisäänny. Nyt on jo nähtävissä se, että ihmiset tulee mieluummin omalla autolla kuin vaihtaa ensin bussista junaan ja junasta ratikkaan tai junasta bussiin.

Sitten isoihin joukkoliikuttamistilanteisiin on jätettävä tilaa tälle alueelle pelastus- ja joukkokuljetusten käyttöön. Siitä mun mielestä taisi ollakin maininta tuossa asiaa käsittelevässä aineistossa, mikä on ihan positiivista.

Mutta sitten muutama asia. Kun Kaivokatu nyt yhteisesti sovittuna siis jää pois käytöstä, niin liikennesuunnittelun toteuttaminen kaksikaistaisin esplanadein toimii, mikäli se voidaan tehdä sujuvammaksi esimerkiksi valo-ohjauksella. Tällä hetkellä tilanne on se, että ne autojonot pysähtyy just nimenomaan niiden elävöitettyjen kahviloiden ja terassien eteen ja tupruttaa pakokaasunsa siinä. Voisi vähän miettiä liikennevalojärjestelyjä.

Sitten pitää tutkia myös mahdollisuus saada Aleksi auki aamulla, vaikkapa kuuden ja kymmenen välillä, niin että hotellit pystyy purkamaan, ja ennen kuin se Katajanokan laivaliikenne alkaa näkyä siinä keskustassa ja poispäin lähdössä kaupungista. Mä olen tosi huolissani siitä, että esplanadit tukkeutuu ja niemelle pääseminen, siis ihan kotiin pääseminen, ja katajanokkalaisten pääseminen keskustaan tulee entistä vaikeammaksi, mikäli näitä Espan toimintoja ei saada sujuvammaksi kuin ne nyt on.

Muuten en olisi kannattanut tällaista massiivista sulkemista, mutta koska siitä on yhteinen päätös tehty, niin paras sitten vaan mennä eikä vikistä, mutta nämä kolme asiaa olisi syytä huomioida sitten siinä toteutusvaiheessa. Kiitos teille.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Helsingin kaupungin kaupunkistrategian mukaan varmistamme, että Helsingin keskusta on saavutettavissa kaikista suunnista eri kulkumuodoilla. Samalla madallamme kynnystä tulla keskustaan niin joukkoliikenteellä kuin autollakin. Toisaalta samassa strategiassa olemme sitoutuneet keskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman toteuttamiseen. Tässä olemme.

Kynnys ajaa autolla keskustan suuntaan nousee, ei laske. Samalla strategian henki on koetuksella. Ostovoima liikkuu edelleen autolla. Huoli on, että oloilukeskustasta katoavat kivijalkaliikkeet, ehkä ravintoloita lukuun ottamatta, jotka kyllä ansaitsevat piristysruiskeen.

Tässä tilanteessa keskusta-alueen liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että Tallinnan rahtiliikenne siirtyy Satamatunneliin. Samalla keskustan huoltotunneli on hyödynnettävä kaupunkistrategian mukaisesti.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tänään me päätetään yhdestä Helsingin lähihistorian merkittävimmistä liikenne- ja kaupunkisuunnittelupäätöksistä.

(Puheenjohtajan välihuomautus.) Tosiaan erittäin upea päätös on kyseessä Kaivokadulla.

Kaivokatuhan on Helsingin paraatipaikka. Se on portti tähän kaupunkiin, mutta myös portti Suomeen monille ihmisille. Tässä paikassa liikkuu siis päivittäin jopa 200 000 ihmistä. Se on tärkein joukkoliikenteen solmukohta koko Suomessa. Näiden ihmisten viihtymisellä ja turvallisuudella on väliä. Sillä on väliä niin Helsingin kannalta kuin koko Suomen kannalta. Tulevaisuudessa Kaivokatu tulee olemaan täysin erilainen. Siellä tulee olemaan tilaa ihmisille, tilaa viihtyisyydelle ja tilaa vehreydelle.

Tasan 50 vuotta sitten vuonna 1976 Helsingin kunnallisvaaleissa esiintyi ensimmäistä kertaa Helsingin vihreiden edeltäjä Helsinki-liike. Kyseessä oli silloin puolueiden ulkopuolinen valitsijayhdistys, joka vastusti autokeskeistä kaupunkisuunnittelua ja ajoi kävelyä, joukkoliikennettä ja viihtyisää kaupunkia. Liike haastoi silloin valtavirtaa eikä saanut niissä vaaleissa yhtäkään valtuutettua. Tänään 50 vuotta myöhemmin tämän liikkeen tavoitteista on tullut kaupunkisuunnittelun valtavirtaa.

Helsingin vihreät täyttää siis tänä vuonna 50 vuotta, ja on todella hienoa, että juuri tänä juhlavuotena saamme juhlistaa näin merkittäviä kaupunkisuunnittelun päätöksiä. Tänään päätämme Kaivokadun uudistuksesta, ja myös Kruunusillat avattiin tänä keväänä. Kaivokadun muutokset on osa Helsingin kaupunkisuunnittelun suunnanmuutosta, jossa epäviihtyisästä autoliikenteelle varatusta kaupunkitilasta otetaan tilaa takaisin ihmisille.

Kaivokadulla autoliikenteen ehdoilla toimineesta alueesta tulee kävelyn, pyöräilyn ja raideliikenteen keskus. Siitä tulee myös vehreä kaupunkikeidas. Tämä muutos parantaa Helsingin keskustan elinvoimaisuutta ja saavutettavuutta, ja tulevaisuudessa Kaivokadulle siis mahtuu enemmän ihmisiä ja enemmän elämää.

Helsinki on saanut kansainvälistä huomiota joukkoliikenteelle sekä kävelylle ja pyöräilylle varatuista Kruunusilloista, joista on tullut Helsingin uusi maamerkki ja ylpeyden aihe. Kaivokatu on osa tätä jatkumoa, ja se Kruunusiltoja kulkeva ratikka tulee myös kulkemaan Kaivokadulle asti. Näiden päätösten ja hankkeiden myötä Helsinki liittyy osaksi kestävien ja eteenpäin katsovien eurooppalaisten kaupunkien jatkumoa. Sellaisten kaupunkien, jotka kehittyvät ympäristö ja ihmiset edellä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Nyt kun tämä asia on menossa läpi, toivon että tällä Kaivokadun autoilukiellolla ei ole vaikutusta näiden kaupungin reuna-alueiden, esimerkiksi Pohjoisrannan, liikenteen hankaloitumiseen entisestään. Pohjoisrannassa on nyt ajoittain tosi vaikeita ruuhkia Katajanokan ja Eteläsataman laivojen tulo- ja lähtöaikoihin. Pahimmillaan matka Kalasatamasta Katajanokalle omalla autolla on jo nykyään kestänyt noin 40 minuuttia näinä ruuhka-aikoina. Laivaliikenteessähän kulkee paljon hitaasti liikkuvia isoja rekkoja ja muuta raskasta liikennettä. Se tuottaa vaikeuksia sitten kaupungin asukkaille tässä liikkumisessa.

Jotta tämä keskusta-alueen sulkeminen autoilulta ei pahentaisi näitä reunaalueiden ruuhkia entisestään, tarvitaan ehdottomasti Satamatunneli mahdollisimman nopealla aikataululla. Se voisi vaikuttaa tähän kaupungin ilmeeseen ja helpottaisi kaupungin keskustaliikennettä ja liikkumista kaikkiaan. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Me käsitellään tänään hanketta, jolla on potentiaalia nousta yhdeksi niistä paikoista, joista helsinkiläiset voivat aidosti olla ylpeitä. Paikaksi, jota tullaan juhlimaan ehkä jopa tosiaan yhtä innokkaasti tai vielä innokkaammin kuin vasta avattuja Kruunusiltoja.

Tässähän kyse ei ole pelkästä fyysistä tilasta, vaan myös siitä, millainen viesti me lähetetään meidän kaupungista. Olemmeko me rohkea, elävä ja ihmislähtöinen kaupunki vai vain toimiva, mutta kasvoton läpikulkupaikka? Katsommeko me rohkeasti tulevaan vai pyrimmekö me kääntämään kelloja menneeseen? Nimittäin, kuka kaipaa vaikka 90-lukua, jolloin Mikonkadulla ajeltiin autolla? Tai haaveilee Keskuskadun terasseilla istuessaan autoliikenteen paluusta sinne? Tai olisi valmis palauttamaan ajokaistat Aleksille? Kyllä me nyt kun me katsomme taaksepäin, huomataan että keskustasta on tullut huomattavasti modernimpi, nykyaikaisempi ja viihtyisämpi kaupunki, mitä se on aikoinaan ollut.

Mehän ei olla yksin tämän kehityksen kanssa, mutta olemme vielä askeleen jäljessä. Kööpenhaminassa entinen parkkipaikka muutettiin kaupunkilaisten olohuoneeksi. Brysselissä liikenneympyrästä tehtiin demokratian kohtaamispaikka. Milanossa rakennettiin uusi aukio, josta tuli koko kaupungin symboli. Ja Barcelonassa vapautettiin kokonainen liikenteen solmukohta ihmisille. Näitä kaikkia yhdistää yksi asia. Rohkea päätös tehdä tilasta paikka, jossa viihdytään, ei vain kuljeta läpi.

Vaikka olen itsekin Kaivokadun läpikulkija ja toisinaan mökkimatkan taittaja, mä luotan kyllä, että nämä ovat sellaisia asioita, jotka asettuvat uomiinsa. Mökille pääsen jatkossakin. Uskon myös, että keskustan pysäköintihalleihin voi olla jopa helpompi ja nopeampi päästä tämän muutoksen myötä ja varmasti myös sitä kautta nekin saadaan tehokkaampaan käyttöön niille, ketkä tulevat sitten keskustaan asioimaan. Se, että me saadaan tämä kaupunkitila viihtyisäksi, elinvoimaiseksi, varmasti tukee myös yrittäjyyttä ja kasvua Helsingissä hienosti. Hyvät valtuutetut.

Nämä esitellyt havainnekuvat, mitä me ollaan nähty tästä kaavasta, näyttävät hienolta. Siitä on tulossa upea, vehreä, viihtyisä. Toivon vielä, että pystymme varmistamaan, että tästä ei synny pelkästään sellainen siisti ja tehokas tilaratkaisu, vaan oikeasti paikka, jossa on myös iloa, leikkisyyttä, taidetta, jotta siellä on jotain, jota pysähtyä ihmettelemään ja katsomaan. Se ei saa olla turhan kliininen, koska parhaillaan tällainen tila on sellainen, joka jää ihmisten mieliin ja sydämiin ja sitä kautta se oikeasti tuottaa sitä ylpeyttä meidän kaupungista meille, mutta myös kaikille, jotka tulevat ihailemaan ja katsomaan Helsinkiä, tekee sellaisen paikan, joka jää mieleen.

Tästä voidaan tehdä Helsinkiä aivan parhaimmillaan.

Kiitos.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Käsittelyssämme on tärkeä päätös, varmasti monella tapaa historiallinen. Haluan tässä yhteydessä nostaa esiin viisi näkökulmaa.

Arkkitehtuuri. Eliel Saarisen asemarakennus on yksi tärkeistä ja merkittävistä ja myös kansainvälisesti kiinnostavista rakennuksista Helsingissä. Helsinki on paikka, jonne tullaan katsomaan arkkitehtuuria, ja asemarakennus on meidän kaikkien yhteinen. Tämän suunnitelman toteutumisen jälkeen asemarakennus tulee olemaan aivan eri tavalla läsnä, näkyvissä ja pääsemään oikeuksiinsa. Arkkitehtuuri ei ole yhdentekevää varsinkaan silloin, kun katutila sen ympärillä, tila sen ympärillä myös palvelee ja nostaa esiin arkkitehtuuria.

Toinen, ehkä edellistä vieläkin tärkeämpi näkökulma on se, että tämä on suunnitelma, jossa todella näkyy kävelyn arvo liikkumismuotona. Monet ovat sanoneet tässä keskustelussa, että tämä päätös kertoo siitä, että kaupunki arvostaa ihmisiä, näkee ne ihmiset, jotka liikkuvat joko koko matkan tai osan matkastaan kävellen. Tämä on vilkkaimpia paikkoja kävelijöille, ja tämän suunnitelman toteuttaminen tekee kävelystä miellyttävämpää, sujuvampaa, tuo kävelijöille arvostetumman tunteen kaupunkitilassa. Ne meistä, jotka olemme liikkuneet Kruunuvuorensillalla tai Merihaansillalla, niiden nyt avauduttua, olemme varmasti myös huomanneet sen, kuinka älyttömän miellyttävä äänimaisema on sellaisessa kaupunkitilassa, jossa ei ole jatkuvaa liikenteen taustamelua. Tämäkin tulee olemaan kävelijöitä palveleva muutos Kaivokadulla.

Liikennejärjestelmästä on tehty kattavat selvitykset tässä taustamateriaalissa. Muutokset eivät ehkä ole niin valtavan radikaaleja, eivät varmasti niin radikaaleja kuin jotkut pahimmillaan pelkäävät. Itse muistan hyvin sen ajan, kun sekä esplanadeilla että Pohjoisrannassa oli moninkertainen määrä liikennettä. Nykytilaan verrattuna tämäkään muutos ei tule tekemään niistä sillä tavalla ruuhkaisia ja täynnä olevia kuin ne olivat joskus 80- ja 90-luvulla. Autoliikenteen kannalta kaiken kaikkiaan suunnitelma on sillä tavalla maltillinen, että läpiajoon Kaivokatu on aina ollut aika huono väylä, eikä sen ole kannattanut tähänkään asti olla ensisijainen, eikä se nyt ole sitä jatkossakaan. Kuten keskustelussa on todettu, keskustaan saapuvien ihmisten määrä on tällä suunnitelmalla mahdollisuus nostaa suuremmaksi kuin se on ollut.

Pidän myös erittäin tärkeänä sitä, että tämän suunnitelman päättäminen ja se, että täällä on viitattu kaupunkistrategiaan, osoittaa, että me Helsingissä pystymme tekemään päätöksiä.

Tätä päätöstähän on valmisteltu hyvin pitkään. On tehty äänestämällä osapäätöksiä, on ollut kaatuneita päätöksiä, jotka liittyvät juuri tähän kohtaan ja näihin valintoihin. Huonoin tilanne kaupungissa yleensä on se, jos asiat vain jumittavat, eikä minkäänlaista ratkaisua pystytä tekemään. Tämähän on kompromissi siinä mielessä, että ainakin itse olisin alun perin mieluummin halunnut valita Kaivokadun läpiajoon ja esplanadit kokonaan autottomiksi. Autoliikennettä taas ei olisi saanut toimimaan sillä suunnitelmalla, eli tässä on yhdistetty erilaisia tarpeita, myös autoliikenteen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Lopuksi totean, että tähän suunnitelmaan mukaan tehty ympäristösuunnitelma, istutukset, huleveden imeminen ovat asioita, jotka tekevät tästä yhden suunnitelman, jossa ilmastonmuutokseen sopeutuminen on otettu riittävän vakavasti.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Kaivokauden uudistus on upea mahdollisuus tehdä Helsingin sydämestä viihtyisämpi. Niin kuin aiemmin monet valtuutetut ovat puheenvuoroissa ottaneet saman asian esille, Kaivokaudesta tulee vihreämpi, vetovoimaisempi. Tämä hanke nostaa ydinkeskustamme laatua ja parantaa kaupunkilaisten arkea merkittävästi.

Jotta uusi visio onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla, meidän on toteutettava se tiiviissä yhteistyössä keskustan yrittäjien kanssa. Meidän on varmistettava, että elinvoima ja saavutettavuus säilyvät vahvoina sekä remontin aikana että sen jälkeen.

Esitän järjestelmään kirjaamani toivomusponnen elinvoiman seurannasta ja siihen reagoimisesta. Ponnen tarkoitus on varmistaa, että meillä on ajantasaista tietoa ja kykyä toimia ydinkeskustan menestyksen turvaamiseksi koko muutosprosessin ajan ja sen jälkeenkin.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tänään tehdään hieno ja historiallinen päätös koskien Helsingin keskustaa, kuten tässä monet ovat jo todenneet.

Me parannetaan meidän päärautatieaseman ympäristöä ja tehdään se yhdessä. Erityisen hienoa on, että tämä uudistus tehdään kävelijöiden ehdoilla. Kaivokadun alueesta tehdään uusi, houkutteleva, viihtyisä alue. Ympäristö muuttuu käveltäväksi, vehreäksi, kulttuurihistoriallista arvoympäristöä kunnioittavaksi kokonaisuudeksi.

Kaupunkiympäristön lautakunnassa teimme useita vastaehdotuksia, joissa korostettiin nimenomaan alueen saavutettavuutta ja esteettömyyttä kävelijöiden näkökulmasta. Nämä vastaehdotukset hyväksyttiin yksimielisesti, josta olen erittäin iloinen. Me haluamme yhdessä rakentaa elinvoimaista, houkuttelevaa ja viipyilyyn kutsuvaa keskustaa, joka on toimintaympäristö niin yrityksille, kaupunkilaisille kuin turisteille. On siis todella upeaa, että me teemme yhdessä Helsingistä kaupunkia, jossa kaupunkitila on yhdenvertaisesti kaikkien käytettävissä.

Olisi hienoa, että jatkossa Helsinki voisi olla kävelyn pääkaupunki, ja muualla maailmassa tätä ihasteltaisiin, kun siellä juodaan jossain piazzalla sitä Aperol Spritziä.

Kiitos kaikille.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Ei taida olla yhtäkään sellaista katua Helsingissä, jota vihreät ei haluaisi sulkea autoliikenteeltä. Olen tämän joskus retorisena kysymyksenä joissain vaalipaneeleissa kysynyt ja saanut sille empiirisen vahvistuksen, että sellaista katua ei tosiaan ole nimetty. Joskus aikanaan laskin leikkiä, että varmaan vihreät olisivat laittamassa Mannerheimintienkin autoilulta kiinni. No ei kannattaisi vitsailla, kyllä eräs vihreä valtuutettu sellaisenkin valtuustoaloitteen kerran täällä sai tehtyä, mutta ei tämä Kaivokadun sulkeminen paljoa Mannerheimintien sulkemista autoliikenteeltä järkevämpi avaus ole.

On tietystikin totta, että jos puhutaan estetiikan kautta tai äänimaiseman kautta, niin autoton maisema on varmaan useimpien meistä mielestä esteettisesti viehättävämpi. Paikka ilman liikennemelua on epäilemättä viehättävämpi ja miellyttävämpi viettää aikaa. Käytännössä kuitenkin toimiva kaupunki tarvitsee liikennettä. Liike kaupungissa merkitsee kaupungin elämää. Se merkitsee myös elinvoimaa. Liikkumisen tarve ei vähene mihinkään sillä, että liikkumiseen varattuja väyliä otetaan pois käytöstä, eikä läheskään kaikki liike ole siirrettävissä kävelyllä, pyörällä tai joukkoliikenteellä toteutettavaksi. Se liikenne silloin siirtyy vain joko ruuhkauttamaan joitain muita katuja tai sitten se kiertää Helsingin ylipäätään, ja molemmissa tapauksissa kaupungin elinvoima kärsii. Nyt käsillä oleva päätös on jälleen yksi isku keskustan elinvoimalle ja saavutettavuudelle, vaikka se muuksi tässä salissa yritetään selittää. Käytännön kokemukset kuitenkin osoittavat, että näistä autoilulta vapautetuista kaduista ei muodostu ollenkaan niin viihtyisiä tai elinvoimaisia kuin mitä niistä on toivottu. Hyvänä esimerkkinä Hämeentie, josta ei tullut suinkaan mitään elinvoimaista keidasta, vaan päinvastoin autioitunut ja liike-elämänsä kannalta pahoin kärsinyt katu. Tämä tulee koskemaan epäilemättä vielä suuremmassa määrin Kaivokatua.

Autottomille alueille totta kai on oma paikkansa ja tarpeensa kaupungeissa, mutta poikittaisliikenteelle aivan ratkaisevan tärkeä Kaivokatu sopii autottomaksi alueeksi mahdollisimman huonosti. Punavihreiden puolueiden äänestäjät toki näiden päätösten myötä saavat epäilemättä sitä, mitä ovat vaaleissa tilanneetkin, mutta isompi kysymys on se, että mitä saavat kokoomuksen äänestäjät. Kokoomuksen äänestäjille kun usein kunnallisvaalien alla markkinoidaan, että nyt on erityisen tärkeää äänestää kokoomusta, ettei vaan tule vihreää tai sosiaalidemokraattista pormestaria pistämään katuja kiinni ja rajoittamaan kunnollisen työssä käyvän porvarin elämää tässä kaupungissa. Näin siis kokoomus vaaleissa, mutta kun valtuustoarki koittaa, totuus on se, että kokoomus tekee punavihreiden puolueiden kanssa kompromissin tai yhteisen päätöksen, niin kuin tätä politiikkaa nyt tässäkin illassa on kuvailtu, joka siis tarkoittaa sitä, että kokoomus saa edustukselliset muodolliset pormestaristopaikkansa ja politiikan sisällön määrittävät punavihreät puolueet, ja kokoomuslainen äänestäjä ei saa yhtään mitään.

Näin ei kuitenkaan olisi välttämätöntä olla, ja siksi on hyvä osoittaa, että olisi olemassa myös vaihtoehto. Näin muodoin teenkin seuraavan palautusesityksen: Palautetaan asia uudelleen valmisteluun siten, että autoliikenne Kaivokadulla jatkossakin mahdollistetaan.

Värderade ordförande.

Den här planen väcker mycket känslor och mycket blandade känslor hos mig också inom vår grupp. Frågan har diskuterats länge och de centrala linjedragningarna finns redan inskrivna i stadsstrategin, en strategi som också SFP har godkänt. Det är sant att området kring järnvägsstationen idag inte är särskilt attraktivt och att det finns ett tydligt behov av förändring. Området kan bli grönare, mer trivsamt och också tydligare uppdelat mellan olika trafikformer, vilket också skulle förbättra tryggheten och framkomligheten. Men den avgörande frågan är förstås om det verkligen krävs att biltrafiken helt stängs av på Brunnsgatan för att uppnå dessa mål. Helsingfors är geografiskt beläget på en udde, vilket gör trafiklösningarna särskilt utmanande. Samtidigt saknar vi fortfarande en centrumtunnel som skulle kunna avlasta trafiken långsiktigt på ett hållbart sätt. Därför innebär en fullständig avstängning av biltrafiken på Brunnsgatan betydande risker.

Arvoisa puheenjohtaja.

Meille kaupunkiympäristölautakunnan antamat lisäevästykset olivat tämän kaavan kannalta olennaisia ja lopulta myös ratkaisevia.

Pidämme välttämättömänä, että ydinkeskustan liikennejärjestelmän kokonaisvaltainen toimivuus ja saavutettavuus turvataan myös tulevaisuudessa. Keskustan tulee olla saavutettavissa kaikista suunnista ja kaikilla kulkumuodoilla. Erityisen tärkeä on päärautatieaseman hyvä saavutettavuus sekä toimivat taksi- ja huoltojärjestelyt, jotka ovat toimivan keskustan perusedellytyksiä.

Samalla haluamme korostaa poikittaisliikenteen sujuvuuden merkitystä, ja siihen tarvitaan uusia ja kehittyviä maanalaisia järjestelyjä. Huoltotunnelin potentiaali tulee hyödyntää täysimääräisesti ja samalla on tärkeää jatkaa pysäköintilaitosten sisäänajoratkaisujen kehittämistä.

Lopuksi, arvoisa puheenjohtaja, haluan kannattaa valtuutettu Regmin pontta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaupunkisuunnittelu on kompromissi, kaupunkistrategia on kompromissi. Tämän kaupunkimme puolueista yhtä lukuun ottamatta muut näyttävät ymmärtävän. Strategiassa on kohtia, joita osa meistä pitää erinomaisina. Sitten on niitä, joita hyväksyy sen takia, että voi saada sinne niitä itselle tärkeitä asioita. On hienoa, että suurin osa tässä salissa näkee tämän ja tällaisena vaikeana aikana, mitä tällä hetkellä eletään, voidaan täällä kaupunkipolitiikassa tehdä yhteistyötä, etsiä kompromisseja, saada kaikki sinne itselle tärkeitä asioita ja sitten joissakin asioissa joutuu joustamaan. Sellaista se on, jos haluaa, että asiat menee eteenpäin.

Itse lukeudun niihin valtuutettuihin, jotka ei koe sitä valtavaa innostusta, mikä nyt tässä on aistittavissa joillakin, että nyt täällä kaikki muuttuu ihanaksi onnelaksi keskustassa. Toisaalta mä en myöskään niitä pahimpia uhkakuvia jaa, mitä tässä nyt pari puheenvuoroa sitten esitetty. Muutos jakaa myös kaupunkilaisten näkemyksiä. Osa pitää sitä erinomaisena. Osa pelkää sitä. Osa on siinä välillä. Itse lukeudun näihin välimaastossa oleviin. Ajattelen, että Helsinki on kaupunki, missä pitää voida sujuvasti käyttää kaikkia liikkumisen muotoja. Vierastan vastakkainasettelua tässä. Pitää voida pyörällä, kulkea jalan, joukkoliikenteellä, mutta myös autolla pitää voida liikkua keskustassa. Autoilijallakin on oikeus päästä sinne, minne haluaa mennä. Aika näyttää tämän muutoksen vaikutukset. Viime kaudella hyvin kiivas väittely keskustan kehittämisen suunnasta oli usein täällä valtuustossa ja lautakunnassa. Se hallitsi suorastaan Helsingin poliittista keskustelua. Sekään ei ollut oikein hyvä asia. Se, että viikosta toiseen Hesarissa ja muissa medioissa toistui, että taas on ollut tiukat väännöt ja yhdellä äänellä viety asioita eteenpäin, ei ole semmoinen viesti, mikä me halutaan antaa, että keskusta on jatkuvassa kriisitilanteessa, vähän niin kuin sotatilassa, että mitä sille tapahtuu.

Nyt on tehty tämä linjaus. Sen kanssa mennään eteenpäin. Seurataan muutoksen vaikutuksia. Jos ne on radikaalisti huonoja, sitten voi myöskin päätöksiä perua. Huoltotunnelin käytön selvittäminen ja laajentaminen on tärkeä asia, ja monia muita semmoisia asioita. Pidän tärkeänä myöskin, että sieltä Espan kautta kahta kaistaa päästään eteenpäin, eikä sieltä olla entisestään vaikeuttamassa asioita.

Tällä kompromissilla me nyt mennään tässä tänään eteenpäin.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Tässä päätöksessä mennään jälleen askel pidemmälle autoilun vaikeuttamisessa, vaikka keskustan liikenteen kokonaisratkaisut eivät ole edes valmiita. Erityisen ongelmallista on, että ei ole olemassa keskustatunnelia autoilijoiden käytössä, mutta silti maanpäällistä liikennettä halutaan jo rajoittaa. Tässä salissa puhutaan vahvasti jakolinjoja korostaen keskustan läpikaahaamisesta ja ihanasta, viihtyisästä, elinvoimaisesta kävelykeskustasta, mutta aivan liian vähän siitä, että monella helsinkiläisellä on aito tarve päästä keskustaan myös autolla ja myös pois sieltä sujuvasti. Tosiasia on, että ydinkeskustaan pääsy ja sieltä ulos pääsy autolla hankaloituvat olennaisesti tämän päätöksen myötä. Tämä tulee näkymään ruuhkina muualla keskustassa. Mielestäni Kaivokadun sulkeminen autoilijoilta on huono päätös. On surullista, että kokoomukselta näyttää puuttuvan oma tahto, kuten täällä tänään kuulimme.

Kannatan valtuutettu Rydmanin palautusehdotusta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kaivokadun sulkeminen on merkittävä muutos Helsingin keskustaan, ja sen vaikutuksia tulee tarkastella myös asukkaiden arjen, liikkumisen, saavutettavuuden ja palveluiden toimintaedellytysten sekä koko keskustan elinvoiman näkökulmasta.

Moni keskustassa asuva kokee jo nyt, että liikkuminen vaikeutuu päivä päivältä. Joukkoliikenteen kehittäminen on tärkeää, mutta samalla meidän on huolehdittava siitä, ettei keskustasta tehdä paikkaa, jossa arki muuttuu hankalammaksi niille ihmisille, jotka siellä asuvat. Erityisesti ikääntyneiden ja lapsiperheiden näkökulma on syytä pitää aidosti mukana päätöksenteossa. Toivon sydämestäni, että valtuutettu Kivekkään ennustama elinvoiman kasvu toteutuu eikä käy niin kuin baanainvestointien yhteydessä pyöräilyn kulkutapaosuudelle, joka ei valitettavasti ole lähtenyt aikanaan maalailtuun nousuun. Meidän täytyy uskaltaa visioida ja asettaa tavoitteita, mutta myös seurata sekä toteutuneita että tulevia vaikutuksia. Keskustan vetovoima syntyy saavutettavuudesta, toimivasta arjesta ja siitä, että ihmiset haluavat tulla sinne asioimaan ja asua siellä.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Nähdäkseni tämän asemakaavan palauttaminen olisi Helsingin kehityksen kannalta yksi ankeimmista ja huonoimmista asioista, mitä voisimme tehdä Keskustan liikennejärjestelmää, siihen liittyviä valintoja, edellytyksiä viihtyisämmälle keskustalle, joukkoliikenteen olosuhteiden parantamiselle, kävelyn olosuhteiden parantamiselle. Tätä valmistelua on tehty itse asiassa yli kymmenen vuoden ajan. Pitkään niin, että ei ole syntynyt minkäänlaista päätöstä, ja sen jälkeen, kuten täällä on kuvailtu, on syntynyt päätöksiä, mutta ne ovat olleet äänestyspäätöksiä, joissa on aina oma epävarmuutensa. Nyt meillä on kaupunkistrategiassa linjattu päätös, joka on selkeä ja joka on kompromissi eri liikennemuotojen osalta.

Huonoin kaupunki ja huonoin kulttuuri on sellainen, missä minkäänlaisia päätöksiä ei pystyä tekemään, vaan käytännössä tässä jouduttaisiin nollapisteeseen. Olisi Helsingin edun, helsinkiläisten edun vastaista. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kaivokadun ympäristö on, kuten aiemmin puhunut valtuutettu Kauppilakin totesi, kyselyissä todettu Helsingin epäviihtyisimmäksi alueeksi erityisesti nuorten keskuudessa. Ajattelen, että vaikka meidän pitää elää nykyajassa, meidän tulee myös pitää mielessä se, että kehitämme tätä kaupunkia tämän päivän nuorille ja tuleville sukupolville. Siksi olenkin iloinen, että olemme tänään tässä valtuustosalissa päättämässä suuresta uudistuksesta Helsingin ydinkeskustaan.

Tämä asia on herättänyt runsaasti keskustelua myös kaupunkilaisten keskuudessa niin puolesta kuin vastaan. Se on ymmärrettävää, onhan kyseessä keskeinen paikka. Tänä päivänä keskustelu kaupunkisuunnittelun tiimoilta on aktiivista, ja saamme suunnittelussa ja päätöksenteossa olevista asioista päättäjinä palautetta, niin myös Kaivokadun osalta.

Tätä uudistusta on työstetty pitkään ja huolellisesti.

Kaupunkiympäristölautakunnassa käsittelimme asiaa viime valtuustokaudella ja uudelleen nyt tämän vuoden maaliskuussa. Olen iloinen siitä, että saavutimme kaupunkiympäristölautakunnassa yksimielisen näkemyksen tästä kaavamuutoksesta ja teimme runsaasti lisäyksiä, kuten jo aiemmatkin lautakunnan jäsenet ovat tässä keskustelussa todenneet.

Aina kun teemme päätöksiä kaupunkitilassa, tulee meidän huomioida erilaiset ryhmät, joilla on erityistarpeita. Lautakunnassa tein itse vastaehdotuksen, joka koski esteettömyyttä. Kirjasimme yksimielisesti päätökseen, että jatkosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota kadun ylittämisen turvallisuuteen ja esteettömyyteen huomioiden liikennesuunnitelmassa esitetyt valo- ja ääniohjatut suojatiet.

Itseäni tämän tyyppisissä muutoksissa mietityttää pelastuslaitoksen toimintaedellytykset ja niin tässäkin. Pelastuslaitos toki on ollut mukana tämän kaavan valmisteluvaiheessa. Valmisteluvaiheessa pelastuslaitos lausui, että liikennemäärien kasvu muilla väylillä saattaa aiheuttaa pelastuslaitokselle haasteita. Pelastuslaitos myös lausui tavoitettavuudesta tietyillä alueilla, sen heikentymisestä, ja toivoi, että heidät otetaan varhaisessa vaiheessa mukaan ympäröivien alueiden katu- ja liikennesuunnitteluun, jotta vasteajat saavutetaan jatkossakin. Pelastuslaitos myös lausui, että erityishuomiota tulee kiinnittää Kaivokadun rakennusvaiheeseen ja sen aikaisiin järjestelyihin.

Siksi teenkin ponnen, jossa tähän asiaan kiinnitetään huomiota.

Kaupunkilaisten turvallisuus ja pelastuslaitoksen toimintaedellytykset, kun tulee turvata kaikissa vaiheissa. Ponteni kuuluu näin:

Hyväksyessään asemakaavan kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta osallistaa pelastuslaitosta ja heidän näkemystensä huomiointia jatkosuunnittelussa, jotta muutoksesta ei aiheudu haittaa pelastuslaitoksen toiminnalle niin rakennusvaiheessa kuin sen jälkeen.

Toivon tietysti kannatusta tälle ponnelle, mutta erityisesti toivon, että kun tänään saamme tämän muutoksen ja hankkeen tästä salista eteenpäin, saadaan hanketta aikataulussa eteenpäin mahdollisimman vähäisin haitoin kaupunkilaisille ja yrityksille. Tehtävä ei ole helppo, mutta sitä kohti nyt menemme.

Kiitän osaltani kaikkia prosessissa mukana olleita hyvästä yhteistyöstä ja odotan kovasti, että muutos saavuttaa ne tavoitteet, joita sillä on ollut. Kiitos.

Ärade ordförande.

Att utveckla Brunnsgatan till en mer trivsam, grön och fotgängarvänlig miljö ligger i linje med hur stadskärnor har utvecklats under de senaste decennierna. Men det här beslutet blir intressant om man sätter det i ett längre perspektiv. Helsingfors centrum har alltid formats i skikt. Först byggdes staden för fotgängare, sedan anpassades den för bilen. Och under de senare åren har vi åter börjat prioritera gång, kollektivtrafik och stadsliv. Det här förslaget är tydligt en del av den utvecklingen.

Mutta historia osoittaa myös jotain muuta. Joka kerta kun olemme muuttaneet tilan käyttöä, olemme joutuneet ratkaisemaan toiminnot jossain muualla. Kun liikenne kasvoi, rakennettiin uusia väyliä. Kun paine keskustassa kasvoi liian suureksi, toimintoja siirrettiin, rakennettiin uudelleen tai vietiin maan alle. Nyt teemme jälleen uudelleenjaon. Vapautamme tilaa autoliikenteeltä kaupungin vilkkaimmassa paikassa. Se on sinänsä perusteltua, mutta se tarkoittaa myös, että meidän täytyy olla yhtä selkeitä siitä, miten kokonaisuus toimii jatkossa. Aineistossa todetaan, että liikenne ohjataan muille kaduille. Se on totta, mutta se on myös vain osa vastausta.

Frågan är hur vi långsiktigt hanterar genomgående trafik, tillgänglighet och logistik i ett centrum som samtidigt ska vara mer vistelsevänligt. Och hur ser vi till att vi inte styr mer trafik till gator i stadsdelar där många bor? Jag tycker att vi bör se den här förändringen som en del i en längre utveckling, där vi behöver komplettera ytliga förändringar med mer strukturella lösningar över tid. Jag ser att vi bättre måste utveckla även infran under jorden. Ei vastakkainasetteluna, vaan jatkumona sille, miten Helsinki on aina kehittynyt, kerros kerrokselta. Och avslutningsvis, ordförande, önskar jag stöda Jenni Hjelts kläm.

Tack.

Arvoisa puheenjohtaja.

Niin Kaivokatuun kuin keskustan elinvoimaan liittyvässä laajemmassa keskustelussa menee usein kaksi asiaa iloisesti sekaisin. Keskustan saavutettavuus ja keskustan käyttäminen läpiajoväylänä ovat kaksi eri asiaa. Pääkaupungin ydinkeskusta ei ole mikään seudullinen läpiajoväylä, jonka tehtävä on mahdollistaa mahdollisimman sujuva automatka Espoosta idän suuntaan. Keskustan saavutettavuus on eri asia kuin se, että arvokkainta katutilaa käytetään läpiajoon. Esimerkiksi valtuutettu Niiranen totesi puheenvuorossaan, että tämän kaavan myötä keskustan vetovoima heikkenee ja pienyrityksiä kaatuu. Tosiasiallinen vaikutus on kuitenkin päinvastainen. Selvitysten mukaan suunnitellut muutokset parantavat keskustan saavutettavuutta.

Tässä keskustelussa on tärkeää pitää mielessä mittakaava. Alueella liikkuu jo nyt päivittäin noin 200 000 ihmistä, joista 100 000 ylittää Kaivokadun jalan. Tämä siis ennen Laajasalon pikaratikkaa, joka tulee entisestään parantamaan monien itähelsinkiläisten matkaa keskustaan ja lisää alueella liikkuvien jalankulkijoiden määrää. Samalla on totta kai olennaista, että keskustan alueen asukkaiden huolet huomioidaan ja että työt suunnitellaan ja kilpailutetaan huolella niin, että myös häiriölle lasketaan arvo.

Arvoisa puheenjohtaja.

Katutöistä aiheutuu väistämättä haittaa, kun suunnitelmia toteutetaan ja huonosti suunniteltuina työt ilman muuta heikentävät alueen vetovoimaa pahimmillaan jopa pitkäksi ajaksi. Asioinnin vaikeutuminen voi osua kipeästi yrittäjiin, joten on super tärkeää, että nämä työt suunnitellaan ja kilpailutetaan huolella. Mutta se on kuitenkin selvää, että tämä kaava tulee parantamaan niin keskustan saavutettavuutta kuin alueen vetovoimaa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Jatkan samassa teemassa, jota valtuutetut Hjelt ja Kousa käsittelivät. Kun puhutaan tämän muutoksen vaikutuksista keskustan elinvoimaan, yksi merkittävä uhkaskenaario tai ongelma on remontin työmaa-aikainen haitta, koska aina työmaat haittaavat kaikkea liikkumista. Ne haittaavat yritystoimintaa. Ne haittaavat kaikkea elämää kaduilla myös. Tämä on aito kysymys ja ei mitenkään helppo sellainen.

Tämän muutoksen kanssa uskonkin, että meillä on laaja yhteinen tahto pyrkiä tekemään tämä mahdollisimman nopeasti sitten kun se tehdään.

Rautatieaseman edustalla Kaivokatu on joka tapauksessa menossa kiinni metroaseman remontin takia, ja mahdollisimman suurelta osin pitäisi pyrkiä tekemään kaikki muutokset sillä samalla kertaa, jotta vältämme vuosikausien remonttikierteen, koska meillä on tulossa myös remontti Esplanadille. Meillä on tulossa monta muutakin remonttia, kun erilaisia putkia ikääntyy ja täytyy vaihtaa ja muista syistä katuja täytyy remontoida.

En tee aiheesta minkäänlaista pontta, koska uskon, että tavoite tehdä katutyöt tehokkaasti ja nopeasti on jaettu ja kaupungin normaalia toimintaa, mutta jatkossa se tulee siis olemaan nähdäkseni elinvoiman kannalta yksi keskeisiä kysymyksiä, miten saamme mahdollisimman nopeasti ja ilman vuosien katuremonttikierrettä hoidettua nämä muutokset.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Tästä on hyvä jatkaa ja viittaan samalla tavalla kuin valtuutettu Kivekäs edellä käytettyihin puheenvuoroihin, joissa on erinomaisella tavalla nostettu tämän rakentamisen aikainen kysymys esille.

Nostaisin siinä esille myös kulkijoiden opastuksen. Olin itse kaupunkiin yhteydessä, kun Mannerheimintietä tuossa Kiasman ja eduskunnan Pikkuparlamentin välissä remontoitiin. Siinä se väylä, mistä kävelijät kulkivat, tuntui vaihtuvan kohtuullisen usein, ja opastus siitä, mitä kautta kävelijät voivat kulkea, puuttui täysin. Toivoisin, että nyt kun tätä jossain vaiheessa lähdetään sitten toteuttamaan ja ylipäätään kaikissa muissakin, erityisesti keskustaalueen remonteissa, kun jalankulkijoita ja pyörällä liikkujia on paljon alueella, niin opastus olisi myös selkeää ja helppoa.

Se ei kosketa pelkästään turisteja, vaan ihan jokapäiväisiä työssä kävijöitä ja muita liikkujia. Helpottaa huomattavasti heidän elämää, jos reittiä ei tarvitse aina silmäillä ja etsiä joka kerta erikseen, vaan opasteet olisivat selkeitä ja näyttäisivät, että mistä suunnasta pääsee kulkemaan esimerkiksi kartan kanssa myös.

Toisena asiana nostaa esille nämä muutokset, joita lautakunnassa, tai lisäykset, joita on tähän meidän esittelytekstiin tehty. Ne ovat monet aivan erinomaisia. Pidän todella hyvänä esimerkiksi sitä, että täällä on pyritty tähän vihreyden lisäämiseen. Esimerkiksi nurmikivirata yhtenä esimerkkinä. Siitähän meillä on Helsingissä erinomaisia esimerkkejä nyt vaikka Kalasatamassa. Nostaisin tähän esille myös sen, että toivon, että meillä pyrittäisiin lisäämään myös ikivihreitä, aina vihantoja kasveja. Monethan meidän puut esimerkiksi, mitä meillä keskusta-alueella on, on talvella täysiä rankoja.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Eliel Saarisen suunnittelemaa päärautatieasemaa käyttää noin 250 000 ihmistä vuorokaudessa. Noin 200 000 ihmistä kulkee rautatieaseman yli, niin kuin täällä on todettu. Se on Helsingin ja Suomen vilkkain kohta. Se myös oli monina vuosina yksi Helsingin vaarallisimpia kohtia, kun raitiovaunuliikenne, kävelyliikenne ja autoliikenne risteytyivät.

Tällä kaavalla me teemme rautatieaseman edustasta entistä viihtyisämmän, ja tällä kaavalla me nostamme Eliel Saarisen upean yli sata vuotta vanhan rautatieaseman aivan toisella tavalla esille. Samaan aikaan tähän jää myös muisto siitä aikakaudesta, kun ajattelimme, että keskustaan pitää päästä autolla, että keskusta rakentuu autoilun varaan. Nimittäin vastapäätä olevassa Makkaratalossa säilytimme kaavan yhteydessä makkarat, jotka on vanha parkkihallin rakennelma. Valitettavasti Keskuskadun puolelta purimme ne upeat veistokselliset rampit, jotta pitkin pystyi nousemaan tälle pysäköintitasolle, josta makkara on muistona.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Oleellista ei ole se, että Helsingin keskustan läpi pääsee kulkemaan mahdollisimman nopeasti autolla, vaan päinvastoin tärkeää on se, että Helsingin keskustaan pääsee mahdollisimman kätevästi polkupyörällä, kävellen, joukkoliikenteellä tai sitten autolla.

Itse asiassa, kun täällä on joissain puheenvuoroissa haikailtu edelleen keskustatunnelin perään, niin se olisi kyllä Helsingin keskustan elinvoimalle, liike-elämälle, kivijalkayrityksille vahingollista. Emme tarvitse sitä, että mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman kätevästi pääsee ohittamaan Helsingin keskustan, vaan tarvitsemme sitä, että Helsingin keskustaan tullaan. Sen vuoksi pidän tärkeänä, että huoltotunnelia kehitetään myös tämän kaavan myötä. On itse asiassa surullista kävellä Aleksanterinkatua ja parhaimmillaan tai pahimmillaan olen laskenut, että yhdeksän lastaavaa autoa on ollut Aleksanterinkadulla pysäköitynä kävelyosuuteen tietä. Nämä pitäisi saada huoltotunneliin niin, että meidän kaupungin keskustaa huolletaan nimenomaan mahdollisimman pitkälle maan alta, ja maan päällä on sitten kevyt liikenne ja joukkoliikenne.

Pidän myös syvänä sitä, että kehitämme sitä, miten entistä paremmin meidän keskustan alla oleviin parkkiluoliin pääsee pysäköimään ja sitä kautta nousemaan ylös maan päälle. Siksi olen esimerkiksi suhtautunut myönteisesti siihen, että selvitetään, josko huoltotunnelin Kaisaniemessä nyt oleva aukko voitaisiin siirtää Hakaniemen suuntaan.

Itse asiassa Helsingin keskustaan on huomattavan paljon helpompi tulla autolla kuin moni näistä puheenvuoroista voisi kuvitella. Olen ajatellut niin, että ne puheenvuorot, joita Keskuskauppakamari tai Helsingin kauppakamari käyttää siitä, miten vaikeaa Helsingin keskustaan on tulla autolla, on kaikkein pahinta negatiivista mainosta yritystoiminnalle, koska tosiasiassa on erittäin saavutettava Helsingin keskusta ja tämän päätöksen jälkeen entistä saavutettavampi. Nimittäin se iso ostovoima, se liike-elämän käyttäjät, ne tulevat pääasiassa joukkoliikenteellä. Yli 80 prosenttia Helsingin keskustassa liikkuvista, asioivista tulee muilla kuin omilla autoilla. Siksi Helsingin keskustaa kannattaa liike-elämänkin näkökulmasta kehittää juuri tähän suuntaan, mitä tämä kaava tekee.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä Kaivokatu on tosiaan yksi Helsingin paraatipaikoista, ja samaan aikaan se on toistuvasti arvioitu yhdeksi Helsingin epäviihtyisimmistä paikoista. On aika kuvaava, että kun tänne saapuu kansainvälisesti maailmankuulu kaupunkisuunnittelija, hän nimeää tämän paikan liikenneviemäriksi. Eli tila on ollut varattu autoille, autokaistoille ja liian pitkään toiminut autoliikenteen ehdoilla. Se on tarkoittanut sitä, että tämä alue on epäviihtyisä, se on saasteinen ja meluisa ja näin poispäin, ja lähinnä aikaa siellä on vietetty sitä kautta, että ihmiset joutuvat odottamaan valoissa, kun autot kulkevat ohi. Tämä kaikki samaan aikaan, vaikka tämä paikka on aivan keskeinen ja tämä on myös kulttuurihistoriallisesti arvokas.

Myös tasa-arvon näkökulmasta on huomion arvoista se, kuinka niin Helsingin vammaisneuvosto kuin myös vanhusneuvosto on linjannut sen puolesta, että autoliikennettä vähennetään keskusta-alueella. Nyt vihdoin asiat muuttuvat ja tästä liikenneviemäristä päästään eroon. Eli asukkaat ja myös turistit saavat nähdä jotain muuta kuin tällaisen autoviemärin.

Täällä on puhuttu elinvoimasta, ja jokainen varmasti voi käydä myös läpi näitä tehtyjä selvityksiä ja niiden johtopäätöksiä. Sieltä selviää, että tämä Kaivokadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi, sen vaikutus elinvoimaan ei ole negatiivinen, vaan pikemminkin positiivinen. Eli tämän kaavan myötä niin viihtyisyys, niin saavutettavuus, niin vehreys, niin turvallisuus ja kyllä myös elinvoima tulee paranemaan.

Eli lämmin kannatus tälle kaavalle ja itselläni ei myöskään ole tarve tehdä ponsia, koska mielestäni esimerkiksi lautakuntavaiheessa tähän on hyvin tehty näitä linjauksia.

Kiitos.

Tack, ordförande.

Det här är egentligen en kort replik, men eftersom replikmöjligheten har tagits bort så bad jag om ordet så här.

Valtuutettu Sinnemäki nimittäin korosti aivan oikein rautatieaseman arkkitehtuuriarvoja. Olen tästä tietenkin täysin samaa mieltä. Kuitenkin en voi olla huomauttamatta, että näitä arvoja pilataan toisella puolella sillä, että Elielinaukiolle suunnitellaan suurta rakennusta, joka myös huonontaa keskustan saavutettavuutta, kun bussiterminaali siirretään Kamppiin ja luonteva jatkoyhteys asemalta pohjoiseen Mannerheimintietä pitkin katkaistaan.

Kiitoksia.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Kokoomuksen valtuutettujen puheenvuoroissa olemme tänään taas kuulleet, kuinka kaupunki kuuluu kaikille, esteettömyys on tärkeä, ikäihmisten arkea ja liikkumista tulee helpottaa ja ties mitä kaikkea. Hienoa, että nämä aiheet kiinnostavat, mutta minusta on pöyristyttävää ja ehkä vähän noloakin, että esteettömyyden ja yhdenvertaisuuden kaltaiset tärkeät teemat valjastetaan tällä tavalla yksityisautoilun edistämisen välineiksi. Tiedetäänkö kokoomuksessa, mitä nämä käsitteet, siis yhdenvertaisuus, saavutettavuus ja esteettömyys tarkoittavat? Ovatko kokoomuksen valtuutetut tietoisia, millaista politiikkaa heidän oma puolueensa tekee valtakunnan tasolla yhdenvertaisuuden ja vammaisten oikeuksien suhteen?

Yhdenvertaisuus ja esteettömyys ei tarkoita sitä, että ollaan huolissaan katajanokkalaisten pääsemisestä keskustaan omalla autolla.

Katajanokkalaisten, jotka asuvat lähellä keskustaa hyvien kulkuyhteyksien ja jalankulkureittien päässä. Kaikki sympatia heille, joiden arkea keskusta-alueen ruuhkat koskettavat. Siis oikeasti uskon, että se on varmasti ärsyttävää, mutta kantakaupungissa asuvat ja yksityisautoilevat helsinkiläiset eivät ole mikään erityinen sorrettujen ryhmä, joiden oikeuksista pitää erityisesti olla huolissaan. Toivoisin, että yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttä ei käytettäisi tällä tavalla keppihevosena autoilun edistämiseen. Jos näistä teemoista haluaa liikennejärjestelyjen yhteydessä puhua, silloin nimenomaan joukkoliikenteen edistäminen, erityisesti kaikille saavutettavan, riittävän edullisen joukkoliikenteen edistäminen, on oikea suunta.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ehkä alkuun kommenttina tähän valtuutettu Tuuvan puheenvuoroon. Onko nyt siis niin, että esteettömyyttä ja liikuntarajoitteisten liikuntamahdollisuuksia on edistetty väärällä tavalla? Kyllä kuulostaa kummalliselta.

Puheenjohtaja.

Keskustelussa on kannettu huolta siitä, mitä kokoomuksen äänestäjä saa. Tähän huoleen vastaan mielelläni.

Kokoomuksella on toki monenlaisia tavoitteita, mutta jos nyt tarkastellaan tässä tapauksessa pelkästään autoilun näkökulmasta. Tässä päätöksessä on siis kysymys siitä, että kaupunkistrategiassa sovitun mukaisesti toteutamme ydinkeskustan liikennesuunnitelmaa. No, mitä siinä ydinkeskustan liikennesuunnitelmassa muuta todetaan kuin tämä käsillä oleva päätös? Siellä todetaan muun muassa: ”Keskustan maanalaisten pysäköintilaitosten houkuttelevuutta parannetaan lisäämällä sinne uusia ajoyhteyksiä ja parantamalla kävelyolosuhteita maan päällä. Tulevaisuudessa keskustan huoltotunnelin kaikista sisäänkäynneistä pääsee ajamaan kaikkiin tunneliin kytkettyihin pysäköintilaitoksiin.” Toteamme ydinkeskustan liikennesuunnitelmassa myös esplanadeista seuraavasti: ”Lähtökohtana on esplanadien kaistajärjestelyn säilyttäminen nykytilanteen mukaisena kaksi kaistaa suuntaansa.” Eli tällaiset kokeilut, jotka tässä on ollut, niin niistä ei tule jatkoa.

Tämä kytkeytyy siis kaupunkistrategiaan. Mitä siinä kaupunkistrategiassa kirjataan? Otetaan taas suoria sitaatteja. ”Varmistamme, että Helsingin keskusta on saavutettavissa kaikista suunnista eri kulkumuodoilla.

Madallamme kynnystä tulla keskustaan niin joukkoliikenteellä kuin autolla. Samalla varmistamme sujuvan liikenteen keskustassa. Haemme ratkaisuja siihen, että huoltotunneli saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä myös parkkihallien sisäajoon eri sisääntuloväyliltä.” ”Myös autoilulla on paikkansa kaupunkilaisten kulkumuotona. Kehittäessämme kaupunkirakennetta varmistamme, että autoilun edellytykset eivät heikkene kohtuuttomasti.” Nämä ovat suoria sitaatteja meidän ohjaavista ohjelmista, jossa toteamme niitä linjoja, jotka me olemme yhdessä koko tämän kaupunginvaltuuston kesken ottaneet, ja nämä ovat meille valtavan tärkeitä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vastaan tässä ensin Tuuvan kommenttiin, että Katajanokalta liikutaan toki muuallekin kuin raitiovaunulla keskustaan. Työpaikka voi olla esimerkiksi jossain sellaisella alueella, jonne ei pääse millään muulla kuin omalla autolla. Ei tätä voi sillä tavalla ohittaa, että kukaan ei saisi ajaa autolla. Sitten menen tähän varsinaiseen asiaan.

Tämä Kaivokadun autoilta sulkeminen aiheuttaa liikenteen vaikeutumisen lisäksi huolta myös syntyvän kävelyalueen ilmeestä esimerkiksi iltaisin ja öisin. Jo tällä hetkellä tällä alueella rautatieaseman reunakiveykselle istuu päivisin pitkä rivi päihteiden käyttäjiä ja myyjiäkin. Välillä tapellaan, ja ajoittain poliisi kerää uupuneita autoonsa. Miten sitten, kun alue vapautuu laajemmaksi. Nyt esittämästämme suunnitelmasta avoimesta rautatieaseman alueesta löytyy esimerkkejä muista Euroopan maista. Omien kokemusteni mukaan esimerkiksi Saksassa joissakin kaupungeissa rautatieaseman alueen avoimesta ympäristöstä on tullut tosi levoton, pelottava paikka, jonne niin sanotut tavalliset kaupunkilaiset eivät mielellään mene ainakaan iltaisin. Monet turistit eivät myöskään halua majoittua hotelleihin, jotka sijaitsevat tällaisten rautatieasemien aukioiden lähellä.

Toivon tietysti, että me emme ajaudu tällaiseen tilanteeseen Helsingissä, ja jotta saamme pidettyä tämän keskeisen asema-aukion alueen turvallisena ja rauhallisena, toivonkin kaupungin virkahenkilöiltä jo ennakoivaa toimintaa ennen alueen vapautumista autoilusta ja aukeamista kävelijöille, jotta vältämme muissa maissa todetut ongelmat.

Kiitos.

Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

On kiistatonta, että kyseinen alue, mistä nyt tänään on puhuttu täällä, on yksi Suomen vilkkaimmin liikennöidyistä katuosuuksista. Se on sitä niin jalan, kävellen kuin tällä hetkellä autoillakin. Selvää on myöskin se, että kun tämä suunnitelma tulee toteutumaan, se todellakin muuttaa tuota ympäristöä ja muuttaa siellä liikkumista. On kuitenkin tietyllä tavalla todettava myös se realiteetti, että eihän se välttämättä kaikilta osin sitä huonompaan muuta, ja ennen kaikkea se, että kun pohditaan esimerkiksi turvallisuuskysymyksiä, niin kyllähän on kiistatonta myös se, että varmasti siinä tämän uudistuksen jälkeen vähemmän tapahtuu liikenneonnettomuuksia.

En kuitenkaan kuulu varauksetta kaikilta osin tämän hankkeen kannattajiin, mutta tuo, mitä valtuutettu Pajula äsken tuolla siteerasi kaupunkistrategiasta ja siitä, mitkä tavoitteet me olemme yhteisesti sopineet, niin sillä mennään, niin kuin sanonta kuuluu.

Tämän päätöksen myötä tulee kuitenkin kiinnittää huomiota keskeisesti siihen asiaan, kun puhutaan saavutettavuudesta, että kun tullaan idästä, pysäköintitunneleihin meno on helpompaa, samoin kun tullaan lännestä. Nyt jo, jotka tulevat lännestä, tiedostavat sen, että Ruoholahdesta aika sujuvasti pääsee tuohon tunneliverkostoon. Mutta tärkeää on se, että me taataan saavutettavuuden kannalta, että pysäköinti täällä keskustan alueella on mahdollista. Jos näin ei ole, se tulee vaikuttamaan erityisesti tähän liike-elämän toimivuuteen ja kannattavuuteen.

Kun puhutaan sitten siitä, että meillä tulee esimerkiksi paljon ongelmia taksien kanssa. No, näin varmasti tulee olemaan. Henkilöliikenne tulee hankaloitumaan tietyllä tavalla, mutta millä tavalla? Ne, jotka ei tänä päivänäkään... Nyt muistutan, että taksinkuljettajista valtaosa toivomukseni mukaan noudattaa liikennesääntöjä. Se, mitä itse pelkään, on se, että ne, jotka eivät tänä päivänäkään noudata liikennesääntöjä, saattavat edelleenkin löytää mitä ihmeellisimpiä reittejä tuosta keskustan läpi. Ja saatamme löytää yllättäen erinäköisiä taksinkuljettajia taksiautoineen tuolta, milloin jalankulkuteiltä ja milloin puistoalueilta. Tätä täytyy tietysti valvonnan kautta pyrkiä estämään ja pitämään siitä huolta, että näin ei tule käymään.

Sen sijaan, kun itse esimerkiksi matkaan lähes viikoittain useampia kertoja idästä länteen, niin ei ole kovin järkevää kulkea tästä keskustan kautta tänäkään päivänä. Joten jos olen menossa idästä länteen, niin pitäisin itseäni jossain määrin huonona kuljettajana, jos lähden ajamaan keskustan läpi tätä reittiä. Jos ihan realisteja ollaan, niin aika huonosti tuntee Helsinkiä, jos valitsee tämän kaltaisen reitin.

Tosiasia on kuitenkin se, että meillä on paljon sellaisia toimia, täällä on jo moneen kertaan mainitut hälytysajoneuvot, ylipäätään jakeluliikenne ja muu sen kaltainen liikenne, joka meidän täytyy tavalla tai toisella ratkaista, että se toimii, koska se on kaupungin toimintojen, liike-elämän kannalta keskeinen tavoite.

Kiitos.

Kiitos, rouva puheenjohtaja.

Jotta nyt ei jäisi epäselväksi, mikä se munkin tarkka mielipide on, niin totta kai täällä ymmärretään tämä autoilijoitten huoli. Itsekin olisin toivonut, että autoilun mahiksia olisi voitu säilyttää enemmän, mutta tämä on sovittu kumminkin kaupungin strategiassa. Helsingin valtuusto on tällä hetkellä tämän näköinen, ja se on ok, koska se on kansan kaikkivaltiaan tahto. Kolmen vuoden päästä se voi olla eri tavalla. Nyt pitää mennä tällä eteenpäin.

En usko minkälaisiin sotiin. En ainakaan liikennesotaan, jossa eri kulkumuodot aina asetetaan jatkuvasti vastakkain. Se ei ole toimivaa. Tärkeintä on mun mielestä varmistaa lautakunnassa tekemäni yksimielisesti hyväksytyn vastaesityksen mukaisesti, että keskustan saavutettavuus, huoltoliikenne, taksit ja esteettömyys toimivat myös jatkossa. Sitä me ollaan nyt täällä tekemässä hyvässä yhteistyössä. Kiitos siitä kaikille yhteistyön tekijöille.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Kokoomuslaisten valtuutettujen kiemurtelua tämän asian äärellä on suorastaan huvittavaa, hilpeää kuunnella.

On tosiaan niin, että kansa kaikkivaltias ilmaisee vaaleissa tahtonsa, mutta kansa kaikkivaltias ei suinkaan ole yksimielinen, vaan äänestää erilaisten poliittisten vaihtoehtojen välillä, ja aika harva kokoomuksen äänestäjä varmaankaan ajatteli kokoomusta äänestäessään, että saa niin vihreää politiikkaa, että kokoomuslaiset valtuutetut yksimielisesti äänestävät Kaivokadun sulkemisen autoliikenteeltä puolesta. Se ei varmaankaan ollut sitä, mitä kansa kaikkivaltias ainakaan niiden kokoomuslaisten äänestäjien osalta odotti saavansa, kun äänesti niin kuin äänesti.

Valtuutettu Pajula urhoollisesti puolusti valtuustoryhmänsä saavutuksia neuvotteluissa kaupunkistrategiaa laadittaessa, että juu, kyllä me annoimme punavihreille puolueille periksi sen, että autot saavat lähteä Kaivokadulta pois, mutta saimme sentään strategiaan kirjauksen, että joskus sitä huoltotunnelia päästään vielä käyttämään ja ehkä parannetaan vähän vielä pysäköintimahdollisuuksia parkkihalleissa. Ja kun tällaiset kirjaukset saimme kaupunkistrategiaan, niin kyllä me kokoomuslaiset sitten voimme toki äänestää näiden konkreettisten teiden sulkemisten puolesta. Ehkä se tyydyttää jotain kokoomuksen äänestäjää, mutta melkeinpä veikkaisin, että aika moni on myöskin aika pettynyt ja miettii, että kannattiko äänestää kokoomuslaista pormestaria, jos ihan samaa vihreää politiikkaa saa kokoomusta äänestämälläkin kuin punavihreitä puolueita äänestämällä.

Esitän tämän koko kaavan hylkäämistä.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Rydmanin hylkäysehdotusta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ensinnäkin kannatan Jenni Hjeltin tekemää ponsiesitystä.

Tämä esitys, mikä meillä nyt on käsittelyssä, on hyvin laajalla yhteisymmärryksellä nyt valtuustossa ryhmien kesken, ainakin suurimpien keskeisten ryhmien kesken sovittu. Minusta se on hieno asia, että tätä on puitu ja pureskeltu niin perusteellisesti, että kaikkia näitä huolia, mitä tähän on liittynyt, on pystytty hälventämään.

Itsekin katson, että on turha asettaa vastakkain autoja ja julkista liikennettä tämän asian yhteydessä. Molempia tarvitaan, mutta tässä on nyt linjaus tehty, että tämä Kaivokatu omistetaan julkisille liikennevälineille, joka parantaa julkisilla liikennevälineillä myös keskustaan pääsyn ja luo tähän alueen, joka toivon mukaan nyt tulee viihtyisämmäksi ja sen eteen todella täytyy ponnistella. Pitää huomioida nämä kaikki huolet, joita on, ja käydä ne läpi ja miettiä, millä tavalla siitä saadaan. Mä uskon, että tätä tahtotilaa on ja pystytään katsomaan esimerkkejä muualta maailmasta.

Se, että nyt on saatu myös tänne saattoliikennettä ajatellen vanhoja ihmisiä esimerkiksi tai lapsiperheitä tulossa junaan. Joku heidät kuljettaa sinne junaasemalle. Sekin on nyt käyty läpi, että tämä mahdollistuu. Se on tärkeää, koska junalla lähdetään sitten pitkille matkoille ja siellä on kapsäkkiä mukana ja tavaraa. Se on oltava myös saavutettavaa niille ihmisille, jotka eivät pysty julkisilla liikennevälineillä sinne rautatieasemalle tulemaan.

Kaiken kaikkiaan, kun tämä on tähän pisteeseen saatu ja valmisteltu ja nämä huolet huomioitu, niin itsekin kannatan tätä esitystä ja toivon, että tätä hyvin ihmislähtöisesti myös sitten jatkossa kehitetään.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Haatainen esitteli tämän mun ponnen jo etukäteen. Toisin sanoen mä jättäisin ponnen tähän saavutettavuuteen liittyen.

Hyväksyessään Kluuvin Kaivokadun asemakaavan muutoksen kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta, että lähelle rautatielaitureita merkitään riittävät jättö- ja noutopysäköintipaikat sekä että rautatieaseman ulostulo- ja sisäänmeno-ovet merkitään näkyvästi pelastusajoneuvojen ja taksien saavutettavuuden parantamiseksi nykyisestä.

Tällä hetkellä varsinkin invakuljettajat ja taksinkuljettajat valittavat, että he eivät tiedä, mistä ovesta he hakevat nämä matkustajat. Sitten taas toisaalta pyörätuolin käyttäjät varsinkin ja vanhukset, jotka tulevat rollaattorilla, eivät näe, missä he ovat. Eli he eivät pysty ovelta katsomaan, missä osoitteessa he seisovat, jotta he voivat tilata taksin. Sen vuoksi tein tämän ponnen ihan muistilapuksi jatkossa, kun näitä liikenneyhteyksiä täällä kehitetään. Mä katson, että tämä on äärimmäisen tärkeää, koska pitkät kävelymatkat ovat kieltämättä kantamusten kanssa äärettömän rasittavia ihan jo pelkästään lastenvaunuilla ja kassien kanssa kulkiessa, puhumattakaan rollaattorista ja pyörätuolista. Mä toivon kannatusta tälle ponnelleni.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Monesti jos miettii, mikä on Helsingin kaikkein kaunein kohta, niin halutaan ottaa kuva rautatieaseman edessä, Elielin Saarisen arkkitehtuurisesta helmestä, mutta aika moni joutuu siitä sen alaosan leikkaamaan pois, koska se ei ole viihtyisä. Äsken sieltä tulin myöhässä olevasta junasta ja kuvailin juuri niin, että sitä alaosaa ei halua kuvaa mukaan. Nyt on tärkeää, että me teemme siitä Helsingin viihtyisän kohdan ja samalla lisäämme sitä kävelytilaa. Vaatii jonkinlaista rohkeutta ja kykyä uskaltaa ja nähdä pidemmälle ja tehdä tämmöinen historiallinen päätös tänä toukokuussa 2026 ja ottaa tuota aluetta autoilta ihmisille, koska sitten kun siellä pylväsmiehet katselevat kaunista aluetta ja joku ehdottaa, että eikö tähän voisi tuoda neljä autokaistaa, niin se ei välttämättä enää kaupunkilaisia viihdyttäisi. En usko, että moni haluaisi Senaatintori läpi liikennettä, vaikka se vähän nopeuttaisi liikennettä tai halkoa Espaa yhtään nykyistä tarvetta enempää. Sen takia tämä on kaupunkikehittämistä parhaillaan.

Tässä on mulle henkilökohtaisesti tosi tärkeä kohta tämä vihreiden istutusalueiden ryhmittäminen, koska aika hiljan valmistui Hakaniemi, ja Hakaniemi Pitkältäsillalta tullessa ei ole automaattisesti kauniimpi tai vehreämpi tai silmää miellyttävämpi, vaikka sinne lisättiin raitioteitä. Sen takia mä toivon, että tästä eteenpäin otetaan opiksi vähän siitä Hakaniemestä ja Hämeentiestä, joissa nämä vievät tilaa, mutta ei ole laitettu istutuksille tarpeeksi mitoitettua tilaa. Sitä palautetta tulee myös asukasalueilta, meidän uusimmista, jotka nyt valmistuessaan nähdään. Eli tähän asvaltin ja rakentamisen lisäksi, kun laitetaan vehreitä istutusalueita, jotka ryhmittävät tätä aluetta, niin saamme alueesta todella viihtyisän.

Arvoisa puheenjohtaja ja arvoisat valtuutetut.

Olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka näkevät Kaivokadun asemakaavamuutoksessa mahdollisuuden rakentaa vehreämpää ja viihtyisämpää, asukas- ja ihmisystävällistä Helsinkiä.

Kaivokadun ja Rautatietorin suunnittelussa olisi tärkeää huomioida myös julkisen taiteen tuominen osaksi kaupunkikuvaa. Kyse on keskeisestä kaupunkikuvallisesta alueesta, jolla sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, esimerkiksi rautatieasema ja Ateneum. Julkisen taiteen lisääminen kaupunkitilaan ilahduttaa kaikkia kaupunkitilaa käyttäviä, niin asukkaita kuin vierailijoita. Julkinen taide taas tekee taiteesta lähestyttävää ja tuo sen kaikkien ulottuville.

Helsingissä on pitkä perinne taiteen prosenttiperiaatteen toteuttamisesta merkittävissä uudisrakennushankkeissa ja korjaushankkeissa. Valtuuston 2025 tekemän päätöksen mukaan Helsinki voi soveltaa taiteen prosenttiperiaatetta myös omissa joukkoliikennehankkeissaan. Taiteen prosenttiperiaatetta olisi tärkeää soveltaa meneillään olevassa Kaivokadun ja sen ympäristön uudistamisprosessissa. Taiteen prosenttiperiaatteen soveltaminen Ateneumin ja Rautatientorin välisellä alueella voisi nostaa alueen suunnittelun laatua myöskin.

Olen itse tehnyt valtuustoaloitteen, jossa esitän, että julkisen taiteen tuomista alueelle suunniteltaisiin yhteistyössä muun muassa Ateneumin, Helsingin taidemuseon, Helsingin kaupunginteatterin ja muiden keskeisten taiteen toimijoiden kanssa. Toivon siis tukeanne tälle valtuustoaloitteelleni, jossa esitetään, että kaivokadun ja Rautatientorin ympäristön uudistamisessa huomioidaan pysyvien taideteosten tuominen tälle alueelle.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Kannatan lämpimästi valtuutettu Alanko-Kahiluodon äsken puheenvuorossaan esille nostamaa asiaa siitä, että taidetta tuotaisiin tälle alueelle. Meillä on, niin kuin valtuutettu Alanko-Kahiluoto toi esille, tätä prosenttiperiaatetta noudatettu monissa hankkeissa. Ja pitää todeta, että taide on tuonut monille niille alueille aivan erinomaista, kiinnostavaa, uutta nähtävää. Pidän tärkeänä, että tätä noudatettaisiin myös tässä hankkeessa.

Nostin edellisessä puheenvuorossani esille tämän vihreyden siitä näkökulmasta, että meillä olisi ainavihreää kasvillisuutta valittuna tälle alueelle. Teen tästä ponsiesityksen ja toivon, että saan tälle laajaa kannatusta. Ponsi kuuluu seuraavasti:

Hyväksyessään Kluuvin Kaivokadun asemakaavan kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta valita viheralueelle mahdollisimman paljon ikivihreitä puita, pensaita ja aluskasvillisuutta.

Tätä näkökulmaa ei ollut tuolla meidän esityslistan liitteenä olevissa aineistoissa lainkaan esille nostettuna. Pidän todella tärkeänä, että meillä olisi valittuna ainavihantoja ikivihreitä kasveja tälle alueelle, koska kuten me kaikki tiedämme, ison osan vuotta meillä nämä lehtipuut esimerkiksi, joissa lehdet putoavat, ovat pelkkiä runkoja ja oksia. Kauniita toki sellaisenaankin ja esimerkiksi vaikka jouluaikaan talvivaloilla valaistuna tuovat hienoa ympäristöä. Suomessa on paljon muutakin kuin mänty ja kuusi ainavihantaa ikivihreää kasvillisuutta, jota voitaisiin tälle alueelle myös tuoda, ja toivon, että näin toimitaan.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ja kiitos valtuutettu Peltokorvelle hyvästä ehdotuksesta. Kannatan lämpimästi sitä, että Kaivokadulle ja sen ympäristöön saataisiin tosiaan enemmän ainavihreää kasvillisuutta. Se kytkisi myös hienosti Kaivokadun ympäristöä ympäröiviin puistoalueisiin, kuten Kaisaniemen puistoon. Samaa keskustelua on kaupunkiympäristölautakunnassa käyty myös esimerkiksi Hakaniemen suunnitelmiin ja kehittämiseen liittyen ja toivottu yksimielisesti, että siellä ainavihreää kasvillisuutta saataisiin enemmän, koska niin kuin tosiaan Terhi Peltokorpi tässä hyvin sanoi, meidän talvemme on pitkä ja tämä vihreys kuuluu myös talveen.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Uskoisin, että varmastikin lähes kaikki meistä kävelee tai oleskelee mieluummin Keskuskadulla kuin Mannerheimintiellä tai Iso Roobertinkadulla kuin Uudenmaankadulla. On selvää, että kävelykadut ovat elinvoimaisempia kuin kadut, joissa on autoliikennettä. Pidän itse viihtyisimpinä niitä Euroopan kaupunkeja, joissa keskustoja on tehty kävelijöille ystävällisiksi, ja sellaiseksi haluaisin myös Helsingin keskustaa kehittää. Hanke on mielestäni tästä näkökulmasta kannatettava.

Asiassa on kuitenkin kääntöpuoli. Helsinki on niemi ja eroaa siten monista muista Euroopan kaupungeista, ja tämä tuottaa liikenteen kannalta haasteita. Autoilijat ovat osa kaupunkia ja on tuleva jatkossakin olemaan. Keskustan suuntaan ja sieltä poispäin on päästävä autolla. Itselle Jätkäsaaressa asuvana on tärkeää, että keskustasta on realistinen mahdollisuus kulkea poispäin, esimerkiksi Itä-Helsinkiin, ja sieltä takaisin. Olen huolissani, että Kaivokadun sulkeminen autoilta ruuhkauttaa poikittaisen liikenteen ja tekee siten keskustassa ja sen lähialueella asumisen hankalammaksi ja epähoukuttelevammaksi.

Olisi tärkeää, että autoliikennettä voitaisiin siirtää mahdollisimman paljon maan alle, ja tässä huoltotunnelin maksimaalinen hyödyntäminen lähitulevaisuudessa on aivan avainasemassa. Olen sitoutunut hankkeen edistämiseen, mutta samalla toivon, että tulevaisuudessa teemme päätöksiä sen puolesta, että autoliikennettä saadaan siirrettyä mahdollisimman paljon maan alle. Uskon, että se, jos jokin, parantaa Helsingin elinvoimaa ja viihtyvyyttä. Kannatan valtuutettu Karhuvaaran pontta.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Vastauspuheenvuorot oli suljettu, niin otin nyt puheenvuoron vastatakseni valtuutettu Rydmanille.

Ensinnäkin haluan todeta, että minulle kokoomus on puolue, jossa vastakkainasettelua ei haluta lisätä ja jossa kyetään poliittiseen vuoropuheluun ja kompromisseihin. Me haluamme rakentaa siltoja, emme polttaa niitä. Meillä on hieno kaupunkistrategia, ja siinä on paljon elementtejä, jotka ovat mielestäni tärkeitä. Samalla on myös selvää, että kun kaupunkistrategiaa jalostetaan eteenpäin, on jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota saavutettavuuden lisäksi myös Helsingin niemen asukkaisiin. Meidän tulisi nykyistä paremmin kuulla niiden 200 000 ihmisen mielipidettä, jotka asuvat keskustassa ja siten käyttävät myös keskustan palveluita. Olen käyttänyt keskustan liikennejärjestelyistä puheenvuoroja nimenomaan tästä näkökulmasta ja halunnut nostaa keskusteluun asukkaiden arjessaan kohtaamat ongelmat.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Rydman irvailee siitä, mitä kaupunkistrategiaan on kirjattu, että ne ovat vain rivejä strategiassa. Mä olen aivan varma, että valtuutettu Rydman muissakin luottamustehtävissä toimivana tietää, miten politiikka toimii. Jos jonkun tavoitteen haluaa edistyvän, täytyy se ensin saada esimerkiksi kaupunkistrategian tai hallitusohjelman riveille, josta se sitten saadaan vietyä eteenpäin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Luen taas pari sitaattia. ”Koalitiohallituksen ohjelma on aina kompromissi. Hallituspuolueet sitoutuvat siinä tukemaan hankkeita, joita eivät oikeasti kannata, saadakseen ohjelmaan jotakin itselleen tärkeää.” Toinen sitaatti: ”Jokainen hallitusohjelma on poliittinen kompromissi. Mukaan mahtuu silloin aina joitain sellaisiakin asioita, joita ei itse aivan sataprosenttisesti kannattaisi.” Meillä ei ole käsillä hallitusohjelmaa, vaan kaupunkistrategia, mutta muuten sitaatit pätevät tähän meidänkin tilanteeseen itse asiassa erittäinkin tarkasti. Osaatteko arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut arvata, keneltä nämä sitaatit on? Ensimmäinen sitaatti on valtuutettu Halla-aholta, jälkimmäinen valtuutettu Rydmanilta itseltään. Kyllähän valtuutettu Rydman tämän itsekin tietää ja varmasti tietää hyvin sen, millaiset voimasuhteet tässä salissa on, minkälaisessa toimintaympäristössä toimitaan.

Silti olemme niistä voimasuhteista huolimatta linjanneet tässä salissa yhteisesti, että esimerkiksi kunta- tai kiinteistöveroa ei koroteta tällä valtuustokaudella samaan aikaan, kun lukuisissa suomalaisissa kunnissa näin joudutaan tekemään. Tätä se politiikka on, kompromisseja. Toki aina voi sulkeutua kädet puuskassa nurkkaan ja todeta, että minä en teidän kanssa leiki, mutta sitten ei saa ainakaan yhtään mitään omille äänestäjille tärkeää asiaa edistettyä. Voisin kysyä, että mitä sellaisella strategialla on omille äänestäjille edistetty, kun siitä tässä salissa aikaisemmin oltiin huolissaan? Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Vielä tähän keskusteluun tästä esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Itse pidän hyvänä asiana sitä, että tässä päätöksessä on huomioitu esteettömyyden ja saavutettavuuden näkökohtia huolellisesti, ja on ihan kaunista, että täällä asiasta keskustellaan niin aktiivisesti. Minulle saavutettavuus ei tarkoita siis saavutettavuutta henkilöautoille, vaan katson asiaa liikuntarajoitteisten, näkövammaisten tai sellaisten henkilöiden näkökulmasta, joilla on kognitiivisia vaikeuksia, jotka vaikeuttavat liikenteen hahmottamista. Liikennettä pitäisi kai suunnitella niiden ihmisten ehdoilla, joille liikkuminen on kaikkein hankalinta.

Rautatieaseman ympäristö on tähänkin asti ollut sellainen alue, jonka esteettömyydestä ja saavutettavuudesta saan palautetta ja ymmärrettävästi, koska siellä liikkuu niin valtava määrä kaupunkilaisia. Se on haastava alue liikkua monella tapaa. Siellä on mukulakiviä, epätasaisuuksia. Erityisesti näkövammaisille alue on ollut erityisen vaikea ja turvaton. Esimerkiksi Kaivokadulla, vaikka siellä on useita liikennevaloja, niin vain yhdessä niistä on tähän asti ollut äänimajakka huolimatta siitä, että tosiaan alueella liikkuu parisataa tuhatta ihmistä päivässä.

Nyt näen tässä mahdollisuuden korjata näitä ongelmia.

Kaupunkiympäristölautakunnan tekemä huomio näistä suojateista, joissa on valo- ja ääniohjaus, on todella tärkeä. Vammaisneuvostohan on antanut oikein kattavat kommentit. Ne olivat osittain myös kriittisiä. Siellä oli paljon hyviä konkreettisia ehdotuksia. Toivon, että nämä vammaisneuvoston huomiot otetaan todesta, jotta lopputulos on paras mahdollinen.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Olen kuunnellut näitä erilaisia kommentteja, ponsiesityksiä ja muita ideoita, ja mä en ole ihan varma, että olenko ihan täysissä järjissäni.

Olen nyt ikäni asunut tässä kaupungissa, tehnyt koko ikäni työtä poislukien ne reilut kymmenen vuotta, mitkä olin Lähi-idässä hoitamassa muiden ihmisten töitä. En tiedä yhtään ihmistä tällä hetkellä, joka tulisi Helsingin keskustaan ajelemaan autolla ilman, että siihen on joku syy. Hän on menossa jonnekin. Töihin, johonkin vapaa-ajan rientoihin tai viemään lapsia. Ei tuolla tietojeni mukaan kauhean moni ajele enää ympyrää. Joskus nuorina pentuina ajeltiin tiettyä ympyrää Mikonkadulla, kunnes se kiellettiin liikennemerkeillä. Se loppui laakista siihen.

Olen nykyään läski vanha äijä, ikäni kävellyt tuolla kaupungin keskustassa. En ole koskaan huomannut, että siellä loppuisi tila kävelijöiltä kesken, että tarvitsisi panna ajoteitä kiinni sen vuoksi. En myöskään ole huomannut, että tarvitsisi ajoradalle tehdä olutkarsinoita. Sieltä löytyy mukavia terasseja pitkin keskustaa, missä voi olutta ja muita juomia nautiskella sen kun ehtii. Ei sitä tarvitse ajoradalla tehdä.

Muutama muukin omituinen kommentti vielä tai kommentit eivät ole omituisia, mutta näihin omituisiin kommentteihin liittyen. Jos ajatellaan nyt tuota asemaaukiota, sen joka puolella on puistoalueita. On Kaisaniemen puistoa, on tämä Kansalaisaukio. Se, mikä niitä yhdistää, niissä erittäin harvoin on ketään ihmisiä. Sama koskee aika paljon muitakin puistoja. Mä olen ajellut tuolla ihan töikseni vuosia ympäri kaupunkia, niin yleensä puistot ovat tyhjiä tai siellä on muutama niin sanottu vanhan liiton puliukko, joita ei enää juurikaan ole. Nykyään vähän nuoremmat, mitkä ilmeisesti syövät jotain, mitä syövät. Ei siellä hirveän paljon tavalliset ihmiset viihdy. Kivahan se on, että niitä on, mutta en oikein tiedä tätä vihreysaatetta. Kannattaa muuttaa lähiöihin, jos ei ymmärrä, että Helsingin keskustassa on keskusta.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Useampi valtuutettu on viitannut täällä kommenttiini, jossa totesin, että Kaivokadun sulkeminen heikentää keskustan elinvoimaa keskipitkällä aikajänteellä. Näin todellakin valitettavasti pelkään ja pelkään pahoin, että esimerkiksi moni erikoisliike kaatuu tai siirtyy toisaalle ja keskusta muuttaa muotoaan. Ei se välttämättä pelon aihe ole, mutta varmaankin mennään enemmän ravintolan ja viihdekeskuksen suuntaan. Toimistotkin valuvat toisaalle.

Toisaalta tätä elinvoimaa on mahdollista saada takaisin turvaamalla aidosti kaikilla liikennemuodoilla saapuminen keskustaan, ja tässä mielessä nimenomaan maanalaisten autolla ajo -reittien kehittäminen on tärkeässä roolissa. Huoltotunneliverkoston kehittäminen vähentää ruuhkautumista ja mahdollistaa syöttöliikenteen pysäköintihalleihin. Sama ruuhkia vähentävä vaikutus on tällä Satamatunnelilla.

Mainitsin myös, että mielestäni on hyvä, että siellä maanalaisyleiskaavassa on varaus keskustatunnelille. Näen nimittäin niin, että me tulemme todistamaan ajan myötä keskustatunnelin renessanssia, kun meille kaikille paljastuu tämä ruuhkautuminen, mikä johtuu tästä nyt tänään tehtävästä ratkaisusta. Eli arvelen ja ennustan, että keskustatunneli tulee vielä tässä tulevina vuosikymmeninä. Milloin, jää nähtäväksi.

Lopuksi herra puheenjohtaja.

Jos kukaan ei ole vielä kannattanut valtuutettu Arja Karhuvaaran tekemää hyvää pontta, niin kannatan sitä todellakin. Rautatieaseman saattoliikenne on turvattava.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Pakko ottaa nyt osaa tähän keskusteluun sen verran, että valtuutettu Rydman pyrkii tekemään täällä mielenkiintoista poliittista performanssia ehkä parjaamansa Yleisradion liveseurannan innoittamana ja pyrkii tällä saamaan Helsingin politiikassa hyvinkin marginaalisen puolueensa asemaa jotenkin vahvemmaksi houkuttelemalla kokoomuksen äänestäjiä puolelleen. Tällaista valtakunnan hallituspuolueiden välistä nokittelua on sitenkin mielenkiintoista seurata täältä vasemmalta laidalta, että kyse taitaa todella olla hädästä. Kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteenlaskettu kannatus on pohjalukemissa.

Minä en usko autopopulismiin ja uskon, että eivät helsinkiläisetkään lankea tähän. Helsinkiläiset ovat kyllä nähneet, minkälaista politiikkaa nämä puolueet ovat tässä maassa saaneet aikaan. Köyhyyttä, työttömyyttä, rasismia ja näköalattomuutta. Me ollaan oikeasti tekemässä täällä Helsingin viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta merkittävästi lisäävää historiallista päätöstä. Tämä on, kuten puhuttua, monen ensimmäinen näköala paitsi Helsinkiin, myös Suomeen. Rautatieaseman edustasta tulee paikka, johon halutaan tulla, jossa halutaan viettää aikaa sen sijaan, että sieltä haluttaisiin äkkiä pois. Keskustakin voi olla viihtyisä, toisin kuin täällä joissain puheenvuoroissa on ajateltu, ja sitä me ollaan nyt tekemässä.

Kiitos.

Arvoisa herra puheenjohtaja.

Minun käsitykseni mukaan tämä on Helsingin kaupunginvaltuusto, jossa tehdään poliittisia päätöksiä ja ennen niiden tekemistä niistä väitellään. Tämä on Vasemmistoliiton valtuutetun Hagmanin mielestä poliittinen performanssi, jos täällä on joku eri mieltä kuin punavihreä enemmistö sattuu olemaan kokoomuksen tuella. Minun nähdäkseni kyse on pikemminkin ihan vaan normaalista demokraattisesta prosessista, mutta olen havainnut, että vasemmalla on taipumusta erilaiseen demokratiakäsitykseen kuin mitä meillä edustukselliseen demokratiaan sitoutuneilla puolueilla ja poliitikoilla yleensä on. Mutta se Vasemmistoliitosta, ja palaan kokoomukseen. Valtuutettu Pajula luki pari sitaattia, jotka olivat erinomaisen hyviä sitaatteja poliittisista kompromisseista, ja pystyn allekirjoittamaan niistä molemmat. Hyvä, että myös valtuutettu Pajula.

Kun poliittisia kompromisseja tehdään, sitten voidaan aina arvioida sitä, kuinka hyvin on neuvoteltu ja edustettu sitä linjaa, jota äänestäjät ovat puolueelta ehkä halunneet. Tässä tapauksessa en kyllä kokoomuslaisena olisi erityisen ylpeä siitä, jos lopputulema on ollut se, että punavihreät puolueet saavat läpi sen, että Kaivokatu suljetaan autoliikenteeltä, ja kokoomus saa läpi abstraktin kirjauksen siitä, että kyllä autoilukin Helsingin kaupunkiin mahtuu, ja että joskus tulevaisuudessa ehkä saadaan keskustatunnelikin ja helpotetaan pääsyä parkkihalleihin. Jokainen voi arvioida, että kuka tässä neuvottelussa on saanut tahtoaan läpi ja kuka on antautunut. Minun arvioni on se, että tässä kyllä punavihreät puolueet ovat nöyryyttäneet kokoomuksen 6–0, ja kokoomus vielä jaksaa tätä puolustaa, vaikka minä ainakin olisin, jos kokoomuslainen vielä olisin, aika noloissani siitä, että kuinka kummassa nämä neuvottelut näin penkin alle menivät.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Tämä keskustelu on ollut siitä positiivinen, että tässä on aika lailla suurimmaksi osaksi pysytty itse asiassa, puhuttu tästä ihan oikeasta asemakaavasta, eikä lähdetty siihen ainaiseen valtakunnan politiikkaan. Se on mun mielestä harmillista, koska Helsingissä on tärkeitä asioita, mistä pitää keskustella. Valtuutettu Hagman rakensi tässä kyllä niin heikon aasinsillan hallituspolitiikkaan, että aasi ei sen sillan yli kuivin jaloin päässyt. Puheenjohtaja.

Mennään sitten tähän Rydmanin vastaukseen. Hän puhuu pelimerkeistä ja siitä, mitä kokoomus on saanut aikaan. Niillä pelimerkeillä ja voimasuhteilla, jotka tässä valtuustossa on, ja jotka varmasti valtuutettu Rydmankin täällä pitkään istuneena tietää, niin olen ylpeä niistä saavutuksista, mitä me ollaan saatu kaupunkistrategiaan. Tässä on lueteltu vain muutamia. Siellä on valtava määrä, kuten ensimmäisessä puheenvuorossani totesinkin, asumiseen ja rakentamiseen liittyviä kirjauksia, elinvoimaan liittyviä kirjauksia, muita liikenteeseen liittyviä kirjauksia.

Viime syksyn lopulla me veimme tästä salista läpi historiallisen Satamatunnelipäätöksen. Se on hieno ja tärkeä päätös, jolla on valtava vaikutus siihen, miten Helsingissä liikenne kehittyy. Valtuutettu Rydman väittää, että nämä ovat abstrakteja kirjauksia, jotka täällä on. En tiedä, miten nämä ovat sen enemmän abstrakteja tai vähemmän kuin vaikkapa kirjaukset, mitä maan hallitusohjelmasta löytyy. Me olemme todenneet, että huoltotunnelia kehitetään ja siihen etsitään ratkaisuja tavalla, jonka avulla me pystymme hyödyntämään niitä paremmin myös pysäköinnin käyttöön. Meillä on myös hyvin harvinaisen selkeäsanainen kirjaus siitä, että esplanadit pysyvät kaksikaistaisina kumpaankin suuntaan. Eivät nämä ole abstrakteja kirjauksia yhtään sen enempää kuin missään muussakaan poliittisessa ohjelmassa, joka kuten valtuutettu Rydmanin omin sanoin on aina poliittinen kompromissi, josta kukaan ei saa aina 100 prosenttia sitä, mitä itse haluaa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Arvoisa puheenjohtaja.

Suomella ei mene kovin hyvin. Voisin sanoa, että Helsingillä menee kohtuullisesti, ja varmaan osasyy siihen on se, että me olemme pystyneet täällä yhdessä tekemään ratkaisuja, joissa aina jokainen tulee jossain määrin vastaan. Ehkä jos ajatellaan nyt tätä äänestystulosta, joka oli 80 vastaan 5, niin kertoo siitä, että Helsingissä on onnistuttu siinä, missä ehkä riidankylväjät eivät niinkään ole valtakunnan tasolla onnistuneet. Ehkä riidankylväjien, anteeksi Rydmanin kylväjien, pitäisi ottaa vähän mallia myös eduskuntatyöhön siitä, että pyritään löytämään yhteisiä ratkaisuja, jotka edistävät kaikkien helsinkiläisten, niin kuin me tehdään, ja kaikkien suomalaisten näkökulmaa.

Sen vuoksi ehkä ajattelisin niin, että valtuutettu Rydmanin oma, jos katsoo valtakunnan politiikkaa, saldo ei ehkä johda siihen, että ihan ensimmäisenä eikä toisena eikä kolmantenakaan kannattaisi tulla arvostelemaan sitä, että minkä tyyppistä yhteistyötä täällä on pystytty Helsingissä tekemään. Jos ajatellaan kuitenkin, että ennen vaaleja Rydmanin edustaman puolueen keskeinen lupaus oli: ”Kokoomus haluaa leikata pienituloisten etuuksia. Se ei meille käy.”

Kiitos.

Ehkä muutama sana vielä tähän tämän suunnitelman luonteesta ja tietyllä tavalla ehkä kommenttina myös eri puolueiden väliseen kykyyn tehdä yhteistyötä ja viedä kaupunkia eteenpäin.

Tosiaankin kuten tässä keskustelussa on todettu lukuisia kertoja, niin tässä Kaivokadulla liikkuu valtava määrä kävelijöitä, enemmän kuin missään muualla kaupungissa. Lähelle 200 000:tta päivässä, joka tapauksessa yli 100 000 kävelijää päivässä. Myös joukkoliikenteellä tässä liikkuu satoja tuhansia ihmisiä, joten kysymys on todella isoista ihmisjoukoista, ja luulen, että näiden ihmisten joukossa on niin vihreitä, kokoomuslaisia, sosiaalidemokraatteja, vasemmistoliittolaisia ja ihmisiä, jotka eivät äänestä ketään tai jotka ovat äänestäneet eri puolueita.

Jos ajattelemme tämän suunnitelman vaikutuksia, niin tämä on itsessään aika maltillinen suunnitelma eri liikennemuotojen suhteen. Tässä on turvattu niin autoliikennettä, logistiikkaa, saattoliikennettä kuin Helsingissä käytetympiä liikennemuotoja eli joukkoliikennettä ja kävelyä. Joten en ajattele, että tämä olisi suunnitelma, josta kannattaisi hirveästi ikään kuin irvailla kenellekään. Tämä on tasapainoinen suunnitelma.