Kuusisaarenbaanan hankesuunnitelma

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Kaupunki rakentaa yhä parempia olosuhteita pyöräilylle, mutta sen kulkutapaosuus ei ole 2020-luvulla noussut. Sen sijaan viimeisimmän tutkimuksen mukaan pyöräilyn kulkutapaosuus on Helsingissä laskenut. Mitä Kuusisaarenbaanaan tulee, sen myötä menetämme 250 puuta kaupungista. Se on aikamoinen määrä vihreää. Kaupunkiluontoa voi turmella ja rahaa käyttää myös siten, että tehdään pyöräilysilta merialueen päälle, jotta vältetään mäki. Näin vihreät ja vasemmisto ovat toivoneet tapahtuvan. Erikoiseltahan tämä vaikuttaa. Tehdään yhä enemmän sitä, jonka kysyntä ei kasva, vaan jopa vähenee. Todennäköisesti kyse on Helsingin sääolosuhteista, joita kaupunki ei voi muuttaa. Pyöräilykausi on vain osa vuodesta. Olen jättänyt järjestelmään toivomusponnen. Se kuuluu näin:

Hyväksyessä Kuusisaarenbaanan hankesuunnitelman ja Kuusisaarenbaanan toteuttamisen kaupunki selvittää mahdollisuuden tutkia, miksi polkupyöräilyn kulkutapaosuus ei ole merkittävistä baana- ja pyörätieinvestoinneista huolimatta kasvanut.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Ensinnäkin kiitos valtuutettu Suhoselle hyvästä puheenvuorosta, ja kannatan lämpimästi hänen tekemäänsä ponsiehdotusta.

Lisäksi haluan lyhyesti todeta, että on myös tärkeää, että me ollaan täällä valtuustossa ja lautakunnissa puhuttu siitä, että tätä kaupunkia johdetaan datapohjaisesti ja tietoon perustuen. Silloin jos nämä kulkutapaosuudet osoittavat jatkuvaa laskua, niin silloin myös näitä investointeja pitäisi kyetä uudelleen arvioimaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mä kannatan tätä esitettyä pontta sitten.

Ihan yleisesti näihin baanasuunnitelmiin liittyen haluaisin muistuttaa, että kaikki helsinkiläiset eivät halua tällaista ikään kuin pyöräilyn valtatietyyppistä infraa. Kaikki eivät pyöräile pitkää matkaa lujaa baanoja pitkin, vaan aika moni harrastaa pienimuotoisempaa lähialuepyöräilyä. Tein aikanaan tästä aloitteen kaupungille vuosia sitten, että toivoisin, että enemmän sellaista mahdollistettaisiin. Kaikki lapset, nuoret ja tavalliset ihmiset, jotka eivät pyöräile työpaikalle, haluaisivat pyöräillä turvallisesti lähialueella. Ainakin itsellä on vähän semmoinen kokemus, että se tuntuu vaaralliselta. Kun joutuu tuolla tavallisia pikkukatuja pyöräilemään, niin se on vähän pelottavaa, kun siellä autot menevät.

Toivoisin, että joskus tämmöiseen vaatimattomampaan pyöräilyyn kiinnitettäisiin Helsingissä huomiota myös, eikä ainoastaan näihin baanoihin. Kiitos.

Kiitos.

Tässä valtuutettu Koulumies toi esiin, että hän ei toivo tänne kaupunkiin tämmöisiä pyöräilyn valtateitä, joissa suhaillaan.

Meitä on moneen junaan. Itse en haluaisi, että meillä olisi täällä näin paljon autoilun valtateitä, mutta silti joudun ja joudumme elämään niiden keskellä. Näen kyllä nämä pyöräilyn valtatiet merkittävästi pienempänä haittana niin sanotusti. Ne maksavat merkittävästi vähemmän ja vievät tosi paljon vähemmän tilaa eivätkä pilaa ilmanlaatua, mutta kaikki tyylillämme. Kiitos.

Puheenjohtaja.

Jos Vasemmistoliiton valtuutettu olisi kuunnellut vähän tarkemmin puheenvuoroani, olisi huomannut, että sanoin, ettei pelkästään näitä baanoja, vaan myöskin tavallisten ihmisten lähipyöräilyä pitäisi huomioida.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Koulumies oli nähdäkseni ihan olennaisen asian äärellä. Kun seitsemänvuotias lähtee ekalla pyörällä kouluun ja siinä on matkan varrella yksi iso tie ja tietysti lukuisia pienempiä, niin kyllähän se vähän hirvittää. Oikeasti tarvitsemme nimenomaan turvallisempaa lähipyöräily-ympäristöä. Suurin osa pyörämatkoistakin on kuitenkin melko lyhyitä. Jotkut toki polkevat 30 kilometriä, useimmat eivät. Tämä on ihan olennainen asia.

Juuri nyt päätöksenteossa oleva Kuusisaarenbaana on toki joillekin lähialuetta, mutta kun se menee kahden saaren läpi, se on ennen kaikkea vähän pidempien matkojen reitti. Itse kulin siitä työmatkojani silloin, kun olin Otaniemessä töissä. 10 kilometriä suunnilleen oli matka, joka saattaa olla Kuusisaaressa ihan tyypillinen siitä läpi ajettavien, koska käytännössä ne ovat melkein kaikki Helsingin ja Espoon välisiä matkoja ja hieman pidempiä. Nykyinen pyörätieyhteys on joiltakin osin vaaralliseksi tunnettu jopa, Krogeriuksentien kohta erityisesti. Se on joistakin kohti hankalan kapea, ja se ei ole ihan tätä päivää eikä täydellinen. Tässä siis parannetaan sitä ihan olennaisesti.

Kustannuksista nostan esiin. Tämähän ei ole aivan halpa, noin 15 miljoonaa, mutta 10 miljoonaa kustannuksesta tulee kahden sillan uusimisesta. Lehtisaaren silta ja Kuusisaaren silta uusitaan kokonaisuudessaan, koska ne ovat vanhoja. Niistä silloista siis suurin osa niiden kustannuksista tulee siitä, että silta uusitaan myös autoliikenteelle. Eli itse asiassa tämän suunnitelman kustannuksista, vaikka tämä menee pyöräilybudjetista, suurin osa menee autosiltojen uusimiseen.

Vielä faktapohjaisesta päätöksenteosta sellainen pieni huomio, oliko se nyt Suhonen vai kuka teki ponnen jo, että siis uusimmassa Liikkuminen Helsingissä -tutkimuksessa pyöräilyn kulkutapaosuus ei siis ole pudonnut vastoin sitä, mitä hän sanoi.

Kiitos, puheenjohtaja.

Mä jotenkin toivoisin, että tässä kaupungissa tajuttaisiin, että jos on hirveän vähän rahaa käytössä, että vähän yritettäisiin priorisoida sitä, mitä minäkin vuonna maksetaan ja tehdään ja rakennetaan. Nämä pyöräreitit jo olemassa olevien teidän leventämisellä ja siltojen rakentamisella ja muulla vastaavalla, niin ne eivät mun mielestä ole prioriteettilistoilla ykkösiä.

Mä muistan keskustelun lasten välipaloista koulussa. Mä muistan keskustelun siitä, että päiväkodin työntekijöille saataisiin kaupungin ostamia ihan omia takkeja, jotka ei olisi verotuksellisesti palkkaan lisättäviä, ja niitä annettaisiin näille päivähoidon työntekijöille, jotka viettävät ulkona erinäköisessä säissä aikaansa. Staran työntekijät saavat työvaatteet ja työkengät, mutta päiväkodin työntekijät eivät. Siihen ei ole tulemaa rahaa, ja nyt meillä on kuitenkin varaa rakentaa jatkuvasti näitä miljoonien pyöräteitä. Tämä ei oikein mahdu tämän kaltaiseen prioriteettiajatteluun, mitä itselläni on.

Kiitos.

Ja vanhemmat ihmiset, by the way, eivät pääse pyöräilemään. Kun täällä joku sanoi, että se olisi auton vaihtoehto. En todellakaan laita yhdeksänkymppistä huimauksesta kärsivää mummoa kauppaan jollakin pyörällä. Pientä realismia siihenkin.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Karhuvaara ei ehkä ennen puheenvuoroaan ollut kuunnellut valtuutettu Kivekkään puheenvuoroa, jossa hän kertoi, että itse asiassa tästä niin sanotusta pyöräinvestoinnista valtaosa menee kahden vanhan ja huonokuntoisen sillan korjaamiseen, joiden pinta-alasta suurin osa menee autoteille.

Itse ajattelen niin, että kun puhutaan investoinneista, niin ihan kohtuullisen hyvä priorisointi on se, että me pidämme huolta siitä, että meidän sillat pysyvät kunnossa. Meillä valitettavasti itse asiassa on esimerkkejä Helsingissäkin siitä, kun olemme joutuneet aika yllättäen korjaamaan siltoja. Viime kokouksessa puhuttiin 100 miljoonan euron siltakorjauksesta sen vuoksi, että emme ole välttämättä ajoissa huomanneet ja priorisoineet meidän ihan perusinfraa, johon sillat kuuluu, kunnosta huolehtimista.

Kiitos, puheenjohtaja.

Meillä ei ole itse asiassa kyllä kasvatus- ja koulutuslautakunnassa käsitelty pyöräilybaanaa tai laitettu niitä työvaatteiden kanssa vastakkain, mitä mennään koulumaailmaan tai päiväkotimaailmaan. Pidän kyllä tosi tärkeänä sitä, jos ikään kuin tähän löytyisi jonkinnäköinen ratkaisu, että myös kaupunki voisi tulla vastaan työvaatteissa, varsinkin jos tehdään paljon ulkotyötä. Mutta en ole tämmöisestä päättänyt kyllä omassa lautakunnassani, että olisi laitettu näitä asioita vastakkain. Sikäli ollaan nyt vähän harhateillä.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Kävelyn ja pyöräilyn edellytysten edistäminen on toteutunut Helsingissä sinänsä hyvässä järjestyksessä. Kuitenkin koska kulkutapaosuuksissa ja -tottumuksissa ei ole tapahtunut isoa muutosta, voisi olla tässä yhteydessä hyvä miettiä myös baanojen tulevaisuutta. Eli millaisia baanoja tarvitaan ja minne? Entä onko meillä ylipäänsä baanan määritelmästä yhteinen käsitys? Tarvitaanko joka paikkaan yhtä leveä ja asvaltoitu baana, vai voiko baana olla myös hyväkuntoinen muu väylä? Kuinka huomioidaan aidosti puiden määrä ja latvuspeittävyys, jotka ovat kaupunkilaisille rakkaita?

Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamista ja edistämistä ei pidä lopettaa, mutta hyvä päätöksenteko lähtee siitäkin, että välillä pysähdytään miettimään, millaista mallia kannattaa isolla volyymilla edistää. Koska baana on nyt kaiken todennäköisyyden mukaan etenemässä Kuusisaaressa, ja jatkossa tulee rakentaa vielä parempia baanoja ja väyliä helsinkiläisille, olen jättänyt tähän yhteyteen seuraavan ponnen.

Valtuusto edellyttää arvioitavan baanaratkaisujen toimivuutta huomioiden kulkutapaosuuden kehitys, vaikutukset puustoon ja muuhun luontoon sekä kävely-ympäristöön baanahankkeiden yhteydessä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Nämä baanahankkeet ovat tyypillisesti sellaisia, jotka puhuttavat kaupunkilaisia molemmista näkökulmista. Toiset niitä haluavat kovasti, ja toiset eivät sitten taas näe sen tärkeyttä.

Tässä valtuutettu Arhinmäki jo taisi korjatakin Rauramon kommenttia siitä, että tämä kulkutapaosuus olisi laskenut. Se kulkutapaosuus, kun sitä mittaroidaan, niin se on pyörinyt nyt vuosikausia siinä 9 ja 11 prosentin välillä, heiluen siinä suuntaan ja toiseen.

Me ollaan yhdessä sovittu siitä, että me edistetään ilmastoystävällistä liikkumista, mutta samalla huolehditaan siitä, että kaikilla kulkumuodoilla on elinedellytykset tässä kaupungissa. Budjettineuvotteluissa sovittiin siitä, miten jatkossa panostamme niin pyöräilyinfraan kuin erityisesti kävely-ympäristön kehittämiseen.

Kyllä mä myönnän, että mua itseäni mietityttää se, että kun me panostetaan laadullisesti, mikä toki on myös rahallinen investointi, tähän pyöräilyinfraan, että miksi se kulkutapaosuus ei sieltä nouse. Se usein kuultava vastaus on siihen, että kun se verkko ei ole vielä valmis. Jollain lailla ymmärrän senkin, mutta toisaalta mä mietin sitä, että kuinka kauan me tehdään näitä baanoja, panostetaan rahaa, jos sillä ei tosiasiallista vaikutusta kulkumuoto-osuuteen ole. Yksi kiistanalainen asia, mikä näihin liittyy, on puiden kaato, ja niitähän kaatuu sitten ihan kunnolla näiden baanojen alta. Se on kylmä tosiasia. Tässä yhteydessä haluan vielä kannattaa valtuutettu Salmisen pontta. Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Liikennehän on tällä hetkellä Helsingin suurin päästölähde, ja ainoa keino, jolla me saadaan näitä liikenteen päästöjä alas, on muuttamalla sitä, miten ihmiset tässä kaupungissa liikkuu. Sen takia meidän on tehtävä pyöräilystä houkuttelevaa ja helppoa ihan kaiken ikäisille ja kaiken kuntoisille kaupunkilaisille. Eli vähemmän autoilua, enemmän pyöräilyä Helsinkiin. Kuusisaarenbaana parantaa merkittävästi sekä kävelijöiden että pyöräilijöiden turvallisuutta ja pyöräilyn houkuttelevuutta. Me tarvitaan lisää turvallisia ja yhtenäisiä pyöräväyliä tähän kaupunkiin, jotta me saadaan se kulkumuotoosuus nousuun. Kuten valtuutettu Hjelt tässä jo totesi, niin kyse on laajasta verkostosta, mitä me tarvitaan.

Täällä sanotaan, että ihmiset ei halua parempia pyöräväyliä tai siltoja, mutta oliko kukaan kyseisistä valtuutetuista esimerkiksi viikonloppuna Kruunuvuorensiltojen avajaisissa, jossa siis pyöräilijät jonottivat päästäkseen sinne silloille? Viikonlopun aikana siellä silloilla kävi kävelijöitä ja pyöräilijöitä jopa yli 50 000 ihmistä.

Ei Amsterdamia ja Kööpenhamina ole muutettu pyöräkaupungeiksi ihan itsestään, vaan siellä on systemaattisesti rakennettu kaupunkia sellaiseksi, että siellä on pyöräily helppoa ja mukavaa. Kun Helsinkiin on rakennettu pyöräväyliä ja uusia pyöräbaanoja, niin pyöräilijämääräthän on näillä alueilla lisääntyneet merkittävästi. Esimerkiksi Pohjoisbaanan alueella Käpylässä pyöräilijämäärät jopa kolminkertaistuivat. Eli jos me halutaan saada pyöräilyn kulkumuoto-osuus korkeammaksi kuin nyt, meidän on systemaattisesti vähennettävä autokaupungin rakentamista ja systemaattisesti lisättävä pyöräiltävän kaupungin rakentamista.

Kiitos, puheenjohtaja.

Haluaisin ensin tähän vastatakseni sanoa, että näitä satsauksia on tehty tässä kaupungissa aika pitkään, ja kaikki data, mitä mulla on ollut ainakin saatavilla, niin se kulkumuoto-osuus ei ole tässä lähtenyt nousuun. Eikä missään tapauksessa ole myöskään ollut niiden tavoitteiden mukaista, mitä näillä satsauksilla on haettu.

Sen lisäksi valtuutettu Karhuvaara totesi hyvin, että tässä kaupungissa tällä hetkellä on paljon suurempiakin ongelmia, ja näillä alueilla, mihin näitä baanoja rakennetaan, monesti myös on jo olemassa olevat pyörätiet. Samalla sitten kosketaan meidän lähiluontoon, ja tehdään aivan turhanpäiväisiä investointeja verrattuna paljon tärkeimpiin asioihin, mitä meillä on täällä päätettävänä.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Mä olen joskus aikaisemminkin tämän puheenvuoron käyttänyt, mutta käytän edelleen.

Tehkää opintomatka Ouluun. Siellä jo 70-luvulla pääsi pyörällä Iihin ja Haukiputaalle, ja siellä on ihan erinomaiset nämä noin tuhat kilometriä pyöräteitä. Niitä on kolmen tasoisia. Näitä baanoja on jonkin verran. Sitten on ihan näitä normaaleja, ja sitten on näitä maisemapyöräteitä, jotka eivät ole nekään tehty baanoina ja ovat hirvittävän suosittuja. Käykää siellä opintomatkalla. Ei tarvitse kaikkea tehdä niin kalliilla kuin täällä tehdään.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Vastauksena valtuutettu Kivekkäälle.

Esikaupunkilaisten keskuudessa pyöräilyn kulkutapaosuus on laskenut 3 prosenttiyksikköä, ja tällä hetkellä se on 9 prosenttia. Lähteenä tässä on Helsingin liikkumistottumukset 2025.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Rauramolle nostaisin esiin, että tässä nimenomaisessa hankkeessa, josta me nyt puhumme, kaksi kolmannesta kustannuksista tulee siis siitä, että uusitaan kaksi siltaa. Kaksi olemassa olevaa siltaa puretaan ja rakennetaan uusiksi, koska ne ovat vanhoja, käyttöikänsä päässä ja sortumisvaarassa. Eivät vielä toki sortumisvaarassa, mutta jos ei niitä joskus uusita, niin lopulta ovat. Näkeekö valtuutettu Rauramo siis, että on turhaa, että Kuusisaareen ja Lehtisaareen pääsee siltaa pitkin? Minusta kuulostaa ihan tarpeelliselta, vaikka siellä nytkin on sillat. Uusimisen syy on se, että ne tarvitsee uusia pikkuhiljaa. Ja tosiaan valtaosa kustannuksista tulee tästä. Hyvin samantyyppistä se on yleensä muissakin pyörähankkeissa olemassa olevaan kaupunkiin. Siellä joudutaan usein uusimaan erilaisia asioita, jotka joka tapauksessa pitäisi jossain kohti uusia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Enemmistö ry perustettiin 1968 jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden puolesta. Aina kun joku aate syntyy, se menee myöskin joskus liiallisuuteen, mutta ei sinänsä pyöräilyssä yleisellä tasolla. On hyvä, että pyöräilyä lisätään, pyöräilyteitä tulee, mutta otan nyt yhden esimerkin, Hämeentien laittamisen yksikaistaiseksi autoille ja pyöräteiden tekeminen sinne on ollut suuri virhe, jota vihreät ovat aikanaan ajaneet. Heilläkin jotain virheitä on elämässä sentään tapahtunut. Sen sijaan pyöräilijät käyttää Sörnäisten rantatietä. Hämeentiehen pitäisi saada kaksi ajokaistaa, jotta ne liikkeet, jotka nyt on tyhjillään siellä katutasossa, saataisiin uudelleen käyttöön. Siellä voitaisiin parkkeerata ja taksitkin voisivat parkkeerata.

Pitää tunnustaa, että joskus olette olleet väärässä, kuten sosiaalidemokraatitkin on ollut joskus väärässä. Saattaa olla tälläkin hetkellä joissain asioissa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaikki varmasti erehdymme joskus asioissa.

Mä tunnistan, että tässä on tämmöinen identiteettipoliittinen keskustelu pyöräilyt vastaan autoilut vähän käynnistymässä. Itse käytän molempia kulkumuotoja sulassa sovussa Helsingissä ja toivon, että molemmille on tilaa. Pidän toki myös hyvänä sitä, mitä valtuutettu Salminen ehdotti, että me arvioimme tätä kulkutapaosuutta. Voi olla ilmastosyitä siis sitä, että meillä on täällä kova talvi tai muu verrattuna Keski-Eurooppaan, että täällä se osuus ei tule nousemaan tietyn määrän yli. Sen takia joudutaan pohtimaan sitä, onko ne satsaukset sitten loputtomiin järkeviä. Voi olla järkevämpää investoida siihen, että pyöräilyä tietyissä ongelmakohdissa tehdään turvallisemmaksi. Voisin saman tien sanoa 10–20 kohtaa, missä todella kaipaisin siihen parempaa ylityspaikkaa, liikennevaloja. Herttoniemen teollisuusalue on yksi sellainen, mikä todella olisi syytä katsoa, että miten siitä turvallisesti pyöräillään. Välttämättä pyöräilyä ei aina edistä massiiviset uudet hankkeet. Kyllä meidän jatkossa pitää tämän ponnen ja muiden arvioiden perusteella aika tarkkaan miettiä, mitä projekteja me käynnistetään.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mä olen toiminut liikennealalla pyöreät 30 vuotta, ja se voidaan sanoa, että tämä pyöräilyn kulkumuoto-osuuden nosto ei baanoilla tapahdu. Sitten voidaan sanoa myös, että kulkumuoto-osuuden mittarointi on todella epätarkkaa. Se ei ole mitään millimetritiedettä.

Itse näen keskeisenä pyöräilyn kulkumuoto-osuuden kasvattamiseksi pyöräteiden kunnossapito, hiekan poisto, pyöräteiden katupesu, pyöräteiden kattavuus, pyörien turvallinen säilytys juna-asemilla, terminaaleissa, mahdollisesti veroetuudet työsuhdepyöristä jne. Sitten me tullaan tähän luontoon, niin jokainen puu on tietysti säilytettävä mahdollisuuksien mukaan. Tämä baanoille keskittäminen on sama kuin me kuviteltaisi, että perustetaan tällainen suuri ja mahtava joukkoliikenteen runkolinja ja keskitetään kaikki joukkoliikennepalvelu sinne. Ihan vastaava kuin Suomen hävittäjähankinta, että kaikki rahat hävittäjiin, kun tiedämme, että ne pitäisi laittaa tämmöisiin hajautettuihin järjestelmiin, kuten droonin torjuntaan.

Siinä mielessä kannatan näitä puheenvuoroja, missä on kannettu huolta lähiöistä ja lasten pyöräilystä. Siinä on se tulevaisuus, että luodaan turvalliset olosuhteet sinne lähiöihin ja koulu- ja asiointipyöräilyyn. Sitä kautta saadaan pyöräilyn kulkumuoto-osuutta nostettua, mutta ei näillä mammuttihankkeilla saada mitään hyvää aikaan noin pääsääntöisesti enää yhteiskunnassa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ajattelin näin miltei päivittäin Helsingissä pyöräilevänä esikaupunkilaisena nostaa tässä muutamia syitä, jotka vaikuttanevat siihen, miksi pyöräily ei suhteellisena kulkutapana ole Helsingissä kasvanut.

Helsingin pyöräverkoston kokonaiskehittäminen on osittain sidottu autoteiden kehittämisaikatauluun. Se tekee Helsingissä pyörätieverkostosta edelleen sirpaleisen ja verkoston kehittymisestä hitaan. Pyöräteiden talvikunnossapito on surkealla tolalla Helsingissä. Oulussa ympärivuotinen pyöräily onnistuu. Miksi ei maamme pääkaupungissa?

Tämän lisäksi kokoomuksen johtama hallitus päätti suuressa viisaudessaan säästötoimenpiteenä lopettaa työsuhdepolkupyörän verotusedun suomalaisilta. Se ei iskenyt ainoastaan työmatkapyöräilykulttuurin kehittymiseen, vaan myös niihin yrityksiin, jotka näitä työsuhdepyöriä myyvät. Juuri niihin yrityksiin, joita kokoomus ainakin paperilla väittää tukevansa.

Tämän lisäksi jo olemassa olevat pyörätiet ovat Helsingissä erittäin puutteellisesti merkattuja. Muun muassa Erottajalta Kiasman kulmalle kulkeva pyörätie on vailla minkäänlaisia merkintöjä siitä, että tiellä toden totta on pyörätie. Se tekee sekä pyörällä ajamista että sen lähettyvillä kävelemisestä turvatonta niin helsinkiläisille kuin Helsingissä vieraileville turisteille. Eli pyöräteiden verkoston kehittämisaikataulu irti autoteiden kunnostamisesta, pyöräteiden talvikunnossapito kuntoon, pyöräteiden merkitseminen kuntoon, ja kun maamme seuraava hallitus aivan varmasti palauttaa työsuhdepolkupyörän verotusedun takaisin, niin saadaan pyöräily kulkutapana yhä suurempaan nousuun.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Me puhuttiin tänään aiemmin helsinkiläisten hyvinvointisuunnitelmasta ja siitä, miten tärkeää on vahvistaa helsinkiläisten liikkumista. Itse pidän turvalliseen pyöräilyyn panostamista juuri sellaisena monialaisena hyvinvointia parantavana työnä ja ennen kaikkea investointina, jolla on paljon terveyshyötyjä. Se lisää hyötyliikuntaa, vähentää päästöjä ja liikenteestä aiheutuvaa meluhaittaa. Samaan aikaan on tunnistettava se tosiasia, että meillä on monenlaisia pyöräilijöitä ja siten myös monenlaisia tarpeita pyöräteille. Baanat ovat hyvä ja hyödyllinen tapa liikkua pitempiä matkoja nopeasti. Minusta lähipyörätiet, joita tässä keskustelussa on sivuttu, ja baanat eivät ole vastakkaisia, vaan toisiaan tukevia. Baanat, niin kuin pyörätiet yleensäkin, ovat hyviä investointeja pitkällä aikavälillä, kun pyrimme vähentämään liikenteen päästöjä ja vahvistamaan kaupunkilaisten liikkumista.

Pyöräilyn vahvistaminen on pitkäaikaista työtä, johon vaikuttaa moni asia, kuten tässä keskustelussa on hyvin tullut ilmi. Siksi sitä työtä on jatkettava määrätietoisesti myös investoimalla baanaverkostoon.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Mä haluan tuoda tähän keskusteluun pyöräilyn suosiosta ja pyöräilyn kustannuksista muutaman näkökulman tutkimuksista, joita meille on kaupunkiympäristölautakunnassa esitelty nyt alkuvuodesta.

Ensinnäkin Helsingin liikkumistottumuksien esittelyn yhteydessä me saatiin kuulla, että syksyn arkipäivinä pyöräily on yhtä suosittu kulkutapa kuin metro. Siis yhtä suosittu kuin metro, meidän ikonisin joukkoliikenneväline, Helsingin keskeisin valtimo, eli ei marginaalista.

Sitten taas Helsingin liikennebarometrissa kysyttiin nyt ekaa kertaa, että miten asukkaat jakaisivat 100 euroa eri liikennemuodoille. Tähän kannattaa tutustua. Tämä on siis ihan tutkimus eikä mikään verkkokysely. Kaupunkilaisten parissa pyöräily oli joukkoliikenteen jälkeen toiseksi suosituin kohde rahan käytölle. Se saisi kaupunkilaisten käytettävissä olevasta satasesta 19 euroa enemmän kuin kävely- tai autoliikenne. Mä yritin lautakunnassa aikoinaan kysyä, että miten tämä tutkimus tästä, mihin kaupunkilaiset käyttäisi rahaa, suhtautuu siihen, että mihin me tosiasiallisesti käytämme rahaa eri liikkumismuotojen suhteen. Mä en saanut tähän silloin mitään spesifiä vastausta, ja sen laskeminenkin on toki myös tosi vaikeaa, sillä esimerkiksi kaikki tämmöiset vaikka siltainvestoinnithan palvelevat vähän niin kuin kaikkia kulkumuotoja, kuten tässä on valtuutettu Kivekäskin tuonut esille.

Joka tapauksessa näiden tutkimusten valossa on selvää, että A pyöräily ei ole Helsingissä marginaalista ja B, että kaupunkilaiset toivovat meiltä investointeja pyöräilyyn. Toivon, että voidaan nyt sitten tänäänkin tehdä päätöksiä näiden tutkimusten pohjalta.

Kiitos.

Arvoisa herra puheenjohtaja.

Ensin myönteinen seikka. Olemme yksimielisesti ilmeisesti hyväksymässä tämän hankkeen, koska olisihan se vähän erikoista, että emme korjaisi huonossa kunnossa olevia siltoja ja päästäisimme ne sortumaan.

Mutta sitten myös niistä virheistä, joita me kaikki teemme.

Olen huomannut, että moni on tehnyt virheellisiä tulkintoja Hämeentiestä. Kun olen kuitenkin asunut Hämeentien varrella, niin muistutan, että ennen Hämeentien remonttia Hämeentiellä ei ollut tässä välissä, joka kunnostettiin, yhtäkään kohtaa, jossa luvallisesti olisi saanut auton pysäköidä asiointiin. Tämän remontin yhteydessä sinne tehtiin tämmöisiä paikkoja, joissa saa nimenomaan asioinnin vuoksi jättää autoja. Joten syy siihen, että Hämeentien varressa olevat kivijalkaliikkeet eivät ole menestyneet ilmeisesti niin hyvin kuin aikaisemmin, ei voi liittyä siihen, että sinne ei pääse autolla, koska sinne itse asiassa pääsee nyt luvallisesti autolla asioimaan. Tämä ei ollut mahdollista ennen tätä remonttia. Silloin meidän pitää miettiä, että mistä nämä syyt voi johtua.

Remontti tehtiin, jonka pääasiasiallinen syy ei ollut se, että pystyttiin tekemään pyöräilyväylät, vaan korjaamaan tsaarin aikaiset putket, joka sekin oli varmaan ihan järkevää, koska Hämeentielläkin putkia räjähteli ja vettä lenteli. Jälleen kerran puhutaan miljoonien pyörätiestä, vaikka tosiasiassa korjattiin maanalaisia putkia.

Pitää miettiä, mitkä ne tosiasialliset syyt ovat. Todennäköisesti syitä ovat muun muassa se, että samaan aikaan aukesi Kalasatamaan kauppakeskus ja Pasilaan valtavan suuri kauppakeskus ja samaan aikaan myös esimerkiksi nettikauppa lisääntyi. Eli syyt kivijalkaliikkeiden heikompaan tilaan ovat todennäköisesti aivan jotain muuta kuin se, että sinne autolla pääsyä helpotettiin.

Puheenjohtaja.

Jatkan tuosta, mitä Arhinmäki sanoi.

Hämeentie usein mainitaan esimerkkinä tämäntyyppisistä kehityshankkeista, mutta tosiasiassa se ei ollut ensisijassa pyöräilymuutos, vaan se tehtiin kadun peruskorjauksen takia. Haluttiin ohjata autoliikenne pois asuntokadulta ja vahvistaa joukkoliikenteen sujuvuutta. Läpiajoliikenne ei ole sama kuin asiakasliikenne, kuten Arhinmäkikin tuossa äsken sanoi. Demarit olivat kyllä päättämässä siitä asiasta. Se täytyy toveri Taipaleelle tässä muistuttaa. Pyöräilyn suhteen kannattaa huomata, että samaan aikaan on tehty muitakin liikennemuotojen investointeja. Autokanta kasvaa koko ajan, ja näillä pyöräinvestoinneilla, kevyen liikenteen investoinneilla ja joukkoliikenteen investoinneilla yritetään jarruttaa autoilun määrän kasvua. Siitä hyötyvät kaikki autoilijatkin, jotka haluavat autoilla, koska ruuhkaa on vähemmän, jos joku muu autoilija siirtyy käyttämään näitä muita välineitä. Tämä on sen investoinnin perusidea, ja me pyritään sillä vaikuttamaan kaupungin ilmaan ja kaupungin päästöihin ja kaikkiin tämäntyyppisiin rakenteisiin.

Kulkutapaosuuksista on puhuttu paljon, ja olisi hyvä saada siitä tarkempaa arviota, että mistä kaikkiaan tutkimuksessa on kyse. Siitä on tuolla ponsikin, mutta kannattaa muistaa, että se ei puhu matkojen määristä, vaan kulkuosuuksista, ja siihen vaikuttaa monet muutkin asiat. Esimerkiksi nyt sähköpotkulaudat käyttää samaa infraa, ja aika moni pyöräilijä saattaa käyttää pyöräilyn sijaan sähköpotkulautoja. Tämä vaikuttaa siihen suhteellisen osuuden kasvuun. Samalla esimerkiksi vaikka kaupunkipyörät on nykyään aika lailla liityntäliikennettä. Silloin kun ihminen ottaa kaupunkipyörän, hän saattaa samalla reissulla käyttää myöskin joukkoliikennettä, jolloin se ikään kuin vaikuttaa näihin käyttötapasuhteisiin, vaikka se lisää pyöräilyä. Nämä tutkimuksen tulokset olisi hyvä ikään kuin avata hiukan laajemminkin. Myös sekin, että tietysti se perustuu paneelitutkimukseen, jossa on tuhatkunta ihmistä, että miten se paneeli vastaa sitten taas otoksena sitä koko joukkoa, niin tämä on oma kysymyksensä.

Niin tai näin, me tiedetään, että liikennemuutokset tapahtuu pitkällä aikavälillä, ja se, mitä me näissä investoinneissa tehdään, niin se tosiaan vaikuttaa tähän koko kuvaan ja tukee koko kaupungin kestävää liikennettä.

Kiitoksia.

Arvoisa puheenjohtaja.

On mielenkiintoista lukea tätä hankesuunnitelman tekstiä mitoitusperiaatteista, jonka mukaan kaksisuuntaisen baanapyörätien leveys on neljä metriä, joka mahdollistaa ohittamisen samaan aikaan kumpaankin suuntaan. Siis neljä polkupyörää rinnan. Lisäksi siellä todetaan, että tavoitteena on pysähtymisten välttäminen ja odotusaikojen minimointi. Jopa suunnitellaan erilaisia sensoreita siihen, että näitä hommia ei missään tapauksessa tapahtuisi. Minusta tämän tyyppiset sensorit voisivat kyllä olla aivan muualla. Ilmeisesti näissä uusissa raitiovaunuissa on jotakin sen suuntaista, mutta muuten voisi olla paljon parempi, että bussi sensoroisi liikennevaloja ja sata ihmistä pääsisi ohi kuin se, että polkupyörä sensoroi ja pääsee yksi pyöräilijä ohi.

Hämeentiestä voin sen verran todeta, kun asun aika lähellä sitä, noin 50 metrin päässä. Käsitykseni mukaan se on nimenomaan läpiajokielto, joka sen raunioittaa. Ne muutamat pysäköintipaikat, mitä siellä on, on lähinnä lastausta ja purkamista varten. Lisäksi ne ovat huonolla käytöllä. Se on sitten vielä toinen asia.

Näistä syistä kannata lämpimästi kyllä valtuutettu Salmisen ehdotusta siitä, että tätä baanan käsitettä hieman tarkasteltaisiin ja katsottaisiin, mitä se oikeastaan on järkevää, että se on.

Ehkä viimeisenä tässä sitten muistelu Sörnäisten rantatieltä viime maaliskuusta. Kävelin sen sattuneesta syystä suunnilleen päästä päähän ja hiljakseen satoi lunta. Kävelyn aikana vastaani tuli noin neljä jalankulkijaa eikä yhtään pyöräilijää. Katu oli aurattu pyörätien osalta, mutta ei jalankulun osalta. Sitten näin ilokseni siellä traktorin, joka aurasi väylää. Mitä se teki? Se levitti pyörätien lumen aurausta, mutta ei puuttunut lainkaan jalankulun puolelle. Ehkä tässä olisi hieman korjaamisen varaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Tuomas Rantaselle. Korjaan hiukan hänen näkemyksiään. Minä olen pyöräilyn kannalla ollut aina, mutta Hämeentien osalta sitä ei käytetä pyöräilyyn tällä hetkellä niin paljon kuin Sörnäisten rantatietä johtuen siinä olevasta mäestä ja kaikkea muuta, joka rasittaa pyöräilijöitä, varmaankin paitsi alamäkeä tultaessa. Tämä kaksikaistaisuus on ollut täysin järkevää aikanaan. Ja toinen asia, jonka sanoisin nyt, en halua moittia enkä kritikoida vihreitä nyt enempää ehkä tällä valtuustokaudella tai ehkä joskus jonkin verran, mutta ettekö te ikänä näe mitään virhettä omassa toiminnassa? Hämeentie on kyllä yksi keskeisimpiä pikku virheitä. Myöntäkää edes yksi pikku virhe.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos myös valtuutettu Taipaleelle ja valtuutettu Arajärvelle erittäin hyvistä puheenvuoroista. Mun mielestä tämä Hämeentien asia on loistava esimerkki asioista, mitä meidän pitäisi pystyä käsittelemään ja tarkastelemaan uudestaan.

Jotta asiassa ei jää epäselvyyttä, niin isossa kuvassa kannatan ehdottomasti monipuolista ja eri kulkumuodoilla, myös siis pyörällä, tapahtuvaa liikkumista. Mikäli pyöräilyn kulkutapaosuus olisi noussut merkittävästi näiden investointien myötä, mä myös kannattaisin näitä satsauksia. Tällaista trendiä ei kuitenkaan ole havaittavissa, vaikka nämä investoinnit ovat jatkuneet jo pitkään. Kukaan ei voi kiistää ainakaan sitä, että satsaukset eivät olisi vastanneet niille asetettuja tavoitteita.

Kööpenhaminassa ja Amsterdamissa, mitä tässä käytettiin esimerkkinä, maa ei roudi ja sääolosuhteet ovat muutenkin hyvin erilaiset kuin Helsingissä. Myös kulttuurisiin eroihin on hyvä kiinnittää huomiota. Kun mulla oli vieraita Istanbulista, piti erikseen varoittaa, että Suomessa autot kyllä pysähtyvät suojatien eteen, mutta näillä baanoilla pyöräilevät eivät välttämättä edes hiljennä vauhtia.

Lopuksi vastauksena valtuutettu Kivekkäälle. Kannatan toki siltojen korjaamista Kuusisaareen järkevässä aikataulussa. Sen sijaan en henkilökohtaisesti kannata baanaverkon laajentamista.

Kiitos, puheenjohtaja.

Erinomainen puheenvuoro valtuutettu Rauramolta.

Erikoista muuten oli, että tämän Kuusisaarenbaanan valmistelun yhteydessä järjestettiin tutkimuspyöräily, johon kutsuttiin kymmeniä pyöräilijöitä. Miksi vastaavaa ei tehty jalankulkijoiden kanssa? Kun hanketta perustellaan myönteisellä vaikutuksella myös jalankulkijoille, mikä tietysti on ensiarvoisen tärkeää, olisi ollut paikallaan tutkia ratkaisuja myös heidän kanssaan paikan päällä.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Taipaleelle selventäisin vielä Hämeentiestä, että Hämeentien remontin valtuutettu apulaispormestari Arhinmäki jo hyvin kuvasi, miksi joka tapauksessa katu täytyi avata ja jotain tehdä. Tämän ratkaisun, johon päädyttiin, suurin hyöty tuli joukkoliikenteelle. Koillisen Helsingin bussilinjat nopeutuivat ja samaten Hämeentiellä kulkevat kaksi tai Kurvin osalta neljä ratikkalinjaa, tulevaisuudessa luultavasti useampikin. Nämä hyödyt ovat ne, jotka itse asiassa maksoivat nopeutuneena liikenteenä remontin kustannukset. Se on siitä poikkeuksellinen hanke, että sillä oli rahallisia hyötyjä. Ne rahat on kaupungin kassassa.

Samalla Hämeentie on nykyään olennaisesti viihtyisämpi kuin se oli ennen. Siellä on esimerkiksi terasseja, joilla jotkut jopa istuvat. Toki Kalliossa on monilla kaduilla sellaisia, mutta Hämeentiellä niitä ei ennen ollut. Siihen ei mahtunut, eikä siinä ollut lainkaan miellyttävää. Pyöräily on vain yksi osa Hämeentien hanketta.

Ainakin itse olen tehnyt lukuisiakin virheitä. Siitä olen erittäin tietoinen. Hämeentie ei kuitenkaan niihin lukeudu.

Arvoisa herra puheenjohtaja.

Lauantaina avasimme miljardin euron hintaisen pyöräilysillan, jos on uskominen somekeskustelua ja miksei olisi. Sivuseikka on se, että tosiasiassa avasimme kolme siltaa, ja raitiovaunulinja tulee kulkemaan, ja pääasiallinen sillan käyttäjä tulee olemaan tulevaisuudessa raitiovaunun käyttäjä. Tuskin sentään 50 000 ihmistä tulee ylittää vuorokaudessa sitä siltaa jatkossa. Ja hinta oli se, minkä me täällä valtuustossa päätimme. Pysyi budjetissa. 326 miljoonaa euroa.

Samalla tavalla täällä mainittu Hämeentie. On puhuttu 100 miljoonan euron pyörätiehankkeesta, vaikka tosiasiassa pääasiainen syy oli se, että aivan kuten Mannerheimintien alla... Jonne muuten ei tehty pyörätietä. Ilmeisesti sitten Mannerheimintie oli autoiluhanke. Sekä Hämeentiellä että Mannerheimintiellä korjattiin yli 100 vuotta vanhoja tsaarin aikaisia putkia, koska meidän pitää tehdä infrainvestointeja täällä.

Olen itse asunut Hämeentien varressa. Asuin pitkään siinä. Kun on esitetty väitteitä siitä, että miten aikaisemmin oli Hämeentie jotenkin erityisen paljon parempi liikkeiden kannalta, haluan nyt toisen kerran vielä korostaa sen. Hämeentiellä ei ollut pysäköintimahdollisuutta luvallista ollenkaan koko matkalla Hakaniemen ja Kurvin välissä. Eli jos halusi autolla tulla asioimaan Hämeentielle, piti luvattomasti pysäköidä jalkakäytävälle. Koska kaikki tietävät, että olen kovan luokan brömistelijä ja asunut Hämeentien varrella, niin myönnän itsekin muutaman kerran pysäköineeni jalkakäytävälle, koska piti viedä tavaroita kotiin esimerkiksi muuton yhteydessä.

Tänä päivänä kyseisen Hämeentien varrella on luvallisia paikkoja, joissa voi pysähtyä asioimaan. Joten jos Hämeentien varressa olevat kivijalkaliikkeet eivät tällä hetkellä pärjää, niin syy ei voi olla se, että nyt siellä on pysähtymispaikkoja autolle, joita siellä ei aikaisemmin ollut. Syyt täytyy olla jossain muualla.

No mitä muuta Hämeentien remontti toi? No se toi sen, että meidän joukkoliikenne lähiöihin sinne Koillis-Helsinkiin erityisesti... Onko täällä koillishelsinkiläisiä valtuutettuja? Teidän pitäisi olla erityisen tyytyväinen ja kiitollinen Hämeentien remonttiin nimittäin se nopeutti joukkoliikennematkoja erityisesti Koillis-Helsingin suuntaan menevillä busseilla. Sen lisäksi se teki kadusta asukkaille... Sen varressa asuu Kurvin ja Hakaniemen välissä erittäin paljon ihmisiä. Autoliikenteen meteli väheni, päästöt vähenivät ja kadun ylittämisestä tuli turvallisempaa. Esimerkiksi paljon turvallisempaa on mennä nyt Hämeentien yli Haapaniemen kentälle Sakarinkadulla. Kun vanhassa Ponnistuksen toimistossa vaihdettiin kamat ja mentiin vanhalle Haapiksen kentälle, niin tänä päivänä niillä junnuilla, jotka sen ylittävät, se on paljon turvallisempaa.

Mutta mitään näitä tosiasiassa ei ole tapahtunut, koska uskomme somea ja miksemme uskoisi, vaan ainoa, mitä siellä tehtiin sadalla miljoonalla Hämeentiellä, joka oli virhe, oli se, että sinne tehtiin pyörätie.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä on hauska tämä väite Hämeentien liikenteen nopeutumisesta. Kerrotaan, että raitiovaunut kulkevat nykyisin torilta Kurviin ja päinvastoin kaksi minuuttia nopeammin. Syy on hyvin yksinkertainen. Siitä poistettiin yksi pysäkki. Poistettaisiin vielä kaksi jäljellä olevaa pysäkkiä, niin olisi säästetty kuusi minuuttia. Tai kun olisi jätetty vain päätepysäkit, niin olisi säästetty puoli tuntia. Ei tämä nyt ihan näin yksinkertaista ole. Minä henkilökohtaisesti kyllä hyödyin tästä. Raitiovaunupysäkki tuli lähemmäksi asuntoani kuin ennen, mutta siitä huolimatta olisin mieluummin nähnyt kolme pysäkkiä sillä välillä kuin kaksi. Toiseksi tämä väite terasseista ei kyllä oikein pidä paikkaansa. Niitä on enemmän vaikka Kolmannella linjalla tai Neljännellä linjalla kuin Hämeentiellä. Asia ei ole aivan näin yksinkertainen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vaikea todellakin ymmärtää tätä kritiikkiä. Itsekin olen asunut Hämeentiellä useamman vuoden ennen kuin tämä remontti valmistui. Kyllähän siellä tilanne on ollut se, että päästöt ovat paikoin ylittäneet nämä turvalliset raja-arvot, etenkin siinä mitä lähempänä ollaan katutasoa. Siellä vähän korkeammalla sitten taas päästöt vähenevät. Silloin kun ilma vaihtuu paremmin, niin tietysti eri tilanne. Myös Hämeentien eri kohdissa on erilaiset päästötasot osittain. Silloin kun muodostuu enemmän näitä katukuiluja, niin silloin usein päästötkin jäävät sinne. Todella vaikea siis ymmärtää, että miksi täällä vastustetaan sitä, että Hämeentien varrella on terveellisempää ja viihtyisämpää asua.

Itsekin olen sitä mieltä, että totta kai olisi toivottavaa, että myöskin puustoa oltaisiin saatu sinne enemmän, mutta kaiken kaikkiaan kyllähän tilanne on huomattavasti parempi kuin ennen tätä remonttia. Eikä todellakaan ole kyse ainoastaan siitä, että kulkeeko siellä pyörätie, vaan siellä on asukkailla parempi elää ja myöskin sitten totta kai kaikilla, jotka siellä vierailevat ja asioivat.

Arvoisa puheenjohtaja.

Täytyy sanoa, että on hyvin vaikea ymmärtää nyt tätä kritiikkiä ja sitä ajatusta, että pyöräilyolosuhteiden parantaminen palvelisi vain pyöräilijöitä. Jos itsekin muistelen sitä, millaista Hämeentiellä oli pyöräillä ennen kuin siellä oli pyöräilylle osoitettua tilaa, niin se oli pyöräilijänä pelottavaa ja todella sai pyöräillä henki kurkussa. Mutta joukkoliikenteen kyydissä, kun siellä pyöräilijät ajoradalla ihan lain mukaan käytti oikeuttaan ja pyöräilivät, vaikka aika moni kiersi, mutta kyllä siellä oli pyöräliikennettä siellä ajoradalla, niin kyllähän se ihan aidosti aiheutti vaaratilanteita ja hidasti ihan merkittävästi juuri joukkoliikennettä ja myös henkilöautoilua.

Kyllä se oikeasti rakentaa parempaa kaupunkia, että meillä on kaikille oma selkeä tila ja sellaiset olosuhteet, että ne tukee kokonaisuutena liikkumista turvallisesti ja joustavasti ja fiksusti kaupungissa silloin, kun on fiksua valita mikäkin liikennemuoto.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tätä mielenkiintoista keskustelua kuunnelleena mä haluan vain itse lisätä vielä tähän ehkä loppuun sen, että Helsingin keskustassa ja Helsingissä erilaisilla kulkumuodoilla päivittäin itse liikkuvana, eli niin kävellen kuin pyöräilijänä koen, että suurimpia ongelmia ja haasteita on se, ettei liikennesääntöjä tunnuta tuntevan. Ei moni pyöräilijä, ei moni jalankulkija eikä näköjään myöskään moni autoilija, ja se aiheuttaa tosi vaarallisia tilanteita liikenteessä. Joten peräänkuuluttaisin sitä, että jokaisen, joka liikenteessä liikkuu, oli kulkumuoto mikä tahansa, olisi tärkeä ja hyvä perehtyä ja tuntea liikennesäännöt. Kiitos.