Helsingin kaupungin neuvolasuunnitelma vuosille 2026–2029

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Olen kuullut useilta äideiltä huolestuttavia kokemuksia siitä, että heidän terveytensä ja hyvinvointinsa jää taka-alalle. Synnytyksessä syntyneitä vaurioita vähätellään, fysioterapiaan on vaikea päästä ja ylipäätänsä äidin terveyttä tukevien palveluiden saamisen puolesta joutuu taistelemaan. Noin kaksi kuukautta sitten Yle julkaisi haastattelun synnytysvaurioista. Haastateltavat kertoivat, ettei heidän synnytysrepeämiin saatu riittävästi apua. Useimmille tarjottiin ohjeita lantiopohjan lihasten harjoitteluun. Merkittävä osa haastateltavista naisista lopulta päätyi hakemaan apua Ruotsista, koska täällä synnytysvaurioiden vakavuutta ei tunnistettu.

Synnytysten jälkeinen kuntoutuminen ei voi olla kiinni varallisuudesta. Avun on oltava saatavilla viimeistään neuvolassa. Siksi on hienoa, että sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnassa lisäsimme yksimielisesti kirjauksia fysioterapian ryhmien toteuttamisesta. On kuitenkin hankalaa toteuttaa näitä kaikkia toimia neuvolasuunnitelmassa, kun Helsinkiin ja Uudenmaan alueeseen kohdistuu massiiviset sote-rahoitusleikkaukset. Haluaisin kuulla apulaispormestari Vieruselta, miksi edunvalvonta epäonnistui ja mitkä ovat ne seuraavat askeleet.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Neuvolalla on erittäin tärkeä rooli lapsiperheiden hyvinvoinnissa. Se on yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivistä.

Lapsen ensimmäiset vuodet ovat antoisaa, mutta samalla herkkää aikaa. Harvassa perheessä arki sujuu täysin ilman haasteita, ja joskus perhe kohtaa myös vakavia kriisejä, kuten vaikean sairastumisen tai jopa läheisen menetyksen. Kriisin hetkellä perheen omat voimavarat hakea apua ovat usein hyvin rajalliset. Suunnitelmassa mainitaan erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja monialainen yhteistyö, mikä on tärkeää. Näen kuitenkin, että neuvoloiden edellytyksiä tukea perheitä ennakoivasti kriisitilanteissa tulisi vielä vahvistaa. Tämän vuoksi olen tehnyt seuraavan ponnen, jolle toivon tukea.

Hyväksyessään neuvolasuunnitelman valtuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet vahvistaa perhe-elämän kriisien tunnistamista, tiedon kulkua ja ohjeistuksia sekä lapsiperheille tarjottavaa tukea kriisitilanteissa, kuten perheenjäsenen vakavan sairastumisen tai kuoleman yhteydessä.

Nyt käsiteltävä suunnitelma on kokonaisuutena kattava ja hyvin perusteltu. Neuvoloissa, kuten muussakin terveydenhuollossa, tekoäly ja datan hyödyntäminen avaavat uusia mahdollisuuksia tarjota entistä paremmin perheiden tilanteisiin räätälöityjä palveluita.

Kannatan suunnitelman hyväksymistä.

Kiitos.

Kiitos.

En tiedä nykykäytäntöä, että saako kannattaa ponsia vastauspuheenvuorossa. (Puheenjohtajan välihuomautus.) Ei saa kannattaa, joten siis kannatan kuitenkin, mutta en nyt sitten saa kannattaa.

No, joka tapauksessa neuvolatoiminta on älyttömän hyvää toimintaa vanhemmuuden ja lasten hyvinvoinnin tueksi. Mä ihmettelen vain kahta asiaa näin tämmöisenä vanhana äitinä ja lastenlasten mummona. Miten nämä synnytysvalmennukset, kun ne on nyt osaksi netissä, niin miten ne tukevat sitä perheiden vertaiskontakteja ja vapaata keskustelua perheiden kesken ja muuta vastaavaa, jotka ehkä auttaisivat näitä nuoria perheitä ymmärtämään ja arvioimaan tilannettaan. Ja toinen, mä vielä sanon tämän nopeasti loppuun, on tämä, että mikä on näiden kotikäyntien tilanne tällä hetkellä Helsingin kaupungilla.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ensinnäkin mä voin kannattaa tätä valtuutettu Pajusen hyvää pontta, ja mun mielestä valtuutettu Karvavaarakin piti tässä hyvän puheenvuoron ja Kasongo erityisesti.

Mä olisin puhunut tästä raskaana olevan ja äidin mielenterveyden seurannasta ihan siitäkin näkökulmasta, että olen läheltä seurannut, miten tämä Helsingissä toteutuu tällä hetkellä. Kyse on läheisestä, jolla on ollut tarvetta aikaisemmassa elämässään mielenterveyspalveluille. Raskauden loppuvaiheessa hänellä heräsi huoli siitä, että hänen pitäisi päästä puhumaan tästä elämän muutoksesta, kun perheeseen syntyy uusi vauva. Sitten me tiedetään myös muutenkin, että jos on ollut aikaisempaa kokemusta mielenterveysongelmista, niin riski sille, että tulee esimerkiksi synnytyksen jälkeistä masennusta, kasvaa. Kävi ilmi, että Helsingin kaupungilla on tämmöinen linjaus, että jos olet aikaisemmassa vaiheessa elämää joutunut turvautumaan mielenterveyspalveluihin, niin et saa apua sieltä äitiysneuvolan puolelta, et saa lähetettä neuvolapsykologille, etkä saa lähetettä myöskään pelkopolille sinne HUSiin, vaan joudut hakemaan sitä mielenterveyspalvelua terveyskeskuksen yleiseltä puolelta. Tätä selvitettiin monta kertaa, ja jokainen tietää, kuinka vaikeaa apua on saada sieltä yleiseltä puolelta. Jokainen varmaan ymmärtää myös, että kun on viimeisillään raskaana, ja kun turvaverkot ovat myös hauraat ja ohuet, niin kuinka paljon jaksamista siinä vaiheessa on ikään kuin vaatia sitä psykologista tukea, ja kuinka oleellista myös sen perheen hyvinvoinnin kannalta olisi, että saisi sitä tukea niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Olisin pyytänyt, että soten apulaispormestari nyt vastaisi kysymykseen siitä, että onko Helsingin kaupungilla todella tämmöinen linjaus siitä, että jos sulla on aikaisempaa ikään kuin track recordia siitä, että sä olet joutunut turvautumaan mielenterveyspalveluihin, niin silloin sitä psykologista tukea ei tule äitiysneuvolan puolelta, vaan joudut hakemaan sitä terveyskeskuksen puolelta. Ja jos tällainen linjaus todella on, siis näin sieltä neuvolan ammattilaiset sanoo ja sitä valitteli myös ja vetosi resurssipulaan, niin kyllä mä toivoisin, että tämä linjaus muutettaisiin.

Me puhutaan paljon siitä, että syntyvyys laskee Suomessa, ja mä ajattelisin, että meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta me voidaan tukea meidän raskaana olevia, äidiksi tulevia ja nuoria perheitä ja myös lapsiperheitä siinä vauvaarjessa. Varsinkin tilanteessa, jossa esimerkiksi sukulaisverkostot ovat ohuet ja apua ei ole saatavilla. Mä olen ihan samaa mieltä myös Karhuvaaran kanssa siitä, että se, että ollaan aika paljon etään siirretty niitä palveluita, niin sillä vissi ero on, että sä fyysisesti tapaat muita samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, ehkä mahdollisesti voit solmia uudenlaisia ystävyyssuhteita ja näin. Sillä on merkitystä myös, ja myös sillä on merkitystä, onko se synnytysvalmennus etänä vai se, että sä tapaat ammattilaisia myös henkilökohtaisesti.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Sillä on tietenkin merkitystä, että onko nämä etänä vai läsnätapaamisissa, kun puhutaan tämmöisistä kysymyksistä niin kuin vaikka synnytysvalmennuksesta. Nämä mielenterveyspalvelut koskee näitä synnyttäviä naisia, mutta ne koskee myös koko sitä perhettä. Myös niitä lapsia, sitä puolisoa, miestä, kuka se onkaan. Tämä on isompi kysymys tässä. Olen itse maallikko, en mikään psykologi, mutta jos ajattelee, että on aikaisemmin täytynyt turvautua näihin mielenterveyspalveluihin, niin luulisi silloin myös riski siitä, että joutuu turvautumaan synnytyksen aikana, olisi kohonnut. Jolloin on ihan käsittämätöntä, jos on tosiaan niin, että sellaiset, jotka aikaisemmin eivät ole joutuneet turvautumaan, menevät tämän neuvolan kautta. Mutta jos on joutunut turvautumaan, he joutuu menemään jonnekin terveysasemalle. Eihän se nyt todellakaan näin voi olla. Näin se vain ei voi olla kerta kaikkiaan.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos valtuutettu Honkasalolle tärkeästä puheenvuorosta.

Mä haluaisin kysyä nyt, että mikä tilanne Helsingissä on tällä hetkellä pikkuvauvaperheiden parisuhde-erojen määrässä. Mä olen mediasta jotenkin ymmärtänyt, että nimenomaan vauvaperheiden erot ovat lisääntyneet Helsingissä. Se liittyy nyt paitsi tähän koko perheen hyvinvointiin, niin se liittyy myös mitä suurimmassa määrin lasten tulevaisuuteen.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Tässä on käytetty jo erinomaisia puheenvuoroja ennen omaa puheenvuoroani. Viittaan valtuutettu Honkasalon puheenvuoroon tässä nyt ensimmäisenä. Hän puhui hyvin siitä tuesta, minkälaista tukea erityisesti ensimmäistä lastaan odottavat, erilaisissa elämäntilanteissa siihen raskauteen ja vauvan syntymään valmistautuvat tarvitsevat. Meillähän on ensisynnyttäjien keski-ikä noussut viime vuosina selkeästi, ja Helsingissä se on korkeampi ainakin ollut aikaisemmin kuin mitä koko maassa. Olettaisin, että näin on todennäköisesti tälläkin hetkellä. Ihmisillä on monenlaista elämäntilannetta siinä takana, kun tullaan niihin palveluihin. Paljon voi olla myös erilaisia odotuksia palveluita kohtaan. Ehkä keskimäärin enemmän kuin mitä parikymppisellä raskaana olevalla ja synnyttävällä itsellään.

Kuten valtuutettu Kaleva äsken hyvässä puheenvuorossaan toi esille, niin kysymys ei ole pelkästään siitä äidistä, joka odottaa sitä vauvaa, vaan koko perheestä, hänen läheisistään, ehkä vanhemmista sisaruksista. Koko perhettä pitää kohdella meidän palveluissa.

Mä nostan tässä omassa puheenvuorossani nyt kaksi erityistä asiaa täältä esille tästä suunnitelmasta. Täällä on kohta keskenmenon jälkeinen käynti neuvolassa. Meillä on valtuustossakin puhuttu keskenmenon hoidosta muutamaan otteeseen, ja muistelen ehkä joku aloitekin meillä on ollut varmaan täällä käsittelyssä. Mä kiinnitän huomiota tässä nyt yhteen kohtaan. On erittäin hyvä, että meillä mennään siihen suuntaan, että keskenmenon jälkeen olisi tarjolla se käynti, jossa voidaan käydä läpi tätä tapahtunutta, mutta minun mielestä täällä on nyt iso ongelma tässä kirjauksessa, kun täällä todetaan, että tätä käyntiä tarjotaan silloin, jos neuvola-aika on jo varattuna. Osahan keskenmenoista tapahtuu siinä vaiheessa, että äiti ei ole vielä sitä neuvolaaikaa ehtinyt varata, ja välillä meillä ilmeisesti on myös näissä aikojen varaamisissakin haastetta.

Tietenkin, jos ei halua vielä työpaikalla ilmaista, että on raskaana. Sitä raskautta on voitu toivoa jo pitkään, odottaa pitkään, pettyä monta kertaa. Kierto toisensa jälkeen ei ole tullut sitä toivottua toista viivaa sinne, kun on raskaustestiä tehty, ja ei haluta vielä ilmaista muille, olla työpaikalta poissa. Voi olla vaikea löytää sellaista sopivaa neuvola-aikaakaan, niin saattaa olla, että se siirtyy se ensimmäinen käynti. Ja sitten jos käykin niin, että se raskaus menee kesken, ja sitten vastataan, että ei tämä palvelu kuulu nyt sinulle, koska et ollut varannut sitä ensimmäistä neuvolakäyntiä.

Musta tässä on semmoinen kohta, jota meidän olisi syytä miettiä. Miksi me ei voida tarjota myös niille? Voi olla, että sillä tulevalla äidillä, joka kovasti toivoo tulevansa syntyneen lapsen äidiksi, se keskenmeno oli jo toinen, kolmas, neljäs, viideskin ehkä, ja edelleen vastaus on, että et ollut varannut vielä äitiysneuvolakäyntiä, niin et pääse nyt keskustelemaan kenenkään kanssa tästä. Eihän tämä näin voi olla. Toivottavasti tämä ei ole näin, mutta tästä jos suoraan tekstiä lukee, tästä voi saada tämän päätelmän.

Mä tuossa kysyin läheiseltäni sitä, että miten hän on kokenut nyt Helsingissä äitiys- ja lastenneuvolapalvelut. Hän vastasi, että suuri ongelma on se, että joka kerta siellä on eri terveydenhoitaja vastassa. Heillä on nimettynä oma terveydenhoitaja, mutta he eivät ole tavanneet juuri kertaakaan häntä. Aina on joku sijainen, tai sitten on joku muu vakituinen työntekijä, mutta ei se oma terveydenhoitaja. Synnytyksen jälkeen äitiä huomioidaan hirveän vähän, huomio keskittyy vauvaan, ja moni kaipaisi tukea synnytyksen jälkeen huomattavasti enemmän kuin mitä sitä tällä hetkellä saa.

Mä toivon, että näihin asioihin meillä kiinnitetään huomiota, kun meidän neuvolapalveluja kehitetään.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvä valtuusto.

Hienoa, että neuvolat ovat tänään kaupunginvaltuuston listalla.

Neuvoloissa luodaan tämän kaupungin tulevaisuutta. Meidän on todella oltava kaupunki, jossa yhä useampi haluaa perustaa perheen, ja lapsitoiveet voivat myös toteutua. Neuvolan on tuettava saumattomasti niin odottajia, synnyttäneitä, raskasta pikkulapsiarkea eläviä vanhempia kuin raskauden aikaisen menetyksen kokeneita. Neuvola on koko perheelle.

Neuvolan on kuljettava perheiden rinnalla. Tavoite on, että sama terveydenhoitaja kulkisi odotuksessa ja perhearjessa, tuntisi odottajan, perheen ja sisarukset. Hoidon jatkuvuus on neuvolan kulmakivi, ja siinä on vielä tekemistä. Liian moni kohtaa joka kerta vaihtuvan terveydenhoitajan. Kannatan valtuutettu Pajusen pontta. Vakavassa perhe-elämän kriisissä neuvolan on onnistuttava tukemaan perheitä. Se juuri on rinnalla kulkemista. On hienoa, että keskenmenojen hoito on nostettu neuvolasuunnitelmassa merkittävään osaan. Helsinki tarjoaa keskenmenon kokeneille neuvolakäynnin, joka sisältää psyykkistä tukea. Lisäksi käydään läpi fyysistä toipumista ja voidaan keskustella myös mahdollisista tulevista raskaustoiveista. Kenenkään raskauden aikaisen menetyksen kokeneen ei pitäisi kuitenkaan jäädä tyhjän päälle. Toivottavasti valtuutettu Peltokorven nostamaan ajanvarausasiaan kiinnitetään vielä huomiota. Menetysten hoito ja perheiden tukeminen on keskeinen osa sitä, että helsinkiläisten lapsitoiveet voivat toteutua. Synnyttänyt ei saa jäädä palveluiden väliinputoajaksi. Toipumiseen on tarjottava esimerkiksi fysioterapiaa, ja suunnitelmassa sitä luvataan etänä ja lähitapaamisina. Omat hyvin tuoreet kokemukseni sekä muutaman vuoden takaiset kokemukseni Ruoholahden keskitetystä jälkitarkastusyksiköstä ovat erittäin hyvät. Harvassa paikassa Suomessa tarjotaan yli tunnin aika kätilöterveydenhoitajalle, ja heitä tosiaan työskentelee tässä yksikössä paljon. On hienoa, että kätilöiden osaamista käytetään juuri tässä palvelussa. Neuvoloissa on käynnissä tässäkin linjattu vauva- ja perhemyönteisyysohjelma, jolla tuetaan muun muassa imetystoiveiden toteutumista. Tuoreilla vanhemmilla on usein paljon epävarmuutta, ja neuvolan on oltava se paikka, jossa tukea on myös tarjolla.

Lopuksi haluan nostaa vielä huolen perheneuvoloista, jotka mainitaan tässä suunnitelmassa perhekeskusten yhteydessä. Tässä synkässä yhteiskunnallisessa tilanteessa vanhemmuuden tukeminen ja vahvistaminen on avainasemassa. Perheneuvolat tarjoavat tukea kasvatuksessa, muuttuvissa elämäntilanteissa, esimerkiksi juuri valtuutettu Karhuvaaran nostamissa erotilanteissa, sekä lasten ja nuorten hyvin moninaisissa pulmissa. Kyse on sosiaalihuoltolain mukaisesta tuesta perheille, mutta ei välttämättä enää kauaa näin lakisääteisesti, jos hallitus saa suuret sosiaalihuoltoleikkauksensa lävitse. Perheneuvolat eivät saa joutua hallituksen leikkuriin, ja niistä on pidettävä joka tapauksessa Helsingissä kiinni, kävi miten kävi, mutta tämä sosiaalihuollon rahoitus ja nämä lainsäädäntömuutokset kyllä huolestuttavat todella paljon.

Kiitos.

Neuvolapalveluiden osalta perusrutiinit raskauden seurantaan ja vauvojen kasvun ja kehityksen seurantaan ovat vakiintuneita ja hyviä. Perheet kuitenkin edelleen kokevat, että huolien kanssa jää yksin. Äitien fyysinen ja henkinen vointi raskauden aikana ja erityisesti raskauden ja synnytyksen jälkeen jää edelleen liian vähäiselle huomiolle. Vanhempien uupumuksen, unettomuuden ja masennuksen hoito myös edelleen liian usein puuttuu tai sen saaminen on vaikeaa.

Valtuutettu Kasongo nosti hyvin esille sen, että erityisesti fyysisten vaurioiden korjaaminen ja kuntoutus on vielä lapsenkengissä Helsingissä. Sotepelautakunnassa lisäsimme useita täydennyksiä yksimielisesti tähän neuvolasuunnitelmaan.

Synnytys- ja perhevalmennuksen puute nousee jatkuvasti myös esille. Helsingissä oli aikaisemmin loistava systeemi, jossa yhden alueen perhevalmennus järjestettiin leikkipuiston tai neuvolan tiloissa. Siellä kävi myös kätilö kertomassa synnytyksestä ja ohjaamassa synnytykseen valmentautumiseen. Synnytys- ja perhevalmennus alueellisesti ja ryhmämuotoisesti toteutettuna toi turvaa ensisynnyttäjille sekä synnytykseen että elämäntilanteen muutokseen. Omaa esikoistani 18 vuotta sitten odottaessa tämä alueellinen perhevalmennus vielä pyöri, ja moni sitä kautta tutuksi tullut perhe pitää edelleen yhteyttä. Vertaisryhmien muodostaminen tämän valmennuksen kautta oli tärkeä osa sitä valmennusta.

Olen jättänyt järjestelmään ponsiesityksen.

Hyväksyessään neuvolasuunnitelman valtuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta alueellisen perhe- ja synnytysvalmennuksen järjestämiseen.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tutkimusten mukaan se vaihe, kun perheeseen on syntynyt juuri lapsi, on yksi elämän yksinäisimmistä hetkistä. Eli pienten lasten vanhemmat ovat yhtä yksinäisiä kuin vaikka eläkkeelle jääneet ihmiset. Sitä ei ehkä aina tunnisteta. Mä kannatan tätä valtuutettu Nuortevan pontta. Mä olen itse päässyt myös tällaiseen alueelliseen perhe- ja synnytysvalmennukseen, jossa olen saanut paljon kontakteja, ja mulla ei tarvinnut olla yksinäistä silloin kun mä olin pienen lapsen kanssa kotona. Mutta mä pelkään, että tällä hetkellä aika monet vanhemmat ovat tosi yksin. Näitä tarvitaan näitä ryhmiä.

Mä haluan kiittää myös muita valtuutettuja hyvistä puheenvuoroista. Valtuutettu Kasongo nosti erittäin tärkeän asian esiin.

Myöskin kun puhutaan keskenmenoista, niissäkin kyse on todella isosta, paitsi psyykkisestä, myös fyysisestä mullistuksesta. Ihmisessä tapahtuu tosi paljon. Se on todella rankka kokemus. Missä muissa asioissa me samalla tavalla ajatellaan kuin näissä asioissa, että ihmisen pitäisi kestää repeämiä, kipua, verenvuotoa? Se on aivan uskomatonta, miten tällaisissa niin sanotuissa naisten vaivoissa ajatellaan, että se kuuluu vain asiaan, että kärsitään ja ollaan ja pärjätään. Mun mielestä on ihan todella, todella tärkeää, että me tarjotaan mahdollisuuksia toipua ja silloin kun meillä on hyvin, hyvin vaikea tilanne niin kuin keskenmenotilanne, me huomioidaan fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi siinä tilanteessa ja tarjotaan sitä apua.

Se ei ole kauhean helppo vaatia sellaisessa tilanteessa sitä apua. Varmastikin ehkä sitä sitten ajattelee, että ehkä mulla ei ole oikeutta surra. Ehkä tämä ei ollutkaan niin iso asia. Tämä oli niin alussa, että mua ei edes kutsuta tänne käymään. Musta sekin on aika iso asia sanoa ihmiselle, jolle on käynyt näin iso asia elämässä. Eli toivon todella paljon, että on mahdollisuus ja että sitä myös aktiivisesti tarjotaan, että saa mennä puhumaan tästä kokemuksesta. Nämä voivat olla todella isoja traumaattisia kokemuksia ihmisten elämässä. Ne vaikuttavat paitsi siihen, miten haluaa, pystyy, voi jatkaa niitä lapsen saamisen suunnitelmia, sen lisäksi myös kaikkeen muuhun elämään niillä voi olla tosi iso merkitys. Vaikka just näillä synnytyksen jälkeisillä vaurioilla voi olla elämänlaatuun koko loppuelämään vaikuttavia isoja merkityksiä.

Eli tässä ollaan tosi isojen asioiden äärellä.

Kiitos.

Arvon puheenjohtaja, arvon valtuutetut.

Kiitos tästä hyvästä keskustelusta valtuutetuille.

Aloitetaan omasta mielestäni ehkä vähän ohi tämän neuvolasuunnitelman, mutta valtuutettu Kasongo kysyi Helsingin sotepe-rahoitukseen osoitetuista leikkauksista. Itse en käynyt tähän vielä vastaamassa. Pormestari Sazonov jo aikaisemman asian kohdalla tätä kommentoi. Kommentoin nyt sitten vielä itsekin. Eli olemme aktiivisesti tehneet töitä kaikkien hallituspuolueiden suuntaan, jotta tämä Helsinki-vihamielinen esitys muuttuisi. Kuten pormestari Sazonov totesi, tämä aiemmin esitetty leikkaus on nyt pienentynyt. Se on oikeansuuntainen liike, mutta vielä riittämätön. Me jatkamme työskentelyä tämän leikkauksen kohtuullistamisen eteen siihen asti, kun nuija eduskunnan istuntosalissa kopahtaa. Kuten pormestari sanoi, toivon että sitä voidaan tehdä yhdessä kaikkien puolueiden kesken.

Sitten takaisin tähän neuvolasuunnitelmaan.

Valtuutettu Honkasalolle. Äitiysneuvoloissa seurataan raskaana olevan ja synnyttäneen äidin mielenterveyttä osana sitä kokonaisvaltaista hyvinvoinnin arviointia. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ja tunnistaa se raskauden aikainen ja synnytyksen jälkeinen masennus ja tukea sitä toimintakykyä. Tässä siis arvioidaan kyllä koko perheen tuen tarve. Nyt ihan tähän yksittäiseen tapaukseen en voi ottaa kantaa, mutta kiitos valtuutettu Honkasalolle, että toit tämän asian esille ja selvitetään tätä toimialalla. Itse pidän sitä siis äärimmäisen tärkeänä, että palvelut ovat saatavilla matalalla kynnyksellä ja oikea-aikaisesti ja ilman, että pompotellaan paikasta toiseen.

Valtuutettu Peltokorvelle. Olen samaa mieltä itse yhden lapsen äitinä. Toki neuvola-ajasta on semmoinen 20 vuotta jo aikaa, mutta on tärkeää ja olisi tärkeää, että siellä neuvolassa on vastassa tuttu henkilö, joka tuntee sen vauvan ja tuntee sen perheen, tuntee sen äidin, tuntee sen tilanteen. Pari kolme vuotta sitten meillä Helsingissä henkilöstötilanne oli tiukka. Siitä on voinut johtua myös tällaisia tilanteita, että siellä on henkilöstö vaihtunut, ollut sijaisuuksia ynnä muuta, ja sitten on käynyt näin, että siellä on voinut olla eri henkilö vastassa siellä neuvolassa. Tällä hetkellä meidän henkilöstötilanne on onneksi oikein hyvä. Eli uskoisin siihen, että nyt siellä suurimmassa osassa tapahtuu niin, että siellä on se tuttu henkilö vastassa ottamassa perhettä vastaan.

Valtuutettu Peltokorpi nosti myös toisen tärkeän asian esille, eli tämä keskenmeno. Keskenmenon kokeneille tulee olla tarjolla tukea siihen menetykseen ja on varmistettava, että tukea tarjolla, oli sitten kyse neuvolasta tai muualla meidän terveydenhuollossa. Keskenmenon kokeneella tulee olla myös mahdollisuus käsitellä se menetyksen kokemus sekä tukea siitä fyysisestä kokemuksesta toipumisesta.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tämä on hyvä, että ollaan puhuttu näistä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen Helsinkiin kohdistuvista leikkauksista, ja hyvä, että niistä joka puolella olemme huolissaan. Mutta kuten valtuutettu Vanhanen aiemmin totesi, myös nämä sosiaalihuollon leikkaukset tulevat vaikuttamaan Helsinkiin. Esimerkiksi kun tässä puhutaan tästä neuvolan yhteistyöstä lastensuojelun kanssa tai neuvolan yhteistyöstä esimerkiksi perheneuvoloiden kanssa, tämä kaikki tulee olemaan todella paljon vaikeampaa näiden sosiaalihuollon leikkausten myötä. Eli näkisin kyllä itse asiassa aika tärkeänä, että Helsinki pyrkisi vaikuttamaan siihen, että näitä sosiaalihuollon leikkauksia ei toteutettaisi tässä laajuudessa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Neuvola on yksi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tärkeimmistä palveluista. Se tavoittaa lähes jokaisen lapsiperheen ja tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tukea perheitä jo varhaisessa vaiheessa. Neuvolapalveluiden merkitys korostuu erityisesti silloin, kun puhutaan riskiryhmässä olevien lapsiperheiden tunnistamisesta. Kaikki perheet eivät lähde samalta viivalta. Osa kohtaa kuormitusta, joka voi liittyä esimerkiksi jaksamiseen, mielenterveyteen, taloudellisiin haasteisiin tai yksinäisyyteen. Nämä tilanteet eivät näy aina ulospäin, ja siksi niiden tunnistaminen vaatii aikaa, osaamista ja herkkyyttä. Siksi tämä Pajusen ponsi onkin erittäin kannatettava ja tärkeä. Kuten Peltokorpi toi tuossa puheenvuorossa esiin, niin meidän tämänhetkinen ongelma on kuitenkin henkilöstön vaihtuvuudessa, sillä se katkaisee luottamussuhteen perheiden ja työntekijöiden välillä. Kun tuttu työntekijä vaihtuu usein, myös varhaisen tuen tarpeiden tunnistaminen ja tilanteen seuranta vaikeutuvat. Tämä voi taas heikentää palvelujen jatkuvuutta ja vaikuttavuutta. Helsingin onkin edistettävä pito- ja vetovoimatekijöitä työnantajana, jotta osaava henkilöstö pysyy palveluissa ja sitoutuu työhönsä pitkällä aikavälillä.

Neuvolatyössä on oltava riittävästi resursseja aitoon kohtaamiseen sekä toimivat yhteistyörakenteet varhaiskasvatuksen, sosiaalipalveluiden ja järjestökentän kanssa. Panostus neuvolaan on panostus lasten hyvinvointiin ja koko kaupungin tulevaisuuteen. Pidetään siis huoli siitä, että jokainen perhe tulee nähdyksi ajoissa ja saa tarvitsemansa tuen.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tämä puheenvuoro nimenomaan, joka korosti tätä kriisistä selviämistä, on yksi ydinasia tällä hetkellä neuvolapalveluiden saavutettavuudessa myöskin ja että puhelinkontaktit saadaan mahdollisimman nopeasti.

En äsken saanut kysymykseeni vastausta, kun kysyin tästä pikkuvauvavaiheeroista, mikä on Helsingissä tällä hetkellä tilanne ja miten niitä hoidetaan. Mikäli sitä ei pystytä nyt tässä kokouksessa antamaan, niin mä toivon, että mä saisin sitten vaikka tuonne järjestelmään jossain vaiheessa tämän vastauksen. Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Todella humaania ja välittävää keskustelua on täällä nyt käyty.

Mulla on kanssa ollut tosi kova luotto neuvolaan. Jotenkin sitä olen ajatellut, niin kuin Austero tuossa kuvasi, semmoisena hyvinvointivaltion ydinjuttuna. Mutta toki monet rakenteelliset tekijät ovat tehneet siitä paljon heikomman kuin mitä se ehkä alun alkaen olisi pitänyt olla, eli on hyvin tarkasti mallinnettu, mitä mittaillaan ja miten paljon siihen on aikaa. Ja siitä on tullut aika pitkälti lääketieteellinen tarkastelutilaisuus, että sekä odottaja että sikiö voivat hyvin. Nämä kaikki henkiset puolet ja muut, mitä täällä on puhuttu, jäävät usein sivurooliin. Mä olen tehnyt aiemmin aloitteen yhteisöllisestä neuvolatoiminnasta, ja se on nyt sotepe-lautakunnassa. Katsotaan, jos tämä henki saataisiin siihenkin sitten.

Mutta yksi asia, mistä halusin puhua, on tämä vanhempien tukeminen ja heidän parisuhteen tukeminen. Kuten täällä on puhuttu, se raskaus ja vauvaaika kuormittaa tosi paljon parisuhteita. Vaikka vauva olisi miten toivottu ja rakas, niin se haastaa kuitenkin sitä arkea ihan eri tavalla kuin mihin ehkä on totuttu. Eikä ole niin väliä, onko se ensimmäinen tai kolmas vai viides, se on aina iso mullistus.

Tässä on puhuttu myös siitä, että perheneuvolathan ovat nyt hallituksen leikkauslistalla koko palvelu ja myös tämä, että lastensuojelu siirtyy entistä marginaalisemmaksi palveluksi ja näin. Mä ajattelen, että silloin tänne neuvolaan ne odotukset ovat entistä kovemmat. Esimerkiksi perheneuvoloissa on ollut tarjolla tällaista nettipariterapiaa asiakkaille, joilla on ollut jotain kommunikaatiovaikeuksia tai haasteita siinä parisuhteessa. Mä ajattelen, että tällaista voitaisiin tuoda nytten tänne äitiysneuvolapalveluihin niin, että ihan systemaattisesti tarjottaisiin kaikille odottaville pariskunnille nettiterapiaa, jossa voitaisiin käsitellä erilaisia riitelyn tapoja ja niiden takana olevia pelkoja ja toiveita ja miten kiintymissuhdemallit ja muut näihin liittyvät.

Mä olen tehnyt tähän liittyen aloitteen tuonne meidän järjestelmään, että lähdettäisiin pilotoimaan tai kokeilemaan tällaista ja katsottaisiin, miten se sitten vaikuttaisi. Näin tuotaisiin näkyväksi se, että se vanhempien rakkaus on kuitenkin sen uuden lapsen koti.

Ärade ordförande.

Neuvoloiden rooli ennaltaehkäisevässä työssä on kiistaton, mutta samalla on uskallettava tarkastella kriittisesti palveluiden saatavuutta.

Valtuutettu Kasongo toi esiin erittäin tärkeän kysymyksen. Kiitos siitä. On todellisuutta, että osa raskaana olevista ja synnyttäjistä hakeutuu Ruotsiin saadakseen apua erilaisiin vaivoihin. Tämä herättää kysymyksen, miksi apua ei voisi saada omasta järjestelmästämme. Olen itsekin kokenut, että Ruotsissa apua on ollut helpompaa saada tilanteisiin, joissa Suomessa vastaus on, että tämä nyt kuuluu raskauteen.

Neuvolasuunnitelmassa korostetaan yhdenvertaisia palveluja ja varhaista tukea, mutta näiden on toteutettava myös yksilötasolla. Jokaisen odottavan äidin kokemus ja oireet tulee ottaa vakavasti. Niitä ei saa ohittaa normaalina osana raskautta ilman riittävää arviota. Jos haluamme oikeasti vähentää terveyseroja ja tukea perheiden hyvinvointia, neuvolapalveluiden pitää toimia käytännössä. Niiden on oltava helposti saatavilla, kuunnella perheitä ja tarjota apua ajoissa.

Ordförande.

Det är också positivt att statsstyrelsen lyfter de svenskspråkiga tjänsterna. Att svenskspråkiga rådgivningstjänster finns tillgängliga i alla familjecenter samt vid Munkshöjdens rådgivning är ett viktigt steg. Det finns brister, speciellt i servicekedjorna. Målsättningen att ytterligare stärka tillgången till svenskspråkig service i flera rådgivningar, utveckla servicekedjorna och säkerställa fungerande tvåspråkighet är därför välkommet. Särskilt viktigt är det att språkliga rättigheterna inte bara följs upp utan förverkligas också i praktiken med möten mellan familjerna.

Tack.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Tämä asia on niin tärkeä, että tulin toisen kerran tänne eteen puhumaan. Apulaispormestari Vierunen kertoi meille äsken, että muutama vuosi sitten oli ongelmia henkilöstön rekrytoinnissa ja nyt tilanne on parantunut. Ymmärsin puheenvuorosta, että tällaista ongelmaa, että henkilöstö vaihtuisi, ei enää olisi. Laitoin tuossa läheiselleni viestiä ja kysyin, miten hänen kohdallaan tosiaan Helsingissä nyt on ollut alle puolivuotiaan vauvan kanssa, kun hän arkea elää. Hän kertoi, että hän on tavannut sen oman terveydenhoitajansa kerran. Siis yhden kerran. Hän arveli, että hän on käynyt todennäköisesti kaikilla oman terveysasemansa terveydenhoitajilla vastaanotolla. Seitsemällä tai kahdeksalla eri terveydenhoitajalla raskaus ja nyt tämän viisikuisen vauvan kanssa. Jos mietitään sitä tilannetta, että menet raskaana olevana sinne vastaanotolle. Nyt mä mietin ammattilaisen näkökulmasta sitä, että mun asiakas, raskaana oleva äiti puolisonsa kanssa tulee vastaanotolle ja mä tapaan heidät ensimmäistä kertaa ja raskaus on vaikka vähän yli puolivälissä. Hän on käynyt siinä useamman neuvolakäynnin, jokaisen eri terveydenhoitajan tai kätilön vastaanotolla. Meillä on äitiysneuvolassa käsitykseni mukaan joitakin yksittäisiä kätilöitäkin vielä. Aiemmin ehkä saattoi olla enemmän. Kätilöiden ammattitaitohan nimenomaan on kyllä sen raskaana olevan hoitamisessa. Terveydenhoitajatkin toki saavat siihen hyvän koulutuksen, ja meillä on laadukas koulutus molemmilla ammattiryhmillä.

Kun mä kohtaan se asiakkaan ja mä en tiedä hänen taustastaan mitään muuta kuin pelkkien papereiden perusteella, ja tarkoitus on, että siinä vastaanottokäynnillä pystyttäisiin myös havainnoimaan, tunnistamaan erityistarpeita, muodostamaan luottamuksellinen hoitosuhde, tunnistamaan mahdollisesti lastensuojelutarpeita, että ammattilaisella olisi rohkeus ottaa vaikeita asioita puheeksi ja että asiakkaalla olisi vaikeus ottaa vaikeita asioita puheeksi. Niin jos me mietitään jokainen omalla kohdallamme sitä käyntiä, niin ei se kauhean hyvin täysin vieraan ihmisen kanssa tämä kaikki toteudu. Toki on myös niin, että me olemme ihmiset erilaisia ja jollakin asiakkaalla voi olla, että vieraan kanssa on helpompi ottaa niitä asioita esille, mutta pääsääntöisesti luottamuksellisen hoitosuhteen muodostuminen vaatii aikaa ja useamman tapaamisen.

Raskaana olevalla ja synnyttäneellä on paljon myös kysymyksiä intiimeissä asioissa. Vaikka tänä päivänä seksuaalisuudesta puhutaan avoimemmin kuin ennen, niin se ei automaattisesti kuitenkaan tarkoita sitä, että ihmisten olisi helppo ottaa niitä asioita puheeksi. Se on ihan tutkimuksissa todettu, että saattaa olla, että vaikka olisi joku intiimivaiva, jonka vuoksi tarvitaan lääkäriaikaa, niin saatetaan varata vaikka selkäkivun vuoksi se lääkäriaika ja sitten suurin piirtein siinä ovenraossa pois lähtiessä otetaan puheeksi se intiimiasia. Sama se on äitiys- ja lastenneuvolakäynneillä ja aikana. Vaikka niiden intiimiasioiden kanssa ollaan jatkuvasti tekemisissä, silti se puheeksi ottaminen ei ole aina helppoa. Se luottamuksellinen hoitosuhde edistää sitä, että ne asiat on helpompi ottaa puheeksi.

Silloin jos perheen kanssa muodostuu pitkä hoitosuhde esimerkiksi useamman lapsen aikana, niin pystytään hoitamaan tosi kokonaisvaltaisesti koko perhettä. Olen kokenut sen itse sekä ammattilaisena että asiakkaana. Tähän meidän pitäisi pyrkiä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Neljän lapsen äitinä ihan hyvä kuunnella näitä, ja tietysti paljon on vielä eri tasoilla tehtävää.

Sen verran noista rahoituksista voin sanoa, että kyllä pormestari on ainakin kokoomuslaisia kansanedustajia ihan reilusti potkinut tässä pitkään jo vaikuttamaan rahoitukseen. Se ei ole ihan helppoa, kun puhutaan koko Suomen tilanteesta.

Mutta se, mistä mä halusin nyt puhua pientä tämmöistä positiivisuutta, että Naistenklinikan johtoa tapasin maanantaina, koska olen ajanut poliitikkona näitä naisten tautien ja synnytysten asioita. Oli todella hieno keskustelu siitä, mitä kaikkea olisi tehtävissä. Yksi asia, joka neuvolatoiminnasta tällä hetkellä puuttuu, on hedelmällisyysneuvola. Eli tavallaan, kun tässä muun muassa valtuutettu Vanhanen puhui vanhemmuuden tukemisesta, niin myös siitä, että mitä elämä on silloin, kun sä vasta suunnittelet sitä asiaa ja kaikilla sekään ei ihan helposti mene. Tämä oli todella toimialajohtaja Heinosen mun mielestä erittäin hieno ajatus.

En tee todellakaan tästä mitään aloitteita, mutta laitetaan muhimaan ja katsotaan, mitä apulaispormestari Vierunen porukoineen tästä ehkä sitten kehkeyttää. Koska jos me halutaan lasten lukua lisätä, niin tämä on yksi asia, joka on tärkeää ottaa huomioon. Tähänkin liittyy, niin kuin valtuutettu Peltokorpi toi näitä henkisen jaksamisen asioita, niin myös tähän vanhemmuuteen yrittämiseen ja kaikkeen siihen, kun sä suunnittelet vastaan, että mihin tilanteeseen elämässä lapset sopivat. Tässäkin voisi auttaa neuvolatoiminta. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Neuvoloissa on myös tapahtunut paljon kehittämistä myöskin hyvään suuntaan. Synnyttäneiden fysioterapiaa on lisätty. Sitä on myös poliittisesti ajettu, ja tämä näyttäytyy siltä, että asia on edennyt, vaikka vielä on paljon tehtävää. Neuvoloissa järjestetään myös ryhmätapaamisia niin, että kaikki käynnit eivät ole yksilökäyntejä, mikäli asiakas näin haluaa. Tässäkin on mahdollisuus oppia muilta ja käydä keskustelua muiden vanhempien kanssa. Vaikka tämä välttämättä ei ole mikään kustannussäästö, koska sen jälkeen kaikille on vielä oma aika, jossa vauva punnitaan ja mitataan ja näin päin pois, mutta ei varmasti ainakaan lisää neuvoloiden kustannuksia, vaan ehkä jopa on ikään kuin tällainen sekä kustannuksia että vaikuttavuutta, laatua lisäävä toimenpide.

Neuvoloissa järjestetään myös perhekahviloita, joissa vanhemmat voivat tavata toisiaan. Tässähän on Helsingissä todella paljon tarjontaa muutenkin. Hieno juttu. Perheille on paljon erilaista toimintaa leikkipuistoissa esimerkiksi ja vaikkapa Oodissa. Tosin aivan täysiä ryhmiä siellä on. Alueellisesti toki on erilaisia tilanteita. Kaikilla alueilla ei niin hyvin ole perhetoimintaa. Neuvoloissa voisi olla enemmän kätilöiden osaamista ja kätilöitä. Aika taitaa tässä loppua, joten otan vielä toisen puheenvuoron. Puheenvuoro jäi kesken.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Holopainen piti jälleen erinomaisen puheenvuoron.

Itse olen kolmen lapsen isä ja ollut kaikissa synnytyksissä mukana ja myös näillä neuvolakäynneillä ja kolmen lapsen isoisä. Minun kokemukset on kyllä suomalaisesta neuvolasta erittäin positiivisia. Meillä on varmaan paras neuvola maailmassa Suomessa. Järjestelmää pitää tietysti kehittää, mutta lähinnä se oma tunnetila tähän asiaan on kiitollisuus hyville työntekijöille. Kiitokset siitä hyvästä työstä, mitä he tekevät pienokaisten parissa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ja kiitos hyvistä puheenvuoroista täällä muillekin.

Halusin nostaa esille vielä sen, kun tässä neuvolasuunnitelmassa nostetaan hienosti erikseen esille synnytyksenjälkeisen masennuksen tunnistaminen ja hoito.

En halua nyt mitään pontta alkaa tässä väsäämään, mutta haluan kuitenkin nostaa sen, että toivottavasti myös vakavien mielenterveydenhäiriöiden tunnistamista parannettaisiin. Masennus ei ole ainoa synnytyksen jälkeinen mielenterveyden häiriö, mikä voi puhjeta, vaan raskaus ja synnytys ja imetyskin ovat tutkitusti sellaisia vaiheita, missä usein äidille saattaa jonkinnäköinen komplikaatio tulla. Varmasti panostetaankin, mutta ehkä vielä nykyistä enemmänkin voisi panostaa siihen, että myös tällaisia vakavia komplikaatioita, oli ne sitten fyysisiä tai psyykkisiä, tunnistettaisiin ja hoidettaisiin paremmin myös siellä neuvolan päässä, jossa todennäköisesti tämä potilas tai neuvolan asiakas nostaa ne huolet kuitenkin ensi kertaa esille.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Todellakin yksi tosiaankin ajatus ja ehdotus, joka on noussut esille, on että me tarvittaisiin lisää kätilöiden asiantuntemusta neuvoloihin.

Mehän tiedetään, että myös synnytykset ovat erittäin iso asia ihmisen elämässä. Siellä voi sattua vakaviakin tilanteita, ja ne aiheuttavat myös pelkoa etukäteen ja synnytysten jälkeen, jolla on varmasti vaikutus myös siihen lapsilukutoiveeseen. Ihmiset myöskin osa hankkii itse synnytyksiin lisää apua. Uskon, että mikäli neuvoloissa vahvistettaisiin myös synnyttämiseen liittyvää tukea, erityisesti kätilöt sitä voisivat tarjota, niin myös lisäisimme luottamusta synnyttämiseen ja kaikkeen siihen liittyvään.

On hienoa, että tosiaankin neuvolat ovat monipuolisia. Varmasti vielä olisi hyvä, jos todellakin voitaisiin sosiaalipalveluita lisätä neuvoloiden yhteyteen ja voitaisiin esimerkiksi tukea parisuhdeongelmissa enemmän. Se olisi todella hienoa.

Pelkään kyllä, mitä nämä hallituksen sote-leikkaukset tuovat Helsingille. Nämä ovat valtavan mittakaavan leikkauksia, jotka saattavat kohdistua näihin ihan todella keskeisiin palveluihin väistämättä. Myös leikkaukset järjestökentälle tulevat näkymään helsinkiläisten arjessa valitettavasti.