Helsingin kaupungin alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma vuosille 2026–2029

Kiitos, puheenjohtaja.

Opiskeluhuoltohenkilöstön työpanos oppilaitoksissa on tärkeä. Oppilasmitoitus on kuitenkin laissa edelleen niin suuri, että todellisuudessa kaikkia opiskeluhuoltolainsäädännön tavoitteita ei pystytä kattamaan. Toivon, että mitoitusta korjataan seuraavalla hallituskaudella eduskunnassa.

Näillä oppilasmäärillä käytännössä meillä Helsingissä ennaltaehkäisevää ja yhteisöllistä työtä, jotka ovat lakisääteisiä, kuraattorit ja psykologit eivät pääsääntöisesti pysty tekemään. Laki määrää, että akuuteissa asioissa on päästävä keskustelemaan samana päivänä ja muissa asioissa seitsemän päivän sisällä. Ensimmäisen keskustelun jälkeen ei kuitenkaan välttämättä löydy jatkoaikoja. Esimerkiksi oppimisen ja tarkkaavuuden osalta koulupsykologin tutkimuksiin on edelleen pitkä jono. Mikäli esimerkiksi seitsemäsluokkalaiselle pitäisi tehdä koulupsykologin tutkimukset, aika saattaa löytyä kahdeksannen luokan alkuun. Prosessi kestää, ja tämän jälkeen tarvittaessa ohjataan eteenpäin jatkotutkimuksiin ja diagnoosin määrittämiseen. Yläaste on pahimmillaan pitkälle taputeltu siinä vaiheessa, kun esimerkiksi mahdollinen lääkitys saadaan käynnistettyä ja koulunkäynti sujumaan. Helsingissä lasten ja nuorten sote-palveluiden puuroutuminen ja puute heijastuu opiskeluhuollon palveluihin kasvavana tarpeena. Lain mukaan opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää ja yhteisöllistä sekä varhaista tukea. Nyt Helsingissä jonoutumisesta huolimatta koulupsykologit toteuttavat myös terapiatakuun mukaista lyhytterapiaa oman työnsä osana. Psykologien määrää ei kuitenkaan perusopetukseen ole lisätty, vaikka työnkuva on laajentunut. Olisi tärkeää, että koulupsykologeilla olisi ensisijaisesti mahdollisuus saada tutkimuksia tehtyä, jotta oppilaiden tukitoimet saadaan käyntiin mahdollisimman nopeasti ja koulunkäynti sujumaan. Aikaa myös ennaltaehkäiseviin palveluihin ja ryhmäinterventioihin olisi tärkeä järjestää vähintään koulukuraattoreille.

Olen jättänyt järjestelmään ponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta määritellä konkreettiset hoitotakuun kaltaiset aikatavoitteet, joiden sisällä oppilas tai opiskelija pääsee koulupsykologin tutkimuksiin tai ohjataan eteenpäin tarvitsemiinsa tutkimuksiin ja hoitoon koulun ulkopuoliselle taholle.

Tärkeänä kohtana tästä opiskeluhuoltosuunnitelmasta nostan esille myös kohdan, jossa todetaan, että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden palveluketjujen toimivuutta kehitetään ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut varmistetaan terapiatakuun avulla. Huomiota kohdistetaan niihin nuoriin, joilla on riski jäädä koulutuksen ulkopuolelle. Opiskeluhuoltoon turvataan riittävät resurssit erityisesti psyykkisesti oireilevien ja neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemiseen. Tämä tarveperusteinen rahoitus pitäisi varmistaa, jotta lasta tai nuorta pystytään tukemaan ja tutkimaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Opiskeluhuoltopalvelut on ensimmäinen ja ensisijainen paikka saada apua, ja hyvin resursoituna se voi pahimmillaan riittää katkaisemaan negatiivisen kierteen ja estää koulupudokkuutta tai parantaa mahdollisuuksia koulunkäyntiin ja akateemisesti suoriutumiseen. Tämä edellyttää sitä, että meillä pystytään tekemään lakisääteiset palvelut ja tutkimukset ja ohjaamaan eteenpäin, ja se ei toteudu silloin, jos esimerkiksi terapiatakuun toteuttaminen siirretään osin koulupsykologien vastuulle.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Haluaisin kannattaa tätä valtuutettu Johanna Nuortevan tekemää tärkeää pontta.

Mielestäni meidän täytyy huolehtia meidän koululaisista ja nuorista, ja tällä hetkellä valitettavasti tilanne on se, että avun saaminen kestää liian kauan muun muassa näissä tilanteissa, mitä Nuorteva tässä esitteli. On todella tärkeää, että me ollaan toteuttamassa terapiatakuuta, ja myös tälle valtuustosalille on syytä olla kiitollinen siitä, että aikoinaan Mieppi-klinikoita alettiin täällä muun muassa edistää, minkä myötä nuorten avun saaminen helpottui. Moni täällä on myös tukenut tätä terapiatakuulainsäädäntöä eri tavoin, mutta se ei vielä valitettavasti riitä. Meillä täytyy olla myös kouluissa riittävä ja nopea pääsy koulupsykologille, ja ammattilaisilla pitää olla aikaa tukea nuoria eri tavoilla. Tämän takia tämä ponsiesitys on mielestäni erinomainen, ja toivon, että voimme antaa sille kannatuksen.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Arvoisat valtuutetut.

Suomessa oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta, ja päättyy 18-vuotiaana. Se tarkoittaa noin 12 vuotta, tai toisin sanoen yli 2 000 koulupäivää. Tämän kerron korostaakseni sitä, että koulu ei ole vain paikka oppia, vaan paikka, jossa nuori viettää suuren osan elämästään. Siksi sillä, millaista tukea koulussa on saatavilla, on valtava merkitys nuoren hyvinvoinnille ja tulevaisuudelle.

Samalla tiedämme, että nuorten mielenterveysoireet ovat lisääntyneet viime vuosina. Erityisesti ahdistus, masennusoireet, uupumus ja yksinäisyys ovat yleistyneet. Tähän vaikuttavat muun muassa koulupaineet, sosiaalinen media sekä maailman epävarmuus, kuten pandemian ja globaalien kriisien vaikutukset. Juuri siksi opiskeluhuollon merkitys korostuu enemmän kuin koskaan.

Opiskeluhuoltosuunnitelmassa mainitaan opiskeluhuoltopalveluiden saavutettavuudesta. Tein kyselyn eri koulujen oppilaille asiaan liittyen, ja vastaukset olivat seuraavat. Monissa kouluissa koulupsykologi ja kuraattori kyllä ovat olemassa, mutta kaikki eivät pääse heidän vastaanotolleen helposti. Joillakin tapaamisen saaminen kestää yli seitsemän koulupäivää, ja joissakin kouluissa he ovat paikalla vain muutamana päivänä viikossa. Tämä ei vastaa nykynuorten tarpeeseen. Kaikki nuoret eivät hakeudu hoitoon itse, siksi koulun pitäisi olla paikka, jossa apua on helposti saatavilla. Mutta miten apua voi saada, jos oppilashuollon ammattilaisia on vähän ja he ovat vaikeasti tavoitettavissa?

Lisäämällä koulupsykologeja ja kuraattoreja voimme madaltaa avun hakemisen kynnystä, lyhentää jonoja ja puuttua ongelmiin hyvissä ajoin. Varhainen tuki ei ainoastaan helpota yksittäisen nuoren tilannetta, vaan ehkäisee myös vakavampien ongelmien syntymistä myöhemmin. On ristiriitaista, että Suomea pidetään yhtenä maailman onnellisimmista maista, mutta samaan aikaan yhä useampi nuori voi huonosti. Me oppilaat vietämme suuren osan ajastamme koulussa. Siksi on välttämätöntä, että saamme sieltä myös tarvitsemamme tuen. Hyvinvoiva nuori jaksaa oppia, kehittyä ja rakentaa tulevaisuuttaan. Pidetään huolta siitä, että apu on oikeasti saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Oppijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon kuraattorin tai psykologin kanssa seitsemän oppilaitoksen työpäivän kuluessa, kun hän on sitä pyytänyt. Kun kyse on erittäin kiireellisestä asiasta, esimerkiksi äkillinen traumaattinen kriisi, keskustelu pyritään järjestämään samana tai seuraavana päivänä. Helsingissä näiltä osin lain edellyttämät mitoitukset ovat kunnossa. Onkin sitten tietysti lainsäätäjän asia, halutaanko näitä mitoituksia vielä kiristää.

Siitä olen valtuutettu Nuortevan kanssa samaa mieltä, että on todellakin tärkeää, että kouluterveydenhuollosta osataan ohjata oikeaan suuntaan niin oikea-aikaisesti kuin myös oikeiden palveluiden piiriin. Lähtökohtaisesti terapiatakuu toteutuu lain mukaisesti Helsingissä, ja sen takaaminen ja turvaaminen on tietenkin kaikkien meidän etu.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Kannatan myös lämpimästi valtuutettu Nuortevan äsken tekemää ponsiesitystä. Tämä on erittäin tärkeä näkökulma, minkä hän nostaa tässä ponnessa esiin, mutta muutoinkin valtuutettu Nuorteva nosti puheessaan esille niitä tärkeitä asioita, jotka koskettavat lapsia, nuoria, helsinkiläisiä koululaisia ja oppilaita. Siinä puheenvuorossa kuului asiantuntemus hyvin vahvasti, ja kiitän siitä.

Täällä suunnitelmassa on kuvattu hyvin sitä useammassakin eri kohdassa, että miten lasten ja nuorten tarpeet vaihtelevat ja alueelliset erot Helsingissä ovat myös kohtuullisen suuria. Sen sijaan sitten kun luetaan täältä kappaletta Opiskeluhuoltopalveluita koskevat henkilöstömitoitukset, niin tässä kohdassa ei millään lailla huomioida sitä palvelutarpeissa olevaa eroa. Olisinkin kysynyt apulaispormestarilta sitä, että onko näin, että paperilla tämä ero tunnistetaan ja tunnustetaan, mutta mitoituksissa sitä ei kuitenkaan toteuteta eikä huomioida millään lailla.

Senhän me tiedämme kaikki, että jos mitoitusten mukaan mennään ja vaikka mennään, niin erityisesti niillä alueilla, joissa lasten ja nuorten tarpeet ja perheiden tarpeet ovat suuria, se mitoitus tarkoittaa sitä, että kouluterveydenhoitaja, lääkäri, psykologi ja kuraattori eivät pysty palvelemaan sillä tavalla kuin niillä alueilla, missä lasten ja nuorten palvelun tarve on vähäisempi ja myös ehkä käytetään muitakin palveluja enemmän kuin että tukeuduttaisiin pelkästään julkisiin palveluihin. Koska tosiasiahan kuitenkin myös se, että kouluterveydenhuolto osittain paikkaa myös sitä vajetta joillakin lapsilla ja nuorilla, mitä palvelutarpeesta muualla syntyy.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämä opiskeluhuoltosuunnitelma on tärkeä ja monella tapaa rehellinen asiakirja. On hyvä, että se tunnistaa sen, mikä me ollaan kaikki nähty arjessa, eli lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet, turvattomuus on kasvanut ja hyvinvointi eriytyy yhä voimakkaammin.

Tässä opiskeluhuoltosuunnitelmassa me mitataan opiskeluhuollon onnistumista muun muassa palveluun pääsyn ajoilla ja kyselyillä. Ne ovat tosi tärkeitä, mutta ne eivät kerro koko totuutta. Esimerkiksi Helsingissä lastensuojeluilmoitukset ovat räjähtäneet käsiin. Itse entisenä lastensuojelun asiakkaana olin käytännössä koko kasiluokan poissa. En mä ollut vastaamassa yhteenkään kouluterveyskyselyyn. En mä ollut siellä läsnä. Joten mä pidän näitä mittareita siinä mielessä vähän puutteellisina, koska nämä eivät tavoita niitä nuoria, jotka oikeasti tarvitsisi sitä tukea kaikista eniten. Samaan aikaan pidän kyllä tosi tärkeänä sitä, että palveluun pääsyä mitataan, mutta meidän pitää myös varmistaa se, että mitataan myös sitä, että saako nuori riittävää jatkuvaa tukea. Ei vain sitä, pääseekö palveluun.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ja kiitos edellisille valtuutetuille ja nuorisoneuvoston edustajalle hyvistä puheenvuoroista.

Olin aiemmilla kausilla kasvatus- ja koulutuslautakunnassa. Siellä usein tuli vastaan sitä, että ihmiset ottivat yhteyttä ja opiskeluhuollon palveluista kysyttiin. Monta kertaa sitten esimerkiksi opettajat just koki, että näiden palveluiden saatavuus saattoi olla iso ongelma sen osalta, että miten oppiminen vaikka oppilaalle mahdollistuu. Jos ei ole saatavilla tukea sieltä opiskelijahuollosta, niin voi olla, että ei saada asioita muutenkaan eteenpäin. Se odottaminen, mitä lapset ja nuoret tässä odottaessaan, että pääsevätkö palveluihin tai saavatko sieltä sitä tukea, mitä tarvitsevat, se on lasten elämässä, nuorten elämässä hirvittävän pitkä aika. Siinä ehtii tapahtua paljon, kun odotellaan. Tässä on äärimmäisen tärkeää, että palveluihin pääsy on sujuvaa, ja sitten tietysti se, että se palvelu, mitä saadaan, on sitä, mitä tarvitaan.

Tässä suunnitelmassa on paljon hyvää. Tässä tosiaan käydään hyvin läpi näitä erilaisia tilanteita, erilaisia tekijöitä, mitkä vaikuttavat hyvinvointiin meidän lapsilla ja nuorilla. Mä haluaisin nostaa esiin tämän hyvän lauseen, että perheen koettu taloudellinen tilanne on yksi keskeisimmistä hyvinvoinnin taustatekijöistä. Mitä paremmaksi lapsi tai nuori arvioi perheen taloudellisen tilanteen, sitä paremmaksi hän kokee hyvinvointinsa. Me voitaisiin ehkä vähän pysähtyä tämän asian äärelle, että miten me täällä valtuustossa, kun koko ajan me tiedetään, että lapsiperheköyhyys lisääntyy, niin mitä me voitaisiin tehdä tälle asialle, että meidän lasten hyvinvointi ja nuorten hyvinvointi eriytyvät tällä tavalla taloudellisen tilanteen mukaan.

Arvon puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Peltokorvelle tai hänen kysymykseensä suora vastaus. Kouluterveydenhoitajien osalta olemme pystyneet tarveperusteisesti kohdentamaan eri alueille kouluterveydenhoitajia, mutta kuraattorien ja psykologien osalta kyse on siitä, että siinä täytetään tämän lukumäärän mukaan lain mukaiset mitoitukset.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Kuten täällä on puheenvuoroissa todettu, niin opiskeluhuollon palveluilla on aivan keskeinen rooli oppilaiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja turvallisuuden vahvistamisessa koko opintopolun ajan. Yhä useampi nuori kuitenkin putoaa opinnoista tai on vaarassa syrjäytyä. Tässä tilanteessa opiskeluhuollon merkitys korostuu entisestään, mutta rehellisesti sanottuna meillä ei tällä hetkellä ole riittäviä keinoja esimerkiksi koulupudokkuuden ehkäisemiseen. On hyvin huolestuttavaa, että suurin osa lastensuojeluilmoituksista saapuu koulujen tekemänä ja keskeisenä syynä on koulupoissaolot. Koulupoissaolojen taustalla on usein erilaisia syitä, joista keskeinen on psyykkisen hyvinvoinnin haasteet, jossa opiskeluhuollolla olisi keskeinen rooli. Nyt me ollaan kuitenkin tilanteessa, että esimerkiksi psykologiresurssit ovat olleet riittämättömiä ja nyt lastensuojelulta odotetaan vastauksia näihin palveluaukkoihin, mikä on inhimillisesti ja taloudellisesti aivan kestämätöntä.

Me ollaan strategiassa kirjattu tavoitteeksi ennaltaehkäisy ja painopisteen siirtäminen varhaisiin tukitoimiin, joten nyt on aidosti aika satsata näihin opiskeluhuollon palveluihin. Tällä hetkellä me tarvitaan ennaltaehkäisyä ja matalan kynnyksen palveluiden vahvistamista. Tässä yhteydessä mä haluankin korostaa Nuortevan tavoin tätä terapiatakuun merkitystä. Kun lapsi tai nuori tarvitsee apua mielenterveyden haasteisiin, sitä on saatava nopeasti, ei kuukausien odottelujen jälkeen.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Kiitos apulaispormestari Vieruselle tästä vastauksesta.

Terveydenhoitajien osalta on tosi hienoa, jos on todellakin voitu tarveperusteisesti vähän lisätä terveydenhoitajia sinne, missä tarve on suurempaa. Mutta haluaisin vielä kysyä tarkentavan kysymyksen koulukuraattoreihin ja psykologeihin liittyen. Liittyykö tämä, että tarveperusteisuutta ei ole siinä huomioitu millään lailla, siihen että meillä henkilöstön saatavuus näissä ammattiryhmissä on ollut heikompaa? Vai onko tässä jotain muun sorttista arviointia tehty?

Samalla olisin kysynyt, että mikä meillä on tällä hetkellä koululääkärien tilanne. Ainakin jossain vaiheessahan me ostimme koululääkärivastaanottopalveluita nimenomaan sen takia, että meillä ei saatu rekrytoitua riittävästi koululääkäreitä. Meillähän on ollut ajoittain sinä aikana, kun 25 vuotta itse olen tässä salissa valtuutettuna istunut, myös sellaisia aikoja, että meillä on ollut tiettyjä kaupunginosia, esimerkiksi juuri oma asuinalueeni Koillis-Helsinki... Valtuutettu Veronika Honkasalo muistaa erittäin hyvin, että olemme vuosien saatossa useaan otteeseen vaatineet sinne koululääkäripalvelujen parantamista. Meillä oli lukuisia ikäluokkia, joissa nämä suosituksen mukaiset koululääkäritarkastukset jäivät kokonaan suorittamatta.

Se oli erittäin hyvä, että näitä palveluita ostettiin ulkopuolelta, mutta olisin kysynyt myös sitä, että mikä se tilanne tällä hetkellä on ja onko valtuutetuilla syytä olla tilanteesta huolissaan koululääkärien vastaanottojen toteutumisen osalta. Ne ovat kuitenkin erittäin tärkeitä siinä, että saadaan kiinni mahdollisimman ennakoivasti lasten ja nuorten mahdollisia terveysongelmia ja niihin päästään puuttumaan varhaisessa vaiheessa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos Peltokorvelle hyvien asioiden esiin ottamisesta.

Mä olen miettinyt koulujen roolia nykypäivän Suomessa siltä osin, että tuntuu joskus, että sinne kaadetaan ihan kaikki muukin kuin se pelkkä opetus. Toisaalta me voitaisiin palata siihen aikaan, kun Suomessa koulut olivat nimenomaan sivistyksen jakajia niin, että sitä kautta hyvät käytännöt, hyvä ravintotietous ja kaikki tällaiset hygienia- ja terveysasiat kulkeutui lasten kautta koteihin. Eli tässä peräänkuulutan lähinnä sitä, että jos meillä olisi koulussa mahdollisuus entistä enemmän opettaa lapsille arjen taitoja, kannustaa heitä olemaan hyviä kaikessa, mitä tekevät. Myös nämä erityislahjakkaat lapset otettaisiin sinne mukaan kannustuksen piiriin eikä kiusattaviksi.

Se saattaisi antaa eväitä lapsille itse selvitä ja tietyllä tavalla viedä kotiinkin myöskin niitä tietoja ja taitoja, mitkä nyt jäävät ehkä kodeilta huomaamatta ja lisäävät lasten näiden kykyjen vajetta, jolla he nämä hankalat päivät, hankalat tilanteet ja mielialat taklaavat. Toivoisin sen vuoksi vahvuutta nimenomaan koululle siihen, että kerhotoiminnalla ja iltapäivätoiminnalla vahvistettaisiin lasten omaa pärjäämistä.

Kiitos.

Kiitos ja jälleen vastaus valtuutettu Peltokorvelle.

Tällä hetkellä meidän lääkärintarkastukset kouluissa ja oppilaitoksissa toteutuvat hyvin. Osittain vielä ostopalveluina, mutta koko aika lisäämme myös omia lääkäreitä tähän toimintaan.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Peltokorpi puhui hyvin tästä, että miten päästään eri alueilla ja eri tilanteissa siihen tarvittavaan hoitoon tai arvioon. Mä olen itse tällä hetkellä valtuutettu Peltokorven kanssa tarkastuslautakunnassa, ja meillä on juuri arviointikertomus. Tulee myöhemmin kyllä tänne käsiteltäväksi. Siinä on arvioitu sitä, miten lastensuojelulaitoksissa olevien lasten mielenterveys- ja päihdehoito on toteutunut. Siinä on hyvin hälyttävää tietoa siitä, että siinä vaiheessa kun ollaan siellä laitoksessa, on todettu, että kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevat nuoret jäävät ihan kokonaan kaikkien palveluiden ulkopuolelle, muiden kuin lastensuojelun.

Sitten tästä, että miten tunnistetaan sitä palvelun tarvetta. Niin osalla laitoksiin sijoitetuista lapsista ja nuorista ei ollut lainkaan aiempia hoitokontakteja, vaikka sijoitus olisi saatettu välttää oikea-aikaisella palvelulla. Arvioinnissa nyt saatujen tietojen mukaan noin 20 prosentissa Helsingissä 2024 tehdyistä kiireellistä sijoituksista lapsi tai nuori ei ollut saanut oikea-aikaista ja tarvetta vastaavaa mielenterveyshoitoa. Kuten täällä on puhuttu, kouluterveydenhuolto, koulukuraattorit ovat läsnä lasten ja nuorten arjessa. Ja sillä, miten sinne päästään ja siellä tunnistetaan näiden palveluiden tarve, voi olla aivan äärimmäisen iso merkitys sille, että miten se polku siitä jatkuu. Meillä ei ole kyllä varaa eikä syytä eikä oikeutta pettää näiden lasten luottamusta, nuorten.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ja kiitos valtuutetuille tästä tärkeästä keskustelusta.

Halusin vastata valtuutettu Peltokorvelle opiskeluhuollon resursseista, että sen lähtökohtana toimii mitoitus, mutta näitä voidaan tietysti tarkastella myös opiskeluhuollon kokonaistarpeesta. Se ottaa huomioon oppilasmäärät, koulutusasteen, toimituspisteiden erityispiirteet ja kuormitustekijät. Mutta kuten viimeisessä asiassa puhuttiin hyvinvoinnista yleensä, niin se koostuu monista tekijöistä. Kuten nuorisoneuvoston puheesta kävi ilmi, koulut on myös paikka, missä oppilaat haluaa olla ja hengata. Se tarkoittaa, että hyvinvointiin kuuluu monta asiaa. Omilla vierailuilla olen saanut todistaa sitä, että siellä on paljon asioita, jotka vaikuttavat tähän oppilaiden hyvinvointiin.

Samaan aikaan kun elämme aikakautta, milloin meidät on yhdistetty helpommin kuin koskaan toisiin ihmisiin, samalla koemme eniten yksinäisyyttä tällä hetkellä. Tämä on tärkeää, että me luodaan koulusta yhteisöllinen paikka. Se alkaa mielestäni välitunneista, että välitunneissa meillä on tarvittavat tilat, missä voi lukea, leikkiä pelejä. Meillä on erilaisia liikuntavälitunteja, ja näihin on tarvittavat tilat, joissa kasvatetaan sitä koulun yhteisöllisyyttä. Nämä ovat sellaisia asioita, joihin panostetaan joka päivä ja tullaan panostamaan myös tulevaisuudessa.

Kiitos.