Valtuutettu Otso Kivekkään aloite lähiöiden omistusasuntorakentamisen edellytyksistä

Tack ska du ha, värderade ordförande.

Suomen asuntorakentaminen on alhaisimmalla tasolla sitten 90-luvun laman. Vain parissa vuodessa Orpon oikeistohallituksen politiikka on murtanut kansainvälisesti kiitetyn helsinkiläisen asuntopolitiikan edellytykset ennennäkemättömällä tavalla.

Vaikka korkeat korot ovat omalta osaltaan viilentäneet helsinkiläistä omistusasuntokauppaa, tasapainottamistoimien sijaan pormestari- ja pääministeripuolue kokoomus on hallitustoimillaan syventänyt taloudellista taantumatilaa ja näin ollen ollut mukana vaikuttamassa vapaarahoitteisen asuntorakentamisen jäätymiseen. Samalla pormestaripuolue kokoomuksen johtama maan hallitus on tuhonnut hintasäännellyn asumisrakentamisen edellytyksiä, esimerkiksi lakkauttamalla asumisoikeusasumisen laajentamismahdollisuudet ja ensi vuodesta puolittamalla hintasäännellyn vuokra-asumisen korkotuettujen lainojen myöntövaltuudet.

Se, että pormestari- ja pääministeripuolue kokoomus on aiheuttanut tämän asuntopolitiikan vapaapudotustilan maan pääkaupungille, on mielestäni käsittämätön virhe, josta olisi syytä pitää julkisessa keskustelussa merkittävästi enemmän meteliä. Helsinkiin muuttaa noin 10 000 uutta asukasta vuosittain, ja tämä kokoomuksen ylläpitämä asuntorakentamisen jäätymistila jättää jälkeensä tikittävän aikapommin, joka tulee ennemmin tai myöhemmin purkautumaan sekä asumisen hinnan että asukkaiden ja alueiden eriytymisen nousukiitona.

Värderade ordförande.

Nyt käsittelyssä oleva Otso Kivekkään aloite tarttuu yhteen Helsingin asuntopolitiikan kipeään kysymykseen. Nimittäin siihen, että kaupungin segregaation vähentämiseksi suunnittelema omistusasumisen lisääminen lähiöissä ei tule toteutumaan tässä tilanteessa, ellei kaupunki itse aktiivisesti sitä edistä.

Helsinki on viime vuosina yrittänyt kehittää uusia niin sanottuja asumisen välimalleja, eli sellaisia, jotka mahdollistavat asukkaille joko asumisoikeuden tai jollain aikavälillä omistajuuden asunnostaan. Tämä työ ei tähän mennessä ole kantanut rakentamiskelpoisia tuloksia lähinnä hallituksen ja lainsäädännön takia. Meillä on kuitenkin yksi hintasäännellyn omistusasumisen malli, jonka rakentamiselle ei ole kaupungin vaikutuspiirin ulkopuolellisia esteitä, nimittäin Hitas.

On ollut uskomattoman lyhytnäköistä, että niin monet kaupungin päättäjistä on vuosien mittaan halunneet käyttää poliittiset voimavaransa Hitas-järjestelmän herjaamiseen sen sijaan, että me olisimme keskittyneet yhdessä järjestelmän vikojen korjaamiseen. Hitas-asuntojen omistamisen määrää on jo rajoitettu yhteen, jonka lisäksi jälleenvuokrauksen mahdollisuuksia tulisi totta kai rajata. Vaikka toista voisi julkisen keskustelun perusteella luulla, Hitas-järjestelmää ei ole lakkautettu, vaan se on edelleen osa kaupungin asuntorakentamista. Hitaksesta on poliittisesti päätetty luopua vasta, kun meillä on sille toteuttamiskelpoiset korvaavat mallit. Niitä ei ole, mutta asuntorakentamista tarvitaan.

Näin ollen mä pidän hyvänä, että aloitevastauksen lopussa kaupunginhallitus kehottaakin varmistamaan, että välimallin asuntorakentamisen tavoitteet täyttyvät ja että Hitas on edelleen osa tätä tuotantoa.

Arvoisat valtuutetut.

Valtakunnallinen oikeisto on jättänyt meille Helsingissä rajalliset keinot asuntorakentamisen toteuttamiseen. Kun näyttää siltä, että Hitas-järjestelmä on ainoa toteuttamiskelpoinen tapa päästä meidän asuntotuotantotavoitteisiin, niin valtuuston oikeiston on aivan turha osoittaa tästä kritiikkiä minnekään muualle kuin omien ministereidensä suuntaan.

Kiitos, puheenjohtaja.

Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.

Mä olen huolissani aidosti siitä, että me sorrutaan aivan giganttisiin virheisiin meidän asuntopolitiikassa uudestaan, nyt kun meillä on eka kertaa annettu mahdollisuus Orpon hyvän hallituksen toimesta tervehdyttää meidän asuntopolitiikkaa.

Mä tässäkin asiassa, niin kuin kaikessa, luotan tutkittuun tietoon ja faktoihin siitä, mitä meille todellisuudesta voidaan tuottaa, ja yritän pohjata päätöksentekoni näille faktoille, toki omia arvojani unohtamatta. Tutkittu tieto tuo esille ja on selvitetty, että Helsingin kaupungilla olisi paremmat mahdollisuudet edesauttaa lähes kaikkia asuntopolitiikan tavoitteita käyttämällä Hitas-kohteille varatut tontit vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakentamiseen. Näin toteaa Aalto-yliopiston useamman tutkijan toimesta perustettu taloustieteen työryhmä johtopäätöksissään. Samaisen työryhmän jäsen apulaisprofessori Harjunen laski, että yksistään vuonna 2020 ja 2021 valmistuneiden Hitas-asuntojen takia kaupunki menetti 60 miljoonaa euroa. Siis 60 miljoonaa euroa meillä jäi saamatta tuloja, joita me voitaisiin käyttää vaikka sosiaali- ja terveydenhuoltoon, lasten oppikirjoihin ja muihin arvokkaampiin kohteisiin. Emme ole hyödyntäneet sitä.

Helsingin Sanomat tutkii helmikuussa Hitas-asunto-osakeyhtiöitä ja Puolihitasasunto-osakeyhtiöitä, ja kävi ilmi, että meillä on niissä yhteensä yli 500 myymätöntä asuntoa, joista vastikkeet koko ajan juoksevat, joista me maksetaan vastikkeet kuukausittain, joissa korjausvelka kasvaa koko ajan. On yksittäisiä yhtiöitä, joissa on yksittäinen asunto-osake myyty ja 108 myymättä. Tai Helsingin Syysvilja asunto-osakeyhtiössä on myyty yksi ja 79 myymättä. Eli kyllä meillä toivottavasti nyt vihdoin ja viimein herätään tähän realiteettiin, että kuinka vahingollista, ja mä uskallan väittää turmiollista, meidän harjoittama asuntopolitiikka on ollut ja kuinka ne taloudelliset haasteet, joiden keskellä me elämme, on suurimmaksi osaksi ja monilta osin itse aiheutettuja huonosti harjoitetulla asuntopolitiikalla, jota niin ikään on tutkijoiden mukaan myös pahentanut tämä Hekan asuntopolitiikka ja Helsingin kaupungin vuokraasunnot ovat lisänneet segregaatiot, vaikka niillä on yritetty sitä ehkäistä. Toivon, että emme nyt tässäkään taloustilanteessa ja markkinatilanteessa sorru yhä uudestaan niihin samoihin virheisiin, joita me ollaan täällä vuosikymmeniä toistettu. Vaan nyt vihdoin ja viimein herätään ja kuullaan ja ymmärretään sitä viestiä, jota meille yrittää tutkijat toitottaa, ja korjataan sitä toimintaamme. Koska nyt meillä on siihen erinomainen mahdollisuus, koska hallitus on siihen meitä ystävällisesti ohjeistanut ja sen meille mahdollistanut. Ei tehdä sitä virhettä, että yritetään olla parempia kuin markkinat, koska valitettavasti markkinavoima on semmoinen, että edes me kaikki 85 valtuutettua emme yhdessä pysty sen toimintalogiikkaa murtamaan.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Valtuutettu Meri sanoi, että Petteri Orpon hallituksen asuntopolitiikka on ollut tervehdyttävää. Sen asuntopolitiikan tuloksena meillä on asunnottomuus kääntynyt kasvuun yli kymmenen vuoden hyvän kehityksen jälkeen, jolloin asunnottomuus on vähentynyt. Kokoomuksen pormestari Sazonov viime kaudella puhui paljon asunnottomuuden torjumisesta. Nyt kehutaan politiikkaa, joka on johtanut asunnottomuuteen. Häätöjen määrä on kasvanut erittäin paljon, ja tämäkin on valtuutettu Meren mielestä hyvä asia.

Mutta valtuutettu Meri itse asiassa haluaa itsekin korjata tämän asian, se mitä hän puhuu pöntössä, on toinen, mitä hän päättää. Nimittäin hän on yksimielisesti ollut mukana tekemässä lisäysesityksen. AM-ohjelmassa on myös todettu, että osana välimallituotantoa on kaudelle syntyvä Hitastuotantoa, mikä edellyttää, että tarkoitusta varten on myös riittävästi tontteja. Eli tässä hän puhui pöntöstä Hitasia vastaan, mutta hän on itse yksimielisesti ollut erikseen lisäämässä tähän aloitevastauspohjaan maininnan siitä, että Hitastontteja pitää olla jatkossakin riittävästi.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Otso Kivekkään aloite lähiöiden omistusasuntorakentamisen edellytyksistä. Jäin ihmettelemään sitä tässä valtuutettu Arhinmäen puheenvuorossa, että millä tavalla nyt omistusasuntorakentamisen edellytysten parantaminen näillä lähiöillä, niin millä tavalla sillä voidaan vähentää asunnottomuutta. En nimittäin ole vakuuttunut, että se on se oikea tapa siihen. Tässä on kaksi eri asiaa, mistä nyt keskustelemme tänään tässä.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Puheista päätellen valtuutettu Meri ei muista enää, mitä hän yksimielisesti lisäsi tähän vastaukseen kaupunginhallituksessa. Aivan erityisesti vielä oman puolueen pormestarin toimesta sen, että Hitasille tulee varata tontteja. Sen lisäksi näyttää, että hän ei muista, mitä hän puhui edellisessä puheenvuorossa, jonka hän aloitti kehumalla Petteri Orpon asuntopolitiikkaa, miten se tervehdyttää meidän tilannetta. Sitten kerroin, mikä sen tulos on ollut. Sillä tavalla tämä ei tosiaan liity suoraan valtuutettu Kivekkään aloitteeseen, mutta valtuutettu Meri, teidän puheeseen se kyllä liittyi aivan suoraan.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ajattelin palata aiheeseen eli tähän valtuutettu Kivekkään, eli siis itseni tarkemmin ottaen, aloitteeseen.

Taustallahan on asumisen hinta. Yhä useammalla ei ole varaa asua ainakaan niin kuin haluaisi, yhä useampi asuu ahtaammin, ja kun helsinkiläisten määrä kasvaa ennätystahtia samalla, kun rakentaminen on vähissä, niin tulevaisuudessa tämä ei ainakaan helpota.

Itselläni pontena tähän aloitteeseen oli suurelta osin se, että näen tämän kysymyksen ennen kaikkea konkreettisena. En niinkään ideologisena. Ymmärrän, että tähän liittyy monia periaatteellisia kysymyksiä. Itsellänikin on periaatteellisia näkemyksiä toki, mutta niissä sanoissa ei kukaan asu. Jos jollakin on vaikka kolme Hitas-asuntoa ja niistä pari vuokralla, niin niissä sentään joku asuu. Se on kuitenkin parempi kuin puhe. Viime kädessä tarvitsemme asuntoja.

Kun valtuutettu Meri nosti puheenvuoronsa, jos huomasin, ehkä ainoana konkreettisena pointtina tämän taloustieteilijöiden hyvin tehdyn analyysin johtopäätöksen, että Hitasin sijaan olisi saatu vapaarahoitteisilla asunnoilla paremmin ajettua samoja tavoitteita. Mutta kun ne vapaarahoitteiset eivät rakennu tällä hetkellä konkreettisesti. Tämä on se konkreettinen ongelma, mihin yritän hakea ratkaisuja. Nähdäkseni tämä on hyvin tärkeä asia. Aloite ei sinänsä ole tärkeä. Aloite on vain aloite, mutta siellä vastauksessa on monia erittäin relevantteja kehityskulkuja ja suunnitelmia ja ajatuksia nostettu esiin. Perusongelma taustalla on se, että kun aiemmin koko sen ajan, mitä olen itse tässä valtuustossa toiminut, rakentamisen rajoittava tekijä on ollut tonttien saatavuus. Paljonko kaupunki kaavoittaa, paljonko kaupunki luovuttaa tontteja. Se on määrännyt sitä, minne ja kuinka paljon ja minkälaista voidaan rakentaa. Tämä ei ole enää todellisuus. Tällä hetkellä tontteja on vaikka kuinka paljon ja meillä olisi helppo saada lisää melko suuriakin määriä. Ongelma on se, että rakentaminen on liian kallista. Niihin ei saada rakennettua. Kustannukset ovat ongelma. Erityisesti kun haluamme torjua eriytymistä ja erityisesti kaupunkiuudistusalueille rakentaa, siellä se on kaikkein suurin ongelma. Meri-Rastilasta saa tällä hetkellä vanhoja kerrostaloasuntoja 2 100–2 500 euroa neliöltä. Jos uusien rakentaminen maksaa 4 000 euroa neliöltä, niitä on vaikea saada myytyä yli 4 000 eurolla per neliö, kun se on melkein kaksi kertaa vanhan hinta. Sen takia niitä ei rakenneta. Ainoa keksimäni tie tähän on, että sitä rakentamisen hintaa pitää saada alas. Se on tällä hetkellä se sekä asumisen hinnan että asuntojen määrän rajoittava tekijä. Tähän on paljon pieniä keinoja. Ei ole yhtäkään yhtä suurta keinoa, jolla tämä ratkeaisi. Mikään periaatteellinen lähestymistapa sinänsä ei tätä ratkaise, vaan siinä on monia pieniä keinoja, joita on pakko korjata.

Suurin yksittäinen asia, jonka olemme jo tehneet, on parkkinormien pienentäminen. Voi tulla joillekin yllätyksenä, mutta minä en itse asiassa vihaa autoja. Minä vihaan sitä, että me jätämme rakentamatta asuntoja autoilun suosimisen nimissä, ja tätä on tapahtunut paljon. Parkkinormi on kallein yksittäinen kaavoitussäädös, mitä meillä on. Se on kaikkein eniten estänyt asuntorakentamista. Nyt sitä on madallettu radikaalisti, mikä toivottavasti auttaa.

Toisena, minkä haluan nostaa, on yhteistyömalli, jossa yksityisten kanssa yhteistyössä rakennuttajien kanssa etsitään pilottitonteille keinoja laskea kustannusta. Tässä voisi päästä hyvin lähelle samaa, mihin Hitasilla pyritään, jos asetettaisiin tavoitehinta, että miten saadaan kustannukset tälle tasolle. Mutta kun puhutaan kaupunkiuudistusalueista, niin pelkkä markkina riittää asettamaan sen tavoitehinnan niin alas, että siinä on kyllä jo tekemistä ihan riittävästi, jotta ne saa kaupaksi. Viime kädessä kaupunki voi myös jollekin alueelle tehdä yksittäisiä vapaarahoitteisia kohteita ja myydä ne, jotta saadaan rakentamista käyntiin. Tämäkin keino on meillä käytössä, ja sitä ehkä pitäisi käyttää.

Palaan vielä siihen, että viime kädessä kysymys on konkreettinen. Ne asunnot rakennetaan betonista tai puusta. Ei sanoista.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Kaupungin tehtävänä on kyllä rakentaa toimivia, monimuotoisia ja sellaisia asuinalueita, joissa ihmiset haluavat pysyä. Siksi mä ajattelen, että omistusasumisella on todella keskeinen rooli näillä kaupunkiuudistusalueilla, joita tämä aloitekin koskee. Me ei pystytä ehkäistä eriytymistä ilman tällaista hallittua hallintamuotojen sekoittamista. Omistusasumisenhan ei tarvitse olla vastakohta vuokra-asumiselle, vaan se voi aidosti olla sitä täydentävää ja vakauttava tekijä.

Kyllä meidän täytyy tunnistaa myös se keskeinen ongelma, että meillä Helsingissä on todellinen tarve kohtuuhintaiseille omistusasunnoille myös keskituloisille perheille. Sitä vartenhan Hitas aikoinaan luotiin, mutta enää järjestelmä ei ole toiminut kaikilta osin sille tarkoitetulla tavalla. Mä ajattelenkin, että me ei tarvita pelkkää kyllä–ei-keskustelua Hitasista, vaan me oikeasti tarvitaan välimalli, joka mahdollistaa perheille pääsyn omistusasumiseen ilman markkinahintojen kynnystä.

Tämä liittyy kyllä suoraan lapsiperheisiin. Liian moni perhe muuttaa pois Helsingistä, koska sopivaa omistusasuntoa ei löydy. Jos me ei rakenneta näitä vaihtoehtoja kaikille alueille, samalla me rakennetaan Helsingistä ulosmuuttoa. Me rakennetaan samalla myös asuinalueita, joihin ihmiset ei halua jäädä ja syvennetään segregaatiota. Tämä ydin on tosiaan se, että jos me halutaan pitää lapsiperheet Helsingissä, meidän täytyy aidosti tarjota heille mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen. Ei vain vuokra-asuntoja tai markkinaehtoisia vaihtoehtoja, vaan toimiva välimalli.

Yksipuolinen asuntokanta lisää segregaatiota ja heikentää vetovoimaa.

Kaupunkiuudistusalueet ei saa jäädä pelkäksi rakenteeksi, vaan niiden täytyy aidosti näkyä arjessa. Meidän täytyy olla rohkeita tekemään siellä muutosta. Siksi oma asuntotuotanto näille alueille kaupungilta olisi nyt hyvä ja tärkeä toimenpide saada liikkeelle.

Puheenjohtaja ja valtuustotoverit.

Vasemmistoliiton Mia Haglund oli oikeassa siinä, että kokoomus on aiheuttanut kaupungille vakavia ongelmia liittyen juuri näiden välimallien kehittämiseen sillä tavalla kuin olemme yhdessä asumiseen ja siihen liittyvän maankäytön ohjelmassa sopineet. Tämä liittyy nimenomaan asumisoikeusasuntojen ikään kuin mahdollisuuksien katkaisemiseen, joka oli juuri se väline, jolla me yhdessä päätettiin, että lähdetään suurelta osin paikkaamaan juuri Hitas-järjestelmän ongelmia.

Haglund kyllä toisti Vasemmistoliiton ja demareidenkin viime aikoina paljon korostamaa näkökulmaa, jossa vähätellään Hitasiin liittyviä ongelmia. (Välihuuto.) Paavo, nyt mä puhun täällä. Menee selvästi ihon alle nyt, mutta tosiasiassa... (Välihuuto.) (Puheenjohtajan välihuomautus.) Se, mistä olemme yhteisesti päättäneet, että Hitas-järjestelmää ei lopeteta ennen kuin keksitään muita malleja. Tästä ollaan samaa mieltä, mutta tässä yhteydessä ei ole järkeä mielestäni lähteä ratsastamaan sillä, että Hitas-malli olisi kaikilta osin säilyttämisen arvoinen.

(Välihuuto.) No, mun mielestä sä sanoit omassa puheenvuorossasi.

(Välihuuto.) (Puheenjohtajan välihuomautus.) Oli niin tai näin, Hitas-järjestelmässä on ongelmia, joiden takia me ollaan juuri päädytty yhdessä siihen, että tarvitaan toisenlaisia malleja. Ja tämä liittyy siihen, että Hitas-järjestelmä mahdollistaa nimenomaan niillä alueilla, joissa markkinahintaiset asunnot on selkeästi kalliimpia, sen asunnon ostamisen halvemmalla ja laittamaan sen sitten markkinahintaiseen vuokraasuntokäyttöön, jolloin se ei vastaa enää sitä samaa tarkoitusta, mitä varten se on luotu. Ja toisaalta se tuottaa sitten näille, jotka näin tekee, ylimääräistä voittoa. Tämä on vienyt legitimiteetin Hitas-järjestelmältä. Mun mielestä tästä me voidaan suhteellisen yksimielisiä olla, vaikka jotkut näkee, että me tarvitaan ylipäänsä välimalleja. Tai me oikeastaan ajatellaan kaikki näin, mä luulisin. No, niin tai näin.

Se, mitä tässä vastauksessakin todetaan tähän asiaan, niin tämä ajatus, että kaupunkikehitysalueilla tehdään kaupungin toimesta omakustannepohjaisia omistusasuntoja, jotka on edullisempia. Tämä on oikeastaan sama, mikä oli aikaisempi Puolihitas-järjestelmä. Meidän ei tartte vain sillä nimellä sitä kutsua, jos se jostain syystä tuntuu hankalalta, mutta se on järkevää nimenomaan sen takia, että niin kuin täällä aikaisemmissa puheenvuoroissakin esiin tuli, näillä alueilla grynderit eivät ole kiinnostunut tekemään sitä vapaarahoitteista toimintaa tai tuotantoa, jolta he odottavat saavansa merkittäviä voittoja. Jos kaupunki tekee niitä omakustannepohjalla, koska käytännössä ne markkinahinnat siellä alueella on nimenomaan niitä lähellä tuotantohintoja, ja sen takia niitä voittoja ei voi tehdä. Mutta kaupungin kannattaa niitä tehdä sen takia, koska se nimenomaan tuottaa asukasprofiiliin monimuotoisuutta ja hallintamuotoja ja tarjoaa niitä kohtuuhintaisia omistusasuntoja.

Tämä on siis malli, jota mielestäni kannattaisi laajentaa myös kaupunkikehitysalueiden ulkopuolelle. Me ollaan toistaiseksi sovittu, että se tehdään vain kaupunkikehitysalueilla, mutta mun mielestä ylipäänsä vuokratalovaltaisilla alueilla se palvelee kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita ihan sellaisenaan toteutettuna.

Mä luulen, että seuraavaa ohjelmaa tehdessä ja ylipäänsä välimallia hakiessa, varmaan tämän sorttiset ratkaisut on kaikkein helpoimpia toteuttaa. Sen sijaan ongelmia meillä jatkossakin tulee olla löytää sellainen välimalli, joka mahdollistaa niiden kohtuuhintaisten asuntojen tai selvästi markkinahintaista halvempien asuntojen tuottamista niille hyvin kalliille alueille, koska se melkein järjestelmässä jos toisessa tuottaa sen mahdollisuuden tuottaa itselle ylimääräistä etua. Tämä voi olla hankalampaa, mutta mä luulen, että siihen taas ratkaisu on se, että seuraavalla hallituskaudella me avataan tämä asumisoikeusasuntokysymys ja tuotetaan sitten sinne kalliimmille alueille asumisoikeusasunnoilla niitä välimalleja.

Niitä ongelmia, mitkä nyt Hitasiin liittyy, on näillä kalliilla alueilla vaikea ratkaista, mutta näillä vuokratalovaltaisilla alueilla siinä ei vastaavaa ongelmaa mun mielestä ole. Tämä on itse asiassa mun mielestä se linja, mitä kannattaisi hakea.

Kiitoksia.

Kiitos, puheenjohtaja.

Mä toivoisin, että valtuutettu Rantanen ei laittaisi sanoja mun suuhun. Ei nyt, ei tulevaisuudessa eikä myöskään aiemmin, kun näin on päässyt tässä tätä aihepiiriä käsitellessä myös aiemminkin käymään.

Mä just etsin itselleni pitämäni Hitas-puheenvuoron vuodelta 2021 sellaisessa Hitas-järjestelmän uudistamistyön alkuseminaarissa, jossa muistelisin, että valtuutettu Rantanen myös oli läsnä, jossa totesin sekä oman että Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta, että pidämme tervetulleena, että Hitas-järjestelmän ongelmia lähdettäisiin korjaamaan. Olen puhunut kohdentamisen ongelmasta. Olen puhunut Hitas-asuntojen edelleenvuokrauksen ja käytön sijoitusasuntoina ongelmasta ja olen pitänyt ongelmallisena sitä, että on ollut aiemmin mahdollisuus omistaa useampi kuin yksi Hitas-asunto. Nämä olen aina tuonut järjestelmällisesti esiin. Ja minulle on aivan sama, että puhutaanko tulevaisuudessa tässä kaupungin hintasäännellyssä omistusasumismallissa, jota tulemme tekemään, puhummeko siitä Hitaksena vai jollain toisella nimellä, mutta me kaikki tiedämme, että tämän järjestelmän pohjana toimii se Hitas-järjestelmä, jota vähätelläkseen puolet tästä salista on käyttänyt merkittävää poliittista mandaattia, mutta se on se, mitä me tulemme jatkossa tekemään.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Valtuutettu Rantanen antoi todennäköisesti tarkoituksella täysin väärän ja valheellisen kuvan Vasemmistoliiton kannoista Hitasiin.

Lainaan viisi ja puoli vuotta sitten Helsingin Sanomiin kirjoittamaani, kun Rantanen väitti, että Vasemmistoliitto ei ole koskaan kritisoinut asiaa. Viisi ja puoli vuotta sitten Helsingin Sanomissa: ”Hitas-järjestelmässä on omat ongelmansa. Se on tarkoitettu perheiden omaan asumiseen, ei bisneksen tekoon. Valitettavasti jotkut ovat käyttäneet hyväkseen tätä järjestelmää, haalineet asuntoja vuokrattavaksi eteenpäin. Tämä ei ole laitonta, mutta se on ehdottomasti Hitas-järjestelmän ideaa vastaan. Keinottelumahdollisuudet onkin tukittava.” Tässä salissa olen moneen kertaan esittänyt vain yksi omistus, ei oikeutta vuokrata kuin perustellusta syystä eteenpäin ja myöskin vanhassa järjestelmässä sitä, että asunnot olisi myyty ATT:n kautta. Olen tuonut 20 vuotta näitä ongelmia täällä ilmi, ja nyt täällä väitetään, että Vasemmistoliitto tai demarit eivät olisi nostaneet mitään Hitasin ongelmia esille. Se on täysin paikkaansa pitämätön väitä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos, että Vasemmistoliiton edustajat täällä kertovat, millä tapaa järjestelmää pitäisi korjata. Se ainut ongelma vaan on se, että nämä ratkaisut eivät sitä järjestelmää korjaisi, vaan sen valuviat olisi edelleenkin ja se ohjaisi veronmaksajien rahoja hyvätuloisille, joten valitettavasti näilläkään muutoksilla sitä läpimätää järjestelmää ei saada korjattua. Muuten hyvä.

Kiitos.

Enhän mä sanonut, etteikö Vasemmistoliitto tai sosiaalidemokraatit olisi arvostelleet Hitas-järjestelmää missään vaiheessa millään lailla. Yritin vain sanoa sen, että tässä aloituspuheenvuorossakin mielestäni vähättelit sitä ongelmaa, jossa nyt olemme.

Olemme yrittäneet tilkitä Hitas-järjestelmässä olevia ongelmia moneen kertaan, mutta nyt olemme havainneet, että se ei ole onnistunut, ja tämän takia olemme yhdessä päättäneet, että Hitas korvataan muilla välimalleilla. Sen takia se Hitasin raivaaminen tähän ikään kuin ratkaisuksi uudestaan ei ole se linja, millä mun mielestä Vasemmistoliittokaan on ollut siinä vaiheessa, kun tehtiin tätä asumisen ja maankäytön ohjelmaa...

Tack ska du ha, värderade ordförande.

Halusin vastata valtuutettu Rantaselle, että ongelmahan nimenomaan on se, että me emme ole korjanneet sitä järjestelmää. Me emme ole tilkinneet niitä valuvikoja, vaan me olemme katsoneet läpi sormien aivan liian pitkään niitä ongelmia, jotka se järjestelmä itsessään piti sisällään.

Itse asiassa me olemme johdonmukaisesti tuoneet kritiikkiä sitä järjestelmää kohtaan esille, mutta sen järjestelmän perusidea, eli se, että tuotamme hintasäänneltyä omistusasumista, jossa kustannukset perustuvat rakentamisen kustannukseen eikä markkinahintaan, on aivan sama kuin mitä esitetään tässä Kivekkään aloitevastauksessakin ja mitä olemme esittäneet AM-ohjelmassa vastauksena kaupunkiuudistusalueiden omistusasumisen rakentamiselle. Siinä mielessä on minusta turha jeesustella siitä, että nämä systeemit olisivat niin merkittävästi toisistaan eroavia.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Hitas-järjestelmää ei ole oikealta laidalta haluttu edes yrittää korjata juuri sen vuoksi, että sitä voidaan kritisoida niiden ongelmien, joita vasemmisto on halunnut korjata ja joita vihreät olivat vielä jossain vaiheessa mukana korjaamassa ennen kuin hyppäsivät osittain kokoomuksen Hitas-vaunuihin. Nyt täällä Tuomas Rantanen sanoo, että olemme korjanneet järjestelmää. Ongelma on se, että me emme ole korjanneet järjestelmää, ja niin kuin Otso Kivekäs aloitteessaankin tuo ilmi tai niin kuin valtuutettu Pulkkinen toi puheenvuorossa ilmi, me tarvitaan jatkossakin Helsingissä kohtuuhintaista omistusasumista tavallisille helsinkiläisille työssä käyville ihmisille. Siitä on kysymys, ja me yritetään hakea koko ajan niitä ratkaisuja, joita vastaan sitten Otto Meri ja muutamat muut koko ajan neliraajajarruttaa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Hitas-asunnot, niitä voisi jo nyt ihan heti korjata niin, että ainoastaan sen voi ostaa, jos aikoo itse perheineen asua siinä, ja sitten siihen voi hakea esimerkiksi kahden tai neljän vuoden perustellun syyn tai oikeuden vuokrata ulos. Näin toimii muun muassa valtion työsuhdeasuntojärjestelmä, ja se on toiminut niin vuosikaudet ja ihan... Ristoa naurattaa, koska hän on varmasti armeija-aikanaan törmännyt tähän, mutta joka tapauksessa se toimii. Tämä vuokraaminen. Silloin kun niitä oli 4–5 asuntoa kerrallaan jollakin ja niitä vuokrattiin ulos, niin se ei todella ollut se tarkoitus.

Mutta sitten meillä on tällä hetkellä sekä ATT:n että Hekan kerrostaloja tyhjinä, näitä uusia taloja ja myöskin vanhoja vähän huonokuntoisia. Mikä on se ongelma, miksi niitä ei saa vuokrattua ulos? Koska kun kaikki haluaa kohtuuhintaisia asuntoja, niin markkinat hoitaa kohtuuhintaisia asuntoja. Jos niitä rakennetaan liikaa, niitä ei voi myydä muuta kuin sillä hinnalla ulos tai vuokrata, johon ihmisillä on kustannusmahdollisuus.

Näiden asuntotukien poistaminen, mitä täällä nyt on kritisoitu, niin onhan se hirveän ikävää, kun esimerkiksi ammattiliittojen omistamat kerrostalojutut ja investorien omistamat kerrostalokokoelmat joutuu itse ihan taistelemaan niistä ihmisistä, joilla on varaa asua heidän asunnossa, ja muut veronmaksajat ei tarvitse välttämättä sitten maksaa niiden muidenkin asumista.

Tämä tukiin perustuva hinnan muodostus ei voi olla kestävää. Siis asunnot on just tasan sen edullisia kuin ihmisillä on varaa maksaa, mikäli se markkina toimii kunnolla. Nämä avustukset osaltaan estää sen markkinan kunnolla toimimista.

Mun mielestä tämä valtuutettu Kivekkään esitys tästä omistusasuntojen rakentamisesta on loistava, mutta sitä ei saisi kohdistaa pelkästään näihin kaupunkikehitysalueisiin, vaan sitä samaa pitäisi täydennysrakentamisena toteuttaa joka puolella kaupunkia. Vanhoille vuokratonttialueille esimerkiksi voitaisiin joitain tontteja myydä omistustaloille asunto-osakeyhtiöille, jotka sijaitsevat vuokratonteilla. Tämä parantaisi peruskorjattavien remonttilainan saamista. Koska nythän ongelma on se, että näiden vanhoja 50-luvulla, 60luvulla syntyneiden lähiöiden peruskorjaaminen ja energiatehokkuuskorjaukset on todella kalliita, koska nämä asuntoyhtiöt ei saa lainaa. Mutta jos se tontti olisi niiden oma, ne saisi sen lainan, koska silloin se vakuusarvo on aivan toinen. Toinen vaihtoehto on se, että myytäisiin tontit sen vuoksi, että sillä rahalla kunnostettaisiin koko sen asuinalueen yleistä ilmettä ja korjattaisiin yhteisiä rakennelmia siellä.

Tässä on kyllä tässä omistusasumisen vaikeudessa sekin, että kun tässä korkovähennysoikeudethan poistettiin omasta kodista, kun taas sijoittajia varten kehitettiin sekä pääoman että korkojen vähentämisen verovähennysten mahdollistava korkojärjestelmä, lainoitusjärjestelmä, jolloin sille tasearvolle saatiin lisää arvoa ja kaikki sijoitusasuntolainoitukset ja pääomat saatiin vähentää veroissa. Eli kaikki tämä tämmöinen sählääminen ja pelaaminen tällä nostaa tämän asumisen hintaa ja jättää näitä tyhjiä asuntoja, koska vastikkeet on nousseet näissä lainotetuissa taloissa niin korkeaksi, että nämä, jotka on ostaneet kuitenkin asunnon sieltä tai asuvat vuokralla, joutuvat maksamaan hurjia kuluja myöskin niistä tyhjistä asunnoista, jotka ei mene kaupaksi, kun ne on ylilainotettuja.

Kiitos ja pidetään peukkuja, että saadaan joku tolkku tähän.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitän valtuutettu Karhuvaaraa hyvästä puheenvuorosta.

Miksi meillä on tyhjiä Heka-asuntoja, meillä on tyhjiä Hitas-asuntoja, meillä on tyhjiä vapaarahoitteisia omistusasuntoja, meillä on tyhjiä kaikkea? Koska ne ovat liian kalliita, ihmisillä ei ole niihin varaa. Se on taustalla oleva ongelma, ja rakentajat eivät halua myydä tai vuokrata halvemmalla kuin millä saavat omat kustannuksensa pois, toivovat hintojen nousevan.

Perustellusti voi sanoa, että maan hallituksen rakentama erillislama on taustalla siinä, että työssä käyvilläkään ei ole varaa asuntoihin, mutta me emme sitä tässä salissa ratkaise. Täällä me voimme yrittää hakea keinoja, jotta asunnot voisivat olla halvempia rakentaa, jolloin niiden ei tarvitsisi olla niin kalliita, jolloin ihmisillä olisi niihin paremmin varaa. Tämä on tarkalleen sama kysymys riippumatta siitä, puhutaanko Hitas- vai vapaarahoitteisista asunnoista.

Kiitos, puheenjohtaja.

Täällä puhuttiin Hekan asunnoista ja sitten puhuttiin myöskin tyhjistä asunnoista. En malta olla mainitsematta, että täälläkin käsittelyyn tulevassa arviointikertomuksessa on arvioitu sitä, miten Hekalla nämä tyhjät asunnot vaikuttavat näihin asumiskustannuksiin. On tosiaan keskimääräiset 24 miljoonaa euroa nyt vuosittain, kun on nykyään noussut tämä tyhjien asuntojen määrä noin 1 300–1 600 asuntoon kuukausittain, mikä on hurja nousu. Esimerkiksi tässä arviossa on käynyt ilmi, että esimerkiksi isot kolmiot, tällä hetkellä kiristyneiden asumistuen, toimeentulotuen normien takia ja pienten kotitalouksien vähentyneiden tulojen takia ihmisillä ei ole varaa niitä vuokrata. Eli esimerkiksi tämä tukipolitiikka aiheuttaa meillä nyt Hekan vuokran nousua, kun leikataan asumistuesta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ehkä vielä toistan, vaikka tuntuu vähän turhalta. Suosittelen tutustumaan tuohon Hitas ja säännelty omistusasuminen Helsingissä -raporttiin, jonka on taloustieteilijätyöryhmä laatinut, joka on 57 sivua pitkä ja jonka johtopäätöksissä todetaan, että Helsingin kaupungilla olisi paremmat mahdollisuudet edesauttaa lähes kaikkia asuntopolitiikan tavoitteita käyttämällä Hitas-kohteille kaavoitetut tontit sääntelemättömien omistusasuntojen rakentamiseen. Koska jos on niin, että se Hitas-hinta on alempi kuin markkinahinta, me arvotaan käytännössä suoraan rahallista tukea määrätylle joukolle, joka on yleensä sellaista joukkoa, joka ei tukea tarvitse. Ja taas jos Hitas-hinnat on samat kuin markkinahinnat, Hitaksesta ei ole mitään hyötyä. Sitten näillä tässä aloitteessakin mainituilla lähiöillä, niin nyt kun katson, sekä tämä Helsingin Syysvilja, joka sijaitsee Maunulassa, joka on lähiö, jonka tunnen hyvin, sekä tämä Joutsenpuisto, joka sijaitsee Tapanilassa, joka on ehkä myös jonkinlainen lähiö. Näissä kun katson velattomia kauppahintoja ja velatonta neliöhintaa, niin se on kaikissa se noin 4 000 euroa, kuten valtuutettu Kivekäs tässä hyvin totesi. Eli kun käytännössä omakustannushintaan myydään, niin se on tuo 4 000 euroa, ja nämä kaksi yhtiötä on sellaisia, että molemmissa on yksi asunto myyty. Molemmissa on sata myymättä. Eli me ollaan kokeiltu jo tätä, ja nythän meillä on hyvä evidenssi, että ne asunnot eivät mene kaupaksi.

No, sittenhän vaihtoehto tietenkin olisi, koska tämä ei ole markkinahinta tietenkään se rakentamiskustannus, vaan niin kuin tuotiin esille, että se markkinahinta voi olla alle sen 4 000 euroa. Miten sitten, jos kaupunki rakentaa kuitenkin... Tosiasiallinen kustannus on yli 4 000 euroa neliö. Kaupunki sitten tappiolla alkaisi myymään niitä omia asuntojaan. Sekään ei oikein kuulosta kovin järkevältä verovarojen käytöltä.

Siitä olen samaa mieltä, että tavoite kustannusten hillitsemisestä on hyvä, mutta käytännössä meillä on rajallisesti siihen valtaan. Kaikki ne keinot, mitä nyt on esitetty, Hitakset ja Puolihitakset, maksaa meille paljon ja ne kohdistaa tukea henkilöille, jotka sitä eivät edelleenkään tarvitse.

Kiitos, puheenjohtaja.

Viitaten valtuutettu Meren puheenvuoron alkuosaan, jossa sinänsä hänen viittaamansa taloustieteellinen raportti on valaiseva ja kiinnostava, mutta suosittelen valtuutettu Merta tutustumaan käsiteltävänä olevan valtuustoaloitteen vastaukseen, koska sen lukemalla ilmenee, miten tämä raportti ei kuitenkaan millään tavoin vastaa siihen kysymykseen, jota me käsittelemme nyt. Eli siihen, että tehtiin niitä asuntoja sitten vapaarahoitteisina tai Hitasina, jos ne ovat liian kalliita, ne joko eivät rakennut tai jäävät myymättä. Tämä on se ongelma, jota nähdäkseni nyt olisi tarkoituksenmukaista ratkaista, eikä jonkinlainen ideologinen kiista siitä, kuka sanoi milloin, mitä ja miksi.

Puheenjohtaja.

Valtuustoveri Merelle vielä pitää sanoa se, että me tarvitaan nimenomaan sitä kaupungin tuotantoa niihin kohteisiin, mihin grynderit tai rakennuttajat, yksityiset eivät halua mennä siinä vaiheessa, kun sieltä ei saa heidän odottamiaan voittoja. Julkinen toimija tai yleishyödyllinen toimija, sen kannattaa tehdä niitä omistusasuntoja omakustannehinnallakin, koska se tuottaa alueelle sosiaalista monimuotoisuutta ja tarjoaa nimenomaan kohtuuhintaisia uusia omistusasuntoja niitä tarvitseville perheille. Me ei voida luottaa markkinoihin semmoisessa tilanteessa, missä tämä markkina ei tarjoa yksinkertaisesti sellaisia voiton kannusteita, jonka perusteella markkinatoimijat tekevät. Me voidaan miettiä, millä nimillä me niitä kutsutaan, mutta juuri tämän julkisen omakustanneperiaatteeseen perustuvan tuotannon toteuttaminen näillä alueilla on perusteltua, ja se saattaa sitten kannustaa myös näitä yksityisiä toimijoita myöhemmin tulemaan perässä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tuo oli aika hyvä huomio, nimenomaan nämä alueet, mistä on vaikea myydä muutenkin. Siinä pitää kyllä huomioida se, että sinne ei sitten oikeasti synny vuokra-asuntoja tai sosiaalisesti tuotettua vuokra-asumista prosentuaalisesti liian paljon, jolloin se sieltä ne vähemmistöön jäävät omistusasuntoihmiset pistää muuttamaan muualle. Niistäkin meillä on nyt jo kokemusta, joten siinä pitäisi olla aika varovainen. Olisiko mitään mahdollisuutta tehdä niin, että kaupungin todella rakentaa tai rakennuttaa, mutta niin että ne myytäisiin kuitenkin yksityisiksi asunnoiksi. Silloin se ei kasaisi sinne tietyllä tavalla alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavaa asukasrakennetta.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Yksi Helsingin suurimpia ongelmia on liian korkeat asumiskustannukset, asui sitten vuokralla, asui sitten asumisoikeusasunnossa tai omistusasunnossa. Jos meillä menisi pienempi osa käteen jäävistä tuloista asumiseen, sekä kansantalous että varsinkin Helsingin talous ja työllisyys olisi paremmalla mallilla. Sen vuoksihan me näitä asioita pohdimme. Ei sen vuoksi, että grynderit saisivat mahdollisimman suurta voittoa, vaan sen vuoksi, että ihmisillä jäisi enemmän asumisen jälkeen käteen varoja. Tämän luulisi kiinnostavan myös kokoomusta. Sen, että työssä käyvillä ihmisillä olisi enemmän varaa käyttää asumisen jälkeen elämiseen varoja.

Hitas-keskustelu, jota tässäkin on käyty, on sillä lailla paradoksaalinen, että yhtä aikaa puhutaan siitä, miten arvotaan lottovoittoja ja samaan aikaan kauhistellaan sitä, kun Hitas-asuntoja on tyhjänä. Nyt pitäisi päättää edes, että kumpi on asian laita. Tässä varjonyrkkeillään sellaisella Hitasilla, jota ei ole enää vuosikymmeniin ollut.

Hitasissa on omat ongelmansa. Hitasin pitäisi olla tavallisten helsinkiläisten erilaisista taustoista tulevien ihmisten mahdollisuus omistusasumiseen omalle perheelle. Ongelma on se, että jotkut käyttävät järjestelmää hyväksi, ostavat sijoitusmielessä Hitas-asuntoja ja vuokraavat niitä eteenpäin. Se on väärin. Mutta se ei muuta sitä, että on parempi, että me rakennamme asuntoja omakustannehintaan niin, että ihmisille jää enemmän käteen varoja kuin se, että rakennamme asuntoja niin, että rakennuttajalle jää enemmän varoja käteen.

Olen lukenut tämän valtuutettu Meren mainitseman raportin useampaan kertaan, ja se sisältää perustavanlaatuisen väärinkäsityksen. Se lähtee siitä, että kuinka paljon kaupunki olisi teoreettisesti voinut saada tuloja, jos olisi rakentanut kovan rahan asuntoja Hitas-tonteille ja myynyt sen aikaiseen kovan rahan hintaan. Me saimme selvityksen, jonka varmasti kaupunginhallituksen jäsen Otto Merikin luki tämän vastauksen yhteydessä. Tämä ei ole edes laillisesti mahdollista, jota tässä esitetään, että kaupunki ryhtyisi kovan rahan asuntojen rakentamiseksi markkinoille. Sitähän siinä esitetään. Siitä tämä laskelma tulee. Se on perustavanlaatuinen virhekäsitys, että miten kaupunki toimii. Kaupungin tehtävä on pyrkiä saamaan kohtuuhintaista asumista kaupunkilaisille. Tämä olisi hyvä myös siinä mielessä, että mitä enemmän meillä on kohtuuhintaista asumista, sitä vähemmän meillä on esimerkiksi asumistukikuluja, joka on myöskin hyvä asia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Me emme ole vasemmistossa kiinnittyneet Hitasiin. On ihan sama, mikä on mallin nimi. Me haluamme huolehtia siitä, että on mahdollisuutta asua niilläkin, jotka haluavat asua omistusasumisessa, tässä kaupungissa työssä käyvillä keskituloisilla ihmisillä. Sen vuoksi me olemme olleet kehittämässä sitä, että rakentaisimme lisää asumisoikeusasuntoja. Tältä hallitus vei pohjan kokonaan viemällä pois mahdollisuuden korkotukilainoilla rakentaa asumisoikeusasuntoja.

Me olemme kehittäneet Vuokralta omaksi -mallia, jossa pienituloinenkin voisi vuokran kautta saada itselleen omistusasunnon. Tähän emme ole saaneet hallitukselta tukea, joka tarkoittaisi, että pitäisi saada lyhyitä korkotukilainoja ilman tulorajoja. Niin kauan kuin me emme löydä muita ratkaisuja, niin aivan kuten Otto Meri Daniel Sazonovin esityksellä on todennut tässä vastauksessa, niin kauan me pidetään kiinni Hitas-järjestelmästä, mutta siinäkin vaiheessa meidän mielestä pitää korjata näitä Hitas-järjestelmän ongelmia.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Hienoa kuulla, että apulaispormestari Arhinmäki on huolissaan siitä, että kaupungin asukkaille jäisi enemmän varoja käytettäväksi. Tässä on yksi vaihtoehto tietysti se, että kun näitä tontteja myydään kovan rahan rakentamiseen ja käytetään ne esimerkiksi verojen alentamiseen, joka mahdollistaa ihmisten käytettävissä olevan kassan parantamisen.

Itse näen tässä tuetussa asumisessa paljon ongelmia. Erityisesti sen, että se ei vastaa niihin ongelmiin, mitä sillä yritetään korjata. Mä itse näen, että olisi erittäin tärkeää, että esimerkiksi kaupungilla töissä olevat opettajat, lastentarhanopettajat tai sairaanhoitajat pystyisivät ostamaan näitä asuntoja. Mutta tässä on nyt useammassa puheenvuorossa jo sanottu, että jo se omakustannehinta on liian kova hinta, ja siihen ei esimerkiksi yksin asuva opettaja, sairaanhoitaja tai lastentarhanopettaja pankista saa lainaa, jos tämmöisiä meinaa hankkia. Jolloin nämä ongelmat eivät vain korjaannu sillä asialla, vaikka näitä järjestelmiä kuinka kehitetään. Se on tässä se iso ongelma taustalla.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tokihan se fundamenttiongelma meidän asuntopolitiikassa, joka on kaikista suurin ongelma, on se, että omistusasuntotontteja ei ensisijaisesti luovuteta myymällä, vaan vuokraamalla. Toivottavasti seuraavan AM-ohjelman yhteydessä tämä katastrofaalinen virhetilanne nyt sitten korjataan. Mutta se päähuomio nyt viimeisenä tässä vastauspuheenvuorossa tähän valtuutettu Arhinmäen puheenvuoroon, jossa toistuu se valitettavan yleinen harhaluulo ja väärinymmärrys, että ne piilotetut ja nyt läpinäkymättömät kustannukset, joita meille tämän ”kohtuuhintaisen” asuntotuotannon seurauksena aiheutuu, niin ne ei ole meillä tiedossa, ne ei ole näkyvissä. Asumistukimenot totta kai me näemme, mutta se argumentti, että rakennetaan lisää kohtuuhintaisuutta, jotta saadaan asumistukimenoja vähennettyä, se on aivan absurdi ja täysin kestämätön ja osoittaa sen ymmärryksen puutteen siitä, että ne on myös kustannuksia, joita meille aiheutuu saamatta jääneistä tuloista.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Näiden valtuutettu Meren ja Rauramon puheenvuorojen jälkeen voidaan todeta, että ainakaan kokoomus ei ole huolestunut kaupungin taloudesta, jos ajatus on se, että veroja voidaan alentaa pysyvästi tilapäisillä myyntituloilla. Tontti voidaan myydä kerran, siitä saadaan kerran myyntitulot, mutta veron alennukset oli kuitenkin tarkoitus olla pysyviä. Sen sijaan siitä, että me vuokrataan tontteja, joita voitaisiin vuokrata alemmalla hinnalla, kuten me olemme esittäneet, tuotto-odotuksella, niin se mahdollistaa sen, että meille tulee tasaisesti tuloja.

Se, että nimenomaan Helsinki omistaa noin kaksi kolmasosaa tonttimaasta, on juuri se, millä me olemme pystyneet Euroopan ja maailman laajuisesti onnistunutta ja vähän segregaatiota aiheuttanutta asuntopolitiikkaa tekemään, jota kiitellään kaikkialla Euroopassa ja maailmassa. Ainoa, joka sitä ei kiittele, on osa kokoomuslaisista Helsingissä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tapanila mainittiin. Olen siellä 32 vuotta pyöreästi asunut, ja siellähän on tilanne se, että siinä aseman vieressä erinomaisella paikalla on parisataa tyhjää asuntoa ja tilanne on todella heikko ja huono. Silloin jos me haaveillaan jostain Malmin lentokentän rakentamisesta, niin ne haaveet kannattaa unohtaa. Siellä on semmoinen maaperä, että sinne ei kohtuukustannuksin saada asuntoja, elikkä niitä ei saada sitten kaupaksi siellä millään.

Hitasissahan on selkeä sääntö, että yksi Hitas per henkilö ja siinä Hitasissa pitää asua. Eri asuinalueissa pitää olla sekaisin tuettua ja omistusasuntoa ja vuokra-asuntoa, että vältetään tämä segregaatiokehitys. Semmoinen on kaikista paras alue, missä on kaikenlaista kansaa, jotka hyvin harmoniassa ja yhteistyössä toistensa kanssa toimii.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Keskustelu on ollut hyvin värikästä tässäkin asiakohdassa. Kun ajatellaan, että kello on nyt minuuttia vaille 11, ainakin minun kello, niin haluan nyt tässä kiittää tästä elävästä keskustelusta, myös koko tästä illasta ja siitä, että me ollaan täällä puhuttu. Minun on hiukan tullut ikävä välillä valtuutettu Jalovaaraa ja sitä, että hän olisi ehkä ohjannut sitä keskustelua kohti sinne niitä oikeita raiteita. Nyt kello näyttää olevankin minun kello ainakin 23, niin haluan todella omasta puolestani kiittää tämän keskustelun läpiviennistä ja siitä, että tämä on ollut todella polveilevaa ja eläväistä muun muassa silloin, kun Kuusisaarenbaanasta keskusteltiin ja puhuttiin Hämeentiestä. Joka tapauksessa kiitoksia. Haluan vielä sanoa valtuutettu Arhinmäelle, että kello on jo 23, nyt ei enää tarvita.

Kiitos, puheenjohtaja.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Olemme tänään käsitelleet hyvinvoinnin edistämistä, joka on aivan keskeinen asia helsinkiläisten hyvinvoinnin kannalta, ja nyt keskustelemme asuntopolitiikasta, joka on yksi keskeisimpiä asioita helsinkiläisten toimeentulon kannalta.

Pidän erikoisena sitä, että tänne valtuustoon on uinut jostain sellainen ajatus joillain, että täällä ei pitäisi keskustella näistä todella isoista helsinkiläisten elämää koskettavista asioista. Valtuuston kokoukset kestävät sen, minkä kestävät. Esimerkiksi tämä keskustelu asuntopolitiikasta on mitä tärkein. Mielellään kävisin tämän jonkun kerran myös siihen aikaan, kun osa ei pakkaile tavaroita.

Tällainen ajattelu, että täällä jotkut pitää jotain venytyspuheenvuoroa, ja toiset on sitä mieltä, että täällä ei pitäisi keskustella ollenkaan. Täällä puhutaan juuri niistä asioista, jotka ovat tärkeitä helsinkiläisille, ja pitää puhua, otti sitten lyhyen aikaa tai pitkän aikaa.

Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirja on yleiskielinen litteraatti kaupunginvaltuuston kokouksessa käydystä keskustelusta. Keskustelupöytäkirja on litteroitu videoidusta kaupunginvaltuuston kokoustallenteesta.

Keskustelupöytäkirjaan ei litteroida kaupunginvaltuuston puheenjohtajan puheenvuoroja. Kaupunginvaltuuston pöytäkirja löytyy Helsingin kaupungin verkkosivuilta paatokset.hel.fi. Diskussionsprotokollet över Helsingfors stadsfullmäktiges sammanträde är en allmänspråklig transkription av diskussionen som förts vid sammanträdet. Diskussionsprotokollet har transkriberats ur videoinspelningen av stadsfullmäktiges sammanträde.

Stadsfullmäktiges ordförandes anföranden transkriberas inte i diskussionsprotokollet. Stadsfullmäktiges protokoll finns på Helsingfors stads webbplats paatokset.hel.fi/sv.