Pitäjänmäen Patterimäen itäosan asemakaavan muutos (nro 12993) (sis. liikennesuunnitelman)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tällä kaavalla on tosiaan pitkä historia.

Ensimmäinen kaava tähän kohtaan tehtiin joskus toistakymmentä vuotta sitten ja kaatui hallinto-oikeudessa osittain vieressä olevaan maalitehtaaseen, joka nyttemmin on lähdössä. Sitten tämän kaavan edeltäjän pari vuotta sitten olin itse palauttamassa kaupunkiympäristölautakunnassa. Esitin sen palauttamista, jotta siitä poistetaan metsään tulevat kolme pistetaloa. Palautus meni läpi, ja saimme uudelleen lautakuntaan tämän kaavan, jossa oli ne pistetalot poistettu ja lisäksi ei tarvitse hakea poikkeuslupaa liito-oravan ydinalueeseen tai muutenkaan liito-oraviin liittyen. Tältä pohjalta hyväksyimme kaavan kaupunkiympäristölautakunnassa, ja me olemme täällä siitä tänään päättämässä.

Laajemmin katsoen tässä on kyse Pitäjänmäen koko alueen muutoksesta, jossa hyvälle paikalle rautatieasemien viereen, jossa kulkee myös ratikka, halutaan ymmärrettävästi asuntoja, kun niitä tarvitaan. Jonnekin pitää rakentaa, niin tässä ympäristössä on hyvä paikka. Suurin osa alueesta on kuitenkin edelleenkin merkittynä yrityskäyttöön toimitila-alueeksi Pitäjänmäen teollisuusalue.

Teenkin ponnen. Meillähän on osayleiskaava sinne tulossa valtuustostrategiassa. Esitän selvitettävän mahdollisuutta kiirehtiä sitä, että päästään asuntoja rakentamaan myös teollisuusalueen puolelle, eikä vain tähän.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Tämä Patterimäen metsä on osa Helsingin hienoja metsäalueita, ja osa siitä on luonnonsuojelualuettakin. Tällä laajemmalla alueella viihtyy liito-orava, ja metsästä löytyy paljon muitakin runsaasta luonnon monimuotoisuudesta kertovia indikaattorilajeja myös tämän kaavan alueelta. Koska me eletään ympäristökriisien aikaa, on tällaisten metsäalueiden säästäminen erityisen tärkeää. Vaikka samaan aikaan me tarvitaan asuntoja hyvien, kestävien kulkuyhteyksien ääreen, on tosi tärkeää tunnistaa ne kohdat, joissa luontoarvojen vaaliminen on myös tärkeää. Tämä on yksi niistä kohdista. Kaava-alueen vieressä on, kuten täälläkin on jo mainittu, tämä Pitäjämäen teollisuusalue, jonka kaavoittaminen tulee meille tarkasteluun. On irvokasta kaataa metsä, kun kivenheiton päässä on tällainen vajaakäyttöinen alue. Mä olenkin tehnyt tuonne järjestelmään palautuksen, joka kuuluu näin:

Alue on yhteydessä Pajamäen laajempaa metsäkokonaisuuteen, joka käsittää muun muassa arvokasta kallio- ja kangasmetsää sekä Patterimäen luonnonsuojelualueen. Se kuuluu myös Helsingin ydinmetsäalueisiin, joiden tarkoituksena on varmistaa, etteivät metsäalueet kutistu pelkiksi suojavyöhykkeiksi. Alueella on luontokartoituksessa löydetty keskeisiä luontoarvoja niin luontotyyppien kuin lajiston suhteen. Metsien rakennepiirteet, lahopuutilanne, kääväkäs- ja sammallajistoon kuuluvat useat vanhan metsän indikaattorilajit ja direktiivilajin liito-oravan havainnot vain sadan metrin päässä kaavasta puoltavat sitä, ettei alueelle tule rakentaa kaavaesityksen laajuuden mukaisesti. Tilapäisesti tyhjänäkin oleva liito-oravan levähdyspaikka on lain suojaama. Näillä perusteilla kaava palautetaan valmisteluun niin, että siitä poistetaan AK 46172 ja AK 46171:n pohjoisosan kaksi rakennuskokoisuutta. Mä toivon tälle palautukselle kannatusta.

Kuten eräs luontokartoittaja sanoi, jos säästämme liito-orava-alueen, orava voi palata sille. Jos rakennamme alueelle, varmistamme kuitenkin, ettei se ainakaan palaa. Sama koskee alueen muita luontoarvoja.

Kiitos, puheenjohtaja.

En missään nimessä kannata palautusta.

Tämä hanke on jo palautettu kerran ja tätä on suunniteltu uudelleen niin, että sitä rakennuspinta-alaa siinä on vähennetty. Sen myötä tämä metsäalue, suurempi osa siitä, tulee säilymään. Tästä on tullut vastaukset, oliko se ELYkeskukselta, niin että ei ole tarvetta enää tätä metsää liito-oravien vuoksi säilyttää. Joten nyt musta olisi tärkeää, että tässä voidaan mennä eteenpäin. Tässä edellinen puhujakin mainitsi sen, että tässä vieressä on juna-asema, vieressä on juuri rakennettu uusi raitiotie. Raitioyhteydet on mainioita. Tuntuu jotenkin omituisille, että me investoimme valtavasti resursseja näiden uusien raitioteiden tekemiseen ja sen jälkeen, kun ne on suunniteltu ja rakennettu ja ei ehkä vielä kuitenkaan maksettu, niin sen jälkeen me päätetäänkin, että ei me itse asiassa halutakaan rakentaa niiden varrelle. Olisi älyllisesti rehellistä, että silloin kun näitä raitioteitä kuitenkin suunnitellaan, niin yritetään pysyttäytyä näissä rakentamisratkaisuissa ainakin niin hyvin kuin on mahdollista. Kaupunkiympäristölautakunnassahan me tehtiin ja hyväksyttiin yksimielisesti tässä vastaesitys, jossa edellytettiin, että kun tämä hanke ja tämä kaava menee eteenpäin, kiinnitetään erityistä huomiota luontoarvojen säilymiseen. Siinä todellakin tulee säilymään aika paljonkin sitä metsää, ja se on hienoa aluetta, mutta uskon, että senkin jälkeen, vaikka tämä rakennushanke nyt menee eteenpäin, niin ihan hyvin voidaan kuitenkin säilyttää niitä siinä nytkin tällä hetkellä olevia luontoarvoja.

Joten toivon, että me ei aleta nyt ihan joka paikasta nakertamaan niitä rakennushankkeita, mitä ollaan jo suunniteltu eteenpäin vietäväksi, varsinkin kun on mahdollista säilyttää myöskin luontoarvot.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Suomalainen nosti esiin tätä kysymystä, miten raideyhteydet ja asuntorakentaminen kytkeytyvät yhteen.

Korostaisin kuitenkin, että se kytkös on niin päin, että helsinkiläiset tarvitsevat asuntoja ja koska heidän pitää myös liikkua, niin rakennamme heille myös liikenneväyliä kuten raitioteitä. Juuri myös tämän asumisen tarpeen takia olenkin tehnyt äsken mainitsemani ponnen, jolle toivon luonnollisesti myös valtuutettu Suomalaisen tukea.

Kiitos, puheenjohtaja.

Sinänsä arvostamani valtuutettu Kivekäs on täysin oikeassa, mutta kyllä tässäkin salissa näitä raideinfrainvestointeja on nimenomaan perusteltu sillä, että kun tulee niin paljon asutusta jonnekin, niin paljon asukkaita, niin he tarvitsevat raiteet. Ja sitten on toisaalta perusteltu myös tiivistä asutusta sillä, että kun kerran tämä rakennetaan tämä kallis infrainvestointi, niin sitten se tarvitsee näitä asukkaita siihen ympärille, jotta se ylipäätään on kannattava. Kruunuvuoren ratikkahan ei ollut kannattava alun perinkään laskennallisesti. No sitten sieltä otettiin pois Vartiosaari. Hyvä oli, että otettiinkin. Kannatin itse sitä, että se säästetään. Asumista vähennettiin siellä Laajasalossa, eli se on entistä vähemmän kannattava, mutta silti se oli pakko tehdä. Kyllähän tämä tietynlainen muna-kanailmiö tässä on olemassa.

On hyvä, että tässä kohtaa, kun tämä palautettiin, kohtuullistettiin sitä asumista, vaikka tämä on hyvän liikenneyhteyden päässä, koska se aikaisempi kaava olisi ollut aivan liikaa. Olisi menetetty hyvin arvokkaita luontoarvoja, ja nyt sitä on kuitenkin pystytty parempaan suuntaan tässä saamaan.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tosiaan kyllä nämä on kana ja muna -ilmiö, että meillä on raiteet ja tehdään raiteita, jotta voidaan rakentaa asuntoja asukkaille ja päinvastoin. En oikein jaksa uskoa, että kumpikaan niistä on välttämättä ensin, mutta tällähän tätä koko ajan ollaan perusteltu sillä, että me rakennetaan tosi kalliita raiteita. Mitä tulee valtuutettu Kivekkään ponteen, niin itse vain pohdin sitä, koska tämähän ei liity tähän asemakaavaan, vaan viereiseen alueeseen. Ymmärtääkseni puheenjohtajakin kyseli, että onko mahdollista ottaa tällaista pontta käsiteltäväksi, jos ei puhuta tästä asiasta, vaan viereisestä asiasta.

Kuten valtuutettu Kaleva itse sanoikin, nimenomaan asuntorakentamisen jälkeen asukkaille tarvitaan myös liikenneyhteyksiä. Tämä on se syyseuraussuhteen logiikka. Totta kai asioita on pakko tarkastella yhdessä. Ei niitä voi tarkastella erillään, että välillä mietitään vain asuntoja ja välillä vain liikehankkeita. Kyllähän ne liittyvät väistämättä toisiinsa.

Olen säätänyt hieman pontta, jota voidaan katsoa, josko se nyt olisi selkeämmin aiheeseen liittyvä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Välillä näissä keskusteluissa tuntuu unohtuvan joskus jopa itseltäni se, että eihän niitä asuntoja tehdä raiteita varten, vaan ne raiteet tehdään asuntoja varten ja ihmisiä varten, liikuttamaan ihmisiä. Niillä on välineellistä arvoa. Se johtaa vähän hassunkuriseen asetelmaan välillä, jos ne raiteet rakennetaan ennen ihmisiä. Se pitäisi olla niin päin, että ensin on ne ihmiset ja sitten niitä liikutellaan, mutta tämä on haastavaa kummin päin edetään. Joka tapauksessa olisi ongelmallista, jos rakennettaisiin asuntoja ja myöhemmin päätettäisiin, että raiteita ei rakennetakaan, mutta ihan yhtä ongelmallista on se, että rakennetaan eka raiteet ja sitten asuntoja ei rakenneta.

Muistan KYMPissä olleeni päättämässä tästä kaavasta, ja hävittiin se palautus. Nyt sitten virkavalmistelussa ilmoitettiin, että siihen alkuperäiseen esitykseen nähden, eli ei siis siihen, mikä kaatui hallinto-oikeudessa, vaan sen pohjalta ja perusteella tehtyyn uuteen verrattuna 10 000 kerrosneliömetriä asumista on vähemmän. Laskennallisesti 250 ihmistä ja jos euroissa laskee, katsoin just vuodelta 2025 rakennusoikeuden arvo Pitäjänmäessä 600–900 euroa per kerrosneliömetri arvio.

Jos vaikka tällä maltillisemmalla 600 eurolla laskisi, niin nyt jo menetämme 6 miljoonaa euroa tässä vähentyneen rakennusoikeuden takia. Se on taas sitten paljon rahaa, kun huomioidaan, että täällä tapellaan budjettineuvotteluissa välillä kymppitonneista, tai ei nyt ehkä niistä, sadoista tuhansista euroista, niin 6 miljoonaa euroa menetettyä rahaa on valtavasti, jota voitaisiin käyttää paljon fiksummin. Eikä se rahakaan, vaan se, että 250 ihmiselle jää nyt koti rakentamatta erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

Mä olen huolestunut tästä jo aikoinaan Stansvikin osalta tai olen erittäin huolestunut, mutta jos se leviää ja laajenee näin muuallekin, me tehdään merkittävää vahinkoa Helsingille näillä päätöksillä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Mä jotenkin toivoisin voivani muistuttaa nyt tai itse asiassa muistutankin kaikkia siitä, että kun näitä liikenneinvestointeja tehdään alueille, joissa on esimerkiksi paljon teollisuutta ja isoja maanteitä, jotka johtaa pohjoiseen tai itään, niin siellä on aika paljon tyhjää tilaa. Siellä on paljon teollisuutta, ja tämä maailma muuttuu. Meidän pitää olla myöskin varustautuneet ja valmistautuneet siihen, että nämä investoinnit, joita liikenteeseen tehdään, nehän on sadan vuoden päähän nähtävä. Ei niitä voi nähdä vaan kahden, kolmen valtuustokauden ajalle.

Tiedetään, miten paljon kaupunki on jo kasvanut siitä alkuperäisestä, niin tuskin se kasvu mihinkään pysähtyy, ja se menee sinne, missä on tyhjää. Se on just sen tien varrelle, mistä nytkin puhutaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kyllä minusta asuntoja pitää rakentaa sellaisiin paikkoihin, missä ihmiset haluavat asua, ja on hyvin tärkeää huomioida se, että kuinka paljon joukkoliikenneyhteydet ja etenkin raiteet itse asiassa lisäävät asuinalueen houkuttelevuutta. Joten sen takia pidän hyvin tärkeänä, että monestakin syystä, mutta ennen kaikkea sen asuinalueen houkuttelevuuden vuoksi, rakennetaan asuntoja juuri hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle ja juuri siksi, että ihmiset voivat näitä hyviä joukkoliikenneyhteyksiä hyödyntää.

Tietenkin on aina niin, että rakentamisen ja lähiluonnon suhde on tasapainottelua aivan kaikissa päätöksissä. Minusta tässä on nyt aikaisemman prosessin, palautuksen, hallinto-oikeuskäsittelyn, kaikki vaiheet huomioiden, aika tasapainoisesti muodostettu tämä uusi kokonaisuus, jossa rakentamisen määrää tosiaan on aivan perustellusti vähennetty alkuperäisestä lähiluonnon vuoksi. Sen takia olen sitä mieltä, että tämän olisi hyvä mennä eteenpäin, sillä me todella tarvitsemme juuri näitä asuntoja näiden hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle.

Toivon, että asia vihdoin etenee.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mä jaan pitkälti edellisen puheenvuoron käyttäjän näkemykset ja myös valtuutettu Suomalaisen käyttämän hyvän puheenvuoron näkemykset.

Pohdin sitä, että on tämä tosiaan palautettu ja sitä on korjattu sitä ehdotusta. Nyt palautuksen tekijä voisi täällä sitten kertoa, että missä määrin tämä korjaus ei sitten ole riittävä. Tähän on jatkuvaa hakemista ja pohtimista. Ollaan kaupungissa, joudutaan joihinkin paikkoihin rakentamaan myöskin. Mä kyllä myöskin kuuntelen aika tarkkaan sen kritiikin koskien keskustelua, mitä käytiin näistä raideyhteyksistä. Niitä aina toivotaan eri paikkoihin ja sitten kun tulee tämä aika, että pitäisi jotain rakentaa, niin sitten kuitenkaan ei sitä haluta. Kyllä meidän täytyy hirveän tarkkaan jatkossa miettiä nämä raideyhteydet, että halutaanko niitä oikeasti sinne alueelle, onko tämän valtuuston enemmistö valmis kannattamaan niitä vai ei. Ymmärrän, että monella alueella myöskin ihmiset ovat huolissaan... Voisiko siellä olla hiljaa siellä oikealla? Toivoisin hiljaisuutta tässä salissa, kun yksi ihminen puhuu. Se olisi tosi hyvä tapa oppia. Ei pysty keskittymään omiin ajatuksiin, jos toinen alkaa puhumaan päälle siinä vieressä.

(Välihuuto.) Joo, kyllä mä noudatan sitä. Toivoisin, että tämä häirintä, mitä tästä vierestä aina tulee, loppuisi.

Eli mä toivoisin, että otetaan huomioon nämä, kun pohditaan jatkossa näitä raideyhteyksiä, että halutaanko niitä oikeasti tehdä sinne. Mä en ole ihan varma siitä, että halutaanko.

Multa pyydettiin tähän kommenttia, niin vastaan siis, että mun mielestä ilman muuta, jos meillä on alue, jossa on monimuotoista metsää, joka on tutkitusti monimuotoista, ja sen vieressä on teollisuusalue, joka on vajaakäytöllä, niin ei ole perusteltua kaavoittaa rakentamista ainakaan tuossa määrin sille alueelle. Mä olen nähnyt, että se on siinä prosessissa parantunut huomattavasti se kaava, mutta valitettavasti ei mielestäni riittävästi.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Jalovaara piti kyllä hyvän puheenvuoron tässä. Olen ihan samaa mieltä, että on syytä jatkossa katsoa hyvin tarkasti, että mihin kannattaa näitä erittäin kalliita raideinfrainvestointeja tehdä vai kannattaako niitä ylipäätään tehdä, koska jos ajatellaan, että niitä vedetään tuonne pitkin metsiä ja sitten ruvetaan näitä metsiä sen jälkeen hakkaamaan ja rakentamaan siitä asuinrakennuksia sinne. Ja sitten kuitenkin siinä vaiheessa, kun sitä pitäisi tehdä, niin ajatellaan, että ei nyt kuitenkaan voida tästä kohtaa, eikä tuosta kohtaa, eikä siitä kohtaa. Tämä muna-kanailmiö saadaan kokonaan poistettua sillä, että ei rakenneta sinne metsään, mutta ei tehdä niitä raiteitakaan. Rakennetaan sinne, missä se on järkevää, missä ei ole näitä luontoarvoja. Puhutaan nyt vaikka tästä Haagan liikenneympyrästä eteenpäin menevästä ratikkaosuudesta, tämä niin sanottu pikaratikka, jonka edestä nyt sitten näitä hienoja luontoarvoja Riistavuoren metsässä ollaan kaatamassa. Taikka Viimaratikka, josta on samalla tavalla tulossa. Kyllä näitä täytyisi ajatella kokonaisharkinnan kautta uudestaan.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tätä Pitäjänmäen kaavaa on tosiaan käsitelty usean otteeseen kaupunkiympäristölautakunnassa, ja kuten täällä mainittiin, ensimmäisessä käsittelyssä rakentamistahan oli suunniteltu merkittävästi laajemmalle alueelle. Monihan meistä täältä valtuustosta myös kävi niinä aikoina kaavakävelyillä siellä asukasaktiivien vieraina ja tutustuimme näihin Patterimäen metsäalueisiin sekä paikkoihin, joissa on myös tavattu liito-oravia. Kuten valtuutettu Kivekäs totesi, niin hänen aloitteestahan silloin tehtiin tuo palautusesitys lautakunnassa, jonka myötä sitten nämä metsään rakennettavat pistetalot poistettiin ja metsään suunniteltu rakentaminen supistui merkittävästi.

Mehän tarvitsemme Helsinkiin lisää asuntoja. Siitä olemme täällä yhtä mieltä, ja ilmastokriisin ja luontokadon kannalta niitä on välttämätöntä kaavoittaa nimenomaan sellaisiin paikkoihin, missä pääsee liikkumaan kestävillä kulkuvälineillä. Näen, että tämä kaava on jälleen kerran yksi haastava punninta kestävän liikkumisen ja luontoa säästävän rakentamisen välillä. Näissä yhteyksissä on aina myös hyvä tiedostaa se, että Helsingin rajojen ulkopuolella, koska kaupunkiseutu kehittyy kaupunkiseutuna eikä vain Helsingin näkökulmasta, kaupunkirakenteen kestämätön laajeneminen uhkaa myös merkittävästi laajempia viheralueita sekä autokeskeisen liikkumisen laajenemista, ellemme rakenna riittävästi tänne Helsingin alueelle kestävien kulkumuotojen varaan.

Tästä huolimatta kannatan kuitenkin valtuutettu Kauppilan palautusta, sillä ajattelen, että ennen Helsingin lähimetsiin kajoamista meidän tulisi keskittää rakentamista jo rakennetuille alueille, kuten tässä tapauksessa esimerkiksi Pitäjänmäen yritysalueelle. Tästä syystä kannatan myös valtuutettu Kivekkään pontta.

Syy, miksi aina emme pääse käsittelemään juuri niitä jo rakennettuja alueita, joihin haluaisimme rakentaa lähimetsien sijaan, on tietenkin prosessuaalinen, ja kaavaprosessit ovat pitkiä, ja aina emme tavallaan pääse käsittelemään juuri sitä kaavaa, mitä haluaisimme siinä hetkessä. Mutta ajattelen, että meidän pitäisi kaupunkina pyrkiä tehokkaammin siihen, että ennen kuin koskemme mihinkään lähimetsiin, on kaikki jo rakennetut alueet tiivistettävä.

Kiitos, puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Kannatan valtuutettu Kauppilan tekemää palautusehdotusta.

Keskeistä tässä tapauksessa on nähdäkseni alueen monimuotoiset luontoarvot niin lajiston kuin luontotyyppien suhteen, ja kuten tässä valtuutettu Pasanen hyvin edellä toi esille, että meidän tulisi aina tarkastella rakennettuja ympäristöjä ennen kuin lähdetään luonnon äärelle. On myös tosi tärkeää huomata tämä liito-oravan levähdys- ja pesimäpaikkojen suojaaminen. Oikeasti täytyy sanoa kommenttina, että kokemukseni on kyllä se, että tässä salissa jotenkin poikkeuksetta rakentaminen vie voiton luonnosta, kun käydään ensin sellainen näennäisesti luontoa arvostava keskustelu. Lopputuloksena siinä on sitten sellainen pala palalta nakertuva, luontoarvoiltaan köyhä Helsinki, jossa ei ole hyvä elää meillä ihmisillä eikä muunlajisilla eläimillä eikä kasveilla eikä oikein kenelläkään. Siksi kannatan tätä palautusesitystä.

En kannata palautusta, puheenjohtaja.

Tällä Patterimäen kaavalla on aika pitkä kaupunkipoliittinen historia. Mä olen itse aika iloinen, että tämä asia etenee nyt monen vuoden huolellisen valmistelun jälkeen.

Tämä lähiluonnon ja rakentamisen välinen suhde on noussut yhdeksi kaupunkipolitiikan keskeisistä jännitteistä. Siksi onkin aika ilahduttavaa, että tässä kokonaisuudessa, tässä Patterimäen kaavassa valmistelu on ollut tosi perusteellista ja tasapainoista. Kuten täällä myös palautusta kannattavien osalta on todettu, niin tämä nyt esitetty kaava on valtavasti parantunut ja kunnioittaa luontoa paljon enemmän kuin aiemmin. Eli ei voi ehkä sanoa, kuten edellinen puhuja sanoi, että täällä aina se rakentaminen voittaisi, koska tätähän on nyt korjattu paljon siitä edellisestä.

Me demarit ollaan tämän kaavan yhteydessä pidetty tärkeänä, että vahvistetaan luontoarvoja. Siksi me tehtiinkin kaupunginhallituksessa lisäys tähän, jossa edellytetään tämän Patterimäen metsäalueen ekologisen jatkuvuuden turvaamista sekä yhteyksien säilyttämistä Pajamäen metsäkokonaisuuteen. Tämän kirjauksen mukaan rakentamisen vaikutuksia on minimoitava, lähiluonnon tila ei saa heikentyä ja monimuotoisuutta tukevista toimista sekä riittävästä seurannasta on huolehdittava. Näin me voidaan edistää kestävää kaupungin kasvua ja pitää kiinni kaupunkiluonnon arvoista.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kuten jo aiemmassa puheenvuorossani nostin esiin, olen kertaalleen esittänyt asian palauttamista, jolloin se kaupunkiympäristölautakunnassa palautettiin ja kaikki meidän silloisen lautakunnan enemmistössä palautukselle esittämämme kriteerit täyttyivät. Johdonmukaisuuden nimissä katson, että en voi kannattaa asian uutta palauttamista, koska olen jo kerran esittänyt siihen vaatimuksia ja saanut ne.

Itse priorisoin omassa toiminnassani selkeästi sitä, miten pystyn puolustamaan luontoa, en vain näyttämään sen puolustajalta. Silloin joskus valitettavasti joudun näyttämään valtuustossa siltä, että en kannata luonnon puolustamista, koska pitää pystyä myös toimimaan johdonmukaisesti, luotettavasti ja ennakoitavasti. Tämän takia en valitettavasti voi tätä palautusta kannattaa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Voin yhtyä niihin kommentteihin, joita edeltävissä puheenvuorossa on käyty siltä osin, että tämä kaava on edennyt parempaan suuntaan, mutta valtuutettu Toivoselle huomauttaisin, että se ei kyllä kaikin osin ole Helsingin kaupungin omista toimista tai päätöksentekijöiden toimista johtuvaa, vaan osittain myös oikeusprosesseista johtuvaa. Koska niin kuin kaikki voimme täältä esityslistalta lukea ja päätöksenteossa mukana eri vaiheissa olleet tietävät hyvin konkreettisestikin, tämähän on osittain myös sen vuoksi, että edellinen kaava kaatui hallinto-oikeudessa ja siksi tätä käsitellään nyt uudelleen. Olen täysin samaa mieltä siitä valtuutettu Kivekkään kanssa, että päätöksenteossa on hyvä olla johdonmukainen, ja todellakin hienoa, että lautakunta on jo tässä huomioinut niitä tärkeitä näkökulmia, joita tämän kaavan osalta on välttämätöntäkin huomioida. Kannatan kuitenkin itse tämän esityksen palauttamista, koska näen, että tässä on vielä parannettavaa ja on huomioitava, että valtuutettu Kauppilan tekemä palautusehdotushan ei tarkoita sitä, että tähän ei mitään rakennettaisi, vaan että vielä huomioitaisiin nämä luontoarvot paremmin.

Olen kyllä aika varma, että jos käy niin, että tämä kaava tulee tänään täällä hyväksytyksi, niin tästä vielä seuraa oikeusprosessi, eli aivan saman tien tämä ei kuitenkaan toteutukseen todennäköisesti tule. Epäilen, että sama hallintooikeuskäsittely tässä tulee olemaan edessä. Sittenhän me näemme, että onko tässä kaavassa, joka nyt ehkä mahdollisesti, epäilen näin, joka tapauksessa enemmistöllä tulee hyväksytyksi, niin onko siinä riittävällä tavalla otettu ne edellisen kerran hallinto-oikeudesta saadut moitteet huomioon.

Kiitos, puheenjohtaja.

Mä olen tehnyt järjestelmään seuraavanlaisen ponnen:

Hyväksyessään kaavan valtuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta toteuttaa alueen rakentaminen metsäisiä alueita mahdollisimman paljon säästäen sekä tarkemmassa puistosuunnittelussa harkitsemaan rakennusten länsipuolella kulkevan kevyen liikenteen puistotien siirtoa sekä toteuttamaan tarkempi puistosuunnittelu siten, että puita ei kaadeta ja että viereisen luonnonsuojelualueen kulumista ehkäistään.

Tänään keskusteluissa valtuustoryhmässä saimme siis esittelyn tästä kaavasta, ja siellä myös vahvistui ymmärryksemme siitä, että tänne alueelle ollaan tekemässä vielä tarkemmat puistosuunnitelmat, jossa sitten nämä puistoreitit vielä tarkemmin määrätään. Joten tämä ponsi tähtää osittain siihen, että ne puistosuunnitelmat toteutetaan mahdollisimman paljon luontoa säästäen.

Tack ska du ha, ordförande.

Mä kannatan valtuutettu Pasasen pontta.

Näen, että alueen luontoarvot huomioiden on tärkeää, että sitten vielä jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa niissä paikoissa, missä pystytään, se tehdään mahdollisimman herkästi tämä alue huomioiden, jotta kuitenkin ne luontoarvot, joita siellä kiistämättä on, säilyy mahdollisimman paljon ja vehreyttä säilyy mahdollisimman laajasti.

Kiitoksia, arvoisa puheenjohtaja.

Yritin muokata ponttani, mutta en kykene luomaan muotoilua, jossa esittäisin, että rakennetaan teollisuusalueelle ilman, että saa sanoa, että rakennetaan teollisuusalueelle. Joten valitettavasti joudun jättämään sen tähän muotoon ja se voidaan jättää käsittelemättä.

(Puheenjohtajan välihuomautus.) Kyllä, mutta sen voisi tulkita tarkoittavan esimerkiksi siirtolapuutarhaa tai metsää, joiden rakentamista en esitä. Tavoitteeni on nimenomaan, että kiirehtiä sitä osayleiskaavaa. Meidän yleiskaava 2016 ei ole esimerkiksi suurella osalla tämän kaavan alueesta voimassa. Sen takiakin se osayleiskaava tarvitaan, mutta se tarvitaan myös siihen, että rakentamista voidaan välittömästi tämän pohjoispuolella olevalle alueelle kohdistaa mahdollisimman pikaisesti, jotta saadaan rakennettua nimenomaan tyhjäksi jääville teollisuustonteille. Jos saan mainita sen teollisuusalueen siinä, sen jälkeen voin muokata kaikkea muuta.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Arvostan kovasti sitä puheenjohtajan yritystä saada valtuutettu Kivekäs tekemään ponnen tästä vasten jopa hänen omaa tahtoaan, mutta on meillä tietysti valtuutetuillakin oikeus kieltäytyä tällaisesta, jos näin haluamme. Pyytäisin vielä, että puheenjohtaja vielä tarkemmin sen muotoilemansa ponnen nyt tähän kertoisi meille, että sitten voidaan nähdä, että haluaako kannattaa vai ei. Minä en ihan vielä tästä, puheenjohtaja nyt, mitä hän sanoi, saanut kiinni, mikä se puheenjohtajan muotoilema ponsi nyt sitten on lopulta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Toki jos valtuusto kokee, että tätä osayleiskaavaprosessia on syytä kiirehtiä, niin valtuusto voi teoriassa sellaisessa asiassa, joka siihen liittyy, sellaisen ponnen tehdä. Tässä tulkitsin, että puheenjohtaja nimenomaan haki tätä valtuustoryhmienkin yhdessä hakemaa rajausta siitä, että tämän pitää kiinteästi kytkeytyä kaava-alueeseen.

Ajattelin, että jos Kivekkään ponsitarpeen poistaisi se, että päivitän nyt valtuustolle sen osayleiskaavakokonaisuuden. Olemme sopineet kaupunkistrategiassa sekä tästä Pitäjänmäen alueen osayleiskaavasta että Herttoniemi-Roihupellon alueen osayleiskaavasta ja nimenomaan itse asiassa tämän Pitäjänmäen suhteen on lähdetty ensimmäisenä liikkeelle. Lähtee myöskin se Herttoniemi-Roihupellon kokonaisuus. Siellä on työ jo käynnistetty. Vuoropuhelu alueella on aloitettu ja työtä on tarkoitus viedä määrätietoisesti eteenpäin. Siellähän on sillä tavalla positiivinen tilanne, että itse asiassa monet maanomistajat myöskin jakavat sen kaupungin tahtotilan siitä, että siellä voidaan kehittää erityisesti raitiolinjojen varrella ja lähempänä olevia alueita siihen suuntaan, että sinne tulee myöskin asuntorakentamista ja samalla sitten säilyttäen se, miten olemme sen yhdessä sopineet, että siellä on näitä tiettyjä keskeisiä teollisia toimijoita, jotka sitten sijoittuvat toki vähän kauemmas tästä kaava-alueesta.

Valtuustolle nyt tiedoksi annettakoon, että se asia etenee määrätietoisesti ja nähdäkseni siinä on aika hyvä näkemys sekä kaupungin sisällä yhteisesti että sitten alueella toimivien toimijoiden ja maanomistajien välillä. Tätä tietoa pohdiskellessa Kivekäs voi samalla pohdiskella, että onko tälle hypoteettisesti tähän liittyvälle ponnelle ylipäänsä tarvetta.