Valtuutettu Laura Kolben aloite Aleksanterinkadun urbaanin viihtyisyyden lisäämisestä

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Tässä erinomaisessa aloitteessahan esitetään Aleksanterinkadun elinvoiman ja viihtyisyyden kehittämistä. Se ehdotus on mielestäni tosi hyvä. Erityisesti mua ilahduttaa tässä aloitevastauksessa kerrottu asia, että näitä pieniä viihtyisyyttä parantavia toimenpiteitä, kuten kausikasveja ja istuskelualueita, on tarkoitus toteuttaa jo nopealla aikataululla. Ja sitten laajemmin tätä uudistusta tehdään osana Kluuvin ja Kaartinkaupungin katutilojen uudistusta.

Mä ajattelen, että kun näitä uudistuksia tehdään, meidän on kuitenkin syytä kysyä, kenelle me tätä kaupunkia rakennetaan. Ajattelen, että kantakaupungin tulee olla kutsuva myös lapsille. Sen takia pelkät penkit eivät riitä, vaan alueelle tarvitaan myös lapsia huomioivia ratkaisuja, kuten erilaisia leikkitelineitä tai jonkinlaista pientä leikkipistettä. Sellainen voisi sopia hyvin sinne Aleksin tuntumaan, esimerkiksi Keskuskadulle tai Esplanadin puistoon. Mä esitänkin, että mahdollisuutta sen toteuttamiseen selvitettäisiin osana Kluuvin ja Kaartinkaupungin katutilojen uudistusta. Mä ajattelen, että pienikin leikkipaikka voi olla aika suuri viesti siitä, että myös lapsiperheet ovat tervetulleita keskustaan. Samalla tämä tukisi myös keskustan elinvoimaa. Järjestelmästä tosiaan löytyy aihetta koskeva ponsi.

Kiitos, puheenjohtaja.

Osin samasta aiheesta valtuutettu Pulkkisen kanssa olin puhumassa. Tosiaan meillähän on laajemminkin uudistus käynnissä koko tästä ympäristöstä, missä mietitään katutilaa ja pyritään erityisesti lisäämään sinne vehreyttä ja viihtyisyyttä. Aleksanterinkadulle nyt suoraan ei puita hirveän helposti saa mahtumaan, mutta sen poikkikaduille suunnitelmissa näkyy risteystiloihinkin puita, niin myös Aleksanterinkatu tässä vihertyisi. Tämähän on sen tyyppinen uudistus, mille on laajaa tukea ollut läpi kaikkien valtuustoryhmien, että pyrimme tekemään keskustasta viihtyisämpää ja lisäämään vihreyttä kaikkialla kaupungissa katutiloissa.

Haluaisinkin kiittää valtuutettu Kolbea, joka toki ei tässä valtuustossa enää ole, mutta on pitkäjänteisesti ja useiden vuosikymmenten ajan Helsingin kehitystä katsonut ja tässä yhtä strategista muutosta tällä aloitteella ajaa. Se on hieno asia, jonka toivon hyvin etenevän laajassa yhteisymmärryksessä.

Kannatan myös Pulkkisen pontta.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat. Aleksanterinkatu on yksi Helsingin tunnetuimmista kaduista ja monille nuorille tärkeä paikka keskustassa. Se on paikka, jossa kuljetaan koulun jälkeen, tavataan kavereita ja vietetään aikaa. Nuorten näkökulmasta on hyvä asia, että Aleksanterinkadun käveltävyyttä ja viihtyisyyttä halutaan kehittää. Kun huoltoliikennettä vähennetään ja jalankululle annetaan enemmän tilaa, kadusta voi tulla turvallisempi ja mukavampi paikka liikkua ja olla.

Monille nuorille keskusta on juuri se paikka, jossa tavataan ystäviä ilman, että tarvitsee sopia mitään erityistä tekemistä. On myös hyvä, että kadulle suunnitellaan pieniä viihtyvyyttä lisääviä ratkaisuja, kuten istuskelualueita ja istutuksia. Nuorille tällaiset paikat ovat tärkeitä, koska keskustasta ei löydy useita maksuttomia paikkoja, jossa voi vain olla ja viettää aikaa. Tanskalainen kaupungin tutkija Jan Gehl on todennut, että elävä kaupunki syntyy siellä, missä ihmiset viipyvät, eivät vain kulje läpi. Kun ihmiset pysähtyvät kadulle, istuvat hetkeksi, kohtaavat toisiaan ja käyttävät kaupunkitilaa, silloin kaupunki alkaa oikeasti elää. Samalla on tärkeää, että Aleksanterinkadun kehittämisessä huomioidaan sen historia ja kaupunkikuva. Se on osa Helsingin identiteettiä, ja siksi muutokset kannattaa tehdä niin, että kadun luonne säilyy.

Nuorten näkökulmasta tärkeää on myös se, että keskustan kehittämisessä kuullaan eri käyttäjiä, myös nuoria. Me käytämme keskustaa paljon, ja siksi meidän näkemyksemme siitä, millainen kaupunki on toimiva ja viihtyisä, on hyvä ottaa mukaan suunnitteluun. Toivomme, että Aleksanterinkadun kehittämisessä pidetään mielessä se, että keskusta ei ole vain alue, jonka läpi kuljetaan, vaan myös paikka kohdata muita ihmisiä ja viettää aikaa. Nuorten näkökulmasta toivomme keskustaa, joka on elävä, avoin ja ihmisille suunnattu, paikkaa, jossa voi kohdata muita ja viettää aikaa ja tuntea kuuluvansa kaupunkiin.

Lopulta kysymys on melko yksinkertainen. Rakennammeko keskustaa, jonka läpi kuljetaan mahdollisimman nopeasti, vai keskustaa, jossa ihmiset oikeasti haluavat olla?

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Tässä hyvän puheen piti nuorisoneuvoston edustaja tästä Jan Gehlin ajatuksesta siitä, miten kaupunki ei ole vain läpikulun paikka, vaan sitä, että sinne pysähdytään ja vietetään aikaa siinä. Helsingissä on useita sellaisia paikkoja, joissa jalan kulkiessaan tai pyörällä ajaessaan tai vaikka autolla ajaessaan ajattelee, että voi kunpa pääsisi nopeasti vain tästä siirtymään läpi, kun tämä on niin kauhea tämä ympäristö tässä. Tämähän ei luo viihtyisää kaupunkikuvaa.

Meillä on myös ongelma se, että meillä jalankulku ja yleensäkin kulkeminen Helsingissä keskittyy aika voimakkaasti tietyille reiteille. Silloin vaikka tilavuokrat näiden reittien varrella, missä kuljetaan, on kovat, koska siinä käy sitä kauppaa. Sitten voi olla, että korttelin päässä ei kulje juuri ketään. Aleksanterinkatu nyt on sellainen, missä kuljetaan paljon. Se voisi olla vielä viihtyisämpi, mutta kun puhutaan tästä valtuutettu Pulkkisen ponnesta, ajattelin ensin, etten kannata sitä sen takia, että mun on vaikea nähdä, että siihen Aleksanterinkadulle tätä leikkipaikkaa mihinkään saataisiin mahtumaan. Mutta kun hän tässä vähän elaboroi tätä ajatustaan siitä, että se onkin läheisyyteen, Aleksanterinkadun läheisyyteen, esimerkiksi nyt vaikka sinne Espan puistoon, niin olisi kyllä aika hienoa, että sinne tulisi semmoinen.

Siinä nyt vietetään aikaa muutenkin, että tämä ei sitä Gehlin ajatusta sinänsä palvele, mutta se, että siellä olisi myös lapsille joku leikkipaikka tai leikkipaikkoja, joissa voisi viettää sitä aikaa enemmän, niin tämä on kyllä ehdottoman kannatettava. Tämän valtuutettu Pulkkisen puheenvuoron jälkeen olen muuttanut kantaani ja kannatan tätä pontta. Tämä on mun mielestä hyvä ajatus siitä, että otetaan mukaan myös nämä meidän lapsiasukkaat täällä ja sitten tietenkin vierailijat.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Olen hyvin iloinen siitä, että valtuutettu Kolben, joka ei tosiaan tässä kaupunginvaltuustossa enää ole, mutta teki pitkän uran valtuutettuna, esittämä aloite on saanut näin mukavaa keskustelua aikaan ja myönteistä suhtautumista. Kiitän myös tästä aloitevastauksesta, jossa sinällään suhtaudutaan tähän periaatteessa aivan myönteisesti.

Nostan täältä valtuutettu Kolben aloitteesta yhden virkkeen esille. ”Tavoitteena tulee olla aidosti vireä kaupunkikatu, Helsingin sydän, jossa sekä asukkaat että vierailijat viihtyvät ja haluavat käyttää aikaansa muuhunkin kuin läpijuoksuun.” Nimenomaan juuri näin. Tällaiseksi Helsingin keskustaa ja katuja tulisi kehittää. Silloin se palvelee kaikkia, niin asukkaita, vierailijoita kuin yrityksiäkin, että kaupunkilaiset ja muutkin ihmiset, jotka täällä liikkuvat, viihtyvät kaduilla. Tässä keskustelussa on tullut hyvin esille se, että meillä aika paljon kaupunkia ja keskustaa on kehitetty aikuisten ehdoilla. Siksi kannatan erittäin lämpimästi valtuutettu Pulkkisen tekemää ponsiesitystä. Valtuutettu Kaleva nosti tuossa erinomaisen ehdotuksen esille siitä, ja oikeastaan ihmettelenkin sitä, että miksi meillä Espan puistossa ei ole minkäänlaista aktiviteettia lapsille. Miksi koko Esplanadi-alue on suunniteltu lähinnä aikuisille?

Tämä on kysymys, joka voidaan esittää monesta muustakin kaupunkiympäristöstä meillä Helsingissä. Meillä on kuitenkin ollut valtuustostrategiana sekin, että me oltaisiin maailman mukavin kaupunki myös lapsille ja jokainen helsinkiläinen voisi olla ylpeä kaupungista ja myös lapset ja nuoret voisivat olla kaupungista ylpeitä. Kannatan lämpimästi tällaista ajattelua ja toivon, että tämä etenee myös toimenpiteiksi.

Tack, ordförande.

Erinomainen idea tämä Suvi Pulkkisen ajatus. Itse nyt en ehkä mainitsisi Keskuskatua, mutta Espan puisto nimenomaan. Se on kuitenkin aika iso alue, johon mahtuisi kyllä ainakin nurkkaus, vähän isompikin sellainen, lapsille tarkoitettu.

Kiinnitän nuorisoneuvoston puheenvuoron jälkeen huomiota siihen näkökohtaan, että ydinkeskustan elvyttäminen ja nimenomaan Aleksin ja sen ympäristön on myöskin segregaation vastainen toimenpide. Pelkään ja luulen tietävänikin, että itäisen Helsingin nuoret pitävät Itistä, anteeksi Itäkeskusta, ikään kuin heidän keskustanaan. Se on tietysti sallittua ja ok, mutta löytävätkö ne sitten ydinkeskustassa? Tietävätkö, missä on Lönnrotinkatu, missä on Unioninkatu ja näin. Se olisi kuitenkin hyvä. Samoin varmaan Pohjois- Helsingissä Malmi tai vaikka sitten kaupungin ulkopuolella Tikkurila on nyt keskustoja, kun ei tiedetä, ei tunneta ydinkeskustaa.

Eli todella hyvällä asialla ja Laura Kolben testamentti tässä yhteydessä on erittäin tervetullut.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Olen aikaisemmin puhunut Itäkeskuksesta Itäkeskuksena, mutta nykyään käytän siitä termiä Itis.