Vihreän valtuustoryhmän ryhmäaloite Alfa-PVP:n aiheuttamaan kriisiin vastaamisesta ja päihdepalveluiden vahvistamisesta Helsingissä

Tack ska du ha, värderade ordförande.

Ensinnäkin mä haluan kiittää vihreää valtuustoryhmää erittäin tärkeästä ryhmäaloitteesta.

Jo monta vuotta me ollaan käyty keskustelua siitä, että Suomessa on väkilukuun suhteutettuna hälyttävän paljon huumekuolemia Euroopan tason vertailussa, ja että päihdepalveluiden puutteellisuus on näkynyt Helsingin katukuvassa jo hyvin pitkään. Alfa-PVP:n käyttäjille aiheuttamat näkyvät vaikutukset käytökseen ja terveyteen on tuonut tilanteen entistä näkyvämmäksi ja vahvistanut sekä julkista että poliittista huomiota päihdepalveluiden vahvistamisen tarpeeseen.

Arvoisat valtuutetut.

Uudessa kaupunkistrategiassa ollaankin yhdessä päätetty panostaa päihdepalveluiden vahvistamiseen, ja me ollaan päätetty luoda toimenpideohjelma huumekuolemien vahvistamiseksi. Nämä vahvat poliittiset kannanotot huomioiden mä en voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, miten vaisusti aloitevastauksessa kuitenkin käydään läpi keinoja, mitä kaupunki on tehnyt nimenomaan alfa-PVP:n käytön ja sen inhimillisen haitan vähentämiseksi. Vastauksessa kerrotaan, että kaupunki on vastannut vaikeutuneeseen huumetilanteeseen avaamalla terveysneuvontapisteen Kontulaan. No, tämä terveysneuvontapistehän ei ole mikään uusi palvelu, vaan se on supistettu versio palaneesta Kontulan Symppiksestä. Tällä hetkellä sen toiminnassa on kyse lähinnä neulojen vaihtamisesta, mikä on itsessään erittäin tärkeää, mutta se ei ole vaikuttava toimenpide nimenomaan alfa-PVP:tä käyttävien tavoittamiseksi, koska peukkua käytetään yleisimmin polttamalla. Jos kaupunki olisi valmis jakamaan terveyspisteellä myös polttovälineitä, silloin tavoittavuus vahvistuisi ja tästä tulisi merkittävämpi keino.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vastauksessa todetaan vain yhden virkkeen verran siitä, että palkkiohoidon pilotointia valmistellaan. Kun palkkiohoidon toimivuudesta kuitenkin nyt on näyttöä, niin ajattelisin itse, että tässä olisi ollut paikka syventää, millä aikataululla, tavalla ja laajuudella palkkiohoito on tulossa käyttöön. Vastauksessa kerrotaan myös, että vieroitushoidon kapasiteettia kasvatetaan, ja näin olen kentältä ymmärtänyt, että ollaan tehty. Hyvä näin. Kuitenkaan vieroituksen jälkeen tarvittavan kuntoutuksen kapasiteettia ei ole vastaavasti nostettu vastaamaan tarvetta. Näin ollen irti huumeiden käytöstä haluavien hoitopolut eivät ole vieläkään toimimassa niin saumattomasti, että prosessia kesken jättäneitä ei olisi edelleen liian montaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ottaen huomioon, kuinka voimallisesti me ollaan julkisessakin keskustelussa kaupunkina painotettu meidän tahtoa vahvistaa päihdetyötä, pidän kaiken huippuna, että päihdepalveluiden jalkautuvalta tiimiltä on poistettu käytöstä pakettiauto, jonka avulla jalkautuva työ saisi myös pystytettyä työn tueksi väliaikaisia fyysisiä tukikohtia. Vaikka me kaikki toki tiedetään, että sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus on tiukilla ja pahempaan mennään, jos Orpon hallituksen esittämä rahoitusmallin uudistus etenee tällaisenaan, niin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden tilikauden tulos viime vuodelta oli kuitenkin 168 miljoonaa plussan puolella. Tässä tilanteessa mä ajattelisin, että meillä voisi kuitenkin olla varaa ylläpitää sitä yhtä pakettiautoa jalkautuvalle päihdetyölle, joka tällä hetkellä toimii siis kirjallisesti jalan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Todellisuudessa meidän päihdepalveluiden nykytila on sellainen, että kireän pakkastalven jäljiltä raportoidaan päihteitä käyttävien parista lukuisia vakavia paleltumisvammoja. Kenkiä ja sukkia ei olla saatu jaettua tarpeeksi tehokkaasti, koska päiväkeskusten fyysiset jakelumahdollisuudet ovat niin rajalliset. Sörnäisten Symppiksen tilasta on jopa tehty ilmoitus aville, koska tila on täysin riittämätön toiminnan vaatimustasolle, ja nykyiset työntekijät ovat siellä täysin pulassa.

Arvoisat valtuutetut.

Meidän on pakko herätä nyt siihen, että meidän päihdepalveluiden kunnianhimo ei ole poliittisen tahtotilan tasalla. Inhimillinen ja toimiva päihdetyö vaatii nyt merkittävästi nykyistä enemmän uskallusta kokeilla uusia keinoja huumeiden käytön kanssa taistelevien ihmisten tavoittamiseksi, ja me tarvitaan lisää tiloja, joihin he ovat tervetulleita.

Tack, ordförande. Hyvät valtuutetut.

Haluan ensiksi kiittää vihreiden valtuustoryhmää tärkeästä aloitteesta sekä valmistelijoita perusteellisesta valmistelusta sekä niistä monista tehostetuista toimenpiteistä, joihin Helsingissä on ryhdytty alfa-PVP-tilanteen vuoksi. On hieno asia, että kriisiin vastataan määrätietoisesti.

Pidän erittäin hyvänä sitä, että valmistelussa korostetaan huoltajien tietoisuuden ja osallisuuden lisäämistä. Vanhemmat ovat usein ensimmäinen ja tärkein suojaverkko lapsille ja nuorille. Moni huoltaja kuitenkin kokee, ettei heillä ole riittävästi tietoa uusista synteettisistä huumeista, siitä miten niitä myydään nuorille tai millaisia varoitusmerkkejä kotona voisi huomata. Valmisteilla olevat materiaalit, kuten vanhempainiltoihin tarkoitettu diapaketti, Helsinki-kanavalla julkaistu koko kaupungin yhteinen vanhempainilta sekä keväällä julkaistavat videotallenteet ovat kaikki tärkeitä ja kannatettavia avauksia.

Kaikki vanhemmat eivät kuitenkaan osallistu vanhempainiltoihin eivätkä seuraa Helsinki-kanavan videotallenteita. Kolmen teini-ikäisen lapsen äitinä olen jäänyt kaipaamaan suorempaa viestintää.

Siksi olen tehnyt ponnen, jossa pyydetään selvittämään, miten Helsingin kaupunki voisi vahvistaa huoltajille suunnattua viestintää suoraan koulujen ja varhaiskasvatuksen kanavien kautta, esimerkiksi Wilma-viestin muodossa.

Tavoite on tässä yksinkertainen, mutta tärkeä, että tieto tavoittaa mahdollisimman laajasti Helsingin huoltajat.

Kiitos, puheenjohtaja.

”Huumausaineiden käyttö samoin kuin alkoholin väärinkäyttö on seurausta muista yhteiskunnallisista ja yksilökohtaisista ongelmista. Rikosoikeudellisilla toimenpiteillä ei yleensä pystytä vaikuttamaan jo riippuvuustilaan joutuneisiin huumausainekäyttäjiin. Tämän vuoksi ei huumausaineen käyttö olisi katsottava rangaistavaksi teoksi.” Tämä voisi olla vihreiden puolueohjelmasta tai periaateohjelmasta, mutta tämä hallituksen esityksestä huumausainelaiksi vuodelta 1970. 56 vuotta sitten lainsäätäjä oli edellä meidän nykypäättäjiä. Oma alfa-PVP-ensikokemus oli, kun salissa oli ihminen, joka oli saman päivän aikana alfa-PVP-käytön jälkeen ryöstänyt kolme ihmistä ja käräjäoikeus tuomitsi viiden vuoden vankeusrangaistukseen. Yhdessä päivässä ehtii paljon. Siinä yksi päämies sanoi, että se oli jännä tilanne, kun aluksi hän tosiaan ryösti lompakon puukolla uhaten. Kaksi minuuttia myöhemmin, kun jäi sporasta pois, se asenne muuttui täysin, ja sitten hän olikin, että anteeksi hirveästi, että mä ryöstin sut ja kätteli ja pahoitteli ja toivotti hyvää päivänjatkoa ja lähti pois. Hän sanoi, että hän ei ole ikinä nähnyt tuollaista ihmistä, jolla voi noin nopeasti muuttua se käytös. Eli vaarallinen myrkky.

Totta kai me kaupungissa pystytään jotain tekemään ongelman ratkaisemiseksi, mutta viimeksi tällä viikolla uutisoitiin, kuinka pari 15-vuotiasta oli murhapolttoa yrittänyt Korsossa sytyttää kerrostalon tuleen. Tämä liittyi huumausainevelkoihin. Oma näkemys on se, että ruotsalainen järjestäytynyt rikollisuus on vallannut Suomen huumausainemarkkinat. Me ei oikeastaan pystytä tehokkaasti tällä hetkellä näiden aineiden maahantuloa estämään. Toki se on se paras tapa siihen vaikuttaa, koska niin kauan on moraalittomia rikollisia. Väitän, että yksi pahimmista moraalisista ja oikeudellisista rikoksista on huumausaineiden maahantuonti ja rikoshyödyn saavuttaminen niillä, koska ne loppukäyttäjät ovat yleensä hyvin huonossa hapessa.

Tiettyjä toimia me voidaan täällä kaupunkitasolla tehdä ja ne kaikki täytyy tehdä, mutta tämä on ehkä semmoinen seikka, jossa mä katsoisin, että kaikkien päättäjien niin eduskunnassa kuin kuntatasolla täytyy miettiä, että onko se meidän nyt valittu linja ylipäänsä, millä on yritetty vuosikymmeniä puuttua huumausaineiden aiheuttamiin haittoihin, ollut paras ja tehokas. Koska näyttää siltä, että se ei kykene tätä yhä pahenevaa ongelmaa helpottamaan tai ratkaisemaan, jolloin ajattelisin niin, että ainut tapa on yrittää keksiä muita ratkaisuja ja uudella tavalla ajatella, miten tämä ongelma saadaan hallittua, koska se on todellinen ja monet pyrkii hyödyntämään sitä ihmisten ahdinkoa. Me onneksi yritetään heitä auttaa ja voitavamme tehdään, ja onneksi jo hyviä tuloksia on käsitykseni mukaan saatu aikaan kaupungin toimenpiteillä, mutta järjestelmätason isoja muutoksia tarvitaan. Hyvä, että Helsinki on omalta osaltaan tämän ongelman ottanut vakavasti.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Tämä aloite on tosi tärkeä, ja on hyvä, että kaupunki tekee aktiivisesti toimia tähän kasvaneeseen päihdetilanteeseen vastaamiseksi.

Tämä alfa-PVP:n on lisääntynyt merkittävästi meidän kaupungissa ja aiheuttaa monimuotoisia haittoja. Mä kuitenkin näen, että nämä nyt suunnitellut keinot eivät kuitenkaan riitä ratkaisee tätä meidän päihdetilannetta. Monet päihteiden käyttäjät ja omaiset ovat tuoneet esiin toiveen omaehtoisesta pakkohoidosta, että heidät voitaisiin sitoa tämmöiseen pakkohoitoon tietyksi määräajaksi, vaikka pariksi kuukaudeksi, jota mä itse henkilökohtaisesti kannatan, vaikka meidän nykyinen perusoikeusjärjestelmä ei sitä mahdollistakaan.

Päihdehuoltolain mukaan vastentahtoiseen hoitoon voidaan kuitenkin määrätä, jos henkilön henki tai terveys on vakavasti vaarassa tai jos hän uhkaa vakavasti muiden turvallisuutta. Useinhan nämä toteutuvat esimerkiksi pitkään alfa-PVP:tä käyttäneiden henkilöiden kohdalla. On kuitenkin tosiasia, että me tarvitaan nyt täysin uudenlaisia keinoja päihdetilanteeseen vastaamiseksi. Sitten on muistettava, että vaikka tämä alfa-PVP onkin tässä aloitteessa ja se puhututtaa meidän kaupungissa, niin kaupungissa käytetään myös paljon muita huumeita ja nämä muuntohuumeet lisääntyvät nopeasti. Siksi meidän päihdepalveluissa onkin pystyttävä vastaamaan laajasti eri päihteiden aiheuttamiin haasteisiin.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämä alfa-PVP:n aiheuttama huumetilanne on Helsingissä vakava ja ihan todellinen ongelma. Se kuormittaa meidän sosiaali- ja terveyspalveluja ja herättää aivan ymmärrettävästi huolta monissa kaupunginosissa. Olen itsekin saanut aika paljon viestejä viime kesänä liittyen tähän alfa-PVP-tilanteeseen. Siksi on hyvä, että sitä käsitellään nyt täällä valtuustossa ja että kaupunki on ryhtynyt aika moniin konkreettisiin toimiin tämän tilanteen hallitsemiseksi. Asiantuntijoiden kanssa kun olen käynyt keskustelua tästä peukkutilanteesta, niin on ilmeisesti vain ajan kysymys, kun nämä peukkuongelmat tulevat taas katukuvaan näkyviin. Nyt vain tämän talven aikana ongelmakäyttö on pakkasten aikana siirtynyt sisätiloihin. Nyt kun kevät etenee, nämä ongelmat tulevat taas tuonne ulos kaikkien ihmisten nähtäväksi ja tietenkin inhimilliseksi ongelmaksi.

Helsinki on nyt lisännyt jalkautuvaa työtä, vahvistanut vieroitushoitoa ja kuntoutusta, avannut uusia matalan kynnyksen palveluita ja tiivistänyt yhteistyötä poliisin kanssa. Ehkäisevää päihdetyötä vahvistetaan kouluissa, nuorisotyössä, perheiden kanssa. Se on oikea suunta. Niin meidän pitää tehdä. Meidän pitää vastata näiden haittojen vähentämisen ja ennaltaehkäisyn kautta. Mä olen ymmärtänyt ihan kaupungin johdosta asti, että kaikki kivet käännetään ja kaikki toimet tehdään tämän alfa-PVP-tilanteen hoitamiseksi.

Mutta tässä on nyt yksi aika iso ristiriita tällä hetkellä, josta pitää puhua täälläkin, koska tässä samaan aikaan kaupungeilta ja hyvinvointialueilta edellytetään yhä vahvempia toimia tähän tilanteeseen. Samaan aikaan Orpon hallitus suunnittelee yli 100 miljoonan euron leikkauksia meidän sotepalveluihin. Se on ihan valtava summa, joka tulee kyllä vaikuttamaan siihen, että miten me pystytään vastaamaan alfa-PVP:n kaltaisiin kriiseihin. On tosi vaikea ajatella tätä asiaa, ettei se vaikuttaisi siihen. Kyllä tällaisen 100 miljoonan leikkaus tarkoittaa väistämättä vähemmän resursseja juuri niihin palveluihin, joita me pidetään kaikista tärkeimpänä, eli matalan kynnyksen palveluihin, päihdehoitoon, mielenterveyspalveluihin ja jalkautuvaan työhön. On vaikea nähdä, miten samaan aikaan voidaan vakavasti puhua huumekriisiin vastaamisesta, mutta sitten samaan aikaan myös leikataan yli 100 miljoonaa niistä palveluista, joiden varaan tämä työ rakentuu. Me tiedetään, että nämä päihdeongelmat ei ratkea pelkällä järjestyspolitiikalla, vaan pitkäjänteisellä työllä, hoitoon pääsyllä, kuntoutuksella, mielenterveyspalveluilla ja nuorten tukemisella ja sosiaalisella työllä. Kaikki nämä on juuri niitä palveluita, joita Orpon hallitus aikoo leikata Helsingiltä ja meidän palveluista.

Jos me haluamme oikeasti vastata huumeongelmiin, pidetään huolta siitä, että tämä meidän sosiaali-, terveys- ja pelastusjärjestelmä pysyy kunnossa vastaisuudessakin, jotta siihen voidaan luottaa ja että ne palvelut toimii meille kaikille kaupunkilaisille. Sen takia tämä Orpon hallituksen leikkaus pitää pysäyttää.

Kiitos, puheenjohtaja. Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut.

Kiitos vihreä valtuustoryhmä tosi tärkeästä aloitteesta.

Alfa-PVP:tä käytetään laajasti ympäri Helsingin. Tämä järkyttävä tilanne ei ole korjaantunut. Toimia on toki tehty ja niitä suunnitellaan. Symppikset ovat ehdottoman tarpeellisia ja tärkeitä kiinteitä avunsaantipaikkoja käyttäjille, mutta tarvitaan lisää aktiivisuutta, toimia ja apua sinne, missä käyttäjä on, eli Helsinkiin, Helsingin kaduille ja sinne, missä käyttäjät liikkuvat. Jalkautuvaa päihdetyötä on tuettava. Jalkatyö tavoittaa käyttäjiä ruohonjuuritasolla parhaiten, ja sieltä saa kontaktin niihin käyttäjiin, jotka eivät itse ehkä koskaan hakeutuisi hoidon pariin.

Jalkautuvaa työtä voi osittain tehdä ehdottomasti konkreettisesti jalkaisin, mutta on tärkeää, että työntekijöillä olisi käytössään kiinnekohtana, liikkumavälineenä ja toiminnan pisteenä edes yksi pakettiauto. Se on minimi. Viikonloppuisin voisi olla aivan hyvin vaikka kaksi ellei kolme, mutta yksi on ihan ehdoton minimi. Se on hyvin pieni rahallinen satsaus hyvin vakavaan ongelmaan. Mä olen tehnyt siitä ponnen järjestelmään. Toivottavasti se on nyt oikein muotoiltu, mutta se menee näin:

Hyväksyessään päätösehdotuksen kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän kaupungin mahdollisuutta hankkia jalkautuvan päihdetyön tekijöille kulkuvälinettä eli pakettiautoa.

Tack, ordförande. Hyvät valtuutetut.

Päihdeongelmien juurisyy on ihmisten pahoinvoinnissa ja yhteiskunnan epäonnistumisessa pitää kaikki mukana. Päihdeongelmia ei ratkaista stigmatisoimalla päihteiden käyttäjiä, vaan riittävästi resursoiduilla sosiaali- ja terveyspalveluilla.

Me eletään tällä hetkellä aika epävarmoja aikoja, joissa etenkin moni nuori ihminen kokee näköalattomuutta. Tänään julkaistussa Allianssin Nuorisobarometrissa nuorten usko maailmaan on romahtanut viimeisen neljän vuoden aikana. Vain alle 17 prosenttia meidän nuorista suhtautuu enää optimistisesti tämän maailman tulevaisuuteen. Se on aika järkyttävä tieto. Osuus on siis alle puolet siitä, mitä se oli vielä neljä vuotta sitten. Samaan aikaan me tiedetään, että nuorten huumekuolemat ovat viime vuosina olleet kasvussa, ja viime vuoden lopulla Diakonissalaitos tiedotti, että Helsingin ja Vantaan kaduilla on kohdattu jopa alle 15-vuotiaita päihteiden käyttäjiä. Meidän poliitikkojen tehtävänä on luoda sellaista yhteiskuntaa, jonka tulevaisuuteen ihmiset voivat luottaa. Valitettavasti maamme oikeistohallitus on tehnyt kaikkensa suomalaisten näköalattomuuden lisäämiseksi tuhoisalla talous-, ympäristö-, ihmisoikeus- ja sosiaalipolitiikalla. Tämän suunnan pitää aidosti muuttua, jos haluamme toden teolla puuttua päihdeongelmien juurisyihin.

Me teimme vihreissä tämän ryhmäaloitteen Helsingin kärjistyneeseen päihdeongelmaan puuttumiseksi. Tämän jälkeen Helsinki onkin tehnyt lukuisia toimia alfa-PVP:n ongelmiin puuttumiseksi. Teimme myös budjettineuvotteluissa yhteisen päätöksen siitä, että tähän ongelmaan puuttumiseksi kohdistetaan oma määräraha. Mutta kuten täällä keskustelussakin on kuultu, me tarvitsemme edelleen lisää toimia ja resursseja päihdeongelmiin puuttumiseksi.

Kuten aloitevastauksessa todetaan, on jalkautuvaan työhön palkattu lisää ihmisiä samoin kuntoutuksen tarpeen arviointiin. Vaikka Helsinki on tehnyt lisäpanostuksia, on oltava tietoinen siitä, mikä toimintaympäristössä on myös muuttunut. Maamme hallituksen leikkaukset päihdetyötä tekeviin järjestöihin ovat osaltaan vähentäneet jalkautuvaa työtä kaduilla sekä päihdekuntoutujien tukea hoitopoluilla.

Keskusteluissa päihdetyötä tekevien asiantuntijoiden kanssa on noussut esille, että usein päihdekuntoutusjaksojen kestot ovat liian lyhyitä. 6–8 viikkoa ei riitä, kun pitää käytännössä rakentaa koko elämä uudelleen ja arki saada uusille raiteille.

Siksi olen tehnyt järjestelmään ponnen, jossa edellytetään selvitettävän mahdollisuuksia pidentää päihdekuntoutusjaksojen kestoa vastaamaan toipumisen todellisia tarpeita.

Päihdeongelmiin puuttuminen vaatisi myös muutoksia lainsäädännössä, ja näitähän tekee valtiomme. Esimerkiksi käyttöhuoneiden suhteen olemme Helsingissä tehneet pitkäaikaista vaikuttamista, mutta valitettavasti nykyinenkään hallitus ei kyennyt saamaan läpi käyttöhuoneisiin liittyvää lakiesitystä. Valitettavasti meidän päihdepolitiikkaa leimaa edelleen puolueiden enemmistön osalta ennakkoluuloihin ja stigmoihin perustuvat asenteet. Niin kauan kuin me stigmatisoidaan päihteiden käyttäjiä ja yritetään ratkoa näitä ongelmia pelkästään kriminaalipolitiikalla, emme tule saamaan niitä ratkottua. Päihdeongelmat kumpuavat ennen kaikkea siitä, että yhteiskunta on epäonnistunut ja meidän sosiaalipolitiikkaamme on riittämätöntä. Tarvitsemme lisää resursseja ja rohkeampaa ja ennakkoluulottomampaa politiikkaa, jotta saamme nämä ongelmat aidosti ratkaistua.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ei ole olemassa sellaista yhteiskunnallista ongelmaa tai epäkohtaa, joka tässä salissa ei olisi aina A) Petteri Orpon hallituksen syy ja B) jota Petteri Orpon hallituksen toimet ovat pahentaneet. Tämäkin on nyt taas ilmeisesti yksi sellaisista, Helsingin alfa-PVP-ongelma.

Sosiaalitoimen ja valtion menojen leikkaukset on tuotu siis esille useammassa puheenvuorossa, että on syynä siihen. Omassa työssäni paljon työskentelen ihmisten kanssa, jotka ovat päihteiden käyttäjiä ja osa alfa-PVP:nkin käyttäjiä. Kyllä mä näen, että se meidän tällä hetkellä passivoiva sosiaaliturva itse asiassa on yksi suurimmista syistä siihen. Se mahdollistaa sellaisen elämäntavan, missä kukaan yhteiskunta ei ole kiinnostunut siitä, miten se yksilö voi. Työmarkkinatuki, asumistuki ja toimeentulotuki pamahtaa tilille kerran kuukaudessa, ja se mahdollistaa ja ylläpitää sen elämäntavan, joka on päihteiden värittämä. Totta kai osa pääsee pois, mutta kyllä mä sanon, että tämä meidän passivoiva yhteiskunta ja se kehitys, joka 70-luvulta alkaen on korostunut, on suurimmaksi osaksi syynä myös tähän ongelmaan.

Valtuutettu Merelle.

Vaikea nähdä, että yli 100 miljoonan euron leikkaus sosiaali- ja terveyspalveluihin ei vaikuttaisi siihen, miten me hoidamme huumeongelmia, miten me hoidamme sitä, että ihmiset saavat palvelua. Kyllä se tulee väistämättä vaikuttamaan siihen, millaista palvelutarjontaa meillä on täällä Helsingissä olemassa. Täällä on itsekin sotepe-toimiala laskenut, että pelkästään tuo leikkaus olisi 1 500 lääkäriä ja muuta. Kyllä se väistämättä tulee vaikuttamaan siihen, miten saadaan.

Kyllä tässä Petteri Orpon hallitus ei tule ainakaan helpottamaan sitä tilannetta, mitä tähän alfa-PVP:hen tulee.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ehkä ihan ensimmäisenä voitaisiin ottaa vaikka ne terveyskeskusmaksut käyttöön, niin kuin on kaikissa muissa Suomen kunnissa käytössä. Sitä kautta saataisiin heti aika paljon helpotusta tähän talouteen.

Kysyn tässä valtuutettu Mereltä, että miten terveyskeskusmaksut parantaa meidän huumeongelmaa Helsingissä? Ne ihmiset, kenellä on huumeongelma, joutuisivat maksamaan todennäköisesti siitä, että he menevät sinne terveyskeskuksiin. Pidän vähän kummallisena sitä, että kyllä tässä löytyy syyllinen aina jostain muualta kuin sieltä omasta puolueesta ja sen oman puolueen tekemisistä. Voisi Ottokin olla ihan rehellinen tässä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ensinnäkin haluan kannattaa valtuutettu Pasasen ponsiesitystä.

On hienoa, että Helsinki on ryhtynyt moniin toimiin, ja erityinen kiitos tästä kaikille yhdistyksille, jotka ovat olleet aktiivisia asiassa, sekä esimerkiksi Kurvin työryhmälle.

Päihdeongelmat myös näkyvät alueellisesti hyvin eri lailla kaupungissa, ja tämäkin on tärkeä huomata. On hienoa, että jalkautuvaa työtä on lisätty. On erinomaista, että vieroitushoitoon pääsee nopeammin. On hyvä, että päihdeongelmiin saa tukea paremmin myös terveysasemilla. On hyvä, että kouluissa on lisätty tietoa huumeiden käytön ongelmista. On hyvä, että myöskin kaupunkiympäristötoimialalla on kiinnitetty huomiota siihen, miten voidaan luoda kaupunkiympäristön toimin turvallisempaa ympäristöä Helsingissä.

On kuitenkin niin, että myös on vielä paljon tehtävää. Myöskin esimerkiksi Kurvin työryhmä kiinnittää huomiota siihen, että paikkaa, jossa saisi apua, ei ole kaikkina vuorokauden aikoina. Jos katsotte, niin Sörkän Symppiksen aukioloaika päättyy 15.30 ja lauantaisin ja sunnuntaisin ei ole avoinna ollenkaan. Tämä tietysti koskee myös monia muita palveluita, joihin ei pääse silloin, kun tarvitsisi apua.

Tämän takia olenkin tehnyt järjestelmään ponsiesityksen, jossa esitetään, että kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuuksia laajentaa Symppisten aukioloaikoja nopeasti.

Tässä vielä muotoilen sen ponsiesityksen tällä esitetyllä tavalla järjestelmään heti tämän puheenvuoron jälkeen, jotta se on ponsimuotoinen esitys.

On myös niin, että jotkut näistä kokeiluista eivät välttämättä vielä näy siellä arjessa ja alueilla. Esimerkiksi aluetalkkarikokeilusta on tullut kyselyitä siitä, miten se todella vaikuttaa alueen viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. Kaikkia näitä kokeiluja olisi tarpeellista jatkaa niin kauan, että ne varmasti toimivat tai näemme, että miten ne toimivat. Erityisesti sitten kevät- ja kesäaikaan, kuten täällä on tuonut osa esiin, myös päihteiden käyttö siirtyy erilaisiin paikkoihin ja alueille osittain, ja erityisesti silloin tästä aluetalkkarikokeilusta voisi olla hyötyä. On myös niin, että hätämajoituspaikkoja ei ole tarpeeksi. Tämä liittyy osittain asunnottomuuden kasvuun, josta täällä valtuustossa käytiin aiemmin keskustelua.

On hyvä, että Helsinki todella pyrkii ratkaisemaan ongelmia, mutta tahti ei vielä ole riittävän nopea. Tämän aloitteen käsittelyssä myöskin lisättiin sinne huomio neljännestä Symppiksestä. Esitettyjä paikkoja on ollut muun muassa keskustaalue. Keskustassa liikkuu paljon ihmisiä, ja voisi olla ihan perusteltu vaihtoehto, että myös keskustasta löytyisi Symppis. Sen lisäksi myös on uutisoitu päihteiden käytön ongelmista esimerkiksi Pasilan ja Triplan alueella. Toivoisin, että näitäkin vaihtoehtoja tarkastellaan ja tarvittaessa Symppiksiä perustetaan enemmänkin kuin se, mitä nyt on suunnitelmissa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Huumepolitiikka on syksystä lähtien ollut kaikkien puolueiden prioriteettilistalla, ja toimista päihdetilanteen parantamiseksi on sovittu sekä kaupunkistrategiassa että sotepen palvelustrategiassa. Tämä on valitettavasti näyttänyt kuitenkin vain näennäiseltä panostukselta. Lisäresurssit ovat toki ihan kiva juttu, mutta Symppis-päiväkeskuksia on edelleen toiminnassa vain kaksi ja ne ovat ääriään myöten täynnä. Tämä on näkynyt talven aikana esimerkiksi niin, että päihteiden käyttäjillä ei ole ollut talvella sisätiloja, missä viettää aikaa, mikä on johtanut vakaviin raajojen paleltumiin. Kaksi päiväkeskusta ei kerta kaikkiaan riitä, ja olisikin kiinnostavaa kuulla tarkemmin uusien päiväkeskusten avaamisen aikatauluista.

Liikkuvan yksikön toimintaa tulisi tehostaa etenkin nyt, kun Kontulan Symppis on suljettu. En tiedä, kuinka se on mahdollista, jos heiltä on otettu auto pois ja annettu se C-hepatiitin eliminoimisohjelman käyttöön. Ihmetyttää, kuinka tämä kaupunki pysyy edes pystyssä, jos kaupungilla ei ole varaa kahteen erilliseen pakettiautoon.

Sitten taas sellaisissa tilanteissa, joissa liikkuva yksikkö tai terveysneuvontapiste näyttää tilastojen valossa siltä, että sen ylläpitäminen on tehotonta vähäisen kävijämäärän vuoksi, olisi kaupungilla peiliin katsomisen paikka. Palveluille nimittäin on todellakin kysyntää, ja jos niitä tarvitsevat ihmiset eivät löydä niiden pariin, se kertoo ongelmasta kaupungin päässä. Onko palvelun järjestämisessä otettu riittävän hyvin huomioon esimerkiksi päihteiden käyttäjien fyysiset rajoitteet palveluiden etäisyyksien suhteen? Liian syrjäiset palvelut eivät ole asiakasryhmälle saavutettavia. Samoin jos ihmisiä kirjautuu päihdehoidoista paljon ulos, ovatko hoitokäytänteet ajan tasalla kaikkien asiakasryhmien osalta? Eli kokevatko käyttäjät itse, että hoidosta on heille hyötyä? Kuunnellaanko päihteiden käyttäjien ja kentällä toimivien ammattilaisten näkökulmaa riittävästi, jotta tarjolla olevat palvelut todella vastaavat tarpeeseen?

Päätän puheenvuoroni kannattamalla valtuutettu Pirjo Lonkan tekemää toivomuspontta liittyen liikkuvan yksikön mahdollisuuksiin saada pakettiauto käyttöönsä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitos vihreiden valtuustoryhmälle tästä hyvästä aloitteesta.

Kuten täällä salissa on jo moneen kertaan todettu, kyseessä on todellakin vakava ongelma, ja senpä vuoksi toimenpiteitä on tehty ja tehdään.

Me olemme lisänneet kaduille, niin kuin täällä vastauksessa todetaan, eli kaduille nimenomaan jalkautuvaan työhön henkilöitä ja vieroitushoidon kapasiteettia on kasvatettu sekä tehostamalla sitä omaa toimintaa että lisäämällä ostopalveluja, joita me voimme ostaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Kuntoutusta sekä avo- että laitosmuotoisena on tarjolla. Onkin tärkeää, että päihdekuntoutus vastaa yksilöllisiä tarpeita, ja niihin pyritään vastaamaan aina parhaalla mahdollisella tavalla.

Liittyen meidän liikkuvaan työhön tällä hetkellä tilanne on todellakin se, että se niin sanottu Symppis-auto on C-hepatiitin eliminoimisohjelman käytössä, mutta auto on siis käytössä ja liikkuu kaduilla. Sen lisäksi meillä on toinen auto liikkuvalla opioidikorvaushoidolla.

Näistä lukuisista tehdyistä toimenpiteistä olen ainakin itse saanut myös kaduilta ja kentältä niin sanotusti eli järjestöiltä paljon positiivista palautetta ja kiitosta. Eli itse kyllä koen, mitä olen kuullut, että tehdyillä toimenpiteillä on myös ollut vaikutusta.

Symppisten tilanteisiin liittyen täällä nostettiin. Meidänhän piti saada uusi Symppis auki Itiksessä nyt jo keväällä. Valitettavasti tämä avaaminen siirtyy hivenen, eli Itiksen uusi Symppis avautuu syys-lokakuussa. Itse asiassa sinne naapurustoon on jaettu juurikin tänään tiedote tästä myöhästymisestä.

Sörnäisissä me etsimme aktiivisesti uusia tiloja. Olen itse siellä Sörnäisissä käynyt ja olen tämän varmaan aikaisemminkin todennut, että jaan sen huolen, että ne tilat ovat todellakin pienet ja ehkä vähän käyttöön sopimattomatkin. Mutta soveltuvien tilojen löytyminen on vaikeaa. Sen varmaan voitte kuvitella. Kontula on tällä hetkellä todellakin tällainen terveysneuvontapiste. Suurella todennäköisyydellä Kontula myös jatkaa terveysneuvontapisteenä. Arvioidaan vähän kokemusten perusteella, mitä Kontulalle käy. Jos näin tapahtuu, että Kontulaan ei tällaista päivätoiminta-Symppistä avata... Kuten olemme kirjanneet talousarvioon, neljä Symppistä me kaupunkiin tällä hetkellä ainakin tarvitsemme. Malmi on yksi paikka, josta nyt jo etsitään aktiiviset tiloja. Sitten se neljäs Symppis, jos ei ole Kontula, sen tulee sijaita paikassa, jossa se tavoittaa hyvin kohderyhmänsä ja täydentää Symppis-verkoston alueellista kattavuutta. Kontulan terveysneuvontapisteestä sen verran, että tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että se pystyisi niissä tiloissa toimimaan tämän vuoden lokakuuhun asti.

Me olemme linjanneet myös kaupunkistrategiassa siitä, että me teemme päihdestrategian, ja päihdestrategian valmistelu on käynnissä ja tulossa kaupunginhallituksen päätökseen ennen kesää. Me teemme myös huumekuolemien ehkäisydokumentin. Tämänkin hankkeen valmistelu on käynnissä. Siellä puhutaan muun muassa naloksiinin jakelun aloittamisesta, kun se vain on laillisesti mahdollista, ja C-hepatiitin eliminoimishanke on käynnissä. Tällä hetkellä testausta ja hoitoa toteutetaan useissa kaupungin toimipisteissä.

Kiitos, apulaispormestari Vierunen puheesta.

Huumeiden käyttäjät on todella hankala ryhmä tavoittaa, niin kuin kaikki varmaan tietävät, ja se jalkatyö on todella arvokasta. Sitä monet järjestöt tekevät. Heillähän on autoja käytössä toki, mutta niilläkin rajallisesti, ja just kuulin, että viikonloppuna tällaista toimintaa ei ole edes olemassakaan. Ne on viiteen asti arkisin kaikki toimipisteet auki. Tämäkin on yksi asia, josta voisi puhua.

Mutta tähän Vierusen puheenvuoroon se, että kun näitä autoja on jo kaksi käytössä ja tulokset on loistavia, niin kyllä nämä jalkatyöntekijät ansaitsevat myös sen kolmannen. Kaupungilla on varmasti siihen varaa. Se on rahallisesti hyvin pieni satsaus isoon ongelmaan.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos vihreille hyvästä ryhmäaloitteesta.

Alfa-PVP:n käytön puuttumiseen tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä. Aloitevastauksesta on todella vaikea erottaa, mitkä toimenpiteet todellisuudessa tehoaisi alfa-PVP-addiktioon. Siihen ei tehoa perinteiset vieroitushoidot ja niiden paikkojen lisääminen. Vieroitusoireet alfa-PVP:n käyttäjillä ovat todella kivuliaat, ja pahimmillaan hoitoja jätetään kesken. Reaktiot kipuihin voivat olla todella rajuja ja pahimmillaan, tai ainakin itse olen kuullut, että välttämättä heidän kohdallaan ei jatketa tätä hoitoa. Kaupungin tulee löytää keinoja sitouttaa alfa-PVP:n käyttäjät vieroitus- ja kuntoutushoitoihin. Tein tästä erillisen ponsiesityksen, jota voi tukea. Sanon vielä sen, että tuen valtuutettu Longan pontta. Se on erinomainen. Haluaisin siis kuulla vielä apulaispormestari Vieruselta, että miten päihdehuollossa alfa-PVP:n käyttäjiä sitoutetaan niin vieroitus- kuin kuntoutushoitoihin.

Olen iloinen ja kiitollinen siitä, miten nopeasti ja monin erilaisen toimin kaupunki on tässä asiassa ryhtynyt aktiiviseksi ja sitouttanut myös kaupunkiympäristön ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialat ongelman torjumiseen.

Kuten täällä on todettu ja monista ponsista käy ilmi, tarvitaan kuitenkin vielä lisää toimenpiteitä. Asiantuntijoiden mukaan olisi tärkeää lisätä kokemusperäistä tukea ja apua. Olen tehnyt siitä lukutaitoisille ponnen järjestelmään. Kokemusasiantuntijoilla on paras tietämys siitä, missä palvelujen aukot ovat, ja paljon hiljaista tietoa esimerkiksi siitä, miksi katkon ja kuntoutuksen välissä voi pudota hoitopolulta. Lisäksi kokemusasiantuntijat ovat vakuuttavia vaikuttajia ennaltaehkäisevässä nuorille kohdistetussa työssä ja vanhempien tietoisuuden lisäämisessä. Monilla huumeista kuiville päässeillä on vilpitön halu kertoa kokemuksistaan ja kääntää ne siten positiiviseksi auttaessaan muita.

Myös pitkäaikainen kuntoutus tarvitsee lisäresursseja, ja kuntoutusjaksojen pidentämiseen on valtuutettu Pasanen tehnyt ponnen, jota kannatan. Kannatan tässä vielä myös valtuutettu Holopaisen tekemää pontta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Toimialalla on nopeasti lisätty henkilökuntaa muun muassa jalkautuvaan työhön ja vieroitushoitoon alfa-PVP:n lisääntyneen käytön ja sen tuomien haasteiden vuoksi. On tärkeää, että myös sidosryhmäyhteistyötä tehdään aktiivisesti, jotta alfa-PVP:n tuomaa turvattomuuden tunnetta saadaan vähennettyä, lasten ja nuorten kulkureittien turvallisuutta saadaan lisättyä ja tietoutta alfa-PVP:n ja muiden vaikeiden huumeiden myyntikanavista ja riskeistä saadaan lisättyä. Suunnitelmat ovat päällisin puolin ihan hyviä, kuten tästä listatekstistä saamme lukea. Tärkeää on kuitenkin nyt varmistaa myös, että nämä suunnitelmat toteutuvat.

Valtuutettu Grotenfeltin ponsi on tärkeä. On varmistettava, että vanhemmilla on ajankohtaista tietoa sekä huumeista että erityisesti niiden levityskanavista. Lapsia ja nuoria myös käytetään päihteiden myynnissä hyväksi, mitä vanhempien ei monesti ole helppo havaita. Kannatan valtuutettu Lindgrenin pontta. Kokemusasiantuntijoiden kautta saamme sellaista asiantuntijuutta, jonka avulla palveluita pystytään kehittämään mahdollisimman tehokkaiksi ja toimiviksi.

Helsingissä on tällä hetkellä Itiksessä ja Sörkässä kiinteät Symppikset ja lisäksi liikkuva Symppis sekä Kontulan palaneen Symppiksen tilalla terveysneuvontapiste. Näissä päiväkeskuksissa tarjotaan neuvontaa, sosiaaliohjausta, terveydenhuoltoa, käyttövälineiden vaihtoa ja mahdollisuus lepoon. Tarpeellista on myös tarjota mahdollisuus suihkuun ja vaatteiden pesemiseen, mikä ei tällä hetkellä Symppiksissä onnistu. Onneksi uuteen rakenteilla olevaan pian valmistuvaan Itiksen Symppikseen tämmöisiä tiloja on tulossa.

Meillä on linjattu, että neljäs Symppis rakennetaan myös. Nyt olemme tässä vähän takamatkalla, koska meillä on vain kaksi täysiä palveluita tarjoavaa Symppistä. Kysyisinkin apulaispormestari Laisaarelta, mikä on tilanne sekä uuden Sörkän että neljännen sovitun Symppiksen paikan löytämiseksi? Kasvava tarve myös neljännelle Symppikselle meillä on, ja toivon kovasti, että paikka löytyy molemmille näille ja talot saadaan pystyyn ja palvelut käyttöön mahdollisimman nopeasti.

Arvoisa puheenjohtaja.

Itse asiassa mä toivoisin, että pormestari Sazonov olisi ollut täällä paikalla kuuntelemassa tätä keskustelua myös sen takia, että tämä on erittäin vakava tämä tilanne tällä hetkellä ja on ollut sitä jo vuosia, ja myös sen takia, että Sazonov toimi myös sote-pormestarina viime kaudella ja ainakin sanoissa otti tämän tilanteen erittäin vakavasti, mutta me ollaan edelleen samassa tilanteessa.

Itsekin haluan kiittää vihreiden hyvää ryhmäaloitetta ja erityisesti Mia Haglundin hyvää puheenvuoroa.

Ne, jotka on lähemmin seurannut päihdepalveluiden tilannetta pidemmän aikaa, niin valitettavasti se polkee paikoillaan. Me puhutaan täällä usein siitä, että resurssit ovat täysin riittämättömät, ja ei mikään poista sitä, että Orpon hallituksen leikkaukset sote-palveluihin, mutta myös järjestökenttään näkyy suoraan siinä, minkälaisia palveluita pystytään Helsingissä tarjoamaan. Tällä hetkellä nimenomaan järjestöissä tehdään todella tärkeää työtä ja nimenomaan semmoisten ihmisryhmien parissa, joita esimerkiksi meidän kaupungin omat palvelut eivät välttämättä tavoita. Joten järjestöleikkauksista myös kärsii moni Helsingissä toimiva päihdetyötä tekevä järjestö.

Jo viime valtuustokaudella strategiassa oli kirjaus siitä, että huumetilanteeseen kiinnitetään erityistä huomiota ja nuorten huumekuolemat halutaan lopettaa. Tuntuu vaan siltä, että mitään ryhtiliikettä ei ole tämän suhteen tapahtunut. Me puhutaan täällä edelleen samoista asioista. Eli huumeiden käyttäjät eivät pääse edelleenkään matalan kynnyksen palveluihin yhdenvertaisesti ympäri kaupunkia.

Viime kaudella tein itse valtuustoaloitteen siitä, että Malmille on ehdottomasti saatava Symppis. Se junnaa edelleen. Mitään ei ole tapahtunut. Siitä on budjetin yhteydessä tehty yhteinen kirjaus, mutta edelleen ollaan täysin tietämättömiä, että miten tämä hanke etenee. Puhutaan siitä, että tiloja on vaikea saada. Sitten vastattiin minun aloitteeseeni niin, että tämä Malmin tarve korvataan tällä jalkautuvalla työllä. No nyt on sitten bussikin viety. Me asutaan Helsingissä, joka on Suomen rikkain kaupunki, ja on aivan käsittämätöntä, että me ollaan tilanteessa, jossa meidän jalkautuvalla työllä ei siis ole bussia käytössä. Tämä symboloi tätä tilannetta, missä meidän päihdepalveluiden suhteen tällä hetkellä on. En voi kerta kaikkiaan ymmärtää.

Mä olen ollut itse näiden järjestöjen parissa tuolla kadulla jakamassa hygieniatarvikkeita ja eväitä. Ja se, mitä nämä ihmiset toivovat eniten, on se ihmisarvoinen kohtelu, että heidät kohdattaisiin ihmisinä. Itse ajattelen, että se tarkoittaa sitä, että me myös kaupunkina tarjotaan ne palvelut näille ihmisille ja että pääsee peseytymään, saa lämmintä ruokaa, saa puhtaita vaatteita ja pääsee puhumaan ammattilaisten kanssa.

Ajattelen niin, että meillä Helsingissä on varaa myös olla tässä päihdetyössä todella edistyksellisiä ja ajatella, että se on nimenomaan ihmisoikeusperustaista työtä, mitä meidän pitää täällä tehdä. Suosittelen kyllä kaikille valtuutetuille, että menette sinne katutyöhön jakamaan niitä hygieniatarvikkeita ja keskustelette myös suoraan päihteiden käyttäjien kanssa suoraan.

Olisin tosiaan toivonut, että pormestari Sazonov olisi osallistunut tähän keskusteluun. Jos meillä on info pienydinvoimaloiden sijoittelusta koko valtuustolle, niin miksi ihmeessä meillä ei ole ajankohtaista keskustelua koko valtuustolle Helsingin huumetilanteesta, jotta kaikilla olisi varmasti se tarvittava tieto ja jotta kaikki tietäisi, että mitä tälle asialle pitää tehdä?

Arvoisa puheenjohtaja.

Alfa-PVP:n ja muiden huumeiden aiheuttamiin ongelmiin on suhtauduttu vakavasti ja toimia on tehty, ja niitä tarvitaan ilman muuta lisää. Erityisiä toimia tarvitaan myöskin Euroopan korkeimmissa luvussa käyneeseen nuorten huumekuolemien ehkäisemiseksi.

Toimia tarvitaan Helsingissä, mutta toimia tarvitaan ja tehdään myöskin Arkadianmäellä. Kun täällä on pääministeri Orpo mainittu monta kertaa, niin kerron, että meneillään on erillinen ohjelma huumekuolemien ehkäisemiseksi ja siihen on myöskin 10 miljoonan euron lisärahoitus. Täällä apulaispormestari nosti esille huumekuolemien yleisimmän syyn, eli se on opioidien yliannostus. Yleensä se käy vahingossa, kun nuoret käyttävät sekaisin erilaisia huumeita ja aineita. Tähän on tulossa nyt lainsäädäntöä, eli mahdollistetaan sen naloksonin jakelu ensiapuna. Tämä on mittava keino siihen, ja vihdoin saadaan tämä lainsäädäntö, että voidaan tällä tavalla pelastaa niitä nuoria.

Mutta totta kai ennaltaehkäisy ja matalan kynnyksen hoitopaikat ovat aivan olennaisia. Silloin kun puhutaan muuntohuumeista, on hyvä huomata, että siihen ei ole korvaus- eikä lääkehoitoa tällä hetkellä, vaan ne on psykososiaalista hoitoa. Siihen on erilaisia hoitomuotoja olemassa. Osin niitä kokeillaan. Tosi tärkeää, että Helsinki olisi edelläkävijä siinä, että myöskin näihin muuntohuumeisiin saataisiin tepsivää hoitoa.

Toivon, että keskustelua ja ehkä vastauksia vielä tulee enemmän, että mitä Helsinki osaltaan vielä tekee nuorten huumekuolemien ehkäisemiseksi. On todella ikävää, että olemme siinä Euroopan kärkimaa. Jokainen huumekuolema on iso tragedia itse nuorelle, mutta myöskin perheelle ja läheisille.

Arvoisa puheenjohtaja.

Jos olisin kokoomuksen valtuutettu, niin en kyllä kehuskelisi tippaakaan sillä, mitä Orpon hallitus tekee päihdepolitiikan eteen.

Orpon hallitus leikkaa sosiaali- ja terveyspalveluista miljarditasolla. Orpon hallitus ajaa läpi ennennäkemättömät sosiaaliturvaleikkaukset, joista nimenomaan nämä pienituloiset ihmiset, nämä kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset myös kärsivät. Orpon hallitus kohdistaa kaikkein julmimmat leikkaukset 18–24-vuotiaisiin nuoriin, erityisesti heidän toimeentulonsa. Tämän päivän Nuorisobarometri osoittaa, että nuoret eivät ole olleet näin toivottomia koskaan Nuorisobarometrin historian aikana. Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvussa, ja me tiedetään, että päihdeongelmien taustalla on usein mielenterveysongelmat.

Joten valtuutettu Sarkomaa, keskittykää siihen, että te torjutte nämä Helsinkiin kohdistuvat 100 miljoonan ekstraleikkaukset. Älkääkä kehuskelko täällä, kuinka Orpon hallitus tekee valtavan hienoa työtä päihdepolitiikan eteen, koska se ei pidä paikkaansa.

Puheenjohtaja, kiitos puheenvuorosta.

Varmaan maltti on valttia, ja jos täällä käydään debattia ja keskustelua, on ehkä hyvä kuulla se, että kerroin, että suurin ja yleisin syy, mikä on nuorten huumekuolemiin, on se, että se on opioidien yliannostus ja erilaisten aineiden sekakäyttöä. Hyvin pitkään ollaan odotettu sitä, että saataisiin lainsäädäntö, jotta tätä naloksinia voitaisiin jakaa, jotta se olisi sosiaali- ja terveyspalveluiden, erilaisten järjestöjen ja kadulla liikkuvien aikuisten apuna. Pidän sitä hyvänä. En laajemmin arvioinut sitä päihdepolitiikkaa, mitä Petteri Orpon hallitus tekee, mutta voin tässä todeta, että on myöskin tulossa lainsäädäntöä, jolla annetaan lisäkeinot viranomaisille, että voidaan puuttua siihen, että kun koko ajan rikolliset yrittävät tuoda yli rajojen muuntohuumeita, niin nyt niihin voidaan nopeammin puuttua. Eli tämä on hyvää ennaltaehkäisyä. Työtä tehdään, mutta kaiken voi aina tehdä paremmin niin Helsingissä kuin myös Petteri Orpon hallituksessa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun itse olen esimerkiksi tutustunut nuorten huumeiden käyttäjien palveluihin, siellä ne taustasyyt ovat nimenomaan niissä mielenterveysongelmissa ja epätoivossa. Me nähdään Helsingin kaduilla myös uusi sukupolvi, jotka ovat näitä 90-luvun laman nuoria aikuisia. Heillä nimenomaan se huono-osaisuus on kulkenut sukupolvesta toiseen. Eli ne syyt löytyvät nimenomaan sieltä leikkauspolitiikasta, jota Orpon hallitus nyt myös toteuttaa.

Toivoisin todellakin, että joka ikinen hallituspuoluetta edustava valtuutettu tässä salissa tekisi kaikkensa, jotta Orpon hallitus ei rankaisisi Helsinkiä tällä 100 miljoonan leikkauksella, jotka kohdistuvat meidän elintärkeisiin palveluihin ja myös niihin päihdepalveluihin, joita me nyt niin kipeästi tarvitaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

On hyvä todeta tässä, että aika usein nuorten päihteiden taustalla on monenlaista murhetta ja ongelmaa. Jos katsotaan huumekuolemia, niin puolessa niistä nuorella on taustalla mielenterveysongelmia. Sen takia oli vallan välttämätöntä, että pitkään meidän usean tässä salissa ajama terapiatakuu säädettiin tämän hallituksen aikana. Pidän sitä erittäin tärkeänä. Yhtä lailla pidän tärkeänä sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusmalli on sellainen, että se kohtelee kaikkia alueita yhdenvertaisesti, eikä alueita, joissa ollaan tehty hyvää työtä, kuten Helsingissä, rangaista siitä. Tämän eteen varmasti teemme työtä, että se olisi kohtuullinen se esitys, joka eduskuntaan tulee.

Arvoisa puheenjohtaja.

Nyt valtuutettu Sarkomaalle on pakko sanoa, että jos moukarilla iskee meidän sosiaali-, terveyspalveluihin ja iskee läpi miljarditason leikkaukset, sitten on ihan turha tässä salissa kehuskella jollain terapiatakuulla, joka on aivan tynkä. Se ei vastaa niihin mielenterveyshaasteisiin, mitä meillä tässä kaupungissa on. Meillä on ihmisiä, jotka ovat kroonisesti erittäin sairaita, jotka eivät saa sitä hoitoa, jota he tarvitsisivat. Tämän tietää jokainen, joka on ollut mielenterveyspotilaan omaisena tai on seurannut tilannetta läheltä. Se ongelma on se, että meillä tällä hetkellä tarjotaan näitä matalan kynnyksen lyhytkestoisia terapiapalveluita, mutta nuorten kohdalla ongelma on ollut nimenomaan se, että kun he ovat jatkohoidon tarpeessa, niin sitten tulee ovi vastaan ja resursseja tämän tarjoamiseen ei ole.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Minustakin kuulostaa, että kansanedustaja Sarkomaa nyt vähän väistelee hallituksen vastuuta.

Jos ajatellaan esimerkiksi lastensuojelun jälkihuoltoon tehtyjä leikkauksia Petteri Orpon hallituksen aikana, niin on sanottava, että olette onnistuneet iskemään juuri niihin nuoriin, jotka tyypillisesti tarvitsevat päihdepalveluita, erilaista tukea ja joille lastensuojelun jälkihuolto on ollut eräänlainen henkivakuutus. Te olette olleet sitä mieltä, että tätä henkivakuutusta ei tarvitse näille lastensuojelua kokeneille kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville nuorille tarjota.

On helppo helsinkiläisenä veronmaksajana olla sitä mieltä, että tuo on paitsi inhimillisesti vastuuton, kohtuuton, törkeä päätös, niin myöskin helsinkiläisten veronmaksajien näkökulmasta aivan todella typerä päätös. Kun me jätetään lastensuojelua kokeneet nuoret ilman apua, ilman päihdepalveluita, niin me kohdataan ne ongelmat paljon suurempina, paljon jättimäisempinä ja myös isompina kustannuksina, kuin jos maksaisimme lastensuojelun jälkihuollon niille nuorille, jotka totisesti ovat sen ansainneet ja joille yhteiskunta olisi sen velkaa.

Eli toivoisin, että ette kiertäisi omaa vastuutanne tässä salissa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Jatkan pikkuisen tuota edellistä keskustelua kuitenkin. Totean, että asioita tosiaan tapahtuu. Tämä naloksoni on hyvä asia. Käsittääkseni siinä aloite tuli oppositiosta kahdelta kansanedustajalta, minulta ja vasemmiston Timo Furuholmilta, mutta sinänsä olen iloinen, että hallitus sitä on lähtenyt edistämään.

Valtuutettu Meri puhui hyvin tästä yleisestä huumepolitiikasta tässä. Tässä on käytetty tosi hyviä puheenvuoroja. On paljon, mitä Helsinki voi tehdä, mutta viime kädessä lainsäädäntö on tässä aika keskeinen asia. Minusta olisi hirveän tärkeää, että Helsinki kaupunkina ottaisi hyvin keskeiseksi edunvalvontatavoitteekseen valtion suuntaan ajatellen sitä, että ensi vuonna kirjoitetaan varmaan taas hallitusohjelmaa, tällaisen humaaniin ja tietopohjaisen päihdepolitiikan kokonaisuudessaan. Johon sisältyy muun muassa dekriminalisaatio, siis kaikkien huumausaineiden käytön dekriminalisaatio, jonka puolesta myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on puhunut, ja käyttöhuoneet.

Nämä työkalut ei ole mitään taikatemppuja mikään, mutta ne helpottaisi humaanin ja kokonaisvaltaisen hoidon ja ennaltaehkäisevän päihdepolitiikan toteuttamista tämmöisen nykyisen rankaisevan, moralistisen linjan sijaan. Mä todella toivon, että tämä olisi se Helsingin asento ja se ääni selvästi kuuluisi seuraavassa eduskunnassa. Tässä nykyisessä ongelma ei ole vain hallituksessa. Muutama viikko sitten eduskunnan iso enemmistö äänesti kumoon hyvin maltillisen ehdotuksen paremman huumausainepolitiikan selvittämisestä. Sen puolesta äänesti ainoastaan vihreät ja Vasemmistoliitto. Tämä hyvä todeta.

Tästä huumepolitiikan haasteista kertoo hyvin se, että tämä alfa-PVPepidemiahan alkoi käytännössä siitä, kun sinänsä onnistuneella viranomaisoperaatiolla saatiin amfetamiinia hirveät määrät pois markkinoilta. Se kertoo siitä, että tämmöinen kova linja ei tule tätä asiaa koskaan ratkaisemaan. Me tarvitaan oikeasti työkalut, joissa huumeongelmaa kohdellaan nimenomaan sosiaali- ja terveyspolitiikan linssin kautta ensisijaisesti ja rikospuoli on sitten sitä täydentävä eikä todellakaan toisin päin.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Hoitoon sitouttamisesta esitettiin täällä kysymys.

Tiedon jakaminen, motivointi, vertaistoimijat ja kokemusasiantuntijat, kaikki tärkeitä henkilöitä ja tärkeitä toimenpiteitä. Hoitosuunnitelmien pitää olla kunnossa. Saattaen vaihtaminen nivelvaiheissa. Holding-ote eli etsitään, jos joku katoaa hoidosta. Perheen ja omaisten mukaan ottaminen. Tietysti myös muut haasteet, joita henkilöillä voi ja usein onkin samanaikaisesti. Eli on tärkeää hoitaa nämä muut haasteet samanaikaisesti. Tässä tuleekin esille meidän Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskustoimintamallin edut, eli se moniammatillinen palvelu.

Nolla eli nuorten huumekuolemien ehkäisemisen hanke vuosille 2025–2027. Tässä hankkeessa me vahvistamme 13–24-vuotiaiden päihdepalvelu- ja viranomaisyhteistyötä, jotta me voidaan ehkäistä näitä nuorten huumekuolemia entistä tehokkaammin.

Valtuutettu Honkasalo totesi, että jokaisen valtuutetun olisi hyvä mennä kaduille katsomaan, mitä siellä tapahtuu, ja tapaamaan näitä huumeiden käyttäjiä. Itse olen ollut siellä jo useampaan kertaan. Olen ollut sekä meidän kaupungin jalkautuvan työn mukana että järjestöjen kanssa. Olen nähnyt, mitä siellä tapahtuu ja tavannut ihmisiä ja keskustellut heidän kanssa. Mä näen, että on todella tärkeää, että me tehdään nyt kaikkemme, jotta päihteiden käyttö... Ne haitat minimoidaan ympäristölle, mutta myös sen lisäksi se, että me vähennämme sitä inhimillistä kärsimystä. Siitähän on kyse, kun me puhutaan hoitoon ohjauksesta ja että kuinka sinne pitää päästä sujuvasti ja kuntoutus pitää olla yksilöllistä. Me seuraamme tätä tilannetta ja olemme valmiita reagoimaan, jos uusia toimenpiteitä tarvitaan.

Sotepe-rahoitukseen ja siihen kohdistuviin leikkauksiin on itse pakko sanoa vain lyhyesti, että olen varma siitä, että jokainen tässä salissa varmasti tekee kaikkensa sen eteen, että ehdotettu leikkaus ei tule sen suuruisena toteutumaan kuin sitä nyt esitetään.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat. Helsingin nuorisoneuvoston mielestä vihreiden valtuustoryhmän aloitteen ehdotukset ovat erittäin tärkeitä. Konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan nyt, ja mielestämme Symppisten toiminnan tehostaminen ja yleinen resurssien lisääminen pikaisesti ovat todella olennaisia asioita. Tahdomme painottaa alfa- PVP:n vaikutusten ennaltaehkäisyä sekä käyttäjien kuntoutusta erityisesti nuorten alle 25-vuotiaiden näkökulmasta.

Toteutimme nopean kyselyn, missä noin 130 nuorta vastasi kokemuksiinsa alfa-PVP:stä, päihteiden käyttäjistä sekä koulujen päihdevalistuksesta. Päihdevalistus peruskouluissa on yksi tärkeimmistä keinoista ehkäistä nuorten päihteiden käyttöä, mutta 53 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei koulujen päihdevalistus ole riittävän hyvää. Kysyimme myös, miten sitä voisi parantaa. Nuoret nostivat esille yleisen opetuksen lisäämisen tarpeen erityisesti yhdeksännellä luokalla. Tämä voisi sisältää enemmän tietoa nuorten keskuudessa olennaisista huumeista, kuten niin sanotuista bilehuumeista ja alfa-PVP:stä, mahdollisia vierailijoita, kokemusasiantuntijoita sekä, että vedottaisiin terveyshaittojen lisäksi myös sosiaalisiin haittoihin, kuten velkaantumisiin ja ihmissuhteiden kärsimiseen. Nuoret myös pyysivät konkreettisen avun takaamista, opetukseen ohjeita avun hakemiseen ja näkyvämpiä paikkoja, joista hakea apua ja oppia. Silkka rikosilmoitus tai rangaistus ei tarjoaisi riittävää apua varsinkaan nuorelle.

Kyselyssä myös ilmeni pyyntö olemassa olevien palveluiden vahvistamiseksi, joka on juuri olennaista tämän aloitteen kannalta. Päihdeongelmista kärsivän nuoren tai kenen tahansa muun on saatava välitöntä apua turvallisesti ja ympärivuorokautisesti. Nykyiset palvelut eivät ole tarpeeksi saavutettavia tarpeeksi suurelle määrälle nuorista, jotta kriisiä voitaisiin hoitaa riittävän tehokkaasti.

Päihdeongelmat näkyvät ja tuntuvat nuorten päivittäisessä elämässä merkittävällä tavalla. Jos nuori ei itse käytä päihteitä, hän saattaa silti kohdata käyttäjiä usein esimerkiksi koulumatkoillaan, ja tilanne saattaa aiheuttaa turvattomuuden tunnetta. Itse asiassa 90 prosenttia vastanneista kertoikin tunteneensa turvattomuutta joskus päihteiden käyttäjän läheisyydessä, esimerkiksi julkisella paikalla. On valitettavan yleistä, että myös vanhemmat joutuvat esimerkiksi varoittamaan lapsiaan ja sanomaan heille, että heidän tulee pysyä varuillaan kohdatessaan päihtyneitä ihmisiä kadulla.

Kriisi on vakava ja selkeästi havaittavissa nuorten keskuudessa. 9 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista kertoi tuntevansa alfa-PVP:n käyttäjän. Alfa- PVP on erittäin hengenvaarallinen päihde, ja jos emme suhtaudu tarpeeksi vakavasti palveluiden ja ehkäisyn tasoon, ties kuinka monta ihmistä lisää voi kuolla. Olivat käyttäjät nuoria tai eivät, heillä on arvoa, heillä on läheisiä ja heillä on vaalimisen arvoinen elämä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Haluan kiittää vihreitä tästä hyvästä aloitteesta.

On hyvä sanoa ääneen, että Helsingissä tehdään jo paljon. Kaupunki ei ole ollut toimettomana, ja se on tärkeää. Mutta samalla on selvää, että nykytilanne ei riitä. Jos ongelma näkyy edelleen näin vahvasti kaduilla, ihmisten voinnissa ja alueiden arjessa, on meidän tehtävä enemmän. Kun pahoinvointi näkyy näin vahvasti, kyse ei ole vain yksittäisten ihmisten tilanteesta. Se kertoo myös siitä, että järjestelmä ei ole onnistunut tavoittamaan kaikkia ajoissa ja että on säästetty juuri niistä palveluista, joilla pahoinvointia voitaisiin ehkäistä. Tässä keskustelussa pitää pystyä sanomaan kaksi asiaa. Ensinnäkin ei ole hyväksyttävää, että nuoret, perheet ja alueiden asukkaat joutuvat elämään keskellä näkyvää huumekriisiä. Se ei saa olla uusi normaali Helsingissä. Mutta toiseksi ei ole hyväksyttävää sekään, että ihmiset jätetään ilman apua, hoitoa tai turvallista kontaktia palveluihin. Ongelma ei poistu sillä, että se siirretään pois näkyvistä. Siksi pidän tärkeänä, että tässä aloitteessa puhutaan suoraan niistä keinoista, joita me tarvitaan. Matalan kynnyksen palveluista, jalkautuvasta työstä, riittävästä henkilöstöstä ja myös käyttötiloista. Meidän pitää uskaltaa käyttää kaikkia vaikuttavia keinoja, joilla voidaan vähentää kuolemia, tavoittaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä ja tuoda niitä palveluiden piiriin. Eikä tämä ole vain inhimillisyyttä. Tämä on myös turvallisuuspolitiikkaa. Kun apu toimii, myös katujen turvattomuus vähenee. Toivon, että Helsinki uskaltaa tässä asiassa olla kunnianhimoinen, inhimillinen ja rohkea.

Tack, värderade ordförande.

Mä aloitan kannattamalla valtuutettu Kasongon pontta.

Tässä keskustelussa on hyvin käyty läpi niitä mittavia päihdepalveluiden toiminnan laajentamisen tarpeita, mitä meidän pitää tehdä, jotta me voidaan nykyistä toimivammin vaikuttaa yhä useamman päihdekäytön kanssa kamppailevan elämään. Vaikka apulaispormestari Vierunen avasi jo aiemmin keskustelussa tehtyjä toimia, kuten vaikka nuorten huumekuolemiin kohdistuvaa Nolla-hanketta, niin juuri sen toimen kohdalla kannattaa muistaa, että sen rahoitus tulee valtiolta. Eli siinä ei sinänsä ole kyseessä mikään kaupungin rahoittama uusi toimi.

Mulla olisi edelleen apulaispormestarille joitain kysymyksiä. Ensinnäkin mä haluaisin kuulla vastauksen siihen, että ollaanko sosiaali- ja terveyspalveluissa valmiita aloittamaan polttovälineiden jako, jotta me oikeasti tavoitettaisiin alfa- PVP:n käyttäjiä nykyistä tehokkaammin.

Apulaispormestari Vierusen aiemmassa puheenvuorossa kävi ilmi, että seuraavan puolen vuoden aikana ei näytä siltä, että me oltaisiin etenemässä kohti päätettyä neljän Symppiksen päiväkeskuksen määrää, vaan meillä on edelleen vain kaksi varsinaista päiväkeskusta käytössä. Nekään eivät siis ole viikonloppuisin auki. On ehkä vähän lievä ilmaisu kuvailla avi-ilmoituksen saanutta Sörnäisten Symppistä hieman ahtaana tilana, kun meillä on päiviä, jolloin 80 hengen tilassa käy 300 ihmistä. Sen sijaan, että me edetään kohti tarvittavia tiloja, liikkuvalta Symppikseltä on siis tosiaan otettu pakettiauto käytöstä. Se ei päiväkeskuksia korvaa, mutta antaisi kuitenkin mahdollisuuksia jalkautuvalle työlle tavoittaa ihmisiä laajemmin ja ennakoitavammin ympäri kaupunkia.

Kun näitä päiväkeskuksia ei ole, me nähdään lopputulokset rappukäytävissä, kaupoissa ja paleltuneina raajoina. Eli apulaispormestari Vierunen, voidaanko vielä saada selkeämpää näkymää sille, millä aikataululla kaupunki on pääsemässä tilanteeseen, jossa Helsingissä on neljä Symppis-päiväkeskusta? Ja jos Kontulaan ei perusteta uutta varsinaista päiväkeskusta, niin minne sen korvaaja sitten suunnitellaan?

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Keskustelua huumeiden käytön ongelmista ei voida käydä kunnolla, jos taustalla vaikuttaa moraalipaniikki. Tällöin käy niin, että huomio kääntyy apua tarvitsevien ihmisten hyvinvoinnista vain ilmiöön, jonka haluamme siivota pois näkökentästämme. On tietysti todella ymmärrettävää, että huumeongelma alkaa kiinnostaa laajempaa yleisöä siinä vaiheessa, kun se näkyy aiempaa enemmän katukuvassa ja alueilla, joissa se ei tyypillisesti ole näkynyt. Mutta ratkaisuja haettaessa on katsottava rehellisesti peiliin ja kysyttävä, että herääkö meissä silloin huoli niistä ihmisistä vai epämukavuus siitä, että heidän hätänsä näkyy. Onko ongelma se, että ongelman keskiössä on pahat huumeet vai se, että ihmisillä on paha olla ja he ovat syvissä vaikeuksissa?

En vähättele missään nimessä huumeiden käytön aiheuttamia järjestyshäiriöitä, lisääntynyttä turvattomuutta, saatikka sosiaalijärjestelmän lisääntynyttä kuormitusta. Mutta jos keskustelua ohjaa ennen kaikkea pelko, päädymme etsimään nopeita ratkaisuja oireisiin sen sijaan, että tarttuisimme itse ongelman juurisyihin. Koska huumeongelmien lisääntyminen heijastelee aina laajempaa yhteiskunnallista pahoinvointia, osattomuutta, mielenterveyden ongelmia, yksinäisyyttä, turvattomuutta ja sitä kokemusta, että tässä maailmassa ei ole sinulle paikkaa, tämä on erityisen traagista ja väärin, kun tähän tilanteeseen joutuvat nuoret. Nuorten huumekuolemien määrä Suomessa on yhteiskuntamme totaalinen riman alitus.

Emme voi käydä keskustelua huumeiden ongelmakäytöstä, oireesta, puhumatta samalla yhteiskunnallisesta pahoinvoinnista. Niille, jotka tätä eivät tiedä, päihteiden käyttö estää usein mielenterveysavun saamisen. Tämä on täysin nurinkurista, koska täällä puhutaan paljon ennaltaehkäisystä, mutta käytännössä järjestelmän rakenne usein johtaa siihen, että ongelmien annetaan eskaloitua.

Valitettavasti huumekeskustelussa näkyy edelleen se, ettemme yhteiskuntana ole valmiita ottamaan käyttöön keinoja, jotka tiedämme tehokkaiksi. Tämän taustalla on moraalipaniikki. Emme voi Helsingissä Suomen lain vastaisesti pilotoida käyttöhuoneita tai dekriminalisoida käyttöä, mutta meidän helsinkiläisten tulee olla etunenässä ajamassa toimia, jotka perustuvat tieteelliseen näyttöön huumeiden käytön ongelmien ratkaisemiseksi.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Mä olen seurannut tätä Helsingin päihdetilannetta hyvin, hyvin läheltä tässä jo joitain vuosia. Mulla on itselläni läheinen, joka on päihdesairas henkilö ja on käynyt useasti vieroituksessa. Vielä noin vuosi sitten tilanne Helsingissä oli sellainen, että vieroitukseen pääsy oli yhtä kamalaa taistelua ja vaati todella paljon myös läheisiltä, joita kaikilla aidosti ei enää siinä tilanteessa ole, taistelua vierellä, että ihminen pääsi sinne vieroitukseen. Nyt tilanne on hienosti muuttunut kaupungin toimenpiteiden takia niin, että vieroitukseen kyllä pääsee. Mutta se, missä tällä hetkellä se kaikista suurin ongelma on, on siinä vaiheessa, kun vieroituksesta ihminen pääsee pois. Siinä vaiheessa ihminen jää todella, todella yksin, eikä se hoitopolku jatku kunnolla.

Tilanne, missä ihminen on ollut vieroituksessa monta päivää, on saatu tilannetta kohentumaan, ihmisellä on halu voida hyvin ja käytännössä siinä vaiheessa jää yksin kadulle niin, ettei välttämättä ole varaa edes raitiovaunulippuun. Miten voidaan kuvitella, että ihminen sellaisessa tilanteessa pystyy jollain tavalla rakentamaan sitä omaa elämää? Siinä vaiheessa ei riitä pelkästään halu ja toive ja jotenkin tsemppaaminen. Tässä kohtaa me kaupunkina, hyvinvointialueena petetään nämä ihmiset ja myös aidosti heitetään rahaa hukkaan. Ei ole mitään järkeä vieroittaa ihmisiä ja sitten hylätä niitä keskelle katua.

Toivonkin, että pystytään keskittymään vielä vahvemmin näiden ihmisten terveydenhuollossa siihen, että kun ihminen on mennyt vieroitukseen, halunnut parantaa omaa elämää ja löytänyt sen toivon aidosti elää, ettei näitä ihmisiä kerta toisensa jälkeen hylätä kaupungin kaduille.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Täällä on käyty tänään tärkeää ja vakavaa keskustelua tästä meidän päihdetilanteesta. Kiitos kaikille siitä.

Mä haluaisin vielä nostaa esiin näkökulman, että monille päihdekuntoutujille on toipumisen kannalta tärkeää päästä hetkeksi irti omasta päihdeympäristöstään. Kuntoutus kauempana arjen käyttöympäristöstä voi helpottaa keskittymistä toipumiseen ja vähentää retkahdusta ylläpitäviä tekijöitä.

Siksi mä olenkin jättänyt järjestelmään ponnen, jossa mä esitän kaupungin selvittävän, onko päihdekuntoutuspaikkoja riittävästi tarjolla myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella sekä mahdollisuudet helsinkiläisille päästä niihin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos ensinnäkin vihreille tästä keskustelualoitteesta.

Haluaisin siihen tuoda sellaisen näkökulman, joka ei ole mielestäni vielä tullut esiin täällä. Aika harvaa varmaan siirtyy tähän näin kovan huumeen käyttöön niin kuin alfa-PVP suoraan tyhjiltään, vaan siinä on varmaan taustalla jotain muuta huumeiden käyttöä. Lisäksi siihen tarvitaan kunnon järjestäytyneen rikollisuuden verkosto, joka niitä huumeita myy näillekin huumeiden käyttäjillä. Mä oikeastaan itse ymmärsin tämän vasta silloin, kun kävin KRP:ssä vierailulla, ja siellä kerrottiin, että oikeastaan tätä koko huumebisnestä pyörittävää järjestäytynyttä rikollisuutta ylläpitää se joukko ihmisiä, jotka eivät miellä itseään ongelmaisiksi huumekäyttäjiksi, semmoinen keskiluokkainen bilehuumeita käyttävä porukka. Siis semmoisia miedommaksi miellettyjä huumeita ostavat ihmiset, jotka ovat työssä käyviä ihmisiä.

Tämä pitäisi ymmärtää, koska muuten tämä keskustelu on vähän tämmöistä näiden peukun käyttäjien stigmatisointia, ellei emme näe kokonaisuutta, missä se ongelma syntyy tässä yhteiskunnassa. Toivoisin, että tästä puhuttaisiin enemmän, koska mun mielestä siitä ei ainakaan lehdissä ja näin julkisuudessa hirveästi puhuta, että ne itsensä tavallisiksi ihmisiksi mieltävät henkilöt oikeastaan ylläpitävät tätä huumerikollisuutta ja huumekauppaa Suomessa.

Tack, ordförande.

Otin tämän puheenvuoron vain sen takia, että halusin kertoa, että mä olen nyt muokannut sitä mun pontta vastaamaan ponnen kriteerejä järjestelmässä ja toivon sille kannatusta.

Ärade ordförande.

Situationen kring alfa-PVP är mycket allvarlig. Vi ser hur den snabbt sprids och orsakar stora skador både för individer och för staden. Därför behövs snabba och kraftfulla åtgärder från myndigheter, skola, socialtjänst och polis för att bromsa utvecklingen och skydda våra unga. Samtidigt är information till vårdnadshavare helt avgörande. Föräldrar och andra vuxna runt barn och ungdomar behöver få tydlig kunskap om vad alfa-PVP är, hur det sprids och vilka varningssignaler man ska vara uppmärksamma på. Ju tidigare vi når ut med information, desto större chans har vi att förebygga och stoppa missbruk innan det får förödande konsekvenser.

Därmed stöder jag, ordförande, ledamot Grotenfelts kläm.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ihan alkuun lämmin kiitos vihreälle valtuustoryhmälle tästä tärkeästä aloitteesta. Kiitos myös nuorisovaltuuston edustajalle hyvästä puheenvuorosta. Mä itse nostaisin esiin myös tässä ennaltaehkäisyssä valistuksen tärkeyden ja erityisesti nuoriin suuntautuvan. Tässä aloitevastauksessahan lukee, että kouluissa lisätään tiedon antamista suoraan oppilaille päihteiden käyttämisen haitoista ja tietoa annetaan ikäkaudelle sopivalla tavalla viimeistään yläasteella. Vastauksessa myös lukee, että Helsingissä tulee kehittää edelleen toimintamallia, jossa nuoria valistetaan päihteiden haitoista myös suoraan kouluissa ja päihteiden haittoihin puututaan nuorten keskuudessa. Mä kannatan tuota äskeistä, mutta olen myös vahvasti sitä mieltä, että valistusta tarvitaan jo ennen yläasteikää, ja tämä on tärkeää, sillä me ikävä kyllä eletään ajassa, jossa huumeisiin suhtaudutaan yhä myönteisemmin ja yhä nuorempina niin Suomessa kuin maailmalla. Juuri siksi ennaltaehkäisevä työ ei ole vain tärkeää, vaan se on välttämätöntä.

Erityisesti lapsille ja nuorille on tehtävä selväksi se, että huumeet ei ole koskaan mikään harmiton kokeilu tai jotain kivaa, jota voi vain nopeasti kokeilla, vaan se on valtava riski, joka voi muuttaa koko elämän suunnan. Tätä viestiä täytyy viedä selkeästi, toistuvasti ja ilman minkään sortin kaunistelua.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tässä on käyty laajaa keskustelua tämän aiheen tiimoilta ja hyvä niin, koska nyt varmaankin kun kevät tässä tulee, niin tämä asia tulee silmiemme eteen tätä talviaikaa vahvemmin. Me ollaan todella vakavan asian äärellä. On tärkeää tosiaan, niin kuin tässä on aiemmin keskustelussa tullut esiin, että siinä vaiheessa kun me saamme ihminen päihdekuntoutukseen, niin sillä on merkitystä myös, että missä nämä päihdekuntoutuspaikat sijaitsevat. Joskus sen päihdekuntoutujan tilannetta edesauttaa se, että pääsee vähän etäämmälle niistä vanhoista ympyröistä. Siksi kannatan tätä Nita Austeron hyvää pontta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Täällä on ollut todella hienoa keskustelua, ja ihan selvää on, että ollaan kaikki huolissamme tästä vakavasta tilanteesta.

Valtuutettu Alvesalo puhui moraalipaniikista. Mä puhuisin nyt moraalittomuudesta viitaten valtuutettu Koulumiehen sanomiseen, että sitä huumekauppaa ylläpitää ihmiset, jotka pärjäävät erittäin hyvin, joilla on rahaa ja kaikki on hienosti. He kauhistelevat sitä, että kerrostaloissa on häiriöitä, koska siellä on huumeiden käyttäjiä tai eivät halua Symppistä nurkkiinsa. He ylläpitävät osaltaan tätä. Mun mielestä tämä on keskustelu, joka pitäisi kanssa nostaa oikeasti. Siis yhteiskunta tulee kokonaisuudessaan olla vastuussa tästä. Me ei pystytä poliitikkoina, päättäjinä yksin tätä ratkaisemaan.

Ja toinen asia. Mä olen ainakin itse nuoruudessa menettänyt monta ystävää 16-vuotiaana, ja siitä on jo lähes 100 vuotta. Täällä on puhuttu arvokkaasta kohtaamisesta, arvostavasta ylipäätänsä nuorten kanssa asioimisesta, koska se, että sulla on vahva itsetunto, niin sä pystyt siinä oikeassa tilanteessa sanomaan ei, ja silloin susta ei tule huumeiden käyttäjää. Koska tämä ennaltaehkäisy ja asioiden saaminen sillä lailla tolalle, että lapset eivät näe tarvetta, on se ainoa keino. Me ei millään näillä muilla taikatempuilla tätä saada. Se on nähty 47 uravuoden aikana, että semmoista yhtä keinoa tai edes 10 keinoa ei ole, millä me saadaan tämä hallintaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

Mitä yhteistä on koronalla eli covidilla ja alfa-PVP:llä? Kummankin alkuperään liittyy epävarmuutta ja arviot vaikuttavat johtavan Kiinaan.

Huumausaineiden käyttö sisältää vakavia ja äkillisiä vaaroja. Sisareni pojan kämppäkaveri kuoli kertalaakista käytettyään juomaa, jota tuoreet tuttavat tarjosivat. Sisareni poika ei onneksemme ottanut huikkaa, vaikka sitä hänellekin tarjottiin. Me tarvitsemme vahvaa ja inhimillistä huumepolitiikkaa. Mahdollisuuksien mukaan huumausaineiden käyttö ja leviäminen on estettävä, mutta samalla tulee muistaa, että käyttäjäkin on ihminen, ja hän tarvitsee apua. Apua tulee olla saatavana nopeasti, puuttumisen tulee olla riittävän voimakasta, eikä koukkuun jäänyttä ihmistä saa jättää koukkuun tarpeettomasti. Pidän positiivisena niitä monia toimenpiteitä, joita kaupunki on tämän ongelman takia jo toteuttanut. Palkkiohoitomenetelmä vaikuttaa ajatukselta, jota kannattaa rohkeasti kokeilla. Sen sijaan suhtaudun varsin torjuvasti niin sanottuihin käyttöhuoneisiin, jos niihin ei sisälly sitoutumista vahvasti tuettuun vieroitushoitoon.

Ketään ei tule hylätä huumeriippuvuuteen. Mielestäni hyvä huumepolitiikka on realistista, enkä pidä oikeana sitä, että yksilön vastuu täysin sivutetaan. Tällainen puhetapa tasoittaa ihmiselle tietä huumeiden käytön aloittamiselle. Elämän näköalattomuus, tarkoituksettomuuden kokemus ja erilaiset muut ongelmat toki altistavat ihmisiä sortumaan huumeisiin, mutta kyllä ihmisellä on omakin vastuu, eikä tätä tule sivuttaa.

Ei ole paha asia, että huumausaineiden käyttöä pidetään vaarallisena ja että huumausaineiden käytön aloittamista pidetään huonona valintana ja että huumeiden tarjoamista toiselle pidetään moraalittomana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että huumausaineiden käyttäjä olisi ihmisenä yhtään vähempi arvoinen, vaikka taloudellista rasitetta huumausaineiden käyttö aiheuttaa koko yhteiskunnalle. Kannatan siis huumausaineiden käyttäjän laajaa tukea, joka vapauttaa hänet huumausaineiden käytöstä, mikäli mahdollista, mutta en kannata politiikkaa, joka tasoittaa tietä pysyväksi huumausaineiden käyttäjäksi.