Valtuutettu Mahad Ahmedin aloite kesätyösetelin laajentamisesta kaikille alle 18-vuotiaille toisen asteen opiskelijoille

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Haluan kiittää siitä, että aloite on johtanut konkreettiseen muutokseen. Kesäsetelin laajentaminen toisten asteen ensimmäisen vuoden opiskelijoihin on tärkeä ja oikeansuuntainen päätös.

Tavoitteeni oli vahvistaa nuorten mahdollisuuksia saada ensimmäinen työkokemus ja ehkäistä eriarvoisuutta. Nyt yhä suurempi helsinkiläinen nuori saa siihen mahdollisuuden, vaikka laajennus ei vielä koske kaikkia alle 18vuotiaita toisen asteen opiskelijoita. Tämä päätös osoittaa, että valtuusto kuuntelee ja on valmis kehittämään järjestelmää. Tämä on askel eteenpäin nuorten hyväksi.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Helsinki on kaupunki, joka haluaa olla yhdenvertainen, rohkea ja tulevaisuuteen katsova. Meillä on kunnianhimoisia tavoitteita nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamiseksi, kuten on linjattu myös Helsingin kaupungin strategiassa. Nyt meillä on mahdollisuus tehdä konkreettinen teko näiden tavoitteiden eteen.

Nuorten työllisyystilanne ei ole itsestäänselvyys. Ensimmäisen kesätyöpaikan saaminen on monelle nuorelle vaikeaa. Työpaikkoja on rajallisesti, ja ilman aiempaa työkokemusta nuori jää helposti valintojen ulkopuolelle. Tämä luo noidankehän. Työtä ei saa ilman kokemusta, mutta kokemusta ei saa ilman työtä. Kesäseteli on toimiva ja vaikuttava keino madaltaa tätä kynnystä. Se kannustaa työnantajia palkkaamaan nuoria ja antaa heille mahdollisuuden ottaa ensimmäinen askel työelämään. Kun kesäseteli laajennetaan kaikille alle 18-vuotiaille toisen asteen opiskelijoille, varmistamme, ettei kukaan jää ulkopuolelle koulutusasteen tai sattuman vuoksi.

Työkokemus ei ole vain merkintä ansioluettelossa. Se on oppimista vastuusta, aikatauluista, yhteistyöstä ja omista vahvuuksista. Se on ensimmäinen palkka, joka opettaa rahankäyttöä ja taloudellista itsenäisyyttä. Se on tunne siitä, että minuun luotetaan ja että minä pystyn. Kesätyö voi olla ratkaiseva kokemus nuoren tulevaisuuden kannalta. Se voi vahvistaa uskoa omiin kykyihin, kirkastaa urasuunnitelmia ja ehkäistä syrjäytymistä. Varhainen kiinnittyminen työelämään on yksi tehokkaimmista tavoista tukea nuoren hyvinvointia ja ehkäistä myöhempiä haasteita.

On myös tärkeää nähdä kesäseteli investointina, ei kulueränä. Jokainen nuori, joka saa myönteisen kokemuksen työelämästä, on askel kohti vahvempaa työllisyyttä tulevaisuudessa. Kun tuemme nuoria nyt, vähennämme myöhempiä kustannuksia ja vahvistamme Helsingin elinvoimaa. Lisäksi kesäsetelin laajentaminen tukee nuoren oma-aloitteisuutta. Nuoret eivät halua pelkästään tukea. He haluavat mahdollisuuden. He haluavat hakea töitä, oppia, kehittyä ja ansaita itse. Kesäseteli antaa heille työkalun tarttua tilaisuuksiin. Se viestii, että kaupunki luottaa nuoriin ja uskoo heidän potentiaaliinsa.

Moni nuori kokee tällä hetkellä epävarmuutta tulevaisuudesta. Taloudellinen tilanne, kilpailu työpaikoista ja kasvavat vaatimukset luovat paineita. Te voitte vastata tähän epävarmuuteen konkreettisella tuella. Kesäsetelin laajentaminen on selkeä, toteuttamiskelpoinen ja vaikuttava päätös.

Hyvät valtuutetut.

Teillä on mahdollisuus tehdä päätös, joka näkyy suoraan nuorten arjessa. Päätös, joka vahvistaa yhdenvertaisuutta, lisää työkokemusta ja tukee nuorten omaa aktiivisuutta. Päätös, joka kertoo, että Helsinki seisoo nuortensa rinnalla. Laajentamalla kesäsetelin kaikille alle 18-vuotiaille toisen asteen opiskelijoille annamme nuorille enemmän kuin kesätyöpaikan, annamme heille mahdollisuuden, kokemuksen ja uskon tulevaan.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Arvoisat valtuutetut.

Elämme tällä hetkellä hyvin haastavia aikoja. Suomessa työttömyys on suurinta EU:ssa, ja se heijastuu vahvasti myös nuoriin ja nuorten työllistymismahdollisuuksiin.

Nuorten yrittäjyys- ja talousraportissa yli 70 prosenttia yläkoululaisista ja toisella asteella opiskelevista nuorista kertoi hakevansa kesätöitä vuonna 2025. Helsingissä me täten puhutaan noin 20 000 nuoresta. Kesätyöpaikkoja ei kuitenkaan ole tarjolla kaikille halukkaille. Noin 60 prosenttia työnantajista ei ota alle 18-vuotiasta nuorta töihin, ellei nuorella ole kesätyöseteliä. Ja tämä estää monien nuorien kesätyön saannin. Lukuisiin työpaikkoihin ei myöskään palkata alle 18-vuotiaita. Monien motivoituneiden, ahkerien ja halukkaiden nuorien työhakemukset hylätään.

Lukuisat hylkäykset työpaikoista tuottavat nuorelle kokemuksia arvottomuudesta, koska moni kokee oman arvonsa linkittyvän vahvasti siihen, saako töitä. Toistuvat kokemukset johtavat tilanteeseen, jossa nuori pahimmillaan asettuu vastustamaan koulutus- ja palkkayhteiskunnan odotuksia. Tällöin nuori voi pahimmillaan syrjäytyä. Jokainen syrjäytynyt nuori voi maksaa yhteiskunnalle, eli julkiselle taloudellemme, suurimmillaan miljoona euroa elinkaarensa aikana. Kesäsetelin laajentamisen avulla näitä ongelmia ja kuluja voidaan ennaltaehkäistä. On tärkeää siis miettiä tulevaisuuden kannalta, eikä vain nykyhetken.

Kun nuorille tarjotaan työkokemusta jo nuorena, työllistyminen on helpompaa aikuisena. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Helsingissä oli viime syksynä vähän yli 4 000. Tämä on selkeä esimerkki siitä, kuinka vaikeaa nuorten kiinteytyminen työelämään voi olla, jos ei ole työkokemusta tai laajoja verkostoja. Kesäsetelien avulla nuoret solmivat ensimmäisen työsopimuksensa, ja yritykset voivat löytää itselleen jopa pysyvän työntekijän. Nuorten kanssa kesätöistä kilpailevat myös aikuiset, minkä takia kesätyöseteli mahdollistaa juuri nuorten työllistymisen. Kesäsetelin avulla nuori pääsee täten helpommin mukaan työelämään, kun sen aika koittaa.

Arvoisat valtuutetut.

Helsingin nuorisoneuvosto kannattaa kesäsetelin laajentamista.

Laajentamisella tulee olemaan pitkällä aikavälillä positiivisia vaikutuksia kaupunkimme hyvinvointiin. Toivon, että pidätte sen mielessänne päätöstä tehdessä.

Kiitos.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Tämän vuoden budjettia päätettäessä valtuusto päätti laajentaa kesäseteliä niin, että aikaisemmin se kosketti yhdeksäsluokkalaisia, nyt se koskettaa myös toisen asteen ensimmäisellä vuosikurssilla olevia. Tämä on tärkeä päätös. Tällä pyritään mahdollistamaan sen ensimmäisen työpaikan saaminen.

Olemme käyneet keskustelua myös siitä, että pitäisikö tämä laajentaa aloitteen mukaisesti kaikkiin alle 18-vuotiaisiin. Meidän näkemys on se, että sen ensimmäisen työpaikan, joka tällä kesäseteliä saadaan, usein lyhyempiaikainen työpaikka, niin sen jälkeen kyllä nuoret pitää olla oikeutettu kunnolliseen työsopimukseen kunnollisella palkalla. Siksi emme pidä järkevänä ajatusta siitä, että nuoret olisivat vuodesta toiseen sen ensimmäisen työn jälkeen näillä kesäseteleillä palkattuna.

Sen lisäksi tietysti Helsingin kaupungin pitää tehdä töitä sen eteen, että meillä palkataan kesätyöntekijöitä laajasti, jotta nuoria pääsee kaupungille töihin. Sen lisäksi, mikä on tärkeää, on myös se, että työnantajat tietävät tästä kesätyösetelimahdollisuuksista. Se on myös vahva viesti, joka on tullut, että näitä ei välttämättä tunneta, ja tätä on pidetty byrokraattisena ja hankalana tätä järjestelmää. Ja osa työnantajista, vaikka palkkaavatkin tällä kesätyösetelillä, lopulta eivät hae tätä korvausta, minkä kaupungilta saa. Sinänsä kaupungin näkökulmasta tietysti on oleellista se, että nuoret ovat saaneet sen paikan. Nämä ovat ne syyt, miksi me halusimme laajentaa tätä toisen asteen ensimmäiselle luokalle, mutta toisaalta se näkökulma, minkä vuoksi me ajattelemme niin, että tämä ajatus siitä, että kaikki alle 18-vuotiaat saisivat näitä, ei välttämättä sitten lopulta ole se paras tapa huolehtia siitä, että nuoret pääsevät sen ensimmäisen työpaikan jälkeen niihin oikeisiin vielä paremmalla palkalla oleviin kesätöihin.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kansanvaltuutetut.

Ymmärrän sinänsä apulaispormestari Arhinmäen äskeisen vastauksen, mutta mä olisin halunnut pariin asiaan pyytää tarkennusta ja olisin kysynyt niitä jo ennen tätä puheenvuoroakin, kun olin pyytänyt puheenvuoroni sitä ennen. Toki on aika marginaalinen pienempi joukko niitä, jotka jo toisen asteen ensimmäisen vuoden aikana täyttää 18 vuotta, mutta meillä on niitäkin opiskelijoita sekä ammatillisissa opinnoissa että lukioissa jonkun verran, jotka on jo 18 vuotta täyttäneitä. Koskeeko tämä nyt tälle vuodelle päätetty kesätyöseteli myös heitä, koska he ovat määritelmällisesti kuitenkin ensimmäisen vuoden opiskelijoita?

Ja sitten toisekseen, tässä nyt pikkusen ehkä musta vastauksessa ja apulaispormestarinkin vastauksessa tavallaan sekoittui kaksi asiaa.

Kesätyösetelihän ei estä sitä, että nuori voi saada oikeaa kunnon palkkaa siitä työstä. Nämähän ovat vain minimejä, eli työnantajan pitää vähintään 500 euroa maksaa ja vähintään 60 tuntia pitää täyttyä työtunteja. Vaikka olisi 2 000 euron kuukausipalkalla ja tekisi täydet työtunnit, kyllähän siihen kesätyöseteliä silti voi käyttää. Siinähän ei ole semmoisia ehtoja, jotka estäisivät sen käyttämisen niissäkään tilanteissa, vaikka tekisi ihan niin sanotusti oikeaa työtä oikealla palkalla, TESin mukaisella palkalla.

Mä haluaisin tarkennusta tähän ensimmäiseen asiaan erityisesti.

Kiitos. Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Tämä on todella tärkeä ja hyvä aloite, ja on tosi hienoa, että me Helsinkinä nimenomaan huolehditaan, että tämä kesätyöseteli laajenee.

Sitähän käytetään yllättävän vähän. Apulaispormestari Arhinmäki toi esiin näitä haasteita. On tosi tärkeää, että siitä viestitään ja opastetaan näitä sekä työnhakijoita eli nuoria, mutta ennen kaikkea siis näitä työpaikkojen yrityksiä. Se on tosi iso asia.

Hyvässä puheenvuorossa nuorisoneuvoston jäsenet totesivat, että meillä on haasteita tällä hetkellä nuorten saada niitä kesätyöpaikkoja ja myös harjoittelupaikkoja. Se itselleni on auennut monissa tapaamisissa edellisessä tehtävässä kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestarina, että meillä on todella isoja haasteita. Sen takia on hyvä, että Helsinki on tehnyt monenlaisia muitakin toimia nuorten työllistymisen eteen ja tietysti myös haastaa meidän helsinkiläisiä yrityksiä ja organisaatioita työllistämään ja mahdollistamaan helsinkiläisille nuorille sen ensimmäisen työpaikan ja harjoittelupaikan. Koska ilman sitä ei niitä työelämätaitoja millään opi eikä välttämättä jopa pysty valmistumaan.

Siinä mielessä tämä kesätyöseteli on näille nuoremmille erittäin hyvä paikka siihen ensimmäisen kesätyöhön, mutta sitten me tarvitaan myös muunlaisia toimia, jotta helsinkiläiset nuoret työllistyvät.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos myös valtuutettu Laisaarelle ja apulaispormestari Arhinmäelle hyvistä puheenvuoroista.

Tämä kesätyöseteli on äärimmäisen tärkeä toimenpide näiden nuorten ensimmäisten kesätyöpaikkojen saamiseen.

Ehkä semmoisen näkökulman haluan tähän tuoda, että olen myös sitä mieltä, että meidän pitää löytää muitakin keinoja kannustaa yrityksiä ja julkistakin sektoria palkkaamaan nuoria töihin kuin pelkät kesäsetelit, mutta tämä on erittäin tärkeä alku. Varsinkin yhdistykset ja seurat käyttää näitä kesäseteleitä. Semmoiset toimijat, joilla on osaamista, mahdollisuutta ehkä ohjatakin näitä nuoria siinä työpaikassa, mutta ei ole sitten niitä tarvittavia rahoja tähän palkkaamiseen. Silloin saadaan arvokasta kokemusta työelämästä mahdollisesti oikeinkin hyvässä ohjauksessa näiltä kolmannen sektorin toimijoilta. Sen takia olen äärimmäisen iloinen, että nämä kesäsetelin laajennukset tulevat 2026 käyttöön.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Tässä kesätyösetelissä siis rajaus on yhdeksäsluokkalaiset tai toisen asteen ensimmäisellä luokalla olevat. Tässä ei ole ikärajaa, vaan tämä aloite lähtee siitä, että kaikki alle 18-vuotiaat saisivat. Se on vähän eri asia. Tätä ikärajausta ei ole tässä meillä, vaan se liittyy siihen, missä opiskelee.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitoksia apulaispormestarille tästä täsmennyksestä.

Mä vähän arvelen, että tätä ei ehkä oltu tultu ajatelleeksi, kun aloitevastausta on annettu. Ehkä ei ole tullut mieleen, että siellä on ensimmäisen vuoden opiskelijoissa myös niitä 18 vuotta täyttäneitä. Hyvä, että tämä täsmentyi nyt tässä vastauksessa.

Pidän itsekin tosi tärkeänä tätä kesätyöseteliä. Tässä on hyviä puheenvuoroja siitä käytetty. Silloin aikoinaan kun tätä otettiin kokeiluna ensin meillä käyttöön, esitin itse kaupunginhallituksessa, että tähän pitää integroida myös sitä, että kouluissa työelämäkasvatusta ja ihan käydään läpi TES-asioita ja tämän tyyppisiä. Mä toivon, että se on edelleen näin. Se oli ensin kokeilun tosiaan joillakin alueilla vaan Helsingissä. Sitten keskustan valtuustoryhmä asetti budjettitavoitteekseen sen, että tämä laajenee koskemaan kaikkia yhdeksäsluokkalaisia. Saimme sen silloin läpi budjettineuvotteluissa, ja olen tosi iloinen, että tämä on jatkunut edelleen ja nyt tänä kesänä laajenee myös koskemaan näitä toisen asteen ensimmäisen vuoden opiskelijoita.

Toivon, että käyttö on mahdollisimman laajaa, ja toivon tosiaan, että yritykset ottaa laajasti tätä käyttöön.

Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirja on yleiskielinen litteraatti kaupunginvaltuuston kokouksessa käydystä keskustelusta. Keskustelupöytäkirja on litteroitu videoidusta kaupunginvaltuuston kokoustallenteesta.

Keskustelupöytäkirjaan ei litteroida kaupunginvaltuuston puheenjohtajan puheenvuoroja. Kaupunginvaltuuston pöytäkirja löytyy Helsingin kaupungin verkkosivuilta paatokset.hel.fi. Diskussionsprotokollet över Helsingfors stadsfullmäktiges sammanträde är en allmänspråklig transkription av diskussionen som förts vid sammanträdet. Diskussionsprotokollet har transkriberats ur videoinspelningen av stadsfullmäktiges sammanträde.

Stadsfullmäktiges ordförandes anföranden transkriberas inte i diskussionsprotokollet. Stadsfullmäktiges protokoll finns på Helsingfors stads webbplats paatokset.hel.fi/sv.