Valtuutettu Hannu Oskalan aloite Satamatunnelin yhteiskuntataloudellisesta kannattavuudesta

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvä valtuusto.

Viime vuoden vikassa valtuustossa päätimme Satamatunnelin asemakaavan hyväksymisestä. Tästä tunnelista ei oltu tehty hyöty-kustannuslaskelmaa niin kuin Helsingin normaaleista liikennehankkeista on tapana ja niin kuin kaupungin liikennehankkeiden käsittelyohje yksiselitteisesti linjaa. Tuossa kokouksessa myös sosiaalidemokraattien valtuutettu Krishna Regmi oli valmistellut ansiokkaan ponsiesityksen siitä, että tällainen laskelma tosiaan tehtäisiin, mutta me ei päästy siitä silloin päättämään. Nyt mä luotan, että pääsemme.

Tässä Hannu Oskalan aloitteessa esitetään, että tästä Satamatunnelista tehtäisiin vielä tämä kustannus-hyötylaskelma ja että me voitaisiin tosiaan edelleen tehdä se ennen investointipäätöksen tekemistä, vaikka nyt tunnelipäätös onkin valtuuston jo päässyt. Siksi mä esitän tämän aloitteen palauttamista valmisteluun siten, että tällainen laskelma laaditaan. Ihan tyhjästä meidän ei tosiaan tässä tarttisi lähteä liikkeelle. Kansalaisyhteiskunnan toimijat on toissa viikolla toimittaneet meille heidän itse tilaamansa Satamatunneli-hanketta koskevan riippumattoman kustannushyötyanalyysin, tämmöisen esijulkaisun. Sen on laatinut ympäristöekonomian tohtori Väinö Nurmi ja ympäristöekonomian dosentti Heini Ahtinen. Iso kiitos heille siitä. He ovat joutuneet sen kuitenkin pohjaamaan ainoastaan julkisuudessa oleviin tietolähteisiin ja lukuihin. Näkisin, että me tarvittaisiin sitten vielä ihan virallinen laskelma. Mutta tämän laskelman perusteella näyttää, että Satamatunnelin hyödyt olisivat siis noin 40–50 miljoonaa euroa, kun rakentamis- ja ylläpitokustannukset olisivat 400 miljoonaa euroa. Eli hyödyt 40 ja kustannukset 400. Kustannus-hyötysuhde 0,1.

Ihan vaikka vertailun vuoksi tähän voisi ottaa Pisararata-hankkeen, joka siis kuopattiin sen takia, että hyöty-kustannussuhde oli niin heikko, mutta siinäkin se oli 0,49 ja tässä on nyt 0,1. Eli tämä on huomattavasti heikompi tämä hyötykustannus verrattuna vaikka sitten siihen.

Jotta me saataisiin tosiaan oikeaa tietoa, tarkat luvut, vielä varmistettua, pitääkö tämä paikkansa, niin kehotan tosiaan kannattamaan tätä palautusta ja sitä kautta myös sitoutumaan avoimeen faktoihin perustuvaan päätöksentekoon, jotta se investointipäätös voidaan sitten tehdä näihin oikeisiin lukuihin perustuen. Tämä ei tosiaan viivästyttäisi hankkeen etenemistä, tämä ei estäisi sitä, mutta tämä varmistaisi sen, että meillä olisi ne kaikki olemassa olevat tiedot, mitä kannattaa vastuullisessa päätöksenteossa olla, kun investointipäätöksiä tehdään.

Kiitos.

Tack, värderade ordförande. Hyvät valtuutetut.

Helsingissä on pitkään oltu ylpeitä siitä, että suuria investointeja ei tehdä mututuntumalla, ja kaupungin omat ohjeet edellyttää myös, että merkittävien liikennehankkeiden kannattavuus arvioidaan huolellisesti hyötykustannuslaskelmiin nojaten. Juuri siksi on poikkeuksellista ja huolestuttavaa, että satojen miljoonien eurojen Satamatunneli-hanke porskuttaa eteenpäin ilman, että valtuustolle on esitetty kunnollista kannattavuusarviointia. Arvoisa puheenjohtaja.

Satamatunneli on arvioitu olevan yli 300 miljoonan euron investointi, ja kun mukaan lasketaan menetetty maankäytön arvo, niin kokonaiskustannus lähestyy puolta miljardia. Mutta tästä huolimatta hyöty-kustannuslaskelmia ei ole toimitettu, vaikka niitä on pyydetty useaan otteeseen, kuten Pulkkisenkin puheenvuorossa kävi ilmi. Niitä on pyydetty myös useissa eri kaupungin toimielimissä.

Samaan aikaan tämän hankkeen taloudellinen perusta horjuu. Helsingin keskustaan suuntautuva rahtiliikenne ei olekaan kasvanut, vaan se on vähentynyt, ja kasvu suuntautuu Vuosaareen. Myöskään Tallinnan puolella ei uskota liikenteen merkittävään kasvuun. Jos nämä Sataman olettamat liikenteen kasvuennusteet ei nyt pidäkään paikkaansa, niin ei ole tulossa mitään lisätuloja rahoittamaan tätä tunnelia. Silloin lasku jää helsinkiläisille veronmaksajille ja heikentää Helsingin Sataman kykyä rahoittaa kaupungin palveluita.

Arvoisa puheenjohtaja.

Koska kaupunki on ollut toimeton kannattavuuden arvioimiseksi, helsinkiläiset ovat ryhtyneet toimiin. Kuten valtuutettu Pulkkinenkin toi ilmi, kaksi viikkoa sitten on nimittäin julkaistu kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tilaama kustannus-hyötyanalyysi ja sen esijulkaisu. Sen mukaan tunneli on raskaasti tappiollinen. Tämä analyysi laskee tunnelin rakennus- ja ylläpitokustannusten yltävän tosiaan noin 400 miljoonaan, mutta hyötyjen olevan vain 40–50 miljoonan luokkaa. Tappio liikkuu siis yli 300 miljoonassa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Helsingin kaupungin on viimeistään nyt poistettava laput silmiltä ja toteutettava oma kannattavuusarviointi. Ilman kaupungin omaa, avointa ja uskottavaa kannattavuusarviointia tätä hanketta ei yksinkertaisesti voi pitää vastuullisena päätöksentekona. Näin ei rakenneta kestävää kaupunkia, eikä näin pidetä huolta helsinkiläisten rahoista.

Mä kannatan Suvi Pulkkisen tekemää palautusesitystä.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Kuten valtuutetut Pulkkinen ja Haglund äsken mainitsivat, kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat teettäneet kustannus-hyötyanalyysin Satamatunnelista. Tämän analyysin mukaan Satamatunnelin nettohyödyt ovat suurusluokaltaan noin miinus 300–370 miljoonaa euroa. Satama on sataprosenttisesti kaupungin omistama yhtiö, eli käytännössä tässä investoinnissa käytettäisiin veronmaksajien rahaa. Tämä siis tarkoittaa, että tunneli voisi maksaa jopa yli 900 euroa per helsinkiläinen veronmaksaja, mutta iso osa heistä tuskin koskaan tulee kyseistä tunnelia käyttämään. Tunnelia, joka maksaa potentiaalisesti satoja miljoonia ja jonka myötä jotkut autoilijat säästävät parhaimmillaankin minuutti 34 sekuntia pahimpina ruuhka-aikoina. Muina aikoina aikaa säästyisi potentiaalisesti vielä vähemmän.

On selvää, että kaupungin on valmisteltava Satamatunnelista hyötykustannusarvio mahdollisimman pikaisesti, jotta siitä saatua tietoa voitaisiin hyödyntää vielä ennen investointipäätöksen tekemistä. Siksi kannatan lämpimästi valtuutettu Pulkkisen palautusehdotusta.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut.

Edelleenkin, aivan kuten aiemmin, Satamatunnelin vaikutukset on niin suuresti kaupunkiin liittyviä ja kaupunkia koskevia, että yhteiskuntataloudellinen kannattavuuslaskelma on tarpeellinen, pakollinen. Sen teettäminen olisi ollut Satamalle helppoa. Koko projekti olisi ollut parempi aloittaa avoimella toiminnalla. Pyynnöistä huolimatta näin ei tehty. Satama vastaa:

”Kannattavuuslaskelma ei kuvaa riittävällä tarkkuudella niitä hyötyjä, jotka kohdistuvat yhtiön liiketoimintaan ja välillisesti yhteiskuntaan.” Minusta tämä on kummallista. Eikö laskelma kuitenkin kuvaa tarkemmin hankkeen hyötyjä ja haittoja kuin se, että laskelmaa ei olisi? Väite on kummallinen ja asettaa menneet ja tulevat hyöty-kustannusarviot hyvin outoon valoon.

Laskelma on nyt kuitenkin tehty, niin kuin valtuutettu Haglund ja monet muut on tässä todenneet. Mä toistan vähän samoja asioita. Kansalaisyhteiskuntatoimijat ovat sen tehneet. Se on valmistunut, ja sen perusteella, kuten on mainittu, on hyvin vaikeaa löytää etuja ja syitä tunnelin toteuttamiseen. En nyt näitä lukuja lähde tässä toistamaan. Myöskään Tallinna ei usko tähän kasvuun, mihin Satama fabulaattisesti uskoo. Tämän selvityksen jälkeen on syytä tarkastella koko hanketta uudelleen. Tunnelihan ei ole edellytys eikä ehto uusille satamajärjestelyille.

Nämä laskelmat olisi pitänyt tehdä ennen näin suuria päätöksiä. Kannatan myös lämpimästi Pulkkisen palautusehdotusta.

Kannatan ehdottomasti palautusta.

Tämä tilanne on siis täysin absurdi, että kaupungin korkein päättävin elin, valtuusto, joutuu ponsin ja aloittein anomaan ja pyytämään, että se saisi kaiken tarvitsemansa tiedon päätöksenteon tueksi. Ja silti me emme sitä saa. Satama on kaupungin sataprosenttisesti omistama yhtiö, ja nyt se kieltäytyy antamasta omistajalle omistajan haluamaa ja tarvitsemaa tietoa. Tämä ei todellakaan ole demokraattisen päätöksenteon ylevin hetki, vaan päinvastoin. Tämä ei ole läpinäkyvää, eikä tämä ole vastuullista tehdä päätöksiä tällä tavalla sokkona. Tämä syntynyt tilanne kyllä myös alleviivaa sitä, millaisia haasteita ja ongelmia yhtiörakenne demokraattisen päätöksenteon näkökulmasta tuo, kun valtuusto, kaupunginhallitus, lautakunta ei saa niitä tietoja, joita se sanoo tarvitsevansa voidakseen tehdä arvionsa siitä, mikä on kaupungin kokonaishyödyn kannalta paras ratkaisu. Tämä ei myöskään lisää luottamusta Satamaan yhtiönä. Varsinkin nyt, kun meillä on kansalaisyhteiskunnan tilaama selvitys, jonka pohjalta voi kysyä, että onko tämä kannattava hanke ylipäätään, nyt olisi aika Sataman siirtyä läpinäkyvään toimintaan ja toimittaa omistajalle sen pyytämät tiedot.

Tämä on kaupungin sataprosenttisesti omistama yhtiö, ja sillä on velvollisuus toimia avoimesti ja läpinäkyvästi kaupungin suhteen. Jos tämä tunnelikerran on niin kannattavaa, niin nyt vaan ne hyötylaskelmat kehiin, niin tämä keskustelu loppuu siihen.

Kannatan palautusta.

Arvoisa puheenjohtaja.

En kannata palautusta.

Minusta tässä on nyt pyrkimys aloittaa uudestaan se sama jankuttava ja pitkä keskustelu, mitä täällä käytiin silloin ennen joulua, missä asiat nähdään omasta kulmasta, ei kuunnella toisen osapuolen näkemyksiä, ei käydä oikeaa dialogia. Sitten sen jälkeen somessa julkaistaan kaikenlaista vääristelyä siitä, mitä täällä on esitetty. Ei kiitos, sitä uudestaan.

Mä itse ajattelen, että tämä on myös aikamoista epäluottamusta Sataman hallitusta kohtaan ja Sataman johtoa kohtaan, ettei luoteta siihen. Vaaditteko te Sataman johdon eroa vai mikä tämä on, että täällä aloitetaan tällaista? Voitte katsoa uudestaan Helsinki-kanavalta toistona sen viimekertaisen keskustelun. Itse en ainakaan välitä sitä käydä uudestaan. Se oli sen verran uuvuttava.

Kiitoksia, puheenjohtaja.

Jaan valtuutettu Jalovaaran ajatuksen, ettei lähdetä pitkään ja jankuttavaan keskusteluun, ja hänen toiveensa, että voisimme käydä laadukkaampaa ja asiaan käyvää keskustelua. Mielelläni osallistun tähän keskusteluun yhdessä valtuutettu Jalovaaran kanssa.

Sataman hallituksen jäsenenä kiitän myös luottamuksesta, mutta näkisin kyllä perustelluksi, että valtuustolle tuotaisiin hyöty-kustannusarviot niin kuin kaikista muistakin liikennehankkeista.

Kiitos, puheenjohtaja.

Mielestäni palautus olisi tässä kohtaa vähintä, mitä voi tehdä noilla spekseillä, mitä siinä palautusesityksessä on kuvattu.

Tässä on kyse suuresta kaupungin [epäselvää] isosta investoinnista, mutta todella isosta maankäytön päätöksestä, joka viime kerralla kun tästä keskusteltiin, jäi ikään kuin edelleen epäselväksi, että missä määrin on mietitty tätä koko yhteiskuntataloudellista näkökulmaa. Tämä kustannus-hyötylaskelma olisi siinä tosi tarpeellinen. On ihan ymmärrettävää, että Satama omasta näkökulmastaan sanoo, mitä sanoo, mutta tämä on kaupunginvaltuusto ja meidän nimenomaan rooli kaupungin päätöksenteossa on miettiä, toimiiko tämä kokonaisuudessaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Tämä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tilaama kustannus-hyötyarviointi on mielestäni ansiokas, mutta on ihan selvää, että se pitäisi tehdä vielä syvemmin ja huolella kaupungin toimesta ja oikeasti miettiä, että käytetäänkö tässä nyt järkevästi viime kädessä kaupunkilaisten rahaa ja ennen kaikkea kaupunkilaisten tilaa tavalla, joka on tämän kaupungin etu. Eikä osaoptimoida yhden toimijan ja aika kapeiden oletusten valossa sitä päätöksentekoa, joka uhkaa mielestäni johtaa tehottomaan maankäyttöön, kalliisiin ratkaisuihin ja koko kaupungin näkökulmasta huonompaa lopputulokseen kuin sillä tavalla, että tällaista tunneli-investointia ei tehtäisi. Vähintä, mitä voi tehdä, on miettiä tämä huolella ensin, eikä katua sitten jälkikäteen. Tässä on pelissä aika paljon rahaa. Ledamoten Månsson, till återremiss? Ja. -Varsågod.

Tack, ordförande.

Tietysti voi sanoa, että tämä prosessi on vähän nurinkurinen. Tietysti aloite olisi pitänyt käsitellä ennen tätä viime vuoden lopulla tehtyä tunnelipäätöstä, mutta tämä järjestys ei ole suinkaan aloitteen tekijän vika. Aloitehan jätettiin jo viime vuoden huhtikuun 16. päivä, ja jostain syystä se on sitten ollut pidempään tässä valmistelussa kuin itse tunnelipäätös.

Ei ole myöhäistä vielä yrittää tällaista kokonaisselvitystä saada aikaiseksi. Äänestän palautuksen puolesta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Mua ihmetyttää, että mikä tässä kannattavuuden laskemisessa pelottaa. Se hinta, mikä siitä laskelmasta tulisi, on tämän investoinnin rinnalla ihan mitätön. Ja se laskelma voitaisiin tehdä ilman, että se viivyttäisi tätä hanketta lainkaan. Mä itse uskon, että siinä pelottaa se, että kuten tämä kansalaisyhteiskunnan tekemä laskelma, se osoittaisi tämän hankkeen järjettömyyden, mutta täällä kuitenkin halutaan edistää autotunneleita hinnalla millä hyvänsä.

Siten mä haluan tuoda esille sen, että puhutaan paljon, että tämä olisi Sataman investointi. Kuitenkin se on sataprosenttisesti kaupungin omistama yhtiö. Sehän siis tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, että jos tämä 300 miljoonaa euron investointi lopulta ei ole tuottava, se katetaan sitten niin, että kaupungille tuloutetaan Satamasta vähemmän rahaa tosi pitkän aikaa. Tarkoittaa vähemmän rahaa koulukirjoihin ja kaikkeen muuhun hyvään. Lisäksi on todettava, että kaupunkihan sen menetetyn tonttimaan sieltä Salmisaaresta omistaa, ei Satama, ja se on pakko arvioida tähän kokonaisuuteen mukaan. Sitten myös ihmettelen kovasti, että miten yleensä kovaa talouskuria ja kannattavuuslaskelmia kannattavat kokoomus ja SDP on tässä asiassa valmiita olemaan jotenkin ihan täysin leväperäisiä. Todella toivon, että täällä salissa ei tarvitsisi hetkeen kuulla mitään puhetta siitä, että vasemmisto esittää jotenkin taloudellisesti vastuuttomia asioita, koska onhan tämä 300 miljoonan investointi ilman mitään kannattavuuslaskelmia aikamoinen paukku.

Kiitos.

Kannatan palautusta.

Tässä hankkeessa on ollut koko ajan sellainen valuvirhe, että sen ajajat on ajatelleet, että se on kaupungille kannattava, kun se on Satamalle sen omasta näkökulmasta kannattava. Näin ei kyllä välttämättä ole. Sataman on helppo ajatella, että rahat kannattaa laittaa mieluummin tunneliin kuin tulouttaa kaupungin yhteiseen kassaan. Helsinki taas ei voi ajatella omaa kokonaisetuaan tällä tavoin. Sen näkökulman pitää olla laajempi ja käsittää myös sen, mitä samalla rahalla voisi tehdä muuten. Eikä tässä kaikki. Satamatunnelin kannattavuutta pitää arvioida myös paljon laajemmin siinä mielessä, että tunneli vaikuttaa kaupungin mahdollisiin maankäyttötuottoihin alueella. Lyhyt tunneli vie nimittäin koko lailla mahdollisuuksia järjestää Ruoholahden alueen liikenne ja asuminen parhaalla ja myös taloudellisesti kannattavimmalla tavalla.

On pöyristyttävää, että tällaista laskelmaa ei ole tehty päätöksenteon pohjaksi. Se, että hankkeita kannattavat puolueet ei ole halunneet tällaisia laskelmia, vihjaa, että tunnelia halutaan jostain ideologisista syistä eikä oikeasti kaupungin kokonaisetua etsien. Tässä äänestyksessä nyt mikä tulee, nähdään onko tilanne muuttunut. Kehotan kanssapuolueita miettimään, että kannattaako tehdä 300 miljoonan hankkeita ilman, että lasketaan, onko siitä oikeasti kaupungille hyötyä vai pelkkiä kustannuksia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun käsittelimme Satamatunnelin kaavaa joulukuussa täällä valtuustossa, useat valtuutetut erityisesti sosiaalidemokraattien riveistä – muistaakseni myös valtuutettu Jalovaara – korosti sitä, että tässä kohdassa teemme päätöksen kaavasta, emme tunnelista. Päätös tunnelista tehdään myöhemmin. Jotta voimme tehdä kaavaan nojautuvan päätöksen tunnelista, silloin meidän pitää tietää, onko se kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Tämän tyyppistä laskelmaa ei Helsingin Satama eikä Helsingin kaupunki ole tehnyt. Ainoastaan kansalaisyhteiskunta on tehnyt tämän tyyppisen laskelman. Jos toista laskelmaa ei tehdä, voidaan olettaa, että koska tämä on kuitenkin ulkopuolisen tekemä, vaikka kansalaisyhteiskunnan tilaama, niin se on varsin pätevä, joka osoittaa, että tämä ei ole kokonaistaloudellisesti kannattava.

Kun palautamme tämän aloitteen uudelleen valmisteltavaksi, jota kannatan, silloin joko Satama tai kaupunki tekee tämän laskelman, joka on sitten meillä selkänojana sille päätöksenteolle, missä vaiheessa on siitä, että annammeko Satamalle omistajaohjauksellisesti mahdollisuuden tämän Satamatunnelin toteuttamiseen.

Arvoisa puhemies.

Tässä ei kysymys ole siitä, että luotammeko Sataman johtoon tai Sataman hallituksen jäseniin, vaan siitä, että me loppukädessä olemme kuitenkin vastuussa helsinkiläisille näistä päätöksistä ja sen vuoksi meidän pitää pystyä niitä arvioimaan. Muistan esimerkiksi tapauksen siitä, kun Fortumin sähköverkkoja myytiin. Fortumin johtoon luotti suurin osa päätöksentekijöistä. Nyt tiedämme, olisiko kannattanut luottaa. Eli ainakin meillä olisi selkänoja sitten siihen, kun me teemme omia päätöksiä. Toki olemme luottamushenkilöitä. Voi ajatella niinkin, että meidän tehtävä ei ole tehdä täällä päätöksiä, vaan vain luottaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluan valtuutettu Jalovaaralle todeta, kuten olen monen kertaan teille valtuutettu Jalovaara todennut, että minä en ota teiltä ohjeita vastaan siitä, mitä minä saan tai en saa valtuutettuna tehdä tai sanoa. Minä vastaan omasta toiminnastani valtuutettuna vain kaupunkilaisille, en teille valtuutettu Jalovaara. Suosittelen tutustumista kuntalakiin ja kaupungin hallintosääntöön, joka määrittelee valtuutettujen oikeudet.

Mitä tulee palautukseen, jota lämpimästi kannatan, tämä laskelma tarvitaan, koska jos tämä investointi ei ole tuottava, on maksajana veronmaksaja, kun Sataman tuloutus pienenee. Jotta me voidaan varmistua sen kannattavuudesta, me tarvitsemme nämä laskelmat. Jos se kerran on kannattava, niin mikä ongelma sen laskelman meille antamisessa on?

Sataman johdon tehtävä on arvioida asiaa yhtiön näkökulmasta, mutta yhtiön hyöty ei ole yhtä kuin kaupungin kokonaishyöty ja kokonaisetu. Tämän salin tehtävä on arvioida kaupungin kokonaisetua. Tällä ratkaisulla ei ole ainoastaan vaikutusta siihen, paljonko Satama kaupungille vähemmän tulevaisuudessa tulouttaa mahdollisesti, vaan sillä on isoja vaikutuksia alueen maankäyttöön, maan arvoon ja sen kautta sen vaikutukset ovat kaupungille paljon laajemmat kuin vain se yhtiön näkökulma. Ja jotta me tätä kokonaisuutta voimme arvioida, kuten meidän vastuumme ja velvollisuutemme on, me tarvitsemme nämä laskelmat.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tosiaan tätä kustannus-hyötylaskelmaahan me toivomme kaupungilta, eli tämä ei ole mitään epäluottamusta Satamaa tai Sataman toimintalogiikkaa kohtaan. Kaupungin tehtävä olisi tällainen laatia, ja se pystyttäisiin varsin hyvin toteuttamaan ennen kuin investointipäätös lähtee eteenpäin.

Mehän haluamme aidosti tietää, mitä hyötyjä ja kustannuksia tämä tuo Helsingille, helsinkiläisille ihmisille. Voihan olla, että osa täällä ajattelee, että se ei kuulu meille, että se ei ole meidän ensisijainen tehtävä palvella helsinkiläisiä, mutta itse koen aika vahvasti, että heitä varten täällä ollaan. Samalla voidaan tietysti ajatella, että joitain hyötyjä tulee muuta kautta, että joku toinen taho tästä hyötyy. Ok, mutta silti ihmettelen, että minkä takia näitä lukuja ei sitten olla valmiita ottaa pöydälle.

Tässä ei todellakaan ole kyse mistään jankkaamisesta tai someposeeraamisesta, vaan ihan pyrkimyksestä avoimeen faktapohjaiseen päätöksentekoon. Itse ajattelen, että ei ole älyllisesti kovin rehellistä, jos faktat kelpaavat vain silloin, kun ne on itselle mieluisia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ensin haluan sanoa, että kaupunginhallitusvaiheessa olen tukenut kaikkien mahdollisten selvitysten tekoa tästä asiasta, ja kannatan toki yhä sitä, että asiat selvitetään. Mutta onhan tämä keskustelu nyt aikamoista provokaation hakemista sellaisesta asiasta, josta ei ehkä olisi aihetta.

Esimerkiksi väite siitä, että tunnelivaihtoehto A:n edistämisen kannattajat olisivat kannattamassa asiaa ideologisista syistä, on melko paksu väite ja samaa sarjaa sen kanssa, kun usein kuulee väitettävän, että esimerkiksi pyöräilyn edistäminen olisi ideologista ja kaikki muut olisivat pragmaattisia. Sanon vaan, että pystytte kyllä parempaan tässä keskustelussa. Ei voi olla niin, että se oma kanta on aina pragmaattinen ja muut ovat ideologisesti jotain mieltä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tulkitsinko oikein sosiaalidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja Gebhardin lausuntoa, että sosiaalidemokraatit siis kannattavat tämän palauttamista niin, että saadaan meille tästä...

(Välihuuto.) Tämä olikin kysymys. Tulkitsinko oikein, että kannattavatko sosiaalidemokraatit siis sitä, että tehdään kannattavuuslaskelma tästä tunnelista?

Toki en halua syyttää ketään ideologiseksi. Valtuutettu Gebhard on tässä aivan oikeassa asian suhteen, että hyvin helposti se on leima, jota aina käytetään kaikkiin muihin. Mutta kannattavuuden laskeminen olisi aika luontevaa ja tosiaan meidän liikennehankkeiden suunnitteluohjekin niin sanoo.

Varmaan voidaan debatoida siitä, onko kaikki poliittinen päätöksenteko viime kädessä ideologista, mutta se on selvää, että viime kädessä tämän kaupungin tärkeintä päätöksentekoa on maankäyttöön liittyvä päätöksenteko. Ja tämä on yksi tärkeimpiä siihen liittyviä kysymyksiä, mitä tässä lähihistoriassa on pöydällä ollut.

Mulla on se käsitys, että tässä salissa on paljon ihmisiä, jotka pitävät tätä hanketta tärkeänä, ja sitten on ihmisiä, jotka pitävät kaupungin taloutta tärkeänä, ja usein itse asiassa nämä ovat varmaan samoja ihmisiä. Heille valtuutetuille olisi kysymys: Oletteko te tutustuneet tähän kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tilaamaan riippumattomien ekonomistien tekemään arvioon? Jo lukaisemalla se läpi nopeasti selviää, että aika maltillisilla oletuksilla tämä koko hanke asettuu hyvin kyseenalaiseen valoon. Tämä ei välttämättä ole lopullinen totuus. Sehän on enemmänkin kutsu tarkastella lisää ja debatoida tästä asiasta ja punnita tätä tietoa ja mahdollista tarvetta uudelle tiedolle sen valossa.

Minusta sen lukemisen jälkeen on erityisen erikoinen ratkaisu, jos siis ajattelee, että tämä on tärkeä hanke ja että kaupungin talous on tärkeä asia, niin sivuuttaa kysymys siitä, että tehtäisiin hieman tarkempi arvio vielä päätöksenteon tueksi. Ja siinä valossa on erityisen jännittävää, että toinen puoli salista on tällä hetkellä täysin hiljaa.

Ei tarvitse jankata, ei tarvitse käydä sitä samaa keskustelua uudestaan, mutta tarjolla on siis päätös, että me selvittäisimme tämän päätöksen perusteluita ja kannattavuutta paremmin ilman, että se vaarantaisi mitään aikajanaa, joka tähän päätökseen liittyy. Minusta olisi ihan hienoa siihen nyt koko porukalla tarttua riippumatta siitä, mitä itse hankkeesta tässä vaiheessa ajattelee.

Mä haluaisin nyt muistuttaa kaikkia, että teidän pitäisi nähdä koko tämä tunneli seuraava 50–100 vuotta ja se hyöty, mikä siitä tulee sille ajalle. Tällä hetkellä turismi ja koko tämä laivaliikenne on vielä poikkeusoloissa täällä Itämeren alueella, ja lisäksi asuinalueet ja työpaikat hakevat vielä paikkaansa. Me emme voi millään ilman todella hyviä tulevaisuuslaskelmia nähdä, mikä on tämän investoinnin vuosikulu sen elinkaarelle. Eli nyt pientä perspektiiviä eteenpäin. Ei vessapaperirullan läpi, vaan oikein leveän suodatinpaperin läpi, joka on ainakin hoitopöydän pahvirullan pituinen.

Kiitos.

Puheenjohtaja.

Oikein lyhyesti palautukseen.

Itse käsittelen tätä täällä valtuutettuna, ja se polku on tullut päätökseen kaavapäätöksen yhteydessä. Kuuntelen nyt tätä keskustelua erityisesti Sataman hallituksen puheenjohtajana. Kiitän myös puheenvuoroista, joissa on sanottu, että sitä luottamusta ei ole vedetty.

Näen, että tämä Hannu Oskalan pian vuosi sitten tehty aloite on täällä väärään aikaan. Hänen aloitteen tekemisen aikana Sinnemäki oli apulaispormestari. En tiedä, miksi tämä etenee täällä näin hitaasti, että me käsittelemme sitä vasta nyt. Ennen kaavapäätöstä oli varmaan tarkoitus tämä asia käsitellä ja näitä asioita tehdä, mutta sen kaavapäätöksen jälkeen, joka on mahdollistava yhtiölle tehdä investointi. Mutta koska tämä mahdollinen investointi on niin suuri, yhtiö valmistelee sen, tekee paljon arvioivaa tarkentavaa työtä ja joutuu sen kuitenkin tuomaan kaupungin päätettäväksi kaupunginhallitukseen, koska kaupunki on ohjeistuksissaan näin suuret investoinnit edellyttänyt päätöksen tehtävän ei yhtiön sisällä. Joten valmistelua teemme kaikkien pykälien ja tarkoituksen mukaisesti.

Täällä on myös esitetty minusta epätarkka väite siitä, että jos Sataman tulot eivät mene tämmöiseen investointiin, ne sitten tulisivat kaupunkilaisille, tai jos kaupunkilaiset joutuvat tämän maksamaan. Koko ajatus tästä kaupungin työnjaosta on, että tämä olisi Satama Oy:n investointi, ja Satama Oy ei pysty tekemään yhtä suurta tulosta kuin se voisi tehdä silloin, kun se tekee itselleen kannattavia hankkeita kuin, jos siltä viedään eväät tehdä itselleen kannattavia hankkeita. Silloin liikevaihto ja voitto tulee olemaan pienempää. Ihan nollasummapeliä tämä ei ole.

En kannata tässä hetkessä palautusta, vaan etenemistä kaupungin ohjesääntöjen ja työnjaon mukaisesti.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olemme hyväksyneet joulukuussa tämän tunnelin kaavan. Se on sitten niissä prosesseissa, missä on. Tulee sieltä hyväksytyksi, todennäköisesti valitusten jälkeen, tai sitten ei. Se ei ole nyt enää meidän keskustelun kohteena. Keskustelun kohteena on se, että kaava ainoastaan mahdollistaa. Sehän ei edellytä rakentamista. Valitettavasti tässä ajassa tiedämme erityisen hyvin sen, miten moni kaavoitettu asia ei lähde liikkeelle. Silloin on nimenomaan oleellista kaupungin näkökulmasta arvioida se, onko tämä hanke kaupungin kokonaistaloudellisesti kannattava. Ja juuri siksi, että kuten Sataman hallituksen puheenjohtaja Kumpula-Natri äsken totesi, niin tämä on niin iso investointi, että tähän pitää hakea kaupungin kanta. Jotta kaupungilla voi olla lopullinen kanta tähän, pitää olla myös kaupungin näkemys tämän kokonaistaloudellisesta kannattavuudesta.

Palauttamalla nyt tämän aloitteen, mitä me saamme? Sen, että tällainen laskelma tehdään. Muussa tapauksessa kysymys on siitä, että meidän täytyy luottaa siihen ainoaan laskelmaan, joka toistaiseksi on tehty. On kansalaisyhteiskunnan tekemä. Se laskelma, joka on kuitenkin riippumattomien ulkopuolisten ekonomisten tekemä, osoittaa, että tämä ei ole kokonaistaloudellisesti kannattava.

Nyt minun kysymykseni on kokoomuksen ryhmän puheenjohtaja valtuutettu Pajulalle ja sosiaalidemokraattisen ryhmän puheenjohtaja Gebhardille: Onko teidän mielestä tämä tehty laskelma pätevä, te luotatte siihen, jonka mukaan tämä ei ole kannattava? Vai pitääkö teidän mielestä kaupungin tehdä oma laskelma, josta saadaan toinen arvio? Jos olette sitä mieltä, että tämä tehty laskelma on pätevä, silloin te toteatte, että tämä ei ole kannattava. Tai jos olette sitä mieltä, että se ei ole pätevä, niin silloinhan teidän pitää kannattaa palautusta, jotta tehdään toinen kaupungin oma laskelma asiasta.

Kyllä, arvoisa puheenjohtaja.

Vastauksena valtuutettu Arhinmäelle voin todeta, että kuten sanoin, olen kaupunginhallitusvaiheessa myös kannattanut sitä, että näitä arviointeja tehdään mahdollisimman laajasti ja tulen sitä kannattamaan nytkin. Mutta saman hengenvetoon totean, että SD-ryhmässä ihmisillä on ollut vapaat kädet tässä koko tunneliasiassa harkita omaa kantaansa, ja he saavat sillä tavalla toimia tässä asiassa myös. Eli ryhmää ei sillä tavalla paimenneta yhdelle kannalle.

Ymmärrän täysin, että tämä on monipuolinen kokonaisuus. Ymmärrän heitä, jotka halusivat, että tämä asia etenee nyt ja tehokkaasti ja niin edelleen. Ja luotan ryhmän harkintaan myös tässä kyseisessä aloiteasiassa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Nostaisin tässä esiin sen näkökulman, että todellakin Satamahan ei tee yhteiskuntataloudellista arviointia. Meillä on konserniohjeita ja sääntöjä laadittaessa punnittu kysymystä siitä, pitäisikö kaupungin yhtiöiden pyrkiä edistämään kaupungin kokonaisetua, ja todettu, että ei ole kohtuullista eikä mahdollista, että yhtiön oletettaisiin ymmärtävän, mikä on kaupungin kokonaisetu, ellei kaupunki sitä yhtiölle kerro. Vaan yhtiöt ajattelevat omasta näkökulmastaan. Tähän liittyen se taho, joka yhteiskuntataloudellisen analyysin tekisi, ei ole Satama, vaan kaupunkiympäristön toimiala, jossa tämä siis pitäisi tehdä. Satama ainoastaan toimittaisi tiedon kuluista.

Kysyisinkin apulaispormestari Laisaarelta: Olisiko kaupunkiympäristön toimialalla edellytykset ja kyky tällainen analyysi tehdä ja olisiko se erityisen vaikea ponnistus?

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Karhuvaaralle totean, että tämä kansalaisyhteiskunnan tai tämä ekonomistien arvio, tämä on siis tehty 50 vuoden aikajänteen tarkastelulla 3 prosentin diskonttokorolla. Lopputulos: Kustannus-hyötyanalyysin perusteella sekä vaihtoehto VA että VD nettohyödyt, eli hyödyt miinus kustannukset, ovat negatiiviset. Suuruusluokaltaan noin miinus 300–370 miljoonaa euroa. Kyllä tämmöisen tekstin pitäisi minusta olla heräte, että pitäisiköhän tätä vähän vielä miettiä huomioiden tuon, mitä Kivekäs äsken sanoi, että mikä on kunkin toimijan rooli tässä asiassa.

Kyllä edelleen ihmettelen sitä tarmoa estellä joka vaiheessa – yksi syyhän, että tästä keskustellaan nyt tässä kohtaa, on se, että kaupunginhallituksessa tätä ajatusta kustannushyötyarvioinnista ei ole saatu eteenpäin – peitellä tai olla tekemättä tätä, joka olisi minusta vaan hyvän päätöksenteon osa. Siksi toivoisin kyllä kannatusta palautukselle, vaikka kovasti odottaisi, että sen tunnelin näkisi ja sitä pääsisi joskus ajelemaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä meidän sovellus on kyllä todella surkea. Sieltä on ihan älyttömän vaikea löytää ja kaivaa esille kaikkia liitteitä, mutta siis olen käsittänyt näin, että valtuustoaloitteen käsittelyaika on kuusi kuukautta. Nyt kyllä ihmettelen sitä, että jos tämä valtuustoaloite on jätetty 16.4. ja sitten meillä on kuntavaalit ollut 13.4. Se on ollut se viimeinen vanhan valtuuston kokous. Mikä on kestänyt tässä niin kauan, että vastaus on saatu nyt vasta ja se on vasta nyt täällä käsittelyssä?

Kyllä pitää ihmetellä myös tätä keskustelua siitä näkökulmasta, erityisesti tutkijataustainen valtuutettu Jalovaara, että ymmärtäisin niin, että meidän tavoitteena on aina se, että päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Perustuvat siihen tietoon, mikä on mahdollista saada moninaisesti, ja sitten tehdään se päätös ja siitä voidaan olla tietenkin demokratiassa eri mieltä. Mun mielestä tämä palautusehdotus on erinomainen ja sitä voi kannattaa, oli sitten tästä itse asiasta mitä mieltä tahansa. Totta kai meidän kaikkien tavoitteen pitäisi olla se, että meidän päätökset pohjautuvat siihen mahdollisimman parhaaseen tietoon, mitä vaan on saatavilla, varsinkin kun on kyse näin mittavasta ja valtavasta investoinnista.

Mielellään kuulisin tosiaan myös kokoomuksen valtuutetuilta nyt argumentteja siitä, että miksi ihmeessä tätä vaikutusarviointia vastustetaan.

Kannatan edelleen palautusta.

Huomaan, että aikaisempi kommenttini ideologisuudesta herätti pahaa verta. Haluan selventää, että ei ideologisuus ole minusta aina pahasta. Esimerkiksi itse ajan kyllä vaikka ihmisoikeusasioita ideologisesti enkä vaadi niistä mitään kannattavuuslaskelmia. Saa ajaa autoilun asiaakin minusta ideologisesti, mutta tätä tunnelia on perusteltu kannattavana, ja jos näin tehdään, silloin olisi syytä selvittää, että onko se sitä vai eikö se ole sitä ja nimenomaan kaupungin kokonaisedun puolesta. Jos halutaan nähdä se kaupungille kannattavana, en voi ymmärtää, minkä takia niitä laskelmia ei voi tehdä. Jos se nähdään vaan arvojen puolesta tärkeänä, silloin voidaan sivuuttaa kyllä laskelmat.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kävimme tästä asiasta pitkän keskustelun kaavapäätöksen yhteydessä, ja siinä itse totesin, että olen aikanaan kannattanut tätä periaatepäätöstä ja mielestäni Satamatunnelissa on paljon hyviä puolia. Mutta totesin myös siinä keskustelussa, että meidän toimintaympäristö on muuttunut siitä hetkestä, kun tämä periaatepäätös on tehty. Olimme hyväksymässä kaavan, ja itsekin olen ollut mukana hyväksymässä sitä, mutta en pidä lainkaan epäjohdonmukaisena, että tässä kohtaa tämän aloitteen yhteydessä voisimme myöskin vaatia tarkempia hyötykustannuksia ja myös näitä kokonaistaloudellisia laskelmia. Pidän sitä hyvänä päätöksentekona.

Itse ajattelen, että kyllä, olemme päättäneet kaavasta, mutta se lopullinen päätöshän tapahtuu siinä vaiheessa, kun investointipäätös annetaan. Ja mielestäni on täysin johdonmukaista, että silloin kaikki tarvittavat laskelmat ovat myös päätöksentekijöillä.

Arvoisa puheenjohtaja.

SDP:n ryhmän puheenjohtaja valtuutettu Gebhard ja äsken SDP:n ryhmän jäsen Razmyar erittäin perustellusti argumentoi sen, millä tavalla tässä he ovat toimivassa. Itsekin ajattelen, että päätös kaavasta on tehty, joka on mahdollistava, mutta tarvitsemme faktapohjaa siihen, että onko kokonaistaloudellisesti järkevää tämä tehdä. Sitähän tässä palautuksessa esitetään, että tällainen laskelma tehtäisiin myös kaupungin puolesta. Kiinnostavaa tässä on se, että edelleenkään en kuule kokoomuksen, toisen isoimmista valtuustoryhmistä, puheenjohtaja Matias Pajulan ottavan tähän mitään kantaa. Tähän asti olen jotenkin aina luottanut kokoomukseen siinä, että heitä kiinnostaa vastuullinen taloudenpito. Tässä kohtaahan on nimenomaan kysymys siitä, että kokonaistaloudellisuutta arvioitaisiin. Kuvittelisin, että tässä kohtaa sinilippuruiskukat heiluisivat sen puolesta, että tällainen arvio tehdään, koska emmehän me voi tehdä päätöksiä meidän kuntalaisten varoista ilman faktapohjaa.

Lopuksi sellainen pieni huomio valtuutettu Kumpula-Natrille, joka sanoi, että miksi aloite on vasta nyt, että miksi apulaispormestari Sinnemäki ei sitä tuonut. Pitää muistaa, että meillä kaupunginhallituksen esittelijöinä toimii ainoastaan kansliapäällikkö tai pormestari voi halutessaan ottaa omaan esittelyyn, mutta meillä apulaispormestareilla ei ole mahdollisuutta vauhdittaa asioita. Se, missä tahdissa asiat etenevät, on kansliapäällikön ja pormestarin käsissä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Rantaselle haluan todeta, että minustakaan ideologiassa ei ole mitään vikaa, vaan ideologia kuuluu aina politiikkaan, poliittisiin päätöksiin. Mutta paheksun sellaista poliittista puhetta, jossa oman kannan mukaiset mielipiteet ovat aina rationaalisia ja muut ovat sitten jotain tällaista vähän höttöisempää aineista nimeltä ideologia. Sellaista en pidä ollenkaan hyvänä, mutta oletan, että valtuutettu Rantanen ei sitä tarkoittanut, vaan olemme molemmat sitä mieltä, että ideologisuus kuuluu politiikkaan. En halua ymmärtää tahallani väärin.

Kiitos.

Kannatan edelleen palautusta, mutta vielä Kumpula-Natrille vaan kommentti siitä viivästyksestä, joka jäi ilmaan roikkumaan. Piti äsken se vielä ottaa puheeksi. Arhinmäki sitä jo hiukan avasi, mutta yksi tärkeä seikka on, että tämän aloitteen jättämisen jälkeen Anni Sinnemäki oli apulaispormestarina vain kuusi viikkoa. Sen jälkeen se on ollut ihan teidän hallinnassanne ja myös kansliapäällikön, niin kuin Arhinmäki asianmukaisesti toi esiin.

Valtuutettu Gebhardin puheenvuoron jatkoksi totean, että meillä siis on nyt tämä riippumattomien ekonomistien julkisista lähteistä kokoama arvio. Voi hyvin olla, että kaupungin omalla tietopohjalla ja toisenlaisilla oletuksilla tulisi toisenlainen arvio ja pumaska, joka kertoisi, että tämä on todella kannattava hanke. Sittenhän ideologisesta, pragmaattisesta, mistä kulmasta katsottuna voidaan todeta, että näin on. Itsekin saatan silloin muuttaa mieltäni siitä, että mitä tästä hankkeesta ajattelen. Mutta eikö tämä olisi koko päätöksentekoa palveleva askel siinäkin tapauksessa?

Musta tämä Rantasen pointti siitä, että jos tämä argumentti tämän puolesta on, että tämä on kannattava hanke, hyvä hanke siis kaupungille taloudellisesti, niin kaiken järjen mukaan kaikki tieto, jota lisäksi selvitetään, tukee tätä argumenttia. Jos ei tue, silloin on asiallista varmaan miettiä uudestaan sitä kantaa. Itsekin miettisin sitten koko ajan, kun uutta tietoa tulee.

Kiitos, puheenjohtaja.

Aika tiukille meni. Ikävää sinänsä, ettei palautusta tullut. En nyt ainakaan itse lähde tästä pontta tekemään, mutta toivon, että tämä keskustelu on pontena tulevaan päätöksentekoon kaupungin eri elimissä ja herätteenä siihen, että sitä tietoa tosiaan olisi paikallaan ehkä tarkentaa ja miettiä, että mitä vaihtoehtoja on pöydällä.

Mä ajattelin, että mä yleisemmin sanon jotain tästä kaupungin yhtiöiden ja kaupungin päätöksenteon suhteesta. Itse siis lämpimästi kannatan sitä, että toimintoja fiksusti yhtiöitetään. Ne yhtiöt toimii. Niillä on mandaatit. Niitä ohjataan strategisesti. Mutta osana tätä on nimenomaan todella tärkeää se, että häntä ei heiluta koiraa, että omistaja katsoo koko kaupungin etua, valitsee siitä, mikä on parasta koko kaupungille. Ja nämä yhtiöt sitten omasta näkökulmastaan miettivät, mikä heidän näkökulmastaan on fiksua, ja toki tuovat ne omat näkökulmansa kaupungin päätöksenteon tietoon. Mutta tämä on musta hyvin tärkeää, että me emme ikään kuin täällä päättäjinä ulkoista omaa vastuutamme yhtiöille, koska se ei ole näiden yhtiöiden tehtävä. Niiden tehtävä on toinen, ja he tehkööt sitä todella hyvin. Kun puhutaan kaupungin maankäyttöön liittyvästä kokonaisedusta, niin silloin tämän salin merkitys on erityisen olennainen.