Valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodon aloite luovien alojen työvoima- ja neuvontapalveluiden kehittämisestä

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan tätä valtuutettu Alanko-Kahiluodon ponsiehdotusta.

Mä olen tehnyt itse koko työurani luovan alan yrityksissä niin pienemmissä yrittäjävetoisissa firmoissa kuin isommissa pörssiyrityksissä, ja monet myös mun omasta lähipiiristä tekee töitä freelancereina tai pienyrittäjinä. Mä olen nähnyt, miten ajatuksesta perustaa vain sellainen yhden hengen yritys onkin kasvanut jotain isompaa, isompi menestystarina. Tätähän me halutaan Helsinkiin lisää.

Luovat alat on yhteiskunnan ja talouden uudistajia, ja kuten valtuutettu Alanko- Kahiluoto tässä sanoi, niin luovat alat on täällä merkittävä tekijä, mutta mä uskon, että ne voisi olla paljon merkittävämpikin. Välillä me saatetaan ajatella, että Suomi on jonkinlainen muotoilun ja luovien alojen suurvalta, silti meillä luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta on vain 3,2 prosenttia, kun EU:n keskitaso on 4,4. Eli me olemme perässä muuta EU:ta varsinkin ihan vain meidän naapuria Ruotsia. Jos se on mahdollista Ruotsissa, niin on se mahdollista myös meillä.

Usein luovan alan yrittäjät ja mikroyritykset voivat valita joustavammin sen, missä he haluavat tehdä töitä. Kilpailu on kansainvälistä, ja kilpailu parhaista tekijöistä on kansainvälistä. Monet hakeutuvat vaikka Berliiniin, monet hakeutuvat vaikka Amsterdamiin, jossa 10 prosenttia työntekijöistä on luovilla aloilla. Siellä luovat alat nähdään kaupungin talouden voimavarana. Jos me halutaan tätä taloutta uudistavaa voimaa myös Helsinkiin, meidän on tehtävä aktiivisesti töitä alan eteen.

Usein tämän tyyppisten luovan alan mikroyritysten ja itsensä työllistävien tarpeet ovat hyvin omanlaisiaan. Tarve on just joustaville tiloille, kohtaamispaikoille, matalan kynnyksen resursseille ja erilaisille ekosysteemeille. Siksi tämä aloite ja tämä ponsi on todella tärkeitä. Erityisesti tämä Hanasaaren ympäristö toisi toimijoille ainutlaatuisen ympäristön.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja ennen kaikkea kiitos valtuutettu Alanko-Kahiluoto, tärkeästä aloitteesta ja avauksesta.

Koska tässä lähestytään isoa ongelmaa, joka koskee freelance-työntekijöiden asemaa työllisyyspalveluissa, ja puhun nyt luovien alojen neuvontapalvelun kehittämisestä, sitä tarvitaan. Ei varmaankaan mitään isoa palvelukeskusta, jonka kaupunki myös perusteluissaan toteaa, ja toteaa myös, että työllistymispalveluita on riittävästi tarjolla. Jotain tukea silti tarvitaan. Syy ei ole Helsingin, vaan koko työllisyyspalvelukokonaisuuden, jossa ei edelleenkään, vaikka eletään vuotta 2026, täysin ymmärretä luovien alojen freelancetyöntekijöiden työnkuvaa.

Kulttuuriala on hyvin moninainen, ja ikävä kyllä liian usein on vaikea saada virkailija ymmärtämään työnkuvaa ja miten helposti kaikki voi mennä pieleen. Uskokaa pois, yhdellä väärällä sanalla voi menettää oikeuden työttömyysturvaan vain tietämättömyyttään. Esimerkki: Kun virkailija kysyy käsikirjoittajalta, mitä teet työllistyäksesi, tämä vastaa: Koitan kirjoittaa näitä tekstejä, että työllistyisin. Siitä seurasi karenssi, ansioturvan menetys ja yritysselvitys. Yrittäjyysselvityksiä tulee freelancereille tasaisin väliajoin. Epäillään työnkuvaa jatkuvasti. Ongelmia ja tietämättömyyttä on myös luovalla alalla apurahojen saajilla.

Koska suurin osa luovien alojen freelancereista asuu Helsingissä, kaupungilla olisi kuitenkin hyvä olla taho, josta saisi tarvittaessa neuvontaa, kun jää työttömäksi. Nimenomaan ennen siirtymistä työllisyyspalveluihin, jotta voitaisiin välttää turhat karenssit ja ansionmenetykset. Ennakkoneuvonta on tärkeää, koska jos työllisyyspalveluiden sisällä kysyt kysymyksiä, jotka on ihan relevantteja kysymyksiä, se saattaa silti johtaa väärinkäsityksiin, ongelmiin, joskus peruuttamattomiin. Nämä olisi vältettävissä, jos hakija tietäisi, miten työllisyyspalveluissa milloinkin luetaan freelance-työnkuvaa, miten se milloinkin ymmärretään.

Neuvontapalvelu helpottaisi myös työllisyysvirkailijoiden ennestään jo suurta taakkaa. Hakijalla olisi hyvä olla ajanmukainen käsitys, miten työllisyyspalvelut milloinkin tulkitsevat freelance-työntekijöiden työnkuvaa. Ikävän usein se on myös kiinni virkailijasta, miten hän sitä tulkitsee. Olen tehnyt tästä kevyestä neuvontalinjasta ponnen järjestelmään ja toivon tietenkin, että se saa kannatusta. Ja se meneekin näin:

Kaupungin valtuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta perustaa neuvontalinja luovien alojen freelance-työntekijöille. Linja olisi tarkoitettu tueksi silloin, kun henkilö on jäämässä työttömäksi.

Linja tarjoaisi apua ennen työllisyyspalveluun siirtymistä ja selvittäisi ajanmukaiset vastuut ja velvoitteet. Neuvontalinjan avulla voitaisiin välttää monet turhat ansionmenetykset, karenssit sekä myös selvityksiin uppoava työaika niin hakijalta kuin työllisyyspalveluvirkailijalta.

Mä en nyt ihan tarkkaan tunne, mutta Helsinki on mukana tällaisessa Kulttuuripankissa, koko Suomen kattavassa palvelussa, joka on maksuton verkkopalvelu, joka tarjoaa työllistymistukea luovien alojen ihmisille. Esimerkiksi sellaisen yhteyteen voisi saada jonkinlaisen kevyen linjan auki ihmisille, että he voivat ennen työllisyyspalveluihin siirtymistä kysyä niitä tärkeitä kysymyksiä, ettei siellä käy niitä peruuttamattomia virheitä. Sieltä on vaikea päästä pois, jos niin käy.

Kiitos.

Ärade ordförande.

Allmänt kan vi konstatera att de kreativa branscherna är en av Helsingfors styrkor. En betydande del av hela landets konst- och kulturarbetsplatser finns här. De kreativa näringarna bidrar inte bara till sysselsättning och ekonomisk mångfald, utan till hela stadens identitet.

Samaan aikaan meidän on oltava rehellisiä. Freelancereiden ja luovien alojen toimijoiden tukipalvelut eivät tällä hetkellä käytännössä toimi riittävän hyvin. Vaikka palveluja on olemassa paperilla, monet kokevat ne vaikeaksi löydettäviksi, vaikeaksi ymmärrettäviksi ja huonosti luovien alojen todellisuuteen sovitetuiksi. Järjestelmät on yhä pitkälti rakennettu perinteisten työsuhteiden, vakituisten työpaikkojen, säännöllisen palkan sekä työntekijän ja yrittäjän välisten selkeiden rajojen varaan.

Monille luovilla aloilla toimiville todellisuus näyttää kuitenkin aivan toisenlaiselta. Korvaukset maksetaan epäsäännöllisesti, projektikohtaisesti ja usein samanaikaisesti useilta toimeksiantajilta. Työskentely vaihtelee freelancer-tehtävien, yrittäjyyden, lyhyiden työsuhteiden ja tulottomien jaksojen välillä. Tämä aiheuttaa epäselvyyttä erityisesti asioinnissa työvoimaviranomaisten, Kelan ja työttömyyskassojen kanssa. Juuri tässä syntyy aukkoja, joissa ihmiset putoavat järjestelmien väliin.

Just därför är motionens tanke om ett tydligt, identifierbart, specialiserat servicecenter viktig. Även om staden i sitt svar beskriver ett brett utbud av befintliga tjänster kvarstår frågan: Upplevs dessa tjänster som sammanhängande, begripliga och verkligt användbara för dem som verkar inom den kreativa branschen? Allt för ofta verkar svaret vara nej. Avslutningsvis vill jag betona att även om man väljer att inte inrätta ett separat servicecenter måste staden ta motionens budskap på största allvar. Tjänsterna måste vara tillgängliga, samlade, tydligt profilerade och verkligt anpassade till kulturarbetares och frilansares verksamhet. Det räcker inte att tjänster existerar. De måste fungera i praktiken. Bara att det finns tillgänglighet för tjänsterna är inte tillräckligt.

Pelkkä palvelujen olemassaolo ei riitä. Niiden on toimittava myös käytännössä. Tack, ordförande.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Kiitokset ensinnäkin Outi Alanko-Kahiluodolle tästä aivan erinomaisesta aloitteesta ja myös kattavasta puheenvuorosta.

Luovat alat työllistää ja on myös merkittävä vientituote, ja luovissa aloissa on ihan valtava potentiaali, kunhan vaan annamme niille mahdollisuuden. Pirjo Lonka kuvasi nyt tätä sekavaa tilannetta ja ongelmia todella avartavasti. Keväällä 2025 tehdyssä luovien alojen kasvuselvityksen esittelytilaisuudessa juuri nämä huolet tuli esille, joihin valtuutettu Lonka tässä ponsiesityksessään tähtää. Tämän neuvontalinjan avulla voitaisiin välttää moni, moni murhe. Eli mä kannatan lämpimästi Pirjo Longan tekemää ponsiesitystä samoin kuin Outi Alanko-Kahiluodon. Tässä Outi Alanko-Kahiluodon esityksessä tarkoitettiin, mä ymmärsin, vähän samantyyppistä, mihin kävimme tutustumassa Milanossa seminaarimatkallamme, ja se toimi siellä hienosti.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Aluksi haluaisin kannattaa sekä valtuutettu Alanko-Kahiluodon ja valtuutettu Longan hyviä ponsia ja myöskin todeta itse, että tällaiset kafkalaiset tilanteet ovat hyvinkin tosia, vaikka ne painajaismaisiltakin kuulostaa freelancertaiteilijoiden ja -työntekijöiden toimesta, kun työllisyyspalveluiden kanssa on kanssakäymisissä. Eli voin todentaa nämä. Myös Borgarsdóttir Sandelinin puheet siitä ovat kyllä ihan täyttä asiaa.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Arvoisat valtuutetut ja muut läsnäolijat.

Taide on ollut yhteiskunnallemme tärkeä ilmaisukeino jo kauan sekä tunteellisesti että poliittisesti. Taiteen merkittävyys näkyi esimerkiksi jo 1800luvulla, kun suomalainen kulttuuri luotiin sen avulla. Tänä päivänä taiteen merkityksellisyys näkyy esimerkiksi nuorten kiintymyksessä musiikkiin. Monesti esitetty kysymys nuoren tavatessa toisen samanikäisen on, minkälaisesta musiikista pidät tai kuka suosikkimuusikkosi on.

Tämän ja muiden taidelajien suosiosta huolimatta harva tietää, miten taiteilija menestyy tai miten hän elättää itsensä. On päivänselvää, että muusikkojen keikat tuottavat heille tuloja, mutta eiväthän kaikki halukkaista pääse kiertueelle. Karu totuus on se, etteivät taiteilijat monesti itse tiedä, miten heidän kuuluisi itsensä elättää sillä alalla, jonka eteen heidän sydämessä palavat, sillä sitä ei heille opeteta, vaikka he taidelukiossa opiskelisivat.

En itse ole taiteilija, minkä takia päätin haastatella tätä puheenvuoroa varten yhtä nimetöntä suosittua muusikkoa saadakseni faktat kohdilleen. Hän kävi nuorena musiikkilukiota ja vahvistaa, ettei tiennyt paljoakaan muusikon urasta myöskään musiikkilukiosta valmistuttuaan. Hänelle kävi kuitenkin onnekkaasti. Lukion jälkeen toinen suosittu muusikko ja levy-yhtiönsä kiinnostuivat hänestä, minkä asioista hän pääsi valtakunnallisesti suosioon, mutta näin käy erittäin harvoin. Ehdotamme täten nuorisoneuvostona, että nuorille pyrkiville taiteilijoille järjestettäisiin kursseja tai neuvontaa, joka käy läpi taiteilijan ammatin perusteita.

Taiteilijan työ koostuu yllättävän paljon liiketoiminnasta ja kaupankäynnistä, ellet tuota hittiä tai kasva suurtähdeksi, jolloin voit muusikkona tienata 20–30 000 euroa per festarikeikka. Näin taiteilijoiden tulot kärjistyvät suosituimmille ja vaikeuttaa uran aloittamista. Suurin osa muusikkojen tuloista tulee Teostolta, joka jakaa rahaa heille, joiden materiaalia käytetään radiossa tai vaikka televisio-ohjelmissa. Tämä kuitenkin vaatii sen, että olet jo päässyt kartalle siitä, miten Teosto toimii, sekä päässyt tuottamaan kappaleesi ja saanut sen julkaistua. Kaikilla ei ole aloittaessa tietoa alasta tai rahaa ostaa uusia tietokoneita, mikrofoneja, kaiuttimia ja niin edelleen tehdäkseen näin, minkä takia monet hakevat rahastoista rahaa, mikä ei kuitenkaan ole jatkuva keino ylläpitää uraansa. Kaikille hakijoille ei myöskään myönnetä apurahaa, minkä takia on tärkeää miettiä, miten olisi mahdollista tukea taiteilijoita toisin tavoin. Haastattelemani artistin mukaan juuri se, mitä valtuutettu Alanko-Kahiluoto mainitsee, on se, mitä pyrkivät taiteilijat tarvitsevat. Neuvonta-apu työhakemusten ja CV:eiden laatimisessa sekä ideoiden pallottelemisessa taiteilijan kanssa auttaa pyrkivää taiteilijaa kartoittamaan kiinnostuksen kohteensa sekä saamaan jonkinlaista tuloa aloitellessaan. Myös konsepti tyhjien liiketilojen vuokraamisesta nuorille yrittäjille, josta keskustellaan myöhemmin tässä kokouksessa, voisi tukea monia, sillä nuoret taiteilijat aloittavat monesti yksin ilman tiloja tai varusteita.

Taide on myös paljon enemmän kuin se, mitä taiteilija näkee ja tuottaa. Se on osa yleissivistystämme ja kuten monesti on todettu, sen kauneus on katsojan silmissä. Sen kauneuden lisäksi monet raportit ovat todenneet sillä olevan positiivisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Se ei myöskään ole mikään staattinen olento, joka pysyy sellaisenaan 1900-luvun Gallen-Kallelan maalauksissa. Taidetta syntyy koko ajan ympärillämme, ja selvitäkseen se tarvitsee yhteiskuntaamme, uusia taiteilijoita ja tukea etenkin nykyajan epävakaissa olosuhteissa. Tämän alan ei pitäisi olla omistettu yksinomaan rikkaille, mitä se on ollut viime vuosisatojen aikana.

Eftersom att konst är antagligen en av de enda branscherna som mänskligheten aldrig kommer att kunna driva med AI är det otroligt viktigt att vi värderar det och ger det utrymme för att växa och blomstra till exempel genom att också bjuda på tjänster på svenska.

Kuten Pablo Picasso joskus on sanonut: ”Every child is an artist. The problem is how to remain an artist once we grow up.” Joten auttakaa näitä nuoria asiassa.

Kiitos. Tack.

Arvoisa puheenjohtaja ja valtuutetut.

Kiitos aivan erinomaisista puheenvuoroista tähän valtuustoaloitteeseeni. On aivan totta, niin kuin on todettu monissa puheenvuoroissa, että itsensä työllistäjiä koskeva lainsäädäntö on hyvin vaikeaselkoinen ja hyvin vaikeasti ennustettava, minkä vuoksi on tarvetta erilaisille TE-hallinnon neuvontapalveluille, järjestetään ne sitten erityisellä linjastolla tai sitten jossakin keskuksessa, jossa voisi olla muitakin palveluita luovien alojen työntekijöille kuin TE-hallinnon palveluita. Ei sillä taida niin paljon olla väliä, minkälaisesta paikasta tai volyymistä on kyse, kunhan osaamista on.

Toivon, että täällä paikalla olevat kansanedustajat ovat myös kuunnelleet tätä keskustelua, koska itsensä työllistäjiä, mikroyrittäjiä ja freelancereita koskeva lainsäädäntö tietenkin säädetään ja sitä voidaan myös paikata ja korjata nimenomaan eduskunnassa. Täällä Helsingissä me vain yritetään tulkita ja ennakoida sitä, minkälaisia päätöksiä lain pohjalta tehdään.

Kiitos myöskin nuorisoneuvoston edustajille ihanasta puheenvuorosta ja Picasso-sitaatista.

Ja vastauksena valtuutettu Hilkka Ahteelle: Todellakin mielessäni oli Milanon kulttuuritoimijoiden monitoimitalo, johon kävimme yhdessä kulttuuri- ja vapaaaikalautakunnan kanssa tutustumassa viime elokuussa. Erityinen kiitos myös Silja Borgarsdóttirille sekä Pirjo Longalle siitä, miten kuvasitte erittäin loistavasti freelancereiden ja itsensä työllistäjien todellisuutta, kuin myös valtuutettu Lehdolle.

Kannatan myös Pirjo Longan pontta.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tässä vaiheessa keskustelua on ilo kannattaa jo tehtyjä ponsia. Neuvontalinja ehkä kilpistää hyvin Outi Alanko-Luodon tekemää esitystä, joka oli tässä Longan Pirjon ponnessa.

Helsinki toimii pääkaupunkina, ja se houkuttaa myös tänne eniten näitä freelancer-toimijoita. Kulttuurilla on oltava vakaa sija kaupungin tulevaisuudessakin sen henkisessä tilassa, mutta kulttuuri on nykyään myös vahva taloutemme osa, ja näin tulee olla. Kun kaupungille kuuluu myös työllisyyspalvelut, niin tämä tulee hoitaa myös hyvin, että me voimme luoville aloille antaa mahdollisuuksia työllisyyteen. Myös kasvattaa siitä oma liiketoiminta, mutta ennen kaikkea myös taiteilijoiden ja luovan alan toimijoiden oma toimeentulo.

Tuossa Outi Alanko-Kahiluoto sanoi, että eduskuntaan terveisiä. Tuon sieltä takaisin, että eilen kokoontui Arkadia-seura, jossa oli ilo olla läsnä 13 taiteilijaliiton kanssa. Heidän ensimmäinen seminaaritoive, mitä rupeamme järjestämään, koski freelance-toimintaa. Eli tilanne on akuutti, kun yleinen tilanne taloudessa on hankala. Se valuu ja läikkyy kulttuuripuolelle saakka. Siitä otamme yhdessä täällä vastuun.

Kiitos aloitteen tekijöille.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Valtuutetut.

Todella sydäntä lämmittää, kun täällä yhteisesti tunnistetaan luovien alojen työntekijöiden tilanne. Haluan myös kiittää nuorisoneuvoston edustajaa hyvästä puheesta ja hienosta taustatyöstä. Lämmitti sydäntä.

Vaikka valtuutettu Alanko-Kahiluoto sai jo kannatusta, niin mä unohdin tuossa tohkeissani sanoa, että kannatan ehdottomasti myös tätä Hanasaaren monitoimikeskusta. Se on erittäin tärkeä myöskin hanke.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kuten tässä aloitevastauksessa todetaan, niin luovat alat on Helsingille tärkeä menestystekijä, joka monipuolistaa kaupungin elinkeinorakennetta ja lisää kaupungin vetovoimaa, mutta faktaa kuitenkin on se, että valitettavan harva ihminen kuitenkaan lopulta ymmärtää luovaa alaa ja sen erityispiirteitä tai luovan alan työntekijöiden tuen ja avun tarpeita. Joten lämmin kiitos valtuutettu Alanko-Kahiluodolle tästä tärkeästä ja erittäin merkityksellisestä aloitteesta. Kannatan myös näitä tehtyjä esityksiä.

Kiitos.