Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ryhmäaloite toimista työttömyyskriisiin vastaamiseksi ja työllisyyden vahvistamiseksi

Tack ska du ha, värderade ordförande.

Suomi on saavuttanut sellaisen kansainvälisen kärkisijan, joka ei kutsu juhlimaan torille. Meillä on nimittäin nykyään EU:n korkein työttömyysaste. Suomessa työttömyysluvut on nousseet etenkin suurimmissa kaupungeissa, mikä tekee näkymästä erityisen synkän koko maan tulevaisuuden kannalta. Työttömyys ei ole Helsingissä enää marginaalinen ongelma, vaan se on laajasti kaupunkia koskettava kriisi. Marraskuussa 2025 työttömyysaste oli 13,2 prosenttia, ja yli 48 000 helsinkiläistä oli vailla työtä. Heistä lähes puolet on pitkäaikaistyöttömiä. Tämä kehitys ei ole tapahtunut yhdessä yössä, eikä se selity vain suhdanteilla. Kyse on myös maan hallituksen poliittisista valinnoista. Työttömyys kasvaa nyt kaikissa ammattiryhmissä ja koulutustasoissa. Erityisen huolestuttavaa on se, että yhä useampi putoaa työmarkkinoilta pitkäksi aikaa. Mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä kalliimmaksi ja inhimillisesti raskaammaksi se käy.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kuten tämä tilanne meille osoittaa, työttömyys ei ole yksilön epäonnistuminen, vaan se on yhteiskunnallinen ongelma. Siksi vastuu ratkaisusta pitää olla meidän yhteinen, ja vaikka lainsäätäjillä on meitä valtuutettuja merkittävämpi rooli tämän kriisin ratkaisussa, kaupungin toimilla on myös merkitystä. On hyvä, että Helsinki on uudistanut Helsinki-lisää ja lisännyt sen rahoitusta. Nyt meidän tulee arvioida, miten tämä kaupungin tuki voisi entistä tehokkaammin johtaa myös pysyvämpiin työsuhteisiin eikä vain lyhyisiin jaksoihin.

Samalla meidän pitää panostaa enemmän niihin ihmisiin, joille työllistyminen on kaikkein vaikeinta. Eri kielitaustan omaavat helsinkiläiset, osatyökykyiset, pitkäaikaistyöttömät ja nuoret tarvitsevat vahvemmin vielä yksilöllistä tukea eikä vain yleisiä palveluja. Suomen kielen oppiminen työn ohessa, digitaitojen vahvistaminen ja matalan kynnyksen koulutuspolut on aivan keskeisiä, mutta niiden laajuus ei vielä vastaa nykyisen tarpeen mittakaavaa.

Nuorten kohdalla tämä tilanne on erityisen kriittinen. Me ei voida hyväksyä sitä, että kokonainen sukupolvi elää epävarmuudessa, pätkätöissä tai kokonaan työelämän ulkopuolella. Harjoittelupaikat, Ohjaamon kehittäminen ja nuorten työllistymissetelit on tärkeitä, mutta ne ei korvaa tarvetta oikeille palkallisille työpaikoille ja pitkäjänteiselle työllisyyspolitiikalle.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä vastaus Vasemmistoliiton ryhmäaloitteeseen osoittaa, että Helsinki tekee paljon työllisyyden edistämisen eteen. Kehitettävää löytyy vielä meilläkin, mutta mä esitän tässä toiveen niille, joilla on suorempi vaikuttamisyhteys maan hallitukseen. Tämä kurjistava leikkauspolitiikka on sahannut kotimaisen kysynnän tasoa niin, että se näkyy räikeästi meidän palvelualavetoisessa kaupunkitaloudessa. Työllisyystason nousu vaatii Helsingin toimien lisäksi valtakunnan politiikan suunnanmuutosta, koska kestävän työllisyyspolitiikan ytimessä on kuitenkin oltava ihmisarvoinen työ, kaikille riittävä toimeentulo ja ajatus siitä, että ketään ei jätetä yksin.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Helsingin työllisyystilanne on tosiaan haastava ja ylipäänsä Suomessa työllisyyden suunta hyvin kaksijakoinen. Työllisyys Suomessa on lähtenyt kasvuun jo viime keväänä, ja on ollut erityisen positiivista huomata, että meillä työvoiman tarjonta on kasvanut. Samalla kuitenkin viimeiset työttömyysluvut ovat olleet todella synkkiä, eli meillä työllisyys ja työttömyys kasvaa samaan aikaan.

Nyt ei todellakaan ole aika vielä torille, mutta ei myöskään millekään passiivisuudelle tai kädet pystyyn -asenteelle, vaan me tarvitaan määrätietoisia päätöksiä Helsingissä ja toki myös valtakunnallisesti, jotka nopeuttaisivat kasvua, koska ei työllisyys lisäänny ilman, että meillä on työpaikkoja ja elinkeinoelämää, jotka pystyvät työpaikkoja tarjoamaan. Yhdyn tähän ajatukseen siitä, että tämä hallituksen myös jatkuva kriisipuhe ja tulevaisuuden synkistely on tehnyt meille isoa vahinkoa. Tämä pessimismin ruokkiminen on saanut yritykset ja kuluttajat varovaisiksi, lykännyt investointeja ja se on hidastanut työllisyyden elpymistä. Helsingin ei kuitenkaan tarvitse seurata tätä linjaa, vaan me voidaan aidosti tarjota vastatoimia. Onkin hienoa, että Helsingissä on vahvistettu tukea työllistymiseen, mietitty miten harjoittelupaikkoja voidaan tarjota enemmän ja pyritty luomaan sitä ennakoitavuutta nuorille ja uskoa kasvuun.

Mä ajattelen, että meidän työllisyyspolitiikassa pitää myös muuttaa ajattelua. Se, että työttömiä aina vain kuntoutettaisiin, koulutettaisiin, voimautettaisiin työelämän ulkopuolella ei hirveästi auta, jos meillä tosiaan ei ole sitä työelämää, joka vastaanottaa. Sen takia meidän on tärkeä ottaa yritykset mukaan kumppaneiksi ja oikeasti lähdettävä hankkimaan palveluita vaikuttavuus edellä. Meidän täytyy kehittää osaamista kasvualojen tarpeista käsin, ei hallinnollisista lähtökohdista. Mä uskon, että me Helsingissä voidaan onnistua yhteisellä työllä tässä hyvin ja näyttää koko Suomelle, miten me saadaan työllisyys nousuun.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ei-työllisten määrä on Suomessa laskenut kahdessa vuodessa peräti 64 000:lla. Työttömistä selkeä enemmistö on naisia. Naiset ovat työmarkkinoilla hyvin haavoittuvassa asemassa. Heistä monet työskentelevät julkisella sektorilla matalapalkkaisilla aloilla, jotka ovat jatkuvan valtavan säästöpaineen alla. Nuorten naisten kohdalla työsuhteet ovat usein pätkittäisiä, osa-aikaisia tai määräaikaisia.

Olen itse sitä sukupolvea, jolle aina kerrottiin korkeakoulutuksen olevan varma väylä työelämään. Nyt tiedämme, että näin ei ole. Myös korkeakoulutettujen työttömyys on ennätysmäisellä tasolla. Se näkyy etenkin meillä pääkaupunkiseudulla, jossa korkeakoulutettuja on paljon. Enkä liioittele sanoessani, että monen nuoren aikuisen usko tulevaan on tällä hetkellä monin tavoin koetuksella. Samaan aikaan moni ikäiseni nuori nainen pohtii, mitä hän elämältään haluaa. Haluako hän perustaa perheen? Haluako hän panostaa uraansa? Sillä valitettavaa kyllä, nämä kaksi asiaa ovat yhä tänä päivänä monesti ristiriidassa.

Naisen euro on yhä noin 85 senttiä. Ja ei, se ei aina johdu siitä, että miehelle ja naiselle maksettaisiin samasta työstä eri palkkaa. Se johtuu usein siitä, että naiset ovat perheen perustaessaan väkisinkin sivussa työelämästä vähintään kuukausia, toisinaan jopa vuosia. Tälläkin viikolla Suomessa on käyty keskustelua Suomen matalasta syntyvyydestä. Valitettavasti tämä keskustelu on jo pitkään keskittynyt lähinnä naisten syyllistämiseen. Se alleviivaa sitä, kuinka irrallaan yhteiskuntamme on siitä todellisuudesta, jossa moni nuori nainen tälläkin hetkellä elää. Esimerkiksi miehet eivät välttämättä koskaan kykene ymmärtämään sitä, kuinka yhteiskunnan patriarkaaliset valtarakenteet ja niistä kumpuava misogynia rajoittavat naisten mahdollisuuksia edetä työelämässä tai sitä, kuinka iso vaikutus raskaudella ja perheen perustamisella voi olla naisen uraan ja sen kehitykseen.

Työttömyys Suomessa ja Helsingissä on tällä hetkellä niin korkealla, että se koskettaa välillisesti tai välittömästi lähes meitä kaikkia. Kilpailu avoimista paikoista on kovaa. Se jättää tilaa ennakkoluuloille ja riskianalyyseille. Valitettavasti nuori nainen työntekijänä on monen työnantajan silmissä edelleen riski. Raskaussyrjintä on laitonta. Se on kuitenkin yhä myös todellisuutta. Vaikea työllisyystilanne ei ole yksin Orpon hallituksen syytä. Hallitus ei kuitenkaan ansaitse kiitosta siitä, millaista politiikkaa se tämän kriisin keskellä tekee. Sillä mikäli Orpon hallitus ymmärtäisi esimerkiksi tätä aiemmin kuvaamaani todellisuutta, ei se säätäisi lakia, jonka ainoa tarkoitus on helpottaa perusteettomien määräaikaisten työsopimusten solmimista ja täten tutkitusti edistää raskaussyrjintää. Toki hallituksen mukaan syytä huoleen ei ole, vaikuttaahan lakimuutos nimenomaan lähinnä nuoriin naisiin.

Kaiken tämän keskellä en voi olla miettimättä, kuinka vieraantunut yhteiskuntamme ja sen poliittiset päättäjät ovat siitä, mikä niin monille meistä on arkipäivää. Täten toivon, että kun me Helsingissä pohdimme ratkaisuja vaikean työllisyystilanteen ratkaisemiseksi, me muistamme kaikki heidät, joita tilanne tavalla tai toisella koskettaa. Myös korkeakoulutetut, myös nuoret naiset.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Aihe on tärkeä, ja edeltävä puheenvuorokin oli hyvä, mutta unohti toisen puolen ihmiskuntaa.

Helsingissä oli kai pitkäaikaistyöttömiä 24 000. Heistä neljäsosa ei kykene töihin. Tämän olen tuonut jo riittävästi esille. Vuonna 1996 aloitettiin pitkäaikaistyöttömien eläkeselvittelyt, joiden kautta koko maassa pääsi eläkkeelle 25 000. Nyt meillä olisi edessä noin 6 000 henkilön tutkiminen, pärjäävätkö töissä vai ei. Se voidaan testata myös työkokeilulla. Kuukaudeksi töihin ja vierestä katsotaan. Kaikki terveyspaperit ovat olemassa. Tämä toisi Helsingille myös runsaasti säästöjä, koska pitkäaikaistyöttömien kulut nykyään ovat kunnalla.

Tämä projekti ei kuitenkaan ole lähtenyt liikkeelle. Ei HUSin kautta, ei muiden Uudenmaan hyvinvointialueiden kautta, ei sosiaali- ja terveyslautakunnan kautta eikä kaupunginhallituksen kautta. Tämä ei nyt ole ihan epätoivoinen vetoomus, mutta joku järki pitäisi olla, kun niin paljon uhrataan organisaatiomuutoksiin, hyvinvointialueiden erilaisiin hallinnollisiin piperryksiin, kun tässä on ihan täsmällinen asia. Mä oletan, että seuraava hallitus Suomessa ottaa tämän esille, mutta olisi aika hyvä, jos jokin ministeri ottaa. Ei siihen tarvita kuin yksi henkilö. Joko meidän pormestari tai sosiaali- ja terveysalan apulaiskaupunginjohtaja tai joku muu.

Tämä on täysin siivoton asia. Olen kai puhunut tästä... Paljonko 1996:sta on? Se on 30 vuotta. Eikö se riitä jo? Kyllä mä ensi vuonna pidän saman puheen, mutta taitaa olla niin, että täytyy ryhtyä uudelleen suoraan toimintaan. Itse en näitä lausuntoja enempää tee, mutta laitanpahan ruletin käyntiin, niin katsotaanpas vähän, mitä tapahtuu.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Suomi elää ristiriidassa. Työttömyys kasvaa, mutta samaan aikaan työvoimaa tuodaan ulkomailta. SDP:lle tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys. Työllisyyspolitiikan on lähdettävä ihmisestä, ei tilastoista. Ensin on turvattava Suomessa jo olevien työnhakijoiden mahdollisuudet työhön, koulutukseen yksilöllisen tuen ja reilujen työmarkkinoiden avulla. Näin rakennamme kestävää työllisyyttä ja oikeudenmukaista Suomea.

Kiitoksia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Hassan oli tuossa edellä aivan oikeassa siinä, että jos ei ole töitä, on aika hullunkurista tuoda työvoimaa silloin ulkomailta eikä varsinkaan sellaista työvoimaa, jolla ei ole realistisia työllistymisen edellytyksiä Suomessa. Meillä on tällä hetkellä aivan liian korkea työttömyys sekä Helsingissä että valtakunnallisesti laajemminkin. Sille on monia erilaisia syitä. Osaan niistä voimme vaikuttaa, osaan voimme vaikuttaa vähemmän. Saksan vientimarkkinan heikko vetävyys, toisaalta maailmanpoliittinen epävarmuus, tullipolitiikkaan liittyvät uhittelut ja sitten luonnollisestikin osaltaan myöskin kaupan verkkokauppaistuminen ja tekoäly vaikuttavat kaikki siihen, millaisia töitä on ja kuinka yritykset uskaltavat palkata ja investoida.

Tällä hetkellä Helsingissä työttömyys on 11–12 prosentin tuntumassa, mutta kun katsomme lukuja vielä vähän tarkemmin havaitsemme, että Helsingin työttömistä noin 40 prosenttia on vieraskielisiä. Toimeentulotuen saajista Helsingissä puolestaan liki puolet on vieraskielisiä. Tämä herättää tietysti sen vakavan kysymyksen siitä, kuinka kestävällä pohjalla on sellainen maahanmuuttopolitiikka, joka tuottaa maahan koulutus- ja kielitasoltaan sellaista väkeä, jolla ei ole realistisia työllistymisen edellytyksiä. Ei pidä väheksyä toki myöskään sitä, että tekoälyn vaikutus myöskin ihan kotoperäiseen työllisyyteen tulee tulevaisuudessa olemaan vielä isompi kuin mitä se on tällä hetkellä, mutta entistä vakavammiksi yhteiskunnalliset ilmiöt työttömyyteen liittyen muodostuvat, jos sen lisäksi meillä on kasvava väestö ulkomaista väkeä, joka ei Suomessa nyt, eikä vielä vähemmän tulevaisuudessa tule työllistymään.

Arvoisa puheenjohtaja.

Äskeisen puheenvuoron pitäneellä valtuutettu Rydmanilla elinkeinoministerinä olisi ollut hyvä mahdollisuus huolehtia Suomen työllisyydestä. Kun hän siinä on totaalisesti epäonnistunut, syy ei löydy omasta politiikasta, vaan jälleen kerran maahanmuuttajista. Jos perussuomalaisten väite siitä, että työttömyys johtuu maahanmuutosta, pitäisi paikkansa, silloin Suomessa pitäisi olla EU:n korkein maahanmuuttajien määrä, koska meillä on EU:n korkein työttömyys. Mutta koska näin ei ole, tämä väite ei pidä paikkaansa.

Lisäksi se, että typistää keskustelun työttömyydestä maahanmuuttajiin, on ikävää selän näyttämistä kaikille niille sadoille tuhansille suomalaisille, jotka kärsivät työttömyydestä. Isänmaallisena ihmisenä pidän todella julmana sitä, miten halutaan hylätä kaikki suomalaiset työttömät ja keskittyä vain syyllistämiseen.

Kiitos.

Valtuutettu Rydman tässä aika rasistisessa puheenvuorossaan äsken kuitenkin tunnisti sen, että töitä ei ole, tai näin sitä tulkitsin. Mä haluaisin kyllä kysyä valtuutettu Rydmanilta, että miksi ihmeessä te olette sitten maan hallituksessa nyt vain ja ainoastaan tehneet sellaisia päätöksiä, jotka yrittää niin sanotusti kannustaa ihmisiä töihin, mutta jotka faktisesti tässä tilanteessa vain ja ainoastaan kurittavat työttömiä ihmisiä. Kun kerta niitä töitä ei ole ja me olemme siitä kaikki samaa mieltä, sitä politiikkaa olisi syytä pohtia uusiksi. Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ajattelen kyllä, että vaikka työttömyys on nyt korkealla, niin ei Helsingin tulevaisuus voi rakentua sulkeutumisella. Työperäinen maahanmuutto ja kansainvälisyys eivät ole uhka, vaan ne ovat edellytys kaupungin kasvulle. Ilman heitä moni helsinkiläinen yritys ei kasvaisi, ja ilman kasvavia yrityksiä ei synny myöskään työpaikkoja täällä jo asuville. Yritykset ovat kyllä tässä ajassa vähentäneet paljon rekrytointeja ulkomailta. Hyödynnetään enemmän kotimaista työvoimaa. Se on ihan loogista, että näin toimitaan, mutta samalla ne, joita ulkomailta rekrytoidaan ja tulevat, niin siellä on paljon hyvinkin koulutettua porukkaa, ja ihmiset, joita rekrytoidaan töihin, niin heillähän on työpaikka. Eli kyllä tämä on ehdottomasti se suunta, mihin meidän kannattaa jatkossakin mennä.

Ei me voida myöskään työllisyyttä tai maahanmuuttoa hoitaa kvartaali kerrallaan, vaan meidän täytyy katsoa, että meillä myös tulevina vuosina on täällä mahdollisuus kasvaa ja yrityksillä menestyä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olisi toki pitänyt arvata, että perussuomalaisten puheenvuorossa työttömyydestä syyllinen löytyy kaikkialta muualta kuin sieltä peilistä, kun tässä hallituspuolueen edustaja puhuu ja kun maan hallitus on ajanut Suomen tilanteeseen, jossa ihmiset eivät esimerkiksi uskalla kuluttaa tai ihmisillä ei ole varaa kuluttaa. Ihmiset pelkäävät työttömyyttä, ihmiset pelkäävät sitä, että hyvinvointivaltion turvaverkot eivät yksinkertaisesti kanna, kun hallitus on ajanut esimerkiksi työttömien turvaa niin alas ja niin järjestelmällisesti. Ja sanonpahan vaan, että on myös perussuomalaisten taktiikka ja täysin strateginen valinta puhua maahanmuutosta silloin, kun puhutaan sellaisista asioista kuin työttömyys ja köyhyys.

Tack ska du ha, värderade ordförande.

Valtuutettu Rydmanin puhe ei niinkään kuvannut Suomen työttömyystilanteen juurisyitä, vaan paljasti jälleen kerran, että perussuomalaiset liittää ihmisen synnyinmaan ja taustan hänen kykyynsä oppia ja tehdä työtä. Tällainen rasistinen ja essentialistinen ihmisnäkemys kuuluu häpeäpilkuksi historiankirjoihin eikä 2020-luvun yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tässä on monella suulla jo todettu asia, jonka itsekin halusin nostaa, elikkä hallitus on tehnyt kyllä käsittämättömän suorituksen siinä, miten saadaan tämmöiset työttömyysluvut aikaan. Ei siitä nyt varsinaisesti onnitella voi. Jotain ehkä kertoo se, että ei tämä työllisyystilanne ihan äkkiä ole paranemassa, koska eilen uutisoidut sote-rahoituksen muutokset ja leikkaukset, niin nehän tulee tarkoittamaan sitä, että jo nyt kasvanut esimerkiksi hoitajien työttömyys tulee lisääntymään, koska hyvinvointialueet joutuvat käynnistämään näiden hallituksen esitysten, jos ne menee läpi, perusteella uusia tuta-yt-neuvotteluja. Ei hirveän vahva esitys.

Haluaisin myös nopeasti kiinnittää huomiota siihen, kun puhutaan maahanmuuttajien työllisyydestä, että mikä meidän asenneilmapiiri on. Olisiko meidän suomalaisten asenteissa hieman parantamisen varaa ja pitäisikö meidän lisätä anonyymiä rekrytointia?

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kommentoisin valtuutettu Rydmanin, ministeri Rydmanin puheenvuoroa.

Olisin valmis neuvottelemaan ministerin kanssa tai valtuutetun kanssa siitä tavasta, jolla työkyvyttömät saataisiin täältä työttömyyskortistosta pois. En ole onnistunut ketään muuta ministeriä saamaan keskustelemaan tästä, mutta nyt kun ollaan tässä lähellä. He ovat valitettavasti vähintään kolme neljäsosaa, hiukan enemmän, miehiä. Köyhiä miehiä, jotka ovat olleet pitkään työkyvyttömiä, ja me voidaan dokumentoida tämä hyvin helposti. Aikanaan meillä oli järjestelmä. Sosiaalivirastolla oli selvittelykoneisto, jolla katsottiin noin 3 000–4 000 tapausta. Tällainen voidaan helposti laittaa pystyyn. Minä haastan ministeri Rydmanin tähän keskusteluun kanssani.

Arvoisa puheenjohtaja.

Käytin kaksiminuuttisen puheenvuoron, josta ensimmäisen puoliskon käytin kuvaamaan niitä kaikkia syitä, mitä tällä hetkellä nykyisen työttömyyden taustalla Suomessa on, aivan liian korkean sellaisen tason. Sen ensimmäisen minuutin aikana kävin läpi nimenomaisesti muita kuin maahanmuuttoon liittyviä syitä, jonka jälkeen vasemmisto kommentoi, että Rydman ei puhunut mistään muusta kuin maahanmuutosta.

Mutta maahanmuutostakin on puhuttava, koska se on keskeinen osatekijä tässä kokonaisuudessa. On tietysti totta, että muuallakin Euroopassa on paljon maahanmuuttajia, mutta muualla Euroopassa on myöskin erilaisia maahanmuuttajia ja myös erilaisia vetovoimatekijöitä, erilaisia työntötekijöitä. Suomella on rasitteenaan sekä maantiede että korkea verotus, että monet muutkin tekijät, ja siitä me emme pääse ylitse, että se maahanmuuttajaväestö, jota Suomeen on tullut, on työllistynyt erityisen heikosti ja on myös koulutus- ja kielitasoltaan erittäin vaikeasti työllistettävissä. On kantasuomalaisetkin nykyisessä teknologian kehityksessä, mutta tämä kyseenalaistaa voimakkaasti sen, onko sen kaltainen maahanmuutto kuin mitä Suomessa on harjoitettu, todella tälle maalle hyväksi. Ei ole.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Rydmanille haluan todeta, että maahanmuuttajien syyllistäminen kasvaneesta työttömyydestä on erikoinen puheenvuoro, varsinkin kun me tiedetään, että hallitus, jonka ministerinä valtuutettu Rydman itsekin on toiminut, on useammalla esityksellä heikentänyt maahanmuuttajien tosiasiallisia mahdollisuuksia pärjätä Suomen työmarkkinoilla. Viimeisin lausunnoilla oleva kotoutumislain muutos nimenomaan heikentää ja kaventaa mahdollisuutta päästä esimerkiksi kielikoulutukseen, kun sen tarjoajien määrää vähennetään ja oikeutta osallistua kieliopetukseen rajoitetaan. Miten tällä edistetään uusien suomalaisten ja maahan muuttavien henkilöiden mahdollisuutta päästä mukaan meidän työmarkkinoille?

Jos oikeasti haluttaisiin edistää maahanmuuttajien työllistymistä sen sijaan, että vaan vastustetaan heidän olemassaoloansa, tulisi toimia täysin päinvastoin. Meidän pitäisi vahvistaa kotoutumista, panostaa siihen enemmän. On tutkimustuloksia siitä, miten muun muassa anonyymi rekrytointi poistaa esteitä päästä mukaan työmarkkinoille.

Kiitos, puheenjohtaja. Arvoisat valtuutetut.

Aloitevastauksessa käydään kattavasti läpi sitä, miten kaupunki tukee maahanmuuttajien työllisyyttä. Kotoutumispalveluilla, Helsinkikansainvälisyyssetelillä, palkkatuella sekä järjestöjen pienavustuksilla pyritään edistämään maahanmuuttajien työllisyyttä. Tosin tiedämme sen, että kotoutumispalveluiden rahoitusta on perussuomalaisten johdolla leikattu niin minimiin, ettei apua palveluista saa oikea-aikaisesti. Esimerkiksi kielikoulutukseen voi olla vaikeaa päästä, kuten valtuutettu Modig puheenvuorossa sanoi. Jotta kotoutuminen, kouluttautuminen ja työllistyminen onnistuisivat, tulisi näiden palveluiden resurssit olla kohdillaan. On hienoa, että Helsingin kaupunki työpaikkojen rekrytoinnissa hyödyntää moninaisuutta edistäviä keinoja, kuten parantamalla työympäristön inklusiivisuutta ja varmistamalla sen, että vieraskielisten työntekijöiden urakehitykselle on mahdollisuuksia. Näitä kaikkia keinoja työnantajien niin yksityisellä kuin kolmannella sektorilla olisi hyvä ottaa käyttöön, ellei ne ole jo käytössä.

Maahanmuuttajien lisäksi olen huolissani opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksista. Useammat hakevat kesätöitä ja joutuvat taistelemaan yhdestä paikasta useita satoja hakijoita vastaan.

Jatkan tätä puheenvuoroa seuraavassa.

Kiitos.

Kiitos. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Työttömyysluvut ovat tosiaan karanneet tasolle, johon ei voi enää vastata hokemalla, että menkää töihin. Suomi tosiaan on EU:n kärkijoukoissa kokonaistyöttömyydessä ja samalla myös sosiaalisen kehityksen tarkkailuluokalla, ja Helsingissä tämä kriisi näkyy erityisen raskaasti. Työttömyys ei ole yksilön moraalinen epäonnistuminen, vaan rakenteellinen ongelma. Samaan aikaan kun työttömyys kasvaa, on leikattu toimeentulosta nuorilta ja heikommassa asemassa olevilta. Samalla julkisia palveluita on myös ajettu alas. Tämä lisää epävarmuutta, pahoinvointia ja syrjäytymistä. Siksi ratkaisutkin on rakennettava kokonaisvaltaisesti. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää, että kaupunki vahvistaa työllisyyspalveluja siten, että niiden yhteydessä on myös matalan kynnyksen terveys- ja mielenterveyspalveluita sekä kuntoutusta ja työelämävalmennusta. Palveluiden tai ihmisten elämän pirstaleisuus ei saa estää työllistymistä.

Lisäksi, kuten Jenny Kasongo sanoi, me nostamme myös nuorten kesätyöt ylös aloitteessamme. Sillä nuorten ja opiskelijoiden tilanne on ensi kesänä hyvin hälyttävä. Ensi kesänä kaupungin kesätöille on kova kysyntä, sillä toimeentulotuen ehtojen nyt helmikuun alussa kiristyttyä opiskelijat ovat vaarassa jäädä väliinputoajiksi. Moni nuori ja opiskelija haluaisi kesätöihin, mutta töitä ei ole. Päätoiminen opiskelija ei myöskään ole oikeutettu työttömyysturvaan opiskelijastatuksella. Opiskelija voi ottaa kesälle opintoja ja nostaa opintotukea, mutta vain, jos tukikuukausia on tarpeeksi jäljellä. Erityisen kohtuuton tilanne on niille opiskelijoille, jonka tukikuukaudet ovat loppuneet. Näissä tilanteissa hänen toimeentulotukensa puolitetaan, jos hän ei keskeytä opintoja, ja puolitetun toimeentulotuen perusosa on suuruudeltaan 300 euroa kuukaudessa. Siksi kaupungin on lisättävä nuorille suunnattuja kesätyöpaikkoja ja kannettava vastuunsa tässä työttömyyskriisissä. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Tämä aloite ja tämä käyty keskustelu on tosi tärkeää. Mä luulen, että vaikka tässäkin keskustelussa on noussut tämä hallitus–oppositio-asetelma esille ja nousee myös eduskunnassa. Edustamani puolue on ilmoittanut siellä jo, että tekee uuden välikysymyksen tästä työttömyystilanteesta, mutta siitä huolimatta tämä ongelmahan on meidän yhteinen. Tämä koskettaa ihan meitä jokaista, ja niin kuin tuossa jossakin puheenvuorossa on tuotu esille, myös lähipiirissä meillä on varmasti jokaisella niitä, jotka ovat joko pitkään olleet työttömänä tai erityisesti niitä, jotka ovat jääneet nyt lähiaikoina työttömäksi. Niin kuin näissä puheenvuoroissa on tullut esille, nyt aivan uutena ilmiönä korkeakoulutettujen työttömyys on noussut. Valtuutettu Tani nosti tämän erinomaisella tavalla tuossa omassa puheenvuorossaan esille. Täällä on puhuttu myös siitä, että toivoa olisi myös hyvä luoda ja luoda näkymää siitä, että tulevaisuudessa on valoakin edessä, niin mä haluaisin kuitenkin omassa puheenvuorossa muistuttaa siitä, että edelleen kouluttautuminen kannattaa. Musta meidän erityisesti nuorille pitää muistuttaa siitä, ja omille nuorille ja heidän kavereillekin olen muistuttanut, että kannattaa opiskella ja kannattaa kouluttautua. Vaikka nyttenkin meillä korkeakoulutettujen työttömyys on noussut, siitä huolimatta meillä edelleen näkyy erittäin selkeästi se, että mitä korkeampi koulutustaso on, sen todennäköisempää on, että työpaikka on olemassa ja säilyy. Toki se työelämä voi olla enemmän semmoista pätkittäistä, mitä se on aiemmin ollut, ja se erityisesti, niin kuin valtuutettu Tani erinomaisella tavalla toi esille, koskee meitä naisia ja erityisesti minua nuorempia naisia.

Valtuutettu Honkasalo aiemmin keskustelussa viittasi, että me ollaan jo vanhoja. Me aletaan olla jo siellä vanhemman puolella, mutta toki eläkeikään vielä meilläkin on aikaa ja työvuosia tässä runsaasti edessä ja motivoituneena sitä työtä vielä haluamme tehdä. Mutta sitten vanhenevilla naisilla taas on toinen ongelma. Jos se työpaikka lähtee alta, uuden työpaikan löytäminen voi olla entistä vaikeampaa. Ikärasismi on toinen tosi ikävä ilmiö, mitä meillä on työmarkkinoilla ilmentynyt.

Mä toivon, että kun me puhutaan täällä valtuustossa, me mietitään myös sitä, että mikä rooli meillä Helsingin kaupungilla on työmarkkinoilla, minkälaista mallia me annamme muille työnantajille. Helsinki on erittäin iso työnantaja Suomessa. Sillä, minkälaista rekrytointipolitiikkaa meillä toteutetaan, minkälaista työnantajaimagoa meillä rakennetaan, on erittäin iso merkitys. Huomennahan eduskunnassa on lähetekeskustelussa tämä määräaikaisia työsopimuksia koskeva hallituksen esitys. Tämähän on erityisesti julkisen sektorin ongelma. Se on mun mielestä selkeästi tunnustettava, ja tämä on erityisesti sote-sektorin ongelma. Terveydenhuollossa 25 prosenttia työntekijöistä on määräaikaisia ja 80 prosenttia hyvinvointialueiden työntekijöistä on naisia tai Helsingin kaupunki, HUS ja hyvinvointialueet. Itsekin olen sote-työntekijänä aikanaan sen kokenut, että miten raskaussyrjintä näkyy ja miten määräaikaisuudet näkyvät. Mä en terveydenhuollossa koskaan ole ollut vakituisessa työpaikassa. Mulla oli aina määräaikaisia työsuhteita, ja mä olen kokenut raskaussyrjinnän itse henkilökohtaisesti. Minun työsopimus muutettiin viisi päivää äitiysvapaan alkamisen jälkeen 100 prosenttisesta 50 prosenttiseksi. Luin sen Kelan äitiyspäivärahapäätöksestä. Tämä tapahtui HUSissa. Ja minä en ole ainut esimerkki raskaussyrjinnästä.

Mä todella toivon, että se lakiesitys, joka eduskunnassa on, jos se menee hallituspuolueiden voimin läpi, Helsingin kaupunki ei lähde sitä toteuttamaan omassa politiikassaan. Mä todella toivon, että meillä ei tehdä yhtään ainutta määräaikaista työsopimusta perusteetta. Meillä edelleen joka ikisessä määräaikaisessa työsopimuksessa on kirjattuna peruste, ja siitä huolimatta, vaikka nykyinen lainsäädäntö sen vaatii, silti meillä tapahtuu raskaussyrjintää.

Kiitos, puheenjohtaja. Arvon valtuutetut.

100 000 uutta työpaikkaa piti tulla, mutta pelkästään Helsingissä työttömien määrä on noussut jo yli 50 000:een. Ehkä me päästään sinne 100 000:n ennätykseen vielä.

Tälläkin hetkellä monelle kanssaopiskelijalleni tippuu sähköpostiin: ”Kiitos hakemuksestasi. Valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun.” Ja hyvällä tuurilla perään huomio siitä, miten hakemuksia tuli ehkä muutama sata ja parhaimmillaan reilusti yli tuhat. Tämmöisessä tilanteessa, jossa voimaan on juuri tullut uudistus, jossa opiskelija, joka ei saa kesätöitä tai voi enää nostaa opintotukea tai jolle ei löydy sopivia kesäopintoja, joutuu pärjäämään 300 euron puolitetulla toimeentulotuella tai lopettamaan opintonsa.

Onneksi hätä ei ole tämän näköinen. Jos on oikein ahkera ja valmistuu, niin pääsee mukaan kasvavaan työttömien korkeakoulutettujen ryhmään. Viime syyskuussa raportoitiin, että useampi kuin joka viides Suomen korkeakoulutetuista työttömistä oli helsinkiläinen. Helsingin kaupunkia ei toki näistä surullisista luvuista voisi syyttää, vaan kunnia siitä menee maan hallitukselle. Kuten aloitevastauksesta olemme saaneet lukea, pyrkii kaupunki monin toimin vastaamaan tilanteeseen. Kiitän siitä. On kuitenkin edelleen jatkettava kaikkien kivien kääntämistä.

Kyselytunnin aikana eräässä puheenvuorossa salin oikealta laidalta meitä kaikkia edellytettiin vaikuttamaan siihen, että Helsinkiin kohdistuvat tuhoisat sote-leikkaukset eivät toteutuisi. Yhtä lailla on meidän kaikkien syytä vaikuttaa siihen, että tämä surullinen kehitys saadaan loppumaan, ja joillekin se vaikuttava teko voisi olla vaikka peiliin katsominen. Ja jos joku tässä salissa haluaa olla parantamassa näitä lukuja ihan konkreettisesti, otan kyllä kesätyötarjouksia vastaan.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Uskon, että tässä salissa on jaettu huoli niin Helsingin kuin koko Suomen työllisyystilanteesta. Jos oikein muistan kaupungin viranhaltijoiden alustuksia, Helsingissä työttömien määrä taitaa olla jopa suurempi kuin muualla Suomessa, koska työn tarjonta on täällä suurempaa. Siksipä kaikki keinot uusien työpaikkojen synnyttämiseksi, investointien houkuttelemiseksi ja Helsingin vetovoiman parantamiseksi on tietenkin otettava käyttöön. Uskon ja tiedän, että tämän eteen tehdään jo todella paljon.

Samalla palaan tähän samaan teemaan, joka oli esillä jo kyselytunnilla, eli näihin hallituksen päättämiin ihan järkyttäviin sote-leikkauksiin Helsinkiin, jotka tosiaan nekin lisäävät työttömyyttä Helsingissä. Kansalaisten suurimmat huolenaiheet liittyvät tällä hetkellä siihen, että riittääkö töitä ja pääseekö tarvittaessa hoitoon. Siksi todellakin toivon, että erityisesti pormestaristo tekee aivan kaikkensa kohtuullistaakseen näitä Helsinkiin kohdistuvia älyttömiä soteleikkauksia.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä on todettu, että työttömyyden kasvun taustalla on Suomen heikko taloustilanne ja työvoiman kysynnän merkittävä aleneminen, mutta aika vähäisiä arvioita muuten on annettu näihin työttömyyttä koskeviin aloitteisiin. Eli kaipaisin kyllä Helsingin kaupungiltakin sellaista vähän syvällisempää arviota siitä, että minkälaista vaikuttamista hallituksen suuntaan tarvitaan Helsingin taholta, kun nyt nähdään, että Suomi todellakin jää jälkeen kaikista muista EUmaista ja työttömyys on todella hälyttävällä tasolla ja nämä lupaukset ovat kääntyneet hallitukselta aivan totaaliseksi epäonnistumiseksi, mikä nyt näkyy helsinkiläisten arjessa karulla tavalla. Niin kuin täällä on hyvin moni tuonut esiin, nuorten tilanne on erityisen hälyttävä. Eikä edes sellaisilla tutkinnoilla, joilla on yleensä saanut varmasti töitä, töitä löydy monille.

Vakava tilanne ja kyllä todella pitäisi tunnistaa... Täällä nyt ei ihan kaikki hallituspuolueiden edustajat sitä omaa vastuutaan tässä nähnyt juurikaan. Mutta se, että tämä kotimainen kysyntä, sen väheneminen on vaikuttanut siihen. Hallituksen omat toimet, että ihmisillä ei ole varaa kuluttaa eikä uskalleta kuluttaa eikä uskalleta tehdä niitä tulevaisuuden suunnitelmia. Sen sijaan säästäminen on kasvanut. Ne ovat kaikki nyt osaltaan vaikuttaneet siihen, että missä jamassa me ollaan. Kyllä nyt ihan riippumatta siitä, että mikä puolue siellä hallituksessa on, pitäisi tällaista aika rehellistä analyysia tehdä Helsingin taholla pormestarinkin.

Puheenjohtaja.

Aiemmin kuuluissa vasemmiston puheenvuoroissa väitettiin, että se on maahanmuuttajien syyllistämistä, kun toteaa, että Helsinginkin työttömyydestä 40 prosenttia on vieraskielistä työttömyyttä tai että Helsingissä maksetusta toimeentulotuesta puolet menee vieraskieliselle väestölle. Ei se ole maahanmuuttajan vika, jos hänelle on markkinoitu kuvaa Suomesta yhteiskuntana, jossa heillä olisi edellytyksiä työllistyä. Eikä se ole maahanmuuttajan vika sinänsä, jos Suomessa on luotu sellainen sosiaaliturvajärjestelmä, että Suomeen on houkuttavaa tulla sellaisessakin tapauksessa, missä työllistymiseen ei ole aikeita tai edellytyksiä.

En lähtisi hakemaan syyllisiä ylipäätäänkään, mutta jos syyllisiä nimenomaisesti halutaan hakea, niin kyllä se on sellaisessa politiikassa, joka kieltäytyy näkemästä sitä, että millä tahansa tulijalla ei ole edellytyksiä työllistyä suomalaisilla työmarkkinoilla. Ja on joka tapauksessa niin, että kun analysoidaan tämänhetkistä työttömyysilmiötä, ei siinä voida sivuun katsoa sitä tosiasiaa, että vailla tätä vieraskielistä työttömyyttä, työttömyyttä olisi Helsingissäkin 40 prosenttia vähemmän ja tässä kaupungissa maksettaisiin puolet vähemmän toimeentulotukea kuin mitä tällä hetkellä maksetaan.

Hyvää yhteiskuntapolitiikkaa on sellainen, missä otetaan myöskin reaalisesti huomioon se, että työmarkkinoilla tarvitaan aika erilaista väkeä kuin mitä maahan on pitkin matkaa houkuteltu. Tämä on niitä tosiasioiden tunnustamisia, joissa sekä maahanmuuttajaväestö että kantaväestö hyötyy, kun otamme maailman sellaisena kuin se on, eikä sellaisena kuin ehkä ideologisissa pumpulikuvitelmissa sen on ajateltu olevan.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Tämä on tärkeä keskustelu, ja täällä on käyty pääosin hyvää keskustelua tästä työttömyyden hoidosta. Kaikki nämä kivet työttömyyden hoitamiseksi on käännettävä, sillä tällä hetkellä joka seitsemäs helsinkiläinen on työtön. Me tehdään kaupungissa aika paljon työttömyyden hoitamiseksi. Se on ihan hyvä todeta tähän alkuun, mutta tilanne on tällä hetkellä sellainen, että se ei vielä ihan riitä. Jos me ei tehdä nyt lisää toimia, nämä työttömyyden seuraukset jäävät aika pitkäksi ajaksi kannettavaksi inhimillisesti, taloudellisesti ja koko yhteiskunnan kannalta.

Yksi keino, mitä me ollaan tehty, on se, että me ollaan nyt vauhditettu tätä meidän kaupungin rakentamista. Tällä hetkellä yksityinen rakentaminen ei vedä, niin kaupungin on tehtävä silloin enemmän. Me voidaan sitä kautta tukea työllisyyttä paljon, turvata osaamista ja elvyttää tuolla rakennusalalla. Tiedän, että Johanna Laisaari apulaispormestarina on tehnyt paljon töitä tämän eteen. Tänä vuonna yli miljardi euroa laitetaan investointeja liikkeelle, jotta saadaan rakennusalaa elvytettyä.

Samalla pitää huolehtia ihmisistä. Yhä useampi haluaa ja joutuu vaihtamaan alaa. Me ollaan tehty isoja panostuksia siihen, että ihmiset voisivat uudelleen kouluttautua niille aloille, missä on töitä tällä hetkellä. Tähän tehtiin tämän vuoden talousarvioon ihan merkittäviä panostuksia. Se on hyvä, että ihmiset voivat uudelleen kouluttautua sinne.

Mutta tämä ei todellakaan tule riittämään, sillä tämä työttömyys tulee kasvamaan varmaan koko tämän vuoden. Orpon hallitus ei auta ollenkaan omilla toimillaan. Pelottaa ihmisiä tällä hetkellä tosi paljon. On paljon epävarmuutta. Olen aika varma, että meidän pitää kaupunkina tehdä tämän vuoden aikana aika nopeastikin toimia siihen, että saadaan ihmisille töitä, koulutusta ja hyvinvointia, koska seuraukset ovat muuten aika kamalia. Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Tosiaan tuleva kesä tulee olemaan erittäin vaikea opiskelijoille, kun useammat joutuvat taistelemaan samoista kesätyöpaikoista useita satoja hakijoita vastaan. Myöskään nämä hallituksen lukuisat sosiaaliturvaleikkaukset eivät tässä tilanteessa kauheasti auta opiskelijoita ja nuoria, jos he eivät saa kesätöitä. Opiskelijat pahimmillaan joutuvat elämään 300 eurolla kuukaudessa, jos he saavat ainoastaan tätä perustoimeentulotukea. Tuolla määrällä ei pysty maksamaan edes soluasunnon vuokraa.

Neuvottelimme budjetin yhteydessä siitä, että me pyritään aktiivisesti tarjoamaan harjoittelupaikkoja, mutta nuorten ja opiskelijoiden työllisyyteen täytyy löytää pitkäjänteisiä ratkaisuja, jotta nuoret eivät joudu työttömiksi pitkiksi ajoiksi. Kaupunkina meidän on huolehdittava opiskelijoiden ja nuorten tulevaisuudesta, sillä he luovat sitä jatkuvuutta.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ensiksi haluaisin kiittää valtuutettu Peltokorpea erittäin hyvästä ja rohkeasta puheenvuorosta. Ajattelen tällä tavalla samoin, että olisi tosi tärkeää, että Helsinki toimisi ikään kuin vastavoimana maan hallituksen politiikalle. Meidänhän ei ole pakko aina toteuttaa sitä politiikkaa, vaan voidaan toimia kunnianhimoisemmin.

Toinen teema tässä on tämä todella surullinen nuorisotyöttömyys. Kun katsotaan tilastoja vielä pitkäaikaistyöttömien osalta, erityisesti nuorten osalta, niin se on kasvanut yli 200 prosenttia. Nämä luvut ovat aivan jäätäviä. Me tiedetään tutkimuksista, että varsinkin nuorena koetulla työttömyydellä on dramaattisia vaikutuksia myöhempään elämään.

Yhtä lailla valtuutettu Peltokorpi totesi, että pitää myös luoda uskoa siihen, että koulutus edelleen suojaa. On totta, että myös korkeakoulutettujen joukossa on tällä hetkellä erittäin korkeata työttömyyttä. Näin käy myös silloin, kun työttömyys on erittäin korkealla, mutta me nähdään, että edelleen se korkeakoulututkinto kuitenkin suojaa työttömyydeltä.

Erittäin surullisia puheenvuoroja esitti sen sijaan valtuutettu Rydman, joka ei puheenvuorossaan kerta kaikkiaan esittänyt yhtäkään konkreettista ratkaisua, joilla tätä Helsingin tilannetta ja valtavaa työttömyystilannetta saadaan parannettua. Sen sijaan hän istuu täälläkin hallituspuolueen edustajana, joka itse vastaa siitä, että suorilla leikkauksilla aiheutetaan tässä maassa tuhansien ihmisten irtisanomiset esimerkiksi sote-alalla. Tämä jättileikkaus, mikä Helsinkiin kohdistuu tämä 100 miljoonaa, tulee aiheuttamaan nimenomaan niitä irtisanomisia. Sen sijaan, että lietsotaan täällä rasistista puhetta, voisi tehdä asialle jotain.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Tässä kaupunginhallituksen vastauksessa Vasemmistoliiton valtuustoaloitteeseen käydään läpi hyvin laajasti niitä toimia, joita Helsinki pyrkii tekemään työttömyyden vähentämiseksi ja siihen, että ihmiset työllistyvät. On tärkeää, että kuitenkin suuri osa tästä valtuustosalista keskittyy siihen, että mitä toimia voidaan tehdä työllisyyden parantamiseksi.

Mutta samaan aikaan tilanne on niin hurja, aivan kuten esimerkiksi valtuutettu Toivonen sanoi, että todennäköisesti tullaan tarvitsemaan Helsingiltä vielä lisää toimia. Mutta yksin Helsinki ei pysty työttömyyskriisiä ratkaisemaan, vaan siihen tarvitaan valtion toimia. Kun kuuntelee vielä hetki sitten elinkeinoministerinä toimineen henkilön puheenvuoroa, niin kyllä herää huoli siitä, että onko hallituksen tasolla ymmärrystä, minkälaisen kriisin keskellä me Suomessa eletään. Täällä Helsingissä me yritetään toimia sen eteen, että ihmiset saisivat töitä, mutta hallitustasolla tunnutaan keskittyvän aika lailla leimaamiseen ja lillukanvarsiin.

Todetaan nyt tästä vielä kertaalleen se, että meillä on 350 000 työtöntä Suomessa. Näistä noin 50 000, vähän reilu, on maahanmuuttajataustaisia eli Suomessa syntyneitä työttömiä 300 000. Jos hallituspuolue keskittyy siihen, että puhuu vaan maahanmuutosta, kun meillä on 300 000 Suomessa syntynyttä työttömänä, sehän on aikamoista pilkkaamista näitä ihmisiä kohtaan. Jos katsoo ihan faktisia lukuja, niin sekä työttömien maahanmuuttajien määrä on kasvanut että Suomessa syntyneiden työttömien määrä on kasvanut. Suomessa syntyneiden työttömien määrä on kasvanut enemmän kuin maahanmuuttajien määrä. Toki juuri sen vuoksi, että meitä Suomessa syntyneitä on niin paljon enemmän.

Eli keskitytään nyt ratkaisemaan tätä työttömyyttä. Tähän tarvitaan valtion toimia. Tätä ei yksin pysty hoitamaan. Älkää keskittykö siellä hallituspuolueessa siihen, että yritetään sysätä omaa vastuuta siihen, että syyllistetään joitain ryhmiä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mielestäni tässä keskustelussa on pitkälti ummistettu silmät yhdestä erittäin tärkeästä syystä, mikä osaltaan perustelee Suomen vaikeaa tilannetta. Muistatteko, miksi Suomen talous meni aivan kuralle 1990-luvun alussa? Neuvostokauppa romahti. Neljä vuotta sitten Suomi kohtasi samantapaisen ongelman, kun Venäjän kauppa pysähtyi. Suomelle Venäjän kaupan merkitys on luonnollisesti ollut isompi kuin Venäjästä kauempana oleville monille Euroopan maille. Tämä ei ole koko selitys, mutta tämäkin on osa, joka liittyy tähän kaikkeen.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Täällä mainittiin, että joka seitsemäs helsinkiläinen on työtön. Olen ehdottanut, että pitkäaikaistyöttömät tutkittaisiin ja saatettaisiin työkyvyttömät eläkkeelle. Se on ainoa täsmällinen konkreettinen ehdotus, jota tämän keskustelun aikana on tehty, ja se pudottaisi, että joka kuudes helsinkiläinen olisi työtön, jopa mahdollisesti yksi viidestä ja puolesta työttömästä. Miksi tämä ei kelpaa kaupungin virkamiesten panna toimeen? Lääkäreitä olisi, ja tällainen järjestelmä oli käynnissä jo aikaisemmin. Ei tästä sen enempää, mutta en kuullut kenenkään puolustavan tämän hankkeen käynnistämistä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kuten olen aiemmissa puheenvuoroissani tuonut esille, tämänhetkisen työllisyys- ja työttömyystilanteen taustalla on hyvin moninaisia tekijöitä, jotka osa ovat suhdanteellisia, osa ovat maailmanpoliittisia ja on lukuisia muitakin syitä. Mutta riippumatta suhdanteesta ja maailmanpolitiikan tilanteesta joka tapauksessa teknologinen kehitys on viemässä siihen suuntaan, että työmarkkinat myllertyvät aika perustavanlaatuisestikin. Se vaikuttaa täysin riippumatta syntyperästä ja koulutustaustasta ja kielitaustasta kaikkiin, myöskin täysin syntyperäisiin ja korkeakoulutettuihin suomalaisiin. Tämä on edessämme joka tapauksessa, ja se on iso yhteiskunnallinen mullistus, jota joudumme käymään läpi.

Kun valtuutettu Arhinmäki viittasi hallituspolitiikkaan, niin hän on tietysti aivan yhtä tietoinen kuin kaikki me muutkin siitä, että tämä hallitus, jos jokin, on tehnyt valtavasti töitä paitsi valtiontalouden tasapainottamisen, niin myöskin työnteon kannustavuuden lisäämisen, sosiaaliturvaan liittyvien kannustusloukkujen purkamisen hyväksi ja niin edelleen. Mutta on kiinnitettävä huomiota siihen, että samanaikaisesti kun työttömien määrä on lisääntynyt, niin myös työllisten määrä on lisääntynyt. Kuinka tämä on mahdollista? Tämä on mahdollista juuri sen takia, että Suomen työmarkkinoille on tullut paljon uutta väkeä. Sellaista väkeä, jolla ei reaalisesti ole mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Tämä ei ole syyllistämistä, tämä on tosiasian toteamista. Sen pitäisi luonnollisestikin loogisessa ympäristössä johtaa siihen, että harkittaisiin, että onko tämänkaltainen maahanmuuttopolitiikka erityisen järkevää, missä on koulutusperäisillä lupauksilla ja työperäisellä lupauksella tosiasiallisesti harjoitettu työttömyysperäistä maahanmuuttoa. Mutta kun eletään politiikan maailmassa, niin tosiasioiden huomaaminen ei ainakaan vasemmalla läheskään aina johda siitä seuraaviin loogisiin johtopäätöksiin.

Tack ska du ha, värderade ordförande.

Valtuutettu Rydman yrittää nyt selitellä tätä työttömyyskriisiä suhdannetilanteella tai kansainvälisellä tilanteella, mutta sekä nykyinen suhdanne että kansainvälinen myllerrystila koskee koko EU:n aluetta ja kuitenkin meillä on se EU:n korkein työttömyys. Kyllä on aivan kansallisesti keskeisiä erityissyitä siihen, miksi me juuri olemme päätyneet tähän tilanteeseen.

Mutta se, keitä tämä tilanne selkeästi ei kiinnosta yhtään, on meidän pääministeripuolue ja pormestaripuolue kokoomusta. Ei yhtään puheenvuoroa koko keskustelun aikana tästä työttömyystilanteesta ja työttömyyskriisistä. Tämä on minusta yksi hälyttävin viesti tämän keskustelun aikana, koska ainakin itse tähän keskusteluun asti kuvittelin, että kokoomusta ja pormestaria kiinnostaa erityisen paljon meidän työttömyyskriisin ratkaisu. Eipä näytä kiinnostavan, vaan antavat valtuutettu Rydmanin puhua puolestaan. Eli ei voi vetää muuta johtopäätöstä kuin sen, että kokoomus jakaa Rydmanin analyysin tästä tilanteesta ja sen taustasyistä täysin. Se on erittäin pelottavaa.

Kiitos, puheenjohtaja ja arvoisat kollegat.

EU:n ulkosuhdehallinnon palveluksessa New Delhissä työskennelleenä ja erityisesti Schengen-viisumilainsäädännön kanssa työskennelleenä haluaisin vain sen verran tässä oikaista, ettei Eurooppaan tuleminen ole ollenkaan niin helppoa kuin täällä on edellä esitetty, jollei tulijalla tosiasiallisesti ole jo valmiina työ- tai opiskelupaikkaa. Meillä Suomessa tällä hetkellä suurempi ongelma on se, miten me täällä saadaan pysymään ne korkeakoulutuksen suorittaneet maahanmuuttajat kuin se, että he tänne eivät haluaisi jäädä.

Sen sijaan tämän työllisyyskriisin taustalla on enemmänkin tämä hallituksen harjoittama myötäsyklinen talouspolitiikka, josta monet taloustieteilijätkin ovat varoittaneet. Venäjän kauppa on vähentynyt Ukrainan hyökkäyssodan jälkeen, joka on esimerkiksi vaikuttanut siihen, että Suomessa rakentamisteollisuus on vähentynyt. Ja kun rakentaminen Suomessa vähenee, sillä on välillisiä vaikutuksia laajasti talouteen.

Nyt kun tässä halutaan löytää ratkaisuita tähän akuuttiin kriisiin, mielestäni on tarkasteltava niitä vaihtoehtoja, mitä me voidaan Helsingissä tehdä.

Helsingissä tällä hetkellä pohditaan nyt tämän strategiakauden elinkeinopoliittisia linjoja. Mielestäni esimerkiksi rakentamisen kiertotalous on yksi varteenotettava vaihtoehto. Se on paikallista, se on työvoimaintensiivistä, ja samalla me kehitetään niitä ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.

Mun mielestä meidän pitäisi nyt pitää tässä keskustelussa tai toivoisin, että me katsottaisiin niitä ratkaisuja eteenpäin, koska tämä syyttely ei vie meitä yhdessä minnekään.

Kiitos.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Valtuutettu Rydman halusi kerrata faktoja. Kerrataan ne nyt sitten. Suomessa EU:n korkein työttömyys. Suomessa EU:n heikoin talouskasvu. Suomessa historiallisen suuri velanotto. Hallituksen niin sanotut sopeutustoimet noin kolmasosa siitä, mitä julkisesti sanotaan. Näistäkö te olette ylpeitä? Ilmeisesti, kun sanoitte, että pitää katsoa ylpeänä hallituksen politiikkaa. Minä en olisi ylpeä siitä, että omalla politiikalla olisin ajanut Suomen EU:n heikoimmaksi työllisyyden ja talouden osalta.

Puheenjohtaja.

Ei ehkä ole hirveän hyvä tässä asiassa käydä tätä keskustelua vaan Wille Rydmanin ehdoilla, mutta itsekin provosoiduin kyllä kommentoimaan tätä asiaa. Hänellä tuntuu nyt olevan...

(Välihuuto.) No lähinnä, että hän provosoi tämän keskustelun omaan suuntaansa. Hänellä tuntuu olevan se väärinkäsitys, että maahanmuuttajat olisi Suomessa ja tullut Suomeen vain työperäisenä. On ymmärrettävä, että pakolaisena tänne tulevia ei voi valita sen mukaan, mitä ennusteita kullakin työmarkkinoille mahdollisesti on, vaan kansainvälisten sopimusten mukaankin liittyy nimenomaan suojelun tarpeeseen ne kriteerit, joilla paikka myönnetään. Tiedossa on, että vieraskielisten osalta iso piikki on tullut ukrainalaisten sotapakolaisten myötä. Sehän me nähdään noista tilastoista. Ei ole olemassa mitään tilannetta, onneksikaan, että me voitaisi valita näistä pakolaisista ne, joilla on korkein koulutus tai paras odote työmarkkinoilla. Koko pakolaispolitiikka perustuu toisentyyppisille kriteereille.

Ja mitä tulee tähän humanitaariseen maahanmuuttoon noin muuten, niin Suomi ei ole mitenkään erityisen kuormitettu ollut EU:n mittakaavassa tällä asialla. Me voida meidän ongelmia sillä kokonaisuudessaan selittää, koska jos se siitä johtuisi, muualla se olisi vielä suurempi. Turvapaikan saaneiden työllistymisen kannalta erityisen tärkeitä on nämä kotouttamistoimet, joita perussuomalaiset on vastustanut kaikilla tasoilla niin kunnissa kuin valtiossakin. Jos halutaan tätä reserviä enemmän käyttöön, niitä toimenpiteitä pitäisi pyytää lisää eikä ajaa niitä alas.

Mitä tulee työperäiseen maahanmuuttoon, niin ei täällä mitään avoimien ovien politiikkaa senkään suhteen ollut. Tarvitaan erilaiset valmiit työpaikat ja opiskelupaikat, että se mahdollistuu. Hallituksen nykyiset toimet taas etenkin julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelualoilla, niin kuin täällä jotkut jo mainitsivat, on nimenomaan sellaisia, jotka osuu hirveän paljon myös sellaiseen ulkomaiseen työvoimaan, jota on houkuteltu tänne paikkaamaan sitä pulaa, mikä meillä pidemmän päälle näillä sektoreilla on. Tämä lyhyttähtäimisyys tulee erityisen ongelmalliseksi pidemmän päälle, jos se johtaa siihen, että näitten uusien sääntöjen mukaan näitä jo tänne sopeutuneita ryhdytään maasta poistamaan.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Todellakin tässä tuntuu siltä, että me ikään kuin ensin olemme maana rekrytoineet ulkomailta ihmisiä, jotka oikeasti tulevat tänne töihin, ja sitten me alamme yhtäkkiä sanoa, että tämä työttömyys on heidän syy tai että heitä on niin paljon. Itse asiassa meidän oma politiikka, joka on ollut talouspolitiikkaa, työllisyyspolitiikkaa, on johtanut siihen, että meillä on näin paljon työttömiä. Ei suinkaan se, että meille tulee vastaisuudessakin lisää. Onneksi avoimet ovet ovat Suomeen ulkolaisia työntekijöitä ja myös todellakin tulee siis turvapaikanhakijoita. Me olemme ihan oikeutetusti ottamassa heitä vastaan. Jotenkin tuntuu ihan pöyristyttävältä se väite, etteikö Helsinki olisi tehnyt todella paljon sitä, että työllisyys täällä kasvaisi, mutta meidän maan hallituksen politiikka lyö myös meille aika lailla vastaan sitä, että tämä toimintatapa toisi lisää työpaikkoja. Meillä on kysymyksessä sellainen tilanne, että Helsingissä on maan suurin työttömyysaste. Vaikka täällä työllisyyden tekijöitäkin on enemmän, mutta kun työttömiä on niin paljon, niin tähän täytyy paljon ratkaisevimmin lähteä etsimään erilaisia toimintatapoja. Se, että me syyttelemme tässä maahanmuuttoa, se on aivan väärin.

Kiitos.

Puheenjohtaja.

Jos puhutaan syyttelystä, niin kriittisempi tarkkailija voi ehkä katsoa, että kuka on syytellyt mitäkin tässä pitkin matkaa, mutta täytyy todeta kuitenkin se, että Suomen tilanne on Euroopan unionin vaikein ja se johtuu ihan jo yksinkertaisesti meidän maantieteellisestä sijainnistamme ja meidän keskeisimmästä tai pisimmän rajan omaavasta naapurimaastamme ja sen politiikasta. Se vaikeuttaa talouttamme joka tapauksessa.

Mitä tulee velkaantumiseen, jonka valtuutettu Arhinmäki otti esille, niin kyllä tämä hallitus on velkaantunut aivan liian paljon, mutta kannattaa ottaa kuitenkin huomioon se, että jos opposition tahdon mukaan oltaisiin menty, niin valtio olisi velkaantunut vielä paljon enemmän. Tämä on hyvin vaikea tilanne. Olemme tehneet niitä reformeja, jotka tekevät Suomesta kannustavamman ja paremman investointiympäristön myöskin verotuksellisesti niille parhaille osaajille.

Sitten mitä tulee tähän valtuutettu Rantasen, vihreiden Rantasen siis, argumentaatioon, ensinnäkin humanitääriseen maahanmuuttoon liittyen. Kyllä humanitäärisesti maahan tulleilla on vielä heikompi työllistymisennuste, mutta silloin tietysti kannattaa kysyä, että kannattaako silloin ajaa korkeita pakolaiskiintiöitä tai sellaista politiikkaa, jossa turvapaikkapolitiikka on täysin holtitonta, eikä turvapaikanhakijoista siinäkään vaiheessa, että he ovat saaneet kielteisen päätöksen, tahdota päästä eroon.

Sitten mitä tulee tähän työperäiseen maahanmuuttoon, niin nimenomaisesti näin, että jos työperäisestäkin maahanmuutosta on alkanut tulla työttömyysperäistä maahanmuuttoa, joka ei johda työllistymiseen, silloin on nimenomaisesti politiikan tarkistamisen paikka. Eikä silloin pidä mennä sellaiseen politiikkaan kuin mitä valtuutettu Paavola edusti, että kyllä pitää olla avointen rajojen politiikka. Sitten ei auta valittaa sitä, että jos tulijoiden tarjoama työmarkkinoille ja se mitä työmarkkinat kaipaavat, eivät kohta.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Viime valtuuston kokouksessa käsittelemme sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden strategiaa. Se on näiden palveluiden tärkein asiakirja. Ne ovat keskeisiä asioita. Miten huolehdimme terveydestä, miten huolehdimme vanhuspalveluista...

(Puheenjohtajan välihuomautus.) Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Viime valtuuston kokouksessa käsittelimme sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita koskevaa strategiaa. Siinä on kysymys siitä, miten hoidamme helsinkiläisten terveyttä, miten helsinkiläisiä vanhuksia, asunnottomuutta, miten huolehdimme siitä, että jos sattuu tulipaloja, muita kriisitilanteita, miten pelastustoimi toimii. Tästä jokaisella ryhmällä oli mahdollisuus pitää ryhmäpuheenvuoro. Perussuomalaisilla ei ollut yhtä ainutta puheenvuoroa sanottavaa koko tästä isosta kokonaisuudesta, joka myös työllistää noin 15 000 ihmistä Helsingissä.

No nyt puhutaan työllisyydestä. Tässä asiassa perussuomalaisilla ei ole mitään sanottavaa mistään muusta kuin maahanmuutosta. Kuitenkin samaan aikaan meillä on 350 000 työtöntä, joista noin 300 000 on Suomessa syntyneitä. Teitä ei siis kiinnosta edes Suomessa syntyneet työttömät. Teillä on vain yksi ainoa näkökulma. Teitä ei kiinnosta sote, ei edes pelastustoimi, ja teitä ei kiinnosta työttömät. Se on tässä keskustelussa käynyt selväksi.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olisin sanonut saman kuin Arhinmäki, että tämä keskustelu ja tosiaan tämä palvelustrategiakeskustelu osoitti sen, että perussuomalaisilla ei kerta kaikkiaan mitään ole annettavaa Helsingin kaupungin politiikkaan tällä hetkellä. Tässäkään keskustelussa emme ole kuulleet yhtäkään konkreettista ehdotusta siitä, miten tämä Helsingin massiivinen työttömyyskriisi ratkaistaan. Ei nuorten osalta, ei ikääntyneiden osalta, ei minkäänlaisia ehdotuksia. Ei ole ollut edes huolta siitä, että tämä on myös elinkeinopoliittinen iso kysymys, se miten Helsinki pääkaupunkina pärjää. Sen sijaan on horistu täällä niitä samoja vanhoja puheita maahanmuuttopolitiikasta kuin vuosia, vuosia, vuosia. Ei konkreettisesti mitään annettavaa.

Olettaisin myös, että ne ihmiset, jotka perussuomalaisia tänne valtuustoon on äänestänyt, toivoisivat, että he palvelisivat helsinkiläisiä, parantaisivat palveluita, huolehtisivat siitä, että tämä työttömyyskriisi saadaan ratkaistua. Mutta ei, kerta kaikkiaan ei yhtään mitään annettavaa.

Valtuutettu Arhinmäki, te olette älykäs mies. Te olette taitava retorikko, mutta teidän tapanne käydä keskustelua ei kyllä saa korkeimpia mahdollisia pisteitä älyllisestä rehellisyydestä. Te keksitte sitaatteja, joita teidän keskustelukumppaninne ei ole sanonut. Te jätätte huomiotta sen, mitä toinen on sanonut, ja te teette sellaisia tulkintoja, jotka eivät saa tukea siitä, mitä toinen valtuutettu on sanonut. Jos te lähdette väittämään, että täällä ei ole mistään muusta puhuttu kuin maahanmuutosta tai että ei ole mitään tarjottavaa, niin se tarkoittaa kyllä joko sitä, että te ette ole kuunnellut, mitä täällä on sanottu, tai sitten vaihtoehtoisesti te täysin tietoisesti väitätte jotakin sellaista, mitä täällä ei ole keskustelun kuluessa sanottu tai tehty. Kaikkien suomalaisten ja kaikkien maahanmuuttajienkin etu on se, että me teemme sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka palvelee työllisyyden asiaa. Ja kuten minä olen lukuisissa eri puheenvuoroissa tässä jo todennut, niin se teknologinen kehitys, joka liittyy esimerkiksi tekoälyyn, niin kyllä se koskettaa kaikkia ihan syntyperäistä riippumatta. Ja tämä on iso asia. Se on myös suhdanteista riippumaton asia, ja sitäkin suuremmalla syyllä kannattaisi olla aika huolellinen siinä, minkä kaltaista maahanmuuttopolitiikkaa harjoittaa, koska me olemme helisemässä työllisyys- ja teknologiakehityksen kanssa ihan täysin maahanmuutosta riippumattakin, mutta heikosti sopeutumiseen johtava maahanmuutto tekee ongelmasta entistäkin suuremman.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tuo vastaus tähän Vasemmistoliiton työllisyyttä koskevaan tai työttömyyttä koskevaan, kuinka halutaan sanoa, aloitteeseen, on yhdessä suhteessa hieman vajavainen. Se vajavaisuus koskee sitä, että kun lukee vastauksen, niin se käsittelee melkein pelkästään niitä ongelmia ja niiden ratkaisuja, joita on työn tarjonnassa. Puhutaan koulutuksen puutteista, puhutaan kaikennäköisestä, joka estää ihmisten työllistymistä ja sitä, miten neuvonnalla tai jollain muulla parannetaan työllisyystilannetta.

Sen sijaan sieltä puuttuu täysin, asuntotuotantoa lukuun ottamatta, työvoiman kysynnän tarjoamat mahdollisuudet ja ne mahdollisuudet, joita kaupungilla on parantaa työllisyyttä sitä kautta, että esimerkiksi niin sanottua korjausvelkaa vähän alennettaisiin tai muuta tällaista. Lukuun ottamatta, kuten sanottu, asuntotuotantoa, joka sinänsä tietysti ratkaisee yhtä kaupungin ongelmista ja hyvä niin. Olisin kuitenkin toivonut, että olisi pohdittu esimerkiksi sitä, onko määrärahojen käytön kannalta järkevämpää maksaa työttömyysturvasta vai työllistämisestä. Tämä puute valitettavasti käy läpi melkein koko vastauksen. Ehkä kaupungin virkamiehistö voisi alkaa pohtia tätä puolta asiasta. Miten voimme luoda työn kysyntää, ja sitä kautta vähentää työllisyyttä ja alentaa kaupungin kustannuksia työttömyysmenoissa.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Tämä työllisyys- tai työttömyystilanne on sillä lailla myös poikkeuksellinen, että perinteisesti me ollaan ajateltu niin, että suurissa kaupungeissa, erityisesti Helsingissä, työllisyystilanne on parempi kuin muualla maassa. Jos katsoo Helsingin ja muiden suurten kaupunkien työttömyysprosentteja ja vertaa sitä maan keskiarvoon, niin suurissa kaupungeissa ja Helsingissä on merkittävästi korkeampi työttömyys. Kun samaan aikaan tiedetään, että väestöstä koko ajan kasvava osa asuu isoissa kaupungeissa, se kertoo siitä, miten tämä ero on vielä suurempi itse asiassa isojen kaupunkien ja muun maan välillä.

Tähän näkökulmaan Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite teki ison määrän konkreettisia ehdotuksia. Ollaan tehty sen jälkeen joitain toimia. Esimerkiksi se, että kaupunki on päättänyt nyt palkata vastavalmistuneita nuoria jonkun verran töihin ja niin edelleen, että saa sen ensimmäisen työpaikat. Mutta tarvitaan vielä lisää toimia.

Edelleen mua hämmästyttää tässä keskustelussa se, että pormestaripuolue kokoomukselta ei ole käytetty yhtään puheenvuoroa. Ja sanon vielä kerran, jokainen entisen elinkeinoministeri Rydmanin puheenvuoro päättyy maahanmuuttoon.

Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirja on yleiskielinen litteraatti kaupunginvaltuuston kokouksessa käydystä keskustelusta. Keskustelupöytäkirja on litteroitu videoidusta kaupunginvaltuuston kokoustallenteesta.

Keskustelupöytäkirjaan ei litteroida kaupunginvaltuuston puheenjohtajan puheenvuoroja. Kaupunginvaltuuston pöytäkirja löytyy Helsingin kaupungin verkkosivuilta paatokset.hel.fi. Diskussionsprotokollet över Helsingfors stadsfullmäktiges sammanträde är en allmänspråklig transkription av diskussionen som förts vid sammanträdet. Diskussionsprotokollet har transkriberats ur videoinspelningen av stadsfullmäktiges sammanträde.

Stadsfullmäktiges ordförandes anföranden transkriberas inte i diskussionsprotokollet. Stadsfullmäktiges protokoll finns på Helsingfors stads webbplats paatokset.hel.fi/sv.