Valtuutettu Elina Kauppilan aloite joukkoliikenteen lipunhintojen laskemiseksi

Kiitos, puheenjohtaja.

Mä kirjoitin tämän aloitteen sen jälkeen, kun viime vuonna kaikki isojen valtuustoryhmien puheenjohtajat olivat mediassa sanonut kannattavansa joukkoliikenteen lipun hintojen alentamista liikenteen päästövähennysten saavuttamiseksi. Sen jälkeen me ollaan nähty strategiasovun kirjaus lipun hintojen laskemisesta, mutta kokeneet myös lipun hintojen nostamisen taas kerran. Mä toivon, että tällä kaudella lipun hintojen laskemiseen todella sitoudutaan, jotta joukkoliikenne on jatkossa saavutettavaa kaikille helsinkiläisille.

Kuten viime kokouksessa me kuultiin valtuutettu Alanko-Kahiluodon aloitteen käsittelyssä, korkea lipun hinta vaikuttaa monien lasten liikkumiseen. Sama on kuitenkin totta ihan kaikenikäisten helsinkiläisten suhteen. Liikenneköyhyys on totta. Lisäksi tutkijat ovat ihan yksiselitteisesti todenneet, että yksi tapa vähentää segregaatiota on edullinen liikenne. Jo tämän pitäisi olla riittävä syy laskea lipun hintoja. Lisäksi tietenkin lipun hinnan lasku on yksi keinoista kulkutapamuutoksen ja ilmastotavoitteiden edistämisessä. Vaikka tällä aloitteella mä ajan lipun hinnan laskemista, itse ajattelen, että viime kädessä meillä pitäisi olla täysin maksuton joukkoliikenne.

Osoitan puheeni kaupunkiympäristön toimialalle, HSL:n hallitukselle ja kaupungin kanslialle ja ihan kaikille meille täällä, että me löydettäisiin tapa saada lipun hinnat laskuun.

Kiitän positiivisesta sävystä aloitevastauksessa.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kerrankin hyvä puheenvuoro. Maksuton joukkoliikenne on tavoite, jota olemme yrittäneet ajaa 50 vuotta, ja kyllä se tässä vähitellen tulee. Tänne Helsinkiin Keravalta ja muualta tullaan vuorotöihin ja muihin, ja se maksaa melkein 100 euroa suuntaansa, ja lisäksi se vie aikaa. Meidän pitää lähteä radikaalimpiin toimenpiteisiin.

Edeltävä puheenvuoro oli loistava, mutta lähdetään tällaisella pienellä alennuksella aluksi.

Tack, ordförande.

Avainasemassa, jos tähdätään lippujen tosiasialliseen reaaliseen laskuun, ovat infrakustannusten jako, jotka nyt rasittavat suoraan lippujen hintoja. Kaupunginvaltuusto on ainakin kaksi kertaa toivonut vauhtia näihin neuvotteluihin, jotta saataisiin tähän asiaan korjaus. Kysynkin nyt apulaispormestari Laisaarelta ja itse pormestariltakin: Missä vaiheessa ovat nämä neuvottelut, joita kuulemma ollaan käymässä HSL:n jäsenkuntien välillä ja varsinkin suurten kaupunkien välillä tässä asiassa? Eli mitkä ovat näkymät siihen, että saataisiin infrakustannusten uusi jako aikaiseksi?

Kiitos, puheenjohtaja. Tack, ordförande.

HSL:n hinnoissa on ennen kaikkea kysymys siitä, mihin suuntaan me halutaan ohjata ihmisten liikkumista. Erityisesti opiskelijoille tämä on tällä hetkellä todella iso ongelma. Opiskelijan AB kuukausilippu maksaa jo 45 euroa kuussa, ja hinta 10 vuoden aikana on lähes tuplaantunut, vaikka opintotuki ei ole. Kertalippu maksaa yli 3 euroa, eikä siihen saa muun muassa opiskelija-alennusta. Kahden ihmisen edestakainen matka maksaa lähes aina helposti enemmän kuin taksi. Perheelle edestakainen parin kilometrin reissu voi maksaa yli kaksikymppiä. Joukkoliikenteen pitäisi aina olla se helpoin ja halvin vaihtoehto. Nyt se ei ole sitä.

Jos julkiseen liikenteen hinta nousee, kasvaa autokyytien tilaukset, yksityisautoilu, pummilla matkustaminen. Pahimmassa tapauksessa jätetään kokonaan matka tekemättä. Tämä koskee erityisesti nuoria ja opiskelijoita. Se, mihin liikkumistapaa totutaan nuorena, jää usein pysyväksi. Jos opetetaan, että julkinen liikenne on kallista ja epävarmaa, menetetään myöskin tulevia käyttäjiä. Siksi mä toivon, että me kuljetaan kohti sitä, että laskettaisiin oikeasti HSL:n hintoja ja luovutaan infrakorvausjärjestelmästä HSL:n budjetissa. Mä tein myöskin mahdollisuudesta selvittää opiskelijoiden alennusryhmien alennusten ulottamisesta kaikkiin lipputyyppeihin toivomusponnen.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tällä viikolla on uutisoitu tilanteesta, jossa lipuntarkastustilanne on eskaloitunut tarkastajien voimankäyttöön nuorta matkustajaa kohtaan. Tarkastajien voimankäyttö on ollut otsikoissa myös viime keväänä, kun tarkastajat olivat pippurisumuttaneet matkustajaa bussissa. Molemmissa tapauksissa silminnäkijät pitivät tarkastajien voimankäyttöä ylimitoitettuna. Näiden kahden tapauksen lisäksi olen saanut useita viestejä huolestuneilta kaupunkilaisilta, jotka ovat olleet todistamassa vastaavia tilanteita, jotka eivät ole päätyneet mediaan. Huomattavan monessa yhteydenotossa voimankäytön kohteena on ollut nuori henkilö, aikuisuuden kynnyksellä oleva teini-ikäinen tai alaikäinen lapsi.

Pidän todella huolestuttavana, että joukkoliikenteen lipuntarkastustilanteet kärjistyvät väkivaltaisiksi. Tämä on huolestuttavaa sekä tarkastajien työturvallisuuden vuoksi, mutta myös matkustajien turvallisuuden tunteen näkökulmasta. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään tarkastustilannetta, ei matkustajien eikä tarkastajien.

Liputta matkustaminen tulee luultavasti lisääntymään lähitulevaisuudessa, kun kaikista heikoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien tukia leikataan ja työnhakuvelvoitetta kiristetään. Lisäksi myös opiskelijoiden budjetit tulevat olemaan aiempaa tiukemmalla. Tämä tulee näkymään myös siinä, kuinka monella on mahdollisuus maksaa joukkoliikenteen käytöstä. Myös työttömillä, opiskelijoilla ja muilla vähävaraisilla on kaupungin sisällä liikkumista edellyttäviä asioita hoidettavana. Pelkästään työnhakuvelvoitteen täyttäminen vaatii julkisen liikenteen käyttöä. Tästä muuten löytyy tällä hetkellä myös tekemäni aloite järjestelmästä. Toivoisin, että mahdollisimman moni valtuutettu tutustuisi siihen.

Lipuntarkastukseen liittyvät väkivaltaiset tilanteet ovat erittäin huolestuttava ilmiö, ja ihmettelinkin, että Helsingin Sanomien jutussa HSL:n edustaja sanoi, ettei tarkastajien voimankäyttötilanteita tilastoida. Tämä on suuri matkustajaturvallisuutta heikentävä epäkohta nyt, kun kuitenkin puhutaan ammattikunnasta, jolla voimankäyttöoikeus on olemassa. Kysynkin valtuutettu Mirita Saxbergilta, että miten aiotte HSL:n hallituksessa vastata tähän erittäin huolestuttavan ilmiön ilmaantumiseen. Onko tarkastajien voimankäyttö ja pippurisumutteet ratkaisu, jolla liputta matkustaminen pyritään ratkaisemaan? Vai voisiko he HSL pohtia jotain toista ratkaisua, kuten vaikka lippujen hintojen kohtuullistamista, ennen kuin tilanne kärjistyy entisestään?

Liputta matkustaminen, tarkastajien ylimitoitettu voimankäyttö tai tarkastajiin kohdistuva väkivallan uhka eivät ole ongelmia, jotka on mahdollista ratkaista tarkastajien voimankäyttöoikeuksia lisäämällä.

Kiitos.

Kiitos, hyvä puheenjohtaja. Arvon kanssavaltuutetut.

Mä en ihmettele lainkaan, että joukkoliikenteen lippujen hinnat pysyy keskustelussa vuodesta ja valtuustosta toiseen. Kun entistä useampi helsinkiläinen jää työttömäksi, kun entistä useampi helsinkiläinen sysätään maan hallituksen politiikan seurauksena riittämättömälle toimeentulotuelle ja kun entistä useampi helsinkiläinen joutuu valitsemaan välttämättömien perustarpeiden välillä, ei lipun hinta ole vain valtuuston debattiharjoitus, vaan jollekulle konkreettinen valinta lämpimän ruoan ja työnhakuvelvollisuuden täyttämisen välillä.

Tällaisessa tilanteessa aivan vähintä, mitä me voidaan tehdä, on pitää kiinni tästä kaupunkistrategian linjauksesta hillitä joukkoliikenteen lipun hintojen nousua ja tavoitteesta, jossa helsinkiläisten lippujen reaalihinnat laskevat strategiakauden aikana vuoteen 2026 verrattuna. On lisäksi syytä selvittää, miten Helsinki voisi parhaiten helpottaa niiden kaupunkilaisten tilannetta, jotka ovat esimerkiksi työttömyyden tai sosiaaliturvaleikkausten vuoksi entistä ahtaamalla, mutta joiden on välttämätöntä päästä liikkumaan ympäri kaupunkia esimerkiksi työnhakuvelvoitteen vuoksi tai lähiopetukseen päästäkseen. Siksi haluan ilmaista lämpimän kannatuksen valtuutettu Tuuvan aloitteelle, jossa esitetään kaupungin tukea joukkoliikenteen käyttöön työnhakuvelvoitteen alaisille ja toimeentulotukea saaville. Samalla haluan ilmaista tukeni valtuutettu Jyväsjärven ponnelle.

Samalla on todettava, että liian kalliit liput lisäävät myös liputtomuutta. Siihen liittyen kannan yhtä lailla huolta tästä uutisissa olleesta tapauksesta tarkastajien voimankäytöstä. Mä haluan uskoa, että meillä on täällä jaettu tahtotila, ettei vastaavaa tapahdu. Toivonkin, että pääsemme myös päättäjinä HSL:ssä selvittämään, miten me voidaan osaltamme olla ehkäisemässä vastaavia tilanteita.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos valtuutetuille kysymyksestä koskien voimankäyttöä.

Hinnoittelusta nyt keskustellaan, ja pyydän siihen vielä toisen puheenvuoron, koska siihenkin on sanottavaa, mutta haluan tässä välissä todeta, että voimankäyttötilanne on varmasti ollut osapuolille tosi ikävä. Hallitus saanee selvityksen siitä, miten tämä tilanne arvioidaan HSL:n lipuntarkastustoimintaa koskevien ohjeiden ja alaikäisten kohtaamista koskevien periaatteiden ja voimankäytön suhteellisuusvaatimusten näkökulmasta ja millaisia kehittämistoimia vastaavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi on mahdollista toteuttaa. Uskon, että vastaavat teemat jo sisältyvätkin HSL:n ohjeistuksiin ja lipuntarkastajien koulutukseen. Näistä varmasti tosiaan hallitus saa selvityksen seuraavassa erässä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

HSL on lakisääteinen kuntayhtymä, jonka tehtävänä on liikennejärjestelmän ja joukkoliikenteen suunnittelu, joukkoliikenteen liikennepalveluiden suunnittelu ja hankinta ja joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmästä sekä taksoista päättäminen. HSL:n ideana on siis se, että liikenne suunnitellaan ja järjestetään yhdessä. Yksittäinen kunta ei pysty yhtä hyvään ja toimivaan joukkoliikenteeseen kuin se pystytään toteuttamaan yhdessä HSL:n kanssa tai HSL:n sisällä. Ihmisten arki ja elämä toimii koko pääkaupunkiseudulla, joten myös liikenteen on toimittava hyvin koko seudulla. Tätä periaatetta tulee mielestäni vaalia.

Paras tapa puuttua lippujen hintoihin on infrakustannusmallin kehittäminen. Tämäkään ei toki ole nopea hopealuoti, vaan meidän on saatava kaikki HSL:n kunnat samalle kannalle. Helsingin onkin edettävä neuvotteluissa määrätietoisesti. Koska joukkoliikenne kehittyy koko ajan kuntarajat ylittävästi, tulee koko pääkaupunkiseudun katsoa kuntalaistensa etua yhdessä ja etsiä malli, jolla kuntien subventioaste HSL:n kustannuksista on tasapainossa sen kanssa, kuinka paljon kuntalaiset maksavat lipuista. Lippujen hinnat tulee saada strategian mukaisesti kohtuuhintaiseksi. Kohtuuhintaisen joukkoliikenteen kehittäminen etenkin raideliikenteessä on monella tapaa kannatettavaa. Luonto ja asukkaat kiittävät samaan aikaan.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Viime valtuustokokouksessa keskustelimme muistaakseni puolitoista tuntia, lähemmäs kaksi tuntia, joukkoliikenteen lipun hinnoista. Maksutonta joukkoliikennettä 7–19-vuotiaille vastustettiin silloin voimakkaasti etenkin kokoomuksen, mutta myös demareiden ryhmästä. Siksi ilahduinkin valtuutettu Ilkka Taipaleen puheenvuorosta tänä iltana. Kiitos siitä vielä lämpimästi. Valtuutettu Isaac Jyväsjärvi piti erinomaisen puheenvuoron, ja kannatan lämpimästi hänen tekemäänsä pontta. Opiskelijoiden lipun hinnat ovat kohtuuttoman kovat. Valtuusto on jo edellyttänyt, että Helsinki käynnistää keskustelun HSL:n ja alueen kuntien kesken joukkoliikenteen hinnoittelemisesta nykyistä houkuttelevammaksi nuorille ja että maksuttomuuden lisäksi arvioitaisiin myös nykyistä suuremman alennuksen kohdentamista lasten, nuorten ja opiskelijoiden joukkoliikennelippuihin. Kiitän myös Elina Kauppilaa erinomaisesta aloitteesta. On aivan totta, että osa helsinkiläisistä kärsii joukkoliikenneköyhyydestä, ja näitä ihmisiä on kaikissa ikäryhmissä, jotka köyhyyden, varattomuuden vuoksi eivät pysty liikkumaan tasa-arvoisesti omassa kotikaupungissaan. Ja se on väärin. Meidän on tehtävä kaikkemme sen eteen, että lipun hinnat saadaan kohtuulliselle tasolle. Kiitos.

Arvon puheenjohtaja ja arvon valtuusto.

Mitäpä se olisikaan ilta ilman HSL-lipunhintakeskustelua.

Tässä aloitteessa esitetään – kiitos siitä – että liikenteen päästöt eivät ole vähentyneet riittävästi. HSL:llä kuten Helsingilläkin on ympäristötavoitteet ja samoin on tavoite tarjota kohtuuhintaista joukkoliikennettä, jonka käyttäjämäärät kasvavat. Toisin kuitenkin kuin aloitteessa annetaan ymmärtää, juuri tämä on se syy, minkä takia joukkoliikenteen lippujen hintoja ei voi laskea taikka alentaa aloitteessa esitetysti tällä tavalla irrallisena toimenpiteenä. Kun tässä aloitteessa esitetään 25 prosentin hinnan alennusta, on samalla vastattava muutamaan näistä peruskysymyksistä. Eli joustaako omistajaohjauksessa asetettu HSL-kuntien yhteinen subventiotavoite? Joustavatko nämä infrakustannukset, joita muun muassa valtuutettu Månsson tuossa hyvin väläytteli? Vai karsitaanko liikennettä ja millä vaikutuksilla sitten koko seudulle tämä tehdään?

Tähän liikenteen palvelutason ronskiin karsimiseen ei ole haluttu lähteä, eikä siihen ole mitään syytä lähteä, koska se laskisi tätä joukkoliikenteen kysyntää enemmän kuin hinnan muutokset lisäisivät sitä. Tämä olisi yksinkertaisesti huonoa helsinkiläisille ja kaikille muille HSL-kuntalaisille. Huonoa asiakaspalvelua emme halua harrastaa.

HSL:hän on jo tehnyt konkreettisia toimia hintojen kohtuullistamiseksi. On muun muassa säästötilaus, joka alentaa kausilipun hintaa. Monesti keskustellaan vain kertalippujen hinnoista. Se ei ehkä ole järkevää. Sarjaliput madaltavat kertamatkojen hintaa. Kakkosvyöhykkeen hintaa laskettiin vuonna 2024, ja nyt on tulossa hintakatto, joka rajoittaa sitä kertamatkojen päivähintaa. Tässä yhteydessä vähän vielä avaan tätä kustannusrakenteen muutosta. Vuodesta 2010 lähtien kustannuksiin on tuotu tosi merkittävästi lisää näitä infrakustannuksia, ja nehän siis rahoitetaan myös näillä lipputuloilla. 2010 vuonna infrakustannukset olivat noin 59 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 ne oli jo yli 220 miljoonaa euroa. Tämä on siis nelinkertainen määrä lähestulkoon. Lisäksi tämän vyöhykemallin aikana lipun hinnat ja tulot ovat jääneet indeksikehityksestä jälkeen, eli ne ovat suhteellisesti halventuneet. Operointi on kehittynyt maltillisemmin, mutta infrakustannukset ovat kasvaneet selvästi yli indeksin, ja sitten tämä tuotantokustannusten indeksikehitys on ollut noin plus 20 prossaa. Hinnoittelu ei ole siis pysynyt tässä mukana. Tämä on vain valitettavaa tosiasiaa.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että 25 prosentin hinnan alennus olisi rahoituspäätös, ja ihan pelkällä valtuustoaloitteella ei voida näin merkittäviä päätöksiä tehdä. Toki tämän voi laittaa talousarvioaloitteeksi, jos näin haluaa. Mä vielä loppuun totean sen, että jos budjetoituja lipputuloja leikataan, niin jonkun on aina katettava se erotus eli maksettava siitä. Nämä ovat siis kasvavia kuntamaksuja tai muutoksia infrarahoitukseen, mikä ei sekään ole toki mikään hallelujan tekevä muutos. Siiten yksi vaihtoehto on se palvelutason heikentäminen. Just tämä olisi kuitenkin ilmastotavoitteenkin kannalta väärä suunta, koska silloin joukkoliikenne ei ole HSL:n strategian mukainen helppo ja asiakaslähtöinen liikkumismuoto, ja ne käyttäjämäärät uhkaisivat laskea. Katsotaan tulevaisuuteen sen verran, että itse näkisin, että näitä hinnoitteluperusteita olisi syytä uudistaa kokonaisuutena. Kun Helsinki on strategisesti halunnut linjata, että joukkoliikenteen reaalihinnat alenevat vuoden 2026 tasoon nähden, se edellyttää muutoksia. Näkisin, että kokonaisuudistus näissä hinnoitteluperusteissa on paljon kestävämpi ja vaikuttavampi tie kuin yksittäiset hinnan alennukset. Tämä mahdollistaisi oikeudenmukaisen hinnoittelun ja paremman kohdentumisen ja ihan oikeasti aidosti asiakaslähtöisen kokemuksen ja ilmastotavoitteiden toteutumisen. Tätä jäämme odottamaan.

Kiitos.

Tack, ordförande.

Tämä oli hyvä selvitys HSL:n hallituksen puheenjohtajalta.

Minä kysyin tämän keskustelun aluksi apulaispormestari Laisaarelta ja pormestari Sazonovilta, että mikä onkaan tilanne kuntien välisissä neuvotteluissa infrakustannusten jaon muuttamisesta. Koska kumpikaan nimi ei näy tuossa puhujalistalla seinällä, joudun toistamaan tämän kysymyksen. On ehkä kohtuullista, että valtuusto saa kuulla, mikä on tilanne, onko mitään edistystä näköpiirissä tämän suhteen.

Kiitos.