Valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodon aloite selvityksestä maksuttoman joukkoliikenteen toteuttamisesta 7–19 –vuotiaille

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Esitin valtuustoaloitteessani, että Helsinki selvittäisi mahdollisuutta toteuttaa maksuton joukkoliikenne 7–19-vuotiaille helsinkiläisille. Maksuton joukkoliikenne poistaisi eriarvoisuutta antamalla kaikille nuorille mahdollisuuden liikkua itsenäisesti. Esitys tukisi myös ilmastotavoitteiden saavuttamista. Aloitteeni käsittelyssä kaupunkisuunnittelulautakunta päätti enemmistön ääniin esittää, että Helsinki käynnistäisi keskustelun HSL:n ja alueen kuntien kesken joukkoliikenteen hinnoittelemisesta nykyistä houkuttelevammaksi nuorille ja että maksuttomuuden lisäksi arvioitaisiin myös nykyistä suuremman alennuksen kohdentamista lasten, nuorten ja opiskelijoiden joukkoliikennelippuihin. Kaupunginhallituksen vastauksessa tuodaan esille, että Helsinki kannustaa HSL:ää pilotoimaan perhematkalipun käyttöönottoa kokeilussa, jossa kerätään kokemuksia ja oppeja perhematkalipun eduista keinona kannustaa perheitä liikkumaan joukkoliikenteellä autoilun sijaan. Kiitos näistä kannanotoista.

Tosiasia on, että korkea matkalipun hinta estää pienituloisista perheistä ponnistavien nuorten osallistumisen kaupungin tarjoamiin palveluihin. Tästä kuulimme viimeksi eilen kulttuuri- ja vapaa-aika-lautakunnassa.

Joukkoliikenteen lippujen hintoja on laskettava myös, jos halutaan, että joukkoliikenteen käyttäjämäärät saadaan kaupunkistrategian mukaisesti kasvuun.

Kiitän siis kaupunginhallitusta vastauksesta ja toivon, että keskustelu Helsingin mahdollisuudesta laskea joukkoliikenteen lipun hintoja lapsille ja nuorille jatkuu ja että tätä aidosti selvitetään.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Haluan kiittää valtuutettu Alanko-Kahiluotoa ja aloitteen muita allekirjoittajia tästä tärkeästä avauksesta.

Helsingin kaupungin strategian tavoitteena on olla maailman toimivin kaupunki, mutta liikenteen osalta olemme haasteen edessä. Päästöt kasvavat, vaikka tavoitteemme on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Jos saisin päättää tänään itse, olisin hyväksynyt tämän aloitteen ja huomisesta lähtien kaikki lapset olisivat matkustaneet maksutonta joukkoliikenteessä, mutta näin valitettavasti ei ole mahdollista tänään. Ei ole minun kädessä.

Kuitenkin kannatan tätä aloitetta erityisesti kolmesta syystä. Niistä ensimmäinen on ilmasto- ja kulkutottumukset. Eli strategiamme mukaan yhä useamman helsinkiläisen tulisi valita joukkoliikenne. Maksuttomuus on tehokkain tapa juurruttaa kestävä liikkumistapa uuteen sukupolveen jo varhain, että ei tarvitse myöhemmin miettiä autosta ja autoilijoista. Sosiaaliset syyt ja yhdenvertaisuus. Strategiassamme tavoitellaan lippujen reaalihintojen laskua. Maksuton joukkoliikenne helpottaa lapsiperheiden taloutta ja varmistaa, että jokaisella nuorella on pääsy harrastuksiin asuinpaikasta tai perheen tuloista riippumatta.

Kolmas, kilpailukyky ja edelläkävijyys. Niin kuin esittelyssäkin mainittiin, Tukholma ja Oslo kulkevat jo edellä. Tanskassa olen itse käynyt Kööpenhaminassa, jossa jos vanhemmilla on liput, lapset matkustavat maksuttomalla tavalla. Helsinki on mun mielestä jäänyt jalkoihin. Jotta Helsinki on jatkossakin vetovoimainen paikka asua ja kasvaa, meidän on uskallettava tehdä rohkeita investointeja ihmisiin. Me rakennamme siltoja, me rakennamme tunnelia. Tänään kuultiin, että halutaan rakentaa kaksi uutta pientä rakennusta ja toimistoa tuolla Helsingin keskustassa. Sitten me pelkäämme 35 miljoonaa euron rahasta, että meidän lapset, meidän nuoret pääsevät liikkumaan ja ilmasto ei kärsi.

Arvoisat valtuutetut.

Vastauksessa mainittu 35 miljoonan euron kustannus on merkittävä, mutta se on nähtävä investointina tulevaisuuteen. Meidän ei pidä kysyä, onko meillä varaa tähän, vaan onko meillä varaa olla tekemättä tätä. Tämähän on se kysymys. Tämän vuoksi esitän seuraavan toivomusponnen:

Hyväksyessään vastauksen valtuusto edellyttää, että kaupunki selvittää neuvotteluissaan HSL:n kanssa mahdollisuuden toteuttaa maksuton joukkoliikenne 7–19-vuotiaille helsinkiläisille ja arvioi tämän vaikutukset liikenteen päästöjen vähentämiseen, perheiden taloudelliseen toimentuloon sekä nuorten itsenäisen liikkumisen edistämiseen.

Kiitos. Tämä pitäisi jättää sitten tuonne järjestelmään, koska se ponsi ei ole järjestelmässä. Se ei ole vielä. Te olette nyt esittäneet sen, mutta jättäkää se järjestelmään myös.

Kiitos, puheenjohtaja. Arvoisat valtuutetut ja muut läsnäolijat.

Maksuttoman joukkoliikenteen toteuttaminen 7–19-vuotiaille on ennen kaikkea ajankohtainen ja hyvinkin tarpeellinen toimenpide. Kun me keskustelemme maksuttomasta joukkoliikenteestä, niin me emme puhu pelkästään ilmaisista bussimatkoista tai rajattomasta junalla liikkumisesta. Me keskustelemme nuorten mahdollisuudesta harrastaa, sosialisoitua ja ennen kaikkea kouluttautua.

Arvoisat valtuutetut.

On karu tosiasia, että nykyään lippujen hinnat pakottavat useita nuoria harkitsemaan jopa koulumatkojaan etenkin 18 vuotta täytettyään lippujen hinnan kasvun myötä. Jos bussilippuun ei ole varaa, ovat käveleminen tai kyydin saaminen ainoita vaihtoehtoja. Puhumattakaan liputta matkustamisesta, johon harva nuori hakeutuu huvin vuoksi, vaan yleensä pakon edessä. Jos nuori käy harrastuksissa kaukana koulusta tai pian koulun jälkeen, ei hän välttämättä kävellen tai pyöräillen ehdi ajoissa harrastukseensa. Kaikkien vanhemmat eivät myöskään voi välttämättä olla joka ikinen torstai vapaana kello neljän ja kuuden välillä kyyditsemään lastaan jalkapallotreeneihin, vaikka heillä saattaisikin olla auto, mitä kaikilla ei todellakaan ole. Loputon kyyditseminen on myös ristiriidassa kaupunkistrategian kanssa, jonka tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä. Joukkoliikenne on tähän pulmaan yksinkertaisesti loogisin ja ilmastoystävällisin ratkaisu.

Moni meistä huomasi myös varmasti tänä kesänä sosiaalisessa mediassa liikkuneen trendin, jossa ihmiset vertailivat, miten loppupeleissä on usein halvempaa matkustaa taksipalvelulla, kuten Boltilla tai Uberilla, kuin HSL:llä. Arvoisat valtuutetut.

Tämä jos joku on huolestuttavaa. Mikäli Helsingissä täytyy vähentää yksityisautoilun määrää, on julkisen liikenteen käytön edullistaminen yksinkertainen tapa tehdä se. Kun nuoret matkustavat taksilla HSL:n sijaan jo nuorena, on epätodennäköistä, että he tyytyisivät jossain vaiheessa bussiin, etenkin jos taksi vetää tässä pidemmän korren ollen se halvempi vaihtoehto. Haluan myös muistuttaa, että kun seitsemänvuotias oppii käyttämään esimerkiksi ratikkaa koulumatkan taittamiseen, on todennäköistä, että hän jatkaa julkisten käyttöä pitkälle aikuisikään asti.

Mahdollistamalla ilmaisen HSL:n 7–19-vuotiaille kasvatamme uutta julkisia käyttävää sukupolvea. Täten maksuton julkinen liikenne ei ole pelkkä kuluerä, vaan myös investointi siihen, että tulevaisuudessa nuoret voivat liikkua turvallisesti, itsenäisesti ja ennen kaikkea yhdenvertaisesti kaupungissamme. Lisäksi nuorisoneuvostolle on uskomattoman tärkeää koululaisliput. Tällä hetkellä toisen asteen opiskelijat saavat Kelan maksaman koulumatkalipun, mikäli he asuvat yli seitsemän kilometrin päässä koulustaan. Tämä seitsemän kilometrin raja on kuitenkin aivan liian korkea, sillä lyhyemmilläkin koulumatkoilla on usein lähes pakko käyttää julkista liikennettä. Esimerkiksi talvella koulumatkan pyöräileminen ei ole kaikille mahdollista. Myös esimerkiksi Lauttasaaren sillan vieressä asuvalle nuorelle, joka käy Arabianrannassa koulua, ei myönnetä koululaislippua. Tällaisen nuoren on kuitenkin pakko käyttää julkista liikennettä koulumatkasta taittamiseen.

Mikäli nuorille ei voida mahdollistaa maksuttomia ympärivuotisia lippuja, haluaa Helsingin nuorisoneuvosto ehdottaa joukkoliikenteen olevan nuorille maksutonta kesäkuukausina, silloin kun julkisilla on eniten käyttäjiä, tai lippujen olevan huomattavasti halvempia vuoden ympäri. Esimerkiksi puolen euron muutos on jo monelle erittäin suuri.

Arvoisat valtuutetut.

Loppujen lopuksi on kuitenkin teidän velvollisuutenne varmistaa, ettei yksikään helsinkiläinen nuori joudu jäämään kotiin, koska bussilippuun ei ole rahaa, etenkin kun kyseessä on hänen koulumatkansa.

Ärade ledamöter.

Sist och slutligen är det ändå på ert ansvar att se till att ingen ung helsingforsare tvingas stanna hemma för att hen inte har pengar till sin bussbiljett. I synnerhet då det handlar om en skolresa.

Kiitos, tack.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Katsoin asiakseni näin HSL:n puheenjohtajana tulla kommentoimaan tähän sinänsä mainioon aloitteeseen, mutta muutama lähestymiskulma.

Tässä aloitteessa nostettiin perusteluiksi lasten ja nuorten liikkumisen vapaus ja ympäristöhyödyt, joita tällaisella maksuttomuudella ja joukkoliikenteen käytöllä voitaisiin saavuttaa. Ihan alkuun nyt totean, että lippujen hinnoittelustahan ei vastaa Helsingin kaupunki, vaan HSL. Tämä on kuntayhtymä, jolla on kuntien määrittämä tavoite tuotannolle ja tuottavuudelle ja sitten subventiolle, elikkä sille määrälle, jonka kunnat maksavat näistä joukkoliikenteen lipun hinnoista.

Yksi hyvä toimi voisi esimerkiksi olla tällainen hintakatto, jonka nyt HSL onkin ottanut käyttöönsä tässä juurikin tällä uudella kaudella. Se tarkoittaa sitä, että kertalipun ostaja ei maksa yhden päivän matkoista enempää kuin sen päivän lipun hinnan kokonaisuudessaan. Tämä esimerkiksi tälle lasten ja nuorten ryhmälle saattaa olla ihan merkittäväkin alennus aiempaan nähden.

HSL:llä on myös voimassa opiskelija-alennus. Siitä ei ole tingitty, vaikka sellaisiakin on matkan varrella vilauteltu, kun tuottavuutta täytyy lisätä. Lisäksi tässä tulikin esiin äsken, että koululaiset saavat tämän koulumatkakortin. Siihen suhtautuisin esimerkiksi positiivisesti, että koulumatkalippu voisi olla voimassa pidempään kuin iltakuuteen, mihin se nykyään on. Silloin voitaisiin saavuttaa se tavoite, että harrastuksiinkin lapset pääsevät ja pääsevät sieltä takaisin myös kotiin, tietysti nuoria unohtamatta.

Sitten mä nostaisin sinänsä tämän maksuttomuusasian pöydälle. Vaikutus helsinkiläisiin lapsiin ja nuoriin eittämättä varmasti alentaisi liikkumisen kynnystä ja voisi tietyllä tavalla vastata meidän tavoitteisiin segregaation ehkäisystä muun muassa. Mutta maksuttomuus 7–19-vuotiaille tarkoittaisi lipputulojen menetyksiä. Nämä ovat nyt sitten sellaisia, jotka HSL:n kaikki jäsenkunnat ja erityisesti Helsinki joutuisi kaivamaan kupeestaan. Tämä tarkoittaisi kuntasubvention lisäämistä tai sitä, että me supistetaan jotain muita kaupungin menoeriä sillä tavalla vastaavasti. HSL on linjannut kuntien omistajien ohjauksessa subvention tavoitteeksi enintään tuon 55 prossaa kokonaistuloista tulevina vuosina, mikä tarkoittaa sitä, että kunnat nykyisellään jo subventoi yli puolet näistä lipun hinnoista.

Sitten ympäristövaikutuksista sen verran, että tutkitusti kansainvälisten esimerkkien valossa maksuttomuus ei itse asiassa vähentäisi juurikaan autoilua. Ne eivät ole ne autoilijat, jotka siirtyvät joukkoliikenteen käyttäjäksi ja ei etenkään siinä vaiheessa, kun maksuttomuus koskisi 7–19-vuotiaita. Vaikka tämä maksuttomuus koskisi myöskin täysi-ikäisiä ja työikäisiä ja yleisemmin autoa käyttäviä, siitä huolimatta se ei vastaavasti lisäisi joukkoliikenteen käyttöä tutkimusten mukaan autoilijoiden keskuudessa, mutta päinvastoin se saattaisi pahentaa ruuhkia.

Lopetan vielä siihen, että ilman sitä, että Helsinki hyväksyy liiketoiminnallisesti kannattomat alennukset taikka maksuttomuushankkeet koko HSL:n alueelle ja omalla kustannusvastuullaan, ei ole tarkoituksenmukaista silloin käynnistää tätä selvitystä yksin Helsingin toimesta. Eli tämä vaatisi mittavia panostuksia Helsingin taloudesta ja leikkauksia jostain muualta. Toivoisin, että mikäli tällaiseen keskusteluun lähdetään, niin silloin otettaisiin siihen myös valtio mukaan, koska me tarvitaan tähän muutakin rahoitusta kuin HSL-kuntien rahoitus.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Ilolla kuuntelin, kun HSL:n hallituksen puheenjohtaja juuri otti kantaa sen puolesta, että olisi kannatettavaa jatkaa koululaislipun käyttöä sen kello 18 jälkeen myös ilta-aikaan ja nosti esimerkiksi harrastuksiin pääsemisen tässä. Toinen näkökulma, joka vähemmän on keskusteluissa usein esillä, on se, että koululaislipunhan saa vain, jos koulumatka on pidempi. Meillä on myös sellaisia kouluja, joissa kaikki koulun oppilaat lähtökohtaisesti asuvat vähän etäämmällä tai suuri osa oppilaista asuu etäämmällä. Tässä lasten sosiaalisessa kanssakäymisessä on tapahtunut jonkinlaista ehkä pysyvääkin muutosta korona-aikojen jälkeen. Aika paljon digitaalisesti hengaillaan yhdessä. Se koululaislipun keston jatkaminen auttaisi myös siinä, että kaverit pystyisivät enemmän viettämään koulun ulkopuolella yhdessä aikaa.

Kiitos valtuutettu Kousa hyvästä puheenvuorosta.

Henkilökohtaisesti näen ja olen samoilla linjoilla ja ymmärrän hyvin ajattelua, mutta korjaan sen verran, että en todennut äsken, että se olisi kannattavaa tätä lippua jatkaa. Kannattavaa se ei etenkään taloudellisesti olisi, koska tämä vaatisi nimenomaan Helsingiltä sellaisia taloudellisia panostuksia, joihin kenties tällä tietämyksellä Helsinki ei ole valmis lähtemään, mutta ajatus hyvä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Nyt puheenvuoroni menee hieman mutuilun puolelle, mutta olettaisin näin, että ne peruskoulussa olevat oppilaat, joilla on koululaismatkalippu, ehkä ovat keskimäärin sosioekonomiselta asemaltaan siellä ylä- kuin alapäässä enemmän, koska pääsääntöisesti koululaismatkalippu on niillä lapsilla, jotka ovat esimerkiksi hakeutuneet jollekin soveltuvuuskoeluokalle, ja mehän tiedämme, että tässä näkyy eroja perhetaustoissa. Sikäli se ajatus, että koululaismatkalippu olisi voimassa pitempään arkipäivisin, on tietynlainen kädenojennus jo nyt keskimäärin parempiosaisille perheille ja mahdollistaa esimerkiksi maksuttoman harrastuksiin kulun.

Disclaimerina on sanottava, että kolmella omalla lapsellani on koululaismatkalippu. Siinä mielessä myös tiedän ja tunnen tämän tilanteen. En ehkä koe tietyllä tavalla sitä oikeutetuksi, että ne lapset, jotka käyvät lähikoulua, heillä ei ole sitä oikeutta kulkea niihin harrastuksiin tai kavereiden luo maksutta. Eli tässä on tällä hetkellä jo aikamoinen epäsuhta.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Kommentoin tämän aloitteen tekijänä paria valtuutettu Saxbergin argumenttia. Hän argumentoi yhtäältä, että lasten ja nuorten maksuton joukkoliikenne ei vähentäisi autoilua. Totta on, että lapset ja nuoret eivät ajele vielä autolla. Mutta yksi argumentti tässä mun aloitteessani oli se, että se, minkä lapsena oppii, niin sen sitten vanhempana taitaa. Eli kuten nuorisoneuvoston edustajakin toi esille, niin mahdollisuus maksuttomaan joukkoliikenteeseen lapsena ja nuorena totuttaisi siihen, että joukkoliikenteellä pääsee eri paikkoihin ja sitä kautta se sitten vähentäisi autoilua tulevaisuudessa.

Sitten toinen pointti. Saxberg toi esille, että koululaislippu olisi riittävä tällä hetkellä tai laajennettuna. Mutta kuten valtuutettu Peltokorpi jo hyvin toi esille, niin se ei koske kaikkia koululaisia. Esimerkiksi eilen todellakin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa kuulimme ihan tuoreita selvityksiä siitä, että helsinkiläiset lapset ja nuoret kokevat, että joukkoliikenne on tällä hetkellä liian kallis ja se estää heitä tasavertaisesti osallistumasta harrastuksiin. Minusta tämä on väärin ja tähän pitäisi puuttua.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Peltokorvelle vielä takaisin kommenttina, että toki mutulla koululaislippua käyttää monet, jotka hakeutuvat kielen tai painotetun opetuksen perässä muualle, mutta onhan meillä myös suuria oppilaaksiottoalueita. Myös ihan omalla alueella ihan perus englannin lukijat osin joutuvat matkustamaan. Kyllä musta taloudellisesti olisi kiinnostavaa nähdä, miten se iso vaikutus on. Kyllähän meillä aikanaan oli nämä koululaisliput ympäri vuorokauden voimassa, ja musta lasten ja nuorten sosiaalisten suhteiden näkökulmasta se olisi kannatettavaa.

Sitten vielä lyhyesti valtuutettu Saxbergille. En toki ehkä tarkoittanutkaan, että olisi välttämättä taloudellisesti suoraan kannattavaa, mutta iloitsin tästä henkisestä jonkinasteisesta kannatuksesta.

Kiitoksia, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Tämä valtuutettu Alanko-Kahiluodon aloite on hyvä keskustelun avaus, mitä tämäkin keskustelu jo osoittaa. Se nostaa esiin sen, miten meillä joukkoliikenteen lippujen hinnat ovat liian kalliita. Ne ovat erityisesti tietenkin liian kalliita ihmisille, joilla on vähemmän rahaa, ja ne ovat liian kalliita nuorille. Niissä perheissä, joissa on enemmän rahaa, saatetaan kulkea Boltilla ennemmin kuin joukkoliikenteellä, koska se on usein halvempaa. Tämähän on aivan järjetöntä. Eli olemme olennaisen asian ääressä, ja haluan tästä kiittää valtuutettu Alanko-Kahiluotoa.

Kaupunkiympäristölautakunnassa teimme lisäyksen lausuntoon, jossa nostettiin esiin se, että kaupungin tulee yhdessä HSL:n kanssa käydä keskustelua ja selvittää tämän pelkän maksuttomuuden lisäksi myös muita tariffirakenteen muutoksia, joilla voimme halventaa lippuja erityisesti nuorille. Kuten tässä olemme keskustelussa huomanneet, niin varmasti tällaisia välimalleja on syytä olla olemassa, mikäli sitä 35 miljoonaa laskennallisesti ei löytyisikään.

Mitä tulee Helsingin valmiuteen käyttää tähän rahaa, haluaisin korjata HSL:n puheenjohtaja Saxbergin käsitystä, että Helsingillä ei tällaista valmiutta olisi. Päinvastoin vuosi toisensa jälkeen kaupunginhallitus lausuu, että kuntaosuudet voivat nousta, lippujen hinnat eivät saa nousta. Erityisesti viimeisintä Helsingin lausuntoa, kun lukee, asiassa ei jää mitään epäselvyyttä. Onkin valitettavaa, että HSL:n hallituksen enemmistö Saxbergin johdolla valitsi olla kuuntelematta Helsingin lausuntoa ja toimia sen vastaisesti perustuen joihinkin muihin näkökulmiin. Mahdollisesti omiin poliittisiin kantoihinsa, mikä toki on täysin sallittua, mutta helsinkiläisten kannalta valitettavaa.

Sitten vielä valtuutettu Regmi nosti esiin puheenvuorossaan hyvää näkökulmaa ja teki hyvän ponnen siitä, että selvitetään näitä vaikutuksia vielä laajemmin, mikä on olennainen näkökulma. Toki on totta, niin kuin on sanottu, että voi olla, että muut keinot ovat vielä tehokkaampia kuin täysi maksuttomuus, mutta kyllä selvää on, että ainakin kustannusten alentamista tarvitaan erityisesti nuorille. Tässä nostaessaan sen, että 35 miljoonaa on ehkä merkittävä raha, mutta pitäisi nähdä sijoituksena. Toisin tähän esiin vertailukohdaksi sen noin 10 miljoonaa, joka olisi ollut Helsingin osuus siitä, että HSL:n hintoja ei olisi korotettu tänä vuonna. Valitettavasti sosiaalidemokraatit yhdessä kokoomuksen kanssa halusivat korottaa joukkoliikenteen lippujen hintoja vastoin Helsingin lausuntoa asiasta, ja tämän takia niitä korotettiin. Nyt pyytäisin valtuutettu Regmiä – ymmärrän, kukaan meistä ei HSL:n puolesta päätä – mutta jos hän voisi omassa ryhmässään käydä keskustelua, että voitteko te rikkoa sen kokoomuksen kanssa tekemänne sopimuksen, että tämä korotus toistetaan joka vuosi ja siirtyä siihen, että ensi vuonna ei korotettaisi joukkoliikenteen lippujen hintoja. Tästä varmasti kaikki helsinkiläiset kiittäisivät. Koska Regmin ponsi on joka tapauksessa hyvä, kannatan Regmin pontta ja toivon hänelle voimia tähän asiaan, jossa olemme selvästi samalla puolella.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos valtuutettu Kivekäs puheenvuorosta.

Kukaan HSL:n hallituksessa, voin luvata, ei halunnut korottaa lippujen hintoja lainkaan. Se olisi tietysti mukava jakaa kaikille hienoa ja hyvää, ja se olisi varmastikin jopa alennuksia lippujen hintoihin, mutta kun ymmärretään meidän kunnilta tuleva paine tästä subventiotavoitteesta ja huomioidaan tässä se, että Helsinkihän ei ole yksin HSL:n omistaja, vaan meitä on muitakin kuntia tässä konklaavissa mukana, niin siellä joillain kunnilla on huomattavasti huonompi taloustilanne kuin Helsingillä. Tässä täytyy ajaa tällaista yhteistä etua myös. Me myöskin olemme sitten hallituksessa päätyneet, kuten kaikki tiedämme, korottamaan lippujen hintoja huomattavasti maltillisemmalla määrällä kuin mitä alun perin oli viranhaltijaesitys.

Loppuun vielä totean Kivekkäälle, että meillä on HSL:ssä käynnissä tällainen lippuhintaperusteiden uudistamisen selvitys, mitä tässä peräänkuulutit.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Kivekäs halusi jälleen kerran aloittaa tämän keskustelun, mitä kävimme tuossa loppuvuodesta. Vastaan siihen niin, että sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä on sitoutunut kaupunkistrategian kirjaukseen koskien joukkoliikenteen hintoja.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos valtuutettu Saxbergille vastauksesta ja hyvä, että asiaa selvitetään. Tiedostan, että vaativiin poliittisiin päätöksiin liittyy aina monenlaista painetta ja lupaan tehdä parhaani, jotta HSL:n hallituksen helsinkiläisille jäsenille kohdistuisi enemmän painetta jatkossa huomioida Helsingin ja helsinkiläisten etu ja näkökulmat myös päätöksissään.

Kiitän myös valtuutettu Hjeltiä selvennöksestä. Viittasin siis vain HSL:n hallituksen pöytäkirjaan kirjoitettuihin asioihin ja tervehdin ilolla tulkintaani siitä, että ette ole aikeissa noudattaa pöytäkirjaan kirjattua sopimusta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ihmettelen suuresti tätä keskustelua. Laskin tuossa taannoin joululomalla, kun oli tylsää, että kuinka paljon meidän ratikkahankkeet, joita me ollaan tässä viimeisen kymmenen vuoden aikana päätetty rakentaa, maksaa. Jo niiden itsessään infrarakentaminen riippuen nyt Kruunusiltojen... Huomasin, että Kivekäs painoi vastauspuheenvuoron jo tässä vaiheessa. Riippuen Kruunusiltojen toteutuneesta lopullisesta kustannuksesta puhutaan 2 miljardista. Samaan aikaan meillä on olennaisesti koronan jälkeen vähentynyt meidän joukkoliikenteen käyttäjät. Ja täällä siis puhutaan siitä, että nyt lipun hintoja lasketaan. Taivas varjele. Kai se on kaikille selvää, että jos me rakennetaan 2 miljardilla infraa ja meillä ei ole käyttäjiä, niin me ei missään tapauksessa voida ainakaan... Meidän pitäisi varmaan kolminkertaistaa lipun hinnat, jos sitäkään. Myönnän, tilanne on hirveän epäkiitollinen ehkä, mutta me olemme itse olleet sen aiheuttamassa näillä ylikalliilla infrainvestoinneilla. Toinen, mitä mä ihmettelin, mikä tulee useissa puheenvuoroissa, että ihan kuin me täällä jotenkin oltaisiin elatusvastuussa helsinkiläisistä lapsista. Se vastuu on niiden vanhemmilla. Me maksetaan jo tällä hetkellä Euroopan melkein suurimpia sosiaaliturvanmenoja 3–4 miljardia. Niillähän ne liput pitäisi maksaa. Nyt me vielä veromaksajat sitten lisää... Tässähän lähtee kohta kaikki mahdolliset insentiivit yhtään kellekään tässä itselle työllistyä, jos me aletaan kaikki tarjota maksutta. Jotenkin toivoisin jotain rationaalisuutta ja järkeä tähän salikeskusteluun, että mihin meillä oikeasti on varaa ja mihin ei.

Lupasin itselleni, että uusi vuosi ja uusi Otto.

Kiitos, puheenjohtaja.

Selvennyksenä uuden Oton puheisiin, että keskusteluissa vanhan Oton kanssa on käynyt ilmeiseksi, että hän ei koe tarpeelliseksi antaa tiedossaan olevien tosiasioiden vaikuttaa liikaa numerotietoihin, joita esittää. Eikä hänen tälläkään kertaa esittämään numerotietoon kannata suhtautua kovin vakavasti, koska se ei pidä paikkaansa.

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Otto Meri nyt tässä hiukan provosoi tarkoituksella, kuten olemme tottuneet, mutta on pakko sanoa auki tämä kysymys, että mehän olemme satsanneet joukkoliikenneinfran kehittämiseen maankäytöllisistä syistä ja kaupungin kokonaissuunnittelun näkökulmista nimenomaan niin, että me pystytään luomaan uutta rakentamista alueille, jotka tukeutuisivat joukkoliikenteeseen, eivätkä autoiluun, josta seuraa yhteiskunnallisesti erilaisia menoja. Meillä on tällä hetkellä joukkoliikennejärjestelmässä hyvin epäedullinen infokorvausjärjestelmä, jonka takia nämä muista syistä tekemämme yhteiskunnalliset investoinnit alkavat vaikuttaa myös joukkoliikennelippujen hintaan epäedullisesti. Meidän yhteinen tavoitteemme pitäisi olla se, että infrakorvausjärjestelmää muutetaan niin, että me emme laskuta tästä yhteiskunnallisesta hyvästä, joka niistä investoinneista seuraa, nimenomaan joukkoliikenteen käyttäjiä.

Tämä on se ongelma, joka meidän pitäisi purkaa, ja siinä kokoomus on ollut laiska, vaikka on ollut siinä ikään kuin perämiehen paikalla. Meidän täytyy vaatia yhteisesti tämä asia sellaiseen tarkasteluun, että se käsittää myös kaikki HSL-kunnat.

Haluaisin sanoa valtuutettu Merelle, että kaikillahan ei ole hyvää palkkaa. Jos vaikka siivoojalle maksettaisiin 5 000 euron kuukausipalkka, varmaankin hänen perheessään onnistuttaisiin ostamaan jokaiselle lapselle 30–40 euron lippu per kuukausi. Mutta valitettavasti Suomessa siivoojan palkka ei ole 5 000 euron palkka niin kuin lakimiehellä tai lääkärillä. Tämä on se totuus, ja tämän totuuden mukaan jos mennään, valitettavasti tämän maan hallitus on saanut sen siivoojan työnkin pois hänen kädestä. Hän on tällä hetkellä työttömänä siellä, odottaa seuraavaa työpaikkaa. Mistä tämä vanhempi voi maksaa? Sitä pitää miettiä ennen kuin avaa suunsa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tästä aloitteesta on todettava vanhaa poliittista slogania käyttäen, että se on oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Riittävä olisi se, että siirrymme kokonaisuudessaan maksuttomaan liikenteeseen. Se tietysti tarkoittaa sitä, että nämä tuet kasvavat valtavasti. Ilmeisesti parisataa miljoonaa. Mutta on samanaikaisesti muistettava, että matkustajien kustannukset alenevat parisataa miljoonaa eli niiden lipputulojen verran. Jolloin itse asiassa ollaan eräässä mielessä tasapainossa, paitsi että tietysti verot suuntautuvat eri tavalla kuin matkalippujen hinnat.

Tämä onkin se seikka, joka ehkä on ongelmallisinta tässä aloitteessa. Eli se, että esitetään alennusta tai maksuttomuutta niille, jotka eivät maksa veroja. Sen sijaan että ne annettaisiin myös niille, jotka maksavat veroja, jolloin rahoitus järjestyy huomattavasti järkevämmin ja oikeudenmukaisemmin eräässä mielessä.

Maksuton joukkoliikenne on toteutettu erinäisissä kaupungeissa. Jos oikein muistan, niin tässä hiljan oli juttu, että olikohan se Porvoo, kokeili muutaman kuukauden tällaista asiaa. Budapestissa on 65 vuotta täyttäneille, jotka sentään ovat siis periaatteessa veronmaksajia, maksuton joukkoliikenne.

Luxemburgissa koko valtion alue on paikallisliikenteessä maksutonta. Luxemburgin asukasluku lienee suunnilleen puolet Helsingin asukkaiden määrästä.

Olen aiemmin tainnut parikin kertaa esittää maksuttoman joukkoliikenteen selvittämistä Helsingissä ja olen aina saanut vastauksen siitä, kuinka mahdotonta se on. Perustelut ovat osittain olleet niitä samoja, joita tässä valtuutettu Meri käytti, että kuinka paljon infraan on pantu rahaa ja se loppuisi siihen, kun siirryttäisiin maksuttomaan joukkoliikenteeseen. Kysymys on tietysti siitä, että miten rahoitus halutaan allokoida eri suhteissa. Myönnän, että se on hankala asia siitä syystä, että mukaan pitäisi saada ne, jos muistan oikein, yhdeksän kuntaa, jotka tällä hetkellä ovat HSL:n jäseninä. Yhden kunnan irrottaminen on kieltämättä aika hankalaa, mutta varmaan hiljakseen tässäkin asiassa järki voittaa.

Aiempien selvitysten vastausten osalta voin nyt vain todeta, että eteenpäin on menty. Nyt sentään ollaan jo sitä mieltä, että lippujen hintoja pitäisi alentaa. Kun vielä päästään vähän eteenpäin, ehkä lippujen hinnat pitäisi poistaa.

Kiitoksia, arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos tästä monipolvisesta keskustelusta tähän saakka.

Mulla oli tässä aloitteessani kaksi oikeastaan keskeistä näkökohtaa. Yhtäältä lasten ja nuorten yhdenvertaisuus Helsingissä, jossa joukkoliikennelippujen hinnat ovat lapsille ja nuorille liian korkeat tällä hetkellä de facto. Ja sitten toisaalta nämä ilmastonäkökohdat.

Mä olen valtuutettu Regmin kanssa samaa mieltä siitä, että kyse ei oikeastaan ole siitä, että olisiko Helsingillä varaa panostaa 35 miljoonaa euroa tämän lasten ja nuorten maksuttoman joukkoliikennelipun toteuttamiseen, vaan minkä ihmeen vuoksi ajattelemme, että meillä on varaa olla toteuttamatta tämän tyyppistä asiaa. Kaikki me tiedetään, että Helsingissä liian suuri osa päästöistä aiheutuu nimenomaan autoliikenteestä. Jos lapset ja nuoret tottuisivat joukkoliikenteen käyttäjiksi, he olisivat tulevia joukkoliikenteen käyttäjiä siinä vaiheessa, kun heillä olisi mahdollisuus ajella autolla.

Ja toiseksi eriarvoisuuden hintalappu on korkea. Olen sitä mieltä, että jos on huolestunut hyvinvointivaltion tulevaisuudesta, niin kuin valtuutettu Otto Meri totesi olevansa, silloin kannattaisi olla huolissaan siitä, että ensinnäkin istuva hallitus on heikentänyt meidän verokertymää, jolla tätä hyvinvointivaltiota ylläpidetään. Ja sitten toisaalta, jos me ei huolehdita lasten ja nuorten mahdollisuuksista harrastaa, osallistua ja opiskella, silloin me ei myöskään toteuteta politiikkaa, jolla pidetään yllä hyvinvointivaltiota.

Kannattaa katsoa vähän laaja-alaisemmin tätä kysymystä siitä, että onko meillä varaa panostaa 35 miljoonaa euroa joukkoliikenteeseen lasten ja nuorten kohdalla, varsinkin jos samaan aikaan kannattaa miljardeja maksavia täysin turhia autotunneleita Helsinkiin.

Kiitos, puheenjohtaja.

19-vuotiaana voin sanoa, että mainio aloite valtuutettu Alanko-Kahiluodolta. Joukkoliikenteen maksuttomuus nuorille auttaisi mahdollistaa joukkoliikenteen käyttöä. Nykyään monet nuoret yrittävät jo 17-vuotiaana hankkia ajokorttia. Ennen tämä ei ollut monen nuoren tavoite, mutta nykyään on, kun lippujen hinta nuorien kohdalla on aika paha. Tämä auttaisi nuoria käymään niissä harrastuksissa ja muualla paljon kätevämmin. Samoin tämä helpottaisi myös perheiden arkea ja juuri sitä autoilua, jolloin nuoret pääsevät käyttämään niitä julkisia kulkuvälineitä, eikä tarvitse vanhemmille soitella, että saako kyytiä vai ei.

Lopuksi voin sanoa, että olen aika samaa mieltä nuorisoneuvoston edustajan Mattsonin kanssa, sillä monen nuoren puhelimesta löytyy se Bolt-sovellus ensimmäisenä kuin itse HSL.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Tässä on käyty erittäin hyvää keskustelua. Meillä on toki tässä valtuustossa käyty monta kertaa aiemminkin keskustelua joukkoliikenteen lippujen hinnoista. Tällä valtuustokaudella on jo, vaikka valtuustokausi on aika alkuvaiheessa, ehditty monta kertaa todeta, että meidän lippujen hinnat ovat kivunneet sen verran korkeiksi, että sillä on jo merkittäviä seurauksia. Se näkyy toki myös siinä, miten joukkoliikenteen suosio on kasvanut tai siis ollut kasvamatta nyt koronan jälkeen.

Itse tein vähän aikaa sitten valtuustoaloitteen, ja se oli jo käsittelyssäkin, missä esitin, että HSL ottaisi käyttöön tämmöisen kokeilun, että aikuisen matkalipulla pääsisi myös pari lasta viikonloppuaikana matkustamaan maksutta. Olin hyvin ilahtunut silloin, että valtuusto suhtautui tähän myönteisesti. Siinä aloitteessa viittasin siihen, että Tukholmassa on tällainen malli olemassa. Toki siellä vielä useampi lapsi pääsee mukaan. Kokoomuksen suunnalta on tuolla valtakunnan politiikassa varsin usein viime aikoina viitattu Ruotsin toimintakäytäntöihin ja malleihin. Ei yhtään haittaisi, vaikka nyt tämänkin asian suhteen ottaisimme käyttöön Tukholmassa käytössä olleen mallin. Nimittäin Tukholmassa viime kesänäkin vuonna 2007–2013 syntyneet lapset pääsivät matkustamaan kesäkuun vai heinäkuun alusta elokuun loppuun maksutta joukkoliikenteessä koko kesäloma-ajan.

Valtuutettu Meri kun tuossa kyseenalaisti vähän sitä, että mitä kaikkea laitetaan meidän yhteisesti maksettavaksi, niin Tukholmassa oli nimenomaan arvioitu, että se olisi lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta tärkeää, että he pääsevät liikkumaan harrastuksiin. Minun mielestäni meidän kannattaisi myös vähän katsoa sitä, että mitä tuolla rajan toisella puolella tehdään.

Kiitos.

Mä haluaisin ihan alkuun muistuttaa, että mehän ollaan nyt tilanteessa, missä lapsiperheköyhyys on tämän hallituskauden aikana kasvanut merkittävästi. Viimeisimpien arvioiden mukaan peräti 31 000 lasta on tippumassa köyhyyteen Petteri Orpon hallituksen politiikan seurauksena. Myös täällä Helsingissä meillä on lukuisia perheitä, jotka tälläkin hetkellä miettii, että onko heillä rahaa arjen perustarpeisiin, ruokaan, lääkkeisiin, talvivaatteisiin lapsille. Samaan aikaan nämä jatkuvat hintojen korotukset, mitä tulee näihin joukkoliikenteen lippuihin, osuvat nimenomaan niihin perheisiin, jotka ovat kaikista tiukimmin sen joukkoliikenteen varassa ja täten myös usein heikommassa sosioekonomisessa asemassa.

Kuten täällä on nostettu esiin, niin kysehän on loppupeleissä siitä, että pääseekö lapset esimerkiksi harrastamaan. Me puhutaan tosi paljon siitä, että jokaisella lapsella esimerkiksi Helsingissä pitää olla mahdollisuus harrastaa. Mutta se pelkkä mahdollisuus harrastaa ei riitä, jos tällä lapsella ei ole esimerkiksi vanhempaa, jolla on mahdollisuus kuljettaa häntä sinne harrastukseen tai varaa siihen joukkoliikenteen lippuun.

Mä en ole ihan varma siitä, onko täysi maksuttomuus välttämättä tehokkain tai välttämättä kaikista oikeinten kohdentuva toimi, mutta kyllä me ollaan nyt siinä tilanteessa, että meidän pitäisi yhteiskuntana käyttää kaikki mahdolliset keinot siihen, että me voidaan torjua sitä eriarvoisuutta, mikä täällä kasvaa koko ajan, koska se tulee maksaa meille tulevaisuudessa huomattavasti enemmän. Viimeisenä siihen, että ollaanko me elatusvastuussa helsinkiläisistä lapsista, niin ainakin omasta mielestäni Orpon erittäin huonosta hallituksesta ja sen erittäin huonosta politiikasta huolimatta Suomi on edelleen hyvinvointivaltio, ja itse ainakin koen sen tarkoittavan sitä, että ihan jokaisesta täällä pidetään huolta.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Haluaisin vielä tähän lisätä sen, että Helsingin kaupunki on moninaisten asukkaiden asumisen paikka. Tänne mahtuu duunareita, tänne mahtuu hyväosaisia, tänne mahtuu hyväpalkkaisia, mutta valitettavasti kaikilla ei ole niitä mahdollisuuksia, mitä joillain on, jotka sanovat, että elättäminen on vanhempien vastuulla. Totta kai se on jokaisen vanhempien vastuulla. Sitten varmaankin Helsingin kaupungille pitää miettiä sitä, että kaikki, ketkä asuvat Helsingissä, heillä olisi sen verran palkkaa, että jokainen perhe pystyy maksamaan vuokran, jokainen perhe pystyy maksamaan bussiliput omille lapsille harrastuksiin. Silloin miksi kaupunki ei tee sitä päätöstä, että nostetaan kaikille palkka tasaisesti. Jokainen tekijä saisi 5 000 euroa. Ei tarvitse seuraava kerta puhua tästä valtuustossa, että pitää elättää lapsia.

Tällaista keskustelulla herätän vielä tähän ja haluan sanoa, että valtuutetun on hyvä muistaa, että ollaan moninaisia ja monista lähtökohdista.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Lasten ja nuorten matkat sinänsä voivat olla ihan maksuttomia. Itse olen toiminut joukkoliikennealalla pyöreästi 30 vuotta ja näkisin, että turvallinen ja toimiva joukkoliikenne on kuitenkin se keskeinen. Jos on joku matkustanut viime aikoina paikallisjunalla, niin huomaa, että nämä häiriöt niissä junissa kaikottaa matkustajia. Siellä tarvitaan sitten järjestyksenvalvojaa ja muuta. Toinen on tietysti tämä turvallinen ja sen lisäksi toimiva joukkoliikenne. Eli tarkoittaa sitä, että tämä järjestelmä vastaa niihin matkustustarpeisiin. Tämä on se iso kuva.

Se, millä tämä kulkumuotojakauma on muuttunut, niin se ei ole lipun hinta. Jos me katsotaan 30 vuoden dataa, niin se ei ole se, missä on vahvin korrelaatio. Vaan vahvin korrelaatio on työllisten määrässä ja tulotasossa. Millä Helsinki nyt on tässä onnistunut osittain on se, että miten paljon meillä on kantakaupungissa parkkipaikkoja saatavilla. Jos ei ole parkkipaikkoja saatavilla, niin tänne ei voi tulla autolla.

Tämän hinnan lisäksi haluan painottaa sitä turvallisuutta, että kun itse menette sinne tai laitatte lapsenne illalla joukkoliikenteeseen, niin teillä pitää olla varmuus sieltä, että kaikkien lasten on siellä turvallista kulkea. Tämä on ihan tutkimustietokin, jossa siis kysytty matkustajilta, 50 000 vuodessa, tämmöistä asiakastyytyväisyystutkimusta, mitä vedän, kysymys, että koen matkustamisen joukkoliikenteessä turvallisena. Se on koko ajan laskenut. Ihmiset ottaa siis tämmöisen väitteeseen kantaan. Tämän hinnan rinnalla pidetään tosiaan turvallisuus ja tämä järjestelmän kyky vastata matkustajien tarpeisiin. Näen sen aika tärkeänä.

Kiitos, puheenjohtaja.

SDP:stä on tullut hyvin erilaisia hyviä ja vielä parempia puheenvuoroja viimeisen viiden minuutin sisällä. Tämä edellisin oli erinomainen.

Kiinnitin samaan huomiota itse asiassa Kööpenhaminassa taannoin. Siellä tuli lippuja tarkastamaan semmoinen yksittäinen, ehkä lähellä eläkeikää oleva vanhempi herrasmies. Tarkastus sujui erinomaisesti. Helsingin metroissa viime aikoina tuntuu, että ryhmän verran puolisotilaallisia joukkoja hyökkää siihen vaunuun sisälle, joista puolet ovat vartijoita ja puolet ovat tarkastajia. Tämä on ihan oikea huolenaihe meillä kyllä tämä joukkoliikenteen turvallisuus. Me itse kyllä luodaan sitä tunnelmaa valitettavasti, että siellä tarvitsee olla puolisotilaallisia joukkoja. Ja se on ihan oikein varmaan, koska näitä vakavia kohtauksia on ollut, että käyttäjät eivät osaa käyttäytyä.

Mutta se suurin ongelma on itse asiassa se, minkä mä unohdin näistä faktoista, oli se, että me myös velkaannutaan yli miljardi euroa seuraavan neljän vuoden aikana. Nythän siis käytännössä tämäkin tarkoittaisi sitä, että me rahoitetaan meidän lastemme matkakulut sillä, että heidän lapset maksavat velat takaisin korkoineen. Täysin edesvastuutonta. Koska se oikeudenmukaisuus, mitä salin vasen laita koko ajan toitottaa, se on myös sosiaalista ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Ja siinä meillä on valtavasti tehtävää, koska nytkin meidän palveluiden rahoitus lepää meidän lasten ja lastenlasten harteilla. Se on edesvastuutonta. Jotenkin tämä realismi nyt tähän keskusteluun, että mihin meillä on varaa ja mihin ei.

Ja toinen väite, mikä on täysin tosiasioiden vastainen, on se, että jotenkin nyt nämä ylisuuret lipun hinnat ovat johtaneet siihen, että kellään ei ole enää varaa matkustaa. Helsingissä on erittäin edulliset suhteessa muihin maihin tai lähelle yhtä suuret lipun hinnat. Se syy on ollut se koronan lisääntyminen. Joten nyt kausaliteetti ja korrelaatiot, jotka ovat täällä oikealla ihan selviä käsitteitä. Me ymmärrämme tutkittua tietoa ja faktoja. Nyt toivon, että myös salin vasemmalla laidalla ymmärrettäisiin.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tuossa alussa puhuttiin ilmastonmuutoksesta, ja haluan ensinnäkin kysyä, että miten maksuttomuus tai maksullisuus vaikuttaa millään tavalla ilmastonmuutokseen. Silti sillä liikennevälineellä kuljetaan.

Meillä on tietty määrä rahaa käyttää, ja lopulta kyse on siitä, että mitä me priorisoimme. Haluan itse priorisoida parempaa koulutusta, terveydenhuoltoa ja turvallisuutta. Se tarkoittaa lisää painettuja oppikirjoja, parempia uimataitoja sekä sitä, että hoitoon pääsee, kun sitä tarvitsee. Tähän meidän pitäisi keskittyä kaupungissamme.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana eri sosiaalitukien tarvitsijoiden määrä on vaan kasvanut. Yleisen asumistuen kulut on kasvaneet yli 1,5 miljardilla ja kasvaa koko ajan. Emme me voi antaa tilanteen mennä mahdottomaksi, esimerkiksi antamalla vihreää valoa sille, että muut maksavat ja kiitos lisää maksuttomuutta. Yhteiskunta ja Helsinki ei voi olla kenenkään isä tai äiti. Huoltajat ovat elatusvastuussa omista lapsistaan. Täytyy muistaa, että kun toisille annetaan, on se toisilta pois. Joku maksaa aina lystin. Lisäksi haluan painottaa, etteivät kaikki 7–19-vuotiaat ole huono-osaisia. Osa tulee hyväosaisista perheistä, joilla on vallan mainiosti varaa maksaa julkisen käyttämisestä. Emme siis voi ajatella, että ikä määrittäisi jonkun henkilön taloudellisen tason.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos myös valtuutettu Alanko-Kahiluodolle tästä keskustelun avauksesta ja valtuutettu Kivekkäälle ajatuksen jatkamisesta.

Mä olen myös itse sitä mieltä, että 7–19-vuotiaiden lipun hintoihin voitaisiin kohdistaa nykyistä suurempia alennuksia, vaikka sitten kaupungin subventoinnin avulla. Samalla haluan kuitenkin todeta, että itse en kannata yleisesti palveluiden tai joukkoliikenteen maksuttomuutta, vaan opettaa myös lapset ja nuoret siihen, että palveluilla on arvo ja siten myös hinta.

Kiitoksia, arvoisa puheenjohtaja.

Ja kiitos edellä puhuneelle valtuutettu Rauramolle hyvästä puheenvuorosta. Mä kannatan paitsi maksutonta joukkoliikennettä lapsille ja nuorille, niin myös tietoperusteista päätöksentekoa. Siksi olin ilahtunut siitä, että valtuutettu Regmi teki ponnen, jossa hän esittää, että Helsinki kävisi näitä neuvotteluja HSL:n kanssa tämän valtuustoaloitteen sisällön pohjalta ja tässä yhteydessä selvitettäisiin maksuttoman joukkoliikenteen paitsi kustannukset, niin myöskin vaikutukset päästöihin ja perheiden toimeentuloon ja nuorten liikkumiseen. Mä pidän tätä selvitystä tärkeänä sen vuoksi, että me voitaisiin sitten paremmilla argumenteilla jatkaa tätä keskustelua, kun meillä olisi vaikutusarvioinnit siitä, että miten esimerkiksi eriarvoisuus voisi vähentyä tai miten lapsilla ja nuorilla olisi paremmat mahdollisuudet harrastuksiin ja miten se voisi vaikuttaa heidän tulevaan elämäänsä, että heillä olisi paremmat osallistumisen mahdollisuudet, mahdollisesti paremmat kouluttautumismahdollisuudet ja niin poispäin. Eli kannatan valtuutettu Regmin esittämää pontta.

Kiitos.

Kiitos.

Mä edelleen palaan tähän nuorten maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksista nimenomaan yleiseen eriarvoistumiskehitykseen.

Me tiedetään, että koulutuksen periytyvyys on koko ajan vahvempaa, ja sen purkamiseksi on otettava kaikki mahdolliset keinot käyttöön, mitä nyt vaan täällä näin mekään keksitään. Omilta kotikulmilta on voitava päästä irti myös sen takia, että pystyy kuvittelemaan ja näkemään kaikkia niitä mahdollisia olemassa olevia tulevaisuuksia, ei ainoastaan niitä omaan välittömään lähiympäristöön kuuluvia. Jos se oma maailma rajoittuu pelkästään kodin ja lähikoulun välille, myös unelmat ja esimerkiksi usko koulutukseen jää todennäköisesti syntymättä.

Mä haluan myös palata vielä tähän Sohrabin puheenvuoroon aikuisten elatusvelvollisuudesta ja sanoa sen, että varmasti harvemmassa ovat ne vanhemmat, jotka eivät haluaisi omia lapsiaan elättää ja tarjota sitä kaikista parasta mahdollista tulevaisuutta heille. Mitä taas tulee siihen, että oppivatko lapset varmasti sen, että palveluilla on hinta, kuten edellinen puheenvuoron pitäjä sanoi, niin aivan kuten valtuutettu Tani tässä omassa puheenvuorossaan toi hyvin esiin, nythän meillä on 31 000 uutta lasta, jotka todella tulevat myös oppimaan sen, että palveluilla on todellakin hinta.

Mikäli me ei olla nyt valmiita hyväksymään tätä lapsille ja nuorille kokonaan maksutonta joukkoliikennettä, mä todella toivon, että HSL ottaa vahvasti tavoitteekseen löytää niitä tapoja, joilla joukkoliikenteen saavutettavuutta voidaan lisätä erityisesti niiden lasten ja nuorten joukossa, joilla nämä matkaliput jäisivät muuten ostamatta.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Halusin oikeastaan tässä todeta, että aika osuvasti valtuutettu Vuorela ja valtuutettu Meri nostivat esille tätä muun kuin hintakeskustelun tarpeellisuutta siinä, kun pyritään lisäämään joukkoliikenteen käyttäjämääriä, joka on kuitenkin HSL:n ja Helsingin kaupunginkin yhteinen tavoite. Haluan kertoa tämän, mikä on tutkitusti tiedossani: Palvelutaso, eli esimerkiksi vuoroväli, nopeus ja luotettavuus ja juurikin tämä turvallisuus, ratkaisevat, että valitaanko joukkoliikenne muun kulkumuodon sijaan ja muuttuuko kasvu myös kulkutapasiirtymäksi autoista joukkoliikenteeseen. HSL:n asiakkaille tämä hinta ei ole noussut tutkimuksissa ratkaisevaksi tekijäksi, vaan juurikin joukkoliikenteen toimivuus, saavutettavuus ja turvallisuus.

Ilokseni vielä totean, että HSL:n hallituksen hyvin päättämä ja omistajaohjaajien hyväksymä strategia vahvasti keskittyy juurikin tämän asiakaslähtöisen palvelukokemuksen kasvattamiseen.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Rantanen lyhyesti kuvasi tätä infrainvestointien problematiikkaa, josta valtuutettu Meri tosiaan nosti myös niiden hintaa. Yritin nyt käydä vähän laskentaa. Pääsin johonkin vajaaseen miljardiin jo rakennetuista ja päätetyistä mainittavan kokoisista hankkeista.

Mutta se, mitä olin sanomassa on, että tosiaan infrainvestoinnit joukkoliikenteessä niin meillä kuin muuallakin, se, miten niitä rahoitetaan, on yleensä perustuen maan arvon nousuun. Siihen, että on mahdollista rakentaa uusia koteja ihmisille, koska nämä ihmiset voivat liikkua ja heidän olisi vaikeampi tai mahdoton liikkua, jos emme rakentaisi infrastruktuuria. Tämä on se infrastruktuurin rakentamisen logiikka niin meillä kuin muuallakin. Vantaalla se on Vantaan ratikassa kirjattu ihan eksplisiittisesti auki, että kaupunki tekee tätä näin. Samaten myös yksityisiä raideinvestointeja maailman suurkaupungeissa... Ne ovat harvinaisia, mutta siellä, missä tehdään, nekin rahoitetaan näin.

Meidän mallimme, jossa yritetään laskuttaa infrastruktuuria käyttäjiltä, on äärimmäisen poikkeuksellinen. En ole pienellä etsimisellä löytänyt toista kaupunkia maailmasta, jossa näin tehtäisiin. Se on vahingossa syntynyt ratkaisu pääkaupunkiseudun kuntien muinoin käydessä neuvotteluja, joista kukaan ei tarkemmin tiedä. Ja sen korjaaminen on yksi keskeinen ja välttämätön osa tätä joukkoliikenteen rahoituksen ratkaisemista, mistä vaikuttaisi, että meillä on laajalti yhteiset tavoitteet.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tätä lippujen hintakeskustelua me todella ollaan käyty täällä muissakin yhteyksissä ja pitkälti siksi, että tässä on taustalla tämä niin sanottu sinipunadiili, jossa SDP ja kokoomus ovat sopineet siitä, että nämä lippujen hinnat nousevat vuosittain tietyn määrän. Jos me puhutaan näistä lippujen hinnoista, niin katsoin, mitä nyt maksaa 7–17-vuotiaille yhden suunnan kolmen vyöhykkeen lippu. 2,25 euroa. Jos ajatellaan, että lapsi menee harrastukseen ja takaisin, se on 4,50 euroa. Jos lapsia on kaksi, niin se on 9 euroa. Ja jos kukaan on tutustunut pienituloisten ihmisten, köyhien helsinkiläisten arkeen, niin ymmärtää, että 9 euroa päivässä on äärimmäisen suuri summa sellaiselle perheelle, jonka lapsien kuitenkin pitäisi voida harrastaa aivan kuten kaikkien muidenkin lasten tässä kaupungissa.

Sitten täällä on valtuutetut Meri ja Sohrabi puhuneet tästä joukkoliikenteen maksuttomuudesta sellaisella äänenpainoilla, että se olisi ikään kuin tarpeetonta, huomioimatta sitä, että he itse saavat ilmaiset joukkoliikenneliput valtuutettuina. Eli täällä on tämä ryhmä, joka saa maksuttoman joukkoliikenteen ja joka on perusteltu. Eli kyllä varmasti löytyy myös muita ryhmiä, joille se on aivan perusteltua antaa.

Kyllä mua huolestuttaa tässä keskustelussa yleisesti tämä suhteellisen kylmä linja ja kylmä sävy, mikä sieltä oikealta koko ajan kuuluu. Puhutaan tulevista sukupolvista. Valtuutettu Meri taisi puhua lapsista ja lapsenlapsista, jotka joutuvat maksamaan sitten velkaa myöhemmin. Entäs nämä lapset, jotka ovat lapsia nyt Helsingissä ja asuvat köyhissä perheissä ja eivät pääse harrastuksiin siksi, että valtuutettu Meri haluaa puhua niistä lapsista, jotka eivät ole vielä syntyneet? Me olemme kiinnostuneet kaikista näistä lapsista, myös niistä, jotka elävät tällä hetkellä Helsingissä sellaisissa oloissa, joista pitää myös päästä harrastuksiin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä on totta, että tämä infrakorvausmalli on aika ainutlaatuinen. Itse käynyt puhumassa muutamissa joukkoliikenteen maailman konferensseissa, ja siellä kun on tullut keskustelua tästä mallista, niin ei ole tosiaan toista samanlaista mallia tullut vastaan. Aina kun tehdään raideliikennettä, niin se luo painetta tänne lipun hintoihin, mikä sinänsä on surullista. Nyt meillä naapurikaupunki Vantaa tekee sitten tynkäratikkaa ja hinta on sata miljoonaa jo korkeampi kuin alun perin. Ne sitten koituu meille paineena joukkoliikenteen lipun hintaa. Sitten taas tämä maan arvo, mikä sitten nousee, se tulee näille vantaalaisille ja muille maanomistajille.

Se on ehkä isoin kysymys, mihin pitäisi pikaisesti saada muutos. Se on kestämätön, että raideliikenne sitä nostaa. Tietenkin siellä Vantaalla jo yksi raide menee sinne lentokentälle, niin luulisi, että se tavallaan voisi riittää. Nyt on toki myöhäistä. Jos olette Tikkurilan keskustassa kävelleet, saa kyllä varoa, ettei monttuun astu. Siellä sähköbusseilla olisi voitu tämä hoitaa. Joukkoliikenteen kilpailutukseen yksi ilmainen idea tästä tulee, että me kun vaaditaan aina siinä kilpailutuksessa uutta kalustoa, niin voisi miettiä sellaista vaihtoehtoa, että josko meille kävisi vanhempikin sähköbussi, joka on siis päästötön, jos se saneerataan. Se voidaan murto-osalla siitä uushankinnasta saneerata. Penkit vaihtaa ja verhoilu jne. Silloin me voitaisiin näitä joukkoliikenteen operointikustannuksia myös osittain näillä keinoilla laskea.

Kiitos, puheenjohtaja.

Haluaisin valtuutettu Merelle vastata hänen lipuntarkastajahuolestaan, että nuorisoneuvoston viime kauden turvallisuusryhmä on kyselyn avulla selvittänyt nuorten turvallisuuden oloa joukkoliikenteessä. Pyytäisimme valtuutettuja ja valtuustoryhmiä perehtymään toimittamiimme materiaaleihin. Voimme myös tarvittaessa toimittaa tämän kyselyn uudelleen. Tähän kyselyyn on vastannut yli 550 nuorta. Kyselyn avoimissa vastauksissa tulee esiin konkreettisia toistuvia ilmiöitä ja huolia. Muun muassa se, että on paljon muuta kuin tämä tarkastajien hyökkääminen.

Kiitos. Tack.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Yhteistyömme tuloksena syntyneeseen ja vasta hetki sitten hyväksymäämme kaupunkistrategiaan on kirjattu näin: ”Tavoittelemme sitä, että yhä useampi helsinkiläinen valitsee liikkumismuodokseen joukkoliikenteen. Hillitsemme joukkoliikenteen lippuhintojen nousua ja tavoittelemme tilannetta, jossa helsinkiläisten lippujen reaalihinnat laskevat tämän kauden aikana vuoteen 2006 verrattuna.” Tämä on siis vähintä, jota voimme tehdä. Lisäksi täällä kysyttiin vaikutuksesta ilmastoon ja siksi olemme kirjanneet myös strategiaan, että vähennämme liikenteen päästöjä sekä varmistamme joukkoliikenteen ja muiden kestävien liikennemuotojen houkuttelevuuden, sillä autoilun päästöt ovat Suomessa merkittävä osa kokonaispäästöistä.

Helsinkiläisille on varmasti suorastaan ihme, että äsken mainitsemani asiat on kirjattu meidän strategiaan, kun kuntalaisille näkyvät tekomme ovat jo tässä kohtaa kautta ristiriidassa strategian ja puheiden kanssa. Kuntalaiset ovat syystäkin ihmetelleet vuodenvaihteessa nousseita hintoja, ja ei ole ihme, jos moni on valinnut yksityisautoilun, hypännyt porukalla halpoihin takseihin, matkannut liputta tai jättänyt yksinkertaisesti menemättä arkisiin menoihin, kuten vaikka lääkäriin. Tarkastusmaksujakin on hanakasti jaettu, ja niistä on noin 80 prosenttia ulosotossa. Maksuttoman joukkoliikenteen toteuttaminen 7– 19-vuotiaille on todella vähäisintä, mitä me voimme tehdä.

Nuorisoneuvoston edustaja Mattson myös aiemmassa puheenvuorossaan nosti tärkeän kulman tänään eli tavat, ja me täällä määritämme tapamme toimia.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tätä keskustelua on tietenkin usein täällä valtuustossa käyty maksuttomista lipuista alle 18-vuotiaille tai alle 19-vuotiaille. Se on tärkeä keskustelu. Sitä on tärkeä ylläpitää, ja itse näen myös, että on tärkeää saada tutkimustietoa tämän tavoitteen vahvistamiseksi. Itse kannatan sitä lämpimästi. Ajattelen, että myös tämä itse aloite on erittäin hyvä. Sitten tietenkin valtuutettu Meri pyrkii puheenvuoroillaan puolisotilaallisista joukoista vain siihen, että hän pääsisi julkisuuteen hinnalla millä hyvänsä. Mutta olisi hyvä muistaa, että nyt puhutaan niistä pienituloisista helsinkiläistä, jotka tässä kaupungissa asuvat, ja sillä tavalla, miten täällä valtuustossa esimerkiksi heistä puhutaan, on ihan suora vaikutus heidän elettyyn arkeensa.

Jo aikoinaan kun tein tutkimusta nuorisotyöstä ja nuorisotaloista Helsingissä, niin oli täysin selvää, että lippujen hinnat nimenomaan vaikuttavat liikkumisen vapauteen nuorten kohdalla. Meillä on semmoisia kaupunginosia, joissa ikään kuin ollaan pussin perällä. Varsinkin sellaiset kaupunginosat, jotka ovat pelkästään bussilinjojen varassa. Se tarkoittaa sitä, että ne nuoret eivät sieltä välttämättä liiku ollenkaan. Me varmaan ajatellaan niin, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi myös oikeus liikkua koko kaupungissa. Siis lähiöistä keskustaan ja keskustasta lähiöihin ja lähiöiden välillä. Nyt me tiedetään, että todellisuudet eriytyvät tällä hetkellä nuorten kohdalla erittäin vahvasti, ja kyllä se näkyy tässä valtuustokeskustelussakin. Valtuutettu Merellä ei kerta kaikkiaan tunnu olevan minkäänlaista kosketusta pienituloisten lasten ja nuorten elämään Helsingissä, jossa todellakin sillä matkalipulla ja varsinkin niillä tarkastusmaksuilla on aivan valtava merkitys siihen elettyyn arkeen.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Vaikka tässä ei nyt välttämättä muuteta tässä kokouksessa lipun hintoja, niin pakko ottaa kantaa tähän keskusteluun, jossa on puhuttu mun mielestä aika erikoiseen sävyyn pienituloisista perheistä ja siitä, että pitäisi jotenkin opettaa lapsia olemaan hintatietoisempia, kun nimenomaan ne lapset, jotka elävät perheissä, joissa rahasta on pulaa, ovat erittäin hintatietoisia. Ja kaikki tämä vaikuttaa laajasti tutkitusti myös lasten tulevaisuuden uskoon, mielenterveyteen ja moneen muuhun asiaan heidän elämässään. On aika erikoista täältä lähteä läksyttämään, että pitäisi jotenkin olla vielä hintatietoisempia. Se ehkä kertoo siitä, että oma elämä ei ole kovin lähellä sellaista hintatietoisuutta, jota köyhissä perheissä joudutaan kokemaan.

Kuten täällä moni on tuonut esiin, niin myöskin valitettavasti perheiden toimeentuloköyhyys, lapsiperheköyhyys on kasvanut Orpon hallituksen aikana. Ja jos puhutaan vielä siitä, että onko meillä varaa minkälaiseen lipun hintojen tasoon, niin valitettavasti kun Orpon hallitus on saanut tämän Suomen taloudenkin ihan Euroopan pohjakastiin, sehän totta kai tarkoittaa sitä, että välttämättä meillä Euroopan korkeimman työttömyyden myötä ei välttämättä ole aivan heti varaa esimerkiksi kaikkiin etuuksiin, joita mielellään toivoisimme antavamme. Mutta eri asia on kuitenkin, että millä tavoin puhutaan lapsiperheköyhyydestä ja siitä, että onko tämä ylipäätään tavoite, jos me olisimme vauraampi Pohjoismaa, johon me nyt todellakaan emme tämän hallituksen aikana näytä pääsevän, vaan päinvastoin.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Saxberg toi tuossa aikaisemmin esille, ettei joukkoliikenteen lipun hinnalla olisi niinkään merkitystä siinä, että käyttääkö henkilö joukkoliikennettä vai ei, vaan että siinä olisi muita painavampia syitä. Haluan palauttaa huomionne siihen, että tässä minun aloitteessani kuitenkin puhutaan lapsista ja nuorista, joilla ei vielä ole tuloja samalla tavalla kuin aikuisilla, joilla on paremmat mahdollisuudet ehkä sitten valita, mitä kulkumuotoa käyttää, jos on pennosia taskussa.

Musta on tärkeä arvo se, että kaikilla helsinkiläisillä olisi mahdollisuus liikkua omassa kotikaupungissaan riippumatta siitä, minkä ikäinen on, missä asuu, onko lapsi tai nuori, minkä tuloluokan ryhmään omat vanhemmat kuuluvat. On hirveän ikävää huomauttaa teille, mutta tällä hetkellä Helsingissä asuu lapsia ja nuoria, jotka eivät ole koskaan käyneet oman kaupunginosansa ulkopuolella. Tämä on musta aika painava argumentti tässä. Jos hetkeksi yrittäisitte asettua tällaisten nuorten asemaan, jotka paitsi, että eivät pysty harrastamaan välttämättä mitään kaupunginosansa ulkopuolella, eivät ylipäätänsä voi esimerkiksi mennä vaikka Helsingin keskustaan katsomaan Lux Helsinkiä tai jotain muita kivoja ilmaistapahtumia, mitä on.

Esimerkiksi viime kesänä, kun meillä oli maksuton maauimala helsinkiläisille lapsille ja nuorille meidän valtuuston juhlapäätöksenä, tilanne oli se, että kaikki lapset ja nuoret eivät voineet sitä hyödyntää, koska heillä ei ollut varaa matkustaa maauimaloihin. Eli lapset ja nuoret eivät ole meillä yhdenvertaisia. Tämä on siis tosiasia, ja mun mielestä yhdenvertaisuuden mahdollistaminen kaikille lapsille ja nuorille Helsingissä on semmoinen asia, josta meidän pitäisi yhdessä olla valmiita jotakin maksamaan. Nyt puhutaan myöskin niistä tulevista veronmaksajista, joita me kaikki tullaan tarvitsemaan. Ilman lapsia ja nuoria meillä ei ole tulevaisuutta.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Täällä on puhuttu paljon nuorten harrastamisesta, ja meillähän kaupungissa on tavoite, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa. Itse asiassa mehän strategiassa päätimme myös erillismäärärahasta siihen, että niille lapsille ja nuorille, joilla ei ole harrastusta, joiden on vaikea löytää harrastusta, erillismääräraha, jolla pyritään sitä löytämään. Tämän strategiapäätöksen pohjalta kansliapäällikkö on tehnyt vastikään päätöksen siitä, että ohjataan 500 000 euroa neljän vuoden ajan siihen, että löytyisi kaikille lapsille harrastuksia.

Mutta aivan kuten täällä on todettu, pelkästään se, että on harrastuksia tai maksuttomia harrastuksia... Monet harrastukset ovat myös kohtuuttoman kalliita. Kun on tutkittu, mikä on syy siihen, että lapsilla ja nuorilla ei ole harrastusta, on tietysti se, että ei löydy itselleen sopivaa, ei ole ystäviä, ei osata ohjata, mutta myös se, että monet harrastukset ovat hyvin kalliita. Siihen me pystymme vastaamaan kaupunkina, mutta sitten on tämä toinen kysymys, että harrastusten pariin pitää myös päästä. Aivan kuten täällä on tuotu ilmi puheenvuoroissa jo, kun on selvitetty sitä, että miten lapset pystyvät osallistumaan harrastuksiin, niin nuorten omien kommenttien, heille tehtyjen kyselyjen perusteella myös matkoilla ja matkojen kustannuksilla on tähän vaikutus.

Tällä on iso merkitys meidän yhteiskunnan kannalta tulevaisuudessa, että onko niin, että osa lapsista ja nuorista jää pelkästään omaan kotikaupunginosaan, omaan lähiöön, eivät pääse ottamaan koko kaupunkia haltuun. Toisaalta eivät voi lähteä hakemaan itseään kiinnostavaa harrastusta, jos sitä ei ole tarjolla omassa siinä lähipiirissä, jonne voi mennä kävellen tai polkupyörällä. Meillä on aika paljon esimerkkejä ympäri maailmaa siitä, että kaupungit eriytyvät, todellisuudet eriytyvät, lapset ja nuoret eriytyvät, eivät kohtaa enää ollenkaan. Helsingin vahvuus on pitkään ollut se, että erilaisista taustoista lapset ja nuoret kohtaavat harrastusten kautta ja sitä kautta, että esimerkiksi tullaan kaupungin keskustaan.

Kun katsoo tutkimuksia, mitä esimerkiksi Helsingin Tietopalvelu on aikaisemmin tehnyt, niin entistä useampi lapsi tai nuori... Ehkä ihan lapsien nyt ei tarvitse keskustaan tulla tai muihin keskuksiin. Entistä useampi ei enää liiku ja ota haltuun. Toki koulu pystyy tässä jossain määrin auttamaan. Meillä on viisaat päätökset siitä, että me tuemme sitä, että koululaisryhmät pystyy maksutta koulupäivän aikana tekemään, mutta se on loppujen lopuksi aika vähäistä.

Haluan nostaa nyt tähän keskusteluun tämän näkökulman, että meillä aidosti on myös lapset ja nuoret eriytymässä sitä kautta, että toiset pystyvät liikkumaan, pystyvät ottamaan kaupunkia haltuun monipuolisesti, niitä maksuttomia tapahtumia, harrastuksia, niissä käymään ja kokemaan. Ja osa jää siihen omaan kaupunginosaan, omaan lähiöön, eikä pääse. Sillä on iso merkitys tulevaisuuden näkökulmasta. Tätä meidän pitää yhdessä ratkaista, onko se sitten lipun hintakysymys tai joku muu.

Kiitos, puheenjohtaja.

Joka kerta kun tässä salissa kuulee Orpo-sanan, jos ottaisi huikan, tulisi ihan valtava vessahätä. Paha Orpo, mutta onneksi me ollaan täällä taistelemassa kaiken hyvän puolesta. Johan tässä on nämä klassiset kylmäävää ja oikeisto ei ymmärrä köyhän arjesta -argumentitkin jo kuultu. Olisi ollut pettymys, jos ne ei olisi tulleet.

Hesarissa oli silmiä avartava mielipidekirjoitus kolmelta laillistetulta sosiaalityöntekijältä siitä, kuinka kahden työssäkäyvän ja kolmen lapsen perhe ei itse asiassa juurikaan ole paremmassa taloudellisessa tilanteessa kuin kahden työttömän sosiaaliturvan varassa elävän kolmen lapsen vanhempien perhe. Se oli hyvä. Siinä ne kirjoittajat lopuksi toivoi, että tarvittaisi enemmän keskustelua niistä syistä. No se syyhän on ihan ilmeinen. Se on meidän korkea verotus. Se syy on myös ilmeinen sille, että koko ajan kun me täällä näitä lisää maksuttomia palveluita ollaan ottamassa käyttöön ja ollaan otettu käyttöön, me ollaan kiristetty verotusta tai sitten nyt tällä vaalikaudella tehtiin niin päin, että nyt sitten otetaan se lainarahalla. Se lainaraha on mun mielestä vielä huonompi ja epärehellisempi keino kuin verojen nostaminen, mutta siihen nyt on päädytty. Köyhyys on moninaista. Se ei ole tosiaan pelkästään toimeentulotuen varassa eläviä perheitä, vaan se on myös ihan työssäkäyviä ja näin. Mitä enemmän me näitä julkisia palveluita muutetaan maksuttomiksi, on ne sitten uimahallikäyntejä tai terveyskeskuskäyntejä tai bussilippuja tai koulutusta tai varhaiskasvatusta, samaan aikaan me joudutaan se jollain verotuksella... Me luodaan semmoinen pahan kierre, jossa me ollaan nyt eletty jo 20 vuotta, ja se pahenee entisestään. Mä toivoisin, että me avattaisi nyt vihdoin ja viimein silmämme sille todellisuudelle, missä me eletään, ja kaiken maailman uusista maksuttomista palveluista puhumisen sijaan alettaisi purkaa tätä meidän tukija sosiaaliturvaviidakkoa. Ja onneksi Petteri Orpon hallitus, otan nyt sen huikan, on ryhtynyt tätä työtä tekemään. Ensimmäisenä hallituksena pitkään aikaan.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vaikka kuulunkin HSL:n hallitukseen, puhun tässä valtuutetun ja ennen kaikkea vihreän valtuutetun ominaisuudessa.

Me vihreät emme olisi halunneet nostaa lippujen hintoja. Itse äänestin hintojen nostamista vastaan, mutta kuten todettu, jäin vähemmistöön. Kuten HSL:n hallituksen puheenjohtaja valtuutettu Saxberg totesi, HSL:n hallitus päättää lippujen hinnoista koko HSL-alueella. Mutta kuten kaupunginhallituksen vastauksessa todetaan valtuutettu Alanko-Kahiluodon aloitteeseen, nykyistä suuremman alennuksen kohdentaminen nuorten, lasten ja opiskelijoiden lippuihin Helsingin toimesta on mahdollinen. Toisin sanoen tilanteessa, jossa lippujen hinnat nousevat HSL:n toimesta, niiden ei tarvitse tosiasiallisesti nousta helsinkiläisille nuorille, mikäli Helsinki haluaa tarjota heille maksuttoman joukkoliikenteen.

Miten tämä käytännössä toteutetaan, on toinen asia. Nostetaanko Helsingin subventio-osuutta vai ostaako Helsinki nuorille näitä lippuja. Tähän en ota kantaa. Oli tapa mikä tahansa, niin toivon keskustelussa täsmällisyyttä, että siinä erotetaan toisistaan HSL:n tekemät päätökset ja se, mitä me tässä salissa voimme päättää.

Helsinkiläisenä päättäjänä, joka on erittäin huolissaan nuorten mahdollisuuksista käyttää julkista liikennettä, mielestäni meidän tulisi tarjota helsinkiläisille nuorille ilmainen julkinen liikenne ja kantaa osaltamme vastuuta, jota maamme hallitus ei tällä hetkellä heistä kanna. Monet nuoret ovat pulassa. Pidän käytyä keskustelua, etenkin valtuutettu Meren kommentteja heistä, hyvin epäkunnioittavina ja todellisuudesta irtaantuneina.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tallinnassa ilmainen joukkoliikenne on johtanut siihen, että käyttäjämäärä on lisääntynyt eniten kävelijöiden ja pyöräilijöiden keskuudessa lyhyitä matkoja tehden. En kiistä sitä, etteikö Helsingistä löytyisi perheitä, jotka tästä ilmaisesta lipusta hyötyisivät, mutta kääntöpuolena olisi varmasti myös se fakta, että moni lapsi ja nuori valitsisi joukkoliikenteen hyötyliikunnan sijasta. Liikuntaa ei varmastikaan ole lapsilla ja nuorilla liikaa, ja siinä voi myös Helsinki politiikallaan kannustaa.

Omasta lapsuudesta muistan tarkan markan tai oikeastaan euron miehenä, että minua maksullinen joukkoliikenne kannusti kävelemään tai kulkemaan pyörällä usean kilometrin matkan harrastukseen, kun ei lipusta raaskinut maksaa. Näin sain samalla hyvää hyötyliikuntaa. Harrastusmatkoja voi tehdä myös ilman joukkoliikennettä ja ilman vanhempien autokyytejä.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Jatkaen tässä teemassa lippujen hinnoista. Kun aiemmin HSL:n hallituksen puheenjohtaja Saxberg toivoi lisää painetta halvempien lippujen puolesta, tai näin tulkitsin ehkä hieman omavaltaisesti hänen sanomaansa, niin nostan esiin, että toinen päivä tätä vuotta ja tätä kuuta on Helsinkiin jätetty yksi kaikkien aikojen suurimmista kuntalaisaloitteista Halvempi HSL heti, jonka allekirjoitti 28 000 ihmistä. Se on noin 5 prosenttia Helsingin äänioikeutetuista. (Välihuuto.) Et mennyt mykäksi selvästikään, valtuutettu Bogomoloff.

Voi sanoa, että on vahva tuki helsinkiläisten joukossa myös sille, että lippujen hinnat eivät saa olla näin korkeita. Ne ovat nousseet jo liian korkeiksi. Toivon, että tässä salissa kuullaan tätä ja aikanaan kun aloite tänne saadaan käsittelyyn, ollaan valmiita tukemaan sen tavoitteita. Lippujen hintoja tulee laskea.

Muistutuksena valtuutettu Merelle, joka puhui veroista: Helsingissä on siis viimeksi korotettu veroja vuonna 2011. Sen jälkeen niitä on laskettu kahdesti. Ehkä dystopia siitä, miten Helsinki nostaa sietämättömästi veroja, on hieman ylimitoitettu suhteessa todellisuuteen.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Mä haluaisin tässä vaiheessa muistuttaa, että kaupunki ei ole liikelaitos, vaan demokraattinen organisaatio, joka on olemassa kaupunkilaisiaan varten. Musta on tärkeää, että me pidetään huolta taloudesta, mutta nyt musta tuntuu, että tässä keskustelussa suhteellisuus on hieman kadonnut. Talous ei ole itseisarvo. Joukkoliikenteen tarjoaminen lapsille ja nuorille luo monenlaista arvoa, ja sen hyödyt ovat kiistattomia, ja niitä tässä keskustelussa on jo useita esitelty, enkä lähde nyt niitä sen enempää erittelemään. Haluaisin hieman suhteellistaa tätä keskustelua kuitenkin.

Maksuttoman joukkoliikenteen tarjoaminen 7–19-vuotiaille maksaisi noin 50 euroa per kaupunkilainen per vuosi, eli siis 4 euroa kuussa per kaupunkilainen. Meidän kaupunkimme talous ei tästä ylivelkaannu, eikä se romahda. Kyse on ennen kaikkea arvovalinnasta. Mielestäni tämä on suhteellisen pieni summa siitä, että me helsinkiläiset mahdollistaisimme vapaan ja turvallisen liikkumisen meidän kaikille lapsille.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kaupunkistrategiassa todetaan nuorten syrjäytymiseen liittyen näin: ”Erityistä huomiota vaativat ne nuoret, jotka ovat tai joilla on riski päätyä työn tai koulutuksen ulkopuolelle. Toimimme läpileikkaavasti nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi kohdentamalla laaja-alaisesti ennaltaehkäiseviä palveluita.” Itse näkisin, että julkinen liikenne ja mahdollisuus matkustaa kaupungin sisällä on ehdottoman oleellinen keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Tämän vuoksi olenkin laittanut juuri järjestelmään aloitteen, jonka otsikko kuuluu näin: ”Kaupungin tukema HSL-lippu työhakuvelvoitteen alaisille ja toimeentulotukea saaville.” Tarkoitus on siis ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja myös aikuisten ja tukea työttömien työnhakijoiden työnhakua, koska Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2025 marraskuussa 13,2, mikä on todella suuri haaste. Arvostan, jos käytte sen allekirjoittamassa.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Enemmistö haluaa maksuttoman joukkoliikenteen. Varsinkin lasten ja nuorten kohdalla matkalippujen maksuttomuus on tarpeen. Edelleen ihmettelen tätä sopimusta kokoomukseen demareiden välillä nostaa lippujen hintaa joka vuosi. Viime vuoden puolella uutisoitiin lasten ja nuorten feikkilippujen laajasta käytöstä. Tätä valitettavasti käsiteltiin nuorten tapana osoittaa cooliutensa. Todennäköisempää on se, että feikkilippujen käyttäjien joukossa on useita nuoria, joiden vanhemmilla ei ole varaa ostaa matkalippua. Tulevaisuudessa näiden feikkilippujen käyttö saattaa lisääntyä tai sitten liputta matkustaminen lisääntyy. Tähän meidän on kyettävä vastaamaan ja selvittämään nuorten matkalippujen maksuttomuus.

Mielestäni tämä aloite on oikein hyvä ja kannatettava.

Kiitos.

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Meillä täällä valtuustossa on aika totuttu linja tämä, että vuoron perään eri ryhmistä ja eri valtuutetut puolustaa joidenkin eturyhmien halvempia lippuja, mikä on ymmärrettävää, koska oikeastaan kaikille eri ryhmille noi liput ovat turhan korkeita, varsinkin erityisryhmille. Mutta meidän täytyy muistaa, että nykyisessä HSL-järjestelmässä, jos me alennetaan joitakin ryhmiä tai annetaan jollekin ryhmälle ilmaisia lippuja, silloin se perushinta helposti nousee. Tämän takia kaikki HSL:ssä hallituksessa olleet tai siellä olevat ymmärtävät, että tämä on nollasummapeliä, jos ei me päästä muuttamaan sitä itse järjestelmää. Oma kysymyksensä on se, kun puhutaan maksuttomasta joukkoliikenteestä. Siinä on erilaisia rakenteellisia seurauksia, jotka tuottavat ongelmia. Ei käydä niitä ehkä tässä yhteydessä, kun on kyse enemmän tästä jonkun erityisryhmän lippujen alentamisesta tai yleensä lippuhintojen alentamisesta. Se on mun mielestäni tämä päivän agenda täällä tänään. Se perusongelma on juuri se, minkä sanoin, että meidän infokorvausjärjestelmä tuottaa sen vaikutuksen, että ei ole pelivaraa HSL:n lippujen hintojen tarkistamiseen. Sen takia mä tein ponnen. Tämä on vanha asia. Tämä on ollut esillä eri tapauksissa, mutta nyt on hyvä mitata valtuuston kanta tähän asiaan. Ponsi kuuluu näin:

Hyväksyessään vastauksen valtuusto edellyttää, että kaupunki selvittää mahdollisuudet siihen, että Helsinki toimii aktiivisesti muiden HSL-kuntien suuntaan nykyisen infokorvausjärjestelmän muuttamiseen siten, että HSL:lle syntyy lisää pelivaraa lippuhintojen alentamiseen.

Jos näin tehtäisiin ja Helsinki olisi siinä veturina, niin sen seurauksena me oikeasti voitaisiin HSL:ssä sitten yhdessä muiden kuntien kanssa miettiä, mihin se pelivara käytetään. Käytetäänkö se opiskelijalippuihin, eläkeläisiin vai yleiseen lippuhintojen alentamiseen. Mutta me tarvitaan se pelivara, ja jos Helsinki tämän ponnen myötä nyt lähtisi siihen oikeasti linjailemaan, niin mun mielestä me ollaan sillä tiellä kuin mitä täällä suurin osa puhujista on ollut tähän mennessä.

Kiitoksia.

Kiitos.

Kannatan valtuutettu Rantasen ehdotusta.

Kaikki keinot on käytettävä, että tässä päästään johonkin järkevään lopputulokseen, kun selvästi enemmistö on sitä mieltä, että lippujen hinnat on liian korkeat.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ehkä vähän vastauspuheenvuoro myöhässä, mutta pakko sanoa tähän valtuutettu Meren rakentamaan kuvaan, jossa Suomesta ja Helsingistä rakennetaan tällaista käsitystä, että me olisimme jotenkin köyhä maa ja meillä ei olisi varaa panostaa lapsiin ja nuoriin ja tähän heidän keskellään kasvavaan eriarvoistumiskehityksen estämiseen ei voitaisi laittaa rahoja.

Kuitenkin tosiasia on se, että Suomessa viimeisten vuosien aikana varallisuus on kasaantunut voimakkaasti. Meillä varakkain kymmenys omistaa jo yli puolet maan nettovarallisuudesta, ja monilla muillakin kansainvälisesti tehdyillä mittareilla meillä tämä kehitys on voimakasta. Siis voidaankin oikeastaan ajatella, että valtuutettu Meren edustama poliittinen kenttä on vaan tullut ahneemmaksi. Tästähän käy oivana esimerkkinä myös hyvätuloisille tehdyt lukuisat veronkevennykset, jotka on pienentäneet verokertymäämme vieläpä tässä taantumankin aikana.

Tosiasia on se, että jos me haluamme rakentaa reilua yhteiskuntaa, jossa hyvinvointia ja resursseja tasataan oikeudenmukaisesti, niin meidän täytyy tehdä tällaisia panostuksia. Oikeudenmukaisuus ei siis tarkoita sitä, että rikkaat vain rikastuvat ja kuvittelevat entistäkin kirkkaammin silmin, että heidän vaurautensa on heidän oman kovan työnsä tulosta ja itseoikeutettua. Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Apulaispormestari Arhinmäki piti tärkeän puheenvuoron liittyen lasten harrastusmahdollisuuksiin.

Koripallo on laji, jota meidän perheessä harrastetaan, joten käytän sitä nyt esimerkkinä. Laji sinänsä on hyvä ja verrattain edullinen, ja lapseni kulkee harrastuksiin julkisilla kulkuvälineillä. Lapsen koripallon kausimaksu 15vuotiaalla on noin 1 850 euroa. Kun tähän lisätään HSL:n edullisimman vuosilipun hinta, 370 euroa, nousee kokonaisuus reilusti yli 2 200 euron. Tämä on ihan valtava summa rahaa mille tahansa perheelle, ja on varmasti este vähäosaisten lasten harrastamiselle ja aiheuttaa dropout-ilmiötä. Siksi mä pidän tätä keskustelua todella tärkeänä ja kuten aiemmin totesin, kannatan lasten ja nuorten lippujen hintojen laskemista.

Tack, ordförande.

Kun tässä nyt on haukuttu tätä niin sanottua sinipuna-akselia eli kokoomusta ja SDP:tä hintojen korotuksesta, niin muistutan vielä kerran tässä valtuustossa, että viime vuoden 8 prosentin korotus – tänä vuonnahan se on vain 3,1 – selittyy sillä tavalla, että puolet eli 4 prosenttiyksikköä tuli alvin korotuksesta. Itse ehdotin 6 prosenttia, eli 4 plus vaatimattomat 2, mutta kokoomuksen ja perussuomalaisten äänten enemmistöllä, kun puheenjohtajan ääni ratkaisi, päätökseksi tuli 8 prosenttia. Demarit ei ollut syyllisiä ollenkaan siihen. Sitten haluan lämpimästi myöskin kannattaa valtuutettu Rantasen pontta. Itse asiassa valtuusto pari vuotta sitten hyväksyi aika lailla samanlaisen ponnen mun ehdottomana.

(Välihuuto.) Aivan oikein, joo. Tämä on uusi valtuusto.

Silloin siis muotoilu oli se, että infrakustannukset uuteen jakoon sillä tavalla, ettei rasita lippujen hintoja. Suurella enemmistöllä se hyväksyttiin edellisessä valtuustossa, mutta hyvä, että tämä vastaava uusittaisi nyt.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tässä on aika paljon käyty keskustelua esimerkiksi sosiaalietuuksista. Haluaisin muistuttaa, että valtuutettu Alanko-Kahiluodon ehdotushan koskee kaikkia helsinkiläisiä lapsia. Näinpä tämä aloite toteutuessaan helpottaisi kaikkien lasten liikkumista. Totta kai enemmän niiden, joiden on vaikea näillä nykyisillä lipun hinnoilla liikkua, mutta kyse on universaalista palvelusta, joita me Suomessa olemme tyypillisesti kuitenkin arvostaneet monen osalta, kuten koulutusta ja joltain osin myöskin varhaiskasvatuksen maksuttomuutta, terveydenhuoltoa ja niin edelleen. On aika erikoista siirtää tämä keskustelu siihen, että tästä syntyy kannustinloukku, kun tämä koskisi toteutuessaan ihan kaikkia tulotasosta riippumatta.

Pidän myös tärkeänä sitä, että täällä on nostettu esiin harrastusmahdollisuudet. Niitä voidaan myös tuoda lasten lähelle sen lisäksi, että on tärkeää päästä oman kaupunginosan ulkopuolelle liikkumaan joskus ja nähdä maailmaa, edes Helsinkiä, laajemmin. Meillä on mahdollisuus valtuustona myös lisätä rahoitusta esimerkiksi Helsingin harrastusten malliin, jolloin me voidaan tarjota enemmän harrastuksia maksutta lapsille siellä, missä he liikkuvat ja asuvat.