Satamatunnelin asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12957) (sisältää liikennesuunnitelman)

Arvoisa herra puheenjohtaja.

Tämä valtuusto käsitteli aikoinaan kysymystä siitä, miten tulevaisuudessa satama-asiat järjestetään Helsingissä. Silloin meillä oli yksimielisyys, nimittäin yksimielisyys siitä, että Eteläranta ja Olympiaterminaali pitää vapauttaa kaikkien kaupunkilaisten ja muiden ihmisten käyttöön. Miten tämä tapahtuu. Siitä oli erilaisia näkemyksiä.

Tuolloin esitin, että selvittäisimme tarkemmin vaihtoehdon siitä, että satamatoimintaa keskitettäisiin Jätkäsaaren lisäksi entistä enemmän Vuosaaren satamaan. Sillä on monia erittäin hyviä perusteita. Ensinnäkin, kun puhuimme tässä aikaisemminkin jo ylipäätänsä Helsingin työllisyystilanteesta, niin erityisesti Itä-Helsinki ja Vuosaari, joka on meidän suurin kaupunginosamme ja itse asiassa taitaa olla 29. suurin kaupunki Suomessa, tarvitsee lisää työtä, työpaikkoja ja elinvoimaa. Myöskin jos ajatellaan Vuosaaren sataman sijaintia, niin se on hyvä siinä mielessä, että sieltä on suora yhteys tunnelin kautta raskaalle rekkaliikenteelle kehälle ja sitä kautta moottoriteille. Mutta ennen muuta siellä on minunkin hyvin tuntema raideyhteys kohti päärataa ja sitä kautta ekologisesti ainoa kestävä tapa meidän rahtiliikenteelle, eli raiteita pitkin entistä suurempi määrä meidän rahdista kuljetetaan.

Tuolloin äänestyksessä esitykseni siitä, että tämä olisi kunnolla selvitetty, hävisi, ja tätä kaavaa on nyt valmisteltu siltä pohjalta, mikä on silloisen valtuuston päätöksen lähtökohta ollut eli tunneliratkaisu Jätkäsaaresta. Jos nyt ajatellaan aikaa siinä välissä, ensinnäkin sitä, että miten Jätkäsaari on rakentunut, sen liikenneyhteydet, mutta ennen muuta sitä, mitä maailmalla on tapahtunut, niin voi kysyä, onko se päätös silloin tässä ajassa edelleen ajankohtainen ja kestävä. Jos katsoo meidän merirahtiliikennettä, niin professoreiden arvioiden mukaan se tulee vähenemään, ei kasvamaan. Jos katsoo itse asiassa Tallinnan sataman arviota, niin meidän liikenne ei tule kasvamaan, pikemminkin päinvastoin. Meillä on erikoinen ristiriita, että Tallinnan satama, josta ajatellaan nimenomaan liikennettä tulevan Länsisataman suuntaan, arvioi liikenteen vähenevän samaan aikaan, kun Helsingin Satama arvioi Jätkäsaareen Tallinnasta tulevan liikenteen lisääntyvän.

Tämän vuoksi nähdäkseni olisi tärkeää, järkevää, kestävää ja erityisesti taloudellisesti tärkeää arvioida vielä kertaalleen se, mikä on järkevin tapa organisoida meidän satamaliikenne. Onko se se, että keskitämme entistä enemmän satamaliikennettä Helsingin niemen niemenkärkeen ja rakennamme sieltä kalliin vähintään 300 miljoonaa euroa maksavan reitin ulos, jossa on raskas liikenne. Vai pikemminkin vielä kerran katsomme sen, että mikä on rahtiliikenteen tulevaisuus ja miten se saadaan kaikkein järkevimmällä tavalla raiteille ja miten se voitaisiin tehdä Vuosaaren osalta. Minusta tämä pitäisi tehdä ennen kuin päätämme siitä, kaavoitammeko me satamatunnelia nyt esitetyllä tavalla.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä Vuosaari-asia tuodaan usein edelleen näköjään tässä esille. Siihen tosin liittyy se ongelma, että kun sinne on puoli tuntia pidempi matka Tallinnasta yhteen suuntaan ja sitten tulee kahteen suuntaan jo tunti lisää. Ja Vuosaaren sataman laajentaminen tarkoittaisi sitä, että mennään näille Natura-alueille, mitä on siinä ympärillä. Joten vaikka se tuodaan esille vaihtoehtona, mikä kuulostaa mukavalta, se ei kuitenkaan tosiasiassa ole helppo vaihtoehto ollenkaan.

Arvoisa herra puheenjohtaja.

Huolellista valtuuston käsittelemää arvioita Vuosaaren osalta ei ole tehty. Tehtiin vain yleinen. Silloin kun tämä ratkaisu tehtiin, se oli pääasiallisesti keskittynyt tähän nyt esitettyyn vaihtoehtoon. Ajattelisin niin, että tässä minä ja valtuutettu Jalovaara, jotka molemmat puolustamme Itä-Helsinkiä ja erityisesti Vuosaarta, näemme sen tärkeänä, että Vuosaaren elinvoimaa, työllisyyttä voidaan vielä tarkastella ja mikä on sen kannalta järkevin ratkaisu. Tähän yhteyteen liittyisi tietysti myös se, että metroliikennettä nykyistä huoltoraidetta pitkin voitaisiin jatkaa eteenpäin Vuosaaren satama-alueelle, jolloin myöskin Vuosaaren joukkoliikenneyhteydet, metroliikenneyhteydet parantuisivat. Eli kyllä tämä on lähiöiden ja Itä-Helsingin renessanssikysymys suhteessa tähän esitettyyn satamatunnelivaihtoehtoon kantakaupunkiin.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Jalovaaran huomioon toteaisin sen, että satamallahan itse asiassa on suunnitelmat investoinneista Vuosaaren satamaan ja Vuosaaren satamaan on mahdollista investoida ja sen kapasiteettia on mahdollista kasvattaa myös sopusoinnussa Natura-alueen kanssa.

Kuten valtuutettu Arhinmäki totesi, niin se mitä tässä itse asiassa kaivattaisiin, olisi nimenomaan arvio, jossa otettaisiin huomioon meriliikenteen päästökauppa ja se, miten se tulee vaikuttamaan rahtikuljetuksiin, päivittyneet arviot logistiikan tilanteesta, päivittyneet arviot siitä, millä tavalla satama tulee organisoimaan toimintansa. Voi hyvin olla, että näiden selvitysten perusteella Vuosaaren vaihtoehto olisi hyvinkin relevantti.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Satamatunneliasemakaava on nyt käsittelyssä. Emme ole päättämässä hankkeesta, emmekä sitä itse asiassa voisi tehdä. Kyse on Helsingin Sataman hankkeesta. Nyt keskityn ja puhun tästä kaavasta. Kaava myöskään ei velvoita mihinkään rakentamiseen. Se mahdollistaa. Näin jo aikoinaan luotettu kollega Risto Rautava opetti, ja näinhän se menee. Toki maankäytön kannalta se kaava on edellytys.

Pitkä taustahan tässä on. Osa meistä muistaa, jotka oli silloin 2021 jo päättämässä periaatepäätöksestä. Silloin tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoa, jotka oli silloin taustalla. Se, että mitään ei tehdä. Se, että liikenne keskitetään Länsisatamaan. Ja se itse asiassa, että liikenne keskitetään Vuosaareen. Sitä on käsittääkseni aikaisemminkin selvitetty, että liikennettä keskitettäisiin Vuosaareen, mutta silloin erityisesti sen matkustajaliikenteen osalta haasteet on se, että nykyisen metro päätepysäkiltä on viisi kilometriä kävelemistä. Se on aika hankala.

Silloin päädyttiin periaatepäätöksessä siihen, että lähdetään tästä Länsisatama-vaihtoehdosta liikenteeseen ja se on pohjana, ja se on pohjana nyt myös tälle asemakaavalle. Asemakaavan osalta erilaisia tunnelivaihtoehtoja selvitettiin. Nyt on päädytty siihen, että tämä esitetyn mukainen on se paras vaihtoehto, joka on varmin, halvin ja nopein toteuttaa. No tulevaisuuden ennustaminen on hankalaa, niin kuin on nähty. Asiantuntijat Helsingin Sanomissa arvioivat, että Tallinnan liikenne ei tule kasvamaan, koska Suomen talous ei tule kasvamaan. No tietenkään liikenteen asiantuntijat eivät ole talouden asiantuntijoita, mutta kyllä mä sitä lukiessani olin hämmästynyt, kuinka pessimistisiä. Vaikka ehkä talouden tunnelmat tällä hetkellä Suomessa on varsin apaattiset, mutta se, että tulevaisuudessa seuraavina vuosikymmeninä meidän kansantalous ei kasvaisi ja liikenne ja rahdin määrä ei kasvaisi. Se on toki mahdollista, mutta jos näin tapahtuu, niin sitten me olemme syvemmissä ongelmissa kuin kukaan meistä täällä salissa pystyisi edes kuvittelemaan.

Samalla tavalla Hesarin toimittaja, joka kuukausi sitten meni Jätkäsaareen haastattelemaan ihmisiä ja kysymään, että häiritseekö liikenne nyt sitten tällä hetkellä ja tarvitaanko tunnelia, oli ikään kuin jäänyt ajastaan jälkeen, koska eihän sitä tunnelia rakenneta tälle nykyiselle liikenneviralle, vaan mahdollistamaan se tuleva sekä sen liikenteen kasvu että keskittäminen. Eli se, että Katajanokalta ja Eteläsatamasta liikennettä keskitetään Länsisatamaan. Tämä oli Hesarin toimittajalta unohtunut ja tuntuu, että tässä julkisessa keskustelussa unohtuu.

Toki ymmärrän, että se on hankalaa, koska tässä menee Vuosaaret, lattakirvelikoit, Lapinlahdet ja monet muut tunnelit ja Helenin öljysäiliöt sopivasti sekaisin, koska kyse on isosta kokonaisuudesta. Mutta ehkä itse ajattelen, mihin myös päätän sen, että kyse on nyt asemakaavasta. Siitä, että onko tällainen maankäytön ratkaisu tässä tilanteessa. Me emme päätä hankkeesta, me emme päätä tunnelista, eikä sitä nyt tehdä. Varmasti ne monet huomiot, joita täällä nyt on ehditty jo esittää ja tullaan myöhemmin esittämään, on ihan relevantteja. Eikä sitä hanketta munkaan mielestä pidä ajaa härkämäisesti eteenpäin ja selvittää, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan, mutta toisaalta ilman tätä asemakaavaa me emme voi edetä.

Päätöksen tekee myöhemmin tunnelista Helsingin Satama. Tämä on välttämätön, mutta ei riittävä elinehto. Itse ainakin niillä tiedoilla, mitä on jo tehty taustalla vuonna 2021 periaatepäätös ja sen jälkeen, katson, että tämä kyseinen linjaus ja tämä asemakaava on sillä perusteella paras tapa edetä tässä asiassa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Mä olen mun uran aikana ollut mukana päätöksenteossa hyvin erilaisissa pöydissä, niin kuntapolitiikassa kuin valtion omistajaohjauksessa, lukuisissa hallituksissa ja Suomen suurimman finanssiryhmän johdossa. Mä olen nähnyt lukemattomia investointiesityksiä ja riskianalyysejä, mutta en ole koskaan nähnyt tämän kokoluokan investointia, jota olisi viety eteenpäin näin puutteellisin perustein, näin keskeneräisellä analyysilla ja näin vahvojen oletusten varassa.

Kuten valtuutettu Meri meille äsken huomautti, päätämme tänään muodollisesti kaavasta. Mutta koska Helsingin Satama on Helsingin kaupungin kokonaan omistama yhtiö ja sen kyky tulouttaa voittojaan Helsingille perustuu sen tekemään taloudelliseen tulokseen, käytännössä helsinkiläiset veronmaksajat kantavat tämän hankkeen taloudellisen riskin täysimääräisesti. Siksi ei mielestäni ole älyllisesti rehellistä ajatella, että päätämme vain kaavasta ja että päätös investoinnista olisi yhtiön sisäinen asia. Jo kaavan hyväksyminen luo aidon riskin siitä, että Satama kokee olevansa velvoitettu jatkamaan hanketta myös silloin, kun sen taloudelliset edellytykset ovat hyvin epävarmat. Hyvät valtuutetut.

Tämä päätös on todellisuudessa paljon enemmän kuin kaavapäätös. Se on viesti myös omistajalta yhtiölle. Omistajana meidän on voitava sanoa hyvin selvästi, että hankkeesta tulee perääntyä, jos sen taloudelliset perusteet toteuttamiselle eivät täyty. Meiltä puuttuu edelleen tavanomainen hyötykustannuslaskelma, vaikka kaupungin omat säännöt sitä vaativat, ja meiltä puuttuu myös kannattavuuslaskelma. Kaupunginhallituksessa selvisi, että näitä ei tosiasiassa ole tehty. Sen sijaan meillä on oletus liikenteen kasvusta, joka ei perustu toteutuneeseen kehitykseen. Liikenne ei ole palautunut edes koronaa edeltäneelle tasolle. Kaikki rahtiliikenteen kasvu on ohjautunut Vuosaareen, jossa meillä siis jo on satamatunneli.

Me on edetty 300 miljoonan euron hankkeessa nyt tavalla, joka herättää vakavia kysymyksiä siitä, miten kaupunki ohjaa ja valvoo omia yhtiöitään. Valittu linjaus aiheuttaa myös suoraa taloudellista menetystä. Se heikentää Salmisaaren kehittämispotentiaalia ja merkitsee arviolta 100 miljoonan euron menetystä rakennusoikeuden arvona, puhumattakaan pidemmän aikavälin verotuloista.

Hyvät valtuutetut.

Missä on Helsingin visio? Esitetty tunneli-investointi on vastoin kaikkea sitä, mitä meidän pitäisi tavoitella. Jos Länsisataman kehittäminen oikeasti vaatisi tunnelin, se pitäisi totta kai suunnitella niin, että se ei estä Salmisaaren kehittämistä. Esillä on ollut myös vaihtoehto, että rahtiliikennettä ohjattaisiin enemmän Vuosaareen, mistä apulaispormestari Arhinmäkikin puheessaan mainitsi. Tämä vaihtoehto on päätöksenteossa tyrmätty mielestäni aivan liian nopeasti, ikään kuin tämä juna olisi jo mennyt.

Sillä hyvät valtuutetut, meidän tehtävä ei ole seurata virtaa, vaan pysäyttää se, jos virran suunta on väärä. Kyse ei ole ideologiasta. Kyse on päätöksenteon laadusta ja siitä, millaista Helsinkiä rakennamme tuleville sukupolville. Meidän pitää rakentaa Helsinkiä kunnianhimoisesti ja sadan vuoden perspektiivillä, ei kiireellä ja hutiloiden. Siksi tulen kannattamaan asian palauttamista, kunhan valtuustoryhmämme puheenjohtaja ehtii tehdä tämän esityksen.

Tässä kohtaa olisi mielestäni myös erittäin hyvä hetki perata vaihtoehtoinen Tallinnan tunneli täysillä, minkä puolesta myös pormestari Sazonov on uudelleen avannut keskustelua.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa puhuttiin tuosta Vuosaaren sataman mahdollisuuksista ja mainittiin myös siitä, että siellähän on se satamatunneli, joka vie siellä sen raskaan liikenteen ja muunkin liikenteen suoraan kehätielle. Myöskin puhuttiin siitä mahdollisuudesta jatkaa metrorataa kohti satamaa ja näiden hyödyistä Itä-Helsingin elinvoimalle. Muutenkin voisi miettiä sitä, että onko järkevää tai halutaanko me keskittää meidän raskas liikenne meidän kaupungin keskustaan vai jonnekin, mistä pääsee paremmin kehätielle. Täällä valtuustossa on ollut tapana esitellä myös isompia kaavapäätöksiä valtuustolle. Kysyisinkin: Olisiko näin isosta investoinnista aiheellista antaa valtuutetuille huolinen esittely hankkeen tarpeellisuudesta ja sen taloudellisesta kannattavuudesta?

Kiitos. Valtuutettu Kivekäs.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tähänastisessa tämän asemakaavan käsittelyssä en ole osallistunut päätöksentekoon, koska olen esteellinen hallintolain sääntöjen mukaisesti. En näin ollen ole myöskään kommentoinut asiaa julkisuuteen millään tavoin. Kuitenkin täällä valtuustossa esteellisyys määritellään kuntalainpykälien mukaan, joilla en ole esteellinen, ja kuntalain mukaan minulla on velvollisuus ajaa helsinkiläisten etua. Samaan aikaan Sataman hallituksen varapuheenjohtajana minulla on velvollisuus osakeyhtiölain mukaan ajaa sataman etua. Tässä on ymmärrettävästi pieni haaste kokonaisuutena. Juuri tässä tapauksessa asiaa onneksi helpottaa, että helsinkiläisten ja Sataman edut ovat itse asiassa yhtenevät. Pyrin kuitenkin puhumaan nyt vain Sataman näkökulmasta ja viitaten vain julkisuudessa oleviin tietoihin.

Tällä tunnelilla on historiaa. Se historia palautuu puheenvuoroon, jonka Ilkka Taipale piti tässä pöntössä syksyllä 2019. Silloin sosiaalidemokraattinen ryhmä ilmoitti kaatavansa keskustatunnelin, että sosiaalidemokraatit ovat vetäneet tukensa keskustatunnelilta. Saimme sen jälkeen lukea silloisen pormestarin pillastumista lehdistössä joidenkin päivien ajan. Aloin itse olla jo hieman huolissaan hänen työkyvystäänkin, mutta hän onneksi palasi hyvin työkykyiseksi. Hän kuitenkin kaipasi revanssia. Tarvittiin jokin tunneli. Tästä on syntynyt satamatunneli.

Yhtiön kannalta kyse ei ole kannattavasta hankkeesta. Kuten täällä todettiin, kaupunginhallitukselle on kerrottu, minä en tätä kerro tässä, että tästä ei ole tehty kannattavuuslaskentaa. Toimin tällä hetkellä yksityisen yhtiön toimitusjohtajana, olen toiminut yksityisen yhtiön hallituksen puheenjohtajana ja johtoryhmässä useammassakin. Missään ei tehdä merkittäviä investointeja ilman jonkinlaista kannattavuuslaskentaa. Alalta toiselle käytännöt toki vaihtelevat, mutta aina lasketaan jotenkin, että saadaan tuottoa vastineeksi investoinneille.

Käytännössä Sataman näkökulmasta tämä pikemminkin on jotain, mitä kaupunki on työntänyt Satamalle. Satamahan on vanha liikelaitos. Se on ollut osa kaupungin omaa organisaatiota. Se on ollut vasta alle vuosikymmenen itsenäinen yhtiö ja muuttunut sinä aikana, mitä olen ollut hallituksessa, merkittävästi enemmän liikeyhtiön suuntaan. Vanhat liikelaitostoimintatavat ovat vähitellen jääneet pois. Mutta edelleen vaikuttaisi siltä, että sataman omistajaohjaus ei toimi yksinomaan omistajaohjauksen ohjeiden mukaan ja sen mukaisten käytäntöjen mukaisesti. Esimerkiksi tämän investoinnin omistajaohjaus ei vastaa juuri puolisen tuntia sitten hyväksymämme konserniohjeen käytäntöjä ja edellytyksiä, vaan poikkeaa niistä.

Konserniohjeen mukaan kaupungin konsernijaoston tulisi antaa tästä kanta, mutta sellaista ei ole.

Perustelut satamatunnelille eivät tosiaan ole kannattavuudessa. Se voitaisiin perustella liikennemäärän kasvulla, jos Vuosaaren satamaa ei olisi olemassa. Rekkamäärä Länsisatamassa ei ole kasvanut vuoden 2018 jälkeen. Siellä kulkee tällä hetkellä vähemmän rekkoja, koska kaikki kasvu kohdistuu Vuosaareen. Merkittävästi halvemmalla voidaan tehdä ne suhteellisen yksinkertaiset Vuosaaren laajennukset, jotka lykkäävät satamatunnelin tarpeen kauas tulevaisuuteen tai poistavat sen kokonaan.

Nähdäkseni tässä on kyse pormestari Vapaavuoren tunnelista, joka yritetään saada Satama rakentamaan Helsingin rahoilla, jotka ovat Sataman kassassa, sen sijaan, että noudatettaisiin normaalia liikennehankkeiden käytäntöä. Ihmettelen vain, minkä takia tämän salin vasemmalla laidalla halutaan tukea tätä kokoomuksen identiteettihanketta.

(Välihuuto.) Osa. Missään tapauksessa eivät kaikki.

Mikä on se, mitä tästä saadaan? Miksi tätä tuetaan? Tälle kaipaisin jotain selitystä.

Hyvä puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

Helsingin satamat ovat oleellisia Suomelle, Suomen ulkomaan kaupalle, Tallinnan ja Helsingin työssäkäyntialueelle ja talousalueelle ja Suomen matkailulle. Koska Suomi on Euroopan suunnasta katsoen kuin saari – olemme meren ympäröimä – satamamme ovat aivan välttämättömiä Suomen huoltovarmuudelle.

Vaikka tulevaisuudessa meidän olisikin hyvä suunnitella myös tunnelien ja siltojen yhdistelmää Tallinnaan ja Tukholmaan – ehkä molempiin, kuten pormestarimme on visioinut – laivaliikenne ja rahtiliikenne tulevat vääjäämättä lisääntymään jo lähivuosina talouskasvun myötä sekä sähköistymään ja intensifioitumaan vähintään seuraavat vuosikymmenet. Sen vuoksi onkin oleellista, että voimme satamatunnelin rakentamisen avulla tukea Helsingin Sataman ja satamatoimintojen toimintaedellytyksiä. Näin voimme myös tukea ja auttaa satamatoimintojen uudelleenjärjestämistä, jonka myötä satamatoimintoja siirtyy Eteläsatamasta Länsisatamaan. Näin saamme avattua Eteläsataman tilaa saavutettavalle merelliselle Helsingille sekä asukkaille että matkailijoille ja myös Arkkitehti- ja designmuseon toiminnoille. Oleellinen positiivinen vaikutus tällä päätöksellä olisi myös Jätkäsaaren alueen tilan rauhoittamiseen tulevaisuudessa, kun liikenne siellä lisääntyy. Alueen rauhoittaminen asukkaille, kun satamaan tuleva ja sieltä lähtevä rahti- ja rekkaliikenne saadaan maan alle.

Aiemmin esitetyt huolet ja kritiikit liittyen esimerkiksi kirvelilattakoin elinympäristöön, Lapinlahden puihin, pyöräilybaanaan ja muihin, ovat mielestäni tulleet todella hyvin vastatuiksi ja niille on osoitettu korjaavat toimenpiteet. Lisäksi kaupunginhallitus lisäsi huomion siitä – se on tässä esityksessä – että Helsingin Satama varmistaa satamatoimintojen uudelleenjärjestelyjen liiketaloudellisen kannattavuuden.

Näin ollen itse toivon vahvasti, että valtuusto hyväksyy tämän asemakaavan satamatunnelille ja kannatan itse vahvasti tätä esitystä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuuston käsittelyssä on varmaan tämän kauden tähän asti tärkein asia. Ennen kaikkea se kuitenkin koskee Jätkäsaaren ja Ruoholahden alueen viihtyisyyttä ja liikenneturvallisuutta, miten rekat voidaan siirtää tunneliin, etteivät ole vaaraksi ja haitaksi siellä kaduilla liikaa.

Itse ajattelin vielä keväällä, että tämä tunneli olisi parempi alkaa suunnittelemaan tämän D-vaihtoehdon pohjalta. Lautakuntakäsittelyn yhteydessä kuitenkin tulleet tiedot osoittavat, ettei sitä voida turvallisesti rakentaa maanalaisten öljysäiliöiden läpi. Se on huomattavasti kalliimpi. Eli jos ollaan huolissaan kustannuksista, se sulkee valitettavasti tämän D-vaihtoehdon pois.

On hienoa, että kaupunki on panostanut arvokkaan Lapinlahden sairaalaalueen suojeluun. Rakennukset korjataan, ja vireä toiminta siellä voi jatkua. Vaikka tunneli toteutettaisiin A-vaihtoehdon kohdalta, sen vaikutukset Lapinlahden puistoon ja tähän alueeseen onneksi on aika pienet.

Tässä on nyt tänään ollut jo esillä tämä Vuosaari-asia, että sinne pitäisi siirtää Tallinnan liikennettä lähes kokonaan ilmeisesti. Niin kuin sanoin, se kuulostaa hyvältä, mutta käytäntö on sitten toinen juttu. Vuosaaren satamaa ei ole aikanaan suunniteltu matkustajaliikenteeseen. Siitä on hankala tehdä sellaista. Laivamatka sinne on puolisen tuntia tosiaan pidempi suuntaansa. Dieseliä palaa aikamoinen määrä enemmän. Ei mikään ekoteko siis siirtää kaikkea liikennettä sinne. Helsingin keskustaankin sieltä on se puolisen tuntia matkaa. Jos käyttää työmatkaliikenteeseen Tallinnaan tuota, saa jo pari tuntia lisää edestakaiseen matkaan. Tämä ei mitenkään edesauttaisi meidän kaupunkien läheistä yhteistyötä, mikä on todella tärkeää meille.

Jos Suomen talous piristyy toivottavasti jossain vaiheessa, Vuosaaren satamaa tullaan kyllä laajentamaan, mutta kaikkea Tallinnan liikennettä sinne ei voi siirtää. Se tarkoittaisi satamaa ympäröivien Natura-alueiden laajentamista ja vaarantaisi arvokkaita luontoalueita. Aikanaan vihreäthän vastusti koko sataman rakentamista sinne pitkään, niin ihmettelen sitä, että täällä on nyt äänenpainoja siitä, että sitä voidaan laajentaa. Se ei tapahdu ilman, että näihin luontoalueisiin joudutaan kasvamaan. Ainakaan tätä kaikkea liikennettä ei voi siirtää sinne.

Täällä ollaan tekemässä tänään investointipäätöstä. Mä pidän erittäin tärkeänä meidän kaupunginhallituksen tekemää linjausta, että edellytetään, että Satama varmistaa hankkeen liiketaloudellisen kannattavuuden ennen investointipäätöstä.

Maailma on tällä hetkellä valtavassa myllerryksessä. Emme juuri tiedä huomisesta. Niin se on ollut kuitenkin ennenkin. Tämä ei ole mitään uutta historiassa. Tästä huolimatta menneet sukupolvet ovat laajentaneet Helsinkiä, kehittäneet sitä, etsineet uusia ratkaisuja, miten voidaan täällä liikkuminen ja oleminen parhaiten järjestää. Meidän pitää myös uskoa tulevaisuuteen ja tehdä sen mukaisia päätöksiä. Jos tilanne näyttää huonommalta sitten, kun tämän investoinnin aika oikeasti tulee, sitten tietysti Sataman hallituksen, kaupungin kokonaisuutena pitää katsoa, mitä voidaan tehdä, mitä on syytä tehdä, mihin on varaa. Me emme voi tietää tätä tilannetta vielä tässä vaiheessa. Sen takia tämä liittyy siihen, miten Euroopalle käy, miten Suomelle, miten maailmalle käy. Meidän pitää uskoa, että asiat menee paremmin kuin mitä nyt tällä hetkellä suurimmissa uhkakuvissa näkyy. Pitää arvioida sitä tilannetta sitten, mutta tällä hetkellä olisi vastuutonta myöskin sanoa, että nyt näyttää niin huonolta, että on parempi lopettaa kaikki kaupungin kehittäminen tässä vaiheessa.

Kiitos.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ensin tämän kaavaesityksen vaikutuksesta kaupunkikehitykseen.

Meidän täytyy olla koko ajan katse tulevaisuudessa, tehdä ratkaisuja, jotka mahdollistavat kaupungin kehittämisen ja kehittymisen pitkällä aikavälillä kuten lähitulevaisuudessakin, 10 vuoden tähtäimellä, 40 vuoden tähtäimellä ja 100 vuoden tähtäimellä. Missään vaiheessa emme ole tässä salissa satamaan liittyen tehneet sellaista päätöstä, että sulkisimme pois Salmisaaren alueen kehittämisen osana kaupunkia lähellä keskustaa sijaitsevana merellisenä alueena. Mutta jos hyväksymme tämän kaavan täällä tänään, silloin itse asiassa suljemme nämä mahdollisuudet pois.

Kun satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä tehtiin viisi vuotta sitten tässä salissa päätös, moni asia on totta kai sen jälkeen muuttunut ja maailma on todellakin ollut riittävässä turbulenssissa. Ajattelen itse, että tässä kohtaa olisi hyvä tilaisuus päivittää, että mitkä näistä tapahtuneista muutoksista ovat pysyviä ja mitkä itse asiassa ehkä vain lyhytaikaisia ja tulevat korjautumaan aikaisemmille radoilleen. Se vaikuttaa kuitenkin selvältä, mitä on tapahtunut, että raskaan liikenteen osalta kasvu on kohdistunut nimenomaan Vuosaareen. Selvittämisen arvoista toden totta olisi se, että vaikka Vuosaaresta ei koskaan tulisi samalla tavalla matkustajasatamaa kuin kantakaupungin lähellä olevat satamat ovat, raskaan liikenteen kasvusta ja pääsystä suoraan tunnelia pitkin kehälle määränpäihinsä, niin sen mahdollisuudet näyttävät nyt selvästi paremmilta kuin mitä ehkä laajasti osattiin arvioida silloin viisi vuotta sitten. On myös selvää, että silloin kun käsitellään kaavaa, joka on käytännössä vain yhden hankkeen kaava, niin on hyvä myös pohtia, mikä on tuon hankkeen taloudellinen mielekkyys, mikä on tuon hankkeen yksittäiset vaikutukset. Tässä meillä todellakin on hanke, jonka kannattavuutta investointina selvästikään ei ole selvitetty. Ja kaupunginhallitukselle on todettu, että tällaista selvitystä ei myöskään haluta kaupungin päättäjille tuoda. Mielestäni tämä ei ole hyvä asia. Kaupunginhallituksessahan tästä asiasta äänestettiin, ja harmi kyllä äänestys päätyi siihen, että investoinnin taloudellista kannattavuutta ei haluta selvittää. Toivottavasti valtuusto nyt päättää toisin.

On myös harmillista, että vaikka meidän liikennehankkeiden käsittelyohjeemme tässä kaupungissa, joka on kohtuullisen tuore, selvästi linjaa myös sen, että hyöty-kustannuslaskelmat suurista liikennehankkeista, joita olemme tottuneet täällä käsittelemään ja joita aina tehdään suurista investoinneista, niin tästä hankkeesta sellaista laskelmaa ei ole tehty. Me tiedämme kaikki, että hyötykustannuslaskelmat eivät ole täydellisiä, ne eivät aina palvele kaikilta osin kaupunkia. Mutta antavat ne silti jonkun suuntaa antavan kuvan siitä, minkälaisia hyötyjä hankkeella ajatellaan olevan ja mitkä ne hyödyt ovat suhteessa näihin kustannuksiin, joita kaupungille ja helsinkiläisille veronmaksajille tästä koituu.

Joten toivottavasti tämäkin asia voitaisiin korjata tässä salissa tältä osin. Itse tulen myös kannattamaan sitä palautusehdotusta, jonka valtuustoryhmän puheenjohtaja Suvi Pulkkinen on tekemässä.

Sitten vielä aivan lyhyesti.

En pidä hyvänä tässä kaavavaihtoehdossa myöskään sitä, että rikotaan historiallisesti arvokasta Lapinlahden puistoa, jota pikemminkin pitäisi säilyttää ja turvata sellaisena arvokkaana kokonaisuutena kuin se on. Tässä on lisäksi hyvin suuri epävarmuus siitä, että miten itse asiassa suojeltu laji tulee pärjäämään tämän hankkeen kanssa, ja kenelläkään tässä valtuustossa ei ole tästä asiasta tietoa, kun teemme päätöstä kaavasta. Suuri epävarmuus. Näin suurella epävarmuudella hankekaavoja ei pitäisi itse asiassa päättää. Kiitos.

Ärade ordförande.

Tunneln från Västra hamnen till Västerleden behövs. Behovet, förutsättningarna och de olika alternativen har utretts ingående och också mycket noggrant, precis som det ska vara i ett beslut av denna storleksklass. Tunneln behövs av flera olika orsaker. För det första, tunneln är en viktig del av Helsingfors hamns helhetspussel. För att Södra kajen och Olympiaterminalen ska kunna frigöras för människorna och för ett rikt urbant liv. För att Stockholmstrafiken ska kunna koncentreras till Skatudden, vilket är välkommet då den tunga godstrafiken kommer att minska också på Skatudden, och det välkomnar vi skatuddsbor. Och för att Västra hamnen ska klara av den växande trafiken på Tallinn så måste långsiktiga hållbara trafiklösningar skapas.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kyse on Helsingin Sataman tulevaisuuden kannalta kriittisestä investoinnista, joka määrittää sataman kehityspolun vuosikymmeniksi eteenpäin. Päätöksellä on vaikutuksia Helsinkiin, mutta myös koko maahan. Helsingin satama on kansallinen logistinen solmukohta, ja sen toimivuus heijastuu laajasti Suomen talouteen ja myös Suomen kilpailukykyyn.

Kolmas näkökulma: Jätkäsaarelaisilla, sekä nykyisillä että tulevilla asukkailla, on oikeus turvalliseen ja viihtyisään ympäristöön. Kun raskas liikenne siirtyy maan alle, se parantaa olennaisesti kaupunginosan elinvoimaa ja viihtyisyyttä. Meille RKP:ssä luontoarvot ja erityisesti Lapinlahden puiston kohtalo ovat olleet keskeisiä huolenaiheita koko prosessin ajan. On todettava, että on tapahtunut merkittävästi positiivista kehitystä tämän osalta. Ratkaisuja on haettu aidosti ja kunnianhimoisesti, jotta luontoarvot voidaan turvata parhaalla mahdollisella tavalla. Juuri nämä parannukset ovat meidän ryhmällemme edellytys sille, että voimme tukea kaavamuutosta.

Värderade ordförande.

Med dessa argument så stöder vi förändringen av stadsplanen.

Ärade ordförande.

Jag stöder detaljplaneändringen och anser att det behövs en hamntunnel. Bästa fullmäktige.

Ibland ställs vi inför beslut som säger något större än bara ja eller nej till ett projekt. Det säger något om vilken riktning vi väljer för vår stad, vilken sorts vardag vi vill ge till våra invånare och vilket arv vi lämnar efter oss. Frågan om hamntunneln är för mig ett just sådant vägskäl och därför tar jag till orda idag som fullmäktigeledamot, men också som en person som dagligen rör sig på våra gator, som ser hur staden fungerar, men också ser bristerna.

Me tiedämme kaikki, miltä nykyiset ruuhkat tuntuvat. Aamuisin ja iltapäivisin kaupunki kiristyy. Melu, pakokaasu ja stressi eivät ole enää vain liikennettä. Ne vaikuttavat arkeemme. Moni helsinkiläinen on sanonut, että liikkuminen keskustan läpi tuntuu joka vuosi vähän raskaammalta. Satamatunneli voi tähän olla osittainen vastaus.

Jätkäsaari on ollut viime vuosina yksi kaupunkimme nopeimmin kasvavista asuinalueista ja samalla yksi niistä, joka kärsii eniten satamaliikenteen ruuhkista. Asukkaat ovat tottuneet elämään raskaiden ajoneuvojen virran rinnalla, ja monelle se on tuonut turvattomuuden tunnetta ja arjen hankaluuksia. Satamatunneli ei ratkaise kaikkea, mutta se toisi Jätkäsaareen sen hengähdystauon, jota alue on pitkään kaivannut. Vähemmän läpiajoliikennettä, vähemmän raskasta liikennettä, rauhallisempia katuja ja parempia edellytyksiä kehittää alueesta viihtyisä, toimiva ja elävä kaupunginosa.

Yritysten näkökulmasta satamatunneli on ennen kaikkea tehokkuusinvestointi. Sujuvampi logistiikka tarkoittaa vähemmän viivästyksiä, ennakoitavampia toimitusaikoja ja selvästi parempia toimintaedellytyksiä niin pienille yrityksille kuin suurille toimijoille. Kun raskas liikenne siirtyy pois kaduilta, myös keskustan elinkeinot hyötyvät. Asiakkaiden on helpompi liikkua, kaupunkikuva paranee ja yritysten houkuttelevuus kasvaa. Tämä hanke on liikenneratkaisu, mutta myös kilpailukykyä vahvistava investointi, joka tukee koko kaupungin taloudellista elinvoimaa.

Ymmärrän silti hyvin niitä, jotka ovat huolissaan kustannuksista, rakentamisen vaikutuksista ja tulevaisuuden riskeistä. Nämä eivät ole pieniä asioita. Meillä on vastuu olla tarkkoja ja kriittisiä, mutta meillä on myös vastuu nähdä kaupunkimme pidemmälle kuin vain tähän hetkeen. Kaupunki, joka ei uskalla investoida tulevaisuuteen, jää helposti menneisyyteen.

För mig handlar hamntunneln just om modet att blicka framåt. Det handlar om en stadskärna, där det känns tryggare att gå och cykla. Det handlar om bättre förutsättningar för företagen, smidigare godstrafik och mindre tungtrafik mitt i våra bostadsområden. Framför allt handlar den om att vi bygger den här staden för kommande generationer, inte bara för dagens behov. Jag hoppas innerligt att vi idag kan ta ansvar, inte bara för problemen vi ser, utan för möjligheterna vi vill skapa.

Tack, ordförande.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja ja valtuusto.

Satamatunneli on, kuten on todettu, taloudellisesti merkittävä liikennehanke, sillä se on poikkeuksellisen kallis investointi, jolla on laajat vaikutukset Jätkäsaaren ja Länsiväylän liikenteeseen, Salmisaaren kehittämismahdollisuuksiin sekä Lapinlahden luonto- ja kulttuuriperintöarvoihin. Koska ei Satama eikä kaupunki teettänyt riippumatonta yhteiskuntataloudellista kannattavuuslaskelmaa, sen tekevät nyt helsinkiläiset kansalaisyhteiskunnan toimijat itse ja omarahoitteisesti. Toivon, että kaupunki ottaa sen vastaan ja että jäämme odottamaan yhteiskuntataloudellista kannattavuusarviointia. Sen on määrä valmistua tammikuussa, ja silloin voimme sen saatuamme tehdä päätöksen kaikilla tiedoilla. Hankkeen pitää olla läpinäkyvä. Sitä paitsi kannattavuusarviointihan tukee päätöstä. Jos ennusteet ovat niin kovia kuin Satama on antanut ymmärtää, on hyvä saattaa ne iloiset luvut kaikkien saataville ja luettavaksi.

Tunnelihankkeella on myös paljon kärsijöitä, joita ei ole juurikaan asioissa kuultu. Alvila-koti, joka on mielenterveyskuntoutujien koti, tulisi olemaan 30 metrin päässä tunnelista. Eli mielenterveyskuntoutujat, liito-oravat, kirvelilattakoi sekä kulttuurihistoriallinen puisto jäävät jalkoihin, kun rekkaliikennettä ohjataan keskustaan yhä vahvemmin. Myöskään Helsingin hautausmaiden hautarauhaa ei tunnelihanke kunnioita. Mitä se tarkoittaa, kun hautausmaan alla jylisee ja tärisee nelikaistainen rekkojen käyttämä väylä? Ainakin sitä, että hautarauha ei päde maan alla. Tiedän, että nämä pienet kärsijät eivät ole ensisijalla olleet eivätkä toisellakaan, kun tunnelia ajetaan eteenpäin.

Myös Museovirasto on nimennyt Lapinlahden sairaala-alueen sekä Hietaniemen hautausmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi ja merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristökohteiksi. Näitä arvoja tulisi kaavoituksessa ja päätöksissä kunnioittaa toisin kuin nyt.

Huomiona myös se, että D-tunnelivaihtoehto, joka on sivuutettu, antaa meille ainakin edes jonkin aika-arvion. Nykyinen vaihtoehto A, joka on liitetty kirvelilattakoin onnistuneeseen siirtymiseen uuteen paikkaan mukulakirvelin ohella, saattaa kestää vuosia X. Siinä saatetaan ajautua tilanteeseen, että olemme pian samoissa lukemissa D-tunnelin kanssa, joka muuten voitti yksimielisesti kansalaisäänestyksen, kun siitä äänestettiin.

Toivon, että päätös siirretään tammikuulle odottamaan laskelmia, kun ne on saatu.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Tässä keskustelussa on vähän tuntunut siltä, että maalitolpat siirtyy jatkuvasti. Ensin tahot, jotka vastustavat satamatunnelia, vaativat voimakkaasti erilaisia linjauksia. Kun selvitettiin ja katsottiin, että erilaisia linjauksia ei ole mahdollista toteuttaa, vaihtui maalitolppa. Ruvettiin puhumaan luonnosta. Sitten keskusteluun on tuotu asunnot. Nyt ollaan huolissaan taloudellisesta tilanteesta. Jännää, että on tiettyjä muita hankkeita, joiden kohdalla se taloudellinen yhtälö ei sitten yhtä lailla kiinnosta.

Nyt tässä valtuustokeskustelussa pöytään on tuotu Vuosaari ja pohdittu, että miten tämä vaikuttaa Itä-Helsingin elinvoimaan, Itä-Helsingin työllisyyteen. Kyllä vähän tuntuu siltä, että tässä kohtaa Itä-Helsinki on vain keppihevonen tälle keskustelulle. Hyvin tässä keskustelussa tuotiin myös esiin valtuutettu Jalovaaran toimesta se, että aikanaan kun Vuosaarta on rakennettu, sitäkin on vastustettu, mutta nyt sitä haluttaisiin laajentaa. Onpa tässä keskustelussa tuotu esiin myös erinäisten kaupunkipolitiikkojen työkyky ja sitä arvioitu ja pohdittu, että missä kunnossa se mahtaa olla. Ehkä sekin kertoo jotain siitä, että minkälaisia asioita tässä keskustelussa tuodaan esiin.

Pyytäisin sitä, että tässä keskustelussa ei siirreltäisi maalitolppia ja keskityttäisiin ehkä asiaan enemmän kuin joidenkin poliitikkojen työkykyyn. Siltä pohjalta voitaisiin käydä ehkä rehellisempää keskustelua.

Kiitos, puheenjohtaja.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tässä kolme pointtia siitä, miksi kannatan Jätkäsaaren satamatunnelin rakentamisen mahdollistavan kaavan hyväksymistä.

Ensinnäkin hanke lisää koko Helsingin elinvoimaa varmistamalla Helsingin Sataman ja sitä käyttävien yritysten toimintaedellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Tämä ei ole vain Helsingin, vaan koko Suomen viennin ja tuonnin kannalta olennainen asia, koska koko Suomen matkustajaliikenteestä 70 prosenttia ja rahdista noin 16 prosenttia kulkee Helsingin Sataman kautta. Helsingin Sataman taloudellinen vaikutus on suuri. Tuoreen Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan noin 4,2 miljardia euroa ja vaikutus kokonaistyöllisyyteen on yli 39 000 henkilötyövuotta. Satamatoiminnasta kertyy Helsingin seudulle kunnallisverotuottoja noin 220 miljoonaa euroa. Tänä vuonna laaditussa investointien talousmallinnuksessa satamatunnelin arvioitu rahavirta kaupungille 2025 ja 2060 välillä on skenaariotarkastelussa eri liikennemäärillä asettunut 1,3 tai 1,6 miljardin tasolle sisältäen maanvuokrat, osingot ja pääomalainojen korot.

Toisekseen tunnelin rakentaminen mahdollistaa vuonna 2021 päättämämme satamatoimintojen pitkän aikavälin strategisen uudelleenjärjestelyn toteuttamisen. Sen myötä vapautamme Eteläsataman kaupunkilaisten käyttöön sekä muun muassa Arkkitehtuuri- ja designmuseolle, vähennämme Katajanokan laivaliikennettä ja keskitämme Tallinnan matkustajaliikenteen Länsisatamaan.

Kolmanneksi satamatunneli parantaa Jätkäsaaren liikenteen sujuvuutta, turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Pelkästään Katajanokalta siirtyvä Tallinnan laivaliikenne tarkoittaa 2 miljoonaa matkustajaa, 300 000 henkilöautoa ja arviolta 60 000 raskasta ajoneuvoa lisää Länsisatamaan vuositasolla. Tämä autoliikenne kannattaa ohjata maan alle.

Win, win, win. Kannatan asemakaavan hyväksymistä ja vastustan tulevaa palautusta.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Harvoin joutuu valtuutettuna näin sokkona päätöksentekoon. On hämmästyttävää, että vaikka luottamushenkilöt eri toimielimissä on pyytänyt, vaatinut ja edellyttänyt lisää tietoa tunnelin kokonaisvaikutuksista niin kaupungin talouteen kuin maankäytön vaihtoehtoihin, näitä tietoja ei meille vaan suostuta antamaan pyydettyjen selvitysten muodossa. Valtuuston pitää voida arvioida esitetyn tunnelilinjauksen kokonaisvaikutuksia kaupungille. Nyt meidät on viety tilanteeseen, jossa meidän oletetaan tekevän päätös sokkona. Satama perustelee tunnelin tarvetta kasvavilla liikennemäärillä. Tallinnan sataman arviot eivät tue tätä arviota. Päinvastoin näyttää siltä, että rahtiliikenteen kasvu on suuntautunut Vuosaareen, kuten järkevää onkin. Ajatus siitä, että me hyväksyttäisiin tämä kaava tavallaan tulevan varalle, niin kuin täällä on esitetty, sitä mun on vaikea ymmärtää. Jos haluaa tehdä varuiksi jonkun suunnitelman, kannattaa tehdä suunnitelma, jonka toteutuminen on varmasti mahdollista. Tämä esitetyn kaavan toteuttaminen on täysi kysymysmerkki, eikä siten anna edes Satamalle näkymää tulevista investointitarpeista. Kaava-alueella esiintyvälle uhanalaiselle lattakirvelikoille on tehty hyvityssuunnitelma, ja rakennusluvan myöntäminen on ehdollinen tämän hyvityssuunnitelman onnistumiselle. Mikäli tullaan tilanteeseen, että hyvityssuunnitelman mukaiset siirrot eivät ELYn arvion mukaan ole onnistuneet, ei tämän kaavan mukaiselle suunnitelmalle voida antaa rakennuslupaa. Mä en näe tätä suunnitelmana, joka on kestävä pohja tulevan varalle.

Jos halutaan tulevaisuuden kannalta kestävä ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu, on se tehtävä perustuen kattavaan kustannus- ja hyötylaskelmaan ja arvioon siitä, mitä eri vaihtoehdot tarkoittavat alueen maankäytölle niin kaupunkisuunnitteluun kuin kaupungin talouden kannalta. Mehän ei edes tiedetä, mitä mahdollisen tunneli-investoinnin vaikutukset kaupungin talouteen olisi, jos ja kun investointi tarkoittaisi Sataman kaupungille tekemien tuloutusten osalta muutosta.

Mä toivon, että valtuusto pitää kiinni asemastaan ja oikeudestaan saada kaikki tarvitsemansa tieto päätöksenteon tueksi ja kannattaa tulevaa palautusesitystä, jotta valtuutetut saavat vastuullisen ja läpinäkyvän päätöksenteon vaatimat tiedot. Näillä tiedoilla tämän kaavan hyväksyminen ei ole mahdollista.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kuten me kaikki tiedetään ja kuten täällä puheenvuoroissa on korostunut, tämä satamatunneli ei ole helppo, pieni tai täysin riskitön hanke. Se myös jakaa mielipiteitä täysin aiheellisesti ja hyvin perustein.

Jätkäsaari on tällä hetkellä yksi Suomen ruuhkautuneimmista kaupunkialueista. Vuoteen 2040 mennessä raskaan liikenteen arvioidaan lisääntyvän lähes 50 prosenttia ja henkilöautoliikenteen yli 100 prosenttia. Helsingin Satama on Suomen merkittävin matkustaja- ja rahtisatama, ja sen toimivuus vaikuttaa suoraan Helsingin ja koko Suomen talouteen. Satamatunnelihanke on välttämätön, jos me halutaan ratkaista Helsingin liikenteen, satamatoimintojen ja kaupunkiympäristön keskeiset solmukohdat pitkäjänteisesti.

Mä olen aidosti itse joutunut pohtimaan omaa kantaa tähän hankkeeseen, eikä päätös ole ollut mitenkään helppo tai yksinkertainen. Tämän hankkeen eteen on kuitenkin tehty huolellista ja pitkäjänteistä työtä erilaisten vaihtoehtojen ja skenaarioiden selvittämiseksi ja arvioimiseksi. Esimerkiksi tämä Vuosaari ja erilaiset tunnelivaihtoehdot on selvitetty huolellisesti. Täällä puheenvuoroissa on pidetty esillä vielä tätä Vuosaaren vaihtoehtoa, ja on hyvä, että Vuosaaren satamaa tullaan laajentamaan rahtiliikenteen tarpeisiin. Rahti- ja matkustajaliikenteen kulkeminen samassa matkustaja-autolautassa on liiketoiminnallisesti kuitenkin järkevää, ja koska matkustajat haluavat saapua Helsingin keskustaan, niin ei tämä Vuosaari-vaihtoehto kuitenkaan toimi Tallinnan linjaliikenteen matkustajasatamaksi.

Lisäksi esillä on pidetty tätä D-tunnelivaihtoehtoa. Meidän on hyvä tiedostaa, että tämä D-tunnelivaihtoehto edellyttäisi öljysäiliöiden kunnon tutkimista, mikä veisi itsessään pelkästään 6–10 vuotta. Lisäksi uuden öljysäiliöratkaisun toteuttaminen edellyttäisi jopa 60 miljoonan euron lisäinvestointia. Monia kaupunkilaisia huolettaa ymmärrettävästi erityisesti Lapinlahden puiston luontoarvot ja alueen tulevaisuus. Se on ollut yksi keskeinen kohta, kun mä olen miettinyt omaa päätöksentekoa ja valintaa. On tärkeää, että näihin huoliin on reagoitu vakavasti hankkeen suunnittelussa. Satama on yhteistyössä ELYkeskuksen kanssa suunnitellut kirvelilattakoin elinolosuhteiden turvaamista kompensaatiotoimin, ja mikäli lajin siirto ei onnistu, ei hanketta voida viedä eteenpäin. Liikenteen aiheuttamaan meluun on kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Selvitysten mukaan melun vaikutukset kohdistuvat pääosin liikennealueille, eikä melun arvioida lisääntyvän Lapinlahden entisen sairaalan päärakennuksen tai Alvilan talon suuntaan. Myös rakentamisen aikainen melu huomioidaan työmaasuunnittelussa.

Välillä kuulee esitettävän, että meillä olisi jotenkin tahtotila edistää tätä hanketta ilman hyöty- ja kannattavuuslaskelmia, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa. Kannattavuutta arvioidaan vaiheittain tämän hankkeen edetessä, ja me vahvasti myös edellytetään, että Satama teetättää nämä hyöty- ja kannattavuuslaskelmat ennen varsinaista investointipäätöstä.

Kuten täällä on useampaan kertaan todettu, nyt käsiteltävänä on asemakaavapäätös, eikä vielä itse investointipäätös. Nyt tämä käsiteltävänä oleva asemakaavapäätös vaan mahdollistaa tämän satamatunnelin jatkosuunnittelun.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto.

Lähtökohtaisesti mä pidän tunneleista. Pidän sellaisista tunneleista, jotka vapauttaa kaupunkitilaa puistoille, ravintoloille, asunnoille ja kaupunkielämälle. Mä tykkään tunneleista, jotka parantavat julkisen liikenteen sujuvuutta ja vähentävät katupölyä hengitysilmassa. Pidän myös Tallinnan tunnelista. On tärkeää, että merikuljetukset tänne Euroopan syrjäiseen kolkkaan onnistuvat sutjakasti, ja että Helsingin ja Tallinnan elinkeinopoliittinen yhteys vahvistuisi. Ennen kaikkea uskon tietoon perustuvaan päätöksentekoon, vastuulliseen taloudenpitoon ja kaupungin omien sääntöjen ja periaatteiden noudattamiseen. Harmillisesti tämä tunneli ei täytä yhtäkään näistä vaatimuksista. Ensinnäkin satamatunnelille esitetty linjaus heikentää merkittävästi Salmisaaren kehittämispotentiaalia, mikä merkitsee kaupungille arviolta 100 miljoonan euron menetyksiä rakennusoikeutena. Tunnelin suuaukolle suunniteltu sijainti tulee estämään tuhansien asuntojen ja työpaikkojen rakentamisen alueelle. Lisäksi satamatunnelin esitetty linjaus leikkaa palan Lapinlahden arvokkaasta kulttuuriympäristöstä ja tuhoaa kahden uhonalaisen lajin, liito-oravan ja kirvelilattakoin, elinympäristöjä. Kirvelilattakoin siirtyminen on myös ehto rakentamisen käynnistämiselle, minkä onnistumiseen liittyy valtava määrä epävarmuuksia. Mitään pikalääkettä tai piristysruisketta talouteen tämä kokoomuksen miljoonatunneli ei siis tuo.

Toisekseen satamatunneli ei kestä taloudellista tarkastelua. 320 miljoonaa, joka lienee ennemmin karkea lähtöhinta kuin lopullinen kustannus tunnelista, on ihan valtava määrä rahaa. Nyt tätä edistetään ilman minkäänlaista liikennehankkeen hyöty- ja kustannuslaskelmaa tai Sataman omaa investoinnin kannattavuuslaskelmaa. Näitä me esitimme kaupunginhallituksessa, emmekä saaneet niille kannatusta. Tämä on vastoin kaikkia Helsingin periaatteita, liikennehankkeiden käsittelyohjetta ja konserniohjeen säännöksiä. Ihmettelen, miksei vastuullisesta taloudenpidosta niin ponnekkaasti puhuva kokoomus halua tuoda näitä lukuja päivänvaloon ja miksi ainakin kaupunginhallituksessa myös enemmistö demareista päätti tyytyä tällaisen uskollisen apupuolueen rooliin.

Tunnelin rahoitusmalli nojaa oletukseen keskusta-alueen satamien liikennemäärän kasvusta. Viime vuosien kehitys kuitenkin osoittaa rahtiliikenteen kasvun painottuneen Vuosaareen. Myöskään Jätkäsaaren liikenneruuhkia tämä ei ratkaise. Arviolta noin minuutin lyhenee matka Länsisatamaan Jätkäsaaresta.

Jos kuitenkaan jostain syystä raskaan liikenteen kasvua ei onnistuttaisi muun muassa kannustavilla satamamaksuilla ohjaamaan Vuosaareen, olisi tunnelille esitetty D-linjaus huomattavasti parempi vaihtoehto yhteiskuntatalouden kokonaisuuden kannalta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Helsingin kehittäminen vaatii rohkeutta investoida, mutta myös kykyä erottaa strategiset hankkeet kalliista harhapoluista. Nyt tunnelia viedään eteenpäin tavalla, joka herättää vakavia kysymyksiä kaupungin talouden ohjauksesta. Esitän hankkeen palauttamista valmisteluun siten, että kaupunki laatii hankkeesta hyöty- ja kannattavuuslaskelman, ja Satamalta edellytetään investoinnin kannattavuusarvion esittämistä ennen kaavan hyväksymistä. Mikäli tunneli nähdään tämän arvion perusteella edelleen kannattavaksi investoinniksi, asemakaava satamatunnelille laaditaan ensisijaisesti tarkastellun tunnelivaihtoehdon D pohjalta. Tavoitteena tulee olla hankkeen toteuttaminen Helsingille kokonaistaloudellisesti mahdollisimman kannattavana.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Viime valtuuston kokouksessa hyväksyimme talousarvion vuodelle 2026. Kävinkin sieltä vielä läpi kokonaiskustannuksia eri toimialoilta. Tässä muutama esimerkki: Arvio erityisluokkaopetuksen palvelun kokonaiskustannuksista vuodelle 2026 on noin 79 miljoonaa euroa. Arvio ammatillisen koulutuksen kokonaiskustannuksista on noin 138 miljoonaa euroa. Koko kulttuuri- ja vapaaajan toimialan menot vuodelle 2026 ovat 296,6 miljoonaa euroa. Tänä syksynä mekin olemme puhuneet esimerkiksi oppikirjoista, joihin lisäsimme Helsingissä 1,5 miljoonaa. Tai ammatilliseen koulutukseen valtakunnan tasolla kohdistuneista leikkauksista, joihin saatiin lisättyä 3 miljoonaa euroa. Kalliiksi kritisoidut pyöräbaanatkin ovat kustannuksiltaan muutamia miljoonia euroja. Näistä siis hieman mittaluokkaa sille, minkä kokoluokan päätöksestä nyt tässä puhutaan. Satamatunnelin investointikustannukset maksaisivat helsinkiläisille noin 300 miljoonaa euroa. Tuntuu suorastaan käsittämättömältä, että valtuusto olisi valmis päättämään näin mittavasta panostuksesta ilman varmuutta sen kannattavuudesta tai siitä saatavasta hyödystä. Meillä on valtavasti tarpeita täytettävänä ja taloudellista vastuuta kannettavana tässä kaupungissa. Vähintä, mitä me voimme tässä kohtaa tehdä, on ottaa aikalisä ja palauttaa asia valmisteluun, jotta ehdimme saada nykyistä laajemmat selvitykset tämän päätöksenteon tueksi.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Pidän erittäin absurdina jo sitä ajatusta, että tässä valtuustossa hyväksyttäisiin satojen miljoonien eurojen hankkeen mahdollistava kaava ilman perusteellista kannattavuuslaskelmaa. Valtuutettu Meri korosti, että tämä kaava vain mahdollistaa hankkeen ja päätöksen hankkeesta tekee Sataman hallitus, mutta sitä suuremmalla syyllä nyt, kun tämä päätös siirtyy pois meidän valtuutettujen pöydältä, on meidän tehtävämme tehdä nyt vastuullinen päätös, jonka pohjana toimii perusteellinen arvio satamatunnelin rakentamisen vaikutuksista. Kuten kaupunginhallituksen jäsen Pulkkinen itse kertoi, hän vaati selvitystä satamatunnelin liiketaloudellisista kannattavuudesta jo hallituksen kokouksessa, mutta mikä hämmästyttävää, kokoomus ja demarit eivät sitä kannattaneet. Miten näin voi olla? No, heidän näkemyksensä ilmeisesti on se, ettei kannattavuuslaskelma ole riittävä peruste viivästyttää hankkeen etenemistä. Tämä on täysin nurinkurista. Kiirehtiminen ei voi olla perustelu sille, että hyväksymme päätöksen sokkona. Eikä argumenttia, että tämä olisi taloudellisesti kannattava investointi, voi rehellisesti käyttää. Meillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi tietoa, joka tätä tukisi. Mutta se, mikä tässä kohtaa on varmaa, on, että satamatunneli tulisi maksamaan Helsingille noin 320 miljoonaa euroa. Tämä on lähes kolmannes miljardi eli aivan käsittämättömän suuri määrä rahaa.

Muun muassa Kruunusiltojen yhteydessä asianmukaiset kannattavuuslaskelmat tehtiin. Lisäksi infrakorvausjärjestelmän takia HSL:n käyttäjät maksavat Kruunusiltojen rakentamisesta. Satamatunnelin käyttäjät eivät maksa satamatunnelin rakentamisesta senttiäkään. Lisäksi Kruunusillat nostavat maan arvoa, sillä se mahdollistaa lisää asuntorakentamista. Satamatunneli puolestaan estää asuntorakentamisen ja tätä kautta saatavat tuotot.

En voi hyväksyä näin taloudellisesti kuin myös alueen luonnon kannalta vastuutonta päätöstä.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Satamatunneli olisi Suomen historian kallein tiehanke. Sitä ajetaan nyt täydessä epävarmuudessa, ilman perusteellisia selvityksiä. Tunneli uhkaa paitsi arvokkaita lajeja, myös Lapinlahden puiston alueen rauhaa. Tämän puiston alue on tärkeä paitsi lukuisille mielenterveystoimijoille, myös meille kaikille kaupunkilaisille. Tunnelin myötä myös Salmisaaren alue jää moottoritieksi ja melualueeksi, jolloin sitä ei voida kehittää, ja tuhannet asunnot ja työpaikat jäävät rakentumatta. Tällä on paljon huonoja vaikutuksia meidän tulevaisuuden taloudelle sen lisäksi, että tämä hanke maksaa yli 300 miljoonaa. Ja sekin on vielä konservatiivinen arvio.

On hyvä kysymys: Miksei tätä esittämäämme perusteellista kannattavuusarviota olla suostuttu tekemään? Ja miksei sitä haluta tuoda julkisuuteen? Sitä kysymystä jätän meidät pohtimaan.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Pidän tätä tunnelia toteutuessaan todella vastuuttomana ratkaisuna. Se perustuu tutkijoidenkin mukaan virheellisiin kasvuskenaarioihin. Tutkijoiden mukaan rahti- ja matkustajaliikenne vähenevät tulevaisuudessa. Siihen vaikuttaa muun muassa polttoaineen kallistuminen ja laivaliikenteen kiristyneet ympäristövaatimukset. Matkustajaliikenne taas vähenee, koska väestö vanhenee, Viron hintataso nousee ja matkustuskulttuuri muuttuu.

Tunnelin taloudellista yhtälöä ei olla ratkaistu, niin kuin täälläkin on moneen kertaan todettu, tai oikeastaan edes arvioitu etukäteen, mikä on aivan pöyristyttävää. On erikoista, ettei kaupungin omistaman Helsingin Sataman investoinnilla olisi muka vaikutusta kaupunkiin. Tuloutus vähenee, ja se on suora vaikutus kaupungille. Hanke on niin mittava, ettei ole perusteltua jättää taloudellista puolta näin heikkojen perusteiden varaan. On todennäköistä, että tunnelin hinta kaatuukin lopulta kaupungin ja siis kaupunkilaisten maksettavaksi.

Ongelmallisia ovat myös tunnelin vaikutukset niin Salmisaareen kuin Lapinlahden alueeseen. Kuten mainittu, Salmisaaressa tunnelin ramppi veisi asuntorakentamiselta arvokasta maata. Eikä arvioihin tunnelin kustannuksista olla laskettu tätä. Salmisaaren alueella olisi kaupungissamme harvinainen ja tuiki tarpeellinen mahdollisuus rakentaa asuntoja ilman, että tarvitsisi tuhota lähiluontoa. Lapinlahden sairaala-alue sen sijaan on yksi kantakaupunkimme keitaista. Kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta merkityksellisempää aluetta saa hakea. Eikä tällaista aluetta saisi typistää lainkaan.

Satamatunnelin rakentaminen voidaan toteuttaa vain poikkeusluvalla. Se aiheuttaa suurta haittaa Lapinlahden monimuotoiselle luonnolle. Kuten me tiedetään, alueella esiintyy kirvelilattakoi, jota suojelee luonnonsuojelulaki. Kyseessä on perhoslaji, jota esiintyy ainoastaan kahdessa paikassa Suomessa. Mun käsittääkseni kompensaatiota ei ole tähän mennessä menestyksekkäästi tehty. Lapinlahden alueella viihtyy niin ikään uhanalainen liito-orava, ja tämä orava pesii nimenomaan tunnelisuunnitelman kriittisellä alueella.

Mä ajattelen, että Helsinki ei voi tänä aikana asettaa autoilun edistämistä luonnonsuojelun ja muun kaupunkikehityksen edelle. Tämä kaava ja toteutuessaan päästöintensiivinen tunneli ei ole luontokadon tai ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta kestävää. Lisäksi luonnonsuojelulaista voidaan poiketa luvalla vain, jos muita tyydyttäviä vaihtoehtoja ei ole, ja näinhän ei tässä tilanteessa ole. Vaihtoehtoja on.

Me emme voi kerta toisensa jälkeen perustaa kaupunkisuunnitteluamme siihen, että haemme poikkeuslupia luonnon tuhoamiseen, ja samalla ohitetaan kulttuurihistorialliset arvot ja taloudelliset arviot. Näiden kaikkien syiden vuoksi kannatan valtuutettu Pulkkisen palautusehdotusta.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

En kannata palauttamista.

Me ollaan tänään tosi tärkeän, vaikean ja kauaskantoisen päätöksen äärellä. Edesmenneellä puolisollani oli tapana sanoa, että maailmaan mahtuu paljon puhetta. Niin myös tähän saliin taas tänään. Mä toivon kuitenkin, että me pidetään tämä keskustelu sivistyneenä toisiamme arvostaen, sillä kuten sanoin, ratkaisu on monelle, myös minulle, äärimmäisen vaikea. Jokaisella meillä on syymme äänestää tänään niin kuin parhaaksi näemme ja koemme. Mä uskon, että jokainen on punninnut huolellisesti eri vaihtoehdot ja näkökulmat ymmärtäen myös sen, että kaikilla tahoilla on omat intressinsä esittää erilaisia selvityksiä ja tutkimustuloksia.

Mä olen itse saanut seitsemän eri perusteellista selvitystä asiasta ja lukenut myös huolellisesti kaikki saamani sähköpostit, ja kuten sanoin, ristiriitaisten viestien viidakossa ratkaisu ei ole helppo, mutta johonkinhan se pitää perustaa. Omassa ratkaisussani painaa lopulta kokemus. 15 vuotta kuljetusalalla satamien ja raskaan liikenteen parissa työskennelleenä ymmärrän sujuvan logistiikan merkityksen Helsingin, mutta ennen kaikkea myös koko Suomen kilpailukyvylle, elinvoimalle ja kansantaloudelle. Ja juuri näitä tämä maa tarvitsee. Vähintään yhtä tärkeässä roolissa päätöksessäni painaa se inhimillinen kärsimys, jota jatkuvat raskaan liikenteen ruuhkat pakokaasuineen aiheuttaa Jätkäsaaren asukkaille, mutta myös stressiä kuljetusalan ammattilaisille.

Kuten jokainen meistä tietää, että ellei mukulakirvelin ja siten lattakirvelikoin siirto onnistu, tunnelia ei rakenneta. Olen myös kesällä käynyt tutustumassa Lapinlahdessa rakentamisen vaikutuksesta luontoon, ja mielestäni kielteiset vaikutukset on saatu hyvin minimoitua. Huomattavasti enemmän haittaa puustolle ja luonnolle aiheuttaa suunniteltu viisi metriä leveä Länsibaana, jonka mielestäni tulisi kulkea toisaalla.

Nämä ja monet muut seikat, muun muassa sataman toimintojen keskittäminen, puoltavat sitä, että olen siis pitkän ja huolellisen harkinnan jälkeen päätynyt antamaan tukeni asemakaavalle.

Kiitos, puheenjohtaja.

Luin hiljattain tanskalaisen tutkijan kirjan, Bent Flyvbjergin kirjan How Big Things Get Done. Suosittelen kaikille. Käsittelee isojen infrastruktuuriprojektien taloutta. Ne itse asiassa globaalisti tyypillisesti ylittää budjettinsa. Sen luettuani olisin aika varma, että tämä tunneli tulee toteutuessaan maksamaan ainakin 500 miljoonaa eli puolisen miljardia. Tunnelihankkeet ylittää budjettinsa keskimäärin 37 prosentilla, ja tämä on aika vaativa keskelle kaupunkia tehtävä asia. Ehkä olennaisinta tässä Flyvbjergin pointissa on kuitenkin se, että hyvällä suunnittelulla kustannuksia voidaan säästään ja sillä, että päätökset tehdään parhaan mahdollisen tiedon varassa. Itse en kyllä koe, että olisin tässä vaiheessa valtuutettuna vielä sellaisessa asemassa.

Huonoja suunnitelmiakin kalliimmaksi tulee se, että tehdään vääriä asioita. Pitäisi miettiä, että mitä me ollaan tavoittelemassa. Logistiikan sujuvuutta, okei. Sataman vetovoimaa. Ihan hyviä asioita. Mä en ole edes niiden valossa varma, että tämän mittakaavan hanke, tämän hintainen hanke olisi perusteltu, mutta kun huomioidaan vielä ne vaihtoehtoiskustannukset, jotka täällä on mainittu. Se, että tämän saman rahan voi käyttää johonkin muuhunkin. Sen, että tässä rajataan sitä Salmisaaren tosi arvokasta maankäyttöä tulevaisuudessa hyvin pitkäkestoisesti. Niin mun on hyvin vaikea uskoa, että tämä olisi fiksu ja yhteiskunnallisesti kannattava hanke. Ja ennen kaikkea jos tämä päätös koetaan vaikeaksi, pidän erikoisena, että se on pakko tehdä nyt eikä hakea tällaista hyvää selvitystä tähän koko kaupungin näkökulmasta taustalle ensin. Lopuksi haluaisin kysyä pormestari Sazonovilta, joka tänään toi esille tämän Tallinnan tunnelihankkeen. Tosiasia on se, että jos Tallinnan tunneli toteutuu, niin tämä tunneli lakkaa käytännössä olemasta merkityksellinen. Kyllä me tässäkin puhutaan, että tämä on hanke on siis vuosikymmenten juttu, eli tämä ei ole mikään väliaikainen poraus, mitä tässä tehdään. Miten sovitat nämä visiot yhteen?

Kannatan palautusta.

Arvoisa puheenjohtaja.

En kannata palautusta, sillä olemme nyt päättämässä asemakaavasta, joka mahdollistaa. Investointipäätös tehdään myöhemmin, ja palaan siihen hetken päästä.

Jokaisella on oma perspektiivi tähän satamatunneliin. Periaatepäätös on tehty aiemmin, ja itselleni silloin henkilökohtaisesti oli tärkeää koko kaupungin kehittäminen, Eteläsataman kehittäminen, mutta erityisesti myös Jätkäsaaren asukkaiden viihtyvyys. Samalla on hyvä todeta, että toimintaympäristö on muuttunut siitä, kun olemme tämän periaatepäätöksen tehneet. Korona on vaikuttanut. Arviot matkustajaliikenteestä ovat muuttuneet ja todennäköisesti tulevat muuttumaan. Asia, jota silloin itse en pystynyt arvioimaan, on erityisesti raskaan liikenteen kasvu, joka kohdistuu nyt erityisesti Vuosaareen. Nämä ovat asioita, joita meidän päätöksentekijöiden tulee seurata nyt erittäin tarkasti. Itse en pidä missään nimessä epä-älyllisenä tai epärehellisenä, että tässä kohtaa voimme päättää asemakaavasta, mutta voimme vaatia ennen kaikkea omistajana ja tietenkin Satamalta, ja oletan, että Satama tekee nämä myöskin itse, koska hyvään liiketoimintaan kuuluu se, että meille tuodaan tarkat hyötyja kustannuslaskelmat. Itse lähden siitä. Olen samaa mieltä tässä useamman valtuutetun kanssa, että ehkä nämä tiedot ovat olleet tässä vaiheessa puutteellisia, ja odotan, että erityisesti investointipäätöksen yhteydessä saamme tarkat hyötykustannukset, sillä omistajana meillä on velvollisuus vaatia tämä.

Haluan nähdä optimistisen kuvan kaupungin kehittämisen kannalta, ja samanaikaisesti ajattelen, että meillä täytyy olla faktat kunnossa ja ennen kaikkea realismia, kuten teemme näin isoja investointipäätöksiä.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

En kannata palautusta.

Satamatunneli on keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta. Puolet maamme merikuljetusten arvosta kulkee Helsingin satamien kautta. Länsisatama on kriittisin portti tuonnille ja viennille, kuten elintarvikkeille, lääkkeille, teollisuuden raaka-aineille. Nykyinen rekkaliikenne ruuhkauttaa Jätkäsaaren ja keskustan kadut. Tämä luo häiriöherkkyyttä. Tunneli ohjaa raskaan liikenteen suoraan maan alle moottoritielle, vähentää ruuhkia ja varmistaa sujuvat kuljetukset myös kriiseissä ja geopoliittisissa jännitteissä.

Kun hyväksymme satamatunnelin asemakaavan ja tunneli toteutuu, kyse ei ole vain Helsingin hankkeesta, vaan kyseessä on investointi koko Suomen huoltovarmuuteen.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Täällä salissa usein kuullaan puheenvuoroja ja puheita kestävästä kehityksestä ja Helsingistä sellaisen kaupunkikehityksen edelläkävijänä. Mutta nyt, hyvät kollegat, käsillämme on siinä mielessä harvinainen tilanne, että olemme päättämässä kaavasta, joka itse asiassa vie meitä kohti kestämättömyyttä niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin jopa taloudellisesti. Olemme päättämässä hankkeesta, ja kuten tässä keskustelussa on hyvin käynyt ilmi, emme tiedä sen kannattavuudesta, taloudellisesta sellaisesta.

Olemme päättämässä tunnelista, joka kaventaa kaupunkilaisten tärkeää ja arvokasta luontoaluetta Lapinlahdella, ja se uhkaa hävittää erittäin uhanalaisen kirvelilattakoin kasvualueen. Samalla rakentaisimme infrastruktuuria, jonka kannattavuus perustuu fossiilisen liikenteen kasvattamiseen ja ylläpitämiseen aikana, jolloin meidän pitäisi itse asiassa päästä siitä eroon.

Kysyn teiltä arvon kollegat: Kenen etuja me Helsingin kaupunginvaltuustona ja demokraattisesti valittuina edustajina oikein valvomme? Ajassa, jossa ekologinen kriisi kiihtyy, hiilidioksidipäästöjä pitäisi laskea ja kulutusta vähentää, jotta kaupunkilaisilla ja muunlajisilla olisi mahdollisuus hyvään elämään myös tulevaisuudessa. Aikana, jolloin julkista rahoitusta peruspalveluihin leikataan minkä keretään, meillä silti löytyy jostain 300 miljoonaa euroa tai enemmän hankkeelle, jonka taloudellisesta kannattavuudesta meillä ei ole edes tietoa vielä. Kysyn teiltä arvon kollegat: Miksi me mahdollistamme näin heikosti perusteltujen hankkeiden etenemisen, kun meillä olisi mahdollisuus toteuttaa järkevämpää, tolkullisempaa ja taloudellisesti tehokkaampia vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi keskustelussa esitetty Vuosaaren satama olisi?

Siksi kannatan palautusta.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Satamatunnelin rakentaminen on järkevää liikennepolitiikkaa ja investointi tulevaisuuteen. Se sujuvoittaa jatkuvasti kasvavan Helsingin liikennettä, koska se ohjaa Länsisataman raskaan liikenteen ja lännen suunnan henkilöautoliikenteen maan alle. Tunnelin rakentaminen tukee vientiä, Suomen kansainvälistä kauppaa ja lisää pyöräilijöiden ja kävelijöiden turvallisuutta ja vähentää ilmansaasteita, pölyisyyttä ja melua autojen siirtyessä maan alle. Raskaan liikenteen ja autojen siirtyminen maan alle edistää alueen viihtyisyyttä, tilavuutta ja luo mahdollisuuksia yrityksille menestyä. Arvoisa puheenjohtaja.

Pessimismi luo lisää pessimismiä ja epäonnistumista, kun taas usko talouden elpymiseen lisää mahdollisuuksia ja myönteisiä lopputuloksia. Se, mihin uskomme, siitä tulee totta. Tämä koskettaa myös talouden lainalaisuuksia. Jatkuvien uhkakuvien luominen ja ankeus ei auta ketään eikä tuo työtä. Hyvän ajatteleminen, hyvän tekeminen sekä hyvään pyrkiminen luovat automaattisesti hyvää. Tunnelin rakentaminen antaa tulevaisuuden uskoa, myönteisen viestin yritysmaailmalle ja potkua koko Suomen taloudelle.

Hanke on taloudellisesti järkevä, ympäristöllisesti hallittu ja liikenteellisesti välttämätön. Satamatunneli ei ole yksittäinen investointiluontoinen projekti, vaan se on pitkän aikavälin investointi, joka katsoo tulevaisuuteen ja luo hyvinvointia koko pääkaupunkiseudulle. Tässä työttömyys- ja taloustilanteessa tarvitsemme positiivista ajattelua sekä rohkeutta toimia, jotta pääkaupunkiseudulla olisi edellytyksiä tarjota lisää työtä ja olla elinvoimainen ja kilpailukykyinen myös jatkossa.

Tähän loppuun haluan vielä kommentoida aikaisempaa täysin ennenkuulumatonta puheenvuoroa, jossa hankkeen vastustamiseksi nostettiin esille hautarauhan rikkomista, koska tunnelista kuuluu ääntä. On hyvä muistaa, että hautausmaalla makaavat ovat kuolleita. He eivät kuule. Siten heidän rauhaa on mahdotonta rikkoa. Vakavasti puhuen vielä, hautarauhan rikkomista ei ole tunnelin liikenteen mahdolliset tai oikeastaan mahdottomat äänet, vaan esimerkiksi se, että joku käy turmelemassa hautaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan satamatunnelin rakentamista.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kyseessä on tosiaan mahdollistava asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä keskustelu on erittäin tärkeä, ja asiassa on ymmärrettävästi erilaisia näkemyksiä. Asiaa on kuitenkin valmisteltu pitkään yhdessä tehdyn periaatepäätöksen pohjalta, jossa sataman toiminnot siis keskitetään. Tässä valmistelussa on tehty useita parannuksia saatujen palautteiden perusteella. Tämä nykyinen kaava on tosiaan parempi kuin meille aiemmin esitellyt. Tässä Lapinlahden alueen vaikutukset jäävät aiempaa suunnitelmaa pienemmiksi, kun tunnelinsuojaukon avokaivantoaluetta on pienennetty ja kaivannon päälle on laitettu kansi. Myös puita kaadetaan vähemmän. Alueen liito-oravan ydinalueet jäävät kaavan ulkopuolelle, ja rakennustyöt tehdään pesimäkauden ulkopuolella. Kirvelilattakoin osalta häviää elinympäristöä. Sitä kuitenkin kompensoidaan moninkertaisesti istuttamalla mukulakirveliä alueelle. Vasta tosiaan siinä vaiheessa, kun ELY-keskus toteaa, että tämä hyvitys on riittävä, nämä työt voidaan aloittaa.

Selvityksessä todetaan myös D-vaihtoehdosta, että se on haastava edes selvittää muun muassa louhintakieltojen ja kemikaaliturvallisuuden takia. Loppupäätelmässä sanotaan, että edellä kuvatun kokonaisratkaisun toteutettavuuden todennäköisyyttä ei tällä hetkellä ole mahdollista tarkemmin edes arvioida. Ratkaisun kustannus- ja aikatauluriskit ovat huomattavat. Tärkeä asia on myös se, että tunneliratkaisu parantaa, kuten useissa puheenvuoroissa on todettu, Jätkäsaaren liikenneturvallisuutta, kun sataman länteen suuntaava ja sieltä tuleva raskas liikenne ja osa henkilöliikenteestä menee tunneliin. Näin ollen siis turvaamme myös Jätkäsaaren asukkaiden arjen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta.

Kiitoksia.

Kiitos, puheenjohtaja.

Asun itse Jätkäsaaressa Tyynenmerenkadun vieressä, jossa rekkaliikenne tapahtuu. Jatkuva rekkaralli tekee Jätkäsaaren itäpuolesta epämiellyttävän asua ja kävelijöille jopa toisinaan vaarallisen. Rekkaliikenne on raskasta kalustoa, jossa jarrutusmatkat ovat pitkiä. Välillä näkee tiukkoja jarrutuksia jalankulkijan pyrkiessä suojatielle. Alueella on myös urheilutoimintaa, ja tietä pitkin liikkuu itsekseen alakouluikäisiä lapsia. Ulkoilu jatkuvan rekkaliikenteen takia on epämiellyttävää myös melun vuoksi. Melu ja tärinä on paikoitellen kovaa, ja melu kuuluukin tien vieressä olevien asuntojen sisälle. Kesällä melu saavuttaa laajemman kuulijakunnan, kun ihmiset pitävät ikkunoita ja parvekkeiden ovia auki pitemmälläkin.

Rekkaliikenne siirrettynä tunneliin tekisi Tyynenmerenkadun läheisyydestä viihtyisämmän ja turvallisemman asukkaille. Lisäksi autoilijan näkökulmasta rekkaliikenne vetää nykyisin koko liikenteen tukkoon lähes puoleksi tunniksi oikeastaan kaikkialla Jätkäsaaren pääväylillä. Tunneli vähentäisi näitä ruuhkia ja sujuvoittaisi liikennettä. Pidän tunnelia tulevaisuudessa välttämättömänä, sillä liikenne kasvaa tulevaisuudessa niin satamaliikenteen kuin asukasliikenteen johdosta.

Kannatan satamatunnelin rakentamista.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Pulkkisen palautusesitystä.

Esitys satamatunnelin kaivamisesta kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Lapinlahden puistoon on kaikin tavoin kyseenalainen.

Ensinnäkin se halventaa demokratiaa. Emme ole saaneet minkäänlaisia laskelmia satamatunneli-investoinnin hyödyistä. Ne ovat hämärän peitossa, sillä mitään laskelmia ei ole tehty eikä vaikutusarviointia arvioitu. Valtuuston oletetaan ajavan pimeään tunneliin sammutetuin lyhdyin. Vaikutusarviointeja on kieltäydytty tekemästä, vaikka niitä on pyydetty ja vaadittu. Tällaista piittaamattomuutta helsinkiläisten veronmaksajien rahojen käytöstä on hyvin vaikea ymmärtää ja mahdotonta hyväksyä.

Toiseksi kulttuuriarvot puhuvat satamatunnelin rakentamista vastaan. Lapinlahden puisto on kulttuurihistoriallisesti hyvin arvokas ja kaupunkilaisille rakas. Kolmanneksi satamatunneli tuhoaa arvokasta luotoa. Valtaosa erittäin uhanalaisen perhosen ravintokasvin keskeisimmästä kasvualueesta hävitetään tunnelin avolouhoksen tieltä. Satamatunneli myös heikentää muun muassa liito-oravien elinympäristöä. Neljänneksi satamatunnelia vastaan puhuu se, että tunneli estää Salmisaaren kehittämisen viihtyisäksi asuinympäristöksi. En voi mitenkään kannattaa 300 miljoonan euron tuhlaamista luonnon, kulttuurin ja asuinviihtyvyyden kannalta näin katastrofaaliseen hankkeeseen vailla minkäänlaisia vaikutus- ja hyötyarviointeja.

Puheenjohtaja.

En kannata palautusta.

Perustan päätökseni erittäin uhanalaiseen ja usein unohdettuun lajiin, nimittäin lapsiin. Helsingin lapset ja aikuiset ansaitsevat sellaiset kadut, joissa ei jyrrää rekkaliikenne. Olen itse kasvattanut kaksi lasta Katajanokalla ja olen nyt kantakaupungin kivijalkayrittäjä. Katselen joka päivä sitä rekkarallia ja odotan henki kurkussa, milloin se pahin asia lasten ja rekkojen kohtaamisessa tapahtuu.

Edustaja Bhatia kysyi, kenen etua me ajamme täällä. Itse ainakin haluan ajaa aikuisten, lasten ja ihmisten etua. Toivottavasti meillä kaikilla on tässä se sama tavoite. En siis kannata palautusehdotusta, mutta kannatan sitä, että rekat mahdollisimman nopealla aikataululla häipyvät kantakaupungin kadulta. Kiitos.

Puheenjohtaja.

En kannata palautusta.

Tässä esityksessä on kysymys Helsingin ja koko Suomen elinvoimasta, työpaikoista ja verotuloista, ja kasvua ei todellakaan tule, jos sille ei luoda mahdollisuuksia. Kuten tuossa edellinen valtuutettu totesi, kyse on myös liikenteen sujuvuudesta ja kaupungin viihtyvyydestä. Euroopan kaupungeista lähtökohtaisesti jokaisessa ja jopa Tampereellakin on tunneliratkaisulla turvattu kaupungin toimivuutta, ja niin on mielestäni tehtävä Helsingissäkin. Kannatan käsittelyssä olevaa kaavaesitystä, jolla todellakin on mahdollisuus saada raskas liikenne ja henkilöliikennettäkin tunneliin ja sataman liikenne sujumaan sekä parantaa Jätkäsaaren sekä eteläisen Helsingin liikenteen turvallisuutta ja ilmanlaatua. Satamatunneli vapauttaisi Eteläsataman aluetta kaupunkilaisten kannalta mielekkäämpään käyttöön, ja esitys vahvistaisi Helsingin Sataman toimintaedellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen. Se lisää myöskin huoltovarmuutta.

Eli en kannata palautusta, mutta kannatan käsittelyssä olevaa kaavaesitystä.

Kiitos.

Minäkin luin uteliaana Helsingin Sanomissa sattumalta juuri tänään julkaistun pormestari Daniel Sazonovin haastattelun, jossa hän vaatii, että Suomi ajattelee nyt isosti. Jutun mukaan jos Sazonov saisi päättää, tulevaisuudessa ihmiset ja tavarat pääsisivät Tallinnasta junalla Helsinkiin. Hanke on toki kustannuksiltaan aivan toista luokkaa kuin Jätkäsaaren tunneli, jota Sazonov kutsuu haastattelussa pienimuotoisemmaksi liikenteen uudelleenjärjestelyksi. Haluan Sazonovin tavoin ajatella isosti ja kannatan lämpimästi junatunnelia Tallinnaan. Jätkäsaaren tunneli ei ole Helsingin mittakaavassa pienimuotoinen liikenteen järjestely eikä tietenkään väliaikainen. Se on lopullinen hanke. Kun tunneli on valmis, emme saa sitä purettua, emmekä tietenkään saa takaisin sen tieltä tuhottua luontoa. Jos ajattelisimme isosti, ymmärtäisimme, että tulevaisuudessa laivaliikenne Tallinnasta Helsinkiin vähenee merkittävästi, kun meillä on tuo junatunneli.

Näin järeitä hankkeita kuin Jätkäsaaren tunneli ei pidä suunnitella lyhytnäköisesti, vaan osana laajempaa kokonaisuutta. Tällaisena se ei katso tulevaisuuteen.

Lapinlahden puiston eteläinen osa on kaupungin luontojärjestelmässä luokiteltu korkeimpaan arvoluokkaan hyvin arvokas. Lopuksi luettelen vähän niin kuin runonomaisesti ne puut, jotka hanke poistaa Lapinlahden puistosta: Viisi haapaa, yksi hevoskastanja, kahdeksan koivua, seitsemän kynäjalavaa, yksi raita, neljä ruotsinpihlajaa, yksi tarhaomenapuu, seitsemän tervaleppää, kaksi tuomea, kaksikymmentäneljä vaahteraa, kaksi vuorijalavaa ja kaksi pökkelöä. Kannatan palautusta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Sosiaalidemokraattisessa valtuustoryhmässä jokaista valtuutettua on kannustettu muodostamaan kantansa tähän asiaan itsenäisesti ja käymään hyvin huolellisen harkinnan suhtautumisestaan. Jo edellisellä valtuustokaudellahan oli tiedossa, että ryhmästämme löytyy useaa kantaa. Sen takia ymmärrän itse oikein hyvin molempia näkökulmia tähän asiaan. Ymmärrän sen, että moni pitää tunnelia tärkeänä ja haluaa asian etenevän juuri tässä vaihtoehdossa nyt. Itse kuitenkin pidän tunnelia hyvin pitkäikäisenä ratkaisuna ja juuri tämän tunnelivaihtoehdon maankäytöllisiä vaikutuksia huonoina sekä Lapinlahden luonnon, Salmisaaren maankäytön osalta että siksi, että on syytä olla hieman skeptinen siitä väitteestä, että tämä tunneli ratkaisisi ne Jätkäsaaren liikenneruuhkat.

Kaiken kaikkiaan tämä ei ole kovin mustavalkoinen kysymys. Minusta meidän pitäisi toteuttaa satamatoimintoja koskeva ratkaisu sillä tavalla, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa kaupungille ja kaupunkilaisille. Nyt esitetty tunneli on minusta huonoin mahdollinen käytännön ratkaisu satamatoimintojen keskittämisen osalta, ja sitä ei pitäisi tällaisenaan edistää. Kannatan siis palautusta.

Kiitos.

Sinällään en pidä tästä ajatuksesta, että tätä yleensä edes palautettaisiin. Tässä on noussut monta kertaa Vuosaari kysymykseksi, että sinne voisi rakentaa. Olen asunut Vuosaaressa kohta 50 vuotta ja tiedän nyt tasan tarkkaan, millainen se satama on siellä, josta olen ottanut selvää. Se, mitä Jalovaara sanoi jo, se ei aukeudu merelle niin kuin Eteläsatama tai Länsisatama. Siinä on montakin muutakin ongelmaa. Laitureiden kohdalta jos sitä ei voi enää ruopata yhtään, silloin täytyy kaikki laiturit myös muuttaa, rakentaa uudestaan.

Jos me ajatellaan luontoa, niin jos sinne rakennetaan metrorata, nyt siinä on huoltorata...

(Puheenjohtajan välihuomautus.) No, Jätkäsaaren kaava on siten, että siinä kertakaikkisesti mä puollan sitä, että sitä ei palauteta.

En itse näe syytä palautukseen, koska olemme viiden vuoden tutkimuksien ja valmistelujen jälkeen tässä vaiheessa, jossa pitäisipä tehdä kaavapäätös, ei investointipäätöstä.

Vuosaari. Sitä kehitetään sataman tavaraliikenteen keskuksena, ja on hyvä, että se on kasvanut. On outoa, että nyt kannatusta palauttavat haluavat selvitettävän jotenkin erikseen tavaraliikenteen ja matkustajaliikenteen, kun me kaikki helsinkiläiset tiedämme, että matkustajalaivoissa kulkee myös mukana rahtia ja noita ei voi kahteen eri satamaan eriyttää. Meillä on erikseen rahtiliikennettä, sitä varten Vuosaari, ja matkustajaliikennettä, jonka mukana tulee oleellisesti meille tavaraa, joka on huoltovarmuuden ja meidän saarekkeeksi muuttuneen maamme kannalta erittäin tärkeä. Tämä ratkaisu tulee tehdä siellä Länsisataman keskellä.

Minusta riippumattomista syistä Jätkäsaareen on tullut todella monen ihmisen koti, eli se on tullut asuinalueeksi sataman ympärille, ja se velvoittaa meitä ratkaisemaan tämän liikennekysymyksen. Liikennemäärät tulevat kasvamaan, koska me olemme päättäneet toiveissamme, että me keskitämme liikennettä Länsisatamaan. Toivon myös, että Suomen talous ei mataa näin matalalla ja meillä vienti ja tuonti kasvaa, jota varten myös liikennemäärät kasvaa, mutta liikennemäärien kasvu Länsisatamassa tulee jo keskittämispäätöksestä. Nyt on tuotu tänään keskusteluun kovin paljon Salmisaaren maan arvo. Itse haluaisin muistuttaa Eteläsatamassa olevasta hyvin arvokkaasta maa-alueesta, jota on haluttu periaatepäätöksessä vapauttaa kansalaisten käyttöön. On siis tultu päätöksenteon hetkeen yhdeltä osin. Kaavaratkaisun aika olisi tänään.

Kiitos, puheenjohtaja. Arvon kanssavaltuutetut.

Tänään on puhuttu paljon tulevaisuudesta. Mäkin toivon, että Helsinki on tulevaisuuteen katsova kaupunki. Valitettavasti tästä tunnelista puhuttaessa tuntuu, että olemme jumahtaneet korkeintaan nykyhetkeen. Taloudellisesti merkittävää päätöstä ollaan tekemässä ilman kannattavuus- tai kustannushyötylaskelmia.

Nyt päätetään kaavasta, mutta olisi tälle salille ja helsinkiläisille epärehellistä väittää, että tämä ei nimenomaan olisi hetki käydä myös keskustelua kaavan hyväksymisen mahdollisista seurauksista. Mä haluaisinkin tietää, että aikovatko palautuksen vastustajat todella investointipäätöstä tehdessä harkita tätä päätöstä uudelleen. Toteutuessaan tällaisena kaava tarkoittaisi sitä, että Salmisaaren potentiaali jäisi hyödyntämättä. Lisäksi projekti on paitsi ristiriidassa Tallinnan sataman tulevaisuusarvioiden kanssa, myös EU:n tavoitteiden kanssa. Puhumattakaan siitä, että jos kirvelilattakoin siirtäminen ei onnistu, ei projektia myöskään tapahdu, sillä tämä ei olisi mikään pieni ikävä töyssy tälle tunnelille, vaan aivan välttämätön ehto koko projektin toteutumiseksi.

Toivotaan, toivotaan -asenne ei ole vastuullista päätöksentekoa, vaikka sitä tunnutaan paljon nyt harrastavan niin tämän salin kuin eduskunnankin oikealla laidalla. Siksi peräänkuulutan, että me tämän kaupungin päättäjinä uskallamme oikeasti katsoa tulevaisuuteen, ja jotta me niin voimme tehdä, emme voi tehdä päätöksiä silmät sidottuna.

Siksi kannatan palautusta.

Kiitos, rouva puheenjohtaja.

Länsisatamaan saapuu nykyisin vuosittain 300 000 rekkaa. Tarkoittaa 1 000 rekkaa joka ikinen päivä. Alueelle tulee 5,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Ja tämä on vasta nykytilanne. Vuonna 2033 koko Tallinnan liikenne siirtyy Jätkäsaareen. Silloin siellä liikkuu 400 000 rekkaa, yli 10 miljoonaa matkustajaa. Eihän näitä määriä voi hoitaa maan päällä ilman pysyvää haittaa Jätkäsaarelle ja koko kantakaupungille. Sataman kehittäminenhän ei ole vaihtoehto. Huoltovarmuus, elinkeinoelämä ja matkailu edellyttää sitä. Satamatunneli on välttämätön ratkaisu. Konkreettisin hyöty on se, että se siirtää tuhat rekkaa päivittäin maan alle. Tuhat rekkaa päivittäin, miettikääs sitä. Se näkyy ja kuuluu Jätkäsaaressa. Jos se siirretään, se ei enää kuulu eikä näy. Tulee vähemmän melua, vähemmän tärinää, merkittävästi vähemmän pakokaasuja, turvallisempia katuja lapsille, pyöräilijöille ja jalankulkijoille, tilaa asukkaiden käyttöön, ei läpiajoliikennettä. Tässä prokkiksessa myös Lapinlahden puisto turvataan. Se on tärkeä asia minullekin.

Minä pyydän teitä, arvoisat valtuutetut, hyväksymään tämän kaavamuutoksen, jotta satamatunneli voi toteutua. Se on järkeä, vastuuta koko Helsingin ja Suomen etu.

Kiitos.

Kiitos. Ei palautukseen. Kannatan satamatunnelin rakentamista.

Perustelen sitä sillä, että tällä hetkellä kyseessähän on myös risteilijäalue, ei pelkästään joku linjalaiva-alue. Euroopan ja Itämeren ja myöskin itäisen naapurimme tilanteen normalisoituessa risteilijäturistit kasvaa, halusimme tai ei, huomattavasti nykyisestä. Lisäksi näiden matkustajalinjalaivojen houkuttelevuus lentomatkailun sijaan tarvitsee suoraan keskustaan tulevat alukset, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä täällä Suomenlahden alueella. Mä haluaisin muistuttaa myös siitä, että tämä tunneli tarvitaan senkin takia, että se itä-länsisuuntainen liikenne sieltä alueelta pystyttäisi kanavoimaan paremmin, ja se automäärä, joka kenties sitä reittiä kulkee Helsingin niemeltä poispäin, ei tarvitsisi ookailla ympäri asuinkatuja, mitä nyt jo tällä hetkellä tapahtuu osaksi näiden Tallinnan laivojen purkamisen yhteydessä. Mä koen, että tämä on sekä jätkäsaarelaisille että ympäröivälle vanhalle kaupungille erittäin tärkeä liikenteen jakaja, koska se ohjaa pohjoiseen ja länteen menevät autot pois etelän asuinkaduilta, joiden turvallisuus on aika heikoissa kantimissa jo tällä hetkellä, kun sitä Hernesaarta rakennetaan.

Kannatan tunnelia.

Tack ska du ha, värderade ordförande.

Tästä palautuksesta ja aiheesta riittää niin paljon sanottavaa, niin joudun pilkkomaan sen useampaan puheenvuoroon, mutta aloitetaan nyt tästä ensimmäinen kierros.

Onnistunutta kaupunkisuunnittelua voi mitata arvioimalla, miten hyvin se säilyy sukupolvelta toiselle. Bisnesmaailman nopeiden voittojen kvartaalitalous on aika huono lähtökohta tuottamaan sellaista kaupunkiympäristöä, joka on viihtyisää ja elinvoimaista vielä sadan vuoden päästä. Nimenomaan sadan vuoden aikajänteellä arvioituna, tässä käsiteltävässä kaavassa on kaikki pielessä.

Viihtyvyyden sijaan Salmisaarta määrittää moottoritie, jonka jalkoihin jää merkittävä osa kulttuurihistoriallisesti merkittävästä Lapinlahden puistosta sekä erittäin uhanalaisen kirvelilattakoin sekä liito-oravan elinaluetta. Rakentaaksemme siis puolitoista minuuttia nopeamman kulkuväylän parille tuhannelle päivittäiselle tunnelin käyttäjälle, me menetetään mahdollisuudet rakentaa sekä kodit noin 5 000 uudelle asukkaalle että 5 000 työpaikkaa. Tähän kaavaratkaisuun ei ole päädytty sen takia, että se tuottaisi sen vaikutusalueella parasta, hyvää tai edes keskinkertaista kaupunkiympäristöä. Tähän on päädytty, koska tällä tavalla toteutettuna arvioidaan, että satamatunneli saadaan rakennettua joitain vuosia nopeammin kuin vaihtoehto, joka tuottaisi merkittävästi parempaa kaupunkiympäristöä sekä kulttuurihistoriallisesti ja luonnon kannalta paljon kestävämmän ratkaisun. Hyvät valtuutetut.

Jos kutsuisin käsittelyssä olevaa päätöstä tämän valtuustokauden tuhannen taalan paikaksi, se olisi tämän päätöksen vähättelyä. Tämä on yli 300 miljoonan euron kysymys Helsingin tulevaisuudesta. Jos me huomioidaan myös alueen menetetyn maankäytön arvo, niin hintalappu kurkottaa kohti puolta miljardia.

Perinteisesti Helsingissä me ollaan suhtauduttu erittäin tarkasti tämän mittaluokan liikenneinvestointeihin ja arvioitu niiden kannattavuus ja hyötykustannussuhde perinpohjaisesti, mutta tässä satamatunnelihankkeessa on kaikin puolin Helsingin tarkan investointipolitiikan ja prosessien irvikuva. Ja seuraavassa puheenvuorossa kerron miksi.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan palautusta.

On käsittämätöntä, että Helsingissä voidaan runnoa läpi tunnelihanke, jonka yhteiskuntataloudellisesta kannattavuudesta ei ole tietoa. Joka perustuu laivaliikenteen kasvuennusteisiin, jotka eivät ole tästä todellisuudesta. Joka tulee lisäämään ruuhkia esimerkiksi Lauttasaaressa ja Länsiväylällä. Jonka aiheuttavat päästöt jo pelkästään rakentamisvaiheessa ovat mittavia. Jonka tämänhetkinen hinta-arvio on massiiviset 300 miljoonaa euroa. Lopullista hintaahan emme tiedä.

Haluan vielä nostaa tämän Lapinlahden kulttuurihistoriallisesti ja luontoarvoilta arvokkaan puistoalueen. Lapinlahdessa asuneet potilaat ovat 1800-luvun puolivälissä osallistuneet sen rakentamiseen. Ehkä Lapinlahti ja se, mitä se edustaa, muistuttaa meitä elämän hauraammista puolista. Lapinlahti on säilynyt sinnikkäästi osana kaupunkikuvaamme, mutta mikään itsestäänselvyys se ei ole, jos emme sitä aktiivisesti puolusta. Kun arvokasta luontoa ja kulttuuriympäristöä tärvellään, ei se ole mikään kädenlämpöinen kompromissi, kuten täällä on esitetty. Se on peruuttamatonta. Sitä ei saa koskaan takaisin. Kovasti nyt toivoisin, että erityisesti demareiden riveissä vielä harkittaisiin tätä omantunnon kysymystä ja arvovalintaa. Jos näin ei käy, niin onhan se surkuhupaisaa, että pieni perhonen, kirvelilattakoi, saattaa olla lopulta se, joka meidät tästä sotkusta pelastaa. Voi käydä niin, että tämä hyönteinen osoittautuu lopulta suuremmaksi kuin kaikki 85 kaupunginvaltuutettua yhteensä.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvä valtuusto.

Toivoisin tältä salilta vielä vakavaa harkintaa siitä, että miten investoimme julkisia rahoja. 300 miljoonan euron investointi on erittäin merkittävä kokoluokaltaan. Helsingin Satama on sataprosenttisesti kaupunkilaisten omistama yhtiö. Normaalisti liikennehankkeesta laaditaan kustannushyötylaskelma, mutta tästä laskelmaa ei ole tehty. Olemme toistuvasti pyytäneet laskelmaa yhteiskunnallisista hyötykustannuksista ja liiketaloudellisesta kannattavuudesta Satamalta sekä tietoja siitä, miten tämä investointi vaikuttaa Sataman tuloutukseen kaupungille. Näitä tietoja emme ole saaneet, ja itse ainakin ihmettelen sitä suuresti.

Tässä kaupungissa on paljon valtavan tärkeitä menotarpeita päiväkodeista kouluihin ja ikääntyneiden palveluihin. Tämä kuvastaa vain sitä, että 300 miljoonan investoinnit tulisi aina harkita erittäin tarkkaan ja kannattavuus laskea ja perustella seikkaperäisesti meille päättäjille ja kaupunkilaisille. Salmisaaren rakentamismahdollisuuksissa kaupunki menettää lisäksi 100 miljoonaa euroa tällä Lapinlahden arvokkaan puiston kylkeen laitetulla suuaukolla.

Kanssavaltuutetut, vaatikaa tietoja tunnelin taloudellisesta kannattavuudesta ennen päätöksentekoa.

Miksi ihmeessä kaupunginhallitus kaatoi kaiken huipuksi esityksen siitä, että liiketaloudellinen kannattavuusarvio tulisi tuoda ennen investointipäätöstä konsernijaostoon? Nyt täällä moni tunnelia kannattava toivoo tai olettaa, että näin tapahtuisi, mutta nimenomaan tästä tunneli-investoinnista kannattavuutta ei ole suostuttu selvittämään.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Helsingin tulee katsoa tulevaisuutta kohti ja tehdä näin ollen päätöksiä, etenkin tämän mittaluokan liikenneratkaisuja mahdollistavia kaavamuutoksia, nimenomaan tulevaisuus mielessään. Tämän satamatunnelihankkeen valmistelu ja siihen tähtäävä kaavamuutos ei sinne katso, vaan ripustautuu menneeseen aikaan, menneisiin lukuihin ja puhtaaseen toiveajatteluun niin ihmisten kuin rahdin liikkumisen kasvusta Tallinnan suunnalta. Kuten salissa on useaan kertaan mainittu, Tallinna menee kehityksessä toiseen suuntaan eikä usko matkustaja- ja rahtiliikenteen kasvuun Helsingin ja sen välillä. Meillä päättäjillä ei ole nähtävissä satamatunnelista kannattavuuslaskelmia yhteiskunnan näkökulmasta, ja vaikka kaava menisi läpi, ei ELY-keskukselta välttämättä tule lupaa tunnelin rakentamiseen hyvityssuunnitelmaan nojaten, jos tietyt luontoarvot Lapinlahden alueella eivät toteudu. Tästäkin näkökulmasta koko hanke A-vaihtoehdon kannalta on epävarma. Lisäksi Salmisaaren tonttien kehittämispotentiaali sekä niistä saatava tulo Helsingin kaupungin kassaan katoaisi tämän kaavan hyväksymisen myötä.

Tämän tunnelin rakentamisen mahdollistavaa kaavamuutosta puoltavat perustelut ei yksinkertaisesti kestä merivettä. Käytännössäkään tunneli ei sitä välttämättä kestäisi, kun ilmaston kuumenemisesta johtuva merenpinnan nousu on tulevaisuudessa tosiasia. Niin Uudenmaan maakuntavaltuuston kuin Helsingin kaupungin strategiassa painotetaan ympäristöviisautta ja ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtääviä toimenpiteitä. Helsingin satamatunnelilla on strateginen perusristiriita myös EU-tavoitteiden kanssa. EU:n liikennestrategia edellyttää muun muassa raskaiden maantiekuljetusten volyymin vähentämistä ja siirtämistä raiteille ja vesille. Se, että Helsinki ensin HSL:n lippujen vuosittaisiin 3 prosentin hintojen korotuksiin sitoutumalla, HUSin uuden paikoitushallin rakentamisen mahdollistavalla kaavoituksella asettuu joukkoliikenteen käytön kehitystä vastaan ja yksityisautoilun mahdollistamisen puolelle ja nyt mahdollisesti rekkaliikenteen mahdollistamisen helpottamisen taakse, kertoo karua kuvaa siitä, ettei tulevaisuutta kaavoiteta ja päätetä tällä hetkellä kestäväksi ainakaan liikenteen päästöjen osalta.

Rahtiliikenne täytyisi siirtää tulevaisuudessa rekoilta raiteille, ja tulevaisuuden kuvantamisessa Helsingin on hyvä olla optimistinen, mutta tämän kokoiseen toiveajatteluun, jonka perusteella mahdollistamme aivan minimissään 320 miljoonan euron investointipäätöksen, meillä ei ole varaa.

Näistä syistä puollan voimakkaasti palautusehdotusta.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tänään onkin kallis valtuuston kokous edessä todennäköisesti, jos tämä tunnelihanke viedään eteenpäin. Satamatunnelin kustannusarvio on 300 miljoonaa euroa, ja todennäköisesti se tulee maksamaan vielä huomattavasti enemmän. Tämä tarkoittaa, että Sataman tuloutukset kaupungin kassaan tulee olemaan vuosittain useita miljoonia euroja vähemmän kuin ilman kallista investointia. Me kaikki tiedetään, että näille rahoille olisi kyllä monia hyödyllisiä kohteita.

Olemme pitkään tehneet töitä sen eteen, että satamaliikenteen painopistettä siirrettäisiin vielä nykyistä reippaammin Jätkäsaaren sijaan Vuosaaren sataman hyödyntämiseen. Sen sijaan ruuhkia ohjataan nyt kohtuuttomasti ja pysyvästi keskustaan ja Jätkäsaareen, vaikka Vuosaaressa on valmis ja toimiva satama. On poikkeuksellista, että liikennehankkeista päätetään ilman kunnollista kustannus-hyötyarviointia, varsinkin kun hintalappu on tämän suuruinen. On käsittämätöntä, että myös Salmisaaren tulevat kaavoitushyödyt menetetään, jos kaupungin kokonaisetua ei huomioida tänään.

Kiitoksia.

Täällä keskustelussa kun on puhuttu vaihtoehdoista ja Vuosaaresta, moni on nostanut esiin, että on jo selvitetty. Tämä perustuu uskoakseni väärinkäsitykseen siitä, että vuoden 2021 periaatepäätöstä edeltävä Vuosaariselvitys olisi tämän keskustelun kannalta jotenkin relevantti. Siinä selvitettiin melko fiktiivistä vaihtoehtoa, joka todettiin epätarkoituksenmukaiseksi. Se, mistä itse puhun, kun puhun Vuosaaresta, puhun siitä kehityksestä, joka tapahtuu tällä hetkellä. Joka vuosi Länsisataman kautta kulkee vähemmän rekkoja. Joka vuosi edellistä vähemmän, ja joka vuosi Vuosaaren kautta kulkee enemmän. Jos tämä kehitys jatkuu, niin niillä main kun tunneli aukeaa, Vuosaaren kautta kulkee jo useampi kuin Länsisataman. Eikä tätä kehitystä edes muuta se, kun Katajanokan rekkaliikenne suunnitelman mukaisesti siirretään Jätkäsaareen. Se on silti pienempi kokonaisuus kuin mitä siellä on aiemmin ollut.

Eli tämänhetkinen kehitys ei ole se, että meillä olisi välttämätön tarve, vaan pikemminkin se vaatii merkittävän muutoksen liikenteessä, jotta tarvittaisiin tämä tunneli. Vuosaareen rekkaliikenne voi kasvaa ilman merkittäviä investointeja kohtuullisessa määrin. Sinne mahtuu hyvin yksi laiva lisää. Jos tulee vielä enemmän, sitten tarvitaan jonkin verran investointeja, kun tehdään laajennuksia, joista niistäkin on monia vääriä käsityksiä. Joka tapauksessa Vuosaaren YVA-prosessi on alkamassa, ja tarkoitus on selvittää laajennusmahdollisuudet, joita kyllä on. Se, että kuinka paljon ja mihin, on sitten ajan kanssa selviävä asia.

Mutta todellakin mitään välttämättömyyttä tai liiketaloudellista kannattavuutta ei ole tälle hankkeelle tuotu. Eikä tämä ole ollut normaalin liiketaloudellisen kannattavuuden arvioinnin piirissä mitenkään.

Arvoisa puheenjohtaja.

En kannata palautusta.

Erittäin monelta palautuksen kannattajalta huomaamatta meidän kaupunginhallituksessa tekemä yksimielinen linjaus, jossa edellytetään, että Satama varmistaa tämän hankkeen kannattavuuden ennen investointipäätöstä. On selvää, että jos osoittautuu, että kannattavuutta ei ole, kaupungin omistama yritys ei lähde tällaista omin lupineen viemään eteenpäin. Vasta kun kaava on olemassa näitä suunnitelmia voidaan alkaa ja laskelmia tekemään. Ei kukaan ala tekemään niitä vaan varmuuden vuoksi, jos ei ole kaavaa olemassa. Sitten te valittaisitte täällä, että mitä te tuhlaatte rahaa näihin.

Palautusehdotus on mun mielestä poliittinen julistus kyllä tässä näin. On ymmärrettävää pyytää lisätietoja, mutta tässä nyt [epäselvää] omia mielipiteitä monimutkaisesta asiasta. Mä en muista ikinä nähneeni täällä näin pitkää palautusesitystä, kun olen 13 vuotta ollut täällä salissa. Erikoisemmaksi sen tekee, että ensin on lista asioita, miksi ei pidä tunnelia rakentaa. Sitten kuitenkin lopuksi todetaan, että [epäselvää] D-vaihtoehdon pohjalta mieluummin. Eli teillä on siis parempaa tietoa siitä, että se voidaan toteuttaa Dvaihtoehdon pohjalta, vaikka on nimenomaan todettu aineistosta, että sortumavaaran takia ei ole turvallista sitä tehdä. Teillä on siis joku tieto, että tämä voidaan tehdä.

Tietysti on merkille pantava se viesti, että valtuustossa on yksimielisyys melkein siitä, että tunneli nähdään tarpeellisena periaatteessa, että se voi sitten olla se D-vaihtoehto. Jos näin ei ole, täällä olisi varmaan muuten... (Välihuuto.) Voisiko olla puhumatta päälle? Ei tartte ottaa uutta puheenvuoroa. Kiitos, jos voitte antaa toiselle luvan. Täällä on ollut tänä vuonna aika paljon tämmöistä ikävää päälle puhumista ja toisen puheenvuoron häirintää. Toivoisin, että se loppuisi.

Jos näin on, että olette vastaan, miksei täällä ole sitten hylkäysesitystä käsittelyssä, on tämä palautus? Senkin mä haluaisin kysyä.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Satamatunnelin asemakaavalla on hyvin laaja-alaisia konkreettisia vaikutuksia Helsingin keskusta-alueeseen, jotka samalla liittyvät myös kaupungin arvomaailmaan. Lähiluonnon merkityksestä kyllä puhutaan aina vaalien aikaan, mutta autot tuntuvat ajavan kaikkien metsien ja eläinten yli päätöksiä tehdessä, olivat sitten kuinka historiallisia tai uhanalaisia, ja sama pätee kulttuuriin. Satamatunnelin ytimenä on rakentaa tunneli Helsingin keskustan läpi, ja sillä on tiedettävästi negatiivisia vaikutuksia Lapinlahden kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueeseen ja sen toimintaan, mutta myös puistoon eli luontoon. Tällaista päätöstä isoissa Euroopan kaupungeissa sekä EU:ssa kyllä hämmästeltäisiin, siis päätöstä rakentaa tunneli keskusta-alueen luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurihistoriallisten alueiden uhalla. Lisäksi asemakaavan päätöksenteon pohjaksi ei ole esitetty kattavaa kustannushyötylaskelmaa eikä kannattavuuslaskelmaa, joka näin suuren hankkeen kohdalla tulisi olla itsestäänselvyys.

Siksi kannatan palautusta.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Mielestäni olemme kaupungin päättäjinä kaupunkilaisille velkaa sen, että päätöksiä tehdään harkiten. Minusta on pöyristyttävää, ettei tunnelin kohdalla ole tehty kannattavuuslaskelmaa ja tällä hetkellä sitä tekevät aktiiviset kaupunkitoimijat itse omilla rahoillaan.

Monessa puheenvuorossa on tuotu esiin, että asia tulisi palauttaa valmisteluun, koska emme tällä hetkellä voi tietää, onko hanke taloudellisesti riittävän vakaalla pohjalla ja onko sen toteuttamisesta tarpeeksi hyötyä suhteessa kustannuksiin. Täysin sokkona emme kuitenkaan ole päätöstä tekemässä. Meillä on runsaasti tietoa siitä, millaisia haittoja hankkeesta olisi kaupunkilaisille. Lähiluonto ja Lapinlahden alue ovat kaupunkilaisille arvokkaita, vaikka tälle onkin vaikea asettaa rahallista hintalappua. Lähialueilla asuvat kaupunkilaiset, kuten Jätkäsaari-seura, ovat ilmaisseet vastustavansa hanketta. Alueella asuvilta mielenterveyskuntoutujilta asiasta ei ole tietääkseni edes kysytty.

Tunnelia on perusteltu kaupungin elinvoiman lisäämisellä. Mielestäni sopii kysyä, kenen näkökulmasta elinvoimaisuudesta ollaan kiinnostuneita. Luonto ja viihtyisä kaupunki ovat mielestäni nimenomaan Helsingin elinvoiman valttikortteja, joista ei pitäisi luopua kevein perustein.

Kannatan palauttamista.

Jos näin massiivinen ja pysyvästi kaupunkia muokkaava ja paljon vastustettu hanke toteutetaan, pitäisi sen hyödyistä olla muutakin dataa kuin mutuilua ja toiveikkaita viboja.

Kiitos.

Kannatan tämän kaavan palauttamista.

Muutama huomio taloudellisista laskelmista, jotka kaikki tällä hetkellä meiltä vielä puuttuvat.

Tässä salissa olemme viime vuosien aikana tehneet lukuisia päätöksiä suurista liikennehankkeista, ennen kaikkea julkisen liikenteen hankkeista, joiden taloudellinen mittakaava on ollut joissain tapauksissa melko lähellä tätä tunneliinvestointia. Näistä hankkeista on joka kerta tehty hyöty-kustannusanalyysi, joka on ollut päättäjillä käytössä silloin, kun päätöksiä tässä salissa tehdään. Nähdäkseni Helsinki on ollut tässä asiassa hyvin huolellinen. Meillä ei ole laistettu tästä velvoitteesta. Totta kai hyöty-kustannusanalyysi on tehty tietyn tyyppiseen käyttöön. Se on liikennehankeanalyysi. Se katsoo ennen kaikkea liikenteellisiä hyötyjä. Sitä voidaan täydentää myös muilla näkökulmilla. Mutta hyöty-kustannusanalyysi kertoisi paljon myös tästä hankkeesta.

Sitten täällä on keskusteltu ehkä kaikkein painavimpana ja vakavimpana kysymyksenä siitä, että mikä on tämän investoinnin liiketaloudellinen kannattavuus. Jos investoinnilla on liiketaloudellista kannattavuutta, se silloin tuottaa liiketaloudellista hyötyä, joka tässä tapauksessa, jos tällainen hyöty olisi olemassa, sataisi myös helsinkiläisten veronmaksajien kukkaroon. No, tästä asiasta meille on kaupunginhallituksen selvitysvaiheessa vain todettu, että tällaista analyysiä ei tehdä eikä tulla tekemään, vaan että Satama katsoo tätä asiaa jonkinlaisena kokonaisuutena, jossa mahdollisuus rahoittaa hanke on isommassa roolissa kuin sen liiketaloudellinen kannattavuus. Katson, että on todellakin aika siihen, että me kaupunkina ohjaamme omistamiamme yhtiöitä sillä tavalla, että nämä oppisivat tekemään liiketaloudellisia kannattavuusanalyysejä.

Kannatan siis palautusta.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Tämän kaavan valmistelu siis perustuu vuonna 2021 tehtyyn periaatepäätökseen, ja meidän pitää tietysti tarkastella sitä, että onko sen periaatepäätöksen pohjalla olevat olettamat edelleen voimissaan. Sen jälkeen itse asiassa, kun tämä päätös on tehty, näkymä on ollut se, että merirahdin määrä tulee todennäköisesti vähenemään. Tätä mieltä ovat liikenteeseen perehtyneet professorit. Tämä on myös Tallinnan sataman lähtökohta, joka on se satama, josta esimerkiksi tätä henkilöliikennettä ja sen mukana olevaa rahtiliikennettä tulee. Joten aidosti on kysymys, että rakennammeko me satamaa sellaiselle toiminnalle, joka on tosiasiassa vähenemässä, ei lisääntymässä. Itse asiassa tämä on myös EU:n tavoitteiden vastaista, jos me pyrimme keskittämään satamaliikennettä niemen kärkeen, josta ei ole raideliikenneyhteyttä sen sijaan, että Vuosaareen, josta on raideliikenne, jolloin tämä tuleva raskas liikenne saataisiin suurimmalle osalle raiteista. Itse asiassa tänään Helsingin Sanomien haastattelussa pormestari Sazonov tosiasiallisesti totesi tämän saman asian ja itse asiassa löi omalta osaltaan nauloja tämän satamatunnelin arkkuun toteamalla, että on tärkeää, että tämän merellä kulkevan rahtiliikenteen sijaan painottuisimme tunnelissa olevaan, ja liputti Tallinnan tunnelin puolesta.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Matias Pajula täällä sanoi, että keksitään uusia argumentteja nyt tästä Vuosaaresta, mutta nämä olivat itse asiassa juuri ne argumentit, jotka tuotiin silloin 2021 päätöksen yhteydessä esille, miksi olisi haluttu jo silloin tutkia tämä Vuosaari-vaihtoehto paremmin. Itse asiassa nyt on entistä suurempi peruste tutkia paremmin, ja sen vuoksi se on nyt syytä tehdä.

Kannatan tämän vuoksi palautusta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Täällä on nostettu puheenvuoroissa esiin, että tunnelivaihtoehto D ei ole mahdollinen, koska siinä kestää liian kauan. Samalla on mainitsemisen arvoista, että tätä A-vaihtoehdon rakentamista ei aloiteta, ellei kirvelilattakoita pystytä siirtämään. Kuinka paljon aikaa tähän menee?

Tässä on pidetty aika monta puheenvuoroa, ja joudun ehkä luopumaan ajatuksesta, että saisimme esityksen taloudellisesta kannattavuudesta. Tätä ei ole myöskään nostettu esiin puheenvuoroissa, koska emme tiedä sitä. Teemme tänään ehkä yhden tämän valtuustokauden merkittävimmistä päätöksistä, emmekä tiedä, onko hanke taloudellisesti kannattava vai ei, kuka tämän hankkeen maksaa ja mitä saamme investoinnista takaisin. Moni valtuutettu on valmis tekemään päätöksen siinä toivossa, että kyllä ne kannattavuuslaskelmat jossain vaiheessa tulee. Eikö vastuulliseen päätöksentekoon kuulu, että saataisiin tarvittava tieto ensin ja sen jälkeen tehtäisiin päätös?

Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puheenjohtaja.

Mä olen ollut hyvin hämmentynyt siitä keskustelusta, mitä on käyty tästä kaavasta yhä uudestaan ja uudestaan ja siitä haluttomuudesta selvittää näitä talouden lukuja tässä ympärillä. Puolueet, jotka väittävät yhä uudestaan ja uudestaan olevansa tiukan taloudenpidon ja vakuuttavan taloudenpidon puolueita sitten kuitenkaan tässä kysymyksessä eivät siihen suostu. Herää kysymys, miksi näin on. Minkä takia ei haluta selvittää, paljon tämä oikeasti maksaa? Mitä taloudellista hyötyä tässä on? Mitä kannattavuushyötyä tässä on?

Jotenkin tuntuu kummalliselta, että tässä salissa, jossa niin monta kertaa me ollaan oltu ylpeitä siitä, miten tiukkaa ja kunnollista taloudenpitoa tässä kaupungissa harjoitetaan, niin tämä asia on sellainen, missä siihen ei yksinkertaisesti suostuta. Mua hävettää tämä tilanne, ja mä olen tosi pahoillani, että myös demarit lähtevät tällaiseen pelleilyyn mukaan.

Kiitos.

En kannata tämän asian palauttamista.

Tätä on jo pitkään selvitetty, ja lisäaika ei enää tämän mahdollistavan kaavan osalta tuo mitään olennaista lisää. Tämä mahdollistaa nyt liikennejärjestelyt, jotka ovat välttämättömiä, kun satamatoimintoja on päätetty Helsingin kaupungin toimesta keskittää. Tämän linjauksen taustallahan on laajempi Helsingin kehittäminen mukaan lukien tämä pitkään odotettu Arkkitehtuuri- ja designmuseo -hanke. Sieltä vapautuu aluetta myös edelleen kehittämiseen, ja varmasti senkin tontin arvo tulee ihan takuulla myös kasvamaan.

Minusta olennaista on saada tämän tunnelin myötä pois nämä valtavat, siis todella hirvittävät rekkajonot, että ne saadaan sinne tunneliin. Se merkitsee parempaa kaupunkiympäristöä siellä ihmisille, asukkaille. Se merkitsee katuviihtyvyyttä, puhtaampaa hengitysilmaa.

Tässä matkan varrella olen kyllä halunnut päästä selvyyteen näistä vaihtoehdoista. D-vaihtoehtotunneliahan on käyty läpi. Sen selvityksen mukaan, mitä olen saanut laajasti tästä, se ei ole realistinen. Minusta on tämän prosessin aikana myös erittäin arvokasta, että nyt tämä valittu satamatunnelikaava tässä valmistelussa, niin siinä on otettu myös huomioon nämä ympäristö- ja kulttuuriarvot ja suojellut eläimet. Kirvelilattakoi tässä erityisesti halutaan suojella, ja sen täytyykin olla. Eli meidän pitää noudattaa siinä sitä, että eliölajit, jotka on uhanalaisia, varmasti eivät tästä kärsi. .

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan satamatunnelia.

Helsingin keskusta on niemi, jonka laidoilla komeilee neljä niemeä, joissa kolmessa on laivaterminaali. Ilman tunneleita kaikki terminaaleista johtuva liikenne ohjautuu keskustan kautta. Mielestäni on välttämätöntä, että tämä yhden vuorokauden aikana useita kertoja toistuva tunnin dieselpakokaasusta kyllästetyt liikenneseisokit ohjataan sujuvasti maan alle ja sieltä pääväylille eikä seisoteta maan päällä kävelykeskustassa. Tälläkin hetkellä Tallinnan yhdistelmärekat taiteilevat Päävartion ja Presidentinlinnan välistä ratikkaraiteilla ja mukulakivillä päällystetyillä ja jatkuvasti rikkoutuvilla kaduilla vieläpä yhdeksän kertaa päivässä. Jätkäsaaren terminaalin ja asuinalueen rakentamisen yhteydessä liikennejärjestelyitä ei taidettu miettiä ollenkaan. Satamatunneli kasvattaa viihtyvyyttä Katajanokalla, koska se mahdollistaa Tallinnan yhdeksänkertaisen päiväliikenteen siirtämisen Jätkäsaareen. Satamatunneli kasvattaa viihtyvyyttä Eteläsatamassa, koska se mahdollistaa Tallinnan liikennettä vähäisemmän ruotsinlaivaliikenteen keskittämisen Katajanokalle. Satamatunneli kasvattaa viihtyvyyttä Jätkäsaaressa, koska se poistaa sieltä nykyiset ruuhkat. Satamatunneli kasvattaa viihtyvyyttä keskustassakin, koska kaikki nykyinen terminaaliliike saadaan sieltä pois. Vaikka hanke maksaa lähes Kruunuvuorensillan verran, on sen hyöty Helsingin kaupungin viihtyvyydelle kerrankin merkityksellinen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan palautusta.

Tässä keskustelussa on noussut usean kertaan esille se, että olemme nyt täällä salissa sellaisen päätöksen edessä, jossa päätös perustuu toiveikkuuteen ja vakaaseen uskoon. Uskon sijaan päätökset pitäisi pystyä pohjaamaan vaikuttavuuden ja hyödyn arviointiin pitkälle tulevaisuuteen tähyten.

Lapinlahden sairaala-alueen puisto on sekä kulttuurihistoriallisesti että luontoarvoiltaan tärkeä. Puiston alue on myös Jätkäsaaren, Kampin ja Ruoholahden useiden koulujen ainoa luontoalue ja vilkkaasti alueen lasten ja nuorten käytössä niin koulupäivinä kuin vapaa-ajalla. Kampissa olevan koulumme kuudesluokkalaiset oppilaat tekevät vuosittain vaikuttamiseen tähtäävän projektin. Yksi oppilas nosti viime keväänä vaikuttamishankkeekseen satamatunnelin rakentamisen estämisen. Valmistelemaansa adressiin hän keräsi satoja nimiä muilta koululaisilta ja heidän vanhemmiltaan. Toiveena koululaisilla on tämän ainoan viheralueen säilyttäminen koskemattomana ja rauhallisena. Koulumme oppilas luovutti adressinsa silloisen kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestarille.

Sen lisäksi, että satamatunneli on kallis ja murentaisi kulttuurihistoriallisesti arvokasta puistoa ja sen luontoa, satamatunnelin rakentaminen veisi osan Kampin, Ruoholahden ja Jätkäsaaren alueen asukkaiden ainoasta lähiluontoalueesta ja ulkoilualueesta.

Kannatan lämpimästi valtuutettu Pulkkisen palautusesitystä.

Kiitos.

Nyt osaan aloittaa sillä, että en puolla palautusta, vaan satamatunnelia ei voi tällä lailla käsitellä.

Se on 2021 tehty periaatepäätös, joka tällä hetkellä tätä kovinkin paljon on vienyt eteenpäin. Länsisatamaa on siis rakennettu jo pitkän aikaa. Sinne on tehty infraa, siellä on rakennettu myöskin uusi terminaali, sinne on rakennettu myös ratikka. Elikkä siihen on monen vuoden ajan jo sijoitettu rahaa. Tässä tunnelissa on kyse siitä, että rekkaliikenne, joka on osa laivaliikennettä, toisin sanoen rekkoja on siellä mukana, niin mihin ne viedään. Helsinkiähän on moitittu jo pitkään siitä, että meidän hiilidioksidimäärä ja autoista tulevat pakokaasut ovat olleet meidän ongelma, jolloin kun nämä menevät sinne tunneliin, se ei ole silloin ongelma.

Se, miksi kannatan todellakin mieluummin tätä tunnelia, ja sanon vielä nyt sen, että miksi ei Vuosaareen. Vuosaaren satama, jos te ajattelette sitä, että sinne rakennetaan metrorata molemmin puolin. Sinne kun metrorata rakennetaan, niin silloin se tarkoittaa, niin kuin kaikki tiedämme jo Myllypurosta, sen, että silloin tarvitaan paljon lisää asukkaita. Siis kuinka paljon enemmän silloin tuhotaankaan luontoa kuin tässä ja nyt.

Toinen siellä on, että se todellakin on ruopattu, mutta matkustajalaivat uivat paljon syvemmällä kuin ro-ro-alukset, ja silloin laitureiden kohdalta pitää ruopata, jolloin laiturit eivät kestä sitä ja ne täytyy uudestaan rakentaa. Myöskään ei voida sitä satamaa mitenkään isosti laajentaa juuri sen takia, että sekä oikealla että vasemmalla puolella on luonnonsuojelualueet.

Kysymys on siis siitä, missä tuhotaan vähemmän luontoa. Se tuhotaan ehdottomasti siinä tulevassa satamatunnelissa.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Valtuutetut.

Täällä on puhuttu paljon Lapinlahden alueesta, että se on otettu huomioon ja sitä kovasti säästetään. Mä olen eri mieltä. Tämä tunnelihanke ei säästä Lapinlahden puistoa, jo valmiiksi pilkottua puistoaluetta. Sinne rakennetaan, suunnitellaan rakentamista ja kirvelilattakoitahan siirretään, että sinne saataisiin rakentaa. Se siirtohan nyt jää nähtäväksi, mitä siinä sitten tapahtuu. Täällä mielestäni puhutaan myös kahdesta asiasta. Puhutaan satamoiden uudelleenjärjestelystä ja sitten puhutaan tunnelista. Itse haluan uskoa, että satamajärjestelyt on mahdollista tehdä ilmankin tunnelia, ja jos nyt sanotaan, että niin ei voi tehdä rekkojen lisääntymisen ja muun lisäksi, niin silloin ne laskelmat pitää saada nähtäville, että mä voin uskoa näihin samoihin tulevaisuuden näkymiin, mitä oikealla puolella uskotaan, koska mulla ei ole tällaista tietoa tällaisista näin auvoisista tulevaisuuden näkymistä. Meidät on tänne äänestetty, niin mä ainakin haluan, että jopa äänestäjien takia meidän pitää saada kaikki tieto näin isosta hankkeesta, että me voidaan seistä sen takana.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Juuri tässä jatkaisin edellä puhuttua tältä osin, että tämä satamatunneli ei nykytiedon valossa ole mikään edellytys tälle satamatoiminnan uudelleenjärjestelylle.

Täällä on aika erikoisia argumentteja tämän puolesta. Muun muassa, että rekat ei tuota enää hiilidioksidia, jos ne ajaa tunneliin tai että kansainväliset risteilyturistit, jotka eivät pääsääntöisesti liiku autolla, jotka tulevat Hernesaareen, jotka hyötyisivät tästä tunnelista ja puhutaan kantakaupungin katujen tyhjentämisestä rekoista koko ajan. Kun katsotte Jätkäsaaren ruuhkien helpottamista, kannattaa katsoa, mitä tuossa ne liikenneselvitykset jo nyt kertovat. Nämä ei varsinaisesti tue nämä argumentit. Nämä eivät pidä kutiansa. Mutta ennen kaikkea mä haluaisin nyt pormestarilta vastauksen tähän, että jos meillä on tässä tunnelihanke, joka 2030 joskus ehkä sitten vihittäisi käyttöön, sillä vuosikymmenellä, ja te olette tänään esittänyt tämän vision tästä Tallinnatunnelista. Mun on vaikea nähdä, että jos se on Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli, että tämmöinen ropax-liikenne, jota tässä Länsisatamassa nyt tulee, johon tämä kaikki argumentaatio käytännössä perustuu, olisi enää käytännössä olemassa sellaisessa tulevaisuudessa. Niin milloin se Tallinna-tunneli sitten tulisi? 2050-luvulla vaikka. Silloin tämä tarkoittaisi, että tämä tunneli olisi käytössä 20 vuotta. Siis ihan naurettavan vähän suhteessa siihen hintalappuun.

Nämä kaksi visiota eivät voi olla samaan aikaan järkevästi totta. Kaipaisin nyt pormestarilta jonkun näkemyksen tähän, että mitä visiota tässä ollaan Helsingille ajamassa. Se on nimittäin todella iso kysymys. Vaikka tänään Helsingin Sanomissa totesitte, että tämä on pienimuotoinen liikenteen uudelleenjärjestely, tämä on de facto, ja olen valmis lyömään tästä vetoa, ainakin puolen miljardin euron hanke, kun tämä toteutetaan. Tämä tulee tämä budjetti paukkumaan, ja siihen kun laitetaan ne vaihtoehtoiskustannukset päälle vielä, tämä on oikeasti todella iso summa.

Tack ska du ha, ordförande.

Kaupungin oma liikennehankkeiden käsittelyohje linjaa, että kaikkien kaupunkikonsernin sisällä toteutettavien merkittävien hankkeiden kannattavuutta tulee arvioida, ja perinteisestihän Helsingissä tähän ollaankin oltu hyvin sitoutuneita. Mutta tässä tapauksessa mä olen itse ollut pyytämässä tunnelihankkeen hyöty-kustannusarviointia ensin viime valtuustokaudella kaupunkiympäristölautakunnassa ja sitten tänä syksynä kaupunginhallituksen ja konsernijaoston jäsenenä. Mä olen olettanut, että viimeistään nyt kun istun elimessä, joka vastaa kaupungin omistajaohjauksesta, tähän pyyntöön suhtauduttaisiin astetta vakavammin. Mutta mun suureksi hämmästyksekseni vieläkään mitään laskelmia ei ole kuulunut. Mä en voi tästä prosessista vetää mitään muuta johtopäätöstä kuin, että tätä investointia ajava yhtiö ei ole selvittänyt, onko tunnelihanke kannattava vai ei.

Arvoisa puheenjohtaja.

Sen sijaan me ollaan saatu lukuja siitä, että Helsingin keskustaan suuntautuva rahtiliikenne ei olekaan lähtenyt kasvuun oletuksen mukaisesti, vaan se on itse asiassa vähentynyt. Sen sijaan rahtiliikenteen kasvu on suuntautunut Vuosaaren satamaan. Helsingin vastarannalla Tallinnassa ei myöskään tämän viikon Kauppalehden jutun mukaan uskota liikenteen merkittävään kasvuun. Jos Helsingin Sataman arvion sijaan Tallinna onkin oikeassa, eivät nämä kasvavat liikennemäärät tule rahoittamaan satojen miljoonien tunnelihankeinvestointia, vaan se jää helsinkiläisten veronmaksajien maksettavaksi, kun Satama ei nyt kykenekään enää tulouttamaan omistajalle ja osallistumaan helsinkiläisten palveluiden rahoittamiseen.

Eli meidän valtuustoa pyydetään nyt käytännössä tekemään silmät sidottuna päätös, joka sitoo myös valtuuston kädet alueen tulevaisuuden ohjaamiseen suhteen. Musta tämä pyyntö on pöyristyttävä niin Sataman kuin kaupungin viranhaltijoiden toimesta, mutta kaikista pöyristyttävintä on kyllä se, jos tämä sali suostuu olemaan sokea ja kädetön pässilauma, jonka naruja Satama vetelee.

Kiitos, arvoisa rouva puheenjohtaja.

Valtuutettu Tuuva puhui täällä muunneltua totuutta, että Jätkäsaari-seura vastustaisi satamatunnelihanketta. Koska valtuutettu Dufva, eli allekirjoittanut, on Jätkäsaari-seuran hallituksessa ja me nimenomaan kannatamme Jätkäsaari-seurana satamatunnelia.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Ensin ajattelin, että en osallistu tähän palautuskeskusteluun, mutta väistämättä tämä keskustelu johti siihen, että on pakko myös itse käyttää tässä lyhyt puheenvuoro.

Valtuustoryhmämme kannattaa tämän asian palauttamista uudelleen valmisteluun niillä perusteluilla, mitä valtuutettu Pulkkinen on palautusehdotuksessaan tehnyt.

Haluaisin muistuttaa tässä keskustelussa siitä, että kunnallisilla, myös kaupunkien luottamushenkilöillä on oikeus saada päätöksenteon tueksi kaikki se tieto, mikä on olennaista päätöksenteon kannalta. Tällä hetkellä me olemme siinä tilanteessa, että merkittävä osa valtuutetuista on tässä salissa tässä keskustelussa tuonut ääneen ilmi sen, että he kokevat, että heillä ei ole tänään tätä päätöstä tehdessä niitä olennaisia tietoja, joita tämän päätöksenteon tueksi tarvittaisiin.

Meiltä puuttuu riittävät yhteiskuntataloudelliset ja liiketaloudelliset vaikutusarviot. Ne olisivat aivan keskeisiä tämän päätöksenteon tueksi meille luottamushenkilöille, meille valtuutetuille. Tämän vuoksi tämä on keskeisin peruste, miksi itse en voi kannattaa nyt tämän asian päättämistä tässä kokouksessa, vaan olen sitä mieltä, että tämä pitäisi palauttaa uudelleen valmisteltavaksi.

On todettava, että tämä nyt esityslistalla oleva esitys on parempi kuin se vanha A-vaihtoehto. Toki henkilökohtaisesti tuin sitä D-vaihtoehtoa ja olisin toivonut, että sen pohjalta olisi voitu edetä päätöksenteossa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tarkennan nyt joitakin epäselvyyksiä.

Sanottiin, että Vuosaareen ei voi siirtää ropax-laivoja, koska syvyys ei riitä. Vuosaaren meriväylä ja altaat on syvennetty 13 metriin, kun Jätkäsaaren syvyys on 11 metriä. Vuosaaren satama on siis Jätkäsaarta syvempi. Nostettiin myös esiin, että tarvittaisiin metro, mutta rekat eivät kulje metrolla. Se, mikä on se relevantti vaihtoehto, on, että suurempi osa rekkaliikenteestä siirtyy Vuosaareen. Se ei edellytä matkustajasataman muutoksia. Se ei edellytä kaikkien laivojen siirtämistä sinne. Ja laivakanta uusiutuu joka tapauksessa, kun meidän täytyy luopua fossiilisista polttoaineista, niin merkittäviä uudistuksia on luvassa.

Se, minkä takia tämä jonkinlaisella epävirallisella omistajaohjauksella tuotu hanke ei ole Sataman edun mukainen, on se, että tähän poltetaan 300 miljoonaa kannattamattomaan hankkeeseen, jotka miljoonat ovat pois siitä, kun me tulemme tarvitsemaan muun muassa uusiutuviin polttoaineisiin ja sähköistymiseen liittyviä investointeja ja Vuosaaren sataman kehittämistä. Jos kaikki nämä rahat käytetään siihen, että tehdään identiteettitunneli, sen jälkeen on paljon vaikeampi kehittää satamaa vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Sellainen tulevaisuuden skenaario, jossa tämä tunneli on tarpeellinen, vaatii hyvin erityisen ja nykyisestä poikkeavan kehityksen. Useimmissa kuviteltavissa olevissa tilanteissa se ei ole tarpeen.

Tack, ordförande.

Jag lovar att det här är min sista taltur till återremissen.

Totuuden nimissä me valtuutetut tässä salissa emme tee päätöstä siitä, rakentuuko satamatunneli vai ei. Sitä päätöstä ei muuten myöskään tee Helsingin Sataman hallitus. Loppupeleissä rakentuminen riippuu pienestä erittäin uhanalaisesta perhosesta nimeltä kirvelilattakoi. Nimittäin jos tämä pieni perhonen ei siirry nykyiseltä elinalueeltaan riittävän suurelta osin sille nyt istutetuille uusille alueille, luonnonsuojelulaki estää tunnelin rakentumisen. Kun koko tunnelihanke tällä kaavalla asetetaan kirvelilattakoin siirtymishalukkuuden varaan, niin kyllä se tuhoaa mielestäni aivan kaikki argumentit sen puolesta, että tässä kaavassa nähdään edes lyhyellä aikavälillä mitattuna varmimmin ja nopeiten toteutuva tunnelivaihtoehto.

Tämä pieni ja hento perhonen on kuitenkin sopiva symboli sille, kuinka hauraalle pohjalle tämä kaava ja tämä koko tunnelihanke rakentuu. Tämä ei missään nimessä ole sopiva tapa rakentaa sata vuotta eteenpäin sukupolvelta toiselle kestävää kaupunkia, ja sen takia mä kannatan palautusesitystä.

Mä en kannata palautusta.

Mun on pakko kuitenkin kysyä Sataman hallituksen jäseneltä tässä, joka sanoi, että näitä rekkoja Vuosaareen. Mitkä laivat tuo ilman matkustajia niitä rekkoja enemmän sinne Vuosaareen? Nykyisin näitä kuljettaa laivat, jotka tuo matkustajia ja rekkoja. Ei voi pelkkiä rekkoja siirtää sinne Vuosaareen ilman, että sinne täytyy myös matkustajaterminaali rakentaa. Se ei sinne ilmaiseksi tule. En tiedä, mihin nämä teidän tiedot perustuu.

Kiitos kysymyksestä valtuutettu Jalovaaralle.

Tietoni perustuvat toimintaani Sataman hallituksessa, joskin rajaan esittämäni asiat vain sellaisiin, jotka on julkisuudessa jo esitetty jossain, jotten vahingossa paljastaisi mitään salaisuuksia. Mutta Vuosaareen tulee tällä hetkellä kolme kertaa päivässä laiva Finbo Cargo, joka kuljettaa sinne rekkoja ja sieltä Muugaan Viron puolelle Vuosaarta vastaavaan satamaan Tallinnan kupeessa, jonne on tulossa Rail Baltican päätepisteterminaali ja josta on tulossa merkittävä tavaraliikenteen keskus. Jotkut suomalaiset rekkayhtiöt ovat myös jo hankkineet maata Muugassa ennakoiden tätä. Eli on mahdollista kuljettaa rekkoja ilman, että kyydissä on merkittävästi matkustajia. Finbo Cargolla on mahdollista kulkea myös matkustajana, jos kulkee henkilöautolla. Näitä autoja ei ole hirveän paljon, mutta kyllä sillä ehkä muutamia satoja henkilöautoja menee päivässä yli.

Tällainen yksi laiva. Sitten sinne tulee todennäköisesti lähivuosina toinen laiva. Siellä on aiemmin välillä ollut kaksi. Jos halutaan enemmän kuin kaksi laivaa, jossain vaiheessa kolmannen tai viimeistään neljännen kohdalla tarvitaan jonkin verran investointeja. Mutta tieto siitä, että olisi välttämätöntä kuljettaa samalla laivalla, ei pidä paikkaansa, koska nytkään ei niin tehdä. Samalla tavoin Naantalin ja Turun välillä liikenne on paljolti eriytynyt niin, että Naantalista menee paljon enemmän rekkoja ja Turusta paljon enemmän matkustajia.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Tässä käsittelyssä minä näen kaksi vastakkaista, mutta yhtä tärkeää voimaa: visio viedä Helsinkiä strategisesti eteenpäin ja velvollisuuden tehdä sen taloudellisesti, ekologisesti ja vastuullisesti. Minun kantani on selvä, että satamatunneli on toteutettava. Kuulin äsken, että 300 miljoonaa, mutta itse olen ymmärtänyt niin, että 700 miljoonaa on siellä, mitä pitää laittaa tässä vaiheessa, koska 300 tunneliin ja 400 vielä satamapuolella erilaisten liikenteen sujuvoittamisen rakentamiseen.

Vaikka summa on iso, mutta miksi minä kannatan tätä hanketta? Se on välttämätön kolminaisuuden vuoksi. Yksi, se takaa sujuvuuden elintärkeälle rahtiliikenteelle. Se parantaa Jätkäsaaren asukkaiden elämänlaatua poistamalla raskaan liikenteen lasten leikkipaikkojen vierestä. Ja ennen kaikkea se vapauttaa eteläisen rantaviivan, Helsingin kruununjalokiven, kaupunkilaisten käyttöön.

Mitä me riskeeraamme, jos epäröimme? Strateginen riski, joka syntyy vuosikymmenen viivästymisestä tässä kehityksessä, on mun mielestäni suurempi kuin nykyisen kaavan hallinnolliset riskit. Me emme saa sementoida epäröintiä ja hidastaa Helsinkiä. Siksi minä olen valmis hyväksymään kaavan, mutta ehdottomasti kolmella reunaehdolla. Meidän on muutettava hallinnollinen riski valvotuksi velvoitteeksi ja otettava kontrolli takaisin.

Ensin talous, joka on tärkeä. Ei ole kyse Satama Oy:n kassavirrasta, vaan koko Helsingin kaupungin edusta. Kaavan hyväksyminen sitoo meidät maankäyttöön, mutta me emme saa sitoutua miljardi-investointiin, jonka kokonaisarvoa emme tiedä. Me emme voi tehdä näin suurta päätöstä puutteellisilla tiedoilla, niin kuin edelleen monet ovat tässä tuoneet esille. Edellytän ponnella, että kaupunginhallitus sitoutuu välittömästi tilaamaan riippumattoman yhteiskunnallisen kustannushyötyanalyysin. Sen on oltava meidän valtuutettujen tiedossa hyvissä ajoin ennen Satama Oy lopullisesti investointipäätöstä tekee.

Toinen asia: Lapinlahden puisto ja kirvelilattakoi. Me emme voi jättää luonnon kysymyksiä epävarmuuden varaan. Minä en hyväksy sellaista tilannetta, että strateginen hanke kaatuu myöhemmin luonnonsuojelulain vaatimuksiin. Laki edellyttää onnistumista, ja meidän on vaadittava se nyt.

Edellytän toisella ponnella, että kaupunkiympäristön toimiala velvoitetaan varmistamaan, että kirvelilattakoin elinympäristöhyvityssuunnitelma on riippumattomasti todennettu onnistuneeksi ja raportointi tästä valtuustolle ennen kuin ainoatakaan rakennuslupaa tunnelille myönnetään.

Lopuksi. Tämän mittaluokan hankkeessa me emme voi unohtaa työllisyysvaikutuksia. Meidän investointimme on sijoitus itseemme. Minä haluan, että kaupungin eurot hyödyttävät ensisijaisesti kotimaista osaamista ja suomalaista työtä. Sen takia on kolmas ponsi. Toivon edelleen ehdottomasti kolme ehtoa liitetään päätökseen. Tällä tavalla Helsinki voi luvata rakentaa vastuullisesti.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvä valtuusto.

Olen ilahtunut, että tässä salissa moni kertoi pitävänsä tärkeänä, että satamatunnelin investoinnin kannattavuus arvioitaisiin siinä kohtaa, kun investointi tehdään. Meille on kuitenkin sanottu, ettei tällaista arviota tunnelista oltaisi tekemässä eikä meille antamassa.

Nyt kun tämä palautusehdotus ei tässä salissa menestynyt, mä haluaisinkin, että jokainen vastuulliseen ja tietoon perustuvaan taloudelliseen päätöksentekoon uskova, voisi kannattaa ehdotusta, jonka mä olen laittanut järjestelmään liittyen siihen, että kun valtuusto hyväksyy tämän asemakaavan, samalla edellyttää Helsingin Satamaa arvioimaan ja varmistamaan tämän satamatunnelihankkeen liiketaloudellisen kannattavuuden ennen yhtiön investointipäätöstä ja tuomaan tästä arvion kaupungin asianmukaisille päätöksentekoelimille.

Ärade ordförande.

Jag har från början varit väldigt kritisk till planen, men efter stor och lång tvekan tänker jag rösta ja, eller det har jag ju redan gjort. Tunneln behövs nog för att få bort långtradarna från våra gator. Ändå vill jag ännu hoppas på svar, ställa några kritiska frågor, sådana som jag vet att folk funderar över.

Eli muutama kriittinen kysymys, joihin toivon vielä vastausta tänään. Numero yksi: Miksei loppujen lopuksi tunnelia voitu vetää Porkkalankadulle, joka on se nykyinen luonnollinen väylä Länsiväylän suuntaan? Numero kaksi: Tässä materiaalissa sanotaan, että vain yksi prosentti Lapinlahden puistosta jää tämän projektin ja sen Länsibaanan alle. Silloin on näköjään laskettu vain asemakaavan mukaisen puiston perusteella. Paljonko tosiasiallisesta puistosta tärvellään tällä? Olen kuullut mainittavan 5–6 prosenttia. Kolmanneksi: Hyvä, että tunnelin aukko katetaan enemmän kuin alun perin oli tarkoitus. Mutta voiko tällä kannella olla pysyvää kasvillisuutta? Pärjääkö siellä, viihtyykö siellä? Ei ainakaan puita mun ymmärtääkseni. Neljäs kriittinen kysymys: Mihin se kaukolämpöputki, valtavan iso, onko se nyt metri halkaisijaltaan vai kuinka paksu, niin mihin se sijoitetaan? Ottaen huomioon myöskin kuuman veden mahdolliset vuodot tunneliin tai sen viereen.

Ja lopuksi: Mulla nyt oli kriittisiä kysymyksiä ikään kuin yhteen suuntaan, mutta toiseen suuntaan on pakko sanoa, että ei se Vuosaari-kortti nyt oikein kelpaa, koska Tallinnan liikenne varustamoiden mukaan edellyttää rahti- ja matkustajaliikenteen yhdistämistä. Tai sitten matkustajien lippuhinnat on pakko moninkertaistaa, ja se ei ole kivaa ihmisten mielestä. Siksi äänestän nyt sitten osittain huonolla omallatunnolla tunnelin puolesta. Ja matkustajat haluavat Helsingin keskustaan, ei Tukholman Värtanin tapaiseen sivusatamaan niin kuin Vuosaari on.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Olemme tänään kaavapäätöksen osalta suuren asian äärellä, koska tämä ei koske vain Helsinkiä, vaan sujuvat merikuljetukset ja niiden päätyminen suomalaisten tavaroiden sekä lähettäjänä viennin kautta, mutta ennen kaikkea meidän huoltovarmuuden ja tavaroiden saannin kannalta on oleellinen, että liikenne mereltä maihin toimii. Helsingin Satamalla on iso vastuu koko maan huoltovarmuudesta. Se tulee puoleksi meidän kautta. Meillä on vastuuta sitä kautta suomalaisten arjen sujumisesta, ja Sataman omistajana meidän tulee turvata sataman tulevaisuus.

Tässä kaavassa me otamme hyvin paljon kantaa helsinkiläisten hyvinvointiin myös sitä kautta, että katsomme, miten tuo liikenne maalla sujuu. Me olemme kasvattaneet Jätkäsaareen monen ihmisen kodin, ja nyt rekkaliikenne ja kodit eivät sovi yhteen. Tämä kaava mahdollistaa liikennejärjestelyjen tekemisen, jotka tulevat juuri siitä, että haluamme keskittää liikennettä ja haluamme rekkaliikenteen pois.

Täällä on esitetty jotenkin tälle kaavalle vaihtoehtoisena ideana Vuosaaren... Rekkaliikenteen siirtämistä sinne. Haluan, että jokainen meistä ymmärtää sen, ja tiedättekin sen, että osa rekkaliikenteestä tulee matkustajalaivojen mukana. Mä en usko siihen, että täällä on tahtotilaa lopettaa matkustajalaivaliikennettä tai ajatusta, että me voimme jotenkin ajatella, että tulevat matkustajalaivat toimisivat ilman sitä, että heillä olisi myös tätä rekkaliikennettä mukana ja tavarakuljetusta mukana. Sellainen visio ei ole minun mielestä kovinkaan kestävä.

Meillä on myös tietoa, että osa meidän näistä varustamoista on jo julkisuuteen ilmoittanut tulevista ympäristöystävällisistä hankkeista. Varustamot kaiken kaikkiaan Suomessa ovat hyvällä tulevaisuuskasvavuuslinjalla uskossaan siihen, että heillä on jopa 25 ilmoitettua alusta hankintaketjuilla ja näistä useat täyssähköisiä. Se on minusta ympäristöteko, että Helsingin satamiin tulisi täyssähköisiä laivoja, joissa olisi sekä tavarakuljetusta että matkustajia mukana. Nämä kaikki kuuluvat tähän suureen kokonaisuuteen, joka on Satamalle annettu tehtäväksi, että pitää keksiä ratkaisut näihin liikenteen haasteisiin, ja nyt olemme tulleet kaavapäätöksen kohtaan.

Helsingin Satama Oy:n uutena hallituksen puheenjohtajana kiitän toistaiseksi luottamuksesta. Joka kertahan yhtiökokouksessa voidaan vaihtaa osakeyhtiön johto. Otan tämän keskustelun jokaisen kohdan täältä mukaani ja uskon, että varapuheenjohtaja Kivekkään kanssa jatkamme siellä. Nämä terveiset, mitä täällä ollaan saatu kannattaen tai vastustaen tätä, pidän niitä kuitenkin helsinkiläisten ja kaupunkilaisten äänenä, jota valtuutettuina tänne tuodaan. Se, että me lähtisimme tekemään kaavan mukaista, jos se näin mahdollistaa, investointipäätöstä, vaatii vielä arviolta monen vuoden tarkemman työskentelyn. On kerrottu julkisuuteen, että tuon kaavion ajatusten mukaan 2027 saattaisi olla päätöksentekovuosi. Sitä kohti menemme.

Tunnette myös Helsingin kaupungin omistajaohjausta. Se edellyttää konsernijaoston kanssa jatkuvaa yhteydenpitoa. Ja niin kuin sanoin, osakeyhtiö, ainoa omistaja Helsingin kaupunki, voi käyttää valtaansa yhtiökokouksessa hyvin tarkoin.

Luontoterveisinä haluan todeta vielä, että tunnelin maan päältä avattavaa osuutta on jo haluttu minimoida. Siinä on vielä pyörätie rinnalla, joka ei ihan Sataman toive ole. Kirvelilattakoin ravintokasvia, tätä mukulakirveliä, istutetaan lisää, ja olemme tänään kuulleet, että se on myös ehto. Se tulee jo luonnonsuojelulaista meille.

Satamat kasvavat, myös Vuosaari, mutta ajatuksena tässä kokonaishankkeessa on se, että Vuosaareen menee tavaraliikenne, laivat, joissa ei matkustajat ole pääasiassa, ja Länsisatama palvelisi matkustajia ja sen ohella myös rekkaliikennettä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Toivon, että valtuutettu Pulkkinen saa ehdotuksestaan muotoiltua hyvän ponnen, koska pidän erittäin tärkeänä, että valtuutettu Pulkkisen vastaehdotukseksi muotoilema asia nousisi pontena valtuuston näkökulmana kuitenkin tähän päätökseen esille.

Tässä aiemmassa keskustelussa, mitä käytiin asian palauttamisesta, en tiedä, tulkitsinko väärin joidenkin valtuutettujen puheenvuoroja, mutta itselleni tuli niistä sellainen olo, että osa valtuutetuista ehkä saattoi ajatella, että investointipäätös tulee valtuuston käsittelyyn. Itselläni ei ainakaan ole tällaista käsitystä, että näin olisi tapahtumassa, eli me mahdollisesti käsittelemme tätä asiaa viimeisen kerran. Toki on aivan mahdollista, että jossain muussa muodossa tämä asia on joskus käsittelyssä, mutta toivoisin, että tähän annetaan meille valtuustolle vastaus, että olenko oikeassa, että investointipäätös ei ole tulossa valtuuston käsittelyyn.

Yhdyn täysin valtuutettu Harjanteen aiemmin puheenvuorossaan esittämään arvioon siitä, että todennäköisesti tämä kustannusarvio on optimistinen. Voi olla, että meillä on aika lailla toisenlainen näkymä siinä vaiheessa, kun joskus tähän rakentamishankkeeseen päästään. Tästähän todennäköisesti tullaan valittamaan tästä kaavasta myös, että ei tämä ihan nopeasti ole menossa eteenpäin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tekisin vielä tässä ponsiesityksen.

Kaupunginvaltuusto edellyttää hyväksyessään satamatunnelin asemakaavan selvitettävän mahdollisuutta minimoida merentäytöt satamatunnelin rakentamisen ja jatkohankkeiden yhteydessä.

Täällähän meillä liitteenä olevissa, joita muuten liitteitä on hyvin vähän näin isoon asiaan nähden, todetaan sinänsä, että uusia merentäyttöjä ei tämä satamatunneliratkaisu vaatisi, mutta haluaisin, että tämä valtuuston kantana kuitenkin tähänkin tulee ja erityisesti näiden jatkohankkeiden osalta olisi tosi tärkeää ympäristönäkökulmista.

Kiitoksia tästä.

Tässä on keskusteltu paljon, että kuinka paljon tästä on saatu tietoa. Mun mielestä me olemme saaneet aika paljonkin tietoa siitä, että miten paljon Satama on laittamassa tähän rahaa ja miten paljon pyydetään valtuuksia lainanottoon.

Koskaan ei ole tehty mitään päätöstä niin, että se summa olisi pysynyt. Se on fakta. Ikinä ei ole tapahtunut niin, että meillä on ollut miljoonan hanke, niin siitä on tullut 2 miljoonan hanke. Tämä ei ole ollenkaan mitenkään poikkeava siitä. Kysymys on tahtotilasta. Millaiseksi me haluamme luoda Helsingin? Mä olen koko ajan sanonut siitä, että Vuosaari ei ole matkustussatama ilman metroa, ja sinne ei edes pääse matkustuslaivat. Se on ruopattu 13 metriin, mutta laiturit eivät ole, ja jos nyt niitä ruopataan, niin laiturit joudutaan tekemään uusiksi. Se on juuri kysytty Satamalta. Jolloin siis kysymys on siitä, mitä me haluamme tulevaisuuden Helsingistä. Mehän haluamme totta kai, että tavara kulkee Helsingin satamien kautta. Emme tietenkään halua, että se menee Kotkaan eikä mihinkään muualle. Jolloin siis tavaroitahan tulee sekä konteissa että rekassa. Jos ajatellaan, että me saadaan rekka, kun sanottiin ja naurettiin, että miten se hiilidioksidi... Helen on ottamassa juuri sellaista käyttöön, että se kerää sitä. Lukekaa. Siellä on. Helenistä katsokaa se.

Meidän täytyy katsoa eteenpäin. Mun mielestä tämä on järkevää tehdä. Meillä on monia eri mielipiteitä, mutta siis pointtihan on se, että demokratia on sellaista, että kun äänestetään, joskus demokratia tekee sen, että tulee vähän erilaisia mielipiteitä kuin oltaisi haluttu. Mä näen tässä paljon hyvää positiivista, jos me vaan tämä tehdään siten, että se todellakin kehittää Helsinkiä, koska meillähän on myös mahdollisuus tehdä se niin, että tämä myös kehittää. Ja niin kuin mä sanoin, jos Vuosaarta rakennetaan, se on huomattavasti luontoa tuhoavampaa kuin mitä se nyt on. Koska jos me katsomme metroasemaa Mellunmäessä, johonka tulee ratikka, katsokaa kuinka paljon sinne täytyy nyt rakentaa. Ei ole olemassa rataliikennettä, joka ei lisäisi rakentamista. Mä otan ihan villin kortin, tämä tarkoittaisi ehkä Vuosaaressa 20 000 lisäasuntoa.

Kiitos.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Ensin tähän osuuteen, josta valtuusto ei ole yksimielinen.

On tietenkin täysin selvää, jos Vuosaareen olisi siirretty osa meidän henkilöliikenteestä, se olisi tarkoittanut sitä, että Vuosaaren metroasemalta, joka sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Vuosaaren satamasta, nykyistä huoltoraidetta olisi pitänyt jatkaa metroraiteina niin, että metroasema olisi tullut Vuosaaren satamaan. Sinne olisi pitänyt tulla tietenkin matkustajaterminaali, ja sieltä pääsisi yhtä nopeasti metrolla Helsingin keskustaan kuin Jätkäsaaresta pääsee raitiovaunulla.

Sitten menen asiaan, josta me olemme yksimielisiä.

Nimittäin silloin kun teimme 2021 tämän päätöksen siitä, että miten lähdetään valmistelemaan tätä sataman kokonaisratkaisua, niin siitä me kaikki olimme yksimielisiä, että Eteläsatama pitää vapauttaa helsinkiläisille, kaikille suomalaisille ja matkailijoille. Meillä on rakentumassa Arkkitehtuuri- ja designmuseo, joka on valmistumassa 2030. Sen lisäksi on käyty läpi toistakymmentä eri sijoituspaikkaa Helsingin taidemuseon HAMille, ja tämän työryhmän yksimielinen tulos on se, että nykyinen Olympiaterminaali ja satamarakennus ovat Helsingin taidemuseon kannalta oikea sijainti.

Esimerkiksi strategiassakin ollaan pohdittu Helsingin keskustan vetovoimaisuutta, niin Etelärannan kehittäminen on erityisen tärkeää. Yksin ADM ei sitä kanna, vaan tarvitaan kaksi museota, jotka tukevat toinen toisiaan. Nyt olemme päättäneet täällä kaavasta, joka mahdollistaa satamatunnelin rakentamisen, mutta kuten sekä sitä puolustavissa että vastustavissa puheenvuoroissa on todettu, asiahan ei ole vain valtuuston käsissä. Se on tietysti kirvelilattakoin varassa omalta osaltaan, mutta myös todennäköisesti valitusprosessi, taloudelliset prosessit, vielä tulee Satama, olettaisin, arvioimaan tämän taloudelliset edellytykset ja niin edelleen. Joten se vaihe, että tämä tunneli on valmis, on jossain aikaisintaan kymmenen vuoden päässä todennäköisesti, kun katsoo nämä kaikki prosessit.

Meillä ei ole aikaa odottaa kymmentä vuotta siihen, että Eteläranta vapautuu rekkaliikenteestä, vapautuu laivaliikenteestä. Ei voi ajatella niin, että kun Arkkitehtuuri- ja designmuseo valmistuu 2030, rekat jyrisee vieressä ja viereiset tontit on aidattu. Itse asiassa tähän otti kantaa yksimielisesti myös keväällä kaupunkiympäristön lautakunta Eteläsataman kaavassa, joka totesi, että Helsingin elinvoiman kannalta on kriittistä, että Arkkitehtuuri- ja designmuseo sekä koko uusi keskustan ranta-alue saadaan avattua onnistuneesti. ”Siksi jatkosuunnittelussa kaavaa ja sen toteutuksen suunnittelua valmistellaan siitä lähtökohdasta, että koko alue toteutetaan mahdollisimman ripeästi ja kaupunki luo edellytykset toteuttaa hanke ensimmäisen vaiheen aikataulussa 2030-luvun alussa.” Näin siis yksimielisesti lautakunta totesi.

Musta on tärkeää nyt, että me valtuustossa annetaan selvä viesti nyt Satamalle, että sen pitää miettiä nämä järjestelyt niin, että Siljan ruotsinlaivoja ei siirretä Olympiaterminaalista pois vasta siinä vaiheessa, kun satamatunneli on valmis 10 vuoden päästä tai 15 vuoden päästä tai koska vaan. Vaan kun ajatus on se, että se siirtyy Katajanokalle ja sitten sieltä Tallinnan liikenne Jätkäsaareen, niin väliaikaisesti voidaan Siljan ruotsinlaiva siirtää Jätkäsaareen, jotta me voidaan vapauttaa niin, että ADM saa arvoisensa ympäristön, HAM saa tarvitsemansa rakennuksen, me pystytään koko Etelärantaa kehittämään.

Sen vuoksi olen tehnyt järjestelmään ponnen. Pitääkö se lukea vai osaako kaikki sen lukea? Ponnen, jossa totean sen, että me kiirehditään tämän päätöksen yhteydessä sitä, että Satama lähtee samalla kun suunnitellaan tätä asemakaavaa eteenpäin, tekemään sitä siirtoa niin, että me vapautetaan Eteläranta Helsingin taidemuseolle ja ADM:lle. Teen tämän ponnen.

Tack ska du ha, värderade ordförande.

Satamatunneli on alusta asti esitetty välttämättömänä Eteläsataman alueen ja Olympiaterminaalin vapauttamisen kannalta, mutta tämä sidonnaisuus ei kuitenkaan ole edes mun kuulemien Sataman omien arvioiden mukaan välttämätön. Olympiaterminaaliinhan saapuu tällä hetkellä päivittäin vain yksi Silja Linen alus per päivä. Käytännössä Länsisatamassa olisi jo nyt tyhjä laituripaikka, jonne alus voitaisiin siirtää väliaikaisesti, mutta viimeistään sitten kun Länsisataman uusi terminaali ja se kentän laajennus saadaan valmiiksi. Silloin tilaa on taatusti tarpeeksi tällaisen valtuutettu Arhinmäen puheenvuorossaan kuvaileman väliaikaisen järjestelyn mahdollistamiseksi. Riippumatta siitä, mitä ja millä aikataululla tälle tunnelihankkeelle tapahtuu, meidän on varmistettava Eteläsataman alueen vapauttaminen kaupunkilaisten käyttöön. Tämä merellisen museokeskittymän luominen ja rantaviivan tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen on kaikista vaikuttavin teko, mitä elinvoiman ja vetovoiman suhteen voidaan keskustassa tehdä. Me tarvitaan siis selvitys ja suunnitelma siihen, minkälaisilla väliaikaisratkaisuilla me päästään nopeammin maaliin sen suhteen.

Tämän takia mä kannatan valtuutettu Arhinmäen pontta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Peltokorpi kysyi tätä mahdollisen tunnelin päätöksentekojärjestystä. Tosiaan niin kuin valtuuston puheenjohtajakin viittasi useampaan otteeseen, tämä on nimenomaan kaavapäätös. Eli mehän olemme tehneet tämän periaatepäätöksen satamatoimintojen uudelleenjärjestelystä, jonka pohjalta sekä kaupungin valmistelu tämän maankäytöllisen, kaavallisen puolen kohdalla että Satama on omia ratkaisujaan tehnyt, jotka lähtivät silloin keskusteluista varustamoiden kanssa, joissa löytyy tämä ratkaisu sijoittaa Tukholman liikenne Katajanokalle ja Tallinnan liikenne Länsisatamaan. Tämäkin on välillä noussut tässä keskustelussa, mutta on hyvä muistaa tämä pitkä kaari ja se, mihin tämä koko järjestely kytkeytyy. Mihin itse asiassa apulaispormestari Arhinmäkikin viittasi, kun tässä kävi näitä tulevia vaiheita lävitse tämän Eteläsataman maankäytön kanssa.

Eli tämä on kaava, joka mahdollistaa tunnelin rakentamisen. Koska tunneli itsessään on Sataman investointi, Sataman hallitus on se, joka on päätöksentekijä siinä asiassa. Sataman yhtiöjärjestyksen mukaan tämä on sen kokoinen kokonaisuus, joka täytyy tuoda yhtiökokoukseen. Sitten konsernijaostolla, joka vastaa konserniohjauksesta, on siinä kohtaa mahdollisuus ottaa asiaan kantaa. Eli tämä on se kaupungin ja toisaalta konsernipuolen käsittely, joka sitten itse siihen tunneli-investointiin liittyy.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluan kannattaa Terhi Peltokorven pontta liittyen merentäyttöihin hänen hyvin esittämillään perusteilla.

Tämä on kyllä yksi hämmentävimpiä kokouksia koskaan. Täällä on nyt sosiaalidemokraattien puolelta käytetty monta puheenvuoroa, joissa on todistettu, että on tehty riittävät kattavat selvitykset ja on tieto taloudellisista vaikutuksista. Sosiaalidemokraatit on ilmeisesti myös meediodemokraatit, koska meillä muilla näitä tietoja ei ole. Nehän on siis nimenomaisesti kieltäydytty meille antamasta näitä talousvaikutuksia, mitä me olemme peräänkuuluttaneet. Jotta me saisimme tiedon siitä, että mikä tämän kaavan kaavataloudellinen vaikutus kaupungille on, olen tehnyt ponnen, jossa esitän, että:

Selvitettäisiin kuinka paljon kaupungilta jää saamatta tuloja Satama Oy:ltä tuloutusten muodossa hyväksytyn asemakaavan mukaisen tunnelin toteuttamisen vaikutuksesta.

Tiedän, että nyt on käyty arviointia sieltä, että liittyykö ponteni riittävän vahvasti kaavaan, mutta perustelen sitä sillä, että kaavassa on aina kaavataloudellinen ulottuvuus ja siten tämä liittyy elimellisesti siihen, että jos tänään hyväksytyn asemakaavan mukaisesti tunneli toteutetaan, niin mitä se tarkoittaa meille kaupungin taloudelle Satama Oy:n tuloutusten muodossa.

Tämä on aivan todella hämmentävää. Näitä tietoja ei saa ennen päätöstä, ja nyt on epäselvää, pystyykö tekemään edes ponsia, että näitä saisi edes päätöksen jälkeen. Mä en tiedä, olenko mä koskaan ollut näin sokkona tekemässä päätöstä.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Paavola kysyi erinomaisen kysymyksen tuossa omassa puheenvuorossaan, että mitä me kaupunkina haluamme. Se on juuri se kysymys, johon olisi tarvinnut laajemman yhteiskunnallisen tai kaupungin mittakaavan kustannus-hyötyarvioinnin.

Nyt minusta näyttää siltä, että me kehitetään tätä kaupunkia todella isolla päätöksellä nykyisen kaltaisen ropax-liikenteen ehdoilla, johon vieläpä datasta voisi päätellä, että se on jo muuttumassa poispäin. Se paine vähenee. Samalla tehdään siis maankäytöllisesti valtavan iso päätös, joka sulkee muita vaihtoehtoja pois. Itse ajattelen, että esimerkiksi jos Salmisaareen mahtuisi 5 000 asukasta lisää, se olisi aika paljon elävöittävä, myös keskustaa elävöittävä asia. Siihen mahtuisi paljon työpaikkoja, 5 000 työpaikkaa lisää. Näillä asioilla on aika paljon merkitystä tässä kysymyksessä.

Tämän takia on hyvä ymmärtää myös sen jälkeen, mitä pormestari kuvasi tuossa päätöksentekosyklistä, että tämä hanke voi sinänsä olla vielä Satamalle liiketaloudellisesti kannattava, mutta sekään ei tarkoita, että tämä olisi ollut kaupungille kokonaisuudessaan paras vaihtoehto sille, mitä rajallisella maalla tehdään. Sen takia mä pidän edelleen erikoisena, miten tuo päätöksenteko tehtiin ja ikään kuin sysätään tulevaisuuteen. Meillä ei ole sellaista porrasta tässä päätöksenteossa enää. Kun me päätetään kaavasta, me päätetään maankäytöstä. Me päätetään silloin, mitä siihen voi tulla ja mitä ei siihen voi tulla. Se on se hetki, jolloin meidän pitäisi nimenomaan punnita, mihin sitä maata kannattaa käyttää.

Tähän liittyen, että mitä tältä kaupungilta halutaan, niin mä kolmannen kerran... Nyt katson pormestariin päin. Että pormestari kuvaisi tämän oman visionsa tämän kaupungin tulevaisuudesta ja osana tämän meriliikenteen ja sataman osalta. Koska minusta tässä on nyt, jos summataan äsken tehty äänestys tai tuo äänestys, mikä tässä on, ja se pormestarin tänään Helsingin Sanomille antama sinänsä hyvä haastattelu, niin meillä on edessä tilanne, jossa me nyt tehdään siis valtava maankäytöllinen ja myös omistamisen kautta iso liiketaloudellinen – onko kannattava tai ei, aika näyttää – investointi ropaxliikenteen kasvattamiseen keskellä Helsinkiä, joka valmistuu ehkä 2035. Sen jälkeen jossain kohtaa tulevaisuudessa häämöttää Tallinna-tunneli, joka tekee tämän tunnelin kiistatta turhaksi. Koska eihän se ropax-liikenne varmaan semmoisessa maailmassa, jossa meillä kulkee junat tuossa välissä, eihän sitä enää siis tarvita.

Kuvaisiko pormestari nyt edes oman visionsa, miltä tämä vuosisata tai seuraavat 50 vuotta näyttää? Koska näiden päätösten aikajänne on siis kymmeniä vuosia, oikeastaan jopa satoja. Tämän haluaisin nyt kuulla pormestarilta vielä kerran, että me hahmotetaan, mitä me yhdessä olemme nyt halunneet tältä kaupungilta ja lähitulevaisuudelta.

Lopuksi: Mulle on epäselvää, että mitä ponsia ja vastaesityksiä nyt on hyväksytty ja millä pohjalla, mutta lähtökohtaisesti kannatan niitä kaikkia. Olisi ihan hyvä käydä läpi, että mitä minä tulin kannattaneeksi, mutta siis kaikkea tähän mennessä esitettyä, jotka minusta liittyvät tähän asiaan, mutta se ei ole mun tulkintakysymys, kannatan.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Musta tuntuu hieman ristiriitaiselta, että samalla kun ollaan toisaalta puhuttu siitä, että me ollaan nimenomaisesti päättämässä tästä tunnelista, joka on itsenäinen oma kokonaisuutensa, niin monessa puheenvuorossa ja tässä keskustelussa on vedottu siihen, että tässä on kyse laajemmasta kehittämishankkeesta, johon ollaan 2021 vuonna sitouduttu, johon tämä kaava keskeisesti liittyy. Minusta tässä on hieman ristiriita sitten, kun huomioi nämä vastaehdotukset ja ponnet, jotka kuitenkin liittyvät elimellisesti tähän kaavaan, tämän kaavan taloudelliseen ulottuvuuteen. Sinänsä kun me ollaan haluttu saada selvyyttä nimenomaan tähän, että millaisella taloudellisella pohjalla tämä kaavakokonaisuus on ja ei olla saatu siihen selvyyttä ja nyt sitä toivottaisiin, niin me ei voitaisi tässä sen mukaisia ehdotuksiakaan valtuustossa tehdä. Olisi tosiaan hyvä kuulla, että mihin vielä tarkemmin tämä tulkinta liittyy. Tuntuu, että tämä on vähän ristiriitainen suhteessa siihen, mitä muistelen ainakin aikaisemmissa valtuustokäsittelyissä, joissa on ollut ponsia. Aika lavealla pensselillä niitä ponsia on saanut kyllä tehdä ilman, että niitä on estetty esittämästä. Olisi hyvä saada tähän tosiaan selvyyttä, jotta pystytään olla yhdenmukaisia sitten kaikkien kaavojen kohdalla.

Tämä mun vastaehdotushan ei tosiaan vaadi sitä, että kaavaa palautettaisiin tai sitä muokattaisiin, vaan se on vain siihen lisänäkökulma. Jos tätä vastaehdotusta ei käsitellä, musta olisi hyvä saada pöytäkirjaan siitä ihan kirjaus, niin se jää muistiin ja kirjoihin ja kansiin. Tietysti toivoisin tähän ehdotukseen tästä huolimatta kannatuksen. Olen tehnyt vastaavan sisältöisen ponnen myös tästä investoinnin kannattavuuslaskelmasta tuonne järjestelmään.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tämä satamatunnelin mahdollistava asemakaavapäätös on tämän valtuustokauden tähän mennessä suurin päätös. Tässähän on isossa kuvassa kyse koko Länsisataman toimivuudesta ja Jätkäsaaren turvallisesta. Tänään tällä hyväksytyllä mahdollistavalla kaavalla me ratkaistaan nyt niitä ongelmia, joita me ollaan itse aiheutettu tuolla alueella. Me ei voida rakentaa yli 20 000 asukkaan kaupunginosaa ja hyväksyä, että kasvava rekkaliikenne jatkuu siellä alueen kaduilla vuosia. Tunnelin myötä liikenne siirtyy maan alle, ruuhka ja melu vähenee, ilmanlaatu sekä liikenneturvallisuus paranee. Samalla sataman kasvu edellyttää myös toimivia logistisia yhteyksiä. Varustamoiden ja elinkeinoelämän on voitava luottaa siihen, että Helsingin satamat toimii sujuvasti myös tulevaisuudessa.

Sitten liittyen näihin laskelmiin, niin mehän yhdessä kaupunginhallituksessa tehdyn esityksen mukaisesti Satama tulee laatimaan vielä satamatoimintojen uudelleenjärjestelystä erillisen liiketaloudellisen kannattavuusarvion ennen lopullista investointipäätöstä. Se on tärkeä asia, koska isoja päätöksiä tulee tehdä huolellisesti ja ajan muuttumista seuraten.

Koska politiikkaa tehdään ajassa ja maailma muuttuu nopeasti, nykyisten tietojen valossa kuitenkin tämän tunnelin hyödyt on kiistattomat. Se poistaa tämän raskaan liikenteen katuverkolta ja parantaa turvallisuutta. Helsingin Satama on Euroopan vilkkain ulkomaan liikenteen matkustajasatama ja kriittinen myös koko Suomen huoltovarmuudelle. Mä olen itse asiassa tosi iloinen siitä, että tämä satamatunnelin mahdollistava kaava etenee nyt, koska se on tällä hetkellä ainoa realistinen ja toteuttamiskelpoinen ratkaisu, jolla me voidaan tehdä hyvää politiikkaa sen Jätkäsaaren osalta.

Nyt yli kymmenen vuoden jälkeen, pitkän työn jälkeen me tarvittiin viimein päätöksiä eikä enää odottamista.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Meriliikenteen ja merilogistiikan ystävänä olen erittäin iloinen, että valtuusto keskustelee tänään satamasta ja meriliikenteestä.

Pitää muistaa, että tämä kaupunki on aikoinaan perustettu niin, että tarkoitus oli saada satama ja kuningas määräsi perustamaan kaupungin, jotta voitaisiin pitää yllä satamaa. Sataman vanhassa historiikissa taidettiin tämä esittääkin näin, että satama oli ensin.

No, tietenkään kaupungin nykyisessä päätöksenteossa ei toimita niin, että satama on ensin ja kaikki muu väistää sen ympärillä, koska sittemmin tästä on tullut Suomen pääkaupunki ja täällä asuu miltei 700 000 ihmistä. Vaikka meillä on tai oli yksi maailman vilkkaimpia matkustajasatamia ja edelleenkin lähellä kärkeä, se ei silti ole tärkeämpi asia kuin helsinkiläiset. Mutta se on silti tärkeä asia ja on hienoa, että se on asia, josta keskustellaan. Toivoisin toki, että voisimme käydä tätä keskustelua selvästi paremmin informoituna, tietäen minkälaisia vaihtoehtoja on, tietäen mitkä ovat eri vaihtoehtojen hyödyt ja haitat. Tällä hetkellä meillä on, niin kuin joku hyvin sanoi, tällaisia vibeargumentteja, joista suuri osa on sellaisia, että voisi ajatella, että AI sanoi minulle, että...

Toki valtuustokeskustelussa on aina monenlaisia argumentteja, mutta nyt pyrin parhaani mukaan joitakin väärinkäsityksiä korjaamaan.

Valtuutettu Paavola toi esiin, että Vuosaaren satamaan ei voisi siirtää ropaxaluksia. MyStarin, joka on suurin alus Länsisatamassa, syväys on 7,0 metriä. Vuosaareen kulkee jo nyt 7,1 metriä syviä ropax-aluksia, jotka menevät sieltä Travemündeen, ja lähivuosina Finnlines on tuomassa sinne 7,4 metriä syviä aluksia. Ei se syväys ole ongelma. Oikeasti ro-ro-alus tarvitsee pistolaiturin ja peräpaikan. Kun Vuosaareen joka tapauksessa suunnitellaan laajennoksia, sinne tulee uusia laivoja. Sitten on vain kyse siitä, millaisia laivoja. Tuleeko roroja, tuleeko konttialuksia, tuleeko jotain muuta. Kulkevatko ne sähköllä, kulkevatko ne metanolilla vai millä ne kulkevat. Voi tulla niitäkin laivoja, jotka kuljettavat hiilidioksidia jonnekin maailmalle, kun Helen sitä kerää talteen. Sellainenkin ajatus on hyvin vakavissaan pyörimässä tuolla. Siitäkin on jotain julkisuuteen sanottu Helenin puolelta ainakin.

Eli meillä on paljon mahdollisuuksia ja mitään erityisiä esteitä ei ole Vuosaaren rekkaliikenteen tai konttiliikenteen tai perävaunuliikenteen laajentamiseksi. Se ei edellytä menemistä luonnonsuojelualueelle eikä Natura-alueelle, vaan se tulee siihen venesataman ulkopuolelle merialueelle laajennus, uusi laituri. Tämä todennäköisesti, jos maailma kehittyy suotuisasti emmekä joudu pahoihin kriiseihin, tapahtuu joka tapauksessa.

Sitten on kysymys siitä, että miksi me oikeastaan tarvitsemme sen tunnelin. Jätkäsaaressahan ei siis ole kasvavaa rekkaliikennettä, vaan vähenevä rekkaliikenne ollut jo monta vuotta. Eikä ole näköpiirissä, että kehitys olisi olennaisesti muuttumassa, koska rekkaliikenteelle Vuosaari on parempi sijainti ja Tallinnan puolella Muuga. Suurin osa rekoista ei ole menossa kummankaan kaupungin keskustaan. Ja Tallinnan satama on tosiaan tuonut esiin, että he eivät näe keskustan satamassa rekkaliikenteen kasvua. Muugan mahdollisuuksiin heillä on vahva usko. Helsinki alkujaan perustettiin kilpailijaksi Tallinnalle. No, nykyään teemme yhteistyötä paljon enemmän kuin 1500luvulla, mutta myös olemme siinä suhteessa joissakin asioissa kilpailijoita, että tuleeko tänne tuleva liikenne Tallinnaan vai Helsinkiin ja miten täältä menemättä nyt siihen tunneliin nämä kaupungit kytkeytyvät yhteen. Sitä pitäisi miettiä paljon enemmän.

Vielä puheenjohtajalle: En malta olla kysymättä vanhana puheenjohtajana. Onko tämä uusi tiukempi ponsilinja kaikkia asioita koskeva jatkossa vai koskeeko se vain satamatunnelin kannattavuuslaskentaa?

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Valtuutetut.

Kannatan Modigin pontta ja kiitän myös Atte Harjanteen ponnekasta ja loistavaa puheenvuoroa.

Kun sanotaan, että me päätetään täällä nyt vain kaavasta ja vain kaavasta, niin kyllähän me nyt päätetään tässä koko tästä hommasta, koska tämähän ei toista kertaa enää tänne tule. Jos se on sitten Sataman päätös, niin ei tämä ole vain kaavapäätös, vaan tämä on nyt kerta kaikkiaan tämän tunnelihankkeen valtuuston osalta päätös sitten tässä, jos se ei tänne enää tule. Mä vielä halusin nostaa tuon kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tilaaman riippumattoman kannattavuuslaskelman. Mä en olisi ihan uskonut, että se näin ohitetaan. Se on kuitenkin riippumattomalta taholta tilattu, ja se on tulossa, ja se olisi tammikuussa tullut. Nyt siihen ainakaan kukaan ei ole tarttunut. Mä huomaan kyllä, että sitä ei haluta myöskään odottaa. Sen puolesta olen hieman pettynyt, että sitä ei oteta tässä keskustelussa huomioon.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ilta on jo pitkällä, mutta kiistatta erittäin merkittävä ja tärkeä asia mahdollisesti koko valtuustokauden.

Ehkä itse edelleen ajattelen niin, että asemakaava nyt mahdollistaa.

Investointipäätös, lopullinen sellainen, tulee meille myöhemmin. Itse ainakin lähden ehdottomasti siitä, että meidän toimintaympäristö on muuttunut. Se on kiistatta muuttunut. Sen osalta tässä tänä iltana ollaan käytetty hyviä puheenvuoroja ottaen huomioon silloin, kun tämä periaatepäätös on tehty. Totta kai jokainen meistä ajattelee, että meillä on niitä positiivisempia aikoja. On kiistatta selvää, että sataman toiminnot täytyy turvata. Vienti on tärkeä osa meidän maan taloutta, mutta kyllä itse katson edelleen tämän matkustajaliikenteen osalta, rekkaliikenteen osalta, kuinka paljon se on painottunut Vuosaaren, mitä se tarkoittaa kokonaisedun kannalta.

Nämä ovat sellaisia asioita, mistä päätöksentekijöillä pitäisi olla riittävää tietoa. Nyt vaikuttaa siltä, että osalla sitä tietoa ei välttämättä ole ollut riittävästi tässä kohtaa. Itse koen, että viimeistään kun investointipäätös tehdään, nämä tiedot on meillä oltava. On totta, että liiketaloudellisesti Satama tämän ajattelee, yhteiskunnallisesti omistaja tämän ajattelee, ja itse ajattelen, että molempien etu pitäisi olla nämä molemmat. Toivoisin, että nyt kun asia etenee, tämä asia, josta ollaan tänä iltana keskusteltu hyvin paljon, ja meille, jotka lähtevät siitä, että tämä asia etenee, olemme päättäneet asemakaavasta, joka on etenemässä tässä kohtaa, niin toivon, että nämä asiat, jotka on nostettu esiin, erityisesti hyötykustannuksista, kannattavuuslaskelmista, ne meille sitten aikanaan myöskin tuodaan viimeistään investointipäätöksen yhteydessä.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Haluaisin nyt aika tarkalleen ja yksityiskohtaisesti tietää, miltä osin esittämäni ponsi ei liity tähän asiaan. Se on ollut järjestelmässä kolme ja puoli tuntia. Se on käännetty ruotsiksi. Kukaan ei ole missään vaiheessa, missään kohtaa ilmoittanut, kunnes sen sitten tein tai ei edes siinä vaiheessa, vaan myöhemmin sanottiin, että ei tämä ponsi käykään.

Ja miksi se on aivan oleellinen osa nimenomaan tätä asemakaavapäätöstä? Sen vuoksi, että tämä asemakaavahan tehdään sen vuoksi, että Eteläsatama ja Olympiaterminaali pystytään vapauttamaan muuhun toimintaan, ja sen vuoksi joudutaan tekemään Jätkäsaaressa erilaisia järjestelyjä, jotta voidaan toteuttaa tämä rekkatunneli. Joka tapauksessa joudutaan tekemään. Ne pitää tehdä. Siinä yhteydessä, kun niitä tehdään, pitää tehdä niin, että se mahdollistaa sen väliaikaisen siirron sieltä Olympiaterminaalista niin, että se voidaan ottaa käyttöön aikaisemmassa vaiheessa ja myöhemmin sitten siirtää sinne Katajanokalle. Eli se on aivan elimellinen osa tätä asemakaavaa. Nyt kyllä on niin, että tähän pitää nyt saada ihan yksiselitteiset ja kirjalliset selvitykset, että miltä osin tämä ei ole. Jos näin ei ole, sittenhän me joudumme pöytäämään tämän asian. Ei voi olla niin, että tällä tavalla aivan yhtäkkiä monen tunnin jälkeen järjestelmässä olleesta täysin elimellisesti, oleellisesti kuuluvasta asiasta ilmoitetaan, että se ei kuulukaan siihen ja sitä ei viedä päätöksentekoon. Jos se viedään päätöksentekoon, niin sitten jos puheenjohtaja tai jotkut muut valtuutetut katsovat, että se ei kuulu tähän näin, heillä on mahdollisuus äänestää sitä pontta vastaan, jolloin se ei tule hyväksytyksi. Mutta tämä on aivan keskeinen tämän koko kokonaisuuden ja tämän kaavan osalta. Se syy, miksi tätä kaavaa tehdään ja se, miten tätä kaavaa toteutetaan ennen kuin se rakentaminen alkaa, liittyy tähän asiaan. Sen vuoksi en kyllä tätä tulkintaa, puheenjohtaja, nyt tällä kertaa valitettavasti voi allekirjoittaa. Edelleen katson, että tämä ponsi kuuluu ihan elimellisesti tähän tehtyyn kaavaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Nyt kaikella kunnioituksella protestoin puheenjohtajan linjaa. Se, miten puheenjohtaja äsken sääntöjämme kertasi, ei perustele sitä, että näitä ponsia ei oltaisi hyväksymässä äänestykseen. Nämä nimenomaan liittyvät aivan elimellisesti tähän kaavaan. Vaikka tämä on siis kaavaratkaisu, niin tämä on tosiasiallisesti ainoa kohta, jossa tämä valtuusto pääsee ottamaan asiaan kantaa. Mitä muuta kautta valtuutettu, kaupungin korkein päättävin elin, sen jäsen, pystyy saamaan esimerkiksi kaavataloudellisista vaikutuksista tietoa kuin tekemällä ponnen tämän nyt esillä olevan kaavan yhteyteen, jotta se kaavatalouteen liittyvä tieto olisi jatkovalmistelussa mukana? Pitääkö valtuutetun tehdä erikseen siitä aloite? Se tuntuu aivan älyttömältä. Tässä mun mielestä nyt tiivistyy siis se, mikä on se ongelma siinä, että me yhtiöitetään palveluita. Tämä on meidän kokonaan omistama yhtiö, ja tämä sali on tämän kaupungin kaikkein korkein päättävin elin, ja meillä ei ole pääsyä kiinni tähän päätökseen. Me ei saada niitä laskelmia, mitä me pyydetään, vaikka me kaikissa eri toimielimissä niitä olemme asianmukaisesti oikeaaikaisesti esittäneet ja pyytäneet lautakunnasta kaupunginhallitukseen asti. Ja nyt meillä ei ole mahdollisuutta tehdä ponsia, joiden kautta me saisimme näitä taloudellisia vaikutuksia mukaan jatkovalmisteluun tiedoksi. Tämä on mun mielestä kysymys, joka ei liity siihen, mitä kukin on mieltä tästä itse asemakaavasta, kannattaako sen mukaista liikenne- asemakaavallista ratkaisua vai ei.

Mä haluaisin nyt kuulla sen lainopillisen neuvon siitä, että mikä on se sanallinen muotoilu, jolla valtuutettu voi saada jatkovalmisteluun mukaan ponsiesityksensä mukaisen tiedon. Tai mikä on se muu keino, jolla kaupungin korkeimman päättävän elimen jäsen pääsee vaikuttamaan tähän päätökseen ja jatkovalmisteluun. Mä en keksi asiaa, joka olisi elimellisemmin kiinni tässä kuin esimerkiksi toi Arhinmäen ponsi on. Mä toivoisin tästä nytten tarkempaa selvitystä, ja mäkin toivon tästä kirjallisen vastauksen. Sitten mä haluaisin myös kuulla lainopillisen neuvon siihen, että mikä on minun oikeuteni ja mahdollisuuteni nyt valtuutettuna, jos koen tämän ratkaisun vääräksi. Kuuluuko mun silloin jättää eriävä mielipide, jossa mä esitän näkemykseni siitä, että nämä ponnet olisi pitänyt ottaa äänestykseen?

(Puheenjohtajan välihuomautus.) Protestoin tätä kaikella kunnioituksella.

Tack ska du ha, värderade ordförande.

Nyt on kyllä pakko sanoa, että puheenjohtajan suhtautuminen näihin esitettyihin ponsiin edustaa mun tulkinnan mukaan täysin uutta linjaa täällä valtuustossa. Useat nyt esitetyistä ponsista edustaa muodoltaan, tyyliltään ja yhteydeltään käsiteltävän asiaan valtuuston täysin vakiintunutta tasoa. Ponsilla on suora yhteys tässä kaavassa määriteltävään tunnelilinjaukseen ja sen jatkokäsittelyn vaikutusalueella oleviin kysymyksiin.

Nyt valtuuston puheenjohtajan vetämä linja edustaa mun mielestä näiden vakiintuneiden käytäntöjen muutosta. Se on siis vaikuttavuudeltaan nyt paljon laajempi kysymys kuin vain näiden esitettyjen ponsien käsittelyn kohtalo. Mä pidän itse hyvin huolestuttavana tätä puheenjohtajan uutta linjaa, sillä se kaventaa valtuutettujen toimintamahdollisuuksia hyvin merkittävällä tavalla. Mä olisin itse pitänyt kohtuullisena, että tällainen linjan muutos ja valtuutettujen vaikutusmahdollisuuksien kaventaminen olisi tuotu etukäteen keskusteluun valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Tässä on muutamissa puheenvuoroissa peräänkuulutettu kokoomuksen visiota. Asiasta on käytetty monia hyviä puheenvuoroja, mutta haluan avata tässä myös omaa näkemystäni kokoomuksen visiosta.

Tässä visiossa ruuhkat Jätkäsaaressa, Ruoholahdessa keskustan suuntaan vähenevät. Raskaan liikenteen ja matkustajalaivojen ajoneuvojonoja siirretään maan alle, ja jonojen pieneneminen vähentää päästöjä. Katuliikenteen väheneminen mahdollistaa kevyen liikenteen olosuhteiden parantamisen. Melu ja pakokaasut vähenevät etenkin Jätkäsaaren alueella. Tämän lisäksi kaduille vapautuu tilaa puistoille, viihtyisälle kaupunkiympäristölle. Liikenteen siirtyminen maan alle mahdollistaa myös ilmanlaadun paranemisen tiheästi asutulla alueella. Jätkäsaaren katutilaa vapautuu myös muuhun kaupunkirakentamiseen ja palveluille. Kaiken tämän seurauksena parempi kaupunkiympäristö lisää alueen vetovoimaa ja arvoa.

Näillä perusteilla mun mielestä on ehdottoman selvää, että tätä visiota me halutaan olla toteuttamassa. .

Kiitos, puheenjohtaja.

Itsekin tekisi pikkuisen mieli sillä tasolla tämä pöydätä, että kuuntelee tätä keskustelua, ehkä vieläkään ei ole hahmotettu, että mitään investointipäätöstä ei ole tähän saliin tulossa. Me päätimme maankäytöstä, joka on tosiaan se mahdollistava kaava. Se on se päätös, mikä tässä on, ja se rajaa huomattavasti sitä, mitä sillä maalla voi muuta tehdä, ja se luo tietyn polkuriippuvuuden tähän päätöksentekoon. Tämä on nyt hyvä hahmottaa. Eikä Sataman roolissa ole tehdä yhteiskunnallisia kokonaisarvioita. He katsovat tietysti omaa tonttia. Omistajalla on omistajan vastuu, ja Satamalla on sataman vastuu. Että ymmärrätte, mistä tässä päätetään ja miten isoista summista ja mistä ne on pois.

Tähän ponsitulkintaan. Itseänikin tämä hieman hämmentää. Me tässä hieman selviteltiin. Katseltiin, mitä on mennyt. Esimerkiksi 12.11. Viikinrannan– Lahdenväylän osayleiskaavassa on tehty Otto Meren ponsi, meni läpikin muistaakseni, että kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta siihen, että alueen nykyiset vuokralaiset voivat jatkaa liiketoimintaansa alueella siihen saakka, kunnes kaavan toteuttaminen tai muut vastaavat syyt edellyttävät vuokralaisten poistumista alueelta. Varsinkin ottaen huomioon tämän meidän päätöksentekomekanismin mä jaan tämän Modigin huolen siitä, ettei me nyt ainakaan rajata itseltämme kykyä käsitellä asioita sellaisina kokonaisuuksina kuin ne kaupungin päätöksenteossa, taloudessa, maankäytössä tosiasiallisesti on. Sikäli kanssa itse pidän hieman erikoisena tätä linjausta myös suhteessa siihen, mikä on tällä kaudellakin ollut aikaisemmin se periaate.

Kiitos.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Päätöksien pitää tietysti olla valtuustokauden sisällä, mutta myös valtuustokausien välillä loogisia. Ja jos ajatellaan edellistä tunnelipäätöstä, jonka teimme Sörnäisten rantatien osalta ja niitä ponsia, niin aika paljon kauempana ne esimerkiksi olivat kuin tämä täysin elimellisesti ja oleellisesti tähän liittyvä ponteni. Myöskin tämä esimerkiksi tässä äsken viitattu asemakaava ja siihen tehdyt ponnet, jotka on tällä valtuustokaudella tehty, ovat kauempana kuin tämä esittämäni ponsi.

Mutta jos nyt tulkitsen oikein, niin jos lisään tähän sanan mahdollisuutta selvittää, niin silloin puheenjohtaja voi tämän ilmeisesti hyväksyä, joten muutan tämän muotoon:

Kaupunginvaltuusto edellyttää kaavan jatkovalmistelun yhteydessä selvitettävän mahdollisuutta, miten satamatoiminta voidaan siirtää Olympiaterminaalista ja Etelärannasta jo ennen mahdollista satamatunnelin valmistumista, jotta Arkkitehtuuri- ja designmuseon valmistumisen jälkeen alue on rauhoitettu rekkaliikenteeltä ja Helsingin taidemuseo HAM voi muuttaa terminaaliin.

Ymmärtäisin, että tämän jälkeen tämä on puheenjohtajan hyväksymässä muodossa.

Ja lopuksi totean sen, että ainakin sen 25 vuoden aikana, kun itse olen ollut täällä, jos ponsissa on ollut joku ongelma, niistä on tultu välittömästi ainakin itselleni monesti huomauttamaan ja neuvomaan, miten niitä korjataan, eikä pitkälti sen jälkeen, kun on sen esittänyt ja se on ollut kolme ja puoli tuntia järjestelmässä. Mutta tällä tämä ongelma nyt hoituu tältä osin, eli tältä osin muutan esitystäni.

Kiitos, puheenjohtaja.

On hyvä, että meillä on selkeä data siitä, että minkälaisia ponsia on tehty. Tietysti kun nämä kaikki kokoukset jäävät litterointeineen talteen, niin näemme pöytäkirjoista, että minkälainen ponsikäytäntö on ollut. Ja tosiaan siinä on ollut hyvin usein vaatimuksena ”selvitetään mahdollisuudet” tai vastaava muotoilu, mutta muuten asiaan liittyvät ponnet on sitten hyväksytty. Hyvä, että tässäkin nyt ilmeisesti niin käy lopulta.

Jos vielä tästä itse keskustelusta sen verran, että näkisin, että on myös erittäin tärkeää, että moni on tuonut esiin sen, että me halutaan valtuustossa myöskin käyttää sitä meille kuuluvaa kaupungin kokonaishyödyn ja tilanteen tarkasteluvelvollisuutta, jonka me olemme saaneet kaupunkilaisten mandaatilla. Kun taas meidän omistamat yhtiöt tarkastelevat asiaa omasta näkökulmastaan enemmän. On todella hyvä ja tärkeää, että meillä nyt sitten monet ovat nostaneet esiin, että me tarvitsemme ennen investointia riittävät tiedot viimeistään, kun niitä ei nyt aiemmin haluttu tuoda tänne ennen kaavapäätöstä.

Kannatan valtuutettu Pulkkisen ja valtuutettu Modigin ja valtuutettu Arhinmäen ja Peltokorven toivomusponsia. Täällä oli mahdollisesti muitakin ponsia tulossa, mutta ainakin nyt näitä tässä, jotka olen ehtinyt täältä jo hyvin lukea ennen tätä puheenvuoroa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Olen omaa ponttani muuttanut nyt siihen muotoon, että siinä edellytetään selvittävän mahdollisuuksia. Mutta haluaisin tuoda tässä keskusteluun nyt aikaisemmissa valtuustokäsittelyissä tänä syksynä olleita ponsiehdotuksia, jotka on hyväksytty ihan mukisematta. Esimerkiksi Hernesaaren kaavasta päätettäessä kaupunginvaltuusto edellytti selvittävän, kuinka paljon kaupungilta tulee jäämään tuloja saamatta kaavan mahdollistaman korkotuetun vuokrataloasumisen takia. Tämä on hyvin verrannollinen näihin ehdotuksiin, mitä tässä kokouksessa on nyt esitetty. Tai selvittävän riittävä määrä kielikylpyja ruotsinkielisiä päiväkotipaikkoja lähipäiväkotiperiaatteen mukaisesti Hernesaaressa. Sitten taas osana Oksakoskenpolun kaavan hyväksymistä kaupunginvaltuusto edellytti selvittävän mahdollisuuksia parantaa Meilahden sairaala-alueen joukkoliikennesaavutettavuutta Pasilasta ja Itä-Helsingistä kehittämällä linjojen 500 ja 510 luotettavuutta ja kapasiteettia.

Eli kyllä tämä minusta nyt eroaa aika paljon tästä aikaisemmasta tulkinnasta, jossa on tosiaan aika laveitakin ehdotuksia annettu mennä läpi. Tässä olisi kyllä tärkeää olla johdonmukainen.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tähän keskusteluun liittyen en pidä kovin järkevänä sitä linjaa, että ollaan kovin tiukkoja tällaisen asian selvittämisessä, koska kysymys on kuitenkin perimmältään poliittisista kysymyksistä, joihin liittyy monia ulottuvuuksia. Minusta joustavampi linja on ehdottomasti tarpeellisempi.

Sitten näihin muutosehdotuksiin. Minulla on parikymmenvuotinen kokemus lain valmistelusta ja vielä pidempi kokemus lakien soveltamisesta. Olen oppinut, että sanamuotoja kannattaa katsoa ja seurata. Jos edellytetään selvitettävän mahdollisuutta selvittää jotakin, mitä tässä nyt on rakennettu, niin silloin siis kaupungin vastaus voi olla, että on mahdollista, ja sillä on vastattu kyseiseen ponteen. Onneksi kaupungin virkakoneisto ja muut toimivat eivät ole seuranneet tätä tarkkaa sanamuotoa, mutta ehdottaisin kyllä, että nämä kiistanalaiset ponnet edelleen katsottaisiin siltä pohjalta, että mitä selvitetään. Selvitetäänkö mahdollisuutta tehdä jotakin vai selvitetäänkö sitä itse asiaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tuntuu, että tässä keskustelussa on nyt noussut hyvin paljon keskenään ristiriitaisia tulkintoja. Musta tämä kuvaa kyllä ihan hyvin valitettavasti myös aiempia käsittelykierroksia. Tuntuu, että suurin ristiin- ja väärinymmärrys ehkä liittyy juuri siihen, että mikä tämä kaupungin suhde tähän hankkeeseen ylipäätään on. Tosiaan on kyllä niin, että ihan oikein omistajana kaupungin on mahdollista vaikuttaa Sataman valitsemaan linjaan, mutta tässä on nyt toistuvasti kyllä tuotu esille se, että meille ei ole tulossa päätöstä tämän investoinnin ja tämän hankkeen toteuttamisesta myöhemmässä vaiheessa, ellei me sitä erikseen edellytetä.

Sitten tässä keskustelussa on nyt useamman kerran myöskin viitattu tähän periaatepäätökseen, jonka valtuusto on tehnyt aiemmin, mutta musta se on kyllä hyvin erikoinen tulkinta, että siinä yhteydessä valtuusto olisi jo lukinnut tämän koko hankkeen toteutuksen, kun eihän nyt siinä vaiheessa oltu tehty riittäviä selvityksiä, kun meille on selvinnyt, että niitä selvityksiä ei ole vielä tänä päivänä edelleenkään tehty.

Tämä mukaan näkökulmana, ja sitten toiseksi mä vielä varmuuden vuoksi haluaisin kannattaa tätä valtuutettu Pulkkisen tekemää vastaehdotusta siltä varalta, että sille ei ole kirjattu kannatusta, vaikka on epäselvää, tullaanko tätä vastaehdotusta ottamaan äänestykseen. Mutta edelleen mä muistan ja tiedän myös itse entisenä valtuuston puheenjohtajana, että meillä kaavapäätöksissä ollaan suhtauduttu hyvin kriittisesti vastaehdotuksiin, koska riski on, että me ruvettaisiin lennosta muuttamaan kaavoja. Mutta silloin kun tämä vastaehdotus ei vaikuta sen itse kaavan muotoon, mun on hyvin vaikea ymmärtää tätä tulkintaa, mutta se ei ole nyt mun käsissä. Varmuuden vuoksi kannatan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mun mielestä tässä nyt on nostettu esimerkkejä aiempien päätösten kohdalla hyväksytyistä ponsiesityksistä, jotka mun mielestä näyttävät toteen sen, että nyt linja on kyllä muuttunut. Mä toivoisin, että valtuuston puheenjohtaja kävisi keskustelun yhdessä ryhmien puheenjohtajien kanssa siitä, että me oltaisiin kaikki kartalla ja tiedettäisiin nämä meidän yhteiset pelisäännöt. Kun mä nyt noudatan puheenjohtajan antamaa ohjetta oman ponteni kohdalla täsmällisesti, se muuttuu muotoon:

Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta selvittää, kuinka paljon kaupungilta jää saamatta tuloja Satama Oy:ltä tuloutusten muodossa.

Aivan niin kuin valtuutettu Arajärvi sanoi, ensin tässä edellytetään selvittämään mahdollisuutta selvittää ja sitten kun on selvitetty, onko se mahdollista selvittää, mahdollisesti sitten selvitetään sitä, mitä valtuutettu Modig toivoo selvitettävän. Eihän tässä nyt päätä eikä häntää ole, mutta tämmöisessä muodossa mä nyt koen noudattavani puheenjohtajan antamaa täsmällistä ohjetta siitä, miten nämä otetaan äänestykseen. Mä näen tämän päättömyyden tässä, mutta ehkäpä tämän linjauksen päättömyys tulee näkyviin myös sitten tämän esityksen myötä.

Mutta ehdotan, että kävisimme pelisääntökeskustelun tästä niin, että kaikki tietää, miten me täällä yhdessä toimitaan, jotta me voidaan käyttää aikamme sitten näihin asioihin, eikä keskusteluun keskustelusta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Nämä ponnet ovat jo aikaisemmin ehkä ollut muotoilultaan välillä vähän avantgardistisia, mutta se vaan paranee tässä. Mä luotan kanssa virkakuntaan, että saadaan sinänsä vastaus siihen pihviin, mikä niissä on. Ja hyvä, jos näitä tänään äänestykseen saadaan.

En enää pyydä. Mä vain totean tässä kohtaa, että en saanut pormestarilta vastausta kysymykseeni siitä, että miten tämä edunvalvonta ja päätöksentekovisio tai iso näkymä tässä nyt on, jos meillä pormestari ottaa mielestäni ihan oikean edunvalvonnallisen vahvan nojan siihen, että on edistettävä Tallina-tunnelia, mutta se on ainakin kaiken minun järkeni mukaan täysin ristiriidassa tämän nyt päätettävän kaavan perusteluiden kanssa. Koska käytännössähän siinähän jäisi tälle ropax-liikenteelle räätälöity satamatunneli, hyvin hintava sellainen, kaiken järjen mukaan ehkä noin 10–20 vuodeksi käyttöön. Sen jälkeen se olisi turha. Tässä kohtaa on kauhean vaikea nähdä taloudellista minkään asteista järkeä tehdä tällaista investointia. Tästä kuulisin vielä mielelläni, jos pormestari malttaa muutaman sanan tätä logiikkaansa avata.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kokoustekniikasta ilman muuta voidaan aina käydä keskustelua ja voidaan käydä tämänkin kokouksen jälkeen, mutta kokouksen sujuvoittamiseksi olisi varmaan hyvä, että tässä päästäisiin hieman eteenpäin.

Pyysin puheenvuoron itse asiassa lähinnä kannattaakseni valtuutettu Regmin ponsia sikäli, kun ne täyttävät nämä tekniset vaatimukset.

Kiitos, puheenjohtaja. Valtuutetut.

Tässä nyt vaaditaan näitä kannattavuuslaskelmia sen jälkeen, kun kaavapäätös on tehty, ja kaava menee nyt täällä läpi, ja sitten jälkikäteen saadaan kannattavuuslaskelmat. Kenelle? Siis ketä varten? Mehän ei enää päästä tähän asiaan päättämään. Tekeekö Satama sitten päätöksen jälkeen kannattavuuslaskelmat itselleen? Mä en ymmärrä. Tämä menee väärinpäin, kun meidän olisi pitänyt saada tämä tieto etukäteen, että me voidaan tehdä täällä yhdessä päätös. Nyt tavallaan me saadaan tieto sen jälkeen, kun päätös on tehty. Omituista.

Kiitos, puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Mä olen ainakin tehnyt ne kaikki kolmessa ponnessa äsken mainitut tekniset muutokset. Jos vielä tarvitaan lisämuutoksia, niin mielellään saan opiksi. Olen ensimmäisen kauden valtuutettu ja toivon, että kaikille valtuutetuille, jotka ovat ensimmäisen kauden, opetetaan, miten ponsia tehdään. Itse en saanut sitä opiksi. Sen takia edelleen teen virheitä.

Kiitos, jos semmoista oppia saisin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mä en edelläkään ymmärrä, mitä tuo mahdollisuus-sana tuossa tekee. Jos katsotaan esimerkiksi tätä valtuutettu Modigin pontta, niin jos sanotaan, että kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän, kuinka paljon kaupungilta jää saamatta tuloja ja niin poispäin. En mä ymmärrä, mikä sen ero on, että jos ensin selvitetään, että onko mahdollista, ja sitten kun todetaan, että se on mahdollista, niin sitten selvitetään. Kyllä se pitäisi selvittää ihan sillä pohjalla, että.... Jos se ei ole mahdollista selvittää, niin se on sitten tietysti tulos, että tätä ei tunneta, mutta sekin täytyy ensin selvittää, että onko se asia selvitettävissä joka tapauksessa ilman tätä ylimääräistä kommervenkkia. Mä nyt ihan toivoisin kielellisistä syistäkin jo, että... Tämmöinen selvitettävä mahdollisuus selvittää itse asiassa edellyttää vain sen mahdollisuuden selvittämistä eikä enää mitään sen jälkeen.

Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirja on yleiskielinen litteraatti kaupunginvaltuuston kokouksessa käydystä keskustelusta. Keskustelupöytäkirja on litteroitu videoidusta kaupunginvaltuuston kokoustallenteesta.

Keskustelupöytäkirjaan ei litteroida kaupunginvaltuuston puheenjohtajan puheenvuoroja. Kaupunginvaltuuston pöytäkirja löytyy Helsingin kaupungin verkkosivuilta paatokset.hel.fi. Diskussionsprotokollet över Helsingfors stadsfullmäktiges sammanträde är en allmänspråklig transkription av diskussionen som förts vid sammanträdet. Diskussionsprotokollet har transkriberats ur videoinspelningen av stadsfullmäktiges sammanträde.

Stadsfullmäktiges ordförandes anföranden transkriberas inte i diskussionsprotokollet. Stadsfullmäktiges protokoll finns på Helsingfors stads webbplats paatokset.hel.fi/sv.