Helsingin kaupungin talousarvio vuodelle 2026 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2026-2028

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuuston jäsenet. Päätämme seuraavaksi vuoden 2026 talousarviosta, joka on samalla tämän valtuustokauden ensimmäinen. Strategiamme Helsinki, josta voimme olla ylpeitä, ulottuu neljälle vuodelle, mutta kauden ensimmäisessä talousarviossa jo korostuu se, että siinä ryhdytään heti toimeenpanemaan uuden kaupunkistrategiamme linjauksia. Tämä sillä tavalla poikkeaa aikaisemmasta, että sen on mahdollistanut se, että tämä valtuusto hyväksyi nelivuotisstrategian jo varsin varhaisessa vaiheessa 27. elokuuta.

Diskussionen om återremiss är avslutad Talousarvio vuodelle 2026 nojautuu kaupunkistrategian mukaisesti talouden kestävyysperiaatteeseen, jonka mukaan tavoitteena on hallita käyttömenojen kasvua, varmistaa investointitason kohtuullisuus sekä pitää kiinni sosiaali- ja terveyspalveluiden valtiorahoitteisuusperiaatteesta. Kaupunkistrategian mukaisesti sekä tuloverotus että kiinteistöverotus pysyvät vuoden 2025 tasolla, josta valtuusto edellisessä kokouksessa päättikin.

Kunta-Helsingin puolella ulkoiset toimintamenot ovat lähes 3,5 miljardia euroa. Valtiorahoitteiset sosiaali- ja terveys- ja pelastuspalveluiden toimintamenot ovat noin 3 miljardia euroa, kun HUS-osuus lasketaan mukaan. Kaupungin investoinnit ovat nyt noin miljardin vuositasoa, ja kun Helsingin kokonaan omistaman ja verorahoitteisesti rahoittaman Kaupunkiliikenteen investoinnit huomioidaan, nousee investointitasomme noin 1,3 miljardiin.

Hyvät valtuutetut.

Talousarvion suuri valinta, kuten strategiankin, on ollut lasten ja nuorten priorisointi. Olemme päättäneet ohjata lasten ja nuorten palveluihin rahoituksen kasvusta yhä suuremman osuuden poistamalla kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan ydinpalveluilta mekaanisen tuottavuustavoitteen. Talouden kestävyys edellyttää samalla siis sitä, että muun kaupungin tuottavuustavoite on aiempaa korkeampi. Muilta toimialoilta, liikelaitoksilta sekä yhteisiltä palveluilta edellytetään aiempaa suurempaa vastuuta, jotta tämä edellä kuvattu priorisointi on ollut mahdollinen.

Lasten ja nuorten priorisointi näkyy talousarviossa myös siinä, että toimeenpanemme kaupunkistrategiassa sovitut täsmätoimet peruskoulun vahvistamiseksi. Niitä ovat esimerkiksi alkuopetuksen laskennallisen ryhmäkoon pienentäminen, kahden vuosiviikkotunnin lisääminen äidinkielen opetukseen sekä tarveperustaisen rahoituksen kasvattaminen. Erikseen on myös mainittava riittävän ja vahvan rahoituksen turvaaminen oppimisen tuen uudistuksen laadukkaalle toteuttamiselle. Sisältääpä esitys myöskin lisämäärärahoja oppikirjoihin, ammatillisen koulutuksen suoritemääriin, varhaiskasvatuksen sijaisresurssiin sekä kotikuntakorvausten kasvuun, joka menee suoraan helsinkiläislasten perusopetukseen. Näiden päätösten vaikutus on varsin merkittävä. Kasvatuksen ja koulutuksen menot kasvavat nyt kuluvan vuoden tasoon verrattuna 92,9 miljoonaa euroa eli noin 5,8 prosenttia. Arvoisa valtuusto.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan osalta tapahtuu sielläkin iloisia kehityskulkuja ensi vuonna, kun Yrjönkadun uimahalli ja Oulunkylän jäähalli avautuvat jälleen käyttäjille remontin jälkeen. Sekin tässä talousarviossa näkyy. Toimialamenot kasvavat 17,6 miljoonaa euroa eli noin 5,5 prosenttia aikaisempaan vuoteen nähden. Tiettyjä pistemäisiä kohdennuksiakin on tehty esimerkiksi uimaopetuksen vahvistamiseen ja yli 68-vuotiaiden uinnin maksuttomuuden toimeenpanoon arkisin kello 11–15, ei esimerkiksi 15.01.

Kaupunkiympäristön toimialan menot kokonaisuudessaan kasvavat 101,6 miljoonaa euroa eli noin 9,6 prosenttia. Tässä on kirjanpidollisia muutoksia, mutta iso osuus tässä on nimenomaan kaupungin voimistuvaa panostusta joukkoliikenteeseen. Pelkästään HSL:n kuntaosuus kasvaa tähän vuoteen verrattuna 49,2 miljoonaa euroa. Helsinki siis satsaa nykyistä vuotta enemmän noin 50 miljoonaa euroa joukkoliikenteeseen suoraa kaupungin panostusta. Keskushallinnon menot kasvavat varsin maltillisesti, 2,5 miljoonaa euroa eli noin puoli prosenttia. Siellä näkyy esimerkiksi keskustan elinvoiman kehitys ja tietoturvan vahvistamisen toimet. Palkkakehitysohjelmaa toteutetaan. Puolikkaalla siitä vauhditetaan tasopalkkamallin käyttöönottoa.

Arvoisat valtuutetut.

Kuten tiedämme, koko maan työllisyystilanne on erittäin haastava ja työttömyyslukemat ovat korkeat. Helsingille siirtyi vuoden alussa työllisyyspalveluiden vastuu ja myöskin samalla työttömyysetuuksien korkeampi maksuvastuu. Se näkyy tämän vuoden talouden toteumissa, ja se näkyy myöskin siinä, mihin me varaudumme tulevana vuonna. Voisi sanoa, että uudistuksen suhdanneriski laukesi täysimääräisenä kuntien ja kaupunkien käsiin, mikä näkyy myöskin Helsingissä.

Talousarviossa on pyritty vastaamaan työllisyystilanteeseen laajalla monipuolisella toimenpidekokonaisuudella. Työllisyyspalveluille taataan resurssit vastaamaan kasvanutta tarvetta. Olemme myös esimerkiksi korottaneet mahdollisuutta myöntää Helsinki-lisää ja resursoineet tulossa olevan toimeentulotuen uudistuksen vaatiman palvelutarpeen.

Arvoisa valtuusto.

Kaupungin ja sen yhteisöjen investointitaso on merkittävällä tasolla. Kuten äsken totesin, noin miljardi kaupunkiin suoraan ja kun Kaupunkiliikenne luetaan sisään, yli 1,3 miljardia. Se itsessään jo on sellainen kokonaisuus, joka pitää maankin talouden rattaita pyörimässä. Korkeata investointitasoa oikeuttaa Helsingin korkeana pysynyt väestönkasvu, joka ei näytä pysähtymisen merkkejä. Se on ehkä valtuustolle hyvä todeta, että meidän tuoreimmat väestönkasvuennusteet tälle vuodelle näyttävät, että se 11 000 saattaa mennä rikki. Jos näin tapahtuu, se tarkoittaa, että kasvu on ollut historian kovinta, kovempaa kuin suurina maalta muutto -vuosina. Se tietenkin tarkoittaa myöskin sitä, että kaupungin 700 000 asukkaan väkiluku menee rikki jo kevätpuolella, jos tahti jatkuu vastaavana myöskin ensi vuoden aikana. Melkoinen rajapyykki sekin.

Aiemmin Helsinki rahoitti investointinsa lähes täysin käyttötalouden vuosikatteen ylijäämällä. Nyt tämä investointien tulorahoitus on laskenut 90 prosentin tasosta noin 44 prosenttiin. Se on selkeä muutos. Muutos ei parempaan, mutta kasvavan kaupungin oloissa kuitenkin perustellusti. Olemme silti strategiassa päättäneet, että varaudumme siihen, että pitkällä aikavälillä me saamme tämän tilanteen pontevammin hallintaan. Pysäytämme asukaskohtaisen vastuiden kasvun. Sen on tarkoitus tapahtua tämän suunnitteluhorisontin kymmenen vuoden aikana. Siihen myöskin tämä käsittelyssä oleva talousarvio on sopeutettu.

Arvoisat valtuutetut.

Sitten vielä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen puolelta, jossa rahoitus tosiaan perustuu täysimääräisesti valtion rahoitukseen ja asiakasmaksuihin. Omien palveluiden lisäksi Helsingin sotepe-palveluiden valtionrahoitusosuudesta rahoitetaan myös olennainen osuus HUSin erikoissairaanhoidosta. Ilman HUSin osuutta toimialamenot kasvavat ensi vuonna 103 miljoonalla eurolla eli noin 4,5 prosentilla.

Helsingissä palveluiden laadun kehittäminen on ollut ja tulee olemaan mahdollista myös valtion sitovan talousraamin sisällä. Asetimme lääkärille ja hoitajalle pääsyn määräajaksi kaupunkistrategiassa 14 vuorokautta. Tavoitteen toteuttamiseksi talousarviossa on panostettu henkilöstömäärän kasvattamiseen terveysasemilla. Niin julkisessa keskustelussa kuin myös kaupunkilaisten arkikokemuksesta on tullut laajasti esiin huumausaineiden ja erityisesti alfa- PVP:n käyttöön liittyvät lieveilmiöt. Tähän on sotepe-toimialalla varauduttu erityisesti päihdepalvelujen vahvistamisella sekä erillisellä varauksella tilanteen edellyttämiin lisätoimiin.

Arvoisa valtuusto.

Vuoden 2026 talousarviota tehdessä tulevaisuuden ennustaminen oli erityisen haastavaa, kun käynnissä oli keskustelu valtionosuusuudistuksesta. Viime viikolla selvisi, että uudistus ei nyt etene, mikä poistaa yhden epävarmuustekijän. Samaan aikaan muita uudistuksia on edelleen liikkeessä. Sote-rahoituksen uudistukset ovat vielä kolmannen vaiheen osalta edessäpäin, ja se vaatii kaupungilta erityishuomiota, jotta sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden rahoituksen taso saadaan tuleviksi vuosiksi turvattua. Hyvä valtuusto.

Helsingissä on onneksi pitkä perinne hyvästä taloudenpidosta ja hyvästä poliittisesta kulttuurista tehdä tasapainoisia kokonaisuuksia, joihin valtuusto voi laajasti sitoutua. Kiitän tänäkin vuonna valtuustoryhmiä hyvässä hengessä sujuneista talousarvioneuvotteluista ja talousarvioprosessista ja lopputuloksesta, josta ainakin itse voin olla ylpeä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta siihen voi varautua. Helsingin vahvuus on ollut pitkään vakaassa ja vastuullisessa taloudenpidossa. Ensi vuoden talousarvio jatkaa tätä linjaa. Budjetissa keskitymme kaupungin tuoreen strategian toimeenpanoon. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointi sekä peruspalveluiden toimivuus ovat talousarvion keskiössä. Myös Helsingin elinvoimaisuuden kehittäminen on saanut budjetissa ansaitsemansa huomion, kuten äsken kuulimme pormestarin puheessa.

Ärade fullmäktige.

Löneutvecklingsprogrammet fortsätter med en investering på 2 000 000 euro och riktas till lågavlönade arbetstagare som arbetar med de tjänster som riktas till kommuninvånare i särskilt utsatta livssituationer.

Panostuksia toimintoihin tehdään kuitenkin vastuullisesti. Menokasvu pidetään kurissa, ja kunnallis- sekä kiinteistöviroprosentit pysyvät vuoden 2025 tasolla. Näin vahvistamme Helsingin kilpailukykyä ja helsinkiläisten ostovoimaa aikana, jolloin monilla arjen kustannukset ovat muutenkin kasvaneet.

Hyvät valtuutetut.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle tehtävä reilu 92 miljoonan euron eli liki 6 prosentin määrärahalisäys on vahva osoitus lapsiin ja nuoriin satsaamisesta. Kaikki lapset ansaitsevat samat menestyksen mahdollisuudet, ja tässä koulujen resurssointi on keskiössä. Pienennämme muun muassa alkuopetuksen ryhmäkokoa kahdella oppilaalla ja lisäämme äidinkielen opetukseen kaksi vuosiviikkotuntia. Lisäämme myös painettujen oppikirjojen rahoitusta. Torjumme koulujen eriytymistä lisäämällä resursseja niihin kouluihin, joissa avun tarve on suurin. Varaudumme yksityisille perusopetuksen järjestäjille maksettavien korvausten kasvuun. Lisäämme myös rahoitusta lasten uimaopetukseen. Nämä kaikki ovat tekoja, jotka tukevat lasten ja nuorten oppimista, hyvinvointia ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kokoomuslaisessa ajattelussa hyvinvointi syntyy työstä ja yrittäjyydestä. Kasvatamme työllisyyden määrärahoja 9 miljoonalla eurolla ja teemme ammatilliseen koulutukseen 3 miljoonan euron lisäpanostuksen. Keskustan elinvoimaa vahvistamme matkailumarkkinoinnin avulla sekä perustamalla uuden keskustan elävöittämiseen tähtäävän yhteistyömallin. Samalla uudistamme innovaatiorahaston palvelemaan nykyistä paremmin kasvua ja elinvoimaa.

Kaupungin lähes 1,4 miljardin investointiohjelma toimii merkittävänä piristysruiskeena talouteen ja työllisyyteen erityisesti rakennusalalla. Kaupungin investointien merkittävästä tasosta kertoo se, että 10-vuotinen investointiohjelma sisältää 70 päiväkodin ja 50 koulun rakentamisen aloittamisen. Edistämme myös laajaa liikuntapaikkarakentamista eri puolilla kaupunkia. Mitoittamalla investoinnit oikein estämme kaupungin holtittoman velkaantumisen ja pitkällä aikavälillä pysäytämme velan kasvun asukasta kohden. Tämä mahdollistaa panostukset hyvinvointiin myös jatkossa. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Myös kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa teemme mittavia panostuksia ja uudistuksia, joilla on konkreettinen vaikutus helsinkiläisten arkeen. Kiireettömään hoitoon pääsyn määräaika asetetaan 14 vuorokauteen. Tätä varten varaudumme 50 uuden lääkärivakanssin perustamiseen, viemme eteenpäin omalääkärimallia ja toteutamme lasten sekä nuorten terapiatakuun. Kaupungin pahentuneeseen päihdetilanteeseen vastaamme jämäkästi vahvistamalla erityisesti matalan kynnyksen palveluita sekä jalkautuvaa päihdetyötä ja teemme 2 miljoonan euron varauksen huumeiden käytön ehkäisyyn ja haittojen hoitoon.

Kulttuurin ja vapaa-ajan yli 17 miljoonan euron määrärahalisäyksellä varmistamme laadukkaat palvelut myös ensi vuonna. Saatamme loppuun Yrjönkadun uimahallin ja Oulunkylään jäähallin perusparannukset.

Vakinaistamme koulunuorisotyöntekijöitä vahvistamaan turvallisten aikuisten läsnäoloa koulussa. Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi toteutamme 68 vuotta täyttäneille helsinkiläisille maksuttoman uimahallikäynnin arkisin kello 11–15.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vuoden 2026 talousarvio on sisällöltään vastuullinen, tulevaisuuteen katsova ja helsinkiläisten hyvinvointia vahvistava. Siinä panostetaan kaupunkistrategian mukaisesti lasten ja nuorten koulutukseen sekä toimiviin peruspalveluihin ja kannetaan huolta kaupungin elinvoimasta ja helsinkiläisten turvallisuudesta. Kaikki tämä toteutetaan ilman verojen korotusta, mikä on merkittävä saavutus tässä ajassa.

Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa talousarvioesityksen hyväksymistä. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä iloitsee siitä, että tavoitteemme näkyvät konkreettisesti talousarviossa. Hoitoon pääsyä pyritään nopeuttamaan, senioreille mahdollistetaan maksuttomia uimavuoroja ja ryhmäkokoja pienennetään alkuopetuksessa. Kohdistamme euroja myös kasvaneeseen työttömyyteen ja alfa-PVP:n aiheuttamiin ongelmiin lisätoimilla. Pidämme esillä myös hyvän henkilöstöpolitiikan merkitystä.

Budjettineuvotteluihin nostimme keskeiseksi teemaksi ja tavoitteeksi työllisyyden hoidon. Helsingissä työttömyysaste on noussut vakavasti ja erityisesti nuorisotyöttömyys on huolestuttavan laajaa. Taloudellisten vaikutusten lisäksi työttömyydellä on negatiivisia vaikutuksia muun muassa hyvinvointiin ja osallisuuteen. Siksi pidämme tärkeänä, että työllisyyspalveluiden resurssit ovat riittävät ja että ammatilliseen koulutukseen suunnataan lisärahoitusta.

Me sosiaalidemokraatit saimme kirjattua jo yhdessä hyväksyttyyn strategiaan organisaatiotyörauhan, mikä tarkoittaa, ettei tällä kaudella ulkoisteta tai yksityistetä kaupungin palveluja. Siksi onkin hieman erikoista, että kokoomuksen riveistä on taas erityisesti tässä työttömyystilanteessa nostettu esiin, että Helsingin pitäisi käynnistää koko Helsinkiä koskevat tuotannollistaloudelliset yt:t. Helsingissä on hoidettu taloutta vastuullisesti, eikä meillä ole tarvetta yt-neuvotteluihin. Tällaiset irtiotot pormestaripuolueesta eivät ole hyväksyttäviä, ja toivomme, että täällä sanoudutaan niistä irti. Henkilöstön veto- ja pitovoimasta pitää huolehtia, jotta haavoittuvassa asemassa olevien palvelut toimivat. Onkin hyvä, että saimme neuvoteltua palkkaohjelmaan miljoonan lisää. Sovimme, että tätä rahaa pyritään kohdentamaan niille pienipalkkaisille kaupungin työntekijöille, jotka työskentelevät haavoittuvassa asemassa olevien helsinkiläisten parissa. Sosiaalidemokraattiseen arvomaailmaan kuuluu se, että haavoittuvassa asemassa olevien asemaan kiinnitetään huomiota. Siksi on hyvä, että ensi vuonna on käytössä lisärahaa päihdetilanteen edellyttämiin lisätoimenpiteisiin ja kohdennetaan tehostettua tukea huumeiden käytön ehkäisyyn ja haittojen vähentämiseen. Nostimme neuvotteluun myös asumisen ja kaupunkiympäristön haasteet. Tiedossa oli, että Hason asukkaiden vastikkeet ovat olleet kovassa nousussa. Tähän halusimme helpotusta ja siksi pidämme hyvänä, että päätimme pääomittaa Hasoa 2 miljoonalla eurolla.

Halusimme myös vahvistaa kaupunkilaisten arjessa näkyvää yleisten alueiden kunnossapitoa, joka nyt näkyykin talousarviossa. Investoinneissa on huomioitu Kontulan ostoskeskuksen alueen uudistamisen edistäminen, jota odotetaan alueella, ja sen eteen on tehtävä määrätietoisesti töitä. Osana investointeja ja kaupunkiympäristön toimivuutta päätimme myös jalankulun ja pyöräilyn infran kehittämisestä. Me demarit halusimme kiinnittää erityistä huomiota jalankulkuympäristöön ja siksi sovimmekin, että määräraha kohdistuu merkittävältä osin kävelyn edellytysten edistämiseen.

Hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi tarvitsemme lisää henkilöstöä. Tänä vuonna on rekrytoitu terveysasemille 70 hoitajaa lisää ja ensi vuodelle on varauduttu 50 terveyskeskuslääkärin rekrytointiin. Pidämme tärkeänä, että sotepe-toimialalla tehdään vaikuttavaa työtä niin rekrytoinneissa kuin toiminnan kehittämisessä niin, että jokaisella alueella hoitoon pääsy toteutuu strategian mukaisessa ajassa. Sovimme neuvotteluissa myös, että kiirehdimme Vuosaaren seniorikeskuksen toteutusta.

Demareille on tärkeää, että varhaiskasvatuksen osallistumisaste nousee ja kouluissa ryhmäkoot pidetään hallinnassa. Siksi on hyvä, että talousarvioon varattiin rahaa alkuopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen. Sovimme myös, että oppikirjoihin käytettävää määrärahaa nostetaan. Varhaiskasvatukseen kohdennettiin myös lisärahoitusta, josta noin puolet kohdennetaan Nasima Razmyarin apulaispormestarikaudella perustettuun ja Laisaaren kaudella palkittuun sijaisjärjestelmään, niin sanottuihin nopean toiminnan joukkoihin, sekä ruotsinkielisiin sijaisiin.

Maan hallituksen leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ovat haitallisia, ja päätimme toimia tässä asiassa. Talousarviossa osoitetaankin lisärahoitusta ammatilliseen opetukseen ensi vuodelle 3 miljoonaa euroa. Vaikka harvemmin mikään ratkaisu on täydellinen, tämä talousarvioratkaisu on varsin kelvollinen. Talousarviossa on huomioitu strategiassa sovitut linjat, ja olemme saaneet myös lisättyä määrärahoja moniin tarpeisiin. Haluankin kiittää kanssaneuvottelijoita ja ripeää tulokseen pääsyä.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä kannattaa talousarvion hyväksymistä.

Ärade ordförande, bästa fullmäktigeledamöter.

Eftersom det är allmänt känt att byggande av klimat- och naturmässigt hållbara samhällen är en nödvändighet, lönar det sig också för Helsingfors att vara en föregångare. Klimatmötet som avslutades i Belém i Brasilien förra veckan speglade visserligen det senaste årets tillbakagång i klimatambitioner, men visade samtidigt att framsteg fortfarande görs. Men de där framstegen görs alltmer genom samarbete mellan drivna aktörer.

Kun maailma jakautuu niihin, jotka roikkuvat kiinni vanhassa ympäristölle haitallisessa tavassa rakentaa yhteiskuntia, ja niihin, jotka katsovat eteenpäin rohkeasti ja rakentavat kestävämpää tulevaisuutta, on selkeää, mikä kannattaa olla Helsingin tie. Meidän kannattaa olla mukana niiden kaupunkien ja toimijoiden koalitioissa, jotka rakentavat ekologisesti kestäviä kaupunkeja ja kestävää tulevaisuutta. Sellaisia kaupunkeja, jotka pystyvät torjumaan ilmastonmuutosta ja luontokatoa ja myös sopeutumaan näihin ympäristökriiseihin. Se on paitsi Helsingille taloudellisesti järkevää ja kannattavaa, se on myös välttämätöntä.

Miten tämä sitten liittyy Helsingin budjettiin?

Aiemmin syksyllä olimme vihreässä ryhmässä huolissamme siitä, että kaupunkiympäristön toimialalle on asetettu aiempaa tiukempi budjettikuri uudessa kaupunkistrategiassa. Sen myötä näytti siltä, että joutuisimme tekemään leikkauksia esimerkiksi ilmastotoimiin sekä luonnonsuojelun rahoitukseen ja talvikunnossapitoon. Onneksi nämä asiat on nyt budjettineuvotteluiden jälkeen korjattu. Päätimme budjetissa rahoittaa ilmastotoimia ja merellisen Helsingin kehittämistä ja tehdä lisäsatsauksia kävelyn edistämiseen sekä talvikunnossapitoon.

Erityisen tyytyväisiä olemme vihreissä siihen, että saimme neuvoteltua lisärahoituksen Helsingin uuden ja kunnianhimoisen luonnonsuojelualueohjelman jatkamiseksi. Ensi vuodesta lähtien tulemme perustamaan jopa kahdeksan uutta luonnonsuojelualuetta vuosittain Helsingissä. Etenkin meidän merellisten luonnonsuojelualueiden määrä tulee merkittävästi lisääntymään. Sen myötä merellisten luonnonsuojelualueiden pinta-ala tulee kymmenkertaistumaan tämän uuden luonnonsuojelualueohjelman myötä.

Investointipuolella jatkamme raideliikenteeseen perustuvan verkostokaupungin rakentamista. Länsiratikat alkavat jo rakentumaan ensi vuonna, ja Viikin– Malmin raitiotien suunnittelua jatketaan.

Kuitenkin luonto- ja ilmastotoimia vahvemmin tässä ensi vuoden budjetissa näkyy satsaukset koulutukseen sekä lapsiin ja nuoriin. Silloin kun me vihreät saimme kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestarin salkun tämän valtuustokauden alussa, päätimme että tämän kaupungin koulutuspolitiikan suunta muuttuu. Enää emme halua lukea uutisia siitä, että ryhmäkoot ovat koulussa liian suuria, että rahat eivät riitä oppikirjoihin tai siitä, että varhaiskasvatuksessa ei löydy riittävästi sijaisia.

Barn och unga som växer i Helsingfors skolor och daghem förtjänar de bästa möjliga förutsättningarna för sina liv. Vi behöver ha en högklassig utbildning som finns till för alla. Varje skola i Helsingfors ska vara en bra skola och den grundläggande finansieringen för utbildningen är nu starkare än tidigare, eftersom utbildningen inte omfattas av ett mekaniskt produktivitetsmål. Ensi vuonna painettuihin oppikirjoihin tullaan panostamaan 1,5 miljoonaa enemmän kuin aiemmin. Se tarkoittaa jopa 25 prosentin tason nostoa oppikirjojen rahoituksessa. Neuvotteluissa lisäsimme myös varhaiskasvatukseen erityisesti haastavan sijaistilanteen ratkaisemiseksi yli 2 miljoonaa euroa. Ammatilliseen koulutukseen lisäsimme niin ikään myös rahoitusta ja tällä lisärahoituksella pystymme tarjoamaan useammalle mahdollisuuden kouluttautumiseen ja tien työelämään nykyisessä haastavassa työllisyystilanteessa.

Kaupunkistrategian merkittävät panostukset peruskoulun vahvistamiseksi näkyvät myös budjetissa. Koulut saavat ensi vuonna rahoitusta ykkös- ja kakkosluokkalaisten ryhmäkokojen pienentämiseen ja äidinkielen tuntien lisäämiseen. Oppimisen tukeen varmistimme riittävän rahoituksen valtiolta tulevan rahoituksen lisäksi. Myös tarveperusteista rahoitusta tullaan lisäämään. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan osalta budjettia vahvistettiin neuvotteluissa muun muassa satsaamalla kulttuurijärjestöjen avustuksiin, uima-opetukseen ja koulunuorisotyöhön. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kriisiytynyttä huumetilannetta tullaan ratkomaan vahvistamalla päihdepalveluja 2 miljoonalla eurolla. Vihreiden ajama omalääkärimalli etenee, ja sitä rahoitetaan 6 miljoonalla eurolla ensi vuoden budjetissa. Lisäksi tärkeää ennaltaehkäisevää työtä tekevien sosiaali- ja terveysjärjestöjen haastavaa tilannetta tuetaan kasvattamalla kaupungin myöntämiä avustuksia. Iloitsemme myös siitä, että uimataidon vahvistamisesta löytyi laaja yhteisymmärrys neuvotteluissa ja lisärahoitusta saatiin yhteensä puoli miljoonaa euroa tämän vuoden budjettiin verrattuna.

Tällaisina aikoina, kun Petteri Orpon hallitus on saanut aikaan sen, että Suomen talous- ja työllisyystilanne on todella heikko, samaan aikaan kun on leikattu merkittävästi sosiaaliturvasta, on se ajanut monet etenkin pienituloiset helsinkiläiset todella ahtaalle. Siksi pidän todella tärkeänä sitä, että olemme myös ensi vuoden budjetissa panostaneet merkittävästi laadukkaisiin palveluihin. Olemme lisäksi päättäneet jatkaa Helsingin palkkakehitysohjelmaa ja sitä palkkakehitysohjelmaa tullaan kohdentamaan erityisesti Helsingin pienipalkkaisimmille työntekijöille.

Helsingissä olemme mielestäni hyvin kuluneina vuosina onnistuneet yhdistämään sen, että pidämme taloudesta huolta samalla, kun torjumme eriarvoisuutta sekä luontokatoa ja ilmastokriisiä. Niin myös tässä ensi vuoden budjetissa.

Haluan tähän loppuun kiittää vielä kaikkia ryhmiä yhteistyöstä ja todeta, että tästä on hyvä jatkaa valtuustotyötä ensi vuodelle.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Elämme hyvin poikkeuksellista aikaa. Helsingin työttömyys on yksi korkeampia Suomessa, noin 13 prosenttia. Nuoret eivät millään löydä edes harjoittelupaikkaa, ja asunnottomuus on kasvanut ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen. Hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan, soteen, järjestöihin, koulutukseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen näkyvät rajusti Helsingissä. Vaikka ajat ja hallituksen toimet ovat mitä ovat, olen iloinen siitä, että kaupunki pystyy omilla toimillaan pehmentämään helsinkiläisten hyvinvointiin kohdistuvia iskuja. Eriytymisen purkamista jatketaan ensi vuonna jatkamalla kunnianhimoisesti kaupunkiuudistustyötä ja panostamalla lähiöiden palveluihin. Helsingissä tulee varmistaa se, että monissa eri elämäntilanteissa elävät voivat asua täällä, siksi segregaatioon, mutta myös asumisen kalleuteen täytyy puuttua. Vasemmistoliitto on iloinen siitä, että neuvotteluissa löysimme helpotusta Hason vaikeaan tilanteeseen. Näemme, että pääomittaminen tulisi käyttää huojentaakseen vastikkeiden korotuksia, jotta nykyiset asukkaat eivät lähde pois kodeistaan. Tämä ei yksinään ratkaise tätä asumiskriisiä, ja peräänkuulutan järkevää hallituksen asuntopolitiikkaa.

Helsinki on työntekijöiden kaupunki. Täällä ei mikään toimisi ilman arkista kaikkien kaupunkilaisten hyvinvoinnin eteen tehtävää työtä. Siksi työntekijöistä täytyy huolehtia ja sen pitäisi olla itseisarvo. On hienoa, että kaupunki jatkaa työntekijöiden palkkakehitystä tällä valtuustokaudella. Vasemmistoliitto katsoo, että palkkaohjelmaa tulisi käyttää etenkin pienien palkkojen korottamiseen. Hyvät valtuutetut.

Helsinki on myös nuorten aikuisten kaupunki. On välttämätöntä, että päätöksemme palvelevat nykyisiä, mutta myös tulevia nuoria. Hallituksen massiiviset leikkaukset ammatilliseen koulutukseen, toimeentuloon näkyvät opiskelijoiden arjessa. Vähenevä opiskelijaresurssi, mutta myöskin lähiopetus ovat jättäneet useammat opiskelijat heitteille. Vasemmistoliitolle on tärkeää, että ammatilliseen koulutukseen suunnataan lisäeuroja tilanteen korjaamiseksi. Hankimme myös lisää painotettuja oppikirjoja peruskouluun ja toiselle asteelle, jotta lasten ja nuorten oppiminen helpottuisi. Vastaamme lisäksi varhaiskasvatuksen krooniseen resurssivajeeseen vahvistamalla sijaisresursseja ja teemme lisäsatsauksia koulunuorisotyöhön sekä uimaopetukseen, mitkä tulevat tarpeeseen. On hyvä, että kaupunki on valmis huolehtimaan nuorista.

On ilo todeta, että teemme ensi vuonna myös uutta, sillä tulevassa talousarviossa on varattu rahat uuden skeittihallin perustamiseen. Lisäksi nuorten liikuntaan ohjataan lisätukea ja kulttuurin tukia korotetaan. Kaupunki jatkaa siis edellisten vuosien tapaan hallituksen kulttuurivihamielisyyden vastavoimana, ja näin sen pitäisikin mennä.

Kaikkien helsinkiläisten ja Suomen tulevaisuutta varjelemme eteenpäin katsovalla luonnonsuojelu- ja ilmastotyöllä. Helsinki jatkaa ilmastotyötä tulevana vuonna ja esimerkiksi virta- ja pienvesien ekologisen tilan parantamiseen ohjataan lisäeuroja. Vasemmistoliitto olisi kuitenkin valmis suurempiin panostuksiin. Etenkin liikenteen päästöjen vähentämisessä meillä on paljon työtä tehtävänä.

Hyvät valtuutetut.

Vasemmistoliitolle on erityisen tärkeää ratkaista huumekriisi humaanilla päihdepolitiikalla. Talousarviossa hoitoon pääsyn kynnystä täytyy madaltaa, ja kokeilemme uusia hoitomuotoja sekä perustamme neljännen Symppiksen. Tämä on vähintä, mitä voimme tehdä huumekriisin ratkaisemiseksi.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia yhteistyöstä. Vasemmistoliitto kannattaa talousarvion hyväksymistä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Meillä on toteutettu Suomessa vuosikymmenten ajan Nokian kulta-ajoilta periytynyttä edesvastuutonta hurlumhei-taloudenpitoa, jonka vaikutukset näkyvät kaikkialla yhteiskunnassa. Valitettavasti kuntataloudet eivät ole tästä minkäänlainen poikkeus, vaan myös Helsingissä on kunnostauduttu holtittomassa rahan käytössä. Hyvepisteistä on tullut tietyille poliittisille voimille maailman arvokkain valuutta, jota on kerrytetty vuosien ajan, mutta jota ei ole kertaakaan saatu vaihdettua mihinkään.

Vuoden 2026 talousarvio on siinä mielessä positiivinen yllätys, että sen voisi odottaa olevan paljon pahempikin. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan käy argumentista sen puolesta, että kyseessä olisi erityisen hyvä talousarvio. Arviosta paistaa läpi se, että sovulla on saatu aikaan mahdollisesti vähiten huono vaihtoehto. Tämä puheenvuoro ei siis keskity talousarvion erinomaisuuden suitsuttamiseen.

Talousarviossa esitetään, että kaupungin lainakanta kasvaa vuoteen 2035 mennessä lukemasta 1 246 euroa per asukas lukemaan 4 990 euroa per asukas. Tämän pitäisi olla herätys, ja sen pitäisi nimenomaan olla vakava herätys, jonka pitäisi pysäyttää jokaisen ajattelemaan lukemaa edes hetkeksi. Kyseessä on yli 300 prosentin muutos.

Suomineidolle on kirjattu kroonistuneen valtioriippuvuuden diagnoosi. Sama ilmiö näkyy myös talousarviossa ja etenkin sen avustuksia listaavassa osiossa. Olemme päätyneet tilanteeseen, jossa mitään ei pystytä tekemään tai toteuttamaan ilman julkista rahaa. Avustuskohteille tyypillisesti toiminta varmasti pystytään piilottamaan hyvän tekemisen kilven taakse.

Erityishuomiona tulee nostaa kansalaisjärjestöjen avustusten jatkuva kasvu. Avustusten varassa toimivaan kolmannen sektorin vapaaehtoisvoimin toteutettuun hyvetoimintaan on vuosien aikana betonoitu poliittisten hillotolppien läpitunkematon viidakko.

Matematiikka on yleiskieli, joka ei taivu valehteluun. Matematiikalla puhuttaessa voidaan todeta esimerkiksi vieraskielisten määrän kasvaneen vuonna 2024 kaikissa ikäluokissa ja erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevien lasten osuuden olevan kasvussa. Helsingin valitsemalla ideologisella tiellä palveluiden kustannukset tulevat väistämättä kasvamaan vuosi vuodelta. Kyseessä on tie, jota pitkin kulkemisen seuraukset kaikki tietävät, mutta joita kukaan ei uskalla myöntää.

Ideologiaa toteutetaan kaikin keinoin, jopa yhdenvertaisuuslakia venyttäen. Esiin on jo nyt noussut esimerkiksi Helsinki-kansainvälisyysseteliksi kutsuttu hanke, jossa tarjotaan 3 000 euron suuruista seteliä, jolla pyritään edistämään ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden tai vastavalmistuneiden palkkaamista työharjoitteluun. Suomalaiset on näin suljettu setelin ulkopuolella.

Talousarviossa puhutaan paljon yhdenvertaisuudesta, mutta se jättää paljon syitä epäillä, että käytännön korulauseet ja käytäntö eivät kohtaa toisiaan. Talousarvion yleisperustelussa nostetaan esiin se, miten Helsingissä tulee turvata englanniksi asioiminen. Kyseessä on täysin katastrofaalinen linjaus sen valossa, että suomi on maailman mittakaavassa todella pieni vähemmistökieli, joka tämänkaltaisella toimenpiteellä on häviämisvaarassa. Linjauksella on myös suora vaikutus alati kaupunkiin muuttavien ulkomaalaisten integroitumiseen. Suomen kieltä tulee vaalia ja vaatia, koska se on aivan kaikkien etu. Suomalaisille tulee taata oikeus asioida omalla äidinkielellään. Olennaista on myös se, että maahanmuuttajilta on kyettävä edellyttämään kotimaisten kielten hallintaa, jos heidän todella halutaan sopeutuvan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Helsingin asuntokannasta lähes 10 prosenttia on tyhjillään. Siitä huolimatta Helsingissä ajetaan ylimitoitettua rakentamista, jonka toteutuessa suurin häviäjä, kuten tyypillisesti tapana on, on tavallinen helsinkiläinen veronmaksaja. Tuloksena syntyy epäviihtyisiä lähiöitä, joista syntyperäiset suomalaiset muuttavat pois.

Talousarviosta löytyy paljon ideologista höttöä ja taivaalta satavaa mannaa kaikille. Kauniita sanoja ja yleviä tavoitteita. Olisi kuitenkin aika palata pilvilinnojen ja hattaran täyttämästä maailmasta realismin pariin ja keskittyä siihen, mikä on olennaista. Kaupungin tulisi näin keskittyä vain ydintehtäviinsä. Arviosta käy selvästi esiin se, miten elämme jatkuvassa uponneiden kustannusten harhakuvitelmassa, jossa rahan kylvämistä ei uskalleta lopettaa sen takia, koska johonkin on upotettu jo ennestään niin paljon rahaa. Sanoista raha ja resurssi on tullut taikasanoja, joilla vaikeiden asioiden kuvitellaan ratkeavan itsestään. Kuten ympäröivästä maailmasta voimme huomata, tämä strategia ei ole toiminut. Se ei tule toimimaan myöskään Helsingissä. Tämän puheenvuoron myötä totean, että olen tehnyt palautusehdotuksen, joka on luettavissa järjestelmässä.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

I denna tid, när mycket känns mörkt och dystert i vår omvärld, är budgeten i Helsingfors ett välkommet undantag. Den andas framtidstro och hållbar utveckling och innehåller satsningar på välmående för både människor och miljö.

Vuoden 2026 talousarvio on sekä vastuullinen että edistyksellinen. Se pohjautuu yhteisesti muutama kuukausi sitten laatimaamme strategiaan Helsinki, josta voimme ylpeitä, joka asettaa selkeät ja kunnianhimoiset tavoitteet kestävälle kehitykselle ja kasvulle.

Skattesatserna står oförändrade, vilket vi i Svenska folkpartiet är nöjda med. Den stora skillnaden jämfört med senaste årens budgetar är att sektorerna för fostran och utbildning och kultur och fritid inte längre omfattas av ett effektivitetskrav. Budgeten innebär alltså för det första en historiskt stark satsning på att barn och unga ska få en god start oberoende av bakgrund och för det andra på meningsfullhet i livet för alla helsingforsare, vilket för oss i SFP är en väldigt viktig prioritering.

Panostukset lapsiin ja nuoriin näkyvät myös resurssien tuntuvana lisäämisenä muun muassa ykkös- ja kakkosluokkalaisten pienempiin ryhmäkokoihin, perusopetuksen äidinkielen opetuksen lisäämisenä kahdella viikkotunnilla, segregaation vähentämiseen tarkoitetun tarveperusteisen rahoituksen kasvattamisena sekä oppimisen tuen uudistuksen onnistuneen toteutuksen varmistamisena.

I gengäld stramar vi åt och lägger starkare krav på produktivitet inom andra sektorer, såsom inom affärsverken samt inom förvaltning och administration. Ärade ordförande.

Vi i SFP är särskilt nöjda med att vi i denna budget utöver den löpande verksamheten har särskilda resurser för ökad sysselsättning och för yrkesutbildningen, för livskraft i centrum, för åtgärder mot segregation och mot drogmissbruk samt effektivare vård för den som lider av ett beroende. Vi har öronmärkta pengar för fysiska skolböcker, för husläkarmodellen, för kortare väntetid till vård, och något som vi i SFP särskilt har drivit på, för strategisk användning av artificiell intelligens, framförallt när det gäller mekaniska arbetsuppgifter inom primärhälsovården.

Vi är också mycket nöjda med satsningarna på miljön för att kunna uppnå vår utlovade minskning av utsläpp med 85 procent till år 2030 jämfört med 1990 års nivå och inrättandet av 8 naturskyddsområden per år denna fullmäktigeperiod. För oss i SFP är det alltid viktigt att värna om bildning, från småbarnspedagogiken till den högre utbildningen. Inom den svenskspråkiga småbarnspedagogiken, grundutbildningen och gymnasieutbildningen har vi förberett oss på fler elever och ökade personal- och hyreskostnader. Och vi har tryggat resurser för att stöda systemet med snabbt tillgängliga vikarier inom småbarnspedagogiken.

I strategin finns ett löfte om att trygga närdagis- och närskoleprincipen och om att utreda hur denna princip utfaller inom det svenska dagis- och skolnätet. Inom den fria bildningen har vi beaktat att den svenskspråkiga grundutbildningen för vuxna vid Arbis växer stadigt. Glädjande år 2026 är att de renoverade lokalerna för grundskolan Norsens Cygnaeusenhet, de renoverade och genom en ny tillbyggnad utökade lokalerna för Drumsö lågstadieskola och de delvis ombyggda lokalerna för Åshöjdens grundskola kommer att tas i bruk. Samma slags glädje orsakar den nära förestående öppningen av Georgsgatans simhall.

Helsingfors får cirka 9 000 nya invånare per år de närmaste åren och det kräver investeringar i både byggnader och i infrastruktur. Staden fortsätter investera, men nu i något måttligare takt, vilket vi i SFP ser som ett ansvarsfullt agerande. Investeringsnivån dimensioneras så att ökningen i skuldsättning per invånare avstannar år 2035. Av de stora investeringarna inom närmaste åren vill vi i SFP särskilt lyfta fram idrottscentret på Busholmen, renoveringen av Tölö sporthall, Östra centrums simhall, Richardsgatans bibliotek, Kronbroarna, flertalet spårvägar, anskaffning av metrotågen M400, renovering av Brunnsgatans däck och Järnvägstorgets metrostation, kraftig utveckling av promenadstråken och cykelvägarna, utvecklingen av Hanaholmens före detta kraftverk, renovering av Kajsaniemiparken och uppfräschning av torg och skvärer såsom Fredrikstorget, Tölö torg, Övre Malms torg, Hagnäs torg, Sandvikstorget och, sist men inte minst, överlag mera grönska i stadsbilden. Tämä on talousarvio, josta me kaikki voimme olla ylpeitä.

Lopuksi haluan esittää RKP:n puolesta lämpimät kiitokset ennen kaikkea pormestarille, mutta myös valtuustoryhmien neuvottelijoille yhteistyöstä sekä onnistuneesta neuvottelutuloksesta.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Tätä budjettia on valmisteltu tilanteessa, jossa kuntatalouden näkymät ovat heikot, Helsingin asukasmäärä ja ihmisten palvelutarpeet kasvavat ja työttömyys lisääntyy koko Suomessa. Talouden vastuullisen hoitamisen rinnalla meidän täytyy kuitenkin pitää koko ajan kirkkaana mielessä, millaista Helsinkiä me rakennamme ja sitä me teemme joka päivä. Kaupunkia, jossa jokainen helsinkiläinen, erityisesti lapset ja nuoret, voivat elää hyvää arkea. Kaupunkia, jossa luonto on kaikkien saavutettavissa ja palvelut toimivat. Keskustan valtuustoryhmä korostaa, että lasten ja nuorten hyvinvointiin panostamisen tulee olla päätöksenteossa ensisijaista. Näin on tässä talousarviossa hyvin vahvasti, kuten jo pormestarin puheenvuorossa kuulimme. Muutoin voimme heittää hyvästit tulevaisuuden hyvinvoinnille. Tämän tulee näkyä konkreettisissa asioissa, kuten turvallisena arkena, terveellisinä päiväkoti- ja koulutiloina, ehjinä koulukirjoina, kohtuullisina ryhmäkokoina, toimivina oppimisen tukipalveluina ja nopeana hoitoon pääsynä apua tarvittaessa.

Kun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen resurssit ovat riittävät, olemme myös houkutteleva työnantaja. Kun oppimisen tuki toimii oikea-aikaisesti, ehkäisemme ongelmia, jotka muuten näkyisivät erityisesti sote-palveluiden tarpeen kasvuna, mutta myös arjen turvallisuuden heikkenemisenä. On todella tärkeää, että päätämme painottaa painetun oppimateriaalin käyttöä, varmistaa sen käyttömahdollisuuden kaikissa kouluissa ja arvioida myös digitaalisen ja painetun oppimateriaalin suhdetta. Mutta tämä arviointi realisoituu vasta vuonna 2027, kun digitaalisen oppimateriaalin lisenssit kilpailutetaan. Tämä on hieman harmillista. Hyvinvoivien helsinkiläisten kaupungissa on liikuntapaikkoja ja palveluja, jotka ovat aidosti kuntalaisten käytettävissä asuinlähiöstä riippumatta.

Urheilukenttien, uimahallien, lähiliikuntapaikkojen ja ulkoilureittien kunnossapito ja myös maksullisten palvelujen maksujen pitäminen kohtuullisina on keskeistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, joka on lain mukaankin meidän tehtävämme. Nämä ovat juuri niitä palveluja, joilla ennaltaehkäistään terveysongelmia, vahvistetaan ihmisten hyvinvointia ja myös yhteisöllisyyttä. Kävimme muutama valtuuston kokous sitten keskusteluja koulujen uimaopetuksesta osittain viime kesän surullistenkin tapahtumien vuoksi. Valtuustoryhmämme pitää todella tärkeänä, että talousarviossa on varauduttu uimaopetuksen lisäämiseen. Meidän olisi kuitenkin tehtävä arvio opetuksen kattavuudesta tällä hetkellä ja selvitettävä, mistä syistä uimaopetus ei toteudu kaikissa helsinkiläisissä kouluissa opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Aivan yhtä tärkeää on, että jokaisen koulun läheisyydessä olisi sellaiset ulkoliikuntamahdollisuudet myös tulevien rakennettavien koulujen osalta, että opetussuunnitelman vaatimukset on mahdollista täyttää. Sanotaanhan, että se minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Liikkumisen kohdalla tämä pätee erityisen vahvasti.

Arvoisa puheenjohtaja.

Luonto ja ympäristö ovat Helsingille sekä identiteetin että hyvinvoinnin lähteitä helsinkiläisille. Jokaisella helsinkiläisellä kaupunginosasta riippumatta tulee olla sujuva pääsy lähiluontoon, ja viheralueiden ja puistojen kunnossapidossa ei saa tapahtua enää peruuttamattomia virheitä, joita valitettavasti joitain on viime vuosina tapahtunut. Pidämme talousarvion osalta näitä kirjauksia, joita sieltä löytyy, kannatettavina.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee vastata asukkaiden tarpeisiin. Talousarviossa on erittäin hyviä painotuksia tältä osin. Painotamme matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja nopeaa hoitoon pääsyä. Näihin on panostettava jatkossakin määrätietoisesti, ja uusien työntekijöiden rekrytointi vahvistaa tätä näkökulmaa. Kun ihminen saa apua ajoissa, hän kykenee myös hoitamaan opiskelut, työn ja monet arjen velvoitteet, ja tämä hyödyttää hänen itsensä ja lähiyhteisönsä ohella meitä kaikkia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta on selvää, että ennaltaehkäisy on tärkein investoinneista, joita voimme tehdä. Lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluita ja perheneuvontaa tulee vahvistaa. Omalääkäri tullaan nimeämään kaikille sitä tarvitseville ja haluaville, ja meidän tulee varmistaa myös ikääntyneiden hoivaan pääsy.

Kulttuuritoiminta, museot ja tapahtumat tekevät Helsingistä elävän ja kiinnostavan. Niillä on myös suuri sivistyksellinen arvo. Tapahtumat luovat yhteisöllisyyttä ja elävöittävät kaupunginosia, ja ne vahvistavat myös hyvinvointiamme. Kaupunkilaisten arki sujuu, kun liikkuminen on helppoa ja kohtuuhintaista. Joukkoliikenteen toimivuus on Helsingin elinehto. Samalla on varmistettava, että lippujen hinnoittelu ei karkaa käsistä. Keskustan valtuustoryhmä painottaa, että HSL-yhteistyössä on haettava ratkaisuja, jotka turvaavat sekä talouden että edulliset liput. Myöhemmin tänään valtuustossa on meillä käsittelyssä keskustan valtuustoryhmän aloite perhematkalipun käyttöönotosta.

Kiitämme pormestari Sazonovia, apulaispormestareita ja kaikkia viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä, jotka ovat osallistuneet tämän talousarvion valmisteluun.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

Kaupunki tarvitsee toimintamallin, joka pitää kulut kurissa, koska poliitikoilla on tendenssi käyttää rahaa enemmän kuin sitä on. On siis tervetullutta, että kaupungilla on olemassa kestävyysperiaate, joka ohjaa meitä vastuulliseen budjetointiin. Muutama valikoitu huomio siitä.

Kristillisdemokraatit tukevat lämpimästi lasten ja nuorten priorisointia budjetissa. Tätä priorisointia ei tule tehdä siten, että unohdamme kasvualustan, lasten ja nuorten perheet. Niinpä lasten ja nuorten priorisoinnin tulisi mielestämme merkitä myös lapsiperheiden priorisointia ja tukemista. Turvallisissa perheissä kasvavilla lapsilla on vähemmän erilaisia mielen ongelmia, mikä tarkoittaa parempaa henkistä hyvinvointia ja vähemmän korjauskustannuksia.

Äidinkielen opiskeluun panostaminen on hyvä asia, sillä äidinkieli on ikään kuin ajattelun ja hahmotuksen perusta, jonka pohjalle on hyvä rakentaa myös muiden kielten kielitaitoa. Siksi äidinkielen opetuksen lisääminen kahdella viikkotunnilla saa tukemme alkuopetuksessa. Pidämme tärkeänä sitä, että investointitaso ei ole ylimitoitettu, vaan että velkaantuminen asukasta kohden saadaan pysäytettyä. Tätäkin budjetin linjausta kannatamme.

Lokakuussa kolme vuotta sitten kristillisdemokraatit nostivat silloisen pormestari Vartiaisen järjestämässä pienpuolueiden budjettitapaamisessa esille omalääkärimallin mahdollisuutena parantaa erityisesti paljon hoitoa tarvitsevien ihmisten hoitoa ja terveyttä sekä mahdollisuutena saada laskettua kustannuksia, kun lääkärillä ei mene tarpeetonta aikaa uuden potilaan perustietoihin perehtymiseen, vaan lääkäri tuntee jo ennalta potilaan ja osaa siksi tehdä tarpeelliset hoitotoimenpiteet potilaalle ajallaan. Lisäksi potilas saa aidon kokemuksen siitä, että hänestä pidetään huolta. Olemme ilahtuneet siitä, että tämä esittämämme ajatus on ottanut hienosti tuulta ja nyt valtuustossa tuntuu vallitsevan laaja yksimielisyys mallin mielekkyydestä.

Vuosi sitten aloitteemme kenkiin kiinnitettävistä liukuesteistä riskiryhmille sai vastauksen, jossa todettiin: ”Vuonna 2025 Helsingin kaupunki selvittää eri kuntien parhaat käytännöt kaatumisen ehkäisyssä, erityisesti liukuesteiden jakamisessa, tutkii eri kaatumisen ehkäisytoimenpiteiden kustannusvaikutuksia sekä selvittää mahdollisuuksia vaikuttavan ja kustannustehokkaan liukuesteiden jakelumalliin ja perusteiden pilotoimiseen.” Totesimme tuolloin, että tämä on hyvä vastaus ja kun näin toimitaan, monen elämä paranee. Nyt kun olemme tänään liukastelleet tänne paikan päälle, se on helpompi ymmärtää.

Tilanne on nyt edennyt. Silloinen apulaispormestari ja valtuutettu Pia Pakarinen teki asiasta talousarvioaloitteen, ja nostimme asian esille yhtenä budjettitavoitteenamme. Tämänvuotisessa aloitevastauksessa todetaan: ”Vuoden 2026 talousarviossa on varattu lisämäärärahoja kenkiin kiinnitettäviin liukuesteisiin, ja kulttuurin ja vapaa-ajan lautakunta päättää tulosbudjetissaan määrärahojen tarkemmasta kohdentamisesta.” Pidämme tätä erinomaisena, sillä toteutettava pilotti tullee osoittamaan, että hyvin toteutettuna malli toimii meilläkin, kuten muuallakin on toiminut. Pieni ryhmämme iloitsee, että toisen kerran lyhyen ajan sisällä saamme parannettua monien ihmisten terveyttä samalla, kun saamme laskettua kaupungin kustannuksia.

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kiittää mahdollisuudesta vaikuttaa positiivisesti budjettiehdotukseen ja kannattaa talousarvioehdotuksen hyväksymistä.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Arvoisat valtuutetut.

Helsinki on vauras kaupunki, mutta ongelmat ovat samoja kuin muualla Suomessa. Erityisesti nuorten työttömyys on kasvanut ja asuntorakentaminen on jäissä. Valtiosta poiketen Helsingin kaupungille jää joka vuosi satoja miljoonia euroja ylijäämää, eli kaupungilla pitäisi olla varaa reagoida näihin asioihin. Helsingin asukasmäärä kasvaa joka vuosi noin 10 000 ihmisellä, eli asuntoja pitäisi rakentaa enemmän kuin nyt tehdään. Tässä tapauksessa ei vasen käsi tiedä, mitä oikea tekee. Maan hallitus on lyhytnäköisesti säästänyt valtion tukemasta asuntotuotannosta, ja se näkyy myös Helsingissä. Asuntojen rakentaminen pitää saada käyntiin. Muuten olemme muutaman vuoden päästä mahdottomassa tilanteessa, kun jo nyt Helsingissä on paljon kaupunkilaisia, joilla ei yksinkertaista ole varaa asua Helsingin kaupungissa uusissa vuokraasunnoissa. Tässä Helsingillä olisi oikeasti enemmän varaa olla esimerkkinä ja näyttää mallia muulle Suomelle.

Helsingin työttömyysaste on kaikkein korkein Suomessa. Nuorten työttömyys Helsingissä on tänä vuonna lisääntynyt suhteellisesti eniten. Alle 25-vuotiaiden työttömyys kasvoi vuoden takaisesta 32 prosentilla, ja 25–29-vuotiaiden työttömyys 22 prosentilla. Helsingissä oli kaikkiaan yli 10 000 työtöntä nuorta työnhakijaa. Lisäksi opiskelijoilla on entistä vähemmän kesätyöpaikkoja. Helsingin pitäisi seurata, koulutetaanko nuoret niihin ammatteihin, jotka tarvitsevat työvoimaa. Tämä on erittäin vakava tilanne ja akuutti ongelma. Elämänsä ja työuransa alussa oleva ihminen on suuressa vaarassa syrjäytyä. On hyvin vakavaa, jos nuorelle syntyy käsitys, että hänelle ei ole käyttöä tai paikkaa yhteiskunnassa, kun edes työpanosta ei tarvita.

Myös sosiaaliset ongelmat kasautuvat Helsinkiin. Päällimpänä on hankala ongelma, joka on lisääntyvä huumeiden käyttö. Huumeongelma ei pysy enää piilossa. Pahimpia tilanteita syntyy, kun täysin sekavat ja aggressiiviset alfa- PVP-käyttäjät uhkailevat täysin sivullisia. Ongelmaan pitää puuttua rivakasti ja eri viranomaisten paremmalla yhteistyöllä. Helsingin kaupungin pitää puuttua oma-aloitteisesti ja panostaa siihen, että esimerkiksi hoitopaikkoja perustetaan lisää ja niitä on riittävästi.

Liian monen nuoren epätoivo näkyy jo eri tutkimuksissa, kun nuorilta kysytään uskosta omaan tulevaisuuteen ja esimerkiksi luottamuksesta eläkejärjestelmäämme. Kun syntyvät ikäluokat pienenevät, ei meillä oikeasti ole varaa menettää yhtään nuorta. Ongelma koskee tietysti koko Suomea, mutta pistää kysymään, olisiko erityisesti Helsingillä tässä mahdollisuus näyttää esimerkkiä muulle Suomelle.

Arvoisa puheenjohtaja.

On oikein panostaa varhaiskasvatukseen ja peruskoulutukseen. Ikäluokkien merkittävä pieneneminen ei näy Helsingissä samalla tavalla kuin muualla Suomessa, kun kaupungin väkiluku kasvaa joka vuosi noin 10 000 ihmisellä. Alakouluikäisten määrä Helsingissä vähenee kuitenkin 10 vuoden sisällä 1 200 oppilaalla, eli vähennyksen täytyy näkyä pienempinä ryhmäkokoina. Lisää haastetta päiväkotien ja peruskoulujen ammattilaisille tuo se tieto, että joka viides helsinkiläinen on ulkomaalaistaustainen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vaikka Suomen julkinen talous on suurissa ongelmissa, pitäisi Helsingin olla monessa koko maan veturi ja esimerkki. Helsingin merkitys on suhteessa suurempi kuin vertailu kaupungin ja valtion budjetissa. Helsinkiä ei pidä missään nimessä vertailla Ouluun, Turkuun tai edes Tampereeseen, niin hienoja kaupunkeja kuin ne ovat. Helsinki pitää ottaa mittatikuksi sekä Tukholmaan että Kööpenhaminaan. Silloin Helsinki painii oikeassa sarjassa. Taloudellisesti vakaa ja hyvinvoiva Helsinki on koko Suomen etu. Liike Nyt kannattaa budjettiesitystä.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Valtuutettu Merano kuvasi ryhmäpuheenvuorossamme erinomaisesti sitä, kuinka nyt käsillä oleva budjettiesitys joko väistää kaupungin keskeisimmät haasteet tulevina vuosina tai vähintäänkin vastaa niihin puutteellisesti ja esitti sen johdosta myöskin palautusta, joka löytyy järjestelmästä. Kannatan tätä valtuutettu Meranon tekemää palautusesitystä.

Kiitos, puheenjohtaja.

En kannata palautusta. Siinä puhutaan korulauseista, mutta se palautus itsessään on täynnä korulauseita.

On totta, että toisin kuin täällä on todettu, en ole samaa mieltä siitä, että Helsingin talous on hyvässä tilanteessa. Siitä ehkä tärkeimpänä osoituksena on se meidän velkaantumistahti. Meillä on nyt noin miljardi euroa velkaa, mutta neljän vuoden päästä meillä on 3 miljardia euroa. Tämä velan räjähtäminen tapahtuu tulevien sukupolvien kustannuksella. Se, että me ollaan täällä strategiassa todettu, että verot ei nouse, on toki nykyisten veronmaksajien suojelua, mutta se tapahtuu tulevien kustannuksella. Siinä on mun suurimmat huolenaiheet. En silti katso, että se edellyttää palauttamista.

Olen eri mieltä ehkä kuin valtuutettu Hjelt, joka nimenomaan totesi, että talous on hyvällä tolalla. Siitä olen eri mieltä. Kyllä meidän pitäisi menosäästöjä löytää enemmän ja etsiä. Totta kai 40 000 työntekijän yhteisössä työntekijäkustannukset on ihan valtavat. Toisin kuin vaikka edistyksellisten demarien johdolla Tampereella on toimittu. Kyllä meidän täällä Helsingissä pitäisi ottaa mallia vastuullisista demareista Tampereella ja yrittää löytää säästöjä sieltä puolelta. Toinen toki iso kokonaisuus on tämä meidän harjoitettu tonttipolitiikka, joka hassaa veronmaksajien rahoja miljarditolkulla myös. Tässä olisi valtavasti säästöjä löydettävissä sen sijaan, että tehdään helppoja päätöksiä eläen velalla tulevien sukupolvien kustannuksella. En ole ihan ehkä yhtä iloinen siitä.

Toki meillä on hyvät suunnitelmat jatkossa sitten velkaantumista ja vastuita hillitä ja sitä kohti pitää mennä, mutta en usko, että tämä käyttötalouden pullataikinamainen paisuttaminen on oikea tapa saada tätä taloutta pitkällä välillä tasapainoon. Toisaalta en näe, että nyt tämän asian palauttaminen ilman, että meillä olisi minkäänlaisia realistisia mahdollisuuksia saada muutoksia tähän budjettiin, myöskään on se. Harmaita pilviä on paljon päällä, ja se ei parane sillä, että todetaan jatkuvasti vain, että talous on hyvässä kunnossa niin kuin Duracell-puput, koska se ei nähdäkseni pidä kaikilta osin paikkaansa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Mä en missään nimessä kannata palautusta, sillä tämä budjetti on hyvin kelvollinen, etten sanoisi jopa hyvä. Valmiiksihan tämä maailma ei tule koskaan.

Mä erityisesti iloisen siitä, että tässä on monessa kohtaa huomioitu ja monella tavalla lapset ja nuoret. Sitten vähän vanhempiin eli ikäihmisiin, joiden määrä kasvaa siis lähivuosina räjähdysmäisesti. Tässä kontekstissa on aivan erinomaista, että budjettiin on sisällytetty strategian mukaisesti varat yli 68vuotiaiden maksuttomiin uimahallivuoroihin. Tämä on pieni, mutta erittäin tärkeä askel meidän senioreille. Tämä osaltaan paikkaa ikäihmisten osalta niitä sairausryhmiä, esimerkiksi astmaatikot ja diabeetikot, jotka jäivät kriteerien muuttuessa erityisuimakortin ulkopuolelle. Mutta kuten tiedetään, tämä etu koskee vain kaupungin omia uimahalleja, eli Itäkeskusta, Pirkkolaa, Yrjönkatua ja tulevaa Jätkäsaarta.

Nyt huoleni koskee erityisesti Itäkeskusta, kun eilen lautakunnassa kuulin tarveselvityksen Itäkeskuksen uimahallin remontista. Tämän mukaan tämä remontti ajoittuisi vuosille 2028–2030. Ja kun tiedetään, että Jätkäsaari valmistuu vasta 2029 lopussa, niin näyttäisi siltä, että tulisi pari vuotta sellaista, että idässä ei olisi ollenkaan tätä uintimahdollisuutta näille ikäihmisille, koska jäljelle jää silloin vain Pirkkola ja Yrjönkatu. Ja tämä on ihan liian vähän. Tämä olisi mun mielestä kohtuullista, että Kuvan toimiala yhdessä Urheiluhallien hallituksen kanssa käynnistäisi keskustelut maksuttomuudesta myös Urheiluhallien uimahalleissa ja että tähän varaudutaan tulevissa budjettineuvotteluissa. Erityisen tärkeää tämä olisi, että tämä kohdistuisi ainakin Vuosaareen remontin ajaksi ja tulevaisuudessa vaiheittain myös muihin Urheiluhallien uimahalleihin.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Suomen talouden kestävyysongelmat ovat kärjistyneet. Väestö ikääntyy, työttömyys on korkealla ja velkaantunut Suomi on joutumassa EU:n tarkkailuluokalle. Tässä kontekstissa Helsinkiä tarvitaan Suomen kasvun ja tulevaisuuden uskon veturiksi enemmän kuin koskaan.

Saadaksemme talouden takaisin kasvu-uralle ja pärjätäksemme kansainvälisessä kilpailussa ja tekoälyn kilpajuoksussa tarvitsemme yrityksiä ja työpaikkoja, investointeja, tutkimusta ja kansainvälisiä osaajia. Jotta saamme tänne osaajia, meillä pitää olla korkea elämän laatu, laadukasta asumista, toimivat palvelut, sujuva liikenne, pääsy luontoon ja omaleimaista kulttuuria. Meillä on kaikki edellytykset tämänkin budjetin myötä auttaa Suomi uuteen nousuun.

Nuorissa on edelleen tulevaisuus. Strategian voimakas painotus lapsiin ja nuoriin konkretisoituu nyt ensi vuoden budjetissa kasvatuksen ja koulutuksen osuuden kasvaessa yli 90 miljoonalla eurolla. Tämän pitää näkyä jokaisessa helsinkiläisessä koulussa ja päiväkodissa. Luonnonsuojelu, päästöjen vähentäminen ja segregaation torjuminen ovat prioriteettejamme myös ensi vuonna. Tuemme helsinkiläisten aivoterveyttä panostamalla terveysongelmien ennaltaehkäisyyn, yhteisöllisiin naapurustoihin ja harrastusmahdollisuuksiin. Verot eivät Helsingissä ensi vuonna nouse, ja se on hyvä asia. Kasvava pian 700 000 asukkaan kaupunki tarvitsee investointeja, mutta investointitaso pitää jatkossa mitoittaa sote-uudistuksen jälkeiseen todellisuuteen, jossa verotulomme ovat aiempaa pienemmät. Valtion on huolehdittava riittävästä sote-rahoituksesta ja palkittava hyvinvointialueita vastuullisesta taloudenpidosta. Kaupunkikonsernia pitää johtaa tehokkaasti ja tuottavasti teknologiaa hyödyntäen.

Kiitos kaikille budjetin valmisteluun ja neuvotteluihin osallistuneille. Kannatan talousarvion hyväksymistä. En kannata palautusta.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

En kannata palautusta.

Kaikista olennaisinta tässä budjetissa on, että neuvottelut jouduttiin käymään sellaisessa tilanteessa, jossa työttömyys on 90-luvun laman tasolla. Todella moni helsinkiläinen on joutunut irtisanotuksi, lähettää ehkä kymmeniä työhakemuksia, vastaanottaa monta valitettavasti valinta ei tällä kertaa kohdistunut sinuun -vastausta. Tämä johtuu maan hallituksen näivettävästä politiikasta, jota joudumme jälleen Helsingissä paikkaamaan. Me pidimme tätä aihetta esillä budjettineuvotteluissa, ja on hyvin tärkeää, että työllisyyspalveluiden resurssit ovat riittävät ja olemme suuntaamassa esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen lisää rahaa.

Samalla täytyy todeta, että Helsingin omassakin työnantajakuvassa on vielä parantamisen varaa, sillä Sarastian palkanmaksukriisi on kaikilla vielä tuoreessa muistissa. Siksi on erittäin vahingollista, että julkisessa keskustelussa ja tässäkin salissa vihjaillaan, että kaupungissa pitäisi käynnistää yt-neuvottelut ja vielä pormestaripuolueesta käsin. Me olemme strategiassa luvanneet henkilöstölle työrauhaa organisaatiotyörauhan muodossa. Ja kyllä nyt täytyy kysyä: Onko tämä valtuutettu Otto Meren linja myös kokoomuksen linja, että yt-neuvottelut todella pitäisi aloittaa? Entä mistä kaupunkilaisten palveluista kokoomus haluaa tällä kertaa leikata? Koulutuksesta, ikäihmisten vai lapsiperheiden palveluista?

Toivon todella tältä salilta sellaista keskustelua, että me emme lisää kaupunkiin epäluottamusta työnantajana. Budjetti sinänsä vastaa erittäin hyvin tähän kysymykseen, ja en sen vuoksi kannata palautusta, mutta toivon, että keskustelu pysyy asiallisena.

Arvoisa puheenjohtaja.

En kannata palautusesitystä.

Tässä talousarviossa on erittäin monia hyviä, perheille hyödykkäitä asioita, mutta haluan yrittäjänä ja Helsingin kivijalkayrittäjänä tuoda esiin meidän yrittäjien mahdollisuuden työllistää esimerkiksi nuoria tässä tilanteessa, jossa Helsingin, rakkaan pääkaupunkimme, nuorten työllisyystilanne on kammottava. Meidän tulisi ottaa meidät yrittäjät vakavasti mukaan auttamaan, keskustelemaan ja kehittelemään sellaisia malleja, joilla nuoret pääsevät töihin. Esimerkiksi se ensimmäinen työpaikka, jota vaikka meillä saa tiskarina, voi olla aivan järkyttävän suuri merkitys ja kokonaan elämän käänteen tekevä asia, kun elämään tulee aikataulu, sulla tulee tehtävä, jota sä suoritat onnistuneesti ja sulle sanotaan, että hei, sä olet hyvä siinä. Se palkka ei ole niin merkityksellinen asia kuin se, että kuuluu johonkin yhteisöön ja on mukana sellaisessa arjessa, jonne kaikki muutkin menevät. Ei pelkästään yksin kännykkä kädessä niin, että herää kello kaksi päivällä ihmettelemään, että mitä mä tänään teen.

Tämän takia kannustaisin Helsinkiä miettimään sellaisia konsteja, joilla meidät pienet yrittäjät ja isommatkin yrittäjät, jotka kuitenkin työllistetään suurin osa suomalaisista, otettaisiin mukaan keskusteluun ja kehitettäisiin yhdessä niitä konsteja, joilla me saadaan nuoret ja vanhemmatkin töihin.

Eli en kannata palautusta.

Kiitos.

Kiitos. Hyvät valtuutetut ja puheenjohtaja.

Missään nimessä en ehdota palautusta, mutta nostaisin tässä erittäin hyviä kohtia, joita tässä on nostettu monissakin puheenvuoroissa.

Ammatillisen koulutuksen lisärahoitus on todella tärkeä, koska tällä hetkellä ammatillisesta koulutuksesta tulee liian, voisiko sanoa, taidottomia siihen ammattiin olevia henkilöitä johtuen juuri siitä, että he ovat hyvin nuoria versus miten koulutus käy siellä lukiossa. Koulujen luokkakoon pienentäminen on myös erittäin hyvä asia. Nämä ovat kaikki äärimmäisen hyviä lapsiperheiden ja lapsia ja nuoria kannustavia asioita.

Mitä nyt sitten ajattelemme näitä sijoituksia tai rakennuksia, joita me kaipaisimme edelleenkin enemmän, johtuu tästä meidän ikärakenteesta. Vaikka tämä on sanottukin talousarviossa, että aletaan rakentaa seniorikeskuksia, mutta esimerkiksi se Vuosaaren seniorikeskus, joka on vain sanottu, että sitä aletaan rakentamaan joskus vuonna nakki ja kivi tulevaisuudessa. Pitää muistaa, että Vuosaaressa on eniten lukumäärällisesti vanhuksia, ja se ei suinkaan tule pienenemään se lukumäärä siellä, vaikka tulevaisuudessa monet sieltä kuolevatkin.

Jotenka toivoisin, että kun tehdään tätä talousarviota, huomioidaan se, mitä ollaan suunniteltu jo vuosien ajan, että nytkin katsottaisiin sitä, että kun ne ihmiset vanhenee, niin meidän pitää huomioida, että heille on hoitopaikkoja, jotta ei työtä tekevät joutuisi heitä hoitamaan ja se taas on yhteiskunnallisesti tosi kallista.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

En missään tapauksessa kannata tätä palautusehdotusta, ja hieman hämmentää tämmöinen ehdotus ylipäätään perusteluineen.

Haluaisin myös vielä valtuutettu Merelle tässä todeta, että totesitte, että demareiden joukoista lausuttiin, että kaupungin taloudellinen tilanne on hyvä. Tarkalleen ottaen totesin, että Helsingissä on hoidettu taloutta vastuullisesti, eikä meillä ole tarvetta yt-neuvotteluihin. Nämä ovat hieman kaksi eri asiaa, joten pysytään oikeissa asioissa.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

On tosi arvokas asia se, että valtuuston selkeä enemmistö haluaa tällaisena aikana, kun maailmassa on erittäin vaikea ja Suomessakin on talous kriisiytynyt, tehdä yhteistyötä ja miettiä, miten Helsinki selviää tässä tilanteessa. Se on itsessään arvokas viesti.

Minulla itselläni oli nyt 13 vuotta tässä salissa olleena yksi selkeä toive meidän ryhmän neuvottelijoille. Se liittyy tämän mun kotialueeni Vuosaaren ikäihmisten palvelukeskuksen rakentamisen saamiseen vihdoin liikkeelle. Ainakin tämän neuvottelussa tehtyjen kirjausten pohjalta tämä toiveeni kuultiin ja siellä linjattiin, että vuoden 2026 aikana tehdään ratkaisu, joka mahdollistaa seniorikeskusten toteuttamisen ripeän etenemisen valtion investointiavustuksen lakattua. Siellä päätettiin myös, että esitetään kiireellisenä keskustan ja Vuosaaren seniorikeskusten toteuttamista ja aikaistetaan niiden toteuttamista mahdollisimman paljon.

Tässä on kyse Helsingin alueellisesta tasa-arvosta, että myös lähiöissä seniorit saavat samat palvelut kuin täällä keskustassa. Tehtävää tässä vielä riittää, mutta toivon, että tämä yhteinen tahtotila veisi tätä asiaa nyt eteenpäin aivan oikeasti. Nämä hankkeethan on kohdanneet hyvin paljon kaikenlaisia vastoinkäymisiä. En ole myöskään tyytyväinen siihen, miten valtuutettuna olen saanut tietoa näistä vastoinkäymisistä. On pitänyt vähän niin kuin onkia ja kysellä niitä tietoja ja sitten lukea jostakin, että ahaa, asia ei nyt etenekään niin kuin piti. Ensin oli ongelmia tämän tontin kanssa. Sitten tuli tämä Petteri Orpon hallituksen asuntopolitiikan täyskäännös, ettei valtion investointiavustuksia enää myönnetty erityisasuntohankkeille.

Tämä rahoituksen ongelma meidän pitää nyt ratkaista seuraavan vuoden aikana. Mä en halua olla vuoden päästä taas tässä tilanteessa, taas tekemässä talousarvioaloitetta ja vaatimassa ja muistuttamassa, että nämä seniorihankkeet on saatava liikkeelle. Tästä asiasta on nyt jo kymmenen vuotta puhuttu siellä Vuosaaressa, ja sama ongelma tietysti koskee muitakin alueita. Tämä valtion politiikan muutos iskee nyt just ikäihmisiin.

Täällä on paljon puhuttu lapsista ja nuorista tänään. Se on tosi tärkeää. Itsekin lapsiperheen isänä pidän tärkeänä niitä asioita, mutta myöskin mä haluan, että ikäihmisiä ei pidä unohtaa ja heidän tarpeitaan ja sitä, että heillä on oikeus myös siellä lähiöissä saada näitä palveluita. Vuosisaari on 40 000 ihmisen kaupunginosa. Siellä ei tosiaan seniorikeskusta tällä hetkellä ole. Sitä kovasti odotetaan sinne, ja musta on nyt todella tärkeää, että me nähdään nyt oikeasti, että muistetaan tämä asia.

Pormestari ei näytä nyt olevan täällä salissa, mutta mä olisin kysynyt häneltä, että minkälaisia ajatuksia kaupungin johdolla nyt on tässä lähteä viemään eteenpäin tätä. Miten tämä rahoitus järjestetään? Sen mä haluaisin nyt aika pian kuulla, että tämä ei unohdu sinne semmoisten asioiden mappiin, jotka ehkä taas muistetaan vuoden päästä, kun budjettia aletaan tekemään.

Kiitos.

Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Näin maailman myllertäessä on erittäin arvokasta, että valtaenemmistö valtuutetuista on tämä budjettiesityksen takana. Erityisesti haluan nostaa sen, että kotikaupunkimme ensi vuotta koskevassa budjettiesityksen kohdentumisessa korostuvat erityisesti kaikenikäisille tärkeät peruspalvelut, lapset ja nuoret sekä kotikaupunkimme elinvoimaisuuden vahvistaminen. Kannatan vahvasti nyt käsittelyssä olevaa budjettiesitystä.

Helsingin on entistäkin tärkeämpi huolehtia vastuullisesta taloudenpidosta ja veroeurojen kohdentamista kaupunkilaisten perusasioiden kuntoon laittamiseen. Helsinkiläisille on varmasti tervetullutta se, että ei kuntaveroa eikä kiinteistöveroa koroteta. Tarkkaan harkituilla investoinneilla on vastattava kaupunkimme kasvuun. Velkaantumisemme on välttämätöntä pitää hallinnassa talouden kestävyysperiaatteita noudattamalla. Nämä ovat nousseet näissä puheissa vahvasti esille, mutta haluan ne tässä vielä erityisesti nostaa esille. Talousarvioesityksessä on kaksi painopistettä. Ne ovat perusterveydenhuolto ja peruskoulu. Pidän näitä erittäin hyvinä painopisteinä. Meillä on valtuutetuilla nyt vakaa tahto onnistua siinä, että saamme purettua kaupunkilaisten harmina olevat hoitojonot. Helsinkiläisten on saatava vastinetta verorahoilleen. Oikeaaikaisen hoidon mahdollistamiseksi varaudumme 50 lääkärivakanssin lisäämiseen. Täällä valtuutettu Hjelt totesikin jo, että 80 hoitajavakanssia on jo aiemmin lisätty. Käyttöön on tarkoitus ottaa moniammatillista yhteistyötä vauhdittava omalääkäri-, omahoitajamalli. Tutkimuksethan kertovat sen, että hoidon laatu ja potilastyytyväisyys paranevat, palveluiden kokonaistarve ja myös kustannukset pienenevät, kun ihminen kohtaa tutun terveydenhuollon ammattilaisen. Meidän terveydenhuoltoa pitää kehittää vaikuttavuuteen ja tutkimukseen perustuen.

Helsingissä on tarkoitus kokeilla hoitoon pääsyn vauhdittamiseksi myöskin mallia, jossa omalääkärinä voisi toimia ammatinharjoittaja. Näitähän kokeiluja on jo ympäri Suomea. Ehdotan, että Helsingissä kokeilemme ammatinharjoittajalääkärin parina myöskin ammatinharjoittajahoitajaa. Tähän on mahdollista hakea valtiolta tukea näihin kokeiluihin. Uusia elämää helpottavia digitaalisia terveydenhuollon ja hoivan palveluita pitää ottaa vauhdilla käyttöön Helsingissä. Ihmiset on erilaisia. Me tarvitsemme vaihtoehtoja palveluihin, mutta se, mikä on tärkeää varmasti helsinkiläisille kuulla, että digitaalisille palveluille on aina oltava vaihtoehto. Se on tärkeää. Kärjistyneeseen huumeongelmaan on vastattava vahvasti. Matalan kynnyksen päihdepalveluita ja jalkautuvaa työtä on lisättävä muiden keinojen ohella. Talousarvioesityshän antaa tähän mahdollisuuden. Tähän on allokoitu määrärahoja tässä esityksessä. Eduskunnassa säätämämme lasten ja nuorten terapiatakuun toimeenpanoa on jatkettava. Lapset ja nuoret tarvitsevat mielenterveyspalveluita, mutta myöskin päihdepalveluita. Olemme nähneet, että tuolla kaduilla huumeita käyttäviä lapsia on hyvin jo nuoria, siis ihan lapsia. Niitä palveluita tarvitaan ja ennaltaehkäisevää työtä. Siihenkin on erillisvaraus, että katsomme vaikuttavampaa ennaltaehkäisyä ja palvelua tähän huumetilanteeseen, päihdetilanteeseen.

Poliisin ja viranomaisten lisääntyneellä yhteistyöllä on todellakin löydettävä keino taklata kaduilla yleistyneet turvattomuutta aiheuttaneet tilanteet. Sitä helsinkiläiset odottavat, ja sen he ansaitsevat.

Puheenjohtaja.

Aikaniko loppui? Tämä oli vähän lyhyempi. Jatkan seuraavassa puheenvuorossa.

Sanon sen, että Helsingin tärkeimpiä tavoitteita on se, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta oppimisen ilon, sellaiset tiedot ja taidot, että ne kantavat toisen asteen tutkintoon ja sieltä korkeakouluun, jatkoopintoihin tai työelämään. Sitä tavoitetta kohden tämä budjettiesitys vie eteenpäin.

Kiitos hyvästä yhteistyöstä. Jatkan sitten myöhemmin.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos valtuutettu Sarkomaalle puheenvuorosta.

Mä haluan tarttua tähän digitalisaatioasiaan ja korostaa sitä, että vaikka meidän pitää digitaalisia palveluja ja erilaisia keinoja kehittää, mutta samaan aikaan meidän täytyy hyvin vahvasti pitää mielessä se, että se ei ole kuitenkaan ratkaisu kaikkeen. Meidän pitää hyvin vahvasti pitää mielessä se, että varsinkin yksin elävät ikäihmiset esimerkiksi kaipaavat sitä ihmiskontaktia. He kaipaavat sitä oikeaa henkilöä, joka tulee heitä auttamaan sinne kotiin ja tuomaan sillä lailla turvaa. Tämä on tosi tärkeä asia huomioida, ettei me mennä liiaksi siihen, että kaikki menisi vain digitaalisten asioiden kautta. Ihmisen työllä, ihmisen kohtaamisella ja ihmisten välisellä vuorovaikutuksella on valtava merkitys.

Arvoisa puheenjohtaja.

Juuri noin. Erinomaisesti todettu, mutta meillä on myöskin ihmisryhmiä ja erilaisia digitaalisia palveluita, jotka löytää käyttäjiä. On tärkeää, että me voimme tarjota erilaisia vaihtoehtoja ja myöskin vapauttaa sitä ihmisten aikaa ihmisten kohtaamiseen, koska valtaosa tietenkin terveydenhuollon ja sosiaalipuolen palveluista on ihmiseltä ihmiselle, mutta ilman muuta digitalisaatiota ja tekoälyä pitää käyttöä. Meille tulee mittavia mahdollisuuksia esimerkiksi terveyden edistämiseen, kun ennakoivan terveydenhuollon lainsäädäntö tulee. On tärkeää, että Helsinki on näissä myöskin edelläkävijä. Erityisesti tuossa puheessani totesin, että ihmiset, jotka kuuntelevat tätä, etteivät he ole huolissaan. Aina pitää olla vaihtoehto ihminen ihmiselle palveluissa. Tästä varmaan ollaan tässä valtuustosalissa yhtä mieltä, mutta kiitos, että nostitte tämän tarkennuksen.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos kaikille neuvottelijoille. Tämä on todella hyvä tämä talousarvio. Vaikka meillä on kurja rahatilanne ja sen kanssa kamppaillaan varmaan monta vuotta, niin mä ajattelin tulla kertomaan muutamista asioista, jotka ainakin lämmitti tämmöisen ambulanssi- ja akuuttilääkärinä toimineen sydäntä. Niin kuin me tiedetään, terveydenhuolto on paljon muutakin kuin sitä sairaalassa olemista ja lääkärissä käyntiä. Mun mielestä esimerkiksi nämä luokkakoot ja se, että tämä erityistukiraha, joka on suunnattu lapsille, todella käytetään siihen kohteeseen, auttaa näitä nuoria ja lapsia pärjäämään paremmin. Ja mehän tiedetään, että jos sä pärjäät hyvin ja sä oot vahva, mielenterveys kunnossa, sä et ehkä sorru huumeisiin.

Mun mielestä oli ihailtavaa katsoa, miten meidän pormestari ja apulaispormestari tarttuivat tähän lisääntyneeseen, vaikeutuneeseen huumeongelmaan, ja siihen on nyt lisärahoitustakin ja lisähenkilökuntaa, koska yksi asia, joka selvisi HUS-hallituksen kokouksessa, oli se, että tiedättekö te, että puolet psykiatrian vuodeosastopaikoista on täytetty psykoosipotilailla, jotka ovat saaneet psykoosinsa huumeiden käytön takia. Tämä ehkä myös niille, jotka kannattaa vapaampaa huumepolitiikkaa.

Sitten mä olin käymässä Metropoliassa, jossa on tämmöinen aivan ihana HyMy-kylä, hyvinvointia Myllypurosta. Puhuttiin täällä siitä, että ammatillisen koulutuksen lisärahoitus oli tärkeä, ja se, että Helsingille on nyt sitten siirretty tavallaan nämä työttömyystoimenpiteet. Tämä HyMy-Kylä, joka on siis opiskelijoiden kylä, niin he ovat tarttuneet toimeen Helsingin kaupungin kanssa ja ottavat pitkäaikaiset työttömät sinne. Tekevät arvion, koittavat katsoa kuntoutuksen mahdollisuuksia ja lisätä sitä mahdollisuutta, että nämä henkilöt pystyisivät palauttamaan työkykynsä ja löytämään työpaikan. Aivan loistava hanke, josta koulu oli erityisen ylpeä.

Sitten vanhukset ovat aina olleet mun sydäntä lähellä. Se, että vanhukset pääsevät uimaan, lisää heidän hyvinvointiaan. Se on sosiaalista toimintaa, ja ennen kaikkea mua ilahdutti ja myös Pia Pakarista, entistä kokoomuksen valtuutettua, se tieto, että me ollaan nyt saatu rahoitusta myös liukuesteisiin. Niin että kun ne vanhukset kävelevät sinne uimahalleille, ne pysyvät pystyssä eikä kaadu ja sillä lailla kuormita meidän terveydenhuoltoa.

Aivan loistavia, ihania ilon aiheita, joista mun mielestä me voidaan olla yhdessä todella ylpeitä.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kaupungin talousarvio 2026 sisältää paljon hyviä asioita esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen osalta, kuten tässä keskustelussa on mainittu. Haluan tässä yhteydessä nostaa esiin yhden hienon lisäpanostuksen kulttuurin ja liikunnan puolelta. Talousarvio sisältää varauksen uuden skeittihallin perustamisesta, joka skeittareiden lisäksi palvelisi myös skuuttaajia, BMXpyöräilijöitä ja bleidaajia. Tämä on hieno asia. Kontulan skeittihalli palvelee erinomaisesti, mutta edellä mainittujen lajien suosio on kasvanut, ja siksi tarve uudelle toiselle hallille on todellinen. Toivon, että sopiva tila löytyy mahdollisimman pian.

Skeittaus, skuuttaus ja muut vastaavat lajit ovat omaehtoista matalan kynnyksen liikuntaa, ja tällaiseen meidän on hyvä panostaa myös jatkossa. Meidän kannattaa ja pitää kannustaa helsinkiläisiä liikkumaan mahdollisimman paljon kaikissa ikäluokissa ja tämän lisäksi etenkin panostaa vielä nykyistäkin enemmän pyöräilyn edistämiseen.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Itse asiassa tämä oli Maaret Castrénin puheenvuoroon lisä.

Mietin sitä, kun puhuttiin liukuesteistä uimahalleihin. Yhtä tärkeää kuin näiden uimahallimahdollisuuksien helpottaminen on se, että meidän luonnon uimarannoille saadaan nämä veteen ulottuvat rampit, jotka on semmoisia teräspohjaisia luiskia, joita pitkin pääsee rollaattorilla tai pyörätuolilla taikka muuten avustettuna kävelyapuvälineillä ihan suoraan sinne veden syvyyksiin asti. Niitä todella toivoisin näkeväni näillä isoilla hiekkarannoilla jatkossa. Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Nuorten työllistyminen ei ole pelkkä menoerä. Se on kaupungille investointi, joka maksaa itsessä takaisin parempana hyvinvointina, vahvempana osaamisena ja parempana työllisyytenä. Kun nuori saa mahdollisuuden ensimmäiseen kesätyöhön, kaupunki saa tulevaisuuden tekijän. Kesäseteli on yksi Helsinki tärkeimmistä työkaluista nuorten tukemisessa. Moni nuori ei saa kesätyötä ilman tätä tukea. Kesäseteli madaltaa kynnystä sekä nuorilla että työantajalla ja antaa mahdollisuuden saada ensimmäisen työkokemusta. Siksi on tärkeää kesäsetelin laajentaminen myös toisen asteen ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Tämä päätös vahvistaa nuorten polkua työelämään ja lisää yhdenvertaisia mahdollisuuksia kaikille nuorille Helsingissä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun autamme nuoria työelämän alkuun, rakennamme vahvempaa ja oikeudenmukaisempaa Helsinkiä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

On erittäin hienoa, että talousarviossa panostetaan edelleenkin kulttuuriin ja on nostettu avustuksia. On ilo siis todeta, että koko valtuuston voimin kannustamme siis kulttuuria ja uskomme siihen.

Kaupunki on hoitanut hienosti tonttiaan, mutta samaa ei voi sanoa valtiosta. Se on leikannut kulttuurista, mikä ei ole yllätys, mutta sen lisäksi se jätti huolehtimatta kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta Aleksanterin teatterista. Siksi haluan sanoa muutaman sanan tanssin harrastajien puolesta ja valtavasta harjoitustilapuutteesta. Miten kaupunki aikoo vastata tanssin harjoitustilojen puutteeseen ja kehittää tanssitaiteen taidemuotoa Helsingissä?

Kaupungille on aina ollut tärkeää eri harrastuslajien saavutettavuus ja tasapuoliset mahdollisuudet harrastaa. Tanssia harrastaa valtavat määrät ihmisiä. Kulttuuritilastot vuodelta 2003 kertovat, että noin joka kolmas suomalainen harrastaa tai on harrastanut tanssia. Aleksanterin teatterin tiloissa on toiminut kahdeksan harjoitussalia, joissa on niin paljon käyttäjiä, että resurssit eivät riitä tarjoamaan toimijoille ja harrastajille tiloja. Vuosittain Aleksanterin teatterin tiloja käyttää noin 200 000 kävijää, ja toimintavuoden aikana tiloja käyttää vuosittain 59 eri taidealojen toimijaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että nämä tilat ollaan menettämässä hotellihankkeen myötä valtion toiminnan tuloksena.

Sama harjoitustilojen suuren vajeen viesti tuli Tanssin talolta. Siellä on upea näyttämö, mutta aikanaan muun muassa budjetin takia jäi harjoitustilat saamatta saman katon alle Tanssin talon valmistuessa. Harrastajia on siis valtava määrä. Lukuja on haasteellista löytää, mutta valtakunnallisesti pelkästään tanssitaiteen perusopetusta tekevissä oppilaitoksissa on oppilaita Seinäjoen kaupunginteatterin verran. Anteeksi, Seinäjoen kaupungin verran. On teatteri nyt mielessä.

Edellinen tilaselvitys on tehty vuonna 2008 ja nyt olisi aiheellista tehdä päivitys vastaamaan tämän päivän tilannetta. Jo silloin selvityksessä todettiin tilojen puute ja kirjattiin näin: ”Tanssitaiteilijoiden työ- ja esiintymistilojen keskittäminen yhteen paikkaan loisi täysin uuden kulttuurikeskittymän Helsinkiin.” Perusteellisen tilaselvityksen jälkeen kaupungilla olisi välineet ja tieto alkaa kartoittamaan mahdollisuuksia saada Helsinkiin tanssille harjoitustilat, jotka vastaavat alan erityisvaatimuksiin ja saada tilat yhden katon alle.

On myöskin virheellistä ajatella, että tanssijat voivat harjoitella ja tanssia missä tahansa tilassa. On lajeja, joissa esimerkiksi nostot ja hypyt tarvitsevat huonekorkeutta, lattia joustoa, seinät peilejä ja tankoja. Kisahallissa on toiminut omatoimisen tanssiharjoittelun ja muun liikunnan tiloja, mutta kisahallikin on menossa remonttiin näillä näkymiin 2028–2031, jolloin tilojen tarve lisääntyy. Se on pitkä aika ilman omaehtoisen harjoittelun tiloja, joita ei nytkään ole kovin paljoa. Tarvetta on siis myös omaehtoisen tanssiharjoittelun tiloille. Tein aloitteen järjestelmään tilojen selvityksestä ja toivon sydämestäni, että sen mahdollisimman moni allekirjoittaa.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitos minunkin puolestani kaikille neuvottelijoille hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Kaupunkiympäristön toimiala on se, joka näkyy jatkuvasti meidän jokaisen helsinkiläisen arjessa. Kaupunkilaisten arjen toimivuus on meille tärkeä asia, ja sitä tehdään erityisesti vahvistamalla muun muassa yleisten alueiden kunnossapitoa. Vahvistammekin budjetissa esimerkiksi erityisesti kävelyn sekä pyöräilyn talvikunnossapitoa ja kävelyn edistämisohjelman toimenpiteitä. Strategian mukaan jokaisen asuinalueen tulee olla Helsingissä hyvä, viihtyisä ja turvallinen. Me panostammekin segregaation ehkäisyyn toteuttamalla kaupunkiuudistusalueilla kaupunkiympäristön laatua parantavia toimia. Tämä tarkoittaa niin uusia kuin peruskorjattavia katuja, puistoja ja liikunta-alueita. Lisäksi kaupunkiympäristön toimialalla viedään segregaation ehkäisyn toimenpideohjelmaa eteenpäin vahvasti yhdessä muiden toimialojen kanssa. Haluan nostaa esille myös kaupunkistrategiassa mainitun Itäkeskuksen kunnianhimoisen kehittämisen, sillä se näkyy jo ensi vuoden budjetissa muun muassa Itäkeskuksen metroaseman peruskorjauksena ja joukkoliikenneterminaalin kehittämisenä. Me panostamme myös keskustan kehittämiseen sekä merellisen Helsingin toimiin. Näihin on budjetissa myös kohdennettu resursseja. Haluamme keskustan kehittyvän kiinnostavana kaupungin sydämenä niin kaupunkilaisille kuin matkailijoille, jonne halutaan tulla ja jossa viihdytään. Tästä esimerkkinä nyt oli juuri joulukadun avajaiset. Me olemme käynnistämässä myös uuden ja ainutlaatuisen kehityshankkeen aivan keskustan läheisyydessä. Ensi vuonna käynnistetään Hanasaaren voimalaitosalueen ideointi- ja toteutuskilpailu. Tavoitteena on löytää alueelle uusia innovatiivisia ratkaisuja ja valita kumppani alueen ja entisen voimalaitoksen kehittämiseen.

Kaupunkistrategissa linjatut uudet luonnonsuojelualueet sekä ilmastobudjetin päästövähennystoimet on myös huomioitu budjetissa. Lisäämme myös kaupunkivihreän määrää olemassa olevassa kaupunkirakenteessa ja vahvistamme varautumista lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin.

Lopuksi asia, joka on erityisen lähellä omaa sydäntäni. Lapset ja nuoret. Helsingin tulee olla paras paikka meidän helsinkiläisille lapsille ja nuorille. Kun me rakennamme ja teemme hyvää sekä turvallista kaupunkia lapsille, se on tutkitusti turvallinen ja hyvä meille kaikille. Helsinki investoikin ensi vuonna noin miljardi euroa erilaisiin rakennushankkeisiin. Suurimpina investointikohteina ovat Malmin uuden peruskoulun rakentaminen, Puistolan uusi peruskoulu, päiväkoti ja liikuntapuisto sekä Pitäjänmäen monitoimitalon perusparannus ja laajennus. Myös kaupunkitilan, kuten puistojen ja leikkipuistojen, rakentaminen, peruskorjaus ja kunnossapito on erityisen tärkeää myös meidän pienimpien kaupunkilaisten osalta. Turvallinen ja helppo liikkuminen on taas asia, josta nuorilta tulee viestiä. Tästäkin otimme budjettineuvotteluissa koppia ja selvitämme kaupunkipyörien tarjoamista maksuttomasti 15–18-vuotiaille. Kaupunkiympäristön toimiala jatkaa vuoden 2026 aikana perustyötään huolehtimalla toimivan ja viihtyisän Helsingin suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta kuten aina ennenkin.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Helsingin budjetti on ensi vuodelle kunnianhimoinen erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen saralla. Hyvä niin. Kun lisäämme pysyviä aikuisia ja sijaisia päiväkoteihin, se näkyy suoraan lasten hyvinvoinnissa ja perheiden luottamuksessa. Panostukset oppikirjoihin ja uimaopetukseen ovat konkreettisia toimia sujuvan ja tasa-arvoisen koulupäivän puolesta. Samalla koulujen lisärahoitus tukee opettajien jaksamista ja auttaa kouluja vastaamaan kasvaviin oppimisen tuen tarpeisiin.

Merkittäviä ovat myös satsaukset ammatilliseen koulutukseen. Tilanne, jossa yhä useampi helsinkiläinen on työtä vailla, vaatii nopeita ja joustavia koulutuspolkuja kasvaville aloille. Helsinki-lisä ja kansainvälisyysseteli ovat tärkeitä keinoja varmistaa, että ihmiset löytävät tiensä työelämään ja että myös kansainvälisten osaajien puolisot pääsevät osaksi yhteiskuntaa ja työmarkkinoita. Tämä on myös selvä arvovalinta aikana, jolloin maamme hallitus leikkaa koulutuksesta, heikentää maamme kansainvälistä vetovoimaa ja sysää yhä suuremman vastuun kunnille työllisyydestä ilman riittäviä resursseja.

Siinä, missä hallitus puhuu kasvusta, se samalla kaventaa sen edellytyksiä Helsingissä. Me Helsingissä teemme kuitenkin toisin. Investoimme ihmisiin, osaamiseen ja tulevaisuuteen. Näillä päätöksillä me rakennamme Helsinkiä, joka on hyvä kaupunki kasvaa jokaiselle lapselle ja jossa nuorilla on näköaloja tulevaan. Mutta kasvu ei synny vain hyvästä arjesta. Se syntyy myös rohkeista päätöksistä elinvoiman puolesta. Helsinki voi olla luovan talouden, kulttuurin, tapahtuminen ja matkailun suunnannäyttäjä. Kaupunki, joka houkuttelee osaajia, investointeja ja uusia ideoita.

Innovaatiorahaston muuttaminen kasvu- ja elinvoimainvestointeja mahdollistettavaksi rahastoksi ja sen koon kasvattaminen on tärkeä tulevaisuusteko. Helsingin tulisi ottaa entistä vahvempi rooli alustana, jossa yritykset, startupit, korkeakoulut yhdessä kohtaavat ja jossa syntyy uutta työtä, osaamista ja ratkaisuja.

Panostukset kasvatukseen, koulutukseen ja elinvoimaan ovat sijoituksia Helsingin kasvuun. Ne ratkaisevat, onko Helsinki myös huomenna kaupunki, johon halutaan muuttaa, jossa halutaan yrittää ja jossa halutaan kasvattaa lapsia.

Kiitos.

Arvon puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Helsingin kaupunkistrategia kantaa nimeä Helsinki, josta voimme olla ylpeitä. Kun käsittelemme tänään Helsingin talousarviota tulevalle vuodelle, tunnenkin ylpeyttä siitä, että tässä vastakkainasettelun ajassa olemme yhdessä neuvotellen päässeet sellaiseen lopputulokseen, jonka takana enemmistö meistä voi seistä.

Tämän tunteen arvo korostuu, kun mietin, millaisessa ajassa elämme. Sillä tällä hetkellä Suomi ei ole sellainen maa, josta ainakaan itse voisin olla ylpeä. Suomessa on hallitus, joka normalisoi vihapuhetta ja tietoisesti lisää eriarvoisuutta leikkaamalla toistuvasti heiltä, joilla on jo kaikista vähiten. Hallitus, joka puhuu kyllä kauniisti lapsista ja nuorista, mutta samalla tietoisesti lisää lapsiperheköyhyyttä ja tekee politiikkaa, joka romuttaa nuorten uskoa tulevaan. Hallitus, jonka omasta ohjelmasta ei löydy yhtäkään kirjausta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista, ja joka leikkaa suomalaisesta kulttuurista, mutta puolustaa sitä aina silloin, kun se haluaa sen varjolla ajaa omaa rasistista agendaansa.

Kun Suomessa on hallitus, joka tekee näin huonoa politiikkaa, asettaa se paineita suomalaisille kaupungeille. Myös Helsingissä tulee pohtia, miten me voimme korjata kaiken sen, minkä hallitus rikkoo. Kun hallitus työntää 31 000 lasta köyhyyteen, on meidän varmistettava, että täällä jokainen lapsi voi tavoitella unelmiaan taustastaan riippumatta. Kun hallitus työntää ihmisiä yhteiskunnan reunoille, on meidän estettävä heitä putoamasta ja turvattava jokaiselle täällä asuvalle oikeus ihmisarvoiseen elämään. Kun hallitus omalla esimerkillään normalisoi rasismia ja syrjintää, on meidän pidettävä huoli siitä, että rasismille ja vihapuheelle ei ole täällä sijaa, että siihen puututaan, ei vain puhein, vaan myös teoin. Ja kun naisten oikeudet ovat uhattuna, on meidän varmistettava, että täällä jokainen nainen ja tyttö voi elää turvassa, niin kotona, kaduilla, kouluissa kuin työpaikoilla vailla pelkoa ja väkivallan uhkaa. Se edellyttää konkreettisia toimia, ja se edellyttää myös rahaa.

Lopuksi haluaisin vielä palata Helsingin kaupunkistrategiaan, jossa todetaan seuraavaa: ”Kitkemme tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa sekä muuta sukupuolittunutta häirintää ja väkivaltaa.” Haluan jälleen myös muistuttaa siitä, että tämä lupaus ei saa jäädä ainoastaan kirjaukseksi strategiassa. Eilen vietimme naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Pelkästään tänä vuonna 19 naista on Suomessa menettänyt henkensä väkivallan seurauksena. Kyse ei ole yksittäistapauksista. Kyse on laajasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, rakenteellisesta ongelmasta. Asiasta, joka ei tapahdu tyhjössä. Yksikään nainen ei menetä henkeään väkivallan seurauksena sattumalta.

Suomi on Euroopan unionin väkivaltaisin maa naisille. Vuosi sitten julkaistu tutkimus jo kertoi, että joka viides suomalainen mies ajattelee, että naiset voivat puheillaan, käytöksellään tai pukeutumisellaan ansaita heihin kohdistuvan väkivallan. Lehtien palstoilta saamme lukea, kuinka nämä miehet ovat nyt valmiita toistamaan sanansa omalla nimellään ja kasvoillaan vailla häpeää. Kertomaan, kuinka väkivaltaa kokenut nainen ansaitsi tulla lyödyksi. Tämä ei kerro yksittäisten ihmisten, ei edes yksittäisten miesten asenteista. Ei. Se kertoo naisvihan rajusta yleistymisestä, laajemmasta asenneilmapiirin muutoksesta ja näkyy pahimmillaan menetettyinä henkinä. Tänä vuonna niitä henkiä oli 19. Se on 19 liikaa.

Kuten sanoin, toivon, että Helsingin lupaus torjua tätä hengen vaarallista ilmiötä ei jää vain kirjaukseksi strategiassa. Sen toteuttaminen vaatii tahtoa, ja se vaatii rahaa.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvä valtuusto.

Kiitos tähänastisesta keskustelusta.

Koulutuksen apulaispormestarina tämä talousarvio lämmittää. Me todella priorisoimme lapsia, nuoria ja koulutusta, kuten kaupunkistrategiakin linjaa. Tämä arvovalinta on tässä ajassa erityisen tärkeä, sillä lapsiperheköyhyys on kasvanut hallituksen päätöksen seurauksena. Meidän täytyy Helsinkinä tehdä kaikki mahdollinen kaupungin lasten yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamiseksi.

Koulutuksen perusrahoitus onkin nyt aiempaa vahvemmalla pohjalla, sillä toimintaamme ei kohdistu enää mekaanista tuottavuustavoitetta. Viime vuoteen nähden kokonaisrahoituksemme kasvaakin yli 90 miljoonaa euroa. Teemme tässä todeksi kaupunkistrategian tärkeät panostukset peruskouluihin. Ensi vuodelle tulee näistä yli 15 miljoonaa euroa lisää budjettiin. 1.–2.-luokkalaisten ryhmäkoot pienenevät, äidinkielen opetusta lisätään ja tarveperusteista rahaa kasvatetaan. On myös ehdottoman tärkeää ja välttämätöntä, että vuodenvaihteesta alkaen oppimiseen tulee noin 12 miljoonan euron lisärahoitus. Kasvatamme oppikirjarahoitusta yli 25 prosenttia viime vuoteen nähden eli 1,5 miljoonalla. Tämä tarve on noussut vahvasti koulujen kentältä, oppilailta ja vanhemmilta. Kenenkään ei pidä joutua Helsingissä miettimään oppikirjan ostamista omalle lapselleen. Se, jos mikä eriarvoistaa lapsia. Varhaiskasvatukseen saatiin ryhmien välisissä neuvotteluissa kipeästi tarvittavaa lisärahoitusta. Tätä tarvitaan erityisesti omien vakituisten sijaistemme lisäämiseen, jotta saamme työrauhaa kentälle ja pysyvyyttä lapsiryhmiin. Tämän eteen tehtiin paljon työtä, mutta hienoa, että lopputulokseen päästiin. Tarve on noussut päiväkodeista tänä syksynä kaikkein suurimpana, kun olen henkilöstöä tavannut ja heidän kanssaan keskustellut. Perusasiat on saatava kuntoon.

Ammatillisen koulutuksen lisärahoitus on juuri nyt tässä vaikeassa työttömyystilanteessa erityisen tärkeää. Tutkinnot ja täydennyskoulutus ovat väylä työelämään. Pidämme opiskelijamäärät korkealla ja vahvistamme opetuksen resursseja ammatillisessa koulutuksessa. On hienoa, että suuri investointimme ammatilliseen koulutukseen toteutuu vuodenvaihteessa. Roihupellon upea kampus aukeaa. Tämä todella kertoo amiksen arvostuksesta Helsingissä.

Tällä valtuustokaudella on saatava tehtyä käännettä myös päiväkotien ja koulujen pihojen parantamiseksi. Meillä on tässä kaupungissa hienoja ja onnistuneita luonnonmukaisia pihoja, mutta näitä on saatava kaupunkiin lisää. Aiomme edistää päiväkotien ja koulujen pihojen vehreyttä ja luonnonmukaisuutta ja ohjaamme näitä pihoja järjestelmällisesti suuremmiksi kuin minimimitoitus. Kirjasimme tästä sekä kaupunkistrategiaan että nyt vielä selkeämmin tähän talousarvioon.

Olen kiertänyt paljon kentällä kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa. Yhteensä tähän mennessä taitaa olla jo yli 40 vierailua koulutuksemme kentällä. Ammattilaisemme tekevät valtavan sitoutuneesti työtä lasten ja nuorten hyväksi, mutta myös arjen haasteet näkyvät. Toivon, että nämä budjetin vahvistukset antavat päiväkotien ja koulujen henkilöstölle mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin. Olen iloinen, että on niin selkeä suunta koulutuksen rahoituksen vahvistamiseen ja työ jatkuu.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Tänään hyväksymme talousarvion vuodelle 2026 sekä taloussuunnitelman vuosille 2026–2028. Nämä päätökset muovaavat Helsingin tulevaisuutta, sitä millaiseen osaamiseen, hyvinvointiin ja elinvoimaan kaupunki nojaa tulevina vuosina. Talousarviossa on paljon hyviä asioita kaikenikäisille helsinkiläisille, ja tästä monet edellä puhujat ovat kertoneet. Siksi kannatan talousarviota. Samalla haluan muistuttaa meidän strategiamme, Helsinki, josta voimme olla ylpeitä, korostaa osaamisen, kestävyyden ja hyvinvoinnin merkitystä. Ammatillinen koulutus on näiden tavoitteiden keskiössä. Se ei ole pelkästään koulutusmuoto, vaan kaupunkimme kasvun ja toimivuuden ehto.

Ammatillisessa oppilaitoksessa näkyy Helsingin monimuotoisuus. Siellä opiskele eri-ikäisiä ihmisiä, nuoria, aikuisia, alan vaihtajia. Siellä opiskele monikielisiä helsinkiläisiä, joiden taidot ja taustat vahvistavat kaupunkiamme. Siellä opiskelee opiskelijoita, jotka tarvitsevat enemmän tukea, ohjausta ja yksilöllistä etenemistä. Juuri tämä kirjo tekee ammatillisista oppilaitoksista yhteiskunnallisesti korvaamattomia.

Ammatillinen koulutus torjuu syrjäytymistä, tarjoaa väylän työelämään ja mahdollisuuden itsenäiseen elämään. Se tuottaa osaajia, joita Helsinki kipeästi tarvitsee. Hoitajia, rakentajia, kokkeja, tekniikan ja digitaalisten alojen ammattilaisia ja niin edelleen. Kaupunkimme ei toimi ilman heidän työtään. Samalla ammatillinen koulutus on välttämätön osa kestävää kaupunkikehitystä. Hiilineutraali Helsinki, energiatehokkuus, kiertotalous edellyttävät uudenlaista ammattitaitoa. Juuri ammatilliset oppilaitokset kouluttavat nämä tämän muutoksen tekijät.

On myös todettava ääneen se, mikä on huolenaihe koko koulutusalakentällä. Maan hallituksen leikkaukset ammatilliseen koulutukseen ovat haitallisia, ja ne osuvat erityisen raskaasti niihin opiskelijoihin, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Me Helsingissä päätimme, että ei tämä ole oikea suunta. Siksi talousarvioon on osoitettu lisärahoitusta ammatilliseen opetukseen ensi vuodelle 3 miljoonaa euroa. Tämä on selkä linjaus siitä, että kaupunki haluaa huolehtia omista opiskelijoistaan ja omasta tulevaisuudestaan.

Hyvät kuulijat.

Strategian tavoitteet eivät toteudu ilman tekijöitä. Kaupunki tarvitsee osaajia ja ammatillinen koulutus tarvitsee tukea. Lisätukea tarvitaan edelleen, jotta jokainen opiskelija saa tarvitsemansa ohjauksen ja jokainen kouluttaja, opettaja tarvitsemansa työrauhan.

Talousarvio on valinta. Valinta siitä, rakennammeko tulevaisuutta vahvalle osaamiselle. Rakennetaan yhdessä Helsinki, josta voimme olla ylpeitä. Kaupunki, jonka tulevaisuuden tekevät osaavat ammattilaiset omilla käsillään. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Helsinki on ainutlaatuinen kaupunki, jossa tunnistetaan, että arjen tulee olla sujuvaa, investoinnit tukevat kasvua ja hyvinvointia ja palveluihin kohdennetaan riittävä rahoitus. Nyt päätettävänä oleva vuoden 2026 talousarvio sisältää mielestäni erinomaisia asioita ja varsinkin lapsille ja nuorille.

Budjetti huomioi hyvin myös sen, minkä jo strategiassa linjasimme, eli lupasimme kaupunkiin organisaatiorauhan ja henkilöstölle työrauhan. Helsingin tulee lunastaa lupaukset olla hyvä työnantaja. Tämä korostuu näinä aikoina, kun työelämä on muuten epävarmaa. Mielestäni on ylipäänsä todella vastuutonta esittää koko henkilöstöä koskevia yhteistoimintaneuvotteluja, mutta varsinkin tässä tilanteessa, jossa ei ole taloudellisia perusteita ja olemme juuri henkilöstön turvatusta asemasta yhdessä linjanneet. Näyttää valitettavasti siltä, että SDP:n tulee kerta toisensa jälkeen asiasta muistuttaa, mikä ei sinänsä ole meille ongelma.

Kasvatus- ja koulutustoimialan raju tuottavuustavoite on viimein saatu poistettua. Aiemmin tähän SDP:n ehdotukseen ei oltu tartuttu, mutta nyt rahoituksen lisääminen maistui onneksi myös muille. Olemme ajaneet peruspalveluihin rahoitustasoa, jolla turvataan laadukas varhaiskasvatus ja koulutus. Koska lapset ja nuoret ovat meidän tulevaisuutemme, tämä on mielestäni vähintä, mitä me voimme nyt päättää. Varhaiskasvatukseen tulee lisää pysyviä sijaisia, joka tuo lasten ja henkilökunnan arkeen parannusta. Pidän tätä hyvänä mallina, koska tuttujen aikuisten puuttumisesta tulee paljon palautetta vanhemmilta. Vakituiset varhaiskasvatuksen ammattilaiset hyötyvät myös tästä sijaisjärjestelystä, koska päiväkodin arkea suunnitellaan pitkäjänteisesti, ei päivä kerrallaan. Lisäksi ryhmäkoot pienenevät SDP:n tavoitteen mukaisesti, joka tuo rauhaa kouluihin.

Tarveperustainen rahoitus on toiminut mainiosti, ja onkin hyvä, että tätä rahoitusta kasvatetaan. Samalla on kuitenkin sovittu, että rahoituksen vaikuttavuutta arvioidaan tuoreimpiin tutkimustuloksiin perustuen. Tämä on hyvä periaate, jotta tiedämme, millä mallilla saamme aikaiseksi sitä, mitä tavoittelemme. Keskeinen peruste TP-rahalle on eriarvoisuuden kitkeminen. Nostamme niitä lapsia ja nuoria, joiden lähtökohdat ovat muita heikommat. Pidän hyvänä, että kouluihin lisätään oppikirjoja ja että ammatillista koulutusta tuetaan merkittävällä lisärahoituksella. Nuorten tulee saada hyvät eväät elämään toiselta asteelta niin lukiosta kuin ammatillisesta koulutuksesta. Nuorten työttömyys on surullisen korkeaa, joten kaikki panostukset työpaikan löytämiseksi ovat tarpeellisia. Kasvatammekin työllisyyspalvelujen vaikuttavuutta lisäämällä yhteistyötä kasvatus- ja koulutustoimialan sekä työllisyyspalveluliikelaitoksen välillä. Työllisyyspalveluita kehitetään lisäksi kiinnittämällä erityistä huomiota nuorten palveluihin.

On erittäin hyvä, että olemme tunnistaneet tarpeen lisätä myös muuta toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Etenkin kasvatuksen ja koulutuksen ja kaupunkiympäristön välillä on tarpeen tunnistaa lasten ja nuorten sekä henkilöstön tarpeet nykyistä paremmin. Tilasuunnittelua ja hankkeita tulee viedä eteenpäin alusta asti yhdessä, jotta budjetissa sovitut rahat käytetään aidosti tiloja, toimintaa ja henkilöstön hyvinvointia parantavasti.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kun me täällä päätämme budjetista, me päätämme lopulta siitä, mitä kustannuksia me maksamme nyt ja mitä tulevaisuudessa. Suomen hallituksen tasolla puhutaan nyt leikkaamisen välttämättömyydestä. Mutta mikä tulee lopulta kalliiksi? Helsinki vastaa tähän kysymykseen omilla valinnoillaan. Sekä taloudellisesti että inhimillisesti paras tapa on ongelmien ennaltaehkäisy. Otetaan esimerkiksi oppimisen tuki. Jokainen lapsi, joka jää ilman tarvitsemaansa apua, maksaa meille moninkertaisesti myöhemmin pahimmillaan syrjäytymisen myötä. Tai päihdepalvelut. Me tiedämme, että hoitoon pääsy maksaa, mutta hoidon puute maksaa vielä enemmän. Nämä ovat asioita, jotka joko hoidamme ennakolta pienemmällä rahalla tai jälkikäteen suuremmalla. Siksi olen ylpeä siitä, että Helsinki on valinnut toisen tien kuin sen, jota Suomessa nyt hallituksen toimesta kuljetaan. Me vahvistamme koulutusta, varhaiskasvatusta, päihdepalveluita ja nuorisotyötä. Me emme yritä tasapainottaa taloutta säästämällä sieltä, missä yksi euro tuottaa kymmenen takaisin.

Ilmastonmuutokseen pätee täsmälleen sama ennaltaehkäisyn laki kuin sosiaalisiin ja hyvinvoinnin kysymyksiin. Mitä myöhemmin toimimme, sitä kalliimpaa se on. Tässä kokonaisuudessa kaupunkien rooli on ratkaiseva. Liikenne, rakennettu ympäristö ja energiankäyttö ovat juuri niitä alueita, joissa konkretisoituu, pystymmekö hillitsemään lämpenemistä vai emme.

Kaupungeilla on myös valtiota parempi mahdollisuus toimia nopeammin, kokeilla rohkeammin ja näyttää, miltä tulevaisuuden kestävä yhteiskunta käytännössä näyttää.

Kun Helsinki investoi kävelyyn, raideliikenteeseen, suojelualueisiin ja vähähiiliseen rakentamiseen, se torjuu sellaista laskua, joka muuten lankeaisi tuleville sukupolville maksettavaksi. Kaupungit ovat ilmastokriisissä ensimmäinen puolustuslinja ja samalla se taso, jolla ratkaisut syntyvät konkreettisimmin. Kaupunkien roolia ei voi vähätellä.

Hyvät valtuutetut.

Toivon, että voimme jatkossakin katsoa yli budjettikausien ja nähdä, minkä hintaisia ovat ne tragediat, joita emme estä, vaikka meillä olisi ollut siihen mahdollisuus. Me tiedämme, että etenkin nuorten pahoinvointi on kasvanut ja me tiedämme, että voimme tässä huoneessa tehdyillä päätöksillä vaikuttaa siihen. Jokainen mielenterveysjonoon jäänyt nuori, jokainen päivä ilman työtä ja kohtuullista toimeentuloa, jokainen hylätyksi tulemisen kokemus on uuden kriisin alku. Se on hukkaan heitettyä inhimillistä resurssia. Uskallammeko puolustaa päätöksiä, joiden vaikutukset näkyvät toden teolla vasta vuosien päästä ja varmistaa, että rahoitus tälläkin budjettikaudella todella riittää tämän linjan pitämiseksi?

Helsingin tulee näyttää, ettei kestävä hyvinvointi synny leikkaamalla, vaan estämällä ongelmien paisumista. Tämä on sekä taloudellisesti järkevää että myös inhimillisesti oikein.

Arvoisa herra puheenjohtaja.

Tämän budjetin yksi painopistealue ovat olleet lapset ja nuoret, ja se on tullut hyvin ilmi niissä puheenvuoroissa, joita täällä on käytetty. Ja se näkyy kasvatuksen ja koulutuksen budjetissa, kuten apulaispormestari Vanhanen kuvasi, ja myös kulttuurin ja vapaa-ajan budjetissa. Myös jo yhdessä strategianeuvottelussa sovittiin, että molemmat ovat tämän tuottavuustavoitteen ulkopuolella, jolla pystymme varmistamaan riittävän rahoituksen peruspalveluihin kasvatuksessa, koulutuksessa ja kulttuurissa ja vapaa-ajassa.

Painotus nuoriin näkyy vahvasti tässä budjetissa myös uusina toimenpiteinä. Me olemme lisäämässä jälleen koulujen nuorisotyötä, jota me viisaalla tavalla viime kaudella ensin kokeilimme, ja kun se todettiin toimivaksi, me vakinaistimme sitä. Uusia kouluja tulee koulunuorisotyön piiriin, ja toisaalta huolehdimme siitä, että niissä kouluissa, joissa sitä on ollut, jatkuu myös ensi vuonna.

Samalla pyrimme huolehtimaan siitä, että nuorilla olisi mahdollisuus työllistyä. Alun perin kokeilimme koronan palautumisrahoilla kesäseteliä myös toisen asteen ensimmäiselle vuosikurssille. Nyt tämän budjetin yhteydessä olemme päättäneet siitä, tai päätämme nyt, että yhdeksäsluokkalaisten lisäksi myös helsinkiläiset toisen asteen ensimmäisellä vuosiluokalla olevat saavat kesäsetelin, joka toivon mukaan helpottaa tässä vaikeassa työllisyystilanteessa työpaikan löytymistä.

Jos ajatellaan nuorten harrastustoimintaa, tässä budjetissa ohjataan lisää määrärahoja sekä avustuksiin seuratoimintaan että nuorisojärjestöille. Olemme ensi vuoden aikana uudistamassa myös meidän seuratukijärjestelmää niin, että se entistä enemmän painottaa nimenomaan lasten ja nuorten harrastamista, niitä seuroja, jotka tarjoavat lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia. Myös nuoret ovat paljon toivoneet vuosien ajan, voisi sanoa jo vuosikymmenen ajan, lisää tilaa skeittaamiseen, mutta myös nouseviin muihin katulajeihin, skuuttaukseen, BMX-pyöräilyyn. Tässä budjetissa teimme päätöksen siitä, että nyt lähdemme hakemaan uutta skeittihallia, skuuttihallia tähän kaupunkiin. Meillä on ollut vähän ongelma siitä, että kun ei ole ollut budjetissa siihen varattuja määrärahoja, sitä on ollut vaikea löytää ja toisaalta kun ei ole ollut paikkaa, niin ei ole ollut myöskään määrärahoja. Nyt tämä ratkaistiin niin, että määrärahat on varattu juuri tätä kyseistä asiaa varten. Tällä hetkellä teemme erittäin paljon töitä ja käymme läpi eri paikkoja, mihin tämän voisi sijoittaa. Jos tila on riittävän suuri, siellä voi olla myös esimerkiksi katukorista, tanssia, monia muitakin asioita mukana.

Arvoisa puheenjohtaja.

Täällä on lasten, nuorten uiminen noussut monessa puheenvuorossa esiin. Todella puoli miljoonaa euroa on osoitettu koululaisuintiin lisämäärärahaa. Pelkkää raha ei kuitenkaan tätä ratkaise, koska meillä on liian vähän uimapinta-alaa suhteessa tarpeeseen. Viime viikolla kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ja Urheiluhallit istuivat täällä kaupungintalolla yhdessä alas. Lähdemme siitä, että käymme rata radalta, allas altaalta, tunti tunnilta läpi, mistä voimme löytää lisää koululaisuinteihin tilaa ja aikaa. Yrjönkadun uimahalli aukeaa helmikuun alussa, mutta se on enemmänkin vanhemmalle väelle kuin koululaisuinneille, mutta se omalta osaltaan poistaa sitä painetta niistä halleista, joissa tätä teemme. Niin kuin budjettiin kirjasimme, 2030-luvulla tarvitaan Jätkäsaaren valmistumisen jälkeenkin uusi uimahalli. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla olemme lähteneet jo nyt pikaisesti selvittämään, mikä olisi se alue, joka tarveperusteisesti vaatisi ennen muuta tätä uutta uimahallia.

Lopuksi haluan todeta, että jatkamme sitä hyvää vastuullista linjaa, jonka aloitimme viime kaudella siitä, että tuemme riippumatta valtion toimista kulttuuriavustuksia ja niihin tehdään tässäkin budjetissa korotus.

Kiitos, puheenjohtaja. Arvon valtuutetut.

On ilo nähdä, että tässä talousarviossa on lisätty rahaa julkiselle liikenteelle kasvattamalla HSL:n kuntaosuutta. Joukkoliikenteen lippujen hinnat ovat jo monelle kipurajalla, kun samaan aikaan maan hallitus leikkaa pienituloisilta, opiskelijoilta ja työttömiltä. Kannamme huolta lisääntyvästä yksinäisyydestä ja syrjäytymisestä niin nuorten kuin eläkeläistenkin kohdalla, mutta jos heillä ei ole varaa liikkua kaupungissa, kasvaa riski jäädä kotiin. Ja toisaalta, jos ei ole varaa liikkua kaupungilla, ei siellä käydä myöskään nauttimassa kulttuurista, ystävien kanssa kahvilla tai kivijalkaliikkeissä ostoksilla. Joukkoliikenteessä on kyse niin kaupunkilaisten, myös koko kaupungin eläväisyyden mahdollistamisesta.

Liikenteestä on tullut tänä vuonna Helsingin suurin päästölähde. Kaupungin ilmastotavoitteita ei saavuteta toiveilla, vaan työllä. Julkisen liikenteen saavutettavuus on kriittinen osa Helsingin ilmastotavoitteiden saavuttamista, ja lippujen hintakehityksen saaminen laskuun oleellinen osa sitä. Sen lisäksi, että HSL:n kuntaosuutta on jatkossakin oltava valmis lisäämään, tulee kaupungin ottaa myös aktiivinen rooli kestämättömän infrakorvausjärjestelmän muuttamiseksi. Ei voi olla niin, että tarvittavien joukkoliikenneinvestointien tekeminen johtaa jatkuvien hinnan korotuksien kurimukseen. Nyt tarvitaan rohkeutta uudistaa.

Jo aiemmin tänä vuonna Helsingin kaupunginhallitus linjasi lausunnossaan HSL:lle, että lippujen hintojen ei tulisi nousta. On hyvin valitettavaa, että tämä tavoite ei toteutunut, vaikka siitä Vasemmistoliitto ja vihreät jättivät esityksen. Helsingin kaupunkistrategiaan on kirjattu, että kaupungin tavoitteena on se, että lippujen reaalihinnat laskevat vuoteen 2026 verrattuna. Tästä on myös aidosti pidettävä kiinni, jotta voimme saavuttaa ilmastotavoitteemme, varmistaa kaupungin elinvoiman ja taata sen, että helsinkiläisillä on tulotasoon katsomatta oikeus liikkua kotikaupungissaan.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Suomi nostettiin eilen tikun nokkaan kahdestakin syystä. Ensimmäinen on velkaantuminen, mutta puhun nyt siitä toisesta.

Suomen sosiaalinen kehitys sai Euroopan komissiolta kovaa arvostelua, aivan syystä. Komissio nosti esiin työttömyyden ja köyhyyden, mutta myös terveydenhuollon tilan. Niin moni suomalainen ei koe saavansa riittäviä terveyspalveluita, että tilanne on kriittinen. Pari viikkoa sitten julkaistu Miten meillä menee? -tutkimus kertoo, että suuri enemmistö suomalaisista kannattaa hyvinvointivaltiota, mutta yhä useampi kokee oman vointinsa heikkenevän. Hätkähdyttävää oli myös se, kuinka moni toisaalta ajatteli, että on ihan okei, että jotkut tippuvat kyydistä. Kun tällainen ajattelutapa on riittävässä määrin valloillaan, valtakunnan politiikassa on voitu kovalla kiireellä harventaa yhteiskunnan turvaverkkoa, leikata lapsilta, opiskelijoilta, työttömiltä, sairailta, vammaisilta ja vanhuksilta.

Helsingissä punavihreä enemmistö turvaa sen, että nyt käsittelyssä oleva budjetti ei ole leikkaava. Totta kai kunnianhimoa tarvitaan tulevaisuudessa lisää, jotta esimerkiksi alibudjetoituja sote-palveluita saadaan parannettua kaupunkilaisten tarpeen mukaiseksi, vaikkapa juurikin laajennettua omalääkärimallia, mutta jo nyt Helsingissä moni asia on paremmin kuin muualla. Esimerkiksi Helsinki ainakin pyrkii ylläpitämään korkeampia normeja hoitoon pääsyssä, eikä edelleenkään peri terveyskeskusmaksuja. Erityisen iloinen olen siitä, että Helsinki korjaa hallituksen virheitä lisäämällä rahoitusta sote-järjestöille. Ne rakentavat juuri sitä sosiaalista kehitystä, josta Suomi nyt saa kovaa kritiikkiä.

Arvoisa puheenjohtaja, arvon valtuutetut.

On todella hienoa, että ensi vuoden talousarviossa noudatamme vastuullista taloudenpitoa ja samalla pystymme tekemään merkittäviä panostuksia helsinkiläisten terveyteen ja hyvinvointiin. Me vahvistamme perusterveydenhuoltoa, joka on koko järjestelmämme perusta. Tavoitteemme on, että jokainen helsinkiläinen pääsee kiireettömään hoitoon lääkärille tai hoitajalle 14 vuorokauden sisällä. Me tiedämme, että moni vaiva, kuten mielenterveyden ongelmat, tulehdukset, tuki- ja liikuntaelinvaivat voivat pahentua, jos hoito viivästyy. Kaikilla on sama oikeus saada apua kohtuullisessa ajassa riippumatta asuinpaikasta, joten tämän tavoitteen toteuttamiseen me myös panostamme kaikilla Helsingin terveysasemilla. Me myös edistämme omalääkärimallin käyttöönottoa. Tavoitteena on, että kaikilla paljon palveluita käyttävillä sekä omalääkärin haluavilla on oma nimetty lääkäri, joka tuntee potilaan terveystaustan, aikaisemmat hoidot ja vastaa hänen hoidostaan kokonaisvaltaisesti. Tämä lisää luottamusta, helpottaa keskustelua ja parantaa hoitosuhteen laatua. Jotta pystymme toteuttamaan nämä tärkeät uudistukset, me varaudumme talousarviossa muun muassa useiden uusien lääkärivakanssien perustamiseen.

Me panostamme lasten ja nuorten mielenterveyteen. Jatkamme Helsingin terapiatakuumallia. On tärkeää, että jokainen lapsi ja nuori saa apua ajoissa, ennen kuin ongelmat monimutkaistuvat ja kasvavat liian suuriksi. Me kehitämme tekoälypohjaisia ratkaisuja helpottamaan terveydenhuollon arkea. Tämä ei korvaa ihmistä, vaan vapauttaa aikaa ihmiseltä ihmiselle tehtävään työhön. Helsingin huumetilanteen parantamiseksi jo tänä syksynä päätettyjen nopeiden toimien lisäksi me varaudumme talousarviossa jatkamaan toimia myös ensi vuoden aikana, jos niihin tarvetta on.

Me myös kohdennamme tehostettua tukea huumeiden käytön ehkäisyyn ja haittojen hoitoon ja valmistelemme neljännen Symppiksen perustamista. Olemassa olevien Symppisten osalta me pohdimme uusia tarkoituksenmukaisia tilaratkaisuja ja niissä tarjottavia palveluita. Me myös toteutamme C-hepatiitin eliminoimisohjelman. Tämän ohjelman tavoitteena on sekä uusien tartuntojen ehkäisy että sairauden väheneminen. Me varmistamme, että asunnottomuuden torjuntaan ja pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen meillä on riittävät resurssit. Investointien puolelta haluaisin nostaa esiin kaksi asiaa. Me tiedämme, että Helsinki ikääntyy voimakkaasti. Ikäihmisten palveluiden turvaamiseksi me luomme ensi vuoden aikana ratkaisun, joka mahdollistaa uusien seniorikeskusten toteuttamisen ja mahdollisen ripeän etenemisen. Me myös vahvistamme pelastustoimen valmiuskykyä investoimalla uusiin pelastusasemiin.

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen toimiala luo hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta helsinkiläisille yhteistyöllä ja vahvalla osaamisella myös ensi vuonna.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tänään on esitetty monia hyviä näkökulmia ja tärkeitä nostoja talousarvioon liittyen. Vierunen kiteytti edellisessä puheenvuorossa näitä sotepen keskeisiä onnistumisia ja nostoja. Mä haluan korostaa niistä vielä muutaman. Meidän on vahvistettava helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä ennen ongelmien kärjistymistä. Onkin hienoa, että me panostetaan ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Hoitoon pääsyn nopeuttaminen, lapsiperheiden tukeminen ja panostus varhaiseen tukeen ovat Helsingille ensiarvoisen tärkeitä. Nämä ovat tutkitusti vaikuttavia ja vähentävät myöhempien, raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarvetta.

Mä olen henkilökohtaisesti hyvin iloinen tästä painotuksesta vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden palvelua, neuvolaverkkoa, opiskeluhuoltoa sekä nuorisopsykiatrian ja lastensuojelun integraatiota. Liian moni päätyy lastensuojelun asiakkaaksi psyykkisten ongelmien ja riittämättömien mielenterveyspalveluiden vuoksi. Meidän on onnistuttava tässä tavoitteessa saada lastensuojelun asiakasmäärien kasvu pysähtymään ja kääntymään laskuun.

Päihdepalvelussa on oikea suunta alfa-PVP:n aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi ja rahoituksen lisäämiseksi. Lisäksi oikea suunta on tämä Symppis-verkoston vahvistaminen. Uusi toimipiste tuo palvelut lähemmäksi niitä, jotka kaikkein eniten palveluja tarvitsevat.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä talousarvio ei ratkaise kaikkia niitä haasteita, mutta se vahvistaa ne peruspilarit, joille helsinkiläisten hyvinvointi rakentuu. Panostamalla ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen me rakennamme Helsingistä paikan, jossa jokainen voi kasvaa turvallisesti ja hyvinvoivana.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Täällä on runsaasti käytetty puheenvuoroja lasten aseman parantamisesta, joka on julistettu budjetin keskeiseksi painopistealueeksi. Ja hyvä niin. Niin sen pitääkin olla.

Olen perinteisesti tarkistanut budjetista sen, että miten siellä mainitaan lapsivaikutusten arviointi tai lapsibudjetointi. Tämä budjetti sisältää täsmälleen yhden kerran maininnan lapsivaikutusten arvioinnista. Lapsibudjetista ei kertaakaan. Tosin tässä ainoassa kohdassa todetaan, että kaupunki jatkaa toimintaa UNICEFin lapsiystävällisenä kuntana. Siinä viitataan valtiolliseen lapsistrategiaan, ja myös kaupungin strategiassa on maininta lasten aseman parantamisesta. Samoin tämä budjetin ainoa kohta viittaa siihen, että kysymys on siitä, että kaikessa kaupungin toiminnassa otetaan huomioon lapsivaikutukset ja lapsivaikutukset arvioidaan. Tässä suhteessa asia on siis periaatteessa järjestyksessä. Toivottavasti tällainen yleisperustelussa oleva yksi ilmaus myös toteuttaa sen, että lapsivaikutukset tulevat arvioiduksi. Täällä on kovasti painotettu sitä, että tässä budjetissa koulutukseen ja kasvatukseen, vapaa-aikaan ja kulttuuriin satsataan lisää. Jos oikein muistan, niin satakunta miljoonaa, joka on myös hyvä asia. Mutta nämä kaksi toimialaa eivät ole kaupungin ainoat toimialat. Kaupunkiympäristön toimialalla tehdään runsaasti lapsiin vaikuttavia päätöksiä. Esimerkiksi kaavoituksessa on kysymys myös lapsiperheiden asumisesta, päiväkoti- ja koulumatkojen turvallisuudesta, lähiliikunnan mahdollisuuksista, jotka kaikki ratkaistaan osaltaan kaavoituksessa. Myös muissa suhteissa, esimerkiksi vaikka lähiluonnossa, joka nyt ehkä ei ole ihan yhtä lähellä kuin päiväkotimatkat, on kuitenkin selviä lapsivaikutuksia. Yleensäkin kaupunkiympäristötoimiala on varsin laaja. Sen lisäksi tietysti kaupungin kanslian toimialalla, kaupungin omistamissa liikelaitoksissa ja yrityksissä tehdään toimintaa. Viimeksi mainittuihin tosin ei tällä budjetilla juurikaan pystytä puuttumaan. Kaiken kaikkiaan lapsivaikutukset ovat siis muutakin kuin kasvatusta, koulutusta, vapaa-aikaa ja kulttuuria. Haluan erityisesti painottaa sitä, että on otettava hyvin vakavasti se yleisperustelussa oleva maininta lapsivaikutusten yleisestä arvioinnista kaikessa kaupungin toiminnassa.

Puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Helsingin budjetissa on viitisen miljardia euroa ja satoja, ehkä tuhansia tärkeitä asioita, joista lukuisia on tässä jo käsitelty.

Itse puhun tässä nyt vain yhdestä niistä, joukkoliikenteen lippujen hinnoista, jotka ovat taas ensi vuodelle nousemassa 3,1 prosenttia. Jo nyt ollaan tasolla, joka on monelle kaupunkilaiselle kestämätön. Tasolla, jossa kaupungilla on halvempaa kulkea taksilla, jos on kaksi ihmistä, kuin joukkoliikenteellä. Tilanne on aivan absurdi.

HSL:n lippujen hinnoittelu on monimutkainen himmeli, joka kytkeytyy hyvin monella tavalla moneen muuhun asiaan kaupunkien budjeteissa, siinä miten infrainvestointeja tehdään ja niin edelleen. Siinä olisi aidosti paljon perattavaa ja korjattavaa, mutta viime kädessä lippujen hinnat ovat poliittinen päätös. Budjettineuvotteluihin moni puolue, mukaan lukien vihreät, tuli tavoitteella, että lippujen hintoja ei nosteta. No, budjettineuvotteluissa ei voida näin sopia, koska Helsingin budjettineuvottelut tai tämä valtuusto ei päätä joukkoliikenteen lippujen hintoja. Se, minkä me pystyimme sopimaan ja sovimme hyvässä yhteisymmärryksessä, on, että HSL:n tarvitsema tuki kirjataan budjettiin sen mukaisesti, miten HSL:n hallitus sen päättää.

Helsingin strategiaan on kirjattu, että ensi vuoden jälkeen lippujen hintojen ei enää pidä nousta indeksikorjattuna, vaan että niiden reaalihinnat täytyy pysyä ennallaan tai laskea. Hyvä niin. Se on hyvä, jos tämän yhden kerran jälkeen, kun on pitkään väännetty niiden hintojen noususta, meillä on tällainen kohtuullisen asiallinen katto. Itse näkisin, että lippujen hintoja pitäisi laskea, mutta ymmärrän, että tästä on monenlaisia näkemyksiä.

Kuitenkin samaan aikaan kun kävimme budjettineuvotteluja suunnilleen samoina päivinä, HSL:n hallituksessa samat puolueet, jotka täällä strategiassa sitoutuivat siihen, että lippujen hintoja ei nosteta yli indeksitason, HSL:n hallituksessa sopivat keskenään, että lippujen hintoja nostetaan yli indeksitason. Tässä kiteytyy se ongelma, missä tämä valtuusto ei voi päättää lippujen hinnoista, vaikka ne ovat olennaisesti budjettiin, kaupungin rahan käyttöön ja kaupunkilaisten elämään kytkeytyvä kysymys.

Jotta tämä valtuusto voisi strategiassa ja budjeteissa päättää lippujen hinnoista, se edellyttäisi, että tässä valtuustossa istuvat puolueet myös muissa pöydissä asioista sopiessaan pitäisivät voimassa ne sopimukset, mitkä he tässä valtuustossa tekevät. Valitettavasti emme elä sellaisessa poliittisessa kulttuurissa, jossa tähän voisi luottaa, mutta toivon, että voimme yhdessä ottaa askelia siihen suuntaan, että jatkossa pystymme tekemään yhdessä sellaisia sopimuksia, joihin myös yhdessä sitoudumme niin, että tarkoituksemmekin on pitää nämä sopimukset. Se tekisi kaupungin johtamisesta ennakoitavampaa, helpompaa ja todennäköisesti kaikkien kannalta miellyttävämpää.

Puheenjohtaja, hyvät kollegat.

Oli musta hienoa lukea tuolta pöytäkirjasta, että apulaiskaupunginjohtaja Johanna Laisaaren aloite on kuitenkin tullut läpi siellä, jossa nimenomaan Helsingin kaupungin osuus HSL:lle taattiin, koska se on keino myös puuttua lippujen hintoihin. Sellainen keino, joka on yksin meidän käsissämme sen kuntaosuuden tekemisessä.

Sen verran jatkoin Kivekkään puheenvuoroon, mutta muuten haluan tuoda myös terveisiä siitä, että valtakunnan politiikassa eduskunnassa on juuri keskusteltu tänään ja eilen paljon synkemmissä olosuhteissa kuin täällä. Täällä on mun mielestä tämmöinen mallioppilaan meininki. Me ehkäisemme tulevia syrjäytyviä nuoria, ehkäisemme vanhusten huonompaa kuntoa. Me panostamme koulutukseen ja haluamme myös kaupunkiympäristön pitää terveessä tilassa, huolehtia myös vastuullisesta taloudesta ja elää helsinkiläisten rinnalla. Nyt jo inflaatio on vienyt ostovoimaa niin, että me emme myöskään veroa täällä korota ja pystymme yhteistyössä tuomaan tämmöisen budjetin, jota on hyvä käsitellä hyvässä hengessä.

Toki valtiovarainministeri Purra on esitellyt meille tarkkailuluokalle joutumisen, ja juuri sama puolue sitten täällä on jättäytymässä tämän yhteistyön ulkopuolelle. Pidetään täällä kuitenkin yhteistyössä Helsingin taloudesta hyvää huolta. Kuntatalouden ja menojen epätasapaino on kaikissa kunnissa yhteensä jopa jo miljardin suuruusluokkaa, ja näistä johdannoista Helsingin budjettiin on kyllä hyvä lukea myös tämä hankala tilanteen jatkuminen.

Työllisten määrähän Helsingissä kasvoi vuoden 2023 alkuun saakka, mutta on kääntynyt sen vuoden lopulla jo laskuun. Tuon taloussuhdanteen käännön myötä myös avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt 2024 vuonna merkittävästi kaikilla päätoimialoilla. Tämän vuoden heinäkuussa Helsingin työllisyyspalveluihin ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli peräti 36 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Helsingin kohdallakin siis menopainetta kasvattaa myös kuntien kasvanut rahoitusvastuu työttömyysetuuksissa. Sen takia on erittäin tärkeää, että me kasvatamme täällä luottamuksen henkeä omalla palkkaohjelmalle, jotta kaupungin työntekijöillä on reilut palkat ja mahdollisuus tässä kalliissakin kaupungissa elää, ja puutumme myös siihen nuorten tilanteeseen, jotta kasvanut nuorisotyöttömyys ei jätä nuoria tyhjän päälle. Kesäseteli on monelle arvokas ihan tulon kannalta, mutta myös uskoa luova tulevasta työpaikasta, ja kaikkeen koulutukseen panostaminen on kunnollista ja oikeaa. Ennen kaikkea valtion kurittama, sanon ihan tosissani kurittama, ammattikoulutus, koska emme enää kukaan voi rehellisesti sanoa, että meillä olisi ammattikoulutus kunnossa. Etäopiskelu 15–16-vuotiaille pojille vaikkapa 9. luokan jälkeen ei ole realismia, että uskottaisiin, että siellä aamukahdeksalta aukaistaan läppäri ja aletaan itse opiskelemaan ammattiin. Sitten aikuiset olettavat työpaikoilla tai jatko-opinnoissa suuria heiltä. Nämä ovat oikeita kohdennuksia, mitä ollaan voitu parantaa tässä budjetissa. Myös me pidämme tärkeänä omassa demariryhmässä sitä, että painoarvomme kasvaminen vaalien jälkeen näkyy näissä budjeteissa myös luokkien ryhmäkokojen pienentämisenä peruskoulun yksi ja kaksi kohdalla ja sitten myös lääkärille ja hoitajalle pääseminen, tuo 14 vuorokauden tavoite. Täällä pidetään kaupungin tasolla huolta siitä.

Sanon viimeisenä lauseena, että tuolta alusta löytyi myös mielenkiintoinen Helsingin budjetin perusteluista, että norminpurkutyö jatkuu Suomen hallitusohjelman ja kehysriihen päätösten mukaisesti. Siihen liittyen kuntien valtionosuuksia on jo leikattu tänä vuonna 2025, mutta konkreettisia esityksiä norminpurkamiseksi ei ole toistaiseksi esitetty. Onpa sinne jäänyt vanha tieto siitäkin, että Orpon hallituksen mukaan kuntien rahoitusosuuksien ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan uutta tilannetta, mutta tästäkään ei esityksiä vastaavan ministerin twiittien mukaisesti tällä hallituskaudella tule.

Täällä on hyvä budjetti. Kiitos siitä neuvottelijoille.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Eilen saimme tietää vakavan viestin Euroopan komissiolta. Suomi on joutumassa hallituksen epäonnistuneen politiikan vuoksi paitsi liiallisen alijäämän menettelyyn eli tarkkailuluokalle, mutta myös mediassa hieman vähemmälle huomiolle jääneelle yhteiskunnallisen kehityksen tarkkailuluokalle kasvavan eriarvoisuuden vuoksi. Suomen kanssa samaan kastiin kuuluvat Bulgaria, Kreikka ja Romania. Komission raportin mukaan Suomi on vajonnut EU:n keskiarvon alle esimerkiksi työttömyysprosentin, nuorisotyöttömyyden ja alle 24-vuotiaiden koulutuksen kesken jättävien nuorten osuudessa. Tieto ei tule yllätyksenä, mutta nyt sen tietää myös EU.

Komission raportit kietoutuvat yhteen, eivätkä kerro vain valtion taloudesta, vaan ihmisistä ja heidän arjestaan, ja näitä ihmisiä asuu eniten Helsingissä, täällä. Jos valtion tasolla epäonnistutaan kaventamaan eriarvoisuutta, Helsingin pääkaupunkina tulee kantaa vastuuta. Kuten kuuluukin, olemme huomioineet budjetissa esimerkiksi vallitsevan huolestuttavan työllisyystilanteen, nuoret ja eriarvoisuuden kasvun. Onhan tavoitteemme olla tulevaisuudessa Euroopan vähiten eriytyneitä kaupunkeja. Siitä olemme kuitenkin vielä hyvin kaukana komission raportteja tarkastellessa. Helsingissä todella on yli 10 000 alle 30-vuotiasta nuorta työttöminä työnhakijoina, ja samaan aikaan asunnottomuus on kasvussa ja perheiltä on resurssit loppu. Tähän huolestuttavan paikalliseen että kansainväliseen todellisuuteen talousarviomme nyt konkretisoituu. Pitäkää siis tämä mielessä myös tulevia päätöksiä tehdessä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ensi vuoden talousarviossa on monia ilonaiheita. Erityisen hienoa on, että pienten koululaisten ja myös eskarilaisten uimaopetusta vahvistetaan. Puolen miljoonan lisäys lasten uimataidon vahvistamiseen säästää ihmishenkiä. Saimme tänään iloisia uutisia. Yrjönkadun uimahalli avautuu kaupunkilaisille jälleen helmikuussa. Tosiasia kuitenkin on, että Helsingin nykyinen uimahallikapasiteetti on täysin riittämätön. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta lausui syksyllä omassa talousarvioon liittyvässä lausunnossaan, että Kaakkois- Helsinki tarvitsee uuden uimahallin. Budjettineuvotteluissa sovittiin, että Helsinki selvittää, miten kaupungin uimahalliverkkoa on syytä kehittää. Tätä selvitystä on syytä kiirehtiä.

Väestömäärä kasvaa Itäkeskuksen, Vuosaaren ja Kontulan uimahallien palvelualueilla. Itäkeskuksen ja Vuosaaren vuosikymmeniä vanhat uimahallit ovat menossa remonttiin. Lasten uimaopetukselle pitäisi kaikissa tilanteissa olla riittävästi uima-allasaikoja. Uimaopetus säästää ihmishenkiä ja kääntäen kun uimaopetusta ei ole riittävästi tarjolla, jotkut maksavat siitä hengellään. Eriarvoisuus on hengenvaarallista. Kaikilla asuinalueilla on oltava riittävästi välttämättömiä palveluita, ja Suomessa uimataito on välttämätön kansalaistaito. Hoitoon on päästävä ajoissa, ja on hyvä, että talousarvioissa on siihen panostuksia. Lähiterveysasemien omalääkärimalli on osoittautunut toimivaksi, ja sitä Helsingissä nyt edistetään.

Arvoisa puheenjohtaja.

Koulutus on kaikkein tärkein keino eriarvoisuuden vähentämiseen. Siksi nyt päätettävät lisäykset painettuihin oppikirjoihin, äidinkielen opetustuntien lisäämiseen, varhaiskasvatukseen ja ammatilliseen opetukseen ovat elintärkeitä. On oikein, että koulut saavat ensi vuonna rahoitusta pienten koululaisten ryhmäkokojen pienentämiseen ja koulujen tarveperusteista rahoitusta kasvatetaan.

Hallituksen näivettävän politiikan ansiosta työttömyys kasvaa huolestuttavasti ja on jo 90-luvun laman tasolla. Siksi eräitä tärkeitä päätöksiä talousarviossa on koululaisten ja nuorten kesäsetelin laajennus yhdellä vuosiluokalla toiselle asteelle. Kun hallitus kunnostautuu sekä työttömyyden että lapsiperheiden köyhyyden lisäämisessä, on iloittava siitäkin, että Helsinki lisää yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden mahdollisuuksia saada ensimmäinen työpaikka. Varjoja Helsingin kaduilla on vakavien päihdeongelmien nopea paheneminen. Siksi yksi talousarvion tärkeimmistä päätöksistä on 2 miljoonan euron lisäys päihdepalveluihin.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Helsinki satsaa lapsiin ja nuoriin vaikeassa taloustilanteessa. Kuten kaikki tiedämme, Suomen talouden näkymät ja nykyinen tilanne ovat synkkiä ja kuntatalous ympäri Suomen on puristuksissa. Suomikin päätyi EU:n tarkkailuluokalle valtion talouden velkaantuessa, vaikka lupaukset hallitukselta olivat täysin toisenlaisia.

Emme Helsingissä kuitenkaan suostu jäämään kriisitunnelmiin. Täällä väestö on kasvanut yhä voimakkaasti, viime vuonna yli 9 500 asukasta lisää. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvava kaupunki joutuu ja päättää satsata peruspalveluihin ja tulevaisuuden edellytyksiin. Muuten tällainen väestönkasvustrategia olisi tyhjä lupaus.

Helsingissä on kuitenkin isoja ongelmia niin kuin koko Suomessa.

Työttömyysaste on koko maan tasoa korkeampi, kuten tästä budjettista voidaan lukea. Silloin kun sitä on valmisteltu, työttömyys kesäkuussa oli 13,8 prosentissa. Ihan hurjia lukemia ja avoimet työpaikat ovat vähentyneet rajusti, eli kyse ei ole edes siitä, että hallitus on vain lisännyt työvoiman tarjontaa. Meillä ei ole myöskään työpaikkoja riittävästi.

Etenkin nuorten tilanne on synkkä. Silloin kun ei ole aiempaa työkokemusta, joutuu kamppailemaan niistä vähistä avoimista työpaikoista. Siksi nämä investoinnit nuoriin ja tulevaisuuteen ovat ratkaisevia. Meidän täytyy Helsingissä, kun maan hallitus sitä ei ole tehnyt, vaan päinvastoin on tehnyt semmoisia uudistuksia, jotka ovat vaikeuttaneet uudelleen kouluttautumista, löytää niitä keinoja, joilla me voimme ottaa enemmän vastuuta myös siitä, että nuoret ja tietysti myös vanhemmat, jotka ovat vailla töitä, saavat mahdollisuuksia löytää myös uusia uria.

Tuottavuuden kasvu syntyy lopulta yrittäjyydestä, tutkimuksesta, koulutuksesta ja uusista teknologioista, eikä Suomi saa tässä jäädä jälkeen, kun tekoäly muokkaa organisaatioita ja luo uusia palveluita muun muassa. Helsingin ja Uudenmaan rooli on tässä ratkaiseva. TK-menot nousi vuonna 2024 yli 4,4 miljardiin euroon, mikä oli puoli miljardia euroa enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Tämä on tietysti myönteinen asia, koska niiden varaan meidän täytyy uskoa. Emme halua sitä synkkää tulevaisuutta, joka nyt on tähän maahan luotu. Ei tietenkään vain yhden hallituksen aikana, mutta kyllä tässä viimeinen niitti on saatu aikaiseksi, kun kysyntä on jarrutettu ja ihmisiltä ja yrittäjiltä myös on tulevaisuuden usko viety.

Helsingissä onneksi vielä uskomme tulevaan ja teemme sen mukaisia päätöksiä. Kiitos budjettineuvottelijoille hyvistä kirjauksista myös, joita ollaan saatu tänne mukaan. Esimerkiksi luonnonsuojelussa otetaan jopa historiallinen harppaus: kahdeksan uutta luonnonsuojelualuetta ja merellisten suojelualueiden pinta-ala kymmenenkertaistuu. Koulutukseen tehdään merkittäviä panostuksia, joita olemme vaatineet. Painettuihin oppikirjoihin saadaan 1,5 miljoonaa euroa lisää, ja varhaiskasvatuksen sijaisiin panostamme. Siellä on huutava pula ihmisistä. Lisäksi ammatilliseen koulutukseen investoidaan. Samoin myös kulttuurin ja vapaa-ajan puolella kulttuurijärjestöjen avustuksiin, uimataitoon ihan merkittävästi, puolen miljardin euron verran. Sovimme myös, miten uimahalliverkkoa kehitetään jatkossa. Helsingissä valitsimme suunnan, joka on näinäkin aikoina rohkea.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

En tullut nyt pitämään tänne yleistä luetteloa kaikista niistä hyvistä asioista, joita budjettiin on saatu tai jotain, mitä jäin kaipaamaan, vaan halusin tulla puhumaan yhdestä spesifistä asiasta. Nimittäin helsinkiläisen varhaiskasvatuksen rakennemuutoksesta ja sen suhteesta kiinteistösijoitusbisnekseen.

Voimme nimittäin todellakin puhua varhaiskasvatuksen rakennemuutoksesta. Meille on tullut poikkeuksetta jokaiseen kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan kokoukseen päiväkotien lakkauttamisesityksiä. Kun perheet ovat nousseet vastustamaan näitä rakastettuja ja perinteikkäitä päiväkoteja, on meille lautakuntalaisille ja perheille kerrottu, ettei niiden pitämiseen ole enää varaa.

Miten voi olla, että vuosikymmeniä, Fylgia-Solhemin tapauksessa, kokonaisen vuosisadan toiminnassa olleen yksikön kulut eivät enää mahtuisikaan kasvatuksen ja koulutuksen budjettiraamiin? Ovatko ne yhtäkkiä muuttuneetkin jotenkin kalliimmiksi tai kannattamattomiksi? Ei. Taustalta löytyy etenkin kantakaupungissa usein kiinteistösijoitusbisnes. Kiinteistösijoitusfirmat vuokraavat kalliita isoja kiinteistöjä Helsingille jättipäiväkotien tiloiksi. Näitä on esimerkiksi Lauttasaaren Meri, Livornonkatu Jätkäsaaressa, Kaartin Lasaretti, Uudenmaan Kasarmi tai Allergiatalo.

Näissä yksiköissä on mittavasti vajaita paikkoja, esimerkiksi Lauttasaaren Meressä jopa 70. Ne ovat nämä tyhjät paikat näissä päiväkodeissa, jotka rasittavat Helsingin varhaiskasvatuksen budjettia. Ei toimivat ja perinteikkäät yksiköt. Vuokrasopimukset näihin kohteisiin on tehty 20–30 vuodeksi, eikä niistä päästä eroon. Kustannukset ovat kalliita joka kuukausi, ja arvatkaa mitä? Kansainväliset sijoittajat ja Suomen rikkaimmat suvut käärivät näistä voitot. Minusta tämä on järkyttävää.

Helsinki varmasti haluaa jatkossakin olla kaupunki Helsingin niemellä. On siis ihmeellistä, ettemme halua kasvattaa kiinteistöomaisuuttamme arvoalueillamme olettaen, että jatkossakin huolehdimme peruspalveluista, kuten kasvatuksen ja koulutuksen palveluista. Miksi siis haluamme tieten tahtoen kasvattaa sijoittajien varallisuutta, kun voisimme kasvattaa yhteistä meidän helsinkiläisten varallisuutta? Olemme kuin tilanomistajia, jotka väen väkisin haluavat hyyryläisiksi omille mailleen.

Minä en todellakaan osta sitä, että pienet päiväkodit pitää lakkauttaa tai kattaa lisämäärärahoista. Minä ajattelen, että olisi reilumpaa ja läpinäkyvämpää, jos talouden toteumassa näkyisi avoimesti, paljon tämä kiinteistösijoittajille annettu valta maksaa ylimääräistä. Kysymys on ennen kaikkea poliittinen.

Pääsisimmekö tätä kautta ehkä eteenpäin iänikuisesta pienet vastaan isot päiväkodit -keskustelusta, jos myöntäisimme, että kyseessä on iso rakenteellinen ja kiinteistöpoliittinen muutos? Silloin me kaupunkilaiset varmasti paremmin pystyisimme itse muodostamaan näkemyksemme siitä, miten Helsingin varhaiskasvatuksen tulisi jatkossa toimia ja mihin suuntaan kehittyä. Itselleni kysymys on varsin selvä. Meidän tulee huoltaa ja kehittää omia yksikköjämme ja kiinteistöjämme. Meidän tulee rakentaa omat uudiskohteemme, jotta ne ovat jatkossakin helsinkiläisten omaisuutta eikä suurpääomasijoittajien. Meidän tulee kehittää varhaiskasvatusta varhaiskasvatuksen periaatteista käsin, ei kiinteistö- tai tonttipolitiikan ehdoilla. Varhaiskasvatuksen keskiössä on lapset, lasten hyvinvointi. Ei Suomen rikkaimmat suvut tai muut kiinteistösijoittajat.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mä olen tosi iloinen siitä, että nyt kahdissa eri budjettineuvotteluissa on yksimielisesti päätetty lisätä rahaa fyysisiin oppikirjoihin. Mä tein tässä valtuustossa ponnen lokakuussa 2024, kun käsiteltiin SDP:n ryhmäaloitetta maksuttomasta toisesta asteesta, että selvitetään mahdollisuuksia turvata opiskelijoiden yhdenvertainen pääsy fyysisiin oppikirjoihin sekä peruskouluissa että toisella asteella, ja se meni yksimielisesti läpi.

Nyt olen istunut aika kauan valtuustossa. En muista vastaavaa päätöstä, jolla olisi ollut yhtä paljon vaikutusta myöhemmissä vaiheissa. Mun mielestä kiinnostavaa on se, että jopa Japanista asti tuli toimittaja haastattelemaan mua viime keväänä tästä ponnesta, että onko Suomessa tapahtunut ikään kuin paradigman muutos siinä, että ollaan huomattu, että digitaaliset oppimateriaalit ei ehkä olekaan niin hyviä ja että on liian vauhdikkaasti siirrytty kokonaan pois fyysisistä oppikirjoista.

Tosiaan saman vuoden budjettineuvotteluissa lisättiin rahaa puoli miljoonaa ja nyt sitten ensi vuotta koskien miljoona, plus tehdään puolen miljoonan kohdennus fyysisiin oppikirjoihin. Itse asiassa tämä ponsi hyväksyttiin vasta viikko sitten kaupunginhallituksessa. Se on kiertänyt pitkään, ja siihen on tosiaan uhrattu myös aikaa, että tätä asiaa on selvitetty. Nyt kasvatus- ja koulutuslautakuntaan on tulossa joulukuussa selvitys vielä, jossa myös oppilailta tiedustellaan heidän kantaa siihen, että kuinka hyvin he saavat näitä fyysisiä oppikirjoja. Tämä on mun mielestä todella hyvä esimerkki siitä, että täällä valtuustossa todellakin voi vaikuttaa asioihin ja parhaimmat tulokset tietenkin saadaan niin, että niihin saadaan todella laaja koalitio.

Se, minkä takia itse heräsin myös tähän tarpeeseen, oli kun oma tyttäreni luki ylioppilaskirjoituksiin, ja havahduin siihen, että tosiaan kaikki oppimateriaalit olivat digitaalisia ja myös ne oppimisalustat. Hän tuskaili varsinkin reaaliaineiden kohdalla, että on todella vaikeaa lukea. Sitten yritin yleisestä kirjastosta itse saada näitä oppikirjoja. Siellä oli ihan valtavat jonot, ja sitten vanhemmat myös usein turvautuvat siihen, että ruvetaan ostamaan niitä oppikirjoja. Nehän on valtavan kalliita.

Olen iloinen, että nyt nuorisoneuvoston edustajat on myös täällä paikalla. Te piditte myös todella hyviä puheenvuoroja silloin, kun tämä ponsi tuli äänestykseen täällä valtuustossa. Tämä on nimenomaan nuorten omasta toiveesta saanut vauhtia, että tämä on nähty nyt sitten yli puoluerajojen todella tärkeänä asiana.

Ei voi olla niin tosiaan, että on vanhempien resursseista ja taloudellisesta asemasta kiinni, että saako oppilas ne fyysiset oppikirjat. Ja kun me ollaan niin valtavan huolissaan lasten ja nuorten lukutaidosta, totta kai meidän pitää huolehtia siitä, että niitä fyysisiä oppikirjoja on todellakin silloin saatavilla. Ne jotka on pitkään seurannut Helsingin koulujen tilannetta, tietää, että myös peruskoulun puolella niitä oppikirjoja monesti puuttuu, jopa tehtäväkirjoja, ja pienet koululaiset kulkevat koulureppujen kanssa, jossa on rutistettuja monisteita. Tästäkin on nyt ollut paljon keskustelua viime aikoina.

Olen tosi iloinen tästä saavutuksesta. Jatketaan tätä työtä ja huolehditaan, että jatkossakin oppilaat saavat näitä fyysisiä oppikirjoja.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ajattelin muutaman sanan ennen kaikkea ensi vuoden budjetista ja taloussuunnitelmastakin pitää.

Täällä on ollut paljon hyviä puheenvuoroja ja muunlaisia puheenvuoroja. Ehkä perusongelma on nähdäkseni se, että tämä budjetti rakentuu joka vuosi vähän samalla tavalla. On vanha budjetti pohjalla, ja sitten sen päälle neuvotellaan uusia menolisäyksiä. Tarpeita totta kai on loputtomasti. Kyse on siitä, että neuvotellaan, kuinka paljon nyt mihinkin kohteeseen laitetaan. On aidosti tärkeitä aiheita, niin kuin valtuutettu Honkasalo toi esille, vaikka tämä oppikirjat, siis materiaaliset fyysiset oppikirjat. On mahdotonta kuvitella, että meillä on ollut tilanne se, että meidän budjetista ei ole aikaisemmin ollut varoja siihen, että kaikilla lapsilla voisi olla painetut oppikirjat ja sitä kautta he pääsisivät oppimaan ja voisi olla vähemmän ruudulla ja enemmän painettujen kirjojen parissa. Sitten on muunlaisia menoja.

Täällä on käytetty termiä, että taloustilanne on hyvä tai että talous on, niin kuin Hjelt sanoi jotenkin, että tasapainossa ja muuta. Totta kai budjetti on aina tasapainossa. Kyse on vain siitä, millä sitä tasapainotetaan. No hyvähän on tämmöinen arvoarvostelma. Siitä voidaan kinata. Jonkun mielestä joku on hyvä, ja jonkun mielestä ei, mutta raa’at luvut ja eurot on loppujen lopuksi ne, mitkä on mitattavissa.

Nythän tilanne on se, että mä uskallan väittää, että meidän talous oli pitkään varsin hyvä. Me pystyttiin meidän menot ja investoinnit rahoittaa tulovirralla, eli käytännössä verotuloilla me maksettiin meidän käyttötalouden menot ja investoitiin sitten uusiin kouluihin ja raideyhteyksiin. Näin oli, kunnes nyt sitten on alettu rakentaa pikaratikoita ja Kruunusiltoja ja muita, ja johtanut siihen, että meillä ei ollutkaan rahaa näiden investointien rahoittamiseen enää meidän tulovirrasta, vaan on jouduttu ottaa lainaa. Ehkä eniten olen huolestunut siitä tosiaan, että se lainanotto tuntuu vähän niin kuin hetkellisesti ainakin karkaavan käsistä. Meillä on ennustettu vuoden 2028 lopussa olevan lähes 3 miljardia euroa velkaa, kun nyt se velan määrä on noin miljardi euroa. No, tämähän on sinänsä helppoa. Me ollaan lyöty verokannat lukkoon, että veroja ei nyt nosteta. Tosi hyvä, jees, mutta ehkä liian vähän on nähdäkseni ollut sellaisia puheenvuoroja, että miten tämä velkaantuminen, onko tämä hyvä asia vai ei. No, sehän tosiasiassa on se, että nämä nykyiset palvelut, oppikirjat, sun muut rahoitetaan sitten myöhemmin joidenkin maksamalla velalla takaisin, tulevien sukupolvien, tulevien helsinkiläisten. He nyt sitten saa maksaa sen meidän laskun tästä hauskanpidosta. Onko se oikein vai väärin? Täällä on paljon puhuttu sukupolvioikeudenmukaisuudesta vuosien varrella, niin kyllä se on nähdäkseni iso ongelma sukupolvioikeudenmukaisuuden kannalta, että me täällä nyt sitten juhlitaan ja jotkut muut sen maksaa myöhemmin.

Kyllä mä näkisin, että meidän täytyisi saada se tilanne siihen vanhaan hyvään aikaan, että meidän tulot kattaa ne kaikki menot. No, tähänhän on kaksi vaihtoehtoa. Joko meidän menoja täytyy tarkastella ja vähentää tai tuloja lisätä tai sitten ehkä jopa molempia. Tulojen lisäämisessä me ollaan äärimmäisen hyviä oltu ainakin viimeiset kahdeksan vuotta, kun itse olen tässä valtuustosalissa ollut. Sieltä kyllä löytyy lisää menoja, mutta tulojen lisääminen tai sitten joidenkin menojen karsiminen.

No nyt kuulin, että sen esittäminen, että me mietittäisiin, että onko kaikki Helsingin kaupungin 40 000 työntekijää, onko kaikille järkeviä toimenpiteitä ja muita, on kuulemma vaarallinen ehdotus. Itse pidän sitä ihan järkevänä, niin kuin monissa muissa kaupungeissa on toimittu jo sen takia, että näin isossa organisaatiossa pitäisi säännöllisesti pohtia sitä, että mitä henkilöstö tekee ja kohdentuuko henkilöstö oikein. No, mutta nyt se on jonkinlainen kirjosana täällä. Ja sitten muut menot. Tietenkin asuntopolitiikka, tonttipolitiikka on ihan keskeinen sen osalta.

Toivon ja ehkä nyt on hyvä pysähtyä ja herätäkin siihen, että tilanne ei välttämättä ole niin hyvä kuin on vuosia toitotettu, vaan nyt seuraavat vuodet meidän täytyy oikeasti miettiä, mikä on tämän kaupungin ydintehtävä ja mihin me niitä veroeuroja käytetään, koska tämän velalla elämisen tulisi loppua, koska se on tulevien sukupolvien kustannuksella elämistä.

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut.

Tänään on kuunneltu monenlaista analyysia tästä budjetista, joka onneksi tällä kaudella saatiin lyötyä lukkoon suhteellisen yksimielisesti. Mutta tässä kasvun ja tekemisen huumassa ei saa unohtaa ei laatua eikä myöskään huolto- ja ylläpitotyötä, jota muun muassa meidän omat kiinteistöt, infra ja myös omien julkisten tilojen huolto itse asiassa edellyttäisi. Olen äärimmäisen hämmästynyt siitä, miten vähän me teemme peruskorjauksia esimerkiksi rakennuksiin, joita me mieluummin pidämme tyhjinä sen vuoksi, että siellä on huolto ontuvaa. Meillä on muutenkin aivan liian paljon tiloja, jotka on meidän veronmaksajien piikkiin tyhjinä tällä hetkellä. Toivoisin, että tällä kaudella saataisiin aikaiseksi tilojen lyhytaikaista ja monipuolisempaa käyttötarkoitusta ja sitä kautta ehkä niitä myöskin toiminnallisesti täytetyiksi.

Valtuutettu Pasasen esiin nostamat luonnonsuojelualueet merellisessä Helsingissä on sinällään hyvä idea, mutta toivoisin, että täällä myös tähän huomioiden järjestettäisiin vesiliikenne niihin paikkoihin paitsi asukkaiden, niin myöskin turismin käyttöön nykyistä tehokkaammin, ja myös olisi mahdollista esimerkiksi koululuokkien tehdä retkiä näille alueille. Sitä en kuule useinkaan, että olisi voitu toteuttaa muutenkaan, koska rahaa ei ole niihin venelippuihin. Sitten kouluruokailun laatu ja taso. Onko todella niin, että meillä ei ole varaa siihen, että meidän kouluruoan ravintoarvoja nostetaan oikeasti vastaamaan terveellisempiä elintarvikkeita ja suosituksia sekä lisäämään hedelmien ja muutenkin kuitujen käyttöä ruoka-aineissa? Lasten ruokailumäärät vaihtelevat tietenkin makutottumuksien mukaan, mutta sitä suuremmalla syyllä laatu pitäisi pitää hyvänä ja myöskin harkita sitä, että saisimme ne iltapäivävälipalat sinne kouluihin vielä laajemmin käyttöön kuin mitä niitä nyt on.

Palvelualan työntekijäperheiden, joita kohta tässä kaupungissa varmaan on enemmistö, maksurasite alkaa olla jo tapissa tällä hetkellä. Elikkä asumisen subventio maksetaan viime käsissä kuitenkin veronmaksajien rahoista, ja missä tulee se kyllästymisaste, kun itse asuntonsa maksavat kokevat, että verorasituksen myötä heidän tukensa alkaa olla yli kantokyvyn. Toivoisin, että tämä muistettaisiin tässä talouskeskustelussa.

Työpaikkoja ei löydy ilman yrittäjiä, ja mikäli tänne saadaan niitä houkuteltua, meillä olisi nuorisotyöttömyyskin paremmissa kantimissa.

Kiitos teille kaikille hyvästä budjettikeskustelusta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vielä tuohon aiemmin pitämääni puheeseeni haluan todeta sen, että on todella tärkeää, että me laitoimme lisäpanostuksen ammatilliseen koulutukseen, sen määrän säilyttämiseen ja laadun parantamiseen ja se, että lukiopaikkoja on jo aiemmin lisätty Helsingissä, jotta kaikki nuoret Helsingissä pääsisivät toisen asteen koulutukseen.

Työllisyystilanne on vaikea, vaikka orastavaa kasvua on käynnissä. On ihan selvää, että työllisyysvaikutukset tulevat viiveellä, ja sen takia on tärkeää, että on lisämäärärahoja työllistämiseen tässä budjetissa. Erityisen tärkeä on koululaisten kesätyöseteli, kun se laajennetaan myöskin toisen asteen ensimmäiselle luokalle. Myös nuorten yrittäjyysseteli otetaan käyttöön. Nuoret tarvitsevat kipeästi kesätyöpaikkoja. On hienoa, että Helsinki tekee tässä osuutensa.

Ihan tärkeimpänä haluan sanoa sen, että keskustan ja koko Helsingin elinvoiman lisääminen on tärkeää. Siinä tarvitaan useita toimia. Ei pelkästään tätä budjettia, vaan koko kaupungin toimintaa. Panostukset matkailumarkkinointiin ovat vain yksi esimerkki. Meidän on entistä enemmän toimittava yhteistyössä Helsingin, ei yksin, vaan yhteistyössä yrittäjien, järjestöjen, asukkaiden ja myöskin seurakuntien kanssa. Elinvoimaisuus on kaiken A ja O. Sieltähän ne tulevat sitten ne uudet työpaikat, verotulot ja paremmat palvelut Helsinkiläisille. Eli elinvoimaisuuden edistäminen on elintärkeää. Tässä katson erityisesti pormestaristoon, mutta myöskin kaikkiin lautakuntiin ja valtuutettuihin. Meidän täytyy tässä tehdä paljon työtä, jotta meidän talous pysyy tasapainossa ja voimme ylläpitää elinvoimaista kaupunkia.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

694 178. Näin monta meitä helsinkiläisiä oli lokakuun lopussa, ja kuten pormestari kertoi, kasvutahti on historiallisen nopeaa. Tälle vuodelle erityinen trendi on ollut se, että Helsinkiin muutetaan etenkin muualta Suomesta. Helsinki on houkutteleva kaupunki, koska täällä on mahdollista elää hyvää elämää. Se on pitkäjänteisen työn tulosta. Me ollaan pitkäjänteisesti rakennettu uusia koteja, joten tämä muuttoaalto ei ole vielä aiheuttanut asuntokriisiä. Me ollaan pitkäjänteisesti pitäneet kiinni lähiluonnosta, jotta jokainen naapurusto olisi viihtyisä. Me ollaan pitkäjänteisesti panostettu kulttuuriin ja koulutukseen, vaikka maan hallitus niistä leikkaakin.

Tämä budjetti on ennen kaikkea koulutusbudjetti. Musta on tärkeää, että kasvatuksen ja koulutuksen perustoimintaa ei tällä kaudella kurjuuteta mekaanisella kululeikkurilla niin kuin ennen. Me panostetaan oppikirjoihin, päiväkotien sijaisiin, amiksiin. Kaupunkilaiset ovat pitkään lähettäneet viestiä siitä, että meidän on panostettava enemmän kasvatukseen ja koulutukseen. Nyt vihdoin tämä viesti otetaan tosissaan.

Tänään on keskitytty siihen, mihin me rahaa käytämme, mutta mä olen valtuutettu Meren kanssa siitä samaa mieltä, että keskustelussa pitää muistaa se tulopuoli myös. Me voidaan panostaa palveluihin vain siksi, että meillä on menestyviä yrityksiä, yrittäjiä, toimeliaita ihmisiä. Siksi, että meillä on osaavaa työvoimaa. Siksi, että meillä on omia yhtiöitä. Siksi, että me hyödynnämme Helsingin maaomaisuuden mahdollisuudet. Mutta myös siksi, että tämä on hyvä kaupunki perustaa perhe ja kasvattaa lapsia.

On hyvä, että me ei olla puututtu kuntaveroon, mutta tulevaisuudessa voi olla fiksua miettiä kaupungin tulopohjan vahvistamista vaikka kiinteistöveroja tarkastelemalla. Hyvillä investoinneilla tänään me varmistetaan suuremmat tulot huomenna. Sitten on toki investointeja, kuten vaikka satamatunneli, joka todennäköisesti vähentää kaupungin saamia osinkotuloja ja estää Salmisaaressa tonttimaan hyödyntämisen.

Maan hallitus tähtää kasvuun leikkaamalla ja kurjuuttamalla, mutta tuntematon jarru on toistaiseksi estänyt kasvun. Me Helsingissä tiedämme paremmin. Me tiedämme, että kestävä kasvu vaatii sitä, että ihmiset luottaa palveluihin ja tulevaisuuteen. Koska loppujen lopuksi, kun meillä on toimivat palvelut, voi ihminen keskittyä työhönsä. Ja kun ihminen voi tehdä töitä, me saadaan lisää verotuloja ja voidaan taata lisää toimivia palveluita. Pitkäjänteisellä yhteistyöllä positiivinen kierre on valmis.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Nuorissa on tulevaisuus. Siksi kaupungin tulee investoida vahvemmin nuoriin. Haluan nostaa esiin kesäsetelin tilanteen. Moni nuori saa kesäsetelin, mutta ei silti löydä työpaikkaa. Pelkkä seteli ei riitä, jos työpaikkaa ei ole tarjolla. Siksi meidän on tarjottava nuorille enemmän tukea työnhaussa ja luotava tiiviimpi yhteistyö työnantajien kanssa. Lisäksi meidän tulee vahvistaa nuorten koulutusmahdollisuuksia sekä kannustaa heitä yrittäjyyteen ja omien ideoiden kehittämiseen. Kun autamme nuoria onnistumaan, investoimme koko kaupungin tulevaisuuteen.

Kiitoksia paljon.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Ehkä haluaisin vain kiittää siitä, että on ollut hienoa olla täällä Helsingin valtuustossa, kun täällä on yhteishengessä tehty tämmöinen arvokas budjetti. Täällä on huomattavasti vähemmän semmoista megaluokan vastakkainasettelua kuin eräässä toisessa laitoksessa, missä työskentelen. Mutta sitten myös ehkä vähän yllättää – ehkä tämä on kysymys, kun olen itse uusi täällä – kun me on tosiaan iso osa puolueista tehty yhdessä tämä budjetti, niin mä sitten kuitenkin huomaan, että täällä on myös paljon puheenvuoroja, missä kritisoidaan tätä yhdessä tehtyä budjettia, vaikka itse ollaan osallistuttu sen tekemiseen. Musta se on vaan kiinnostava ilmiö, ja olisi kiva, jos joku ottaisi vastauspuheenvuoron ja kertoisi, että onko tämä... Tämä on varmaan normikäytäntö.

Ei ehkä muuta. Kiitos vaan, että on saatu tämmöinen hieno... ja tosi arvokasta kuulla, miten usein täällä käytetään sanaa nuori. Kyllä Helsinki on edelläkävijä näissä jutuissa Suomessa.

Kiitos.

Tack, ordförande.

Kun tässä ei repliikkejä voi saada, niin jouduin pyytämään puheenvuoron sen johdosta, että kaimani valtuutettu Kivekäs nosti esiin HSL:n lippujen hintoja. Pakko on siis nyt toistaa aikaisemmassa keskustelussa esille nostamani faktat. Helsingillä ei ole enemmistöä HSL:n hallituksessa. Vain seitsemän jäsentä neljästätoista. Olen itse yksi näistä seitsemästä. Vain Espoo oli samoilla linjoilla siis näissä lausunnoissa, jotka on julkisia, kuin Helsinki, että mieluiten ei mitään korotusta. Vantaa oli pienen korotuksen kannalla, ja kaikki muut jäsenkunnat olisivat olleet valmiit peräti hyväksymään HSL:n virkakunnan alkuperäistä esitystä, joka oli yli 6 prosentin korotus, joka sittemmin alennettiin 4,6 prosenttiin.

Tätä taustaa vasten 3,1 prosenttia oli kyllä kohtuullinen kompromissi ja lopputulos.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Näin valtuutettu Kivekkään ja valtuutettu Månssonin puheenvuorojen siivittämänä ajattelin sanoa muutaman sanasen Helsingin kaupungin talousarviosta.

Aloitan sillä, että Helsingin kaupunki voi omalta osaltaan päättää siitä, millä tasolla kuntasubventio joukkoliikenteelle asetetaan. Tämä linjaa sitä raamia, jonka sisällä HSL toimii. Korostan, että lippujen hinnoista päättää sitten taas HSL:n hallitus, ei yksittäinen jäsenkunta, ei edes Helsinki.

Nyt tätä talousarviota hyväksyttäessä päässäni on Helsingin kaupunginvaltuutetun hattu, ja tässä roolissa tehtäväni on valvoa helsinkiläisten etua, että kaupunki säilyy elinvoimaisena. Mutta kun teen päätöksiä HSL:n hallituksessa, päässä on HSL:n hallituksen puheenjohtajan hattu, ja siinä tehtäväni on valvoa HSL:n kokonaisuutta ja kaikkien omistajakuntien etua. Lopputulos, johon HSL:n hallitus on päätynyt lippuhintakeskustelussa on kompromissi. Ei Helsingin toive, ei minkään puolueen toive, ei minkään yksittäisen kunnan toive, vaan se on päätös, joka tasapainoilee erilaisten taloudellisten ja poliittisten lähtökohtien välillä. Ja se on mahdollinen ainoastaan silloin, kun kaikki omistajat voivat hyväksyä sen.

Tänään tässä valtuustossa tosiaan olen ennen kaikkea Helsingin edustaja. Tästä roolista käsin totean, että hyväksyttävänä oleva talousarvio on vastuullinen ja se on vakaa. Se katsoo tulevaisuuteen ja tärkeintä: se katsoo lapsiin ja nuoriin, kasvatukseen ja koulutukseen.

Kannatan talousarvion hyväksymistä.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Pakko jatkaa kollegan hyvien sanojen mukaan. Kyllä tämä lopullinen esitys, mikä tänne on tullut, kuvastaa laajasti sitä, miten hyvä henki Helsingissä on ja myös sitä, miten siinä, missä Suomen valtio menee valitettavasti taantumuksen suunnalla, täällä on voitu valita toisin. Täällä on voitu panostaa siihen kaikkeen, mistä hallitus ei näytä lainkaan piittaavan omassa työssään. Siinä missä lapsiperheköyhyys kasvaa, asunnottomuus kasvaa, pahoinvointi kasvaa tässä maassa, Helsingissä on päätetty valita toisin. Toimia yhdessä sen paremman Suomen ja sen paremman Helsingin eteen. Musta se on äärimmäisen tärkeää tällaisessa ajassa, missä yhä epävarmempi tulevaisuus on läsnä, että täällä kaupunginvaltuustossa on voitu valita toisin.

Sitten ehkä valtuutettu Saxbergille sanon, että silloin kun minä istun helsinkiläisten äänestäjien antamalla mandaatilla jollain pallilla, silloin pyrin tekemään kaikkeni helsinkiläisten eteen.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitoksia, puheenjohtaja.

Tässä salissa usein kuulee semmoisia puheenvuoroja, että ollaan huolissaan keskustan elävöittämisestä. Mä halusin muistuttaa Helsingin kaupunginosista etenkin Tapulikaupungista. Se jäi taas viime strategiassa ja budjetissa ikään kuin kaiken jalkoihin. Tänne on tulossa useita kaupunkiuudistusalueita, ja Tapuli ei näihin yltänyt, mutta jossain virkkeessä viitattiin siihen, että kiinnitettäisi kumminkin huomiota alueisiin, ketkä tätä erityistä tukea tarvitsevat. Mä olisin kysynyt, että mikä tämä tuki käytännössä on, jos tämmöinen kirjaus on tehty.

Tällä hetkellä tilanne on se, että kirjaston ja nuorisotalon suhteen ei ole tietoa, mitä tuleman pitää. Toki ne tilat on tällä hetkellä olemassa, mutta kaipaa vähän muutakin kuin pelkkää maalia pinnalle. Tänne on saatu Helsingin mallin rahaa, mutta tässä Helsingin mallin rahassa on se ikävä puoli, että jos ei se ole jatkuva, tämä ikään kuin puhaltaa vaan keuhkot täyteen ilmaan ja sitten kaikki latistuu ja lakastuu. Okei, meillä on olemassa osallistuva budjetointi, mutta se on aika teennäinen ja minimaalinen tapa vaikuttaa kaupunginosien elävöittämiseen. Se ikään kuin laittaa myös alueita vastakkain, koska tämä budjetti voisi olla puolet suurempi. Koskaan tässä salissa ei liikaa koillista aluetta pidetä yllä ja varsinkaan Tapulikaupunkia, joten halusin sen tänään nostaa.

Muutama huomio vielä siihen suuntaan, että täällä on mainittu palkkakehitysohjelma. Se on edelleenkin liian snadi, jos mennään siihen, että tämän pitäisi jotenkin houkutella työntekijöitä Helsingin kaupungin suuntaan siinä vaiheessa, kun kaikki elinkustannukset ja muut nousee. Meillä on tällä hetkellä kaupungissa 1 500 tyhjää vuokra-asuntoa, Hekan kämppiä. Tähän pitää joku järki. Puhumattakaan niistä muista tiloista.

Loppuun vielä, jos sallit puheenjohtaja.

Valtuutettu Hagman piti hyvän puheenvuoron siitä, että mihin todellisuudessa nämä kasvatuksen ja koulutuksen rahat valuu. Meneekö siihen opettamiseen ja oppimateriaaliin vai valuuko jonkun yksityisen sijoittajan fikkaan vuokramenoissa.

Kiitos, puheenjohtaja. Arvoisat valtuutetut.

Valtuutettu Meri piti hyvän kokoomuslaisen vastuullisen talouspolitiikan abstraktin periaatteen puolustuspuheen. Haluaisin kuitenkin nostaa huomiona esiin, että vaikka sinänsä hänen sanomansa asiat olivat monelta osin totta, niiden yhteys Helsingin kaupunkiin jäi ohuemmaksi. Esimerkiksi kun puhutaan siitä, että velkaannumme ja jätämme velkaa lapsillemme, niin tätähän siis ei ole vielä tapahtunut. Viime vuonna pitkäaikaisten velkojen määrä väheni tilinpäätöksestä katsoen, ja niin se on tehnyt monina muinakin vuosina. Helsingin velkakanta asukasta kohden taisi olla suurimmillaan, oliko se joskus vuoden 2015 hujakoilla 10 vuotta sitten. Sen jälkeen se on vähentynyt merkittävästi.

Meillä on ennuste huomattavasta velkamäärän kasvusta, mutta ennuste ei ole sama asia kuin toteuma. Sen tärkein ero on tietysti siinä, että kun se on tulevaisuudessa, se käsittelee asioita, joihin voimme vielä vaikuttaa. Meillä on vielä mahdollisuus katsoa koko ajan, minkälaista politiikkaa teemme ja minkälaisia vaikutuksia sillä pyrimme olemaan. Esimerkiksi jos maan hallituksen tapaan pyrimme kurjistamaan ja vähentämään investointeja ja vähentämään ihmisten luottamusta tulevaisuuteen, silloin saamme Kreikan tien, jota on ilmeisesti haettu onnistuneesti.

Mutta tämä ei ollut puheenvuoroni pointti, vaan huomautan myös sen, että niin kauan kuin olen täällä ollut, joka vuosi ihan kohta on lähdössä velkaantuminen käsistä. Toistaiseksi sitä ei vielä ole tapahtunut. On perusteltua syytä epäillä, että nyt tilanne ei ole yhtä hyvä kuin monina muina vuosina. Meillä on paha taloustaantuma päällä. Jos pystymme parantamaan helsinkiläisten mahdollisuuksia löytää työtä ja sitä myöten maksaa veroja, sillä on myös kuntatalouden kannalta huomattava merkitys. Uskoisin, että tänä vuonna pitkäaikaisten velkojemme määrä kasvaa ja jollei maan talous tästä lähde jotenkin parempaan, voi kasvaa jatkossakin. Kyllä tämä on ihan vakavasti otettava asia, mutta tosiaan esimerkiksi ne Kruunusillat on tähän mennessä maksettu oikeasti verovaroilla. Ei velkaantumalla, koska ei se velkamäärä ole vielä lähtenyt siihen odotettuun kasvuun.

Sitten huomiona HSL:ään tarkennan kaimalleni Månssonille, että Helsingillähän siis on enemmistö. Koska puolet jäsenistä, joissa mukana puheenjohtaja, muodostaa enemmistön tämäntyyppisissä toimielimissä. Ja jos huomioidaan Helsinki ja Espoo, jotka halusivat nollakorotuksia tai ainakin hyvin maltillisia... Espoon lausuntoa en yritä ehkä nyt kremlologisesti tulkita. Tällöin nämä muodostavat 10 14 jäsenestä. Tai jos katsotaan matkojen määrää, puhutaan yli 70 prosentista HSL:n alueesta. Myös väestöosuus on samassa suuruusluokassa lähes. Eli itse asiassa se politiikka, mitä HSL:n hallituksessa tehdään, poikkeaa jäsenkuntien selvän enemmistön tahdosta tässä suhteessa. Joitakin kokouksia takaperin täällä salissa esitettiin käsityksiä, että kuntayhtymän hallituksen jäsenen tulisi ajaa kuntayhtymän etua. Tällaista pykälää laissa ei ole. Osakeyhtiön hallituksen jäsenen tulee ajaa osakeyhtiön etua, mutta kuntayhtymien osalta kysymys siitä, että itse asiassa, mitä hallituksen jäsenen tehtävänä on, on jätetty samalla tavoin hyvin väljäksi kuin demokraattiset mandaatit muutoinkin. Jolloin se on ehkä viime kädessä oman omantunnon, parhaan ymmärryksen ja jossain määrin äänestäjien kuuntelun asia, että mitä haluaa ajaa.

Itse toivoisin, että me pystyisimme tekemään Helsingissä sellaista politiikkaa, jossa me pystymme yhdessä ratkomaan myös joukkoliikenteen kysymyksiä, että ne eivät ole erillisasia, jossa tehdään erillispäätöksiä, kun ne niin elimellisesti liittyvät kaupungin elinvoimaan, kaupungin kehittämiseen, kaupungin budjettiin, helsinkiläisten mahdollisuuksiin liikkua. Arvostan, että kokoomuksen ja RKP:n edustajat hallituksessa ovat valmiita käymään tätä keskustelua myös täällä. Toivoisin, että myös joissakin muissa suurissa valtuustoryhmissä oltaisiin valmiita kommentoimaan, että miksi toimitaan niin kuin toimitaan.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Järkevää talousarviota on mukava puoltaa. Järkevää on myös se, että merellisen Helsingin ja erityisesti veneilyn edellytysten edistämiseen varattiin hieman rahaa jo ensi vuodelle, vaikka toimenpideohjelma onkin päätöksenteossa vasta ensi vuoden puolella. Helsinki satsaa ensi vuonna niin Koirasaarten venesatamaan kuin Vuosaaren pienvenesataman venesataman muutostöihinkin. Sähköjäkin saataneen laitureille. On kuitenkin selvää, että maailman merellisimmässä pääkaupungissa, jossa on 50 000 veneilijää, tämä on aivan liian vähän. Helsinki tarvitsee kipeästi talvisäilytyspaikkoja ja kiinnittäytymispaikkoja. On jokseenkin hassua, että kantakaupungin liepeillä on ainoastaan neljä sijaintia veneiden kiinnittymiselle. Ensi vuonna päätämme toimenpideohjelmasta merellisen Helsingin kehittämiselle. Odotukset sille tulevat olemaan kovin suuret.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Edelliseen puhujaan on helppo yhtyä siinä mielessä, että järkevää talousarviota on helppo puoltaa.

Satuin itse asiassa juuri ennen tämän valtuuston kokouksen alkua olla palaverissa, johon osallistui ihmisiä eri puolilta maailmaa. Kun sanoin, että olen menossa Suomen pääkaupungin valtuuston kokoukseen ja että olemme hyväksymässä budjettia, johon sitoutuvat laajasti ryhmät yli maan oppositiohallitusrajojen, ihmiset eivät voineet uskoa, että tämä on totta tässä ajassa. Ehkä tässä näkyy tämä helsinkiläisen päätöksenteon hienous, että aidosti voidaan olla asioista eri mieltä, mutta me kuuntelemme toisiamme, me teemme kompromisseja, me saamme aikaan yhteisiä tuloksia. Juuri siitäkin syystä tästä talousarviosta on helppoa olla ylpeä.

Tämän lisäksi haluaisin kyllä kiittää valtuustoa myös näistä satsauksista Helsingin luonnon suojeluun ja säilyttämiseen. Tämä on myös teko pienten kaupunkilaisten puolesta. Me tiedämme koko ajan enemmän ja enemmän siitä, miten iso merkitys monimuotoisella kaupunkiluonnolla on helsinkiläisten lasten hyvinvointiin. Tästä valtuustolle kiitos.

Tack, ordförande.

Vielä repliikkinä kaimalleni.

On ihan totta, että seitsemän neljästätoista on enemmistö silloin, kun puheenjohtajan ääni voi ratkaista. Näinhän tapahtui viime vuonna. Ei tosin ihan näin, että kuntaperusteisesti, vaan puolueperusteisesti, kun kokoomus ja perussuomalaiset veivät puheenjohtajan ratkaisevalla äänellä läpi tämän hurjan 8 prosentin korotuksen, josta tietysti 4 prosenttia oli tämä Orpo-Purran alvikorotus. Minä silloin esitin ja kaikki muut ei mainitut ryhmät olivat samaa mieltä, että 6 prosenttia olisi riittänyt.

(Puheenjohtajan välihuomautus.) Kyllä, kyllä. Minä en avannut sitä Pandoran lipa...

(Puheenjohtajan välihuomautus.) Okei. Totean vain yhden lauseen. Emme voi helsinkiläisinä HSL:n hallituksessa viis veisata siitä, mitä esittävät muut jäsenkunnat, joilla ei ole varaa kasvattaa kuntaosuuksiaan.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Jos puheenjohtaja sallii, niin en puhu tässä HSL:stä ja sen hallituksesta, enkä varsinkaan sen historiasta, vaan puhun tässä niistä puheenvuoroista, mitä täällä on käytetty. Esimerkiksi valtuutettu Merinen, joka ymmärrettävästi ei ole täällä aikaisemmin tässä salissa ollut, vaan tämä on hänen ensimmäinen kausi, esitti aivan hyvän kysymyksen, että miten täällä kuitenkin voidaan kritisoida, vaikka valtuustoryhmät ovat sitoutuneet tähän sopuun.

Sehän johtuu siitä, että tässä salissa meillähän ei ole hallitusoppositioasetelmaa, niin kuin valtuutettu Kari täällä hyvin toi esiin. Eli me voidaan löytää yhteisiä näkemyksiä. Me voimme silti jokainen olla, ja varmasti jokainen tässä salissa on jostakin vähintään tässä budjetissa eri mieltä. Tuskin kaikki allekirjoittaa aivan joka ikistä asiaa, mitä sinne on tullut, koska sehän on nimenomaan se, että me tehdään kompromissi täällä. Jokainen, joka on mukana sovussa, saa jotakin sinne itselleen tärkeitä asioita, ja siitä se kompromissi syntyy. Sitten jos ei ole mukana sovussa, ei saa mitään. Näinhän se menee. Se on tässä aika poikkeuksellista.

Eikä valtuutettu Merinen ole tässä ollenkaan ainoana, vaan kyllä olen kuullut muutenkin, siis muualla kuin Helsingissä kaupunginvaltuutettuina ja kunnanvaltuutettuina istuvien henkilöiden, ihmettelevän sitä, että kun joskus saattaa kuvitella, että tämä ei ole kauhean sovinnollinen tai sopuisa tämä sali ja kuitenkin sitten, kun on kysymys isoista asioista, niin kuin tässä budjetissa, me voidaan löytää täällä se yhteinen sopu. Se on kyllä hirveän arvokasta, ja toivottavasti pidetään yllä tätä henkeä koko tämä vaalikausi. En ole itse tässä kyllä muita sen parempi ollut, mutta yritän ainakin itse, että jos saisin vähän tuotua lisää sitä positiivista yhdessä tekemisen henkeä.

Kiitos.

Kiitos, herra puheenjohtaja.

Kuten valtuutettu Kaleva sanoi, tämä talousarvio tuo meille jokaiselle jotakin. Näin opettajana näen, että todella merkittäviä juttuja tulee kouluihin ja opetukseen. Alkuopetuksen ryhmäkokoja pienennetään, äidinkielen opetusta lisää, oppikirjarahoitusta kasvatetaan, kouluihin, missä on ongelmia, lisää resursseja, yksityisten perusopetuksen järjestäjien kustannuksen kattamista ja jopa uimaopetukseen tulee paljon lisää rahaa. Aivan mahtava juttu. Tämä on sitä, mitä Helsingin tarvitsee nyt.

Meidän kaikkien pitää tehdä täällä yhteistyötä. Me ollaan vähän yhtä perhettä. Kannatan tätä talousarviota.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Siinä on suuri arvo, että tehdään laajan yhteisymmärryksen vallitessa nämä ratkaisut. Sen suuren yhteisymmärryksen hinta on sitten se X vuoden päässä oleva 3 miljardin velka. Kun kaikille jotain, sitten tietysti tästä on seurauksena se, että summat menevät väkisin suuriksi. Ei siinä mitään. Jos näin sovitaan, niin näin sovitaan. Minusta tämä budjetti on nyt syytä hyväksyä ilman sen ihmeempiä pohdintoja. Asia on hoidettu.

Kiitos, puheenjohtaja. Arvoisat valtuutetut.

Kasvatus ja koulutus ovat todella tärkeitä aihepiirejä ja panostuksen arvoisia kokonaisuuksia. Nuorten hyvinvointi on tuotu keskustelun aikana ja miten koulu- ja nuorisopalvelut ovat todella tärkeää nuorten arjessa. Valtuutettu Thomas Wallgrenin aloite kasvatus- ja nuorisoalan työntekijöille tarkoitetusta rauhankasvatustietopaketista on todella tärkeä osa, joka käsitellään hieman myöhemmin. Rauhankasvatus teemana on todella tärkeä asia, kun se liittyy suoraan nuoriin ja heidän jokapäiväiseen arkeen. Monet nuoret ovat kokeneet, että heidän mielipiteitä ei kuulla tai ongelmista saadaan väärinkäsitystä ja aikuiset, keiden pitäisi auttaa niitä nuoria, eivät ymmärrä sitä tai eivät osaa tehdä sitä nuorisoystävällisempi. Sen takia me nuorisoneuvostona pidämme tällaista asiaa todella tärkeänä.

Nuorten kanssa työskentelevien aikuisten tietoisuuden lisääminen nuorten kohtaamisesta on juuri sitä, mitä nuorisoneuvosto toivoo. Tietoisuuden lisääminen varmasti edistää nuorten turvallisuuden tunnetta sekä sitä, että nuoret uskaltavat puhua haasteista sekä konflikteista aikuisille. Ainoa asia, jota toivoisimme, on, että valtuutetut huomioivat, mikä on nuorten mielestä hyvä ratkaisu selvittää näitä erilaisia konflikteja. Mikä on nuorten mielestä hyvä tapa puhua heille, jotta nuorilla on turvallinen olo, eikä tuoda meille nuorille sitä tunnetta, että meitä syytetään siitä, että meille tulee jotain konflikteja. Jos tai kun tällaista tietopakettia tehdään ja tuodaan näitä pointteja nuorisopalveluille ja oppilaitoksille, tätä voisi myös esitellä nuorille. Nuorille on myös todella tärkeää tietää näistä asioista, jotta he voivat oppia itse ja ovat myös tietoisia, miten oikeasti jonkun aikuisen pitäisi kohdella heitä joissain tilanteissa. Toinen asia on hyvä myös pitää mielessä. Kun tällaista tietopakettia tehdään, voidaan ottaa nuorten mielipiteet siihen mukaan vaikka näiden terveyskyselyiden perusteella tai kysyä nuorisoneuvoston mielipidettä tästä tietopaketista, kun kuitenkin on kyseessä oppimateriaali, joka kohdistuu suoraan meihin nuoriin. Ja kuka tietää nuorten ongelmista parhaiten? Kuka tietää, millä tavalla on parasta kahdella nuoria? Ja kuka tietää, mikä toimii parhaiten meille kuin me itse?

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kaupungin visuaalinen ilmiö ja infrastruktuuri on todella merkittävä osa Helsingin yleistä imagoa. Kokonaisuus visuaalisesta sekä äänellisestä ilmiöstä voidaan lisätä sekä tuoda tulevaan aloitteeseen, joka keskittyy raideliikennehankkeisiin. Asiasta aloitteen on jättänyt valtuutettu Outi Alanko- Kahiluoto, kulttuuriprosentin huomioiminen tulevissa raidehankkeissa. Nuorisoneuvostossa tässä ollaan saatu yksimielinen kannatus aloitteen suhteen.

Haluamme nostaa esiin muutamia näkökulmia, jotka olisivat tärkeitä huomioida hankkeessa tässä tulevassa aloitteessa ja sen edetessä. Ensinnäkin toivomme, että alueen lapset ja nuoret otetaan aktiivisesti mukaan suunnitteluun. On tärkeää, että he saavat vaikuttaa siihen, miltä heidän oma kaupunginosansa näyttää. Kaupunginosansa ratikkapysäkit tulevaisuudessa ovat heidän käyttämiä osa-alueita. Helsingissä on valtavasti erityispiirteitä, joita voitaisiin hyödyntää pysäkkien visuaalisessa ilmeessä ja taiteessa. Esimerkiksi Katajanokalla merellinen teema sopisi, kun taas Alppilassa Linnanmäkeen liittyvä kokonaisuus.

Vastaavia kaupunginosan identiteettiä korostavia ratkaisuja pyytäisimme ottamaan siis huomioon. Tässä voitaisiin ottaa inspiraatiota jokseenkin nykyistä metroasemista, joissa teemoitus, taidesisällöt muodostavat luovaa elämyksellisyyttä luontoteemoineen tai katuteemoineen. Siinä korostuu kaupunkilaisten yhteiset identiteetit. Samalla tavalla kuin uudet raitiolinjat voisivat kertoa tarinoita Helsingistä ja sen asukkaista, erityisesti nuorista, jotka ovat tulevaisuuden käyttäjiä.

Meidän mielestämme nuorten osallisuuden vahvistaminen ei ole tässä tai missään muussakaan pelkkää kuulemista, vaan konkreettista tekemistä. Nuorten näköinen ratikkapysäkki tai pysäkki, jossa helsinkiläisten nuorten kädenjälki ja luovuus, olisi vahva viesti siitä, että tämä on meidän yhteinen Helsinkimme. Kaupunki, jossa nuorilla on rooli ja tilaa vaikuttaa.

Ratikkapysäkkeihin ja sen alueympäristöön kulttuurillinen investointi, joka lisää yhteisöllisyyttä, vahvistaa kaupunginosien identiteettiä ja tuo kauneutta sekä taidetta ja erilaisia näkökulmia arkeen. Samalla se tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden näkyä osana kaupunkia aivan konkreettisesti kaupungin arjessa.

Toivon, että te valtuutetut otatte tämän näkökulman huomioon, sillä puheet jäävät vain puheiksi, jos tekoja ei nähdä. Asia tulee myöhemmin kokouksessa esiin, mutta ponsia ja selvityspyyntöjä voitte jättää järjestelmäänne jo nyt tämän puheen perusteella. Tarttukaa asiaan ja tehdään Helsingistä taiteellisesti sekä kulttuurillisesti erottuva kaupunki, jossa taide kuuluu kaikille, myös lapsille ja nuorille.