Kaupunginvaltuusto · 26.11.2025

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ryhmäaloite hankintojen ja yhteistyön rajoittamiseksi sellaisten tahojen kanssa, jotka tukevat laitonta miehitystä

  • Esittelijä: Kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi.

Keskustelu

18 puheenvuoroa valtuuston keskustelupöytäkirjasta. Keskustelupöytäkirja (PDF)

Ledamoten Mia Haglund Suomessa kaupungit ja kunnat eivät ole itsenäisiä ulkopoliittisia toimijoita, vaan meitä sitoo maan ulkopoliittisen johdon päätökset siitä,…

Tack ska du ha, värderade ordförande. Bästa fullmäktige.

Suomessa kaupungit ja kunnat eivät ole itsenäisiä ulkopoliittisia toimijoita, vaan meitä sitoo maan ulkopoliittisen johdon päätökset siitä, mitä hyökkäyssotaa harjoittavia valtioita kohtaan asetetaan sanktioita ja mitä kansanmurhaa ja kansainvälisen oikeuden vastaista miehittäjäkolonialismia harjoittavien valtioiden toimintaa katsotaan sallien sivusta.

YK:n kansainvälinen tuomioistuin, EU sekä Suomen hallitus ovat pitkään olleet yksimielisiä siitä, että Israelin siirtokuntapolitiikka on kansainvälisen oikeuden vastaista. Kansainvälinen tuomioistuin teki heinäkuussa 2024 historiallisen päätöksen todetessaan, että siirtokuntien lisäksi myös Israelin miehitys palestiinalaisalueilla on laitonta, koska se rikkoo kansainvälisen humanitaarisen oikeuden perustavanlaatuisia periaatteita ja kieltää palestiinalaisilta heidän ihmisoikeutensa. Tuomioistuin totesi, että muut valtiot ovat velvollisia olla antamatta apua tai tukea Israelin jatkuvan läsnäolon aiheuttaman tilanteen ylläpitämiseen miehitetyillä palestiinalaisalueilla. Me jäämme nyt kuitenkin odottamaan Suomen ulkopoliittisen johdon osalta niitä tarvittavia päätöksiä, jotta voimme maanlaajuisesti ja Helsingissä toimia niin Vasemmistoliiton ryhmäaloitteen kuin kansainvälisen tuomioistuimen ohjeiden mukaisesti. Arvoisa puheenjohtaja.

Vaikka Helsingin kaupunki ei itsenäisesti harjoita ulkopolitiikkaa, me olemme Suomen suurin julkisia hankintoja tekevä toimija. Me olemme vastuussa siitä, että me emme hankinnoillamme tue ihmisoikeuksien rikkomuksia. Me emme voi lähtökohtaisesti sulkea pois kaikkia laitonta miehitystä tai kansainvälisen oikeuden vastaisia siirtokuntia tukevia yrityksiä kaupungin kilpailutuksista, koska se tulkitaan sanktiona, jota ainoastaan maan ulkopoliittinen johto voi asettaa. Me voimme kuitenkin jokaisessa kilpailutuksessa tapauskohtaisesti arvioida, syyllistyykö joku kilpailutukseen osallistuneista yrityksistä ammatin harjoittamisen puitteissa sellaiseen vakavaan virheeseen, jonka perusteella heidät tulisi sulkea hankintaprosessin ulkopuolelle. Aloitevastauksen pohjassa todetaan, että laittomassa siirtokunnassa toimivalla yrityksellä voidaan katsoa olevan isompi riski ihmisoikeusloukkauksiin ja työntekijöiden oikeuksien loukkaamiseen. Tähän meidän tulee jatkossa kiinnittää kilpailutuksissamme enemmän huomiota.

Arvoisa puheenjohtaja.

Hyväksyimme aiemmin tässä kokouksessa uusien M400-metrojunien hankinnan. Kaupunginhallitus linjasi omassa päätöksessään, että hankinnan yhteydessä on kiinnitettävä huomiota tarjouksen tekevien yritysten mahdollisiin ihmisoikeusloukkauksiin. HKL on nimittäin aiemmin hankkinut M300-metrojunia sekä niiden ohjausergonomian kehittämistä espanjalaiselta CAF-yhtiöltä, joka ylläpitää ja laajentaa miehitetyillä palestiinalaisalueilla sijaitsevia laittomia siirtokuntia yhdistävää Jerusalem Light Rail -raitiotietä. CAF lisättiin syyskuussa YK:n tietokantaan yrityksistä, joiden toiminta laittomissa siirtokunnissa herättää erityistä huolta ihmisoikeusongelmista. CAF mainitaan myös Amnesty Internationalin tuoreessa selvityksessä yrityksistä, joiden toiminta tukee Israelin kansainvälisen oikeuden loukkauksia.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvä valtuusto.

Mä toivon, että kaupunginhallituksen tekemä painotus sekä nyt käsittelyssä oleva Vasemmistoliiton ryhmäaloitteen vastaus molemmat antaa selkänojaa suhtautua kilpailutuksiin osallistuvien yritysten toiminnan selvittämiseen entistä kunnianhimoisemmin, jotta helsinkiläiset veronmaksajat eivät jatkossa rahoita räikeitä ihmisoikeusloukkauksia.

Kiitos.

Valtuutettu Pinja Vuorinen Kansainvälisen oikeuden rikkominen tuskin on sellainen asia, jota monikaan helsinkiläisistä haluaisi rahoittaa. Mä uskon, että moni pitäisi…

Hyvä puheenjohtaja, arvon valtuutetut.

Kansainvälisen oikeuden rikkominen tuskin on sellainen asia, jota monikaan helsinkiläisistä haluaisi rahoittaa. Mä uskon, että moni pitäisi irvokkaana ja oikeustajun vastaisena sitä, jos tekisimme hankintoja yrityksiltä, jotka operoivat Venäjän miehittämässä Itä-Ukrainassa ja takovat sillä voittoa. Ei ole sen vähemmän irvokasta, kun hankintoja tehdään yrityksiltä, jotka toimivat Israelin yli 58 vuoden ajan miehittämällä Länsirannalla ja sinne perustetuissa laittomissa siirtokunnissa.

Miehitys ei ole vain kansainvälisen oikeuden abstrakti käsite, vaan arkipäivää miljoonille palestiinalaisille. Eivätkä laittomat siirtokunnat synny itsestään eivätkä tyhjiöön, vaan niiden alta tuhotaan satojen ja tuhansien ihmisten kodit ja tulevaisuus. Mä olen nähnyt omin silmin, kuinka lapset joutuvat palaamaan koulusta kotiin, jota ei enää ole, sillä se on tuhottu koulupäivän aikana. Mä olen nähnyt, kuinka laajenevat siirtokunnat vievät elinkeinon paimenilta ja viljelijöiltä, joiden elinkeino ja maa viedään heidän altaan. Usein nämä ovat juuri sukuja, jotka ovat jo joutuneet jättämään kotinsa kenties useita kertoja, kun miehitys heidät kerta toisensa on häätänyt. Olen nähnyt, kuinka siirtokuntiin vievät moottoritiet tuhoavat altaan kylät ja naapurustot. Moottoritiet, joilla palestiinalaiset eivät edes saa ajaa, sillä kansainvälinen yhteisö on ollut kykenemätön puuttumaan apartheid-järjestelmään.

Esimerkki siitä puuttumattomuudesta on se, kuinka kaikesta huolimatta Helsinkikin on aiemmin tehnyt hankintoja Israelin laittomissa siirtokunnissa, esimerkiksi edellä mainitulta CAF-yhtiöltä tilattujen metrojunien kohdalla. CAFin rakentama Jerusalem Light Rail -projekti yhdistää laittomat siirtokunnat Jerusalemin länsiosaan ja näin edelleen juurruttaa siirtokunnat paikkaan, jossa niitä ei tulisi olla alun alkaenkaan.

Kaupunki ei päätä ulkopolitiikasta, mutta kaupungin oman hankintastrategian mukaan se edistää sosiaalista vastuuta hankinnoillaan, eli ottaa huomioon ihmisoikeuksien toteutumisen ja hankintojen vaikutukset globaalilla tasolla. Olen edellä maininnut vain muutaman esimerkin siitä, kuinka laittomien siirtokuntien toiminta on näiden periaatteiden vastaista. Siksi jokainen hankinta, jonka kaupunki tekee, tulee tapauskohtaisesti voida arvioida sen kannalta, ylläpitääkö se kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien vastaista toimintaa. Kannetaan se vastuu, jonka me olemme helsinkiläisille velkaa. Ei tehdä meidän kanssakaupunkilaisista osallisia kansainvälisen oikeuden rikkomiseen.

Valtuutettu Seida Sohrabi Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, joten keskitytään me…

Kiitos, puheenjohtaja. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Perustuslain mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, joten keskitytään me helsinkiläisten asioiden hoitamiseen ja jätetään ulkopolitiikka eduskunnan ja tasavallan presidentin hoidettavaksi perustuslakia kunnioittain.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaupunki on antanut tässä erittäin hyvän vastauksen. Todella toivon, että suurin osa on sen lukenut, jotta näiltä kalliilta ja turhilta aloitteilta vältyttäisiin. Kuten kaupungin antamassa vastauksessa oikein lukee, kunnan toiminnan lähtökohtana on toiminnan paikallisuus ja keskittyminen kunnan omalle alueelle. Kunnat harjoittavat nykyisin laajasti kansainvälistä yhteistyötä, ja sillä voidaan katsoa olevan vakiintunut paikka kunnan toiminnassa. Kansainvälisen yhteistyön kuulumista kunnan toimialaan arvioidaan samoilla periaatteilla kuin kunnan toimialan rajoja yleisestikin. Kunnan harjoittamasta kansainvälisestä yhteistyöstä on erotettava ulkopoliittisten kannanottojen tekeminen, joihin oikeuskäytännössä on suhtauduttu kielteisesti. Tämän on korkean hallintooikeus vuodelta 1983 todennut. Niiden ulkopoliittisesta luonteesta johtuen aloitteen ja sen mukaisten toimenpiteiden ei siten voida katsoa kuuluvan kunnan toimialaan.

Kiitos.

Apulaispormestari Paavo Arhinmäki · vastauspuheenvuoro Helsingin kaupunki on tukenut kahta sodan keskellä olevaa maata, Ukrainaa ja Palestiinaa. Molemmat ovat oikein. Näissä olemme toimineet…

Arvoisa herra puheenjohtaja.

Helsingin kaupunki on tukenut kahta sodan keskellä olevaa maata, Ukrainaa ja Palestiinaa. Molemmat ovat oikein. Näissä olemme toimineet samalla periaatteella, mutta tällaista samanlaista kritiikkiä ei esitetty Ukrainan kohdalla. Jos olisi johdonmukainen, valtuutettu Sohrabi olisi samoin perustein kritisoinut myös sitä, että Helsingin kaupunki on tukenut Ukrainaa ja ukrainalaisia, jotka ovat julman Venäjän hyökkäyssodan kohteena. Näin ei ole tapahtunut, joten täytyy sanoa, että kysymys on kaksoisstandardista.

Mutta tässä tapauksessa meillä on yksi standardi. Se on ihmisoikeudet, niiden puolustaminen, ukrainalaisten oikeus elää rauhassa, palestiinalaisten oikeus elää rauhassa. Tasavallan presidentti Aleksander Stubbin linjalla Palestiinan valtio pitää tunnustaa.

Valtuutettu Seida Sohrabi · vastauspuheenvuoro Olen johdonmukaisuuden suuri fani. Ensinnäkin haluan todeta, että tämä tämmöinen Israeliin kohdistuva kritiikki on epäjohdonmukainen.…

Arvoisa puheenjohtaja.

Olen johdonmukaisuuden suuri fani. Ensinnäkin haluan todeta, että tämä tämmöinen Israeliin kohdistuva kritiikki on epäjohdonmukainen. Toivoisin sitten, että voitaisiin kritisoida Irania ja monia muitakin valtioita, jotka tekevät niin sanotusti epäoikeudenmukaista politiikkaa.

Sitten itse kritiikkiin tuohon Arhinmäen, apulaispormestarin. Mä olin viime valtuustokaudella varavaltuutettu, enkä muista, että olisin ollut paikalla, kun Ukraina-asiaa käsiteltiin. Joten tietenkään, koska en ollut paikalla, en voinut olla ikään kuin johdonmukainen tässä asiassa. Kannattaa muistaa tämä. Kiitos.

Apulaispormestari Paavo Arhinmäki · vastauspuheenvuoro Kritisoin Länsi-Saharan miehitystä. Kritisoin Turkin, Iranin toimia Kurdistanissa. Kritisoin Saudi-Arabian, Arabiemiraattien loukkauksia…

Arvoisa herra puheenjohtaja.

Kritisoin Länsi-Saharan miehitystä. Kritisoin Turkin, Iranin toimia Kurdistanissa. Kritisoin Saudi-Arabian, Arabiemiraattien loukkauksia ihmisoikeuksia kohtaan. Kritisoin Kiinan toimia uiguurialueilla. Meillä pitää nimenomaan olla samat periaatteet kaikkialla. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Sen vuoksi olen seissyt sen takana voimakkaasti, että me tuemme Ukrainaa ja me tuemme Palestiinaa tässä tilanteessa. Nyt valtuutettu Sohrabilla on mahdollisuus, jotta hänellä ei ole kaksoisstandardia, ilmoittaa, että viime kaudella valtuusto toimi väärin tukiessaan Ukrainaa.

Valtuutettu Ville Jalovaara · vastauspuheenvuoro Minä kaupunginhallituksessa äänestin tämän vasemmiston aloitteen puolesta, mutta en siitä huolimatta mitenkään välittäisi aloittaa nyt…

Arvoisa puheenjohtaja.

Minä kaupunginhallituksessa äänestin tämän vasemmiston aloitteen puolesta, mutta en siitä huolimatta mitenkään välittäisi aloittaa nyt tästä Lähi-idän tilanteesta Helsingin valtuustossa isoa keskustelua tänä iltana. Tällä aloitteella varmasti oli joku paikkansa, mutta kuitenkin tämä, että tästä käytäisi tämmöinen pitkä väittely taas, mitä on monta kertaa käyty, se ei mun mielestä kyllä nyt kuulu tänne valtuustosaliin.

Valtuutettu Elisa Gebhard · vastauspuheenvuoro Tässä salissahan on tosiaan käyty paljon keskustelua siitä, että kaupungit voivat jossain tapauksessa olla kokoaan suurempia ja ottaa…

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä salissahan on tosiaan käyty paljon keskustelua siitä, että kaupungit voivat jossain tapauksessa olla kokoaan suurempia ja ottaa sellaisen suuremman roolin. Itse en pidä sitä varsinaisesti hirveän radikaalina ulkopoliittisena kannanottona, jos todetaan vaikka, että kaupungin hankintojen täytyisi olla vastuullisia ja kaupungin hankintoja ei tulisi tehdä esimerkiksi sellaisista tahoista, joissa rikotaan kansainvälistä oikeutta ja poljetaan ihmisoikeuksia.

Sen takia pidän tätä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloitetta varsin hyvänä ja aivan soveliaana tänne valtuustosaliin.

Valtuutettu Seida Sohrabi · vastauspuheenvuoro Puheenjohtaja. Ihan vaan lyhyesti. Kuten Jalovaara tässä totesi ja kuten ensimmäisessä puheenvuorossani totesin, tämän asian käsittely ei…

Puheenjohtaja.

Ihan vaan lyhyesti.

Kuten Jalovaara tässä totesi ja kuten ensimmäisessä puheenvuorossani totesin, tämän asian käsittely ei kuulu minun mielestä meille, vaan se kuuluu eduskunnan tehtävään ja presidentin tehtävään. Joten en halua jatkaa tätä keskustelua tämän enempää.

Kiitos.

Valtuutettu Sandra Hagman Ja kiitos tästä puheoikeudesta tässä salissa. Sain vastikään somepalautetta, jossa sanottiin, että kun en suvaitse kaikkea ajattelua ja…

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Ja kiitos tästä puheoikeudesta tässä salissa.

Sain vastikään somepalautetta, jossa sanottiin, että kun en suvaitse kaikkea ajattelua ja toimintaa, olen itse rasisti. No, somessa tietenkin kuulee kaikenlaista, mutta jotenkin tämä tuli mieleen lukiessani tätä vasemmiston ryhmäaloitteeseen tehtyä aloitevastausta. Koska siinä on sellainen vire, että moraalinen toiminta itsessään olisi jotenkin syrjivää. Nyt historioitsijana uskallan ottaa natsikortin esiin ja kysyn, että onko niin, että jos natsi-Saksa voittaisi Helsingin kilpailutuksen ja meidän valtionjohto veljeilisi natsi-Saksan kanssa kuten veljeili, me emme pääkaupunkina voisi olla tekemättä hankintaa natsi-Saksasta, koska se olisi sitä kohtaan syrjivää. Tämä on mielestäni erikoinen tulkinta. Mikä oikeasti on syrjivää? Mikä on pahempaa syrjintää kuin järjestelmällinen apartheid, siis kaikkein äärimmäisin rakenteellinen syrjinnän muoto?

No, aloitevastauksessa tosiaan on tällainen perusvire, että meidän kätemme ovat sidotut, koska hankintalaki. Ymmärrän hyvin nyt hankintalakia, koska sitä selitettiin vastauksessa perin pohjin, mutta kuitenkin toivoisin tämmöistä laveampaa tarkastelua, laajempaa ihmisoikeusnäkökulmaa. Kaupunki, varsinkaan suuri eurooppalainen pääkaupunki, ei voi olla pelkkä neutraali hankintakoneisto. Me olemme julkinen toimija, ja julkisella toimijalla on vastuu siitä, miten sen eurot maailmassa vaikuttavat. Meillä on myös vastuumme helsinkiläisille, miten helsinkiläisten verovaroilla mahdollisesti tuetaan sortoa, jopa kansanmurhaa. Olemme mielestäni ensisijassa vastuussa juuri heille, ettemme aja heitä, siis meitä kaikkia helsinkiläisiä, osalliseksi tässä rikoksissa ihmisyyttä vastaan.

Hyvät valtuutetut.

Tässä vasemmiston ryhmäaloitetta koskevassa aloitevastauksessa myös saimme lukea, että ystäväkaupunkitoiminta on kaupungeille sallittua ja hyväksyttyä kansainvälistä toimintaa. Helsinki on tiettävästi lopettanut tällaiset perinteiset ystävyyskaupunkisopimukset, mutta kuitenkin Helsingillä on erilaisia yhteistyösopimuksia maailman kaupunkien kanssa, usein taloudellisin intressein. Yksi tällainen yhteistyökaupunki on ukrainalainen Dnipron kaupunki, jonka kanssa Helsinki on tehnyt yhteistyötä joulukuusta 2023 alkaen. Helsingin kaupungin nettisivujen mukaan Helsinki on sitoutunut Dnipron kaupungin kanssa tekemään läheistä yhteistyötä sodan aikana kuin sen jälkeenkin. Erityisteemoina on esimerkiksi koulutus ja lasten ja nuorten leirit, kaupunkisuunnittelu, turvallisuus ja hyvä hallinto. Jo kahtena kesänä ukrainalaislapset ovat päässeet Helsinkiin kesäleireille saamaan hengähdystauon sodan rasittamasta arjestaan.

No, Gazassa siviilien kärsimys on jatkunut jo yli kaksi vuotta, ja Palestiinan kysymyksestä on tullut jälleen akuutti. Helsinki haluaa strategiassaan vahvistaa kansainvälistä rooliaan ja näkyvyyttään. Ukrainalaisten vahvan tuen rinnalle olisikin siis humaanisti perusteltua luoda vastaava ystävyyskaupunkisuhde myös Palestiinaan, esimerkiksi Länsirannalla sijaitsevaan Ramallahin kaupunkiin. Yhteistyösuhdetta voisi rakentaa vastaavien pilarien varaan kuin Dnipron kaupungin kanssa. Olen tehnyt tästä asiasta valtuustoaloitteen, ja se löytyy sieltä aloitesovelluksesta. Toivon sille runsaasti kannatusta. Kiitos.

Valtuutettu Mika Ebeling Kansallissosialismi ja punavihreys lyövät kättä, kun kyseessä on pyrkimys israelilaisten ja juutalaisten elämän vaikeuttamiseen. Kysymys on…

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.

Kansallissosialismi ja punavihreys lyövät kättä, kun kyseessä on pyrkimys israelilaisten ja juutalaisten elämän vaikeuttamiseen. Kysymys on siitä, että kun syyllinen jo tiedetään, enää ei tarvitse kuin kyhätä perustelut, joiden väitetään riittävän. Tällainen toiminta aikaan saa perustellusti oikeusjuttuja, kun poiketaan tasapuolisesta kohtelusta. Ensiksikin kiinalaiset tuotteet tulee kieltää, koska he vainoavat oman kansansa uiguureja. M400-metrojunan yhteydessä tehty päätös oli nähdäkseni punavihreitten yritys luoda oikeudellista perustaa omalle halulleen kohdella tarjoajia epätasa-arvoisesti. Tällaiset esitykset ovat todellakin omiaan poikimaan oikeusjuttuja, kun kuvitellaan omalla tekstillä luodun oikeudellinen perusta syrjinnälle.

Israeliin liittyen tulee ymmärtää, että juutalainen kansa joutui juuri ennen Israelin itsenäistymistä aivan poikkeuksellisen kansanmurhan kohteeksi, kun noin joka kolmas maailman juutalaisista tapettiin, ja tuo kansa ei vieläkään ole yhtä suuri kuin ennen tuota holokaustia. 7.10.2023 Hamasin järkyttävä terroriisku ei ole ihmisoikeusteko, eikä sitä tule unohtaa. Tuo terrori-isku oli ilmeisesti suurin juutalaisia vastaan tehty kansanmurha sitten natsi-Saksan. Täytyy muistaa, että Hamasin kannattajat eivät halua kahden valtion mallia, sillä he haluavat hävittää Israelin. Meidän ei tule tukea tällaisia pyrkimyksiä. Kiitos.

Valtuutettu Fatim Diarra Haluan kiittää Vasemmistoliiton valtuustoryhmää näin tärkeän aloitteen tekemisestä. Ajattelen, että tämä aloite vie Helsinkiä taas siihen…

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Haluan kiittää Vasemmistoliiton valtuustoryhmää näin tärkeän aloitteen tekemisestä. Ajattelen, että tämä aloite vie Helsinkiä taas siihen suuntaan, Helsinkiin, josta voimme olla ylpeitä.

Se kansanmurha, jota Israel on harjoittanut jo pitkään, on täysin tuomittava. Se, että voimme kaupunkina valita tehdä hankintoja paikoista, missä ei sorreta ihmisoikeuksia, on ainoastaan vain oikein ja kohtuullista. Olenkin tyytyväinen vastaukseen ja toivonkin, että tämä valtuusto äänestää sen puolesta. Sillä kyllä meillä on vastuu myös omille kaupunkilaisille siitä, että emme yhteisillä verorahoilla tue sortoa ja ihmisoikeusrikkomuksia.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Minja Koskela Tätä keskustelua tiettyjen hankintojen rajoittamisesta ja nimenomaan Israelin laittomista siirtokunnista hankittujen tuotteiden…

Kiitos, puheenjohtaja.

Tätä keskustelua tiettyjen hankintojen rajoittamisesta ja nimenomaan Israelin laittomista siirtokunnista hankittujen tuotteiden rajoittamista, niin tätähän käytiin jo viime kaudella. Silloin keskusteltiin muun muassa siitä, että hankintalaki asettaa tiettyjä rajoitteita tällaiselle toiminnalle. Sitten keskusteltiin myös siitä, että kaupunki ei voi tehdä ulkopoliittisia kannanottoja.

No sitten Venäjä hyökkäsi laittomasti ja brutaalisti Ukrainaan, ja kaupungintalon edustalla liehuivat Ukrainan liput, kuten oikein olikin. Tämä silloin todettiin kyllä aivan yksituumaisesti, että juuri näin kuuluu toimia, koska kyllähän kaupunki on myöskin toimija, joka ottaa kantaa ihmisoikeuksien ja inhimillisyyden puolesta, kuten kuuluukin tehdä. Niinpä katson, että kaupunki tekee myös jatkossa moraalisia ja poliittisiakin valintoja suhteessa siihen, että millä tavalla katsotaan maailmaa ja ihmisoikeusrikkomuksia.

Seison tämän aloitteen takana ja olen iloinen siitä, että tämä on meidän ryhmästä tehty ja vastaus on kaupunginhallituksen kautta tullut ja pidän myöskin hyvänä sitä vastausta. Ajattelen niin, että kun me olemme tähän mennessä antaneet humanitaarista apua Ukrainaan ja Gazaan, toivottavasti jatkamme tätä vastuullista linjaa, jossa nimenomaisesti pidetään huoli siitä, että Helsinki seisoo jatkossakin ihmisoikeuksien puolella.

Valtuutettu Amanda Pasanen Haluan myöskin kiittää Vasemmistoliiton valtuustoryhmää tästä erittäin tärkeästä aloitteesta. Helsingin ei tule millään tavalla tukea…

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluan myöskin kiittää Vasemmistoliiton valtuustoryhmää tästä erittäin tärkeästä aloitteesta.

Helsingin ei tule millään tavalla tukea laittomia siirtokuntia tai niissä toimivia yrityksiä ja toimijoita. Ylipäänsä Helsingin kaikkien hankintojen tulee olla sellaisia, että toimittajien ja palveluntarjoajien toiminta kestää ihmisoikeustarkastelun. Ihmisoikeudet ovat jakamattomia ja universaaleja ja kaiken kansainvälisen yhteistyön ja sivistyneiden yhteiskuntien perusta. Helsinki on Suomen suurin julkinen hankkija. Me teemme hankintoja jopa 5 miljardilla eurolla vuosittain. Meillä on vauraana kaupunkina myös merkittävä vastuu siitä, että teemme näitä hankintoja vastuullisesti ja vastuullisilta toimittajilta. Voimme hankintojemme vastuullisuuskriteerien kautta vaikuttaa toimintaan kaupunkimme rajojen ulkopuolella ja edistää yhdenvertaisempaa ja kestävämpää maailmaa. Kyse on myös vastuusta kaupunkilaisia kohtaan, kun käytämme yhteisiä verovaroja. Tuskin kukaan kaupunkilainen haluaa, että kaupunkilaisten yhteisiä varoja käytettäisiin tukemaan sellaisia toimijoita tai sellaista toimintaa, joka loukkaa yhtäläisiä ja rikkomattomia ihmisoikeuksia. Yhteisillä varoilla ei tule tukea laittomia siirtokuntia tai kansanmurhaa. Kiitos siis tästä aloitteesta.

Pidän myös todella hyvänä sitä, että päätimme tänään aiemmin M400 metrojunien hankinnan yhteydessä linjata, että niiden kilpailutuksessa on kiinnitettävä huomiota tarjouksen tekevien yritysten mahdollisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Tarvittaessa tällaiset yritykset tulee sulkea ulos kilpailusta. Se on oikein.

Valtuutettu Mahad Ahmed · vastauspuheenvuoro Pidän tärkeänä tämä aloitteen Vasemmistoliitto, ja se on ajankohtainen, koska meillä on sydän vasemmalla. Maailma ei estänyt Hitlerin…

Kiitos, puheenjohtaja.

Pidän tärkeänä tämä aloitteen Vasemmistoliitto, ja se on ajankohtainen, koska meillä on sydän vasemmalla.

Maailma ei estänyt Hitlerin holokaustia, ja maailma ei estänyt Ruandan kansanmurhaa. Nyt meillä on aika estää Israelin kansanmurha palestiinalaisia vastaan. Mä pidän tärkeänä, että meidän valtuusto voi puhua tähän asiaan, koska moni kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tai on tunnistanut Palestiinan valtiona. Voidaankin täällä puhua ja tunnistaa Palestiina valtiona. Kiitos.

Valtuutettu Maija Karhunen Ja kiitos edellisen kauden Vasemmistoliiton valtuustoryhmälle tästä aloitteesta. Tässä onkin keskustelussa hyvin käyty läpi sitä, miten…

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Ja kiitos edellisen kauden Vasemmistoliiton valtuustoryhmälle tästä aloitteesta. Tässä onkin keskustelussa hyvin käyty läpi sitä, miten Helsingin hankinnat ja tuleva metrohankinta saattaa kytkeytyä Israelin laittomien siirtokuntien ylläpitämiseen ja sitä kautta palestiinalaisten kokemaan sortoon.

Tässä aloitevastauksessa pyöriteltiin sitä mahdollisuutta, että mitä voidaan tulkita hankintalain mukaiseksi vakavaksi virheeksi, joka sulkisi tietyn yrityksen pois tarjouskilpailusta. Tämä pyörittely mielestäni teki jotenkin hyvin näkyväksi sen, että kuinka tällaisessa markkinaliberaalin ajattelun lävistämässä maailmassa on kai aika tyypillistä kuvata liiketoimintaa siten, että se tapahtuisi jossain tyhjössä, irrallaan kontekstista, ilman mitään yhteyksiä ympäröivän yhteiskunnan rakenteisiin, jotka saattavat olla myös sortavia, ilman että liiketoiminnan kerryttämällä taloudellisella vauraudella saatetaan edistää myös epätoivottuja asioita.

Kun näitä yhteyksiä ei ole lähtökohtaisesti tapana niin vahvasti hahmottaa, silloin voidaan loputtomasti pyöritellä ja spekuloida ja olla ikään kuin irti todellisuudesta. Tämähän tekeekin markkinavoimista ikään kuin vähän salakavalasti meidän yhteiskunnassa niin murskaavan vahvat. Mutta jos yhteys ihmisoikeusloukkauksiin ja kansainvälisen oikeuden vastaiseen toimintaan ei voi olla vakava virhe, niin mietin kyllä, että mikä sitten on.

Se, mitä hankintalain on ajateltu mahdollistavan kertoo myös Suomesta valtiona ja Suomen prioriteeteista. Meidän systeemi on rakennettu niin, että lopulta kaupankäynti voittaa ihmisoikeudet ja sillä tavalla Suomi osallistuu ja sitä kautta Helsinkikin saattaa osallistua globaalin asuttajakolonialismin ylläpitämiseen. Siksi tämä aloite on niin kovin tärkeä.

Valtuutettu Mikael Vuorinen En mielelläni puhuisi ulkopolitiikasta valtuustossa, sillä kuten valtuutettu Sohrabi aiemmin totesi, kuuluu se perustuslain mukaan…

Kiitos, puheenjohtaja.

En mielelläni puhuisi ulkopolitiikasta valtuustossa, sillä kuten valtuutettu Sohrabi aiemmin totesi, kuuluu se perustuslain mukaan hallituksen ja presidentin tehtäviin. Ulkopoliittinen tilanne on Israelissa monimutkainen, ja toivon, että myös tilanteen arviointi jätetään heille, keille se kuuluu. Kiitos.

Valtuutettu Iida Tani Myös minä haluan kiittää Vasemmistoliittoa tästä aloitteesta. Itse nimittäin henkilökohtaisesti pelkään, että me Suomessa unohdamme, mitä…

Kiitos.

Myös minä haluan kiittää Vasemmistoliittoa tästä aloitteesta.

Itse nimittäin henkilökohtaisesti pelkään, että me Suomessa unohdamme, mitä Palestiinassa tälläkin hetkellä tapahtuu. Vaikka väliaikainen tulitauko antoi hetkeksi toivoa, on tilanne Gazassa edelleen erittäin epävakaa. Israelin harjoittaman kansanmurhan ja sotarikosten myötä tiettävästi kymmeniä tuhansia palestiinalaisia mukaan lukien lapsia on jo menettänyt henkensä, eivätkä kauheudet siellä ole ohi, päinvastoin. Me emme voi unohtaa sitä. On ollut häpeällistä seurata, kuinka kyvytön ja myös haluton Suomi on ollut toimimaan kansanmurhan edessä viimeiset kaksi vuotta. Me emme ole asettaneet Israelille vaadittavia pakotteita, emme asettaneet kauppasaartoa, emmekä edes tunnustaneet Palestiinan valtiota, vaikka jopa täälläkin monesti mainittu tasavallan presidentti on niin toivonut. Mitä tulee Helsinkiin ja sen rooliin Suomen ulkopolitiikassa, niin Helsinki on Suomen pääkaupunki. Helsinki voi näyttää mallia monessa eikä vähiten siinä, miten me reagoimme silloin, kun perustavanlaatuiset ihmisoikeudet ympäri maailmaa ovat uhattuna. Kun kyse on kokonaisen kansan oikeudesta olla olemassa, tuntuu käsittämättömältä, että täällä keskustellaan siitä, voimmeko me Suomen pääkaupunkina tehdä kaikkemme, jos edes mitään, sen kansan puolesta. Jos me teemme sen Ukrainan kohdalla, meidän on tehtävä se sama Palestiinan kohdalla. Ja mikäli joku on eri mieltä, ainakin itse kyseenalaistan tällaisten henkilöiden motiivit sekä kyvyn tuntea empatiaa.

Kiitos.

Asiakirjan teksti

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Ryhmäaloite ja asian palauttaminen valmisteluun Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää aloitteessaan, että Helsinki ei osta tavaroita tai palveluita yrityksiltä, jotka osallistuvat suoraan tai välillisesti laittoman miehityksen ylläpitämiseen ja, että Helsinki ei osta laittomasti miehitetyllä alueella tuotettuja tavaroita tai palveluja. Aloitteessa esitetään lisäksi, että hankintojen rajoittamisen tulisi koskea myös kaupungin käyttämiä alihankkijoita sekä kuntayhtymiä, joissa kaupunki on osallisena eikä kaupungin sekä sen tukemien organisaatioiden ja hankkeiden tule toimia yhteistyössä laitonta miehitystä harjoittavien valtioiden kanssa. Aloite on liitteenä 1. Kaupunginhallitus palautti 16.6.2025 (§ 444) asian uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginhallituksen päätöksessä todettiin, että palautuksen aikana selvitetään millä tavalla hankintalain mahdollistamaa vakavan virheen arviointia voitaisiin mahdollisesti soveltaa kaupungin hankinnoissa tapauskohtaisesti niin, ettei hankintoja tehdä yrityksiltä, joiden siirtokuntiin liittyvä toiminta voidaan osoittaa ylläpitävän ihmisoikeuksia, kansainvälistä oikeutta ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta rikkovaa toimintaa. Lisäksi palautuksen aikana kaupunki selvittää myös, mitä edellytyksiä Helsingillä on tehdä Barcelonan kaupungin kaltainen päätös, jossa Barcelona on päättänyt rajoittaa yhteistyötä Israelin hallitukseen liittyvien yritysten kanssa, jotka YK on tunnistanut yrityksiksi, jotka toimivat laittomasti miehitetyillä alueilla ja loukkaavat palestiinalaisten siviili-, poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia. Hankinnan rajoittaminen hankintalain mukaan Euroopan unionin hankintadirektiivi (2014/24/EU) on Suomessa implementoitu osaksi kansallista oikeutta säätämällä 1.1.2017 voimaan tullut laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016; hankintalaki). Asian arvioinnin kannalta keskeisessä asemassa on siten kansallinen hankintalaki. Hankintalaissa asetetun kansallisen kynnysarvon ylittävät tavara- ja palveluhankinnat on kilpailutettava hankintalain mukaisessa menettelyssä. Hankintalaissa on tyhjentävästi lueteltu kilpailutuksissa sovellettavat tarjoajien pakolliset ja harkinnanvaraiset poissulkemisperusteet. Tarjoajan osallistuminen suoraan tai välillisesti laittoman miehityksen ylläpitämiseen ei ole hankintalain mukainen pakollinen eikä harkinnanvarainen poissulkemisperuste. Tarjoaja voidaan poissulkea, jos tarjoajaa koskee jokin poissulkemisperuste taikka jos tarjoaja ei täytä tarjouspyynnössä esitettyjä soveltuvuusvaatimuksia. Tarjouspyynnössä hankintayksikkö voi asettaa tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia soveltuvuusvaatimuksia (tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset). Soveltuvuusvaatimusten on liityttävä hankinnan kohteeseen siten, että ne osoittavat ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuudet toteuttaa hankinta. Vaatimusten tulee olla objektiivisia, syrjimättömiä ja oikeasuhteisia. Tarjoajan osallistuminen suoraan tai välillisesti laittoman miehityksen ylläpitämiseen ei liity tarjoajan rekisteröitymiseen, taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen eikä sen tekniseen tai ammatilliseen pätevyyteen, minkä vuoksi se ei ole hankintalain sallima tarjoajalle asetettava soveltuvuusvaatimus. Edellä todetun perusteella kaupunki ei hankintalaista johtuen voi poissulkea eikä hylätä tarjousta sen perusteella, että tarjoaja osallistuu suoraan tai välillisesti laittoman miehityksen ylläpitämiseen. Hankinnan kohteen määrittelyn osalta hankintayksiköllä on suhteellisen laaja harkintavalta. Kaupunki voi asettaa hankinnoille vastuullisuutta koskevia, hankinnan kohteeseen liittyviä erityisehtoja. Ehdot voivat liittyä esimerkiksi sosiaalisiin näkökohtiin. Hankintalaissa ei kuitenkaan sallita viittauksia tavaroiden alkuperään tavalla, joka syrjii tarjoajia. Hankintalain mukaan hankinnan kohdetta kuvaavassa määritelmässä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita, eikä siinä myöskään saa viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tuotetyyppiin, alkuperään, erityiseen menetelmään, joka on ominainen tietyn tarjoajan tavaroille, palveluille tai tuotantoon siten, että viittaus suosii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tavaroita. Hankintalain soveltamisalan ulkopuoliset hankinnat ns. pienhankinnat Hankintalaissa määritelty kynnysarvo tavara- ja palveluhankinnoille on 60 000 euroa. Kynnysarvon alittaviin hankintoihin ei sovelleta hankintalakia. Mikäli kynnysarvon alittava hankinta kuitenkin kilpailutetaan, on niidenkin osalta asetettava tarjoajien valinnalle objektiivisia ja syrjimättömiä perusteita. Huomioon on otettava myös hallinnon yleiset oikeusperiaatteet, kuten tarkoitussidonnaisuuden periaate, jonka mukaan viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Ottaen huomioon mitä jäljempänä todetaan kunnan toimialasta, ei aloitteessa mainittuja perusteita voida soveltaa tarjoajan valintaa ohjaavaksi perusteeksi myöskään ns. pienhankintojen kilpailuttamisessa. Vakavan virheen arviointi hankintalain mukaan Kaupunginhallitus on palauttanut esityksen valmisteluun siten, että palautuksen aikana selvitetään myös millä tavalla hankintalain mahdollistamaa vakavan virheen arviointia voidaan soveltaa kaupungin hankinnoissa niin, ettei hankintoja tehdä yrityksiltä, joiden siirtokuntiin liittyvä toiminta voidaan osoittaa ylläpitävän ihmisoikeuksia, kansainvälistä oikeutta ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta rikkovaa toimintaa. Hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen (myöhemmin poissulkuperusteeseen viitataan ”vakavana virheenä”). Vakava virhe ammattitoiminnassa kattaa kaikenlaisen virheellisen menettelyn, joka vaikuttaa kyseisen toimijan ammatilliseen luotettavuuteen. Aloitteessa ei määritellä tarkemmin, mikä tulisi katsoa osallistumiseksi suoraan tai välillisesti laittoman miehityksen ylläpitämiseen. Riippuen siitä, mitä kaikkea kyseinen määritelmä pitää sisällään, voi jokin siihen kuuluva toiminta samanaikaisesti olla myös toimittajan luotettavuuteen vaikuttava vakava virhe. Näyttää siltä, että miehitykseen ylläpitoon osallistuminen on tarkoitettu selkeästi laajemmaksi käsitteeksi kuin vain ne ammattitoimintaan liittyvät teot, jotka voidaan katsoa hankintalain perusteella vakavaksi virheeksi. Aloitteen vaatimukset ulottuisivat siten pidemmälle kuin mikä on vakavaa virhettä koskevan poissulkuperusteen soveltamisala. Aloitteessa on myös vaadittu kieltoa ostaa tuotteita tai palveluja laittomasti miehitetyiltä alueilta. Vakava virhe samoin kuin muut hankintalain poissulkuperusteet perustuvat tarjoajan toiminnan arviointiin, eikä poissulkuperusteilla siten ole liityntää siihen, mitkä ovat tarjoajien tarjoamien tuotteiden tai palveluiden omaisuudet, kuten niiden maantieteellinen alkuperä. Hankintalain mukaisilla poissulkuperusteilla ei näin ollen voi perustella aloitteessa esitettyjä alueellisia rajauksia. Kyseisenlaiset alueelliset rajaukset kuuluvat valtio- ja ylikansallisella tasolla määriteltävän ja säädettävän pakotesääntelyn piiriin. Harkinnanvaraisten poissulkuperusteiden täyttyminen arvioidaan aina tapauskohtaisen arvioinnin perusteella. Kaupunki ei hankintayksikkönä voi asettaa mitään ennakollista määräystä, jonka mukaan tietty toiminta johtaisi aina poissulkemiseen. Sen sijaan on aina tapauskohtaisesti arvioitava, onko tarjoajan toiminta ollut sellaista, että se tulee poissulkea. Laittomassa siirtokunnassa toimivalla yrityksellä voidaan kuitenkin katsoa olevan isompi riski ihmisoikeusloukkauksiin ja työntekijöiden oikeuksien loukkaamiseen, mistä syystä asiaan tulee kiinnittää huomiota kilpailutuksissa ja tarvittaessa poissulkea yritys harkinnanvaraisella perusteella, mikäli vakavan virheen edellytykset tapauskohtaisen harkinnan perusteella täyttyvät. Lisäksi hankintalaki antaa tarjoajalle oikeuden esittää näyttöä luotettavuudestaan siitä huolimatta, että sitä rasittaa jokin pakollinen tai harkinnanvarainen poissulkemisperuste. Jos hankintayksikkö katsoo tarjoajan esittämän näytön ja luotettavuuden riittäväksi, hankintayksikkö ei saa sulkea kyseistä ehdokasta tai tarjoajaa pois tarjouskilpailusta. Myös korjaavien toimenpiteiden vaikutus tulee arvioitavaksi aina tapauskohtaisesti hankinnasta päättävän tahon toimesta. Koska edellä todettu perustuu hankintalain pakottavaan sääntelyyn, ei poissulkemisperusteiden soveltamisen tapauskohtaista harkintaa saatikka oikeutta esittää korjaavia toimenpiteitä voida rajoittaa etukäteen velvoittamalla hankinnasta päättävää aina poissulkemaan tarjoajat jonkin tietyn toiminnan perusteella. Tapauskohtaisessa arvioinnissa ei kuitenkaan voida sulkea pois mahdollisuutta, että laittomassa siirtokunnassa toimivan yrityksen toiminnasta ilmenee ammattitoimintaan liittyvä vakava virhe, jonka perusteella yritys voidaan sulkea pois kilpailutuksesta. Kunnan toimiala ja ulkopolitiikan harjoittaminen Kunnan toiminnan lähtökohtana on toiminnan paikallisuus ja keskittyminen kunnan omalle alueelle. Kunnat harjoittavat nykyisin laajasti kansainvälistä yhteistyötä, ja sillä voidaan katsoa olevan vakiintunut paikka kunnan toiminnassa. Kansainvälisen yhteistyön kuulumista kunnan toimialaan arvioidaan samoilla periaatteilla kuin kunnan toimialan rajoja yleisestikin. Kunnan toimialaan kuuluvana on pidetty esimerkiksi ystävyyskuntatoimintaa (KHO 1982 II 18). Myös humanitaarisen avun antamista on pidetty sallittuna (KHO 1983 II 35), kun päätös ei ollut sisältänyt kannanottoa ulkopoliittisiin kysymyksiin tai toisen valtion sisäisiin asioihin. Aloitteen mukaan kaupungeilla on merkittävinä hankintojen tekijöinä sekä kansallista että globaalia valtaa ja vastuuta. Lisäksi aloitteessa esitetään, että Helsingin tulee noudattaa kansainvälisen tuomioistuimen päätöksen linjauksia ja pyrkiä olla tekemättä hankintoja, jotka tukevat laitonta miehitystä. Kunnan harjoittamasta kansainvälisestä yhteistyöstä on erotettava ulkopoliittisten kannanottojen tekeminen, joihin oikeuskäytännössä on suhtauduttu kielteisesti (KHO 1983 II 28). Oikeuskirjallisuudessa pidättyvää suhtautumista on perusteltu sillä, että kunnan ei tule harjoittaa ulkopolitiikkaa eikä sitoa kunnan jäseniä kannanottoihin, joita he eivät mahdollisesti pidä aatteellisesti tai muutoin hyväksyttävinä. Aloite sisältää kannanoton vieraan valtion toimintaan. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan tällaiseen toimintaan liittyviä sanktioluonteisia toimenpiteitä. Niiden ulkopoliittisesta luonteesta johtuen aloitteen ja sen mukaisten toimenpiteiden ei siten voida katsoa kuuluvan kunnan toimialaan. Yhteistyön rajoittaminen Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupungin, kaupungin kulttuuri-instituutioiden tai kaupungin rahoittamien toimijoiden ja hankkeiden ei pidä toimia yhteistyössä laitonta miehitystä harjoittavien valtioiden kanssa tai miehitystä harjoittavien instituutioiden rahoittamissa projekteissa. Kunnan itsehallintoon perustuvaa laaja harkintavaltaa ei-lakisääteisissä tehtävissä rajoittavat hallinnossa yleisesti noudatettavat harkintavallan käyttöä rajoittavat periaatteet, kuten yhdenvertaisuuden periaate ja tasapuolisen kohtelun vaatimus. Tasapuolisen kohtelun vaatimus edellyttää, että harkinnan perusteena olevia tosiseikkoja arvioidaan samankaltaisissa tapauksissa samoin perustein. Tapausten samankaltaisuutta arvioitaessa merkitystä on muun ohella asian ratkaisemiseen liittyvän harkintavallan luonteella ja sillä, mihin päämääriin viranomaisen toiminnalla on tarkoitus pyrkiä. Arvioinnin tulee perustua seikkoihin, jotka ovat oikeudellisesti merkityksellisiä käsiteltävänä olevaa asiaa ratkaistaessa. Viranomaisen velvollisuudesta käyttää toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin johtuu, ettei harkintavallan käyttö voi perustua seikkoihin, joiden huomioimisella pyritään edistämään viranomaisen tehtäväpiiriin kuulumattomia tarkoitusperiä. Aloitteessa esitetty yhteistyöstä kieltäytyminen vaikuttaa tavoittelevan samankaltaisten päämäärien edistämistä kuin ulkopolitiikan alaan kuuluvat kansainväliset pakotteet. Kaupunki noudattaa sitä velvoittavia kansainvälisiä pakotteita, mukaan lukien Euroopan unionin ja YK:n asettamat pakotteet. Kaupunki ei kuitenkaan voi ryhtyä omiin, pakoteluonteisiin toimenpiteisiin, koska kannan ottaminen ulkopoliittisiin kysymyksiin ja muu ulkopolitiikan harjoittaminen eivät edellä todetusti kuulu kunnan toimialaan. Barcelonan kaupungin yhteistyön rajoittamista koskeva päätös Kaupunginhallitus palautti esityksen valmisteluun niin, että palautuksen aikana kaupunki selvittää myös, mitä edellytyksiä Helsingillä on tehdä Barcelonan kaupungin kaltainen päätös, jossa Barcelona on päättänyt rajoittaa yhteistyötä Israelin hallitukseen liittyvien yritysten kanssa, jotka YK on tunnistanut yrityksiksi, jotka toimivat laittomasti miehitetyillä alueilla ja loukkaavat palestiinalaisten siviili-, poliittisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia. Barcelonan kaupungin päätös koskee tämän asian kannalta toisaalta hankintoihin liittyviä poissulkuperusteita ja sopimusehtoja ja toisaalta kaupungissa järjestettäviin tapahtumiin liittyviä rajoituksia. Tapahtumien osalta Barcelonan päätöksessä viitataan YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston ylläpitämään listaan yrityksistä. Lista liittyy erään YK:n ihmisoikeusneuvoston raportin suosituksen toteuttamiseen. Suositus koskee yksityisiä yrityksiä, joita kehotetaan arvioimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia ja ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, että niillä ei ole vaikutuksia palestiinalaisten ihmisoikeuksiin. Listan julkaisun yhteydessä YK korosti, ettei lista ole, eikä sen ole tarkoituskaan olla, oikeudellinen työkalu. Kyseessä ei siten ole kaupunkia velvoittavasta oikeudellisesta instrumentista. Lisäksi, kuten yllä on jo todettu, kaupunki noudattaa sitä velvoittavia kansainvälisiä pakotteita, eikä voi ryhtyä omiin pakoteluonteisiin toimenpiteisiin. Kaupungissa järjestettävien tapahtumien rajoittaminen Barcelonan päätöksen mukaisesti vaikuttaa tavoittelevan samankaltaisia päämääriä kuin pakotteet, jotka ulkopolitiikan harjoittamisena eivät kuulu kunnan toimialaan. Barcelonan päätöksessä edellytettiin myös sopimuslausekkeita, joiden tarkoituksena on estää toiminta mm. tahojen kanssa, jotka rikkovat YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimuksia tai ihmisoikeuksiin liittyvää lainsäädäntöä. Tältä osin voidaan todeta, että hankintalain mukaisilla harkinnanvaraisilla poissulkuperusteilla voidaan poissulkea tarjoaja, ”joka on rikkonut Suomen tai Euroopan unionin lainsäädännön, työehtosopimusten taikka liitteessä C lueteltujen kansainvälisten sopimusten ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita, ja hankintayksikkö voi näyttää rikkomuksen toteen” (HankL 81 §:n 1 mom. 5 kohta). Kansainvälisten sopimusten sosiaali- ja työoikeudellisiin velvoitteisiin voidaan katsoa kuuluvaksi myös ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien noudattaminen. Hankintalain liitteessä C lueteltuihin kansainvälisiin sopimuksiin kuuluu myös ILO:n sopimukset, jotka Barcelonan päätöksessä nimenomaisesti mainitaan. Hankintalain poissulkuperusteita sovelletaan lain perusteella vain hankintamenettelyn aikana, mutta kaupungin hankintasopimuspohjissa sovelletaan hankintojen yleisiä sopimusehtoja (Jyse 2025 -ehdot), joiden nojalla hankintayksikkö voi vedota poissulkuperusteisiin myös sopimuskaudella. Edellä viitatut rikkomukset voivat näin ollen tulla arvioitavaksi sopimuksen päättämisen perusteina myös sopimuskaudella edellyttäen, että hankintayksikkö pystyy näyttämään rikkomuksen toteen. Käytännössä voidaan katsoa Barcelonan ehdottamien sopimuslausekkeiden tavoitteiden siltä osin jo toteutuvan Helsingin kaupungin hankintasopimuksissa, kun ILO:n sopimusten ja ihmisoikeusvelvoitteiden loukkaukset voivat tulla arvioitavaksi sekä hankintamenettelyssä että myöhemmin sopimuskaudella hankintasopimuksien irtisanomisperusteena. Jo aikaisemmin todetulla tavalla se tapahtuu kuitenkin aina kunkin yksittäisen toimijan rikkomuksia, laiminlyöntejä sekä mahdollisia korjaavia toimenpiteitä tapauskohtaisesti arvioiden. Ennakollisen yleisluontoisen päätöksen tekeminen siitä, että kaikki tiettyyn toimintaan syyllistyneet tulevat poissuljetuiksi, ei ole mahdollista tai sitä ei voida noudattaa. Barcelonan kaupunki on tehnyt myös vuonna 2023 päätöksen, joka on sisältänyt samanlaisia kannanottoja ja toimenpiteitä kuin uudempi vuoden 2025 päätös. Vuoden 2023 päätös on kuitenkin tullut kumotuksi paikallisessa hallintotuomioistuimessa (Juzgado de lo Contencioso Administrativo n° 10 de Barcelona, tuomio 331/2024, 21.11.2024) muun muassa sillä perusteella, ettei ulkopolitiikan tekeminen kuulu kunnallisten päättäjien toimivaltaan. On siten epäselvää, onko palautuksen yhteydessä mainittu Barcelonan päätös sen enempää sallittu Espanjankaan lainsäädännön valossa vai ylittääkö sen sisältö yhtä lailla kunnan toimialan myös kohdemaassaan. Riippumatta siitä, mikä asian lopullinen ratkaisu on Espanjassa, Suomessa kaupunki ei voi ryhtyä omiin, pakoteluonteisiin toimenpiteisiin, koska kannan ottaminen ulkopoliittisiin kysymyksiin ja muu ulkopolitiikan harjoittaminen eivät edellä todetusti kuulu kunnan toimialaan. Helsingin kaupungin hankintastrategia ja eettiset ohjeet sopimustoimittajille Helsingin kaupungin hankintastrategian (kaupunginhallitus 14.12.2020 § 880) mukaan Helsinki edistää hankinnoilla sosiaalisen vastuun eli ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien toteutumista. Sosiaalisen vastuun edistäminen kaupungin hankinnoissa tarkoittaa sitä, että kaupunki ottaa huomioon hankinnan vaikutukset yhteiskuntaan paikallisella, kansallisella ja globaalilla tasolla. Lisäksi kaupunki edellyttää sen kumppaneilta toimintaa, jossa työntekijän ihmisoikeuksia ja työelämän perusoikeuksia kunnioitetaan. Hankintatoimessa on mahdollista ottaa huomioon ihmisoikeudet siltä osin kuin ne liittyvät hankinnan kohteeseen. Sosiaalisen vastuun edistäminen hankinnoissa ei kuitenkaan laajenna kunnan mahdollisuuksia ottaa kantaa vieraiden valtioiden välisiin tai vieraiden valtioiden sisällä vallitseviin konflikteihin. Tämä ei edellä kuvatulla tavalla kuulu kunnan toimialaan. Hankintalainsäädännön mukaisesti hankinnassa käytettävien ehtojen tulee liittyä hankintasopimuksen kohteeseen, toisin sanoen valmistettavaan tavaraan, suoritettavaan palveluun tai toteutettavaan rakennusurakkaan. Esimerkiksi hankittavan tavaran tai palvelun toimittajien työntekijöiden ihmisoikeudet sekä työelämän perusoikeudet voivat olla hankinnassa käytettäviä ehtoja, sillä tavaran tai palvelun tuotantoprosessiin suoraan vaikuttavina niillä on välitön liityntä hankinnan kohteeseen. Kaupunginhallitus on (13.6.2022 § 450) käsitellessään valtuutettu Suldaan Said Ahmedin valtuustoaloitetta koskien palestiinalaisalueiden laitonta miehitystä ja Helsingin kaupungin hankintoja kannustanut tarkastelemaan kaikissa kunnan hankinnoissa ihmisoikeusnäkökulmaa kaupungin hankintastrategian puitteissa. Lisäksi kaupunginhallitus on kehottanut harkitsemaan erityisehtojen käyttöä hankintasopimuksissa vastuullisuuden varmistamiseksi silloin, kun se on hankintalain näkökulmasta mahdollista. Kansliapäällikkö on 16.10.2025 § 141 hyväksynyt eettisen ohjeistuksen Helsingin kaupungin sopimustoimittajille. Ohjeistus velvoittaa kaupungin sopimustoimittajia kunnioittamaan ja edistämään ihmisoikeuksia läpi hankintaketjujen. Toimivalta Hallintosäännön 30 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan ryhmäaloitteeseen vastaa kaupunginhallitus. Ryhmäaloitteeseen sovelletaan, mitä hallintosäännön 30 luvun 11 §:ssä on määrätty valtuutetun aloitteesta.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunginhallitus 10.11.2025 § 734

Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Vastaehdotus: Mia Haglund: Lisäys kappale 20 jälkeen uudeksi kappaleeksi: "Laittomassa siirtokunnassa toimivalla yrityksellä voidaan kuitenkin katsoa olevan isompi riski ihmisoikeusloukkauksiin ja työntekijöiden oikeuksien loukkaamiseen, mistä syystä asiaan tulee kiinnittää huomiota kilpailutuksissa ja tarvittaessa poissulkea yritys harkinnanvaraisella perusteella, mikäli vakavan virheen edellytykset tapauskohtaisen harkinnan perusteella täyttyvät." Lisäys kappale 21 jälkeen uudeksi kappaleeksi: "Tapauskohtaisessa arvioinnissa ei kuitenkaan voida sulkea pois mahdollisuutta, että laittomassa siirtokunnassa toimivan yrityksen toiminnasta ilmenee ammattitoimintaan liittyvä vakava virhe, jonka perusteella yritys voidaan sulkea pois kilpailutuksesta." Kannattaja: Suvi Pulkkinen äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Mia Haglundin vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna Jaa-äänet: 5 Otto Meri, Marcus Rantala, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Maarit Vierunen Ei-äänet: 10 Paavo Arhinmäki, Elisa Gebhard, Mia Haglund, Ville Jalovaara, Tuuli Kousa, Johanna Laisaari, Silvia Modig, Suvi Pulkkinen, Niilo Toivonen, Reetta Vanhanen Kaupunginhallitus hyväksyi Mia Haglundin vastaehdotuksen äänin 5 - 10. 03.11.2025 Pöydälle 27.10.2025 Pöydälle 16.06.2025 Palautettiin 09.06.2025 Pöydälle 26.05.2025 Pöydälle Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)