Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän ryhmäaloite Malminkentän varaamiseksi lentokoneiden varalaskupaikaksi ja ilmapuolustuksen tarpeisiin

Tack, ordförande.

Kristillisdemokraatit uskovat näköjään jesuiittojen suosimaan sääntöön, jonka mukaan tarkoitus pyhittää keinot.

Olen Malmin lentoaseman vankka puolestapuhuja ja puolustaja, mutta aloitteen perustelut ovat vähintäänkin outoja. Ensinnäkin puhutaan varalentokentän tarpeesta. Helsinki-Vantaan lentoaseman varakentät ovat tietääkseni Turussa ja Tampereella, siis isompien matkustajalentokoneiden osalta. Malmi voisi sen sijaan toimia Helsingin seudun kakkoskenttänä pienempien sähkökäyttöisten koneiden osalta esimerkiksi kaupunkien välisessä kotimaan liikenteessä, jossa isot koneet eivät ole kannattavia. Sitten puhutaan ilmapuolustuksesta. Ei Malmilla nyt ole tarkoituksenmukaista sellaista enää tänä päivänä, niin kuin sodan aikana, järjestää. Siis viime sotien aikaan. Nämä näkökohdat on kuitenkin onneksi otettu huomioon palautusehdotuksessa, jota voin kannattaa sitten kun se esitetään.

Tässä yhteydessä toistan aiemmin esittämäni kysymyksen. Apulaispormestari Laisaari, pitääkö paikkansa huhu tai tieto, että kaupunki suunnittelee tällaista kakkoskenttää Ilmalaan, jos se joskus VR:n varikolta vapautuu? Mitä ei ole muuten näköpiirissä. Ilmala olisi paljon parempi asuntoalueena kuin Malmin kentän alue, joka edellyttää kymmenien metrien paaluttamista. Ei siis ole järjen häivää, että tuhotaan Malmin lentokenttä ja samalla suunnitellaan uutta esimerkiksi Ilmalaan.

Arvoisa puheenjohtaja, kanssavaltuutetut.

En ollut itse tätä aikoinaan tekemässä. En ollut vielä silloin valtuutettu, mutta kommentoin ja perustelen.

Päätösten johdonmukaisuus on hyvä asia päätöksenteossa, jos alkuperäinen päätös on ollut hyvä. Kaupunginhallituksen vastaus on sikäli johdonmukainen, että kaupunginvaltuuston enemmistö on päättänyt Malmin lentoaseman lakkauttamisesta ja alueen varaamisesta asumiskäyttöön kieltäytyen myös toteuttamasta asian kansanäänestystä, vaikka suuri joukko helsinkiläisiä oli sitä esittänyt.

Toisesta näkökulmasta katsottuna päätös ei kuitenkaan ole johdonmukainen. Ukrainan sodan alkamista on Suomessa pidetty erittäin vakavana asiana, ja Venäjän uhan tähden Suomessa on tehty joukko toimenpiteitä, jotka ovat muuttaneet Suomen kansainvälispoliittista asemaa suuresti muuttamatta kuitenkaan maamme sijaintia. Suomen raja sijaitsee noin 180 kilometrin päässä Venäjän toiseksi suurimmasta kaupungista Pietarista. Suomi on liittynyt Natoon, ja Suomi on tukenut Ukrainaa paitsi humanitaarisesti myös aseellisesti ollen näin niin sanotussa proxy-sodassa Venäjän kanssa. Suomi on uudistanut puolustusvoimiaan ja sitoutunut nostamaan puolustukseen käytettävät varansa 5 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2035 mennessä. Sodankäynti on muuttunut viime aikoina paljon. Ukrainan sota on sen osoittanut. On tässä mielessä epäjohdonmukaista, jos emme varaudu muuttuneeseen tilanteeseen.

Kuten kaikki tietävät, politiikassa on vaikea korjata tehtyjä vääriä päätöksiä, vaikka tajuttaisiin, että se oli väärä. Me Malmin kentän ystävät yritämme kääntää milloin minkäkin kiven, jotta voisimme virheen perua tai säilyttää edes jotain, mutta vaikeatahan se näyttää olevan. Aikoinaan Malmin lentokentän kohdalla kokoomuslainen kaavoitus ja diilintekointo kohtasi vihreän lentomatkustusvihan. Intressit kohtasivat, ja monella eri tavalla arvokas Malmin kenttä joutui sen uhriksi. Toivoisi silti, että kun diilin päätekijät ovat jo enemmän tai vähemmän eläkeputkessa, voitaisiin korjata virheitä.

Olen ollut Malmin lentokentän ystävä vuosikausien ajan. En vain siksi, että olen entinen laskuvarjohyppääjä, joka suree sitä, että harrastajien pitää hakea adrenaliiniryöppy vähän kauempaa. Nyt minulla on huomattavasti vakavampi argumentti, kuten huomasitte. Turvallisuuden kannalta olisi tärkeää, että meillä on kaksi toimintakykyistä lentokenttää pääkaupunkiseudulla. Muun muassa meripelastustoiminnan kannalta Malmi palveli paremmin ja nopeammin kuin Helsinki-Vantaa. Malmin kenttä olisi tärkeä myös Helsingin imagolle. Jos Helsinki haluaa olla kansainvälinen konferenssien isäntäkaupunki, se tarvitsee kaupunkikentän aikatauluttamattomalle liikenteelle ja yleisilmailulle. Lentokenttä on myös tärkeä viheralue, joka tulisi säilyttää luontoarvojensa, erityisesti linnustonsa vuoksi. On vähän huonoa onnea, ettei Malmin kohdalla ole kannettu vastaavaa huolta kuin vaikkapa tänään käsitellyn Viikinrannan kohdalla.

KD on aina johdonmukaisesti ollut Malmin kentän puolella. En siis haluaisi vieläkään antautua. Teen seuraavan palautusesityksen: Kaupunginvaltuusto päättää palauttaa aloitteen uudelleen valmisteltavaksi siten, että sähköinen lentäminen ja droonitoiminta olisi mahdollista Malmin kentältä käsin. Kiitos.

Nåjaa, niin kuin KAJ sanoo, arvoisa herra puheenjohtaja.

Nyt päästiin taas asiaan. Tämä onkin hieno juttu, että kristillisdemokraatit tämän tekivät jo viime kaudella. Tosin kuten täällä arvostettu valtuutettu Björn Månsson sanoi, tämä itse aloite sinänsä ei ehkä ollut ihan relevantti, koska kyllähän Ilmavoimat on jo useaan kertaan todenneet, että Malmin lentokentälle heillä ei ole käyttöä. Ei rauhan aikana eikä sotatilanteessa, kriisitilanteessa. Silloinhan koneet hajautetaan näihin maantietukikohtiin ja nykyään tietysti valtaosa Ruotsiin ja Norjaan.

Joka tapauksessa tämä palautusehdotus, varsinkin nyt tämä, kun se on muokattu tässä. Kiitos siitä valtuutettu Korholalle, että tätä on muokattu tällä tavalla, koska tämä on nyt erittäin relevantti. Droonitoimintahan on nyt noussut Ukrainan sodan kautta viimeistään erittäin tärkeeseen asemaan, kun katsotaan, että millä tavoin niitä tappioita tuotetaan siellä. Tämä ei liity ainoastaan sodankäyntiin, vaan kaikenlaiseen tiedustelutoimintaan ja tämmöiseen ikävään, mitä Suomea vastaan voidaan kohdentaa. Nyt kun puhutaan tästä Euroopan unionin droonimuurista, droonivallista, se on kyllä aika vahvasti väitetty, koska eihän se mikään muuri ole, mikä sinne tulee. Mutta jollakin tavalla pitää tämmöisiä counter-drooneja olla, ja niitä pitää operoida jostain, missä on aika lähellä sitä kohdetta, mitä vastaan ne yrittävät toimia. Ei niin, että ne tulee jostain kaukaa niin kuin tämmöiset suihkuhävittäjät voi lentää hyvin nopeasti. Ne droonit on aika hitaita. Malmin lentokenttä olisi erittäin hyvä paikka tällaiseen operointiin.

Samoin kuten tässä palautusehdotuksessa valtuutettu Korhola jo totesikin, niin kyllä tällainen sähköinen lentäminen ei ole enää tulevaisuutta. Se on nykyaikaa. Kyllä täytyy olla sellaista syöttöliikennettä, mitä tulee Tallinnasta, Tukholmasta, Tampereelta, Turusta sinne ja kauempaakin Jyväskylästä. Helsinki-Vantaalle nämä sähköiset lentokoneet eivät voi mennä. Ne ei voi mennä tämän nopean suihkukoneliikenteen sekaan. Siellä on aikataulutettuja slotteja.

Kannatan lämpimästi valtuutettu Korholan tekemää palautusehdotusta. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Vuoden 2000 kuntavaaleissa tulin yhdessä arvoisan puheenjohtajan kanssa valituksi valtuustoon. Nyt on käynnissä seitsemäs kautemme valtuustossa, ja jokaisella näillä kaudella olemme äänestäneet Malmin kentästä. Minusta on hyvä, että myös tämän valtuustokauden heti kärkeen saamme tämän äänestyksen, niin saamme löysät pois tavallaan tästä asiasta ja sitten tähän ei tarvitse enää sen jälkeen palata. Ajattelen, että äänestän samalla tavalla kuin kuuden edellisenkin valtuuston aikana olen äänestänyt. Vaikka joka kerta on sanottu, että mitään mahdollisuutta ei ole tulla enää uudelleen valituksi, niin valitettavasti varmaan monen mielestä näin on kuitenkin käynyt. En koe olevani myöskään eläkeputkessa, vaikka sitäkin varmaan moni toivoisi jo.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä on ollut niin paljon vauhtia kokouksessa, että palautusesityskin on matkan varrella vaihtunut. Itse ajattelen niin, että Puolustusvoimat, jos heillä olisi tarpeita ilmapuolustuksen osalta ja Malmin osalta, he eivät sitä kertoisi julkisesti. Toisaalta olen täysin vakuuttunut siitä, että Puolustusvoimat kyllä kertoisi ja kertoo ne tarpeet, mitä heillä on Helsingin suuntaan varsinkin näissä maailman tilanteissa. Joten tämänkään vuoksi en näe, että tämä uusikaan peruste niiden kaikkien [epäselvää] sanottu, että käännetään aina uusi kivi ja katsotaan, jos sen alta löytyy joku uusi peruste. Ehkä tämäkään ei tee sitä. Näillä perusteilla ajattelen pitäytyä siinä kannassa ja uskon, että valtuusto pidättäytyy siinä kannassa, missä se on pidättäytynyt kuudella edelliselläkin valtuustokaudella.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Kaleva totesi tuossa juurikin oikein kuten myös apulaispormestari Arhinmäki, että on ilmoitettu meille, että ei ole tarvetta rauhan eikä sodan aikana tälle kentälle.

Valtuutettu Månsson kysyi tätä Ilmala-tilannetta. Tämmöistä huhua en ole itse kuullut. Ilmalaan ei ainakaan tällä hetkellä ole suunnitteilla minkäänlaista lentokenttää. Keskustelua tosiaan käydään siitä, että jos jossain vaiheessa varikkotoiminta sieltä siirtyy, niin miten mahdollisesti Helsingin kaupungilla on sitten käyttöä esimerkiksi asuntorakentamisen kanssa sille. Mutta se on pitkissä puissa, kuten Månsson totesi.

Kiitos.

Tack, ordförande.

Kiitos apulaispormestarille vastauksista. Pidämme tätä nyt sitten varmana asiana, että Ilmalaan ei ole suunnitteilla, vaikka tällaisia huhuja on liikkeellä. Toiselle apulaispormestarille Arhinmäelle sanoisin, että voihan tästä laskea leikkiä niin kuin teitte. Se on vähän loukkaavaa vaan niille esimerkiksi tuhansille helsinkiläisille, jotka allekirjoittivat tämän aloitteen kansanäänestyksestä. Mutta itse asiaan. Tämä palautusehdotushan on aivan erilainen kuin itse aloite. Tässä ei ole näitä viittauksia ilmatorjuntaan eikä siihen, että Malmi voisi olla varakenttä, kun ei voi olla sen kokoinen Helsinki-Vantaan lentokentän varakenttänä. Siksi kannatan tätä palautusehdotusta, vaikka aloite oli vähän outo.

Malmin lentoaseman kohtalo on muuten nyt EU-komission käsissä, joka on luvannut selvittää, onko nykyinen suunnitelma ristiriidassa EU:n luonnonsuojeludirektiivin kanssa vai onko se sen mukainen. Itse olen vakuuttunut siitä, että se on ristiriidassa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kannatan ilman muuta palautusta.

Täällä mainittiin aikaisemmin tämä sähköinen lentäminen. Tosiaan se on jo täällä, kuten taisi Kaleva mainita. Se ei ole mitään utopiaa, ja kehityskäyrä on melko vauhdikas. Mä olen jonkun verran ulkomaalaisia julkaisuitakin tutkinut, ja siinä on kyllä tulevaisuus. Muualla Euroopassa se on huomattu. Näitä pienempiä kenttiä tai niin sanottuja kakkoskenttiä ollaan tehty ja tehdään sinne sun tänne. Aika monissa suurkaupungeissahan niitä jo onkin.

Sähkölentokoneet paitsi, että ne ekologisia, ne on myös hyvin paljon vielä äänettömämpiä kuin nykyiset koneet, jotka nekin on melko äänettömiä. Helsinki tietysti Suomen talousveturina ja pääkaupunki tarvitsee ja ansaitsee toisen kentän, mikä aikanaan luvattiin silloin kun Malmia oltiin sulkemassa, että saadaan Helsingille tästä jostain läheltä varakenttä. Mutta eipä ole näkynyt. Mitä tulee sitten taas tähän päätöksentekoon, niin joku viisas joskus sanoi, että hullua on toistaa sellaisia päätöksiä, mitkä on hulluja. Mutta ainahan kehitys kehittyy, eli ilmeisesti se voisi jopa päteä tähän valtuustoonkin. Ehkä jossain vaiheessa saadaan kehiteltyä tätä päätöksentekoa siihen suuntaan, että Malmi voitaisi säilyttää ja samalla sen mittavat luontoarvot.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Kyllä hitaasti tapahtuu tämä kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus. Tiedän sen itse, kun kuusi vuotta istuin kaupunkiympäristölautakunnassa. Laskin nopeasti tuossa, että tämä on nyt valtuutettu Arhinmäelle siis 25. vuosi, kun hän äänestää Malmin lentokentän rakentamisesta, ja ei ole vielä naarmuakaan tapahtunut siellä kentällä. Tai itse asiassa on. Kyllä siellä yksi naarmu on vedetty. Kaivettu poikki se pääkiitotie siitä, että sitä ei voi enää käyttää. Sinne laskettiin putki.

Se on hidasta, mutta nythän rakennuttajayhtiöt on ilmoittaneet, että he eivät tule sinne rakentamaan mitään, koska se on liian kallista. Mehän kaikki tiedetään, että se on sulfidisavea. Sinne täytyy paaluttaa niin paljon teräsbetonipaaluja, että jos ne paalut laitettaisiin peräjälkeen, se menisi tästä Souliin ja takaisin. Ajatelkaa, mitkä tähtitieteelliset hiilidioksidipäästöt tulee jo pelkästään tämän betonin valmistamisesta. Mutta niitähän ei kohdenneta Helsinkiin, koska Helsingissä ei tuoteta betonia, vaan se tehdään muualla, niin menee sitten muualle ne päästöt.

Tässä puhuttiin jo tästä luontoarvoista. Malmin lentokentän sadan hehtaarin yhtenäinen niittyalue on ollut aivan poikkeuksellisen rikas luonnoltaan. Se on ylläpitänyt jääkaudelta lähtien olevaa biotooppia, jossa on ollut paljon erilaisia hyönteisiä, kimolepakoita, viheryökkösiä. Lepakot on tulleet sinne sen takia, kun on huomanneet, että pöytä on katettu. Valtava tämä hyönteislajisto. Ja tämä on kaikki ihmisen toiminnan tulosta, koska lentotoiminnan takia sitä on niitetty. Se on pidetty matalana. Ei luonnonsuojelun takia, vaan lentotoiminnan takia. Se on ruokkinut tätä, ihmisen toiminta, aivan poikkeuksellista biotooppia, joka nyt ollaan hävittämässä kokonaan.

Helsingin kaupunki ylläpiti jossain välissä tämmöistä niittytasetta. Se on vahvasti negatiivinen. Puhutaan luonnon monimuotoisuudesta. Onko sillä mitään merkitystä? Vai pitääkö vaan saada Malmi rakennettua hinnalla millä hyvänsä? No, niin kuin nämä rakennuttajayhtiöt sanoi, heillä ei ole mahdollisuutta rakentaa sinne mitään. Kaupunki etsii vaihtoehtoisia käyttötapoja. Puhutaan veneiden talvisäilytyksestä. Minulla on tiedossa yksi vaihtoehtoinen käyttötapa. Palautetaan ilmailu, sähköinen ilmailu, droonitoiminta sinne. Tehdään järkevä ratkaisu.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Yhdyn kyllä valtuutettu Månssonin närkästykseen koskien apulaispormestari Arhinmäen vähättelevää ja naureskelevaa asennetta tähän asiaan. Kyse on kuitenkin ollut merkittävästä kulttuurihistoriallisesta miljööstä. Se oli ainoita sen ikäisiä vielä toiminnassa olevia lentokenttäkokonaisuuksia, ennen kuin se sitten lakkautettiin. On mun mielestä todella surullista, että henkilö, joka on vastannut kulttuuritoiminnassakin täällä, ei osaa nähdä sen arvoa, vaan suhtautuu näin, varsinkin kun tiedetään, että yön pimeinä tunteina hän itse käy tuolla töhrimässä paikkoja. Todella paheksun tätä.