Kaupunginvaltuusto · 12.11.2025
Valtuutettu Pentti Arajärven aloite Slangigartsan nimeämisestä Helsinkiin
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi. Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen: | Samalla ku valtuusto hyväksyy kuittauksen tarttis gartsoja tai muita mestoja tägätessä pitää kupolissa, että tärkeetä on bonjaa, että kyse on slanginimest, joka on Stadin omaa sprookii. Slangikatu ei nimenä inee slangia Stadiin, vaan voi olla vaikka skönäri-, leguri- tai vaikka mitä slangii. Stadiin tarttee saada mesta, joka spiikkaa Stadista slangilla. Nimistötoimikunnan tarttee tsennaa tämä jutska. Tiivistelmä suomeksi: Helsinki ansaitsee paikan, joka on nimetty sen omalla erityisellä kielellä. (Pentti Arajärvi)
Äänestykset
Äänestys 1
- Jaa 57
- Ei 3
- Tyhjä 21
- Poissa 4
Tulos: Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Pentti Arajärven ehdottaman toivomusponnen.
Valtuustoryhmittäin
| Ryhmä | Jaa | Ei | Tyhjä | Poissa |
|---|---|---|---|---|
| Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 6 | 0 | 9 | 0 |
| Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä | 18 | 0 | 0 | 3 |
| Vihreä valtuustoryhmä | 6 | 0 | 10 | 0 |
| Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä | 4 | 0 | 0 | 0 |
| Keskustan valtuustoryhmä | 2 | 0 | 0 | 0 |
| Kokoomuksen valtuustoryhmä | 20 | 1 | 0 | 0 |
| Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä | 0 | 1 | 0 | 0 |
| Liike Nyt | 0 | 0 | 0 | 1 |
| Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 1 | 1 | 2 | 0 |
Kaikki äänet (85)
| Jäsen | Ääni |
|---|---|
| Paavo ArhinmäkiVAS | Tyhjä |
| Mia HaglundVAS | Tyhjä |
| Sandra HagmanVAS (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Titta HiltunenVAS | Tyhjä |
| Veronika HonkasaloVAS | Tyhjä |
| Natalia KallioVAS | Tyhjä |
| Maija KarhunenVAS | Tyhjä |
| Jenny KasongoVAS (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Elina KauppilaVAS (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Mai KiveläVAS (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Minja KoskelaVAS | Tyhjä |
| Silvia ModigVAS (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Riku NieminenVAS | Tyhjä |
| Alma TuuvaVAS | Tyhjä |
| Pinja VuorinenVAS (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Hilkka AhdeSDP | Jaa |
| Mahad AhmedSDP | Jaa |
| Pentti ArajärviSDP | Jaa |
| Nita AusteroSDP | Jaa |
| Elisa GebhardSDP | Jaa |
| Tuula HaatainenSDP | Poissa |
| Ahmad HassanSDP | Jaa |
| Eveliina HeinäluomaSDP | Jaa |
| Sari HelinSDP | Jaa |
| Jenni HjeltSDP | Poissa |
| Ville JalovaaraSDP | Jaa |
| Miapetra Kumpula-NatriSDP | Jaa |
| Johanna LaisaariSDP | Poissa |
| Ville MerinenSDP | Jaa |
| Silja PaavolaSDP | Jaa |
| Abdifatah QaajeSDP | Jaa |
| Krishna RegmiSDP | Jaa |
| Minna SalminenSDP | Jaa |
| Ilkka TaipaleSDP | Jaa |
| Niilo ToivonenSDP | Jaa |
| Erkki TuomiojaSDP | Jaa |
| Maria AarnilinnaVIHR | Tyhjä |
| Outi Alanko-KahiluotoVIHR (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Amanda AlvesaloVIHR (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Atte HarjanneVIHR (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Mari HolopainenVIHR (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Shawn HuffVIHR | Tyhjä |
| Emma KariVIHR (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Otso KivekäsVIHR (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Tuuli KousaVIHR | Tyhjä |
| Minna LindgrenVIHR | Tyhjä |
| Johanna NuortevaVIHR | Tyhjä |
| Amanda PasanenVIHR | Tyhjä |
| Suvi PulkkinenVIHR | Tyhjä |
| Anni SinnemäkiVIHR | Tyhjä |
| Iida TaniVIHR | Tyhjä |
| Reetta VanhanenVIHR | Tyhjä |
| Sandelin Silja BorgarsdóttirRKP | Jaa |
| Nora GrotenfeltRKP | Jaa |
| Björn MånssonRKP | Jaa |
| Marcus RantalaRKP | Jaa |
| Tiina HalttunenKESK | Jaa |
| Terhi PeltokorpiKESK | Jaa |
| Harry BogomoloffKOK | Jaa |
| Maaret CastrénKOK | Jaa |
| Veli-Pekka DufvaKOK | Jaa |
| Juha HakolaKOK | Jaa |
| Atte KalevaKOK | Jaa |
| Arja KarhuvaaraKOK | Jaa |
| Terhi KoulumiesKOK | Jaa |
| Otto MeriKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Ei |
| Seija MuurinenKOK | Jaa |
| Matias PajulaKOK | Jaa |
| Jenni PajunenKOK | Jaa |
| Jaana PelkonenKOK | Jaa |
| Janne RauramoKOK | Jaa |
| Risto RautavaKOK | Jaa |
| Sari SarkomaaKOK | Jaa |
| Daniel SazonovKOK | Jaa |
| Seida SohrabiKOK | Jaa |
| Petri SuhonenKOK | Jaa |
| Minni TakalaKOK | Jaa |
| Maarit VierunenKOK | Jaa |
| Mikael VuorinenKOK | Jaa |
| Eija-Riitta KorholaKD | Ei |
| Harry HarkimoLIIK | Poissa |
| Laura KorpinenPS | Tyhjä |
| Mika MeranoPS | Tyhjä |
| Mika RaatikainenPS (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Jaa |
| Wille RydmanPS (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Ei |
Keskustelu
12 puheenvuoroa valtuuston keskustelupöytäkirjasta. Keskustelupöytäkirja (PDF)
Valtuutettu Pentti Arajärvi Aloitteen tarkoitus on eräällä tavalla kunnioittaa Helsingin kaupungin historiaa ja yhtä sen piirrettä, Stadin slangia. Tässä suhteessa…
Arvoisa puheenjohtaja.
Aloitteen tarkoitus on eräällä tavalla kunnioittaa Helsingin kaupungin historiaa ja yhtä sen piirrettä, Stadin slangia. Tässä suhteessa voikin kiittää kaupunginhallituksen esitystä yhtä seikkaa lukuun ottamatta. Mahdollisen slangia koskevan kadun nimeksi ehdotetaan tai pidetään mahdollisena, että tehdään Slangikatu. Niin kuin kaupunginhallituksen vastauksessa ja nimistötoimikunnan kannanotossa todetaan, on olemassa muitakin slangeja kuin Helsingin slangi. On olemassa lääkärien, juristien, merimiesten, useiden muiden ammattikuntien tai harrastajaryhmien tai muiden vastaavien slangeja. Nimi Slangikatu ei millään lailla sido sitä Helsingin kaupungin nimistöön. Kaupunginhallituksessa on äänestetty, ja kuulimme, että se on väärin äänestetty tai väärin merkitty tänne listalle, että siellä tehty esitys olisi hyväksytty, jonka mukaan koitetaan siihen mahdolliseen nimeen liittää sellainen osio, joka osoittaa, että kysymys on nimenomaan Stadin slangista. Kun sitä ei kuitenkaan ole hyväksytty, teen seuraavan ponsiehdotuksen: Samalla ku valtuusto hyväksyy kuittauksen tarttis gartsoja tai muita mestoja tägätessä pitää kupolissa, että tärkeetä on bonjaa, että kyse on slanginimest, joka on Stadin omaa sprookii. Slangikatu ei nimenä inee slangia Stadiin, vaan voi olla vaikka skönärien, legurien tai vaikka minkä slangii. Stadiin tarttee saada mesta, joka spiikkaa Stadin slangilla. Nimistötoimikunnan tarttee tsennaa tämä jutska. Tiivistelmä suomeksi: Helsinki ansaitsee paikan, joka on nimetty sen omalla erityisellä kielellä.
Valtuutettu Hilkka Ahde Mä kannatan tätä valtuutettu Arajärven hyvin perusteltua ponsiesitystä.
Kiitos, puheenjohtaja.
Mä kannatan tätä valtuutettu Arajärven hyvin perusteltua ponsiesitystä.
Valtuutettu Atte Kaleva Mun mielestä on kyllä hienoa, että täällä pidetään tällä tavalla tätä elävää kulttuuria, joka nyt Helsingissä on nimenomaan myös tämän…
Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.
Mun mielestä on kyllä hienoa, että täällä pidetään tällä tavalla tätä elävää kulttuuria, joka nyt Helsingissä on nimenomaan myös tämän kielen, tämän Stadin slangin, ympärille rakentunut ja rakentuu edelleen. Sehän kehittyy se slangi koko ajan. Nyt entinen valtuutettu Kolbe ei enää ole täällä valitettavasti nyt tässä valtuustossa jäsenenä, kun hän ei ollut ehdolla, mutta on hienoa, että meillä on tämmöisiä vanhoja starboja gubbeja, jotka kuitenkin pitää esillä tätä meidän kulttuurihistoriaa.
Ymmärrän hyvin sen, että nimistötoimikunta on aika tiukka siinä, minkälaisia kadun nimiä voidaan esittää ja on olemassa tiettyjä kriteereitä siitä, että kenen ihmisten mukaan voidaan esittää näitä nimiä, että siinä pysyy semmoinen tietty, voisi sanoa, holtti mukana. Mutta kyllä tässä nämä perusteet, jotka täällä valtuutettu Arajärvi luki, on ihan vastaansanomattomat. Kyllä olisi syytä, että olisi joku sellainen paikka, jossa voisi myös helsinkiläiset olla ylpeitä siitä omasta kulttuurihistoriastaan, mikä Helsingissä on aika kuitenkin ainutlaatuinen. Slangissahan yhdistyy ruotsin kieli ja venäjän kieli suomennettuna siten kuin Helsingissä puhutaan. Tämä on mun mielestä aika poikkeuksellista erityisesti ehkä tässä maailmanajassa nyt.
Kannata kyllä lämpimästi tätä vanhan starban valtuutettu Arajärven pontta.
Valtuutettu Mika Raatikainen Musta on kliffaa, et Pena teki tämmösen kunnon jutskan tonne. Tää on paras alote, mitä tääl on tehty pitkiin aikoihin. Mä muistan, ku mä…
Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.
Musta on kliffaa, et Pena teki tämmösen kunnon jutskan tonne. Tää on paras alote, mitä tääl on tehty pitkiin aikoihin.
Mä muistan, ku mä olin skidi. Faija on tost Pietarinkadult kotosin, ja se on ollu skönellä, mut se on myös poliisi, ni se puhu aina välil skoudeslangia ja välil skönärislangii, mut aina se puhu Stadin slangii ku se oli sillä päällä. Se oli sillä päällä, jos se oli ottanu pari kossuu. Se oli ihan kliffaa. Mä oon omille skideille yrittänyt kanssa, vaikka nyt oonki Itä-Helsingissä enimmäkseen ollu, niin koittanut vähä kanssa puhuu aina välillä. Kyl ne aika hyvin on sen sisäistänyt, ja slangihan elää. Sinne on tullut nyt sanoja myös somaliasta ja vaikka mistä. Liettuasta ja latviasta on tullut aikaisemmin.
Tämä on loistava juttu ja kiitokset Penalle eli valtuutettu Arajärvelle.
Ledamoten Björn Månsson Samaa mieltä, että tämä oli erittäin aiheellinen aloite ja kannatan lämpimästi tätä pontta. Näissä perusteluissa on kyllä vähän tämmöisiä…
Samaa mieltä, että tämä oli erittäin aiheellinen aloite ja kannatan lämpimästi tätä pontta.
Näissä perusteluissa on kyllä vähän tämmöisiä valuvikoja. Esimerkiksi tämä, että kadun nimien tai paikkojen nimien pitää olla ymmärrettävissä kaikille. No, mun omassa kaupunginosassa Mosassa eli Tapanilassa on esimerkiksi sellainen kadun nimi kuin Undibacken. Sehän on samalla tavalla, ei välttämättä slangia, mutta tämmöistä arkikieltä, murretta. Undibacken, mäenalus på finska. Se on siis Underbacken, mutta siinä on siis murretta. Itse asiassahan Mosabacka on myöskin. Senhän pitäisi olla oikein hienolla riikinruotsilla Muussebacke, mutta se on Mosabacka ja sillä siisti. Eli kyllä meillä löytyy näitä, jotka eivät ole yleiskielisiä sanoja jo.
Eräänä ongelmana, jota mä odotin, että nimistötoimikunta, tai mikä tämän elimen nimi nyt olikaan, olisi kiinnittänyt huomiota, on se, että kun meillä on sääntönä se, että katujen nimet kahdella kielellä, niin siinä tulisi pikkasen ongelmia. Tietysti Stadin kieli on sitten kolmas kieli, ja voi sanoa, että se on sukupuolineutraali verrattuna suhteessa suomeen ja ruotsiin. Mutta esimerkiksi Slangikatu, ruotsiksi Slanggatan. Se olisi sitten yhtä hyvin Letkukatu. Eli pitää olla tarkkana nyt sitten, mutta hyvä kun tämä on nostettu esille. Kliffaa.
Valtuutettu Pentti Arajärvi · vastauspuheenvuoro Tuon Månssonin puheenvuoron johdosta on todettava, että muistaakseni ainakin aloitteessa jo kiinnitin huomiota siihen, että se täytyy olla…
Arvoisa puheenjohtaja.
Tuon Månssonin puheenvuoron johdosta on todettava, että muistaakseni ainakin aloitteessa jo kiinnitin huomiota siihen, että se täytyy olla käännettävissä myös ruotsiksi tämä Slangikartsa tai Slangimesta tai jotain muuta tällaista. Käsittääkseni se on käännettävissä Slangartsan tai jotain muuta vastaavaa. Se ei mitenkään niin poikkeava tällaisena olisi, etteikö se toimisi.
Valtuutettu Eija-Riitta Korhola Arvostan kyllä suuresti murteita ja slangia ja aikoinaan olen käännättänyt asiantuntijoilla näitä EU:n perusoikeuksia useimmille…
Arvoisa puheenjohtaja.
Arvostan kyllä suuresti murteita ja slangia ja aikoinaan olen käännättänyt asiantuntijoilla näitä EU:n perusoikeuksia useimmille suomalaismurteille ja Stadin slangille. Tiedän, että tämä ainakin johtaa voimakkaaseen debattiin oikeakielisyydestä. Aivan tämä esimerkki Slangigartsa on juuri sellainen kiistanalainen esimerkki, koska esimerkiksi tekoäly ei tunne pehmeätä gartsaa, vaan puhuu kartsasta. En löydä tällaista gartsa-esimerkkiä. Ehdotetaan, että muun muassa juosta karkuun on gartsata. Eli tällaisia duubioita esitän. Näihin kiistoihin kannattaa varautua.
Valtuutettu Pentti Arajärvi · vastauspuheenvuoro Esitän toivomuksen, ettei tekoälyllä ruveta Helsingin nimistöä tekemään.
Esitän toivomuksen, ettei tekoälyllä ruveta Helsingin nimistöä tekemään.
Apulaispormestari Paavo Arhinmäki Vastaus valtuutettu Arajärven aloitteeseenhan on myönteinen. Siinä lähdetään siitä, että nimistötoimikunta pohtii sopivaa paikkaa ja…
Arvoisa rouva puheenjohtaja.
Vastaus valtuutettu Arajärven aloitteeseenhan on myönteinen. Siinä lähdetään siitä, että nimistötoimikunta pohtii sopivaa paikkaa ja sopivaa nimeä. Haluan tässä tuoda ilmi, että helpoiten se tapahtuu niin, että siihen ei tarvitse liittää katua, tietä tai aukiota. Meillä on mahdollisuus nimetä myös paikan nimiä ilman tätä. Esimerkiksi Hitsaajankadusta poikkeava lyhyt kadunpätkä on nimeltään Kipinägnistan, joka on itse asiassa aika hauska ja nerokkaasti keksitty. Tätä kautta voidaan hakea Stadin slangi -sanaa jollekin paikalle, kadulle, tielle. Sen sijaan, että sekoitettaisiin yleiskieltä ja Stadin slangin sanoja, se ei välttämättä tuo toimivaa kokonaisuutta.
Itse tietysti olen pyrkinyt opettelemaan puhumaan yleiskieltä. Kun tulin valituksi valtakunnallisen järjestön puheenjohtajaksi, niin työtoverini sanoi, etteivät ymmärrä, mitä puhun, varsinkin silloin jos olin väsynyt tai puhuin puhelimessa. Tänä päivänä kuvittelen puhuvani yleiskieltä, mutta ainakin eduskunnassa toimiessani sain viikoittain kriittistä palautetta maakunnista siitä, että käytiin slangitermejä ja slangipainotuksia. Tänä päivänä tietysti usein tai en usein, mutta satunnaisesti pyynnöstä pyrin skrivaamaan Stadin slangin Tsilarilehteen. Se osoittaa, miten vaikeaa on puhekieltä kirjallisessa muodossa tehdä. Se ei ole useinkaan kovin soljuvaa.
Täytyy kaikella kunnioituksella sanoa valtuutettu Arajärvelle myös, että tämä ponsi, joka on pyritty tekemään slangilla, minun korvaan se ei kuulosta kyllä slangilta, vaan yksittäisiä sanoja vähän eri aikakausilta laitettu yhteen. Tästä syystä en voi kannattaa tätä pontta, koska minusta se ei ole kunnollista Stadin slangia ja itse asiassa tämän ponnen ajatus sisältyy jo tähän aloitevastaukseen.
Valtuutettu Ville Merinen Melkein en uskaltanut ottaa puheenvuoroa, kun olen itse Savosta kotoisin, mutta uskalsin kuitenkin. Loistava ehdotus Penalta. Nyt tässä…
Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.
Melkein en uskaltanut ottaa puheenvuoroa, kun olen itse Savosta kotoisin, mutta uskalsin kuitenkin.
Loistava ehdotus Penalta. Nyt tässä puheenvuorossa saanee lempinimillä puhua.
Minun mielestä vähän menee idea, jos tässä sääntö-Suomi iskee. Kohta on meillä uusi katu. Hienoa. Helsinki tiedottaa uuden kadun nimestä. Sen nimi on Kielikatu. Olisi jotenkin tämän koko idean ytimessä se, että se kadun nimi olisi sitä slangia. Jotenkin se jo, että siellä on se katu-sana, kyllä syö siitä aika paljon pois. Ihan vain tämmöinen tylsä mielipide, mutta miksi aina Suomessa pitää olla niin tylsä näissä asioissa?
Kiitos.
Valtuutettu Harry Bogomoloff Alldeles riktigt, ärade ordförande. Jag tänkte just på samma sak som Månsson tidigare... että Slangikatu ja Slanggatan, niin siitä tulisi…
Alldeles riktigt, ärade ordförande.
Jag tänkte just på samma sak som Månsson tidigare... että Slangikatu ja Slanggatan, niin siitä tulisi juuri se Letkukatu.
Mutta se ei ollut varsinainen puheenvuoroni aihe, vaan se, että mä olen samaa mieltä kuin kunnioitettu valtuutettu täällä vasemmalla reunalla, joka oli sitä mieltä, että tämä itse ponsi on vähän kielirakenteeltaan, käyttäisinkö sanaa ambivalentti tai jotakin muuta vastaavaa, mutta se ei kuulosta oikealta ja aidolta. Se on yhtä lailla hankala, että Stadin slangin lehdessä aika ajoin esiintyi meidän aikaisempi valtuutettu Liemolakin erilaisin kommentein. Hän lanseerasi semmoisen termin kuin hyvää joulua tilalle kliffaa julee, jota versiota en ole kyllä elävältä ihmisiltä koskaan aikaisemmin kuullut, mutta mikäs siinä, jos Liemolan joulu oli sitten sen tyyppinen.
Tosiaan tämä Kipinä-esimerkki oli oikein hyvä. Meillähän voisi olla kadun pätkä, jonka nimi olisi Flinda tai Knubbi tai jotakin tällaista tai pahimmassa tapauksessa jopa Krabbis.
Valtuutettu Pentti Arajärvi · vastauspuheenvuoro Voisin olla samaa mieltä niin valtuutettu Arhinmäen kuin Bogomoloffin kanssa siitä, että tämä ei ole kovin hyvää slangia. Mutta viittaan…
Arvoisa puheenjohtaja.
Voisin olla samaa mieltä niin valtuutettu Arhinmäen kuin Bogomoloffin kanssa siitä, että tämä ei ole kovin hyvää slangia. Mutta viittaan myös siihen, että niin kuin Arhinmäki totesi, slangi on sangen vaikeaa kirjoitettuna. Se on aina hieman kökköä.
Sitten lisäksi tämä ponsihan ei ole se kadun nimi tai vastaava, josta on kyse. Tietysti hyvä ajatus on se, että siihen ei tarvitse olla sitä katua tai aukiota tai paikkaa tai muuta tämmöistä. Paitsi joku Kipinä, niin meillä on Helsingissä katu nimeltä Taivaankansi. Suutarilassako se nyt muistaakseni on, ja sen toiseen päähän liittyy Akseli-niminen katu, eli Taivaankansi pyörii Akselin ympäri.
Asiakirjan teksti
Käsittely
Valtuutettu Pentti Arajärvi ehdotti valtuutettu Hilkka Ahteen kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen: | Samalla ku valtuusto hyväksyy kuittauksen tarttis gartsoja tai muita mestoja tägätessä pitää kupolissa, että tärkeetä on bonjaa, että kyse on slanginimest, joka on Stadin omaa sprookii. Slangikatu ei nimenä inee slangia Stadiin, vaan voi olla vaikka skönäri-, leguri- tai vaikka mitä slangii. Stadiin tarttee saada mesta, joka spiikkaa Stadista slangilla. Nimistötoimikunnan tarttee tsennaa tämä jutska. Tiivistelmä suomeksi: Helsinki ansaitsee paikan, joka on nimetty sen omalla erityisellä kielellä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. 10 äänestys Valtuutettu Pentti Arajärven ehdottama toivomusponsi JAA, vastustus EI JAA-ehdotus: Valtuutettu Pentti Arajärven ehdottama toivomusponsi EI-ehdotus: Vastustaa Jaa-äänet: 57 Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Amanda Alvesalo, Pentti Arajärvi, Nita Austero, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Maaret Castren, Veli-Pekka Dufva, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Sandra Hagman, Juha Hakola, Tiina Halttunen, Atte Harjanne, Ahmad Hassan, Eveliina Heinäluoma, Sari Helin, Mari Holopainen, Ville Jalovaara, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Jenny Kasongo, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Terhi Koulumies, Miapetra Kumpula-Natri, Ville Merinen, Silvia Modig, Seija Muurinen, Björn Månsson, Silja Paavola, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Abdifatah Qaaje, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Janne Rauramo, Risto Rautava, Krishna Regmi, Minna Salminen, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Seida Sohrabi, Petri Suhonen, Ilkka Taipale, Minni Takala, Niilo Toivonen, Erkki Tuomioja, Maarit Vierunen, Mikael Vuorinen, Pinja Vuorinen Ei-äänet: 3 Eija-Riitta Korhola, Otto Meri, Wille Rydman Tyhjä: 21 Maria Aarnilinna, Paavo Arhinmäki, Mia Haglund, Titta Hiltunen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Natalia Kallio, Maija Karhunen, Laura Korpinen, Minja Koskela, Tuuli Kousa, Minna Lindgren, Mika Merano, Riku Nieminen, Johanna Nuorteva, Amanda Pasanen, Suvi Pulkkinen, Anni Sinnemäki, Iida Tani, Alma Tuuva, Reetta Vanhanen Poissa: 4 Tuula Haatainen, Harry Harkimo, Jenni Hjelt, Johanna Laisaari Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Pentti Arajärven ehdottaman toivomusponnen.
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Valtuutettu Pentti Arajärvi ja 29 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan Slangigartsan tai vaihtoehtoisesti Slangiplatsin, -pleisin tai -mestan nimeämistä Helsinkiin. Aloitteessa esitetään, että esimerkiksi Aadolfinkatu tai -rinne, Papinkuja tai Kivenhakkaajankatu voitaisiin nimetä uudelleen Slangigartsaksi tai vastaavaksi. Aloite on liitteenä 1. Slangikatua tai vastaavaa nimeä voidaan tulevaisuudessa harkita alueelle, joka liittyy Stadin slangin syntysijoihin ja aktiiviseen käyttöön, esimerkiksi itäisen kantakaupungin alueella. Tämä tulee harkittavaksi, kun uusia nimettäviä paikkoja tulee kaavoitettavaksi tai tarvitaan täydentävää nimistöä. Käytössä olevia ja toimivia nimiä ei kuitenkaan ole tarpeen muuttaa kuin vahvoilla perusteilla. Nimistönsuunnittelun periaatteet Nimistönsuunnittelu on osa pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua, ja nimet suunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä. Nimistön ensisijainen tarkoitus on opastaa ja yksilöidä paikkoja, ja kaavanimistö onkin parhaimmillaan mahdollisimman muuttumatonta ja pysyvää, jotta se täyttää tärkeimmän tehtävänsä. Julkishallinnon toimintaa ohjaa hallintolaki, jonka tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Hallintolain yhdeksäs pykälä sisältää hyvän kielenkäytön vaatimuksen, jonka mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Tämä vaatimus koskee myös julkista nimistöä, koska nimet ovat osa viranomaisten kielenkäyttöä. Helsingin nimistönsuunnittelussa huomioidaan Kotimaisten kielten keskuksen nimistönsuunnittelun ohjeet(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) sekä Kuntaliiton suositus kunnan osoitejärjestelmästä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Helsingissä noudatetaan myös hyväksi todettua periaatetta, että käytössä olevia kaavanimiä ei muuteta, ellei nimenmuutosta puolla jokin erityinen, esimerkiksi pelastusturvallisuuteen tai liikennejärjestelyiden muutoksiin liittyvä syy.Kotimaisten kielten keskuksen Hyvän nimistön opas(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) linjaa, että slangiin tai murteeseen kuuluvien sanojen ja ilmausten käyttöä virallisessa nimistössä kannattaa punnita tarkkaan, sillä kaikki eivät välttämättä koe niitä omikseen. Epävirallisen kielimuodon käyttö voi etäännyttää ja aiheuttaa luottamuspulaa siinä missä neutraalista poikkeava sävykin. Kotimaisten kielten keskus toteaa myös, että virallisen maailman ei ole syytä omia puhekielisiä ilmauksia käyttöönsä, sillä esimerkiksi slangin tarkoituksena on nimenomaan pyrkiä erottautumaan virallisesta. Slangin käyttäminen paikannimissä Yleiskielen sana ’slangi’ (ruotsin kielen sana ’slang’) soveltuu kyllä kadun- tai paikannimen alkuosaksi. Kielitoimiston sanakirjan mukaan ’slangi’ merkitsee jonkin ikä-, ammatti-, harrastaja- tai muun sellaisen ryhmän käyttämää, varsinkin sanastoltaan yleiskielestä poikkeavaa puhekieltä. Yleiskielisessä kontekstissa harvoin käytetyn jälki- tai perusosan, kuten vaikkapa ’gartsa’, ’platsi’, ’pleisi’ tai ’mesta’, taivutus ja käyttö voi sen sijaan aiheuttaa käytännön ongelmia kielenkäyttäjille tai kieltä vasta oppiville. Viralliseen ja viranomaiskäyttöön tarkoitetun nimen jälkiosan tulee olla linjassa muiden, kaupungissa yleisesti käytettyjen jälkiosien kanssa kuten esimerkiksi katu, kuja, polku, puisto tai aukio. Kaupunginhallitus katsoo, että Slangikatua tai vastaavaa nimeä voidaan tulevaisuudessa harkita alueelle, joka liittyy Stadin slangin syntysijoihin ja aktiiviseen käyttöön, esimerkiksi juuri itäisen kantakaupungin alueella. Tämä tulee harkittavaksi, kun uusia nimettäviä paikkoja tulee kaavoitettavaksi tai kun näillä alueilla tarvitaan täydentävää nimistöä. Käytössä olevia, toimivia nimiä ei kuitenkaan ole tarpeen muuttaa kuin vahvoilla perusteilla. Nimistö on osa asemakaavaa ja siten melko jäykkä ja harvoin muuttuva kaupunkiympäristön kerros. Slangia tai slanginimistöä on mahdollista tuoda esiin myös esimerkiksi opastauluissa tai infokylteissä, joita on esimerkiksi puistoissa tai historiallisissa kohteissa. Nimistötoimikunta on käsitellyt slangiin liittyviä aloitteita aiemmin 6.4.2005 § 23 (Stadin Slangi ry:n aloite) ja 7.3.2007 § 22 (Lasse Liemolan ja 43 allekirjoittaneen valtuustoaloite). Slangiaiheista nimistöä on tämän jälkeen tullut muun muassa Kalasataman alueen kortteleihin, joiden nimiä ovat esimerkiksi Duunari, Stevari ja Dirika. Korttelinnimet eivät ole virallisessa osoitekäytössä. Toimivalta ja saadut lausunnot Asiasta on saatu nimistötoimikunnan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen. Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.
Aiempi käsittely muissa toimielimissä
Kaupunginhallitus 03.11.2025 § 713
Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Vastaehdotus: Niilo Toivonen: Lisäys kappaleen 9 ensimmäisen lauseen jälkeen: Samalla voidaan harkita myös sellaista jälkiosaa paikannimeen, joka noudattaa suomen kielen normaalia taivutusta, kuten aloitteessa käytetyissä esimerkeissä. Vaihtoehtona voidaan harkita, tulisiko nimen alkuosan olla stadinslangi(katu), jotta selviää, että kyse on nimenomaan Helsingissä puhutusta slangista. Kannattaja: Ville Jalovaara äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Niilo Toivosen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna Jaa-äänet: 10 Paavo Arhinmäki, Mia Haglund, Tuuli Kousa, Silvia Modig, Seija Muurinen, Jenni Pajunen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Sari Sarkomaa, Reetta Vanhanen Ei-äänet: 5 Ville Jalovaara, Johanna Laisaari, Krishna Regmi, Niilo Toivonen, Maarit Vierunen Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 10 - 5. 27.10.2025 Pöydälle Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula
Nimistötoimikunta 13.08.2025 § 45
Nimistötoimikunnan lausunto Nimistötoimikunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: 21.5.2025 tehdyssä valtuutettu Pentti Arajärven ja 29 muun valtuutetun valtuustoaloitteessa esitetään Slangigartsan tai vaihtoehtoisesti Slangiplatsin, -pleisin tai -mestan nimeämistä Helsinkiin. Aloitteessa esitetään, että esimerkiksi Aadolfinkatu tai -rinne, Papinkuja tai Kivenhakkaajankatu voitaisiin nimetä uudelleen Slangigartsaksi tai vastaavaksi. Nimistötoimikunta kiittää aloitteesta ja mielenkiinnosta Helsingin nimistöä kohtaan. Helsingin nimistönsuunnittelussa huomioidaan Kotimaisten kielten keskuksen nimistönsuunnittelun ohjeet sekä Kuntaliiton suositus kunnan osoitejärjestelmästä. Helsingissä noudatetaan myös hyväksi todettua periaatetta, että käytössä olevia kaavanimiä ei muuteta, ellei nimenmuutosta puolla jokin erityinen, esimerkiksi pelastusturvallisuuteen tai liikennejärjestelyiden muutoksiin liittyvä syy. Nimistönsuunnittelu on osa pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua, ja nimet suunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä. Nimistön ensisijainen tarkoitus on opastaa ja yksilöidä paikkoja, ja kaavanimistö onkin parhaimmillaan mahdollisimman muuttumatonta ja pysyvää, jotta se täyttää tärkeimmän funktionsa. Julkishallinnon toimintaa ohjaa hallintolaki, jonka tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Hallintolain 9. pykälä sisältää hyvän kielenkäytön vaatimuksen, jonka mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Tämä vaatimus koskee myös julkista nimistöä, koska nimet ovat osa viranomaisten kielenkäyttöä. Kotimaisten kielten keskuksen Hyvän nimistön opas (https://kielitoimistonohjepankki.fi/hyvan-nimiston-opas) linjaa, että slangiin tai murteeseen kuuluvien sanojen ja ilmausten käyttöä virallisessa nimistössä kannattaa punnita tarkkaan, sillä kaikki eivät välttämättä koe niitä omikseen. Epävirallisen kielimuodon käyttö voi etäännyttää ja aiheuttaa luottamuspulaa siinä missä neutraalista poikkeava sävykin. Kotimaisten kielten keskus toteaa myös, että virallisen maailman ei ole syytä omia puhekielisiä ilmauksia käyttöönsä, sillä esimerkiksi slangin tarkoituksena on nimenomaan pyrkiä erottautumaan kaikesta virallisesta. Nimistötoimikunnan mielestä yleiskielen sana ’slangi’ (ruotsin kielen sana ’slang’) soveltuu kyllä kadun- tai paikannimen alkuosaksi. Kielitoimiston sanakirjan mukaan ’slangi’ merkitsee jonkin ikä-, ammatti-, harrastaja- tms. ryhmän käyttämää, varsinkin sanastoltaan yleiskielestä poikkeavaa puhekieltä. Yleiskielisessä kontekstissa harvoin käytetyn jälki- tai perusosan, kuten vaikkapa ’gartsa’, ’platsi’, ’pleisi’ tai ’mesta’, taivutus ja käyttö voi sen sijaan aiheuttaa käytännön ongelmia kielenkäyttäjille tai kieltä vasta oppiville. Viralliseen ja viranomaiskäyttöön tarkoitetun nimen jälkiosan tulee olla linjassa muiden, kaupungissa yleisesti käytettyjen jälkiosien kanssa (katu, kuja, polku, puisto aukio jne.). Slangikatua tai vastaavaa nimeä voidaan tulevaisuudessa harkita alueelle, joka liittyy Stadin slangin syntysijoihin ja aktiiviseen käyttöön, esimerkiksi juuri itäisen kantakaupungin alueella. Tämä tulee harkittavaksi sitten kun uusia nimettäviä paikkoja tulee kaavoitettavaksi tai kun näillä alueilla tarvitaan täydentävää nimistöä. Käytössä olevia toimivia nimiä ei kuitenkaan muuteta. Nimistötoimikunta on käsitellyt slangi-aihepiiriin liittyviä aloitteita aiemmin 6.4.2005 § 23 (Stadin Slangi ry:n aloite) ja 7.3.2007 § 22 (Lasse Liemolan ja 43 allekirjoittaneen valtuustoaloite). Slangiaiheista nimistöä on tämän jälkeen tullut muun muassa Kalasataman alueen kortteleihin. Korttelinnimet eivät ole virallisessa osoitekäytössä. Valtuustoaloite Valtuutettu Pentti Arajärvi ja 29 muuta valtuutettua ovat tehneet 21.5.2025 seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen: Yksi puuttuu: Slangigartsa Stadissa ei ole Slangigartsaa. Voisse olla Slangiplatsi, -pleisi tai -mestakin, jos sattuu olemaan tori tai plaani. Ruotsinkielinen nimikään ei ole ongelma: Slanggartsan tai Slangmestan lienee käypiä. Verstaalla on proffa, joka tsennaa slangii. Klaarii on, että mesta tai gartsa on cityssä, kun historiallisesti slangii on bamlattu molemmalla puolen Pitkäsiltaa, Kurvin kulmilla ja niemellä Valkasta Rööperiin ja Tölikasta Sörkkaan. Silloin on strabelina, ett virallinen Stadi ei mielellään sinksaa gartsojen nimiä, jos joku bunkkaa jo streetiillä. Pitäis siis hittaa jokin pleisi, jolla ei ole kenenkään himaosoite. Onks Aadolfinkatu ja -rinne, Papinkuja tai Kivenhakkaajankatu sellasii? Mannerheim, Kekkonen ja Miina Sillanpää on niin rankkoja kundeja ja lyyli, että nimenmuutos on kuitenkin tehty. Slangi on yhtä kova homma, ainaski Stadissa. Sen takia vois flyttaa jonkin nykyisenki nimen. Me allekirjoittaneet funtsataan, että nimistötoimikunta duunaamaan keissii. Toimivalta Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu. Kaupunginhallitus on 9.6.2025 (434 §) päättänyt, että kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.5.2025 jätettyyn valtuutettu Pentti Arajärven ym. valtuustoaloitteeseen koskien Slangigartsan nimeämistä Helsinkiin vastaa kaupunginhallitus.
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)