Vuosaarenlahden pienvenesataman asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12912)

Arvoisa puheenjohtaja.

Teen tähän alkuun heti, että ennätän, ponnen, joka on syntynyt sellaisella tavalla, että paikallisista vuosaarelaisista venekerhoista ollaan oltu yhteydessä ja he ovat siellä yhdessä myös keskustelleet siitä, että tämän tyyppinen asia olisi tärkeää ottaa huomioon jatkosuunnittelussa.

Hyväksyessään Vuosaarenlahden pienvenesataman asemakaavan ja asemakaavan muutoksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että toteutusvaiheessa vielä arvioidaan toteutusjärjestystä yritysalueen laajennuksen ja uuden aallonmurtajan sekä vanhan aallonmurtajan muokkausten välillä yhdessä pienvenesataman alueen toimijoiden ja Helsingin sataman kanssa.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Vuoden 2016 jälkeen Helsingistä on kadonnut noin 600 veneiden talvisäilytyspaikkaa ja seuraavan kymmenen vuoden aikana paikkoja saattaa kadota jopa 2 000 lisää. Mukaan lukien nämä 400 uutta Vuosaarenlahden talvisäilytyspaikkaa, joka on tässä asemakaavaehdotuksessa, Helsinkiin jäisi lopulta vain runsaat 600 talvisäilytyspaikkaa veneille. Tämä siis maailman merellisimmässä pääkaupungissa, jossa on 50 000 veneilijää. On kuitenkin hienoa, että vihdoinkin kaupungissa pannaan toimeen merellistä strategiaa. Vuosaarenlahti on jonkinlainen merkki tästä. Toivottavasti venehotellillekin löytyy ottajansa.

Katoaville talvisäilytyspaikoille on suunniteltu ratkaisua Porvoon Tolkkisista, jossa Helsinki omistaa maa-alueen. Suunnitelmaa on edistettävä nopeasti, että voidaan varmistaa, ettei helsinkiläisten veneiden talvisäilytys jää täysin limboon. Olen jättänyt seuraavan toivomusponnen:

Hyväksyessään asemakaavan muutoksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki edellyttää rakentaa veneiden talvisäilytyspaikat nopeasti.

Kaavoituksen takia Helsingistä poistuu lähes 2 000 veneiden talvisäilytyspaikkaa.

Kiitos.

Kiitos, herra puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Vuosaari on todellakin merellinen paikka. Siellä nyt käytetään siten, että siellä tulee uusi hieno merisatama sinne, pienvenesatama, mutta se rakennetaan kahdessa eri jaksossa. Nyt siellä on jo olemassa Merenkuluntie, jossa on nuorisotoimintaa, ja siihen tarvittaisiin nyt nostoa. 2002 kun tämä rakennettiin, se oli hyvin myrskyisä syksy. Se oli meren alla. Silloin Helsingin kaupunki päätti, että se korotetaan kahteen ja puoleen metriin ja samalla kun se korotetaan, siihen voidaan tehdä kunnallistekniikka. Ja miksi se tehtäisiin nyt, johtuu siitä syystä, että siinä vieressä on parkkipaikka, jonka satama on ottanut siihen kivirouheen varastoksi. Jolloin nyt pitäisi katsoa, että otettaisiin yhtä aikaa ensimmäisessä rakentamiskompleksissa jo huomioon tämä rakentaminen sen päähän, että se kivilouhos käytetään siihen, jolloin kustannustehokkuus nousee huomattavasti. Silloin me samalla todetaan se, että se merellinen Helsinki on myös käytettävissä palveluineen.

Nythän sinne on tulossa juuri sitä, mitä Suhonen kyseli. Siihen on tulossa talviveneiden hotellipaikkoja, mutta ne on vain moottoriveneille. Purjeveneille siihen ei ole. Kysymys on nyt tällä hetkellä siitä, että mihin me käytetään sitä jo olemassa olevaa, vieressä olevaa kivilouhosta, joka nyt voitaisiin nostattaa siihen kahteen ja puoleen metriin, jolloin se pysyisi aina merenpinnan yläpuolella. Nyt sitä louhosta koko ajan tulee lisää, lisää, lisää, ja se on vain siinä satamassa varastossa, ja sitä proomuilla ja autoilla kuljetetaan nyt tällä hetkellä sinne Hernesaareen. Nyt tässä täytyy ottaa järki käteen, että tällä hetkellä se Merenkulkijatien päätyyn asti vietävä sekä kunnallistekniikka että se rakentaminen olisi huomattavasti järkevämpää.

Tämän takia mä olen tehnyt siitä ponnen, jota ikävä kyllä, kun mut heitetään tästä aina ulos.... Mutta te näette sen nyt sieltä itse, miten mä olen sen kirjoittanut. Tämä olisi kaikkein järkevintä tehdä nyt. Siinä säästetään veronmaksajien rahoja hyvin paljon.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaupunginvaltuuston käsittelyssä on vuosaarelaisen pienen sataman asemakaava ja asemakaavan muutos. Mä itse kiinnitin kaupunginhallituksessa huomiota siihen, että tässä tavallaan viitataan tuohon Vartiokylänlahden kaavaan, mitä itse asiassa ei ole vielä hyväksytty. Mutta näen siitä huolimatta, että näitä venepaikkoja tarvitaan Helsingissä lisää ja tämä alue pitää saada kuntoon.

Nämä Vuosaaren purjehtijat ovat olleet aktiivisesti näköjään yhteydessä vähän eri puolille, ja se on hyvä asia, että ovat aktiivisia, koska heillä on ollut pitkään pulaa tällä alueella tästä, että kunnallistekniikka saadaan kuntoon. Itse mielelläni sen takia kannatankin näitä hyvin perusteltuja tehtyjä Rautavan ja Paavolan ponsiesityksiä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä on keskusteltu venepaikoista ja talvisäilytyspaikoista, ja sitä on käyty usean kerran täällä valtuustossakin. Ensin kannattaa huomioida se, että meillä venepaikkoja itse asiassa on ihan hyvin Helsingissä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on tarjota kaikille venepaikkoja. Toki ei tietenkään ihan jokaisesta venepaikasta, mutta jokaiselle löytyy venepaikka. Meillä joka vuosi jäävuokraamatta venepaikkoja. Sen sijaan, kuten mainittu, talvisäilytyspaikoista on Helsingissä pula erityisesti sen jälkeen, kun olemme kaavoittaneet rantoja, joissa ennen talvisäilytettiin veneitä, asumiseen ja muuhun käyttöön. Kuten täällä mainittiin, niin olemme hankkineet Tolkkisista Porvoosta sataman yhteydestä maa-alueen juuri sillä ajatuksella, että pystyisimme tarjoamaan helsinkiläisille veneilijöille talvisäilytyspaikkoja, koska niitä on äärimmäisen vaikea löytää Helsingin alueelta. Kuitenkin olemme esimerkiksi vaikkapa Hermanninrannan kaavassa huolehtineet siitä, että siellä talvisäilytyspaikkojen määrä voidaan pitää samana. Tolkkisten osalta kysymys on kaavoituksesta. Se on Porvoon käsissä. Meillä budjetissa on varattu siihen investointimäärärahat, kunhan saadaan kaavoitus valmiiksi Porvoossa.

Tämä Vuosaaren venesatama, josta minuunkin on oltu yhteydessä, jota en tuntenut. Vaikka alueella olen liikkunut, ei niin syvällä sataman puolella ole tullut käytyä, kun se jää vähän taakse. Selvitin tätä asiaa niiden yhteydenottojen pohjalta. Tällä hetkellä kaupungilla ei ole investointimäärärahoissa varattu tähän korottamiseen määrärahoja eikä ole myöskään valmiita suunnitelmia.

Pyysin kuitenkin, kun arvelin, että se nousee täällä valtuuston kokouksessa esille, arvion siitä, mitä tämä korottaminen tarkoittaisi. Tällä hetkellä viranhaltijoiden mukaan korko on 1,7–1,9 metriä, ja se pitäisi täyttää siinä tapauksessa 3 metriin, joka tarkoittaisi sitä, että veneet pitäisi poistaa sieltä sen ajaksi. Sieltä pitäisi tämän purjehdusseuran rakennukset siksi aikaa poistaa. Arvio on se, että vähintään 1,5 miljoonaa euroa maksaa tämän aallonmurtajalaiturin korkotason nostaminen. Jos sellaista halutaan, siitä pitää tehdä ensin suunnitelmat ja sitten se pitää tuoda investointibudjettiin. Tämä ei sisällä siis kunnallistekniikkaa, josta tietysti HSY ja Helen ensisijaisesti vastaavat, mutta varmaan ne tulisi näihin kuluihin.

Tämä siis taustatiedoksi, koska itsekään en tuntenut aikaisemmin aluetta ja tiesin, että yhteydenottojen perusteella tämä nousee, niin halusin itsekin selvittää viranhaltijoilta, mikä on tilanne. Ja tämä on selvitys, jonka sain tällä hetkellä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitoksia apulaispormestari Arhinmäelle tästä tilanteen selvennyksestä. Tässä on kuitenkin nyt niin, että nyt kun se on liian matala se aallonmurtaja siellä, niin se on tavallaan hukkakäytössä, että se on ollut nyt vähän niin kuin hukkainvestointi. Sen takia tämä ponsiesitys onkin, että selvitetään yhdessä näiden alueen toimijoita ja sataman kanssa, että voitaisiinko sitä korottaa ja saada tällä tavalla käyttökelpoinen koko tuosta alueesta.

Tietysti nämä taloudelliset haasteet tässä on aina joka paikassa, mutta tämä liittyy kuitenkin tähän merelliseen Helsinkiin, ja sitten kun tämä on vielä Itä- Helsingissä, sen takia mä näen tämän erittäin tärkeänä juttuna.

Tack, ordförande.

Minäkin kannan huolta näistä talvisäilytyspaikoista, ja sen takia kannatan valtuutettu Suhosen pontta, joka on vissiin nyt vähän uudemmassa muodossa järjestelmässä. Kaikki kunnia sille, että kaupunki yrittää Tolkkisista ja eikö myöskin Inkoosta hankkia paikkoja, mutta ei se oikein täytä helsinkiläisten veneilijöiden toiveita ja tarpeita. Sehän edellyttää autoa, peräkärryä, eikä pääse kunnostamaan ja huoltamaan sitä venettä kovin helposti talvikauden aikana. Silloin kun tämä Arhinmäenkin äsken mainitsema Hermanninrannan kaava hyväksyttiin, minä sain läpi toivomusponnen, joka kuului: ”Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta ottaa pienveneilijöiden tarpeet jatkosuunnittelussa huomioon.” Siihen kaupunginhallitus vastasi näin: ”Koska talvisäilytyspaikoilla venesatamassa tai sen läheisyydessä on veneilyharrastuksen kannalta monia etuja, tällaisia talvisäilytyspaikkoja tulee pyrkiä jatkossakin mahdollistamaan.” Eli meillä on silloisen kaupunginhallituksen, tämä oli siis 2,5 vuotta sitten, lupaus siitä, että yritetään vielä löytää Helsingistäkin paikkoja. Tämä Vuosaari tietysti on yksi mahdollisuus, ja nyt kuultiin, että Hermanninrantaankin tulee nykyistä määrää vastaava määrä. Tervehdin näitä tyydytyksellä, mutta toivon lisää.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Vuosaarenlahden pienvenesataman kehittäminen on valitettavasti jäänyt kuluneina vuosina puolitiehen, eikä 2000-luvun alun kaavan mukaisia kaikkia toimenpiteitä ole toteutettu. Venesataman puutteista huolimatta alueella toimii useita veneseuroja, ja esimerkiksi Vuosaaren purjehtijat tekee alueella arvokasta nuorisotyötä myös nykyisissä huomattavan haastavissa olosuhteissa.

Senpä vuoksi onkin hienoa, että olemme tänään hyväksymässä alueelle uutta kaavaa ja kaavamuutosta, joiden mukaiset toimenpiteet myös toivottavasti toteutetaan. Lisää veneiden talvisäilytyspaikkoja, lisää laituripaikkoja ja muita pienvenesataman palveluita. Kaikki tarpeellisia ja hyviä toimia, joilla alueen käytettävyys ja viihtyisyys varmasti paranee.

Olen itse saanut samansuuntaista palautetta alueen toimijoilta kuin valtuutettu Rautava, ja siksi minäkin kannattaisin valtuutettu Rautavan tekemää hyvää pontta.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Täällä on pidetty hyviä puheenvuoroja veneilyn puolesta, ja kaikki ihan hyvästä syystä. Itse olen kovasti erityisesti tykästynyt näihin huoliin purjeveneiden säilytyspaikoista ja laituripaikoista, ja sikäli kannatan ehdottomasti valtuutettu Rautavan pontta, että tätä aluetta lähdetään yhdessä alueen toimijoiden kanssa ja Helsingin sataman kanssa kehittämään vielä.

Toinen huoli on talvisäilytyspaikat. Mikään ei ole niin rumannäköistä kuin omakotitalon pihalle nostettu vene, olkoon se sitten moottorivene tai purjevene. Eli todella hienoa, että on lähdetty neuvottelemaan talvisäilytyspaikoista helsinkiläisten veneille. Kannatan kuitenkin vielä Pete Suhosen pontta siitä, että näissä saataisiin mahdollisimman nopeasti käyttöön nämä talvisäilytyspaikat.

Kiitos, puheenjohtaja.

Oma veneilyni rajoittuu ehkä Tallinnan laivaan ja Suomenlinnan lauttaan, mutta on ihan totta, että kun tätä meidän rantaviivaa täällä bygataan, silloin se alue vähenee, mihin veneitä voidaan säilöä talven ajaksi. Kysyinkin, että onko niitä tarkoitus roudata Tolkkisiin asti? Onko tutkittu esim. Malmin flygiksen vanhaa aluetta? Olisiko siellä tiloja? Tai jo vuosia sitten kun Stadi on siepannut aika ison siivun Östersundomia, niin olisiko siellä jotain tonttimaata, kun ainakaan vielä siellä ei ole kukaan lyönyt lapiota maahan?

Vielä olisin tässä keskustellut sitä, että tässä ensimmäisessä vaiheessa on jo suunniteltu toteutettavan yrityslaajennus ja myöskin rannan viimeistely, Merenkulkijankatu-alueen rakentaminen ja myös talvisäilytysaluetta. Tämä minun ponsi koskee sitä, että me katsottaisiin, miten olisi kokonaistaloudellisempaa korottaa sitä merenkulkulaituria. Apulaispormestari Arhinmäki sanoi, että se maksaa niin paljon, mutta jos sitä ei tehdä samanaikaisesti, kun siinä on sitä mursketta, niin sen hintahan vain nousee. Jolloin tämä on järjellisyyskysymys ja siten, että miten sitä kansalaisten rahaa ja veronmaksajien rahaa säästetään.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

En ottanut kantaa, onko se järjettömän paljon tai järjellisen paljon, vaan kerroin, että se on 1,5 miljoonaa alustava arvio. Sen suhteen siihen en osaa ottaa kantaa, että onko se kuinka paljon kalliimpaa tai edullisempaa käyttää lähellä olevaa mursketta.

Mutta vielä haluan, jos puheenvuoroni oli epäselvä siltä osin.

Venepaikkatilanne meillä on kohtuullisen hyvä Helsingissä. Niistä ei varsinaisesti ole pulaa, vaan meillä on pulaa nimenomaan talvisäilytyspaikoista. Täällä kysyttiin, että onko Malmin kenttää harkittu. Niin on harkittu ja on selvitetty ja todettu, että se vaatisi niin isot investoinnit, että niitä ei ole järkevää tehdä niiden muutaman vuoden ajaksi ennen kuin tämä rakentaminen siellä jatkuu. Se on kyllä selvitetty sen Malmin kentän suhteessa. Tämä Tolkkinen nimenomaan on etupainotteisesti hankittu juuri sen vuoksi, että silloin kun se hankittiin, oli näköpiirissä se, että talvisäilytyspaikat Helsingin rannoilla tulevat vähenemään. Sillä pyritään nimenomaan vastaamaan tähän helsinkiläisten tarpeeseen.

Toki jokainen meistä tunnistaa sen, minkä valtuutettu Månsson sanoi, että totta kai jos meillä on vene, niin toivoisimme, että se talvisäilytys olisi mahdollisimman lähellä. Mutta realiteetti on se, että se ei ehkä Helsingissä ole vain kaikille mahdollista.