Hernesaaren asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12864) (sisältää liikennesuunnitelman)

Kiitos, puheenjohtaja.

Nopein sormi voittaa.

Pitkä saaga on tulossa en sano päätökseensä, koska uskon, että tästäkin tullaan valittamaan. Toki ne alkuperäiset valittajat mulle sanoivat, että he olivat kuin puulla päähän lyötyjä yllättyneitä, kun korkein hallinto-oikeus kaatoi sen edellisen kaavan. Jopa valittajat olivat siitä yllättyneitä, ja olin itsekin. No nyt uskon, että meillä on ainakin paremmat mahdollisuudet siitä, että tämä selviää läpi ja tämä astuu jossain vaiheessa lainvoimaisena voimaan.

Se mun suurin huolenaihe liittyy tässä siihen, että me ollaan rakentamassa uutta erittäin hienoa kaupunginosaa Hernesaareen, just keskustaan, mihin me tarvitaan lisää asukkaita, mutta päätöksessä todetaan, että 30 prosenttia tulee olemaan veronmaksajien tukemia vuokra-asuntoja. Olen äärimmäisen huolestunut siitä useammastakin eri syystä. Ensinnäkin meillä olisi tulossa vetovoimainen alue. Miksi me rakennetaan sinne 30 prosenttia kaupungin vuokra-asuntoja? Onko se joku ongelma, että siellä olisi vaikka 0 prosenttia veronmaksajien tukemia? Mä olen ymmärtänyt, että segregaation ongelma on se, että jollain alueella menee huonosti, mutta nyt tässä näyttää siltä, että ongelma on se, että tuleekin joku uusi todella houkutteleva ja hyvä asuinalue. No se ongelmahan ei ole itsessään se, että ne on tuettuja, vaan se raha. Mä kysyin tonttipäälliköltä, kun tämä kaupunkiympäristölautakunnassa, että laskennallisesti, kuinka paljon kaupunki menettää näiden ARA-asuntojen takia tuloja. Niin 50 miljoonaa euroa. Siis 50 miljoonaa euroa me menetetään. Se on valtavasti rahaa. Se on valtavasti rahaa, etenkin kun kesällä julkaistu ympäristöministeriön selvitys osoitti, että näillä hyvillä alueilla, Lauttasaaressa, Kampissa, jopa kolmasosa kaupungin vuokra-asunnoissa asuvista on hyvätuloisia. Eli yksin asuva tienaa yli kolme ja puoli tonnia. Ja on varmaan oletettavaa, että se sama luku tulisi olemaan täällä. Jos on kolmasosa on hyvätuloisia ja 50 miljoonaa euroa me menetetään, lähes 20 miljoonaa euroa me siirretään näillä meidän päätöksillä hyvätuloisten helsinkiläisten taskuihin. Kaikista hulluinta on se, että vasemmistopuolueethan tätä kannattaa kaikista vahviten ja kokoomus vastustaa, että me ohjataan veronmaksajien rahoja hyvätuloisten ihmisten taskuihin. Tämä järjettömyys olisi hyvä jotenkin nyt saada kontrolliin ja rauhoitettua. Olenkin tehnyt sen takia ponnen, että edes me ymmärrettäisi se, että saamatta jäänyt euro on ihan yhtä tärkeä kuin se käytetty euro. Ja 50 miljoonalla me saataisiin paljon paremmin ja tehokkaammin segregaatiota ehkäistyä.

Mä olenkin tehnyt semmoisen ponnen, että nyt kun me tämä asemakaava, jos hyväksytään, meille tuodaan tietoon ja selvitään se, että kuinka paljon helsinkiläiset veronmaksajat joutuvat maksamaan siitä, että me tullaan luovuttamaan tuolla Hernesaaren hienolla uudella asuinalueella tontteja alihintaan.

Ja se luku voi olla yli 50 miljoonaa euroakin. Tämä oli vain arvio silloin. Me ei tiedetä, mikä tonttimaan hinta silloin on, kun nämä luovutukset tapahtuu, mutta että me saataisiin se tarkka hinta. Sitten me voitaisiin miettiä, mitä muuta me oltaisiin saatu sillä rahalla aikaan. Toki meillä on vielä mahdollisuus miettiä sitä hallintamuotojakaumaa. Toivottavasti tämä nyt ehkä hiljakseen herättää meidät miettimään, että jos 30 prosenttia on tuettua ARAa tuolla alueella, niin kyllä mä en tiedä, mikä se suunta on, mihin tätä kaupunkia ollaan viemässä näillä uudistuksilla.

Arvoisa puheenjohtaja.

Se onkin hyvä kysymys, että mihin tätä kaupunkia ollaan viemässä tällä nykyisen hallituksen asuntopolitiikalla, joka näyttää saavan vahvan tuen täältä kokoomuksen ryhmästä, kun kuunteli äskeistä puheenvuoroa. Suorastaan halveksitaan tätä kohtuuhintaista asuntorakentamista täällä. Pormestari ei ole nyt täällä paikalla, mutta täytyy kysyä, että vastaako tämä nyt kokoomuksen ryhmän kantaa, kun ryhmän puheenjohtaja kuitenkin on päässyt tänne paikalle. Tällaiset ponnet ja tällaiset puheenvuorot.

Meillä on nimenomaan ongelma se tällä hetkellä, että me ei rakenneta tätä kohtuuhintaista, koska teidän hallitus on vienyt kokonaan tältä pohjan pois. Sitten tullaan vielä tänne käyttää tämmöisiä ylimielisiä puheenvuoroja sen päälle. Uskomatonta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ei tokikaan tule yllätyksenä, että valtuutettu Meri käyttää tällaisen puheenvuoron.

Mun mielestä on käsittämätöntä se ajatusmalli siitä, että Helsingissä pitäisi muiden kuin rikkaiden ja erittäin hyvätuloisten asua jossakin kauempana kaupungin laitamilla, jos Helsingissä ollenkaan. Sekoittava asuntopolitiikka on se vastaus siihen segregaation ehkäisyyn, ja meidän pitää pysyä tällä tiellä ja meidän pitää kaupungissa löytää ratkaisuja siihen huolimatta siitä, että maan hallitus heikentää mahdollisuuksia tähän.

Kyllä mä jotenkin toivoisin, että kokoomuskin näkisi valon sen suhteen, että kaikilla täytyy olla mahdollisuus asua Helsingissä, jopa ehkä Hernesaaressa. Kiitos.

Puheenjohtaja.

Todellakin Otto Meren puheenvuoro ei ollut yllättävä, koska olemme kuulleet samasta osoitteesta tällaisia puheenvuoroja aikaisemminkin.

Haluaisin kuitenkin huomauttaa, että ei asuntopoliittinen ohjelma ja sen hallintamuotojakauma ole mitenkään vihervasemmiston rakentama asia, vaan kokoomus on siihen itsekin sitoutunut. Näin ollen Oton kannattaisi keskustella tästä oman ryhmänsä kanssa ensisijassa ja sitten vasta möykätä meille kaikille muille.

Me ollaan päätetty tämän tyyppinen ratkaisu siksi, koska hallintamuotojen sekoittaminen on oikeastaan ainoa keskeinen tapa, millä me pystymme kaavallisesti tai tonttien luovutuksen kautta vaikuttamaan segregaatiokehitykseen. Jos emme sijoittaisi Arava-vuokra-asuntoja näihin uusiin merellisiin alueisiin lainkaan, niin meidän pitäisi sijoittaa niitä huomattavasti enemmän niille muille alueille. Jolloin niiden alueiden Aravavuokrakanta muodostuisi merkittävästi suuremmaksi kuin se nyt muodostuu. Ja silloin olemme sillä tiellä, josta seuraa sitten toisenlaisia sosiaalisia segregoitumisongelmia.

Kyllä tämä koko paketti, minkä kokoomus on hyväksynyt, ja nämä puheet ovat mun mielestä puhdasta propagandaa.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Helsinki on maailman mittakaavassa tässä kokoluokassa vähiten segregoituneita kaupunkeja maailmassa. Olemme itse asiassa vähemmän segregoitunut kuin moni pienempi suomalainenkin kaupunki. Ja tämä johtuu siitä, että olemme vuosikymmeniä maailmallakin arvostettua sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikkaa toteuttaneet. Meidän lähtökohta on se, että kaikilla asuinalueilla asuu kaikenlaisia erilaisia ihmisiä. Meillä on myös tavoite, että Helsingin kaupungin esimerkiksi työntekijät, lastenhoitajat, sairaanhoitajat, opettajat voivat asua tässä kaupungissa samoin kuin vaikkapa pelastushenkilökunta tai poliisi. Se vaatii kohtuuhintaista asumista. Ennen muuta tämä puheenvuoro on erikoinen sen vuoksi, että tämä on täydellinen irtiotto sekä kaupunkistrategiasta että AM-ohjelmasta, jotka molemmat kokoomus on hyväksynyt. Onneksi kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Matias Pajula on ottanut puheenvuoron. Hän voikin kertoa, että onko hän samaa mieltä vai eri mieltä Otto Meren puheenvuoron kanssa. Jos hän on samaa mieltä, se tarkoittaa sitä, että kokoomus on irtautunut kaupunkistrategiasta jo tässä vaiheessa kaksi kokousta sen hyväksymisen jälkeen, joka tarkoittaa sitä, että kaupunkistrategia on revitty kaikilta osin auki. Onko Matias Pajula?

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja.

Meillä on käsittelyssä koko Helsingin historian ja itse asiassa Suomen historian suurin asumiseen tarkoitettu asemakaava, monipuolinen ja hieno kokonaisuus, ja aloitamme keskustelun sillä, että eräs kokoomuksen valtuutettu irtautuu tässä valtuustossa erittäin laajan enemmistön neuvotteleman asumisen ja maankäytön ohjelman tavoitteista. Mielestäni erikoista.

Lyhyesti vastauksia esitettyihin huomioihin.

Edustan täällä itseäni, vaikka tuossa perässä aina lukee toi kok., mutta kuulun tähän kokoomuksen valtuustoryhmään. Viime kaudella olin sentään ryhmän varapuheenjohtaja. Nyt en ole edes sitäkään, joten edustan vaan jatkossa itseäni täällä tällä valtuustokaudella.

Toisekseen AM-ohjelmassa ei todeta... Sanon suoraan, olen sen lukenut. Siellä ei todeta, että 30 pinnaa Hernesaaressa tulee olla ARA-asuntoja. Sitä siellä ei lue ainakaan siinä AM-ohjelmassa, minkä minä olen lukenut eikä myöskään kaupunkistrategiassa.

Lisäksi täällä tuotiin esille, että nyt on tärkeää, että sitä ARAa tulee 30 prosenttia sinne, koska muuten se pitäisi kaavoittaa jollekin alueelle, jossa ARAa on jo niin paljon, että tulee ongelmia. Eikö se ongelma nyt ole sitten se, että jos meillä on niin paljon ihmisiä, että me emme pysty sitten niitä asuttamaan muualle, että nyt on pakko sitten rakentaa ARAa.

Ja kolmas ja viimeinen huomio on se, että mä kysyn suoraan: Mikä on se segregaatio-ongelma, joka aiheutuisi siitä, että Hernesaareen ei rakennettaisi yhtään veronmaksajien tukemia vuokrataloja? Kuka silloin kärsisi ja mikä on se ongelma?

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Me kokoomuksessa lämpimästi kannatetaan tietopohjaista päätöksentekoa. Kun luen tässä tätä valtuutettu Meren tekemää pontta, niin tässä peräänkuulutetaan sitä, että selvitetään. ”Edellyttää selvitettävän mahdollisuutta laskea, kuinka paljon kaupungilta tulee jäämään tuloja saamatta kaavan mahdollistaman korkotuetun vuokrataloasumisen takia.” Itse pidän kyllä erittäin hyvänä sitä, että kaikkea tulevaakin, mitä kaupungissa tehdään, neuvotellaan erilaisia ohjelmia, niin meillä on sitä tietoa. Uskon, että silloin me pystymme tekemään parempia päätöksiä.

Toki retoriikkaa on monenlaista, mutta itse ainakin lämpimästi tuen tätä pontta, ja kokoomus kannattaa sellaista päätöksentekoa, joka perustuu tietoon. Olen antanut itseni ymmärtää, että tietopohjaiselle päätöksenteolle tästä salista löytyy laajemminkin kannatusta. Jos näin on, uskon, että tämä valtuutettu Meren ponsi varmasti tulee hyvinkin kirkkain numeroin hyväksytyksi valtuuston äänestyksessä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Arvoisa puheenjohtaja ja kollegat.

Hernesaaren kaava on kiinnostava. Se on uusi koti 7 100 tulevalle helsinkiläiselle, mutta se on myös koti Helsingin satamalle ja Helsingin sataman risteilyaluksille. Siitä tulee myös virkistysalueita, jotka minua kiinnostaa kovasti maalta ja mereltä Helsinkiä tarkastelevana sataman hallituksen uutena puheenjohtajana, mutta myös kaupunkilaisena, joka rakastaa merikaupunkiaan.

Asuntopoliittinen linjaus, joka hallitukselta on tänne äänestystuloksella vielä täydennettynä tuotu, on minusta täysin oikea, että myös tulevaisuudessa meillä on uudet asuinalueet niin, että niissä voidaan huomioida kohtuuhintainen asuminen. Jos tämä linjaus täällä menee uuteen äänestykseen, niin pidän sitä tietenkin itsestään selvänä, että me haluamme tällä valtuustolla ja enemmistöllä kohtuuhintaista asumista edistää myös Hernesaaren osalta. Helsinki maalta ja mereltä tarkasteltuna tulee olla laajasti mukana. Yksi detalji, jota tässä myös katsoin, on miten pienveneilijöille käy. On tullut kokemuksen kautta nähtyä, että Helsingissä ei juuri pysty edes pysähtymään pienellä veneellä, jättää poikaa skeittirampille tai ottaa jotain kyytiin. Mutta tässä kaavassa on kaksi virkistysaluepienvene-aluetta, joka mahdollistaa myös laitureiden tekemisen, joissa voisi muutenkin kuin Eiran rannassa vaikkapa omistamalla pienvenepaikan sellaisia laitureita tehdä. Se olisi minusta hienoa. Toinen näkökulma, jonka haluan tässä katsoa, on Helsingin kaupunkistrategian mukainen matkustajien houkuttelu Helsinkiin. Kun katsotte tällä hetkellä silmin Hernesaarta, siitä on vielä matkaa siihen merelliseen, monipuoliseen asumiseen ja virkistysalueisiin, joita tämä kaava sinne mahdollistaa. Tällä hetkellä sadoilla tuhansilla matkustajilla, jotka saapuvat risteilyllä vuosittain, on ensimmäinen reaktio enemmän yök kuin vau. Tähän pystyttäisiin puuttumaan pienellä teolla, ja siksi olen valmistanut ponnen, jonka niin pian kuin osaan tuohon tekniseen järjestelmään viedä, vien myös kirjallisesti, mutta esittelen sen sisällön toivomuspontena.

Eli tämän kaupunkistrategian mukaisesti matkustelijoiden houkuttelun vuoksi kehitämme tätä merellisenä kaupunkina myös jo hyvän risteilykulttuurin omaavaa Helsinkiä. Tämän kaavan mukaan se mahdollistaa jatkossakin kehittyvän risteilijäliikenteen, mutta tällä hetkellä näkymä kaupunkiin rantautuessa on ikävä. Hernesaaren rannan kadun puolellahan on jo matala ja lyhyt arch wall eli näkösuoja niille kasoille tai rumuuksille, mitä siellä vielä on. Ehdotan siis, että tällaista näkösuojaa laajennetaan ja rakennetaan välittömästi, koska myös rakennusaikainen maisemointityö on kaupungille eduksi. Jos ja kun tämä kaava menisi tänään läpi, tämmöinen seinämä voisi myös kertoa siitä visiosta, mikä meillä on sen tilan käyttöön.

Me näyttäisimme myös tänne saapuville matkailijoille Helsinkiä, että se ei ole käyttämässä rantatilojansa lumenkaatoon pelkästään tai vähän kulahtaneisiin teollisuusalueisiin tai maansäilytysalueisiin tai muihin penkereisiin, vaan että meillä on visio kauniista, hyvästä Helsingistä. Tämmöinen näköeste voisi voittaa silloin monenlaisen edun niin, että myös vau-efekti saataisiin aikaiseksi, ja kerrotaan, miksi tämä alue nyt on vielä muutamia vuosia mylläyksen alla. Voitte toivomusponnen kohta saada kirjallisesti, ja toivottavasti siihen voidaan myös liittyä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ja kiitos Miapetralle tästä tosi hyvästä ponnesta.

(Puheenjohtajan välihuomautus.) Joo, Kumpula-Natri.

Huomasin, että Helsingin Sanomat on myös huomioinut sen, kuinka kamalalta näyttää, kun risteilijät, matkustajat, turistit tulevat Helsinkiin käymään. Kun he astuvat ensiksi ulos, niin siellä odottaa ruma seinä ja epämääräiset kasat. Me ollaan yhdessä strategiassa määritelty, että tämä matkailu on yksi meidän isompi kivijalka ja siitä saatavat tulot myös kaupungille on merkittävät. Eli on varmastikin myös meidän strategian mukaista, että me pidetään huolta siitä, että Helsinki näyttää myös matkustajien silmiin upealta ja että se houkuttelee tänne lisää turisteja tulevaisuudessa.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kun kuuntelee kaupunginvaltuustossa käytettyjä asuntopoliittisia puheenvuoroja, niin välillä hämmentää, onko valtuustollamme jäänyt havaitsematta se, mitä asuntomarkkinoilla viimeisten vuosien aikana Helsingissä on tapahtunut. Omistusasuntojen hinnat ovat laskeneet ja myyntiajat pidentyneet. Eli ilmeisestikin on niin, että sellaiset asukkaat, joilla olisi varaa maksaa ja jotka toisivat kaupunkiin verotuloja, jostain syystä ovat vähemmän kiinnostuneita asumaan Helsingissä kuin aiemmin. Mutta tapahtuu muitakin kiinnostavia ilmiöitä. Nimittäin myöskin Hekan asunnoista enenevässä määrin merkittävä osa seisoo tyhjillään. Ne eivät jostakin syystä kelpaa, ja ilmeisestikin kysyntäpuolella on laskua muiltakin osin. Tämä on tietysti iso yhteiskunnallinen kysymys, jota olisi syytä laajemminkin selvittää ja varmasti tulevaisuudessa selvitetäänkin eri kokoonpanoissa.

Nyt tästä Hernesaaren kaavasta on todettava se, että on sinänsä myönteistä, että asiat etenevät, mutta edelleenkin tässä kaavassa on se ongelma, että se olettaa ihmisten haluavan käyttää omaa autoa vähemmän kuin ihmiset tosiasiassa sitten lopulta käyttävät. Ja kun sitä on tässä kaavassa niin merkittävästi rajoitettu, se tarkoittaa sitä, että tuleva Hernesaari on vähemmän kiinnostava asuinalue niille, jotka omaa autoa haluavat myöskin käyttää. Toisaalta käytäntö on opettanut senkin, että silloin kun autoille ei riittävästi tilaa ja pysäköintitilaa kaavoiteta, niin lopputulos on se, että ihmiset keksivät vähän omia pysäköintipaikkojaan, mikä ei myöskään edesauta niitä päämääriä, joita kaavalla on.

Näin muodoin teenkin seuraavan järjestelmästä löytyvän palautusesityksen. Kaupunginvaltuusto päättää palauttaa asemakaavan liikennesuunnitelmineen uudelleen valmisteltavaksi siten, että se mahdollistaa nyt suunniteltua laajemmat pysäköintimahdollisuudet Hernesaaressa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Rydman tässä viittasi siihen, että olisi huono asia, että meillä asuntojen hinnat laskevat. Itse ajattelen aivan toisin. On hyvä, että ihmisillä olisi jatkossa paremmat mahdollisuudet hankkia Helsingistä asunto. Vaikka tietyillä päätöksillä tavoitellaan sitä, että maan arvo nousee, niin toisaalta ihmisten näkökulmasta se asumisen hinta on hyvin merkityksellinen asia arjen kannalta. Sitten mä pyytäisin myös huomioimaan sen, että kun me puhutaan asuntokaupan tilanteesta tällä hetkellä ja rakentamisen tilanteesta tällä hetkellä, niin rakennusalan lama ei kestä ikuisesti. Toivoisin toki, että maan hallitus tätäkin edesauttaisi vahvemmin, mutta näitä kaavojahan tehdään tulevaisuutta varten. Jos kaava tänään hyväksytään, niin rakentaminen ei ala huomenna.

Kiitos.

Puheenjohtaja.

Rydmanille täytyy sanoa se, että asuntomarkkinoiden nykytilanne ei ole pysyvä. Me ollaan todella pyritty siihen, että myös vapaarahoitteinen tuotanto olisi edullisempaa kuin mitä se on ollut takavuosina. Tässä on tullut suhdanteetkin vastaan ja korkotasot, jotka ovat vaikuttaneet siihen, mikä on tällä hetkellä vapaarahoitteisten asuntojen hinta- ja vuokrataso, joka on vaikuttanut myös osaltaan siihen, kuinka haluttuja ARA-vuokra-asunnot ovat. Tällä hetkellä ARA-vuokra-asunnot eivät ole suinkaan tyhjinä laajalti ottaen, vaan pikemminkin kysymys on siitä, että monet odottaessaan asuntoa onnistuvat löytämään itselleen sopivan asunnon myös vapaarahoitteisilta markkinoilta. Tilanne tältä osin on asunnon etsijän näkökulmasta parempi kuin aikaisemmin, mutta tämä valitettavasti ei ole pysyvä tilanne. Jatkossa tulee olemaan se, että asuntojen hinnat kallistuvat ja kaikkea vastaavaa. Autotalouksien määrä ei ole tasainen kaupungissa suinkaan, ja tiedetään, että just kantakaupungissa olevien asuntojen osalta autopaikkojen tarve ei ole sama kuin jossain muualla kaupungissa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Korjaan yhden mahdollisen väärinkäsityksen valtuutettu Rydmanin puheenvuorossa. Hän tuoreehkona taannoisena elinkeinoministerinä epäilemättä tietää suomalaisten heikon ansiotasokehityksen ja syyt, jotka siihen ovat johtaneet. Ei niistä sen enempää, mutta Helsingissä nimenomaan kahden suurituloisimman väestökymmenyksen osuus on jatkuvassa kasvussa. Jos jollekulle on syntynyt vaikutelma, että suurituloiset muuttavat pois Helsingistä ja vain pienituloisia tilalle, todellisuus on pikemminkin päinvastaisen suuntainen. Sekään ei ole ongelmatonta kehitystä, mutta ongelmat ovat hyvin erilaisia.

Ensinnäkin olen eri mieltä valtuutettu Hjeltin kanssa. Se, että asuntojen hinnat laskee, on erittäin valitettava ja huono piirre, koska houkuttelevassa, elinvoimaisessa ja menestyvässä kaupungissa ne nousevat. Toki olen samaa mieltä Rantasen kanssa, että tämä on toivottavasti ja töitä sen eteen yritän itse tehdä, että väliaikainen tila, että kohta taas asuntojen hinnat lähtisi kasvuun. Palautus on ongelmainen siltä kannalta, kun se käytännössä tarkoittaisi sitä, että se palautettaisi ja valmisteltaisi samanlainen esitys kuin oli se ensimmäinen, joka kaatui korkeimmassa hallinto-oikeudessa, joka oli hyvin autovaltainen ja jossa oli enemmän parkkipaikkoja, pysäköintipaikkoja, enemmän autoja. Se kaatui, koska on ihan luontevaa, koska kyse on niemen kärjestä, että sinne mahtuu vain rajallisesti autoja.

Ehkä mäkin joskus vielä ajattelin nuorempana niin, että kaikkien pitää päästä autolla ja se autottomuus on hirveän huono asia, mutta kävin viime viikolla Tanskassa Kööpenhaminassa, jossa on Nordhavnin uusi kaupunginosa, joka on käytännössä autoton, ja käsittääkseni siellä on kalleimmat asuntojen hinnat koko Kööpenhaminassa. Ei se autoilukaan välttämättä autuaaksi tee.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Puolueelle ehkä tyypilliseen tapaan valtuutettu Rydman katsoi enemmän peruutuspeiliin kuin eteenpäin. Valitettavasti tulevaisuudessa tilanne todennäköisesti on se, että meillä tulee olemaan jälleen pulaa asunnoista, varsinkin kohtuuhintaisista asunnoista, joissa tavalliset työssä käyvät helsinkiläiset voivat asua. Rydmanin puheenvuoro osoitti sitä, miten kauas hänen puolueensa on mahdollisista juuristaan kaikonnut. Hylännyt kokonaan tavallisen suomalaisen ja keskittyy ainoastaan kaikkein hyvätuloisimpiin ihmisiin. Suhtautuu suorastaan pilkallisesti tavallisiin suomalaisiin. Samaan aikaan pitää muistaa, mikä on syy tähän hänen pahoittelemaan asuntojen hintojen laskuun. Pääasiallinen syy on hallituksen politiikka, joka on laskenut suomalaisten reaalitasoa ja vienyt suomalaisten tulevaisuuden uskoa ja esimerkiksi luottamusta siihen, että asuntoja voi ostaa. Käsittääkseni Rydman itse on ollut pitkälti tästä vastuussa ministerinä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tietysti tämä talouden stagnaatio ja ylipäätänsä tämä Suomen talouden kriisi, mikä osittain ja aika pitkälti on seurausta nykyisen hallituksen toimista, on myös tänne Helsinkiin heijastunut. Ja se vaikuttaa siihen, että asuntomarkkinat ovat hyytyneet ja moni muukin asia on hyytynyt. Toivotaan, että Suomen talous saadaan jossain vaiheessa käyntiin hallituksesta huolimatta tai seuraavan hallituksen toimesta.

Meillä on ollut pitkät perinteet tasapainoisesta rakentamisesta täällä Helsingissä, erilaisia asumismuotoja eri alueille, ja mun mielestä sitä nyt ei ole syytä alkaa tässä purkamaan. Osittain jaan kyllä Rydmanin huolen tämän alueen liikennesuunnittelusta, mutta siihen voi vaikuttaa myös ponnella näköjään täällä.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Kohtuuhintainen asuminen on ihan äärimmäisen tärkeää, jos me ajatellaan kaikkia alueen pienyrityksiä, jotka yrittävät työllistää ihmisiä. Meillähän on tällä hetkellä Helsingissä sellainen tilanne, että ravintoloista yksi neljäsosa ei pysty tilaamaan tukusta ovelleen tukkutavaraa, vaan pitää käydä käteiskauppaa, koska esimerkiksi ravintoloiden tilanne on mennyt näin huonoksi. Ja työvoiman saatavuus on äärimmäisen tärkeä asia kaikille pienyrityksille.

Mitä sitten tulee valtuutettu Rydmanin puheenvuoroon, jaan osittain kyllä hänen ajatuksensa autopaikoista, koska edelleen asiakkaat haluavat tulla yrityksiin ja vaikka ravintolaan käymään myös autolla.

Tack ska du ha värderade ordförande.

Tämä tosiaan on historiallinen kaava, joka meillä on tänään päätöksenteossa, joka antaa uuden kodin 7 100 helsinkiläiselle. Se on mittakaavassaan ainutlaatuinen myös laajemmassakin vaikka pohjoismaisessa vertailussa. Itsekin olen kiinnittänyt kaavassa huomion niihin kahteen asiaan, jotka nyt on tätä tähänastista keskustelua dominoinut eli liikenteeseen ja asumiseen, mutta varsin erilaisesta näkökulmasta kuin aiemmat puheenvuoron pitäjät. Eli tosiaan liikenteen tulevaisuus myös Helsingissä tulee olemaan vähemmän autosta riippuvainen. Meidän on tehtävä niin ei vain sen takia, että päästöt vähenevät, vaan myös kaupungin elävöittäminen ja vehreyden lisääminen, jota tarvitsemme ilmastonmuutokseen varautumiseen, vaatii lisää kaupunkitilaa autojen tieltä. Näin ollen onkin varsin hienoa, että me saamme nyt esimerkin kaavasta, jossa on asetettu enimmäismäärä autopaikoille. Tämä voi olla hyvin rohkaiseva esimerkki tulevaisuudelle.

Sitten toisaalta tämä on rohkaiseva esimerkki myös meidän asuntorakentamisen suhteen, koska Etelä-Helsinki on tähän asti ollut erityisen segregoitunut helsinkiläisessä mittakaavassa nimittäin hyväosaisuuden osalta. Näin ollen onkin hyvä, että kun rakennamme uuden alueen Etelä-Helsinkiin, sinne saamme myös kohtuuhintaista asumista tasoittamaan tätä jo olemassa olevaa segregaatiota.

Kun täällä peräänkuulutettiin tutkimusta, niin sitä on tehty varsin paljon segregaatiosta ja sen lieveilmiöihin nähden. Myös vaikka Helsinki on ollut verrattain vähän segregoitunut, niin meillä etenkin lasten ja nuorten arki polarisoituu hyvin vauhdikasta vauhtia. Meidän on tehtävä kaikkemme tämän kehityksen muuttamiseksi ja kääntämiseksi, ja tästä nyt Hernesaaren kaava on hyvin keskeinen esimerkki.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Haglund tuo vähän se saman ongelman nyt taas esille, että siinä olisi ongelma, että meillä olisi kaupunginosa, jossa on paljon hyvätuloisia ja rikkaita tai muuten hyvin toimeentulevia. En itse hahmota, että mikä tässä on se ongelma. Ikään kuin se ongelma pyritään ratkaisemaan sillä, että nyt sijoitetaan sinne sitten paljon ARA-tuotantoa. Jos se ongelma on se, että se pitäisi sitten sijoittaa jonnekin muualle ja sitten siellä ongelmat pahenisi, eikö sitten ongelma ole se, että meillä on liikaa ikään kuin sitä porukkaa, jotka tarvitsee tätä ARA-asuntoa?

Jos meillä nyt jo joka kahdeksas helsinkiläinen asuu kaupungin tukemassa vuokra-asunnossa, niin jotenkin mä näkisin, että ne juurisyyt on jossain muualla. Eikä se ratkaisu voi olla se, että meidän arvokkaimmille alueille Helsingissä sijoitetaan 30 prosenttia, joka kolmas asuisi veronmaksajien tukemassa asunnossa. Ei tämä voi olla se suunta, mihin me oikeasti halutaan mennä.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Haluan vielä palauttaa Sari Helinin erittäin hyvän kommentin tähän keskusteluun.

Yrittäjän kannalta autopaikkojen vähyys on suuri ongelma eteläisessä Helsingissä tällä hetkellä jo. Hernesaaren kohdalla tämä ongelma tulee vielä moninkertaistumaan. Helsingin suunnittelussa Hernesaaren kohdalla se näkyy voimakkaimmin ehkä. Huomataan se, että Helsinkiä suunnitellaan ikään kuin alue kerrallaan ja ainoastaan näille ihmisille, jotka siellä jo asuvat. Kuitenkin yrittäjä tarvitsee asiakkaita laajemmalta alueelta, Espoosta, Vantaalta, Kirkkonummelta asti ja näin poispäin, Porvoostakin. Nämä ihmiset eivät pysty liikkumaan näihin yrittäjien ravintoloihin ja muihin pelkästään julkisilla liikennevälineillä. Eli kyllä autopaikkojen merkitys tässä kaavassa pitää nostaa toiseen asemaan.

Tack ska du ha ärade ordförande.

On olemassa niin paljon kansainvälisiä esimerkkejä hyvin vetovoimaisista elinkeinovahvoista alueista, jotka sijaitsevat kävelykatujen ympäristössä, että en edes lähde luettelemaan. Kyllä me pystymme samaan Helsingissäkin hyvällä suunnittelulla.

Sitten mitä tulee hyväosaisuuden segregaatioon, niin sillä on täysin samat vaikutukset kuin millä tahansa segregaatiolla, eli että väestö keskittyy ja polarisoituu tietyille alueille. Eli se vahvistaa eriarvoisuutta, se heikentää huono-osasten alueiden elinoloja, voi vahvistaa syrjäytymistä ja eriyttää eri sosiaaliryhmien välisen ymmärryksen tasoa. Eli kyllä näitä hyväosaisuuden segregaation ilmiöitä ja siis niitä tuloksia on tutkittu varsin laajasti asuntopoliittisessa tutkimuksessa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Itse olen suorastaan hämmentynyt tästä keskustelusta näiden ARA-asuntojen ja kovan rahan asuntojen suhteen. Olen kyllä sitä mieltä, että Helsingin kaupunki tarvitsee nimenomaan niitä veronmaksajia, jotka kustantavat euromääräisesti eniten näitä palveluja ihan kaikelle kansalle. Jos me lähdemme siitä, että meidän alueet, jotka olisivat vetovoimaisia myös hyvätuloisille, rakennetaan monella kymmenellä prosentilla pienempituloisille, se tietää sitä, että nämä kovan rahan asunnot eivät välttämättä täyty lainkaan. Me tarvitsemme tänne nimenomaan nyt maksajia ja veronmaksajia. Sen vuoksi joku alue voitaisiin kyllä ihan oikeasti säästää myös ihan sitä varten, että sinne voitaisiin ehkä tämmöinen niin sanottu kultahammasrannikko saada aikaiseksi. Joo, mä tiedän, että kaikki ovat sitä vastaan, mutta tämä nyt näin on.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mun on nyt ihan pakko kysyä näiden puheenvuorojen jälkeen, että onko kokoomus todella sitoutunut tähän yhteisesti sovittuun asuntopolitiikkaan. Äskeinen puheenvuoro ja teidän ryhmän puheenjohtajan puheenvuorokin vain tuki Meren ajatuksia. Oletteko te sitoutuneet strategiaan ja AM-ohjelmaan? Vastatkaa nyt selvästi tällä kertaa.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

On valitettavaa, että Suomen historian suurin asemakaava, mahdollisesti Pohjoismaiden suurin asemakaava, josta tulee upea asuinalue, niin kokoomus haluaa keskittyä sen käsittelyssä itse asiassa jopa tavallisten helsinkiläisten ihmisten vähättelyyn, pilkkaamiseen, vähempiarvoisena pitämiseen. Useassa puheenvuorossa nyt usealta valtuutetulta tullut ilmi ikään kuin tavalliset pieni- ja keskituloiset helsinkiläiset ihmiset eivät olisi arvokkaita. Tämä on erittäin vastenmielistä ja kovaa puhetta.

Samalla täytyy uudistaa nyt valtuustoryhmän puheenjohtaja Matias Pajulalle kysymys: Onko kokoomus enää sitoutunut kaupunkistrategiaan ja AMohjelmaan, kun nyt jo useampi valtuutettu siitä irtisanoutuu täällä tiukasti? Kyllä vai ei, valtuustoryhmän puheenjohtaja Pajula?

Kiitos, puheenjohtaja.

Mä kyllä ihmettelen myös Otto Meren ja kokoomuksen puheenvuoroja, mitä on käyty tästä kohtuuhintaisesta asumisesta. Kuinka irrallaan tästä todellisuudesta kokoomus on asumisen kustannuksista Helsingissä, pienituloisuudesta, köyhyydestä ja niistä ratkaisuista, mitä meillä on auttaa ihmisiä elämään täällä Helsingissä?

Mitä ongelmaa me ratkaistaan silloin, kun me rakennetaan kohtuuhintaista asumista? Me ratkaistaan segregaatiota, asuinalueiden eriytymistä. Me halutaan vähentää sitä. Kun me rakennetaan kohtuuhintaista asumista eri puolille Helsinkiä, me ehkäistään tätä eriytymistä ja me halutaan varmistaa, että Helsinki on tulevaisuudessakin kaupunki, jossa kaikilla on varaa asua eri puolilla kaupunkia. Eikä pelkästään niillä, joilla on varaa maksaa korkeimpia neliöhintoja. Tähän me ollaan sitouduttu kaupunkina myös AM-ohjelmassa. Tuntuu tosi kummalliselta nyt nämä puheenvuorot, mitä kokoomuksesta tulee tällä hetkellä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Helsinki on maailman edelläkävijäkaupunki mittakaavassa. Helsinki on sellainen kaupunki, jossa köyhä ja rikas käyvät samassa sairaalassa ja samalla lääkärillä. On ikävää, että täällä kaupunkivaltuustossa kuvataan sellainen kaupunki, jossa on vain rikkaita asukkaita. Tämä kaupunki suuri osa Helsingin kaupungin palvelutyöntekijät. Helsingin kaupunkipalvelut näitä, ketä pyörittävät, suuri osa asuvat ARA-asunnoissa, ja täällä tarvitaan enemmän. Rikkaitakin pitää integroida muiden kanssa, että ei tarvitse syrjäytyä erikseen kaupunginosiin.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tässäkin keskustelussa vahvasti nousee esiin se, miten Helsingin pitää olla kaupunki, jossa on tilaa kaikille siinä, miten puhumme. Meillä on hyväosaisia ihmisiä. Hyvä niin. Meillä on huonompiosaisia ihmisiä. Myös heidän pitää mahtua Helsinkiin. Ja tämän asemakaavan osalta tärkeä vaikutus on siinä, että me rakennamme heille asuntoja riittävästi. Täällä on AM-ohjelman mukaisesti ARA-asuntoja. Ne on siellä kirjattu selkeästi ja tavoitteena. Niiden kustannustasoon liittyy haasteita, joita pyritään ratkomaan. Tämä ei ole ongelmatonta, koska ne rakentamiskustannukset on tällaisella täyttömaaalueella jonkin verran kalliimpia.

Tämä on tosiaan valitusta mittarista riippuen Suomen suurin tai toisiksi suurin kaava. Se toinen on Helsingissä myöskin Malmilla. Enkä pitäisi hyvänä, jos rakentaisimme tiukan segregaation, jossa kaikki hyväosaiset ohjattaisiin Hernesaareen ja huono-osaiset Malmille. En usko, että kukaan täällä pitäisi sitä hyvänä, emmekä sitä varmasti tavoittele. No, hyvä niin.

Sitten liikenteestä muutama sana. Tässä on tosiaan keskusteltu autoliikenteestä melko paljon. Itsekin yrittäjänä ajattelisin, että jos yritykseni asiakaskunta tulee keskeisesti autolla, Hernesaari ei ehkä olisi paras paikka minulle, vaan etsisin jonkin paremman autosaavutettavuuden paikan yritykselleni. Hernesaaressa toimisin, jos minulla on yritys, jossa haluan paikallisia asukkaita palvella tai mahdollisesti hyödyntää alueen upeita näköaloja merelle. Tässä totta kai tulee jonkin verran konfliktia tarpeille. Aina tulee. Sellaista on elämä kaupungissa. Ja aina välillä on ruuhkaa. Tämä kaava, joka myös tuli esiin, tämähän on siitä poikkeuksellinen, että tämä on ainoa kaava meillä tiettävästi koskaan, jossa on pysäköintipaikkojen kokonaismäärää rajoitettu maksimiarvolla, asuintonttien pysäköintipaikkojen. Meillä on kyllä liiketilojen pysäköintipaikkojen maksimeja, mutta ei tätä ennen asuintonttien. Tämä ei ole tullut niinkään tämän valtuuston valinnasta, vaan tämä tuli siitä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, että kaava ei saa aiheuttaa ruuhkautumista kaava-alueen ulkopuolelle. Tätä päätöstä voi ihmetellä, mutta meillä on riippumaton oikeuslaitos, joka tekee riippumattomia päätöksiä, ja nyt he tekivät tällaisen päätöksen.

Koska aika uhkaa loppua, kun eksyin puhumaan vaikka mitä, tiivistän, että suurin osa alueen liikenteestä kulkee kuitenkin raitiovaunulla. Myös sen toimivuudesta on kannettava huolta. Sen takia teen järjestelmässä näkyvän ponnen, että pitää selvittää mahdollisuudet varmistaa raitiovaunun kulku erityisesti Bulevardilla. Sanamuoto on suunnilleen tämä ei tarkalleen. Ja kannatan Nipen pontta, jos se ponneksi tulisi.

Kiitos, puheenjohtaja.

Jotta nyt tulisi ihan selväksi, ettei tarvitsisi käyttää aikaa tähän oikeastaan jo ala-arvoiseksi menevään keskusteluun siitä, että minkälaista kaupunkia kokoomus ajaa, niin en usko, että meille valtaosalle kokoomuksesta tämä segregaatio on mikään ongelma tai segregaation torjuminen tälläkään alueella. Olemme vahvasti sitä mieltä, että hieno alue. Meillä on pienet huolenne. Omat huoleni koskee yrittäjiä alueella, että miten heidän asiakkaansa saavuttavat heidän tilansa.

Toivoisin itse kokeneena poliitikkona kuitenkin, ettei ihan näin julmasti kohdeltaisi toisia ihmisiä täällä. Tämä on hämmentävä keskustelu ihan apulaispormestareita myöten.

Kiitos.

Palaan myös tähän keskusteluun, mitä tässä on aikaisemmin käyty.

Suomen talouden tilanne on tosi haastava. Helsingin työllisyys on heikentynyt. Meidän asuntojen hinnat on laskenut. Ja se, mitä nyt tällä hetkellä tarvitaan, on positiivisia signaaleja siitä, että asiat ovat menossa parempaan suuntaan. Tällainen uusi, hieno, merellinen asuinalue asuntoineen, työpaikkoineen ja palveluineen on just sellainen asia, mitä tarvitaan nyt talouden ja tunnelman parantamiseksi. Ja kokoomus kannattaa tämän asemakaavan hyväksymistä. Viitaten tähän Meren ponteen, se että me tiedämme, mitä tuettu asuminen meille maksaa, ei ole millään lailla ristiriidassa segregaation torjuntatavoitteiden kanssa. Vielä kuten Kivekäskin tässä äsken kertoi, se päivitetty liikenneratkaisu perustuu tähän oikeuden päätökseen.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Arvoisat valtuutetut.

Yhdyn tässä puoluekaverin sanoihin ja kyllä kummastelen todella paljon, varsinkin apulaispormestari Paavo Arhinmäen puheenvuoroa siitä, että miten me kokoomuslaiset näemme toisia ihmisiä. Mä toivoisin, että tällaisia puheenvuoroja ei tästä salista kuuluisi. Se on irvokasta. Se on hävytöntä. (Puheenjohtajan välihuomautus.) Kyllä. Toivoisin saavani keskittyä puheenvuoroon.

Me emme kokoomuksessa arvota ihmisiä tulojen mukaan, mutta Vasemmistoliitto tuntuu arvottavan, kun ainakin täällä Haglundin puheenvuorossa hän puhui hyvätuloisista ongelmana. Hyvätuloiset on hyvä juttu, koska hyvätuloiset maksavat paljon veroja ja sillä ylläpidetään hyvinvointivaltiota.

Vielä lopuksi haluan kiittää Ahmed Mahadia hyvästä puheenvuorosta, koska Suomi on juuri sellainen maa, missä niin hyvätuloinen kuin huonotuloinenkin voi käydä samalla lääkärillä ja samassa koulussa. Pidetään siitä kiinni myös jatkossa.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tämä apulaispormestari Arhinmäen eduskuntavaalikampanja alkaa saada sellaisia kierroksia, että moottori savuaa jo. Se näkyy tänne asti. Nyt öljyä lisää tai kierroksia alemmas.

Mutta sitten itse asiaan.

Kokoomus on totta kai sitoutunut strategiaan ja AM-ohjelmaan, mutta kuten totesin, AM-ohjelmassa ei ole todettu, että 30 prosenttia Hernesaaren asemakaavasta tulee olla ARAa. Sitä siellä ei ole todettu, ja nyt on kyse siitä. Toki jos hyväksyn tämän, sitoudun siihen, mutta tämän kaiken ytimessä on se, että meillä on tietoa. Meillä on tietoa siitä, kuinka paljon me menetämme tuloja, sellaisia tuloja, joita me voitaisi käyttää oikeasti segregaation hoitamiseen. Nyt se osoittaa 50 miljoonaa. Miksi se 50 miljoonaa pitää ohjata hyvätuloisille? Siellä on yli 12 000 euroa kuussa ansaitsevia Hekan vuokra-asunnoissa. Tätäkö te haluatte, että me ohjataan veronmaksajien rahoja hyvätuloisten taskuihin? Minä vastustan sitä, mutta vasemmistoko sitä kannattaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Nyt vähän erilaisiakin ääniä kuuluu kokoomuksen ryhmästä. Hyvä, että on myös vähän kritiikkiä näille Meren näkemyksille. Ajattelinkin, että ei ne varmaan koko ryhmän kantaa edusta.

Mä ihmettelen tätä pontta. Eikö teillä todellakaan valtuutettuna ole mitään muuta keinoa saada tietoa kuin näitä ponsia tehdä? Kaupunkiympäristön lautakunnan käsittelyn aikana tai muuta voi tehdä kaikenlaisia kysymyksiä ja saada niihin vastauksia.

Kiitos.

Hyvät kanssavaltuutetut.

Tähän ensin alkuun kannatan valtuutettu Kivekkään oikein hyvää pontta. On todella hienoa, että olemme tänään hyväksymässä tätä upeaa kaavaa. Tämä mahdollistaa kokonaisen vetovoimaisen merellisen ja vehreän asuinalueen rakentamisen Hernesaareen. Tämähän on siis todella merkittävä päätös, kuten moni täällä on jo nostanut esiin. Uusia asuntoja tulee tosiaan yli 7 000 helsinkiläiselle, mikä on siis enemmän asukkaita kuin asuu yli puolessa Suomen kunnista.

Haluan nostaa tästä kaavasta esille pari erityisen hienoa asiaa. Ensimmäinen koskee kaavan liikenneratkaisua, joka perustuu vahvasti kestäville kulkumuodoille eli raideliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn. Tämä aluehan jouduttiinkin juuri liikennenäkökulmien takia suunnittelemaan uusiksi. Ja on todella hienoa, että me ollaan nyt Helsingissä sisäistetty se, että jos me haluamme välttää ruuhkia, meidän tulee rakentaa kaupunkia liikenneratkaisujen varaan, jotka eivät ruuhkauta meidän liikennejärjestelmää. Hernesaaressa tullaan toteuttamaan markkinaehtoista pysäköintiä, mikä tarkoittaa sitä, että asukaspysäköintipaikkoja rakennetaan vain tarpeeseen eli niin paljon kuin niille on siellä kysyntää. Lisäksi tällä alueella on pysäköintipaikoille maksiminormi, mikä varmistaa sen, että sinne ei rakennu liikaa autopaikkoja, joka voisi pahimmassa tilanteessa ruuhkauttaa liikennettä. Me ollaan pitkään Helsingissä aiheutettu tavallaan itse itsellemme ilmansaasteisiin ja ruuhkautumiseen liittyviä ongelmia, kun me ollaan velvoitettu rakentamaan tietty määrä autopaikkoja asuntorakentamisen yhteydessä. Muualla maailmassa on toimittu päinvastoin. Esimerkiksi Tokiossa auton ostajan on esitettävä todistus siitä, että hänellä on varmasti autopaikka tälle autolleen, jotta se auto ei ruuhkauta liikennejärjestelmää ja vie liikaa tilaa kaupunkitilassa. Eli on todella hienoa, että Helsinki on vihdoin siirtymässä kestävään liikennesuunnitteluun, kuten kaupungin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet myös edellyttävät.

Toiseksi haluan nostaa tästä kaavasta esiin merellisyyden ja vehreyden näkökulmat. Tässähän ei tule vain upeita uusia asuntoja niille ihmisille, jotka tänne muuttavat, vaan tästä tulee myös uusi upea merellinen ja vehreä alue kaikille helsinkiläisille. Tänne tulee upea rantapromenadi, tänne tulee liikuntapaikkoja, tänne tulee oleilun ja virkistäytymisen paikkoja. Erityisen iloinen olen siitä, että nämä sisäkorttelit on aiempia suunnitelmia vehreämpiä ja vihreämpiä. Tämähän johtuu ensisijaisesti siitä, että siellä ei ole niitä autoja, vaan se autoilta vapautettu tila on pystytty käyttämään viihtyisyyden ja vehreyden lisäämiseksi. Lisäksi se luo myös turvallista kävely-ympäristöä, missä lapset pystyy leikkimään kaduilla ilman pelkoa siitä, että he jäisivät esimerkiksi auton alle.

Tänne alueelle on tehty todella kunnianhimoinen suunnitelma istutuksille ja vehreydelle. Ja tätä vielä painotimme kaupunkiympäristölautakunnassa, että tämän suunnitelman mukaan on mentävä ja näiden suunnitelmien katupuiden ja puistojen ja muun vehreyden osalta sen tulee varmasti toteutua.

Kaiken kaikkiaan on tosi hienoa saada näin paljon uutta kaupunkia tällaiselle entiselle tai itse asiassa nykyiselle teollisuus- ja satama-alueelle. Tässähän rakentamisen alle ei jää yhtään lähiluontoa, ja tällä alueella me pystytään turvaamaan kaikille asukkaille liikkuminen kestävillä liikennemuodoilla. On todella hienoa olla hyväksymässä Helsingin ja Suomen historian kerrosneliömetrimäärältään suurinta kaavaa, joka myös nostaa Helsingin aivan uudelle tasolle vehreänä ja ilmastonmuutoksen torjuntaan sitoutuneena edelläkävijäkaupunkina.

Kiitos.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Lienee todennäköistä, että tämän valtuuston aikana emme tule käsittelemään toista kerrosneliömetrimäärältään näin suurta asemakaavaa. Uskoisin, että voimme laajasti jakaa sen tunteen etuoikeudesta, että meillä on Helsingissä vielä edessämme ja se ylellisyys, että voimme rakentaa tuhansille ihmisille, yli 7 000 ihmiselle, monipuolisen, kauniin, merellisen ja elävän kaupunginosan. Kaikilla kaupungeilla tällaisia mahdollisuuksia ei aivan joka valtuustokaudella ole, joten hienoa, että meillä on.

On myös kiinnostavaa ehkä tämänkin viikon ulkopoliittisten tapahtumien valossa, että tämä asuinaluehan tulee rakentumaan niin, että tässä vieressä tulee olemaan perinteistä teollista toimintaa, telakkatoimintaa. Ja näyttää todennäköiseltä, että myös jäänmurtajien rakentamista siinäkin vaiheessa, kun tämä kaupunginosa on rakennettu valmiiksi.

Kaavan historia on pitkä. Valtuutettu Meri viittasi aikoinaan edellisestä kaavasta valittaneiden ihmisten yllätykseen siitä, että heidän valituksensa todella kumosi kaavan. Uskon, että moni oli siitä yllättynyt siinä mielessä, että ei ole ollut tavallista, että kaava-alueen ulkopuoliset liikenneolosuhteet kumoaisivat asemakaavan. Mutta nyt on sitten otettu lusikka käteen ja suunniteltu ja varmistettu se, että tämän alueen liikenne ei tule tuomaan sellaisia vaikutuksia, jotka loisivat riskin ruuhkautumisesta eteläisen Helsingin ulosmenoväylille. Siinä nähdäkseni on elegantti ratkaisu se, että autopaikkojen kokonaismäärän maksimi on määritelty, koska silloin pystymme hyvin arvioimaan sen hyvin täsmällisesti, että mitkä ovat tästä alueesta seuraavat liikennevaikutukset. Tämähän ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö täällä olisi autopaikkoja, etteikö tähän kaupunginosaan pääsisi myös autolla. Kyllä pääsee ja täällä on autopaikkoja, mutta niitä on jonkin verran vähemmän kuin meidän normimme olisi aikaisemmin tälle alueelle edellyttänyt. No nyt joka tapauksessa olemme yhteisesti päättäneet sen, että Hakamäentien eteläpuolella ei enää velvoiteta millään alueella normilla autopaikkarakentamista, joten siinä mielessäkin tämä Hernesaaren kaava on linjassa yleisten autopaikkoja koskevien linjausten kanssa.

Tämä aikalisä on vaikuttanut kaava-alueella muutamaan asiaan itse asiassa myönteisesti. Nyt olemme tilanteessa, että tämä kaava tullaan toteuttamaan kokonaisuudessaan sellaisena aikana, jolloin meillä on elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen maksimiarvo rakentamiselle. Helsinki on yksi kaupungeista tai itse asiassa ainoa kaupunki Suomessa, joka on asettanut koko rakennuksen elinkaarelle tavoitteen riittävän matalasta hiilijalanjäljestä, ja näin myös Hernesaari tulee tätä noudattamaan. Valtuutettu Pasanen mainitsi myös sen, että itse asiassa tämän yleisten alueiden, aukioiden ja katujen vehreyden suunnitelma on mennyt askeleen eteenpäin siitä, mitä se oli edellisessä versiossa.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja.

Valtuutettu Meri kyseli sitä, että miksi on tavoitteena, että tällaisella alueella on perheitä, ihmisiä eri tulotasoista. Näkisin, että koulujen kannalta, lasten kannalta se on erittäin selkeä tavoite, että meillä on alueella sellaisia lähikouluja, joissa lapset eivät edusta vain yhtä tuloluokkaa, vaan meillä on erituloisia lapsia näissä kouluissa.

Kiitoksia.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tähän viimeisimpään Sinnemäen kommenttiin.

Eihän se tietenkään tarkoita, että jos kaikki on vapaarahoitteista, että siellä on kaikki samasta tuloluokasta. Ei suinkaan. Sehän tarkoittaa sitä, että siellä on hyvinkin eri tuloluokista olevia ihmisiä. Ja toisinpäin se, että niin kuin on tuotu esille ja tutkimukset osoittavat, nimenomaan myös näissä ARA-asunnoissa asuu paljon hyvätuloisia. Ei se ole tavallaan tae siitä, että siellä asuu erilaisia ihmisiä. Ihan samalla tavalla asuinalueilla, joilla ei ole ARA-tuotantoa, asuu hyvin erilaisia ihmisiä.

Edelleenkään en näe, vaikka sitä nyt on yritetty täällä väkisin vääntää, että se, että on hyvätuloisia asuinalueita kuten Eira, että se olisi jotenkin segregaatiota lisäävää, että se olisi ongelma, että meillä olisi Eiran kaltaisia kaupunginosia. Ei se näin ole. Se on ongelma, että meillä on Kontulan kaltaisia ja muita kaupunginosia, joissa on näitä selkeitä ongelmia, joita on. Mutta ei se ratkea sillä, että me siirretään niitä Kontulan ongelmia Eiraan tai yritetään tällä tavoin sitä tilannetta jotenkin tasapainottaa. Tämä ei voi ratkaisu olla.