Valtuutettu Sami Muttilaisen aloite tilojen vuokraamisesta kulttuurialan toimijoille ja yleishyödyllisille yhdistyksille

Kiitoksia, puheenjohtaja.

Tämä on semmoisia kuvioita, mitä mä olen ajanut valtuustourani alusta asti eli noin puolitoista vuosikymmentä. Tämä on myös ollut vasemmistoryhmän agendalla.

Täällä on paljon tyhjiä neliöitä. Samalla täällä on kulttuuritoimijoita ja yhdistyksiä, kenellä ei ole tiloja, missä toteuttaa toimintaansa. Täällä on ollut taide- ja mediapajoja, mitä kaupunki on lakaissut ties minne. Täällä on konkreettisia esimerkkejä esimerkiksi Elävän musiikin yhdistys, keneltä kaupunki veti maton alta tai vei tilat tuossa kuusi vuotta sitten. Kaupunki silloin hyvin selkeästi linjasi valtuustoa ja lautakuntaa myöten, että korvaavat tilat hoidetaan ELMUlle, että toiminta voi jatkua. No, tilannehan on se, että kaupunki on tarjonnut näitä tiloja, mutta se on liimannut niin ison hintalapun siihen, että niitä tiloja on ollut vaikea ottaa vastaan eli vanha klassikko. Jossain vaiheessa tilanne oli se, että niitä tiloja kaupunki edes itse tarjonnut. Itse valtuutettuna soittelin niiden perään, ja se oli aikamoista rikkinäistä puhelinta. Tässä on tosiaan paljon hyvää, että on saatu strategiaan selkeä linjaus siitä, että näitä tiloja tarjotaan yhdistyksille ja eri kulttuuritoimijoille. Nyt pitää vielä laittaa tämä asia käytäntöön, eli meillä ei tavallaan ole tilasta puutetta, mutta kaupunki pitää tällä hetkellä niitä tyhjillään eikä tarjoa niitä itse toimintaan. Meillä on esimerkiksi Metropolian tila Arabianrannassa, minkä pelkästään ylläpitokustannukset on 150 000 euroa vuodessa, eli siellä pidetään lämmöt päällä. Jos kaupunki on huolissaan menoistaan ja tuloistaan, olisi kaikkien etu, että siellä jotain tapahtuu eikä tapahdu.

Kaikki lähtee kumminkin pienestä. Täällä on tässäkin salissa pormestaristoa, mikä on varmaan tutustunut viime kesänä Flow Festivaliin. Tämänkin kyseisen juhlaviikkojen sivutuote täytyy muistaa, eli jostain se lähtee. Jos tehdään opintoretkiä, ei tarvitse lähteä edes Eurooppaan asti. Riittää, että lähtee Jyväskylään asti. Eli vähän suhteellisuuden tajua siihen, että kun täällä pistetään lihoiksi rantaa ja luovutetaan sitä tarjottimella gryndereille. Tänne pitää myös jäädä kaikille avointa kaupunkitilaa.

Tässä on nyt hyvä alku, ja toivon, että tämä ei ole pelkästään kaupallista, vaan tänne jää jotain ihmislähtöistäkin. Se tekee tästä kaupungista kaikista, ehkä voisi sanoa kiintoisimman, että täällä on jotain omaa ja omaperäistä, ei niinkään sellaista liimattua ja leikattua, mitä löytyy joka kylästä tai kaupungista. Tällaisia ajatuksia. Jatketaan mielellään keskustelua.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ja kiitos Sami Muttilaiselle tästä aloitteesta.

Minusta on hyvin tärkeää, että me keskustellaan kulttuurialan toimijoiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen toimintamahdollisuuksista tässä kaupungissa ja pohditaan keinoja niiden lisäämiseen.

Luin tuon aloitevastauksen ja pidin sitä varsin perinpohjaisena ja katsoin, että se on laadittu hyvin ja siihen oli kyllä käytetty oikeasti virkavalmistelussa varmasti hyvin aikaa, että sitä oltiin pohdittu. Olen myös tyytyväinen ja iloinen siitä, että kaupungissa on nämä haasteet jo aiemmin huomioitu ja niitä ollaan valmiita edistämään. Pidän hyvänä myös sitä, että me valtuutetut täällä voimme tästä asiasta puhua.

Haluan kiittää tästä aloitteesta ja siihen liittyvästä vastauksesta ja käsittelystä. Toivottavasti tosiaan tästä asiasta saadaan vielä parempia kokemuksia ja saadaan tätä vielä kehitettyä.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

On kovin tärkeää, että kaupungin tilat ovat mahdollisimman täydessä käytössä ja vuokrat juoksevat ja tyhjät tilat pitää tosiaankin saada käyttöön. Myös tämä kädenojennus yleishyödyllisille toimijoille on oikein hyvä.

Ainut asia, mikä tässä nyt nousee huoleksi, on markkinahäiriö, jos naapurissa samankaltainen asiakas maksaa tilavuokraa paljon korkeammalla hinnalla. Tietysti mä toivon, että tämä asia analysoidaan tarkasti. Kaupungilla on varmasti paljon yleishyödyllisiä toimijoita, jotka maksavat niin sanottua markkinahintaa. Tästähän voi seurata nykyisiltä asiakkailta vaatimuksia vuokratason alentamiseen.

Kaupunkikehitysalueilla nykyään hyväksytään huutokauppahinta, joka on alle asiantuntijan määrittelemän niin sanotun markkinahinnan. Nyt kaupunki ilmeisesti tähtää tyhjien tilojen osalta samaan käytäntöön kaikkialla kaupungissa myös yritysten osalta. Tässä tapauksessa myös tämä mahdollinen markkinahäiriö kannattaa ottaa tarkasti huomioon.

Kiitos.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Viime valtuustokaudella me yhdessä, Helsingin valtuusto, otti askelia siihen suuntaan, että tyhjillään olevia kaupungin tiloja saadaan käyttöön kulttuuritoimijoille ensin. Nyt on hyvin selkeästi meidän yhdessä hyväksymäämme strategiaan kirjattu ylipäätänsä myös muu kolmas sektori, järjestöt, urheiluseurat. Sanoisin, että tämä on win–win–win-tilanne Helsingin kaupungille. Meillä on tyhjiä tiloja, joiden ylläpidosta joudumme maksamaan. Tällä tavalla me saamme vuokraa niistä. Tällä tavalla saa esimerkiksi taiteilijat työskentelytiloja, esiintymistiloja ja sitten alueet saavat toimintaa, uutta elämää. Meillä oli muutama esimerkki viime kaudella, jotka olivat erittäin onnistuneita. Haagan kansakoulu, joka vuokrattiin ensin puoleksi vuodeksi sitten vielä toiseksi puoleksi vuodeksi, kun odotti kaavan vahvistumista ja [epäselvää]. Siellä oli immersiivistä teatteria koko rakennuksessa. Edelleen Vuosaaren vanhan lukion ne tilat, jotka ovat käyttökuntoiset, siellä on teatteria, siellä on käsityöläisiä, ammattilaisia.

Me myös määrittelimme sen, että yksi syy, miksi on ollut vaikea saada vuokrattua näitä tiloja, on se, että todella arviokirjalla on arvioitu vuokra ja vuokra on arvioitu niin korkeaksi, että kukaan ei ole ollut sitä valmis maksamaan. Me kirjasimme sen periaatteen, että markkinavuokra on se vuokra, jonka markkinoilta tilasta saa, joka sinänsä kai on markkinavuokran peruste ollut jo satoja vuosia. Tätä kautta en pelkäisi sitä, että me olemme markkinahäirikköjä, koska joka kerta meidän vapaana olevia tiloja pyritään vuokraamaan. Nyt periaate on se, että me emme määritä vain ulkopuolelta jollain arvokirjalla sitä, mikä on vuokra, vaan me lähdemme siitä, että markkinat määrittävät, jolloin me saamme tiloihin käyttöä.

Ja tästä tulee se, että me saamme ei vain kustannuksia tiloista, vaan saamme ainakin jonkinlaisia vuokratuottoja. Sen lisäksi tämä ei ole ihan yksinkertaista. Monet toimijat ovat pieniä. Tarvitaan isompia kokonaisuuksia. Meillä on isoja tiloja, vaikkapa Metropolian tilat, joihin valtuutettu Muttilainen viittasi. Kävin itse niihin tutustumassa. ELMU halusi yhden osan siitä, palan isosta kokonaisuudesta. Pitäisi pystyä rakentamaan niin, että sinne tulisi paljon erilaisia toimijoita. Sen vuoksi kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla ja kaupunkiympäristön toimialalla on palkattuna yhteinen työntekijä, joka yrittää auttaa, tukea ja löytää ratkaisuja ja auttaa erilaisia järjestöjä ja toimijoita siinä, että löydetään näitä tiloja ja löydetään niitä vuokrasopimuksia.

Tämä on tapa, jolla me elävöitetään kaupunkia. Me mahdollistetaan entistä enemmän tekemistä ja huolehditaan siitä, että itse asiassa tämä on kaupungille taloudellisesti myös järkevää toimintaa. Tämäntyyppisiä malleja on paljon ympäri maailmaa. Voi sanoa, että Helsinki ei ole edelläkävijä ollut tässä maailman mittakaavassa eikä ehkä edes Suomen mittakaavassa, mutta nyt, kun se on moneen kohtaan kirjattu hyvin vahvasti strategiaan, niin uskon, että me saadaan se, mitä me viime kaudella aloitettiin, paremmin liikkeelle eteenpäin.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tämä on vähän niin kuin kahtalainen ongelma. Ensinnäkin olen osittain samaa mieltä kuin Arhinmäki tässä, että on meidän järkevää, jos meillä tyhjiä tiloja on, jotta me saadaan niistä jotain tuloja, sitten vuokrata ne sillä hintaa kuin ne menee.

Arhinmäki puhui markkinavuokrista. Aloitteessa puhutaan omakustanneperiaatteesta, joka voi olla eri. Toki jos markkina on huono, niin silloin se markkinahinta voi olla se omakustannusperiaate. Mutta sitten meillä taas pitää miettiä, että onko meillä nyt liikaa näitä tiloja, ja sitten pitää toimia aivan niin kuin nyt toimitaankin, että me luovutaan niistä. Koska on selvää, että jos markkinahinta on enemmän kuin omakustannushinta, silloin me tehdään tappiota vuokraamalla omakustannushintaan. Eli tavallaan se saamatta jäänyt tulo, joka voi olla merkittäväkin määrä yhteensä, jos meillä on paljon tiloja, joita me alihintaan luovutetaan. Samat periaatteethan tässä soveltuu kuin tähän kohtuuhintaiseen tai ”kohtuuhintaiseen” asuntotuotantoon.

En pitäisi tätä hyvänä tilanteena, että meillä on paljon tiloja, joiden osalta me joudutaan miettimään, että kelle me tämä nyt annetaan. Totta kai ongelma on Hekalla, ja Heka on siirtänyt sen Kympille, ja nyt Kymp yrittää kuumeisesti näitä tiloja vuokrata kivijalasta. Vastuu totta kai meillä päättäjinä, kun me kaavoja hyväksytään, että onko meillä sitten liikaa vaikka tätä kivijalkaliiketilaa ja entä sitten kaupungin omat tilat. Etenkin jos me joudutaan siihen tilanteeseen niin kuin nyt Vallilassa, että sitten joudutaan purkamaan rakennuksia, mutta totta kai sen rakennuksen purkaminenkin on parempi ratkaisu siinä vaiheessa, jos se alkaa olla vaarallinen kuin, että sinne jotain yritetään vuokrata. Ehkä lopuksi: Tietenkin Lapinlahden osalta tilanne on edelleenkin traumatisoitunut, eikä aikaa nyt ole kulunut eikä auttanut siitä, että kuinka tämmöisestä väliaikaiskäytöstä tulee ”pysyvää”. Ja nämä toimijat alkavat omia sitä ja saa myös osan päättäjistä vakuuttumaan siitä, että nämä väliaikaistoimijat omistavat sen tilan. Suhtaudun sen takia vähän skeptisesti myös tähän väliaikaisvuokraukseen.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Täydennän valtuutettu Meren pohdintaan erilaisten hintojen luonteesta, että on olemassa myös kolmas kategoria. Ne tilat, joissa markkinahinta, jolla sen saa vuokralle, on pienempi kuin omakustannehinta. Valitettavasti tämä on melko yleinen kategoria monissa kaupungin tiloissa, joissa tosiaan voi olla vaikea saada tyhjänä olevista tiloista sitä hintaa markkinoilta, joka on se, mikä laskennallisesti on kaupungille itselleen omasta toiminnasta syntyvä hinta. Tietysti kustannuksetkin ovat aina osin vaikeasti laskettavia näissä, mutta usein näissä on se realiteetti, että juuri sen takia tämä markkinahintaan vuokraaminen on tärkeä asia, että se markkinahinta on vähemmän kuin se, mitä kaupunki laskee tämän itselleen maksavan.

Tässä niin kuin kaikessa poliittisessa toiminnassa pyrin löytämään ratkaisuja, ja sinänsä tämä valtuutettu Kivekkään kanssa käyty ehkä osin teoreettinenkin keskustelu hinnan muodostuksesta ja niiden eroista. Kyllä mä esittäisin ehkä ratkaisuksi tässä sitä tähän isompaan kokonaisuuteen, että me olennaisesti vähennettäisiin kaupungin omia tiloja, koska niin kuin valtuutettu Suhonen toi esille, täällä on myös markkinatoimijoita. Ja läpinäkyvämmin sitten tarvittaessa, jos näin koetaan tarpeelliseksi, tuetaan siinä vuokrassa näitä toimijoita, koska nyt se saamatta jäänyt tulo piiloutuu, kätkeytyy. Me luovutetaan alihintaan tai ehkä markkinahintaan, joka voi olla omakustannushinta tai näin tiloja. Tosiasiassa me menetetään ote siitä, että ketä me tuetaan, kuinka paljon ja minkä takia.

Ehdottaisin tässä vähän niin kuin ehkä jatkovalmisteluun, että vähennetään nyt kaupungin omia tiloja, niin kuin hyvä strategia nyt onkin. Viimeksi tällä viikolla lehdestä luin, että nyt taas myydään jossain ulkopaikkakunnilla. Tähän suuntaan meidän pitäisi mennä.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

En ollut varmaan riittävän selkeä, niin kuin tapana on, koska valtuutettu Meri ei selvästi hahmottanut, mitä yritin kertoa.

Toki kaupunki, monet näistä tyhjillään olevat tilat, pyrkii vuokraamaan niitä tietenkin maksimaalisella vuokralla, ja meillä on erittäin pitkä lista kiinteistöjä, joita pyrimme myymään. Mutta näissä tiloissa on usein kysymys tiloista, jotka eivät tällä arviokirjalla mene vuokralle, eikä sitä saada myytyä, joista tulee kuitenkin kustannuksia kaupungille. Jolloin on järkevää, että niitä pyritään vuokraamaan. Niistä se hyvä puoli on se, että sen lisäksi, että kaupunki saa tuloja joko enemmän kuin on ylläpitokustannukset tai joissain tapauksissa ehkä vähemmänkin. Sen lisäksi se tuottaa myös meidän kaupunkielämään sisältöä sekä asukkaille että muille toimijoille.

Viitattiin myös Hekan kivijalkaliiketiloihin. Nehän tulee sitä kautta, että kaavoissa halutaan, että meillä on kivijalkatiloja. Nehän eivät kuulu tämän Hekan Ara-lainoituksen piiriin, vaan nehän ovat Hekasta erillisiä, koska niitä ei voi edes lainottaa samalla. Sitä varten toisen tyyppisiä lainoja annetaan niitä varten. Sen vuoksi on myös kaupunkiympäristötoimialan vastuulla niistä huolehtiminen.

Viimeisenä huomiona se, että muistan ajan itse, kun eri järjestöille esimerkiksi oli nimikkotiloja kaupunki osoittanut, mutta tänä päivänä tämä tapahtuu niin, että kaupunkiympäristötoimiala määrittelee vuokran. Useimmiten markkinavuokran, miten määritteleekään arviokirjan kautta. Sitten järjestöjä ja toimijoita avustusten kautta muut toimialat tukee. Eli ei niin, että kaupunkiympäristötoimiala laskisi vuokraa itsessään. Vaan niin, että järjestöt, toimijat, urheiluseurat vuokraavat tiloja ja sitten esimerkiksi kulttuurin ja vapaaajan toimiala yleisavustuksissaan huomioi sen, että toimitaan tiloissa, oli ne sitten yksityisiä tai kaupungin omistamia tiloja.

Kiitos, puheenjohtaja.

Nyt ehkä ymmärrän Arhinmäkeä paljon paremmin tai ainakin vähän paremmin. Se arviokirjan käyttäminen, joka nyt tuntuu olevan jonkinlainen valitettavasti maan tapa tässä kaupungissa, niin siinä on totta kai hyviä puolia, mutta siinä on myös paljon huonoja puolia niin kuin tuotiin esille. Tosiasiassa se huutokauppa, joka pätee ihan yhtä lailla myös vuokriin, pitäisi olla se käytössä oleva malli. Eli me markkinoilla huutokauppaamalla niitä vuokratiloja selvitetään se oikea vuokrataso, koska niin kuin on nähty vaikka tämä Vähä-Meilahden tapaus, joka taisi olla keväällä, että eri arvioitsijat pääsevät vähän eri menetelmillä erilaiseen maanvuokrahintaan. Siinä on omat ongelmansa. Se huutokauppa on siltä osin, jos se informaatio kulkee ja on laajaa, paljon parempi tapa arvioida sitä.

Palatakseni vielä tähän aloitteeseenkin, joka nyt tässä näyttää olevan numero yhdeksän käsittelyssä, nimenomaan tässähän Muttilainen esittää, että tätä omakustannusperiaatetta lisätään. Täytyy sanoa, että sitä siis vastustan. Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tässähän puhutaan nimenomaan yleishyödyllisille yhdistyksille, eli siinä mielessä tämmöinen markkinahäiriöllä pelottelu ei ehkä ole tässä kohtaa ihan olennaista. Yhdistys, mikä ei tavoittele voittoa, eli siinä mielessähän ollaan ihan eri tilanteessa. Ymmärrän kyllä tietysti tai olen ehkä ymmärtämättä valtuutettu Meren näkökulmaa asiassa. Näitä on turha laittaa samalle viivalle.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Arvoisat kaupunginvaltuutetut.

Kaiken kaikkiaan tämä aloite on erittäin hyvä. Tyhjät tilat eivät nimensä mukaan ole hyödyksi, vaan istuvat tattina, kun arvonsa vähenevät. Tilojen saaminen hyötykäyttöön on äärimmäisen tärkeää, kunhan se on tilakohtaisesti mahdollista ja järkevää. Parempi ottaa tilamme oikeaan käyttöön kuin jättää ne aina silloin tällöin muotiin nousseiden valloitusten armoille.

Seuraava kysymys on kuitenkin se, kenelle tiloja myönnetään, millä hinnalla ja millä prosesseilla valitaan todennäköisesti lukuisten kiinnostuneiden väliltä juuri se paras. Tässä näemme järkevänä kohdentaa yhteiskunnallisesti etenkin nuorten osalta kasvatuksellisesti hyödyllisimpiä toimijoita. On kriittistä korostaa nuorten tarmokkuutta ja yhteiskunnallisia kykyjä hyödyntäviä toimijoita, kuten partiolippukuntia, urheiluseuroja ja muuta vapaaehtoistoimintaa.

Täten painostamme, että tilan saajan valinnassa tulee ottaa huomioon juuri se yhteiskunnallinen ja kasvatuksellinen pohja, jota kandidaatit tarjoavat. Samaa mallia voisi olla hyvä käyttää myös yleisesti kaupungin tilavuokrissa nuorten pitkän tähtäimen etu edellä. Ja jos ylläpitokustannuksen ylittäviä tarjouksia on useampia, on syytä pohtia vuokran lisäksi kyseisten toimijoiden tuottamaa yhteiskunnallista etua.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Muttilaisen aloite on erinomainen.

Kun itse tässä salissa olin ensimmäistä kertaa vuonna 1997, silloinkin puhuttiin näistä tyhjistä rakennuksista. 30 vuotta on vierähtänyt, ja tilanne on yhä varsin ajankohtainen. Tuolla Puistolassa Tenavatie 2:ssa, on kansakoulu, joka on 10 vuotta ollut tyhjillään. Siitä on erilaisia aloitteita tehty paljon ja ponsiakin ja kaikkea. Mitään ei ole tapahtunut. Olisi kyllä todella kohtuullista, että kaupunki ryhtyisi nyt toimimaan ja näitä tiloja ruvettaisiin järkkään asukasyhdistykselle ja bändeille. Itse olen 25 vuotta Umba-yhtyettä johtanut, niin tunnen hyvin tuon kulttuuritoimijoiden tilanteen. Pahimmillaan nuo bändit harjoittelee sitten omassa olohuoneessaan.

Arvostan kyllä valtuutettu Muttilaista muutenkin. Hän on aktiivinen aloitteen tekijä. Se on hyvä meininki, että täällä tehdään aloitteita eikä vain paineta nappeja.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Ja kiitos valtuutettu Muttilaiselle hienosta, tärkeästä aloitteesta. Tämä tilojen kalleushan on kulttuuritoimijoiden kannalta kaikkein suurin ongelma Helsingissä. Meillä on hirveän kalliit vuokrat, ja taiteen ja kulttuurin toimijoiden on aika mahdotonta maksaa tämmöisiä markkinavuokria tai löytää tiloja. Esimerkiksi teattereille on aivan liian vähän kunnollisia esiintymis- ja harjoitustiloja Helsingissä. Jos Helsinki haluaa olla varteen otettava kulttuurikaupunki, meidän on ihan välttämätöntä pohtia, että miten me pystytään tekemään kulttuuritoimijoiden kanssa yhteistyötä siten, että saadaan riittävästi harjoittelu- ja esitystiloja kulttuuritoimijoille.

Täytyy sanoa, että Helsinki on tehnyt tässä hyvää työtä. Viime vuosina on monia edistysaskeleita tehty. Yksi on se, että on palkattu henkilö, joka on eri hallintokuntien palveluksessa, tekee rajat ylittävää työtä sen eteen, että löydettäisiin Helsingistä väliaikaisia ja vähän pidempiaikaisiakin tiloja kulttuuritoimijoiden käyttöön. Me kulttuurilautakunnassa seurataan tätä työtä ja odotetaan saavamme vielä ihan lähikuukausina selvitys siitä, mitkä on niitä konkreettisia esteitä ja toimenpiteitä, joista pitäisi keskustella ja sitten poliittisesti tarttua, jotta me saataisiin tätä tilannetta menemään parempaan suuntaan.

Itse pidän myös erittäin hyvänä sitä strategiakirjausta, joka tehtiin, että Helsingin kaupunki selvittää, voisiko Helsinki myöntää kulttuuritoimijoille edullisempaa lainaa sen eteen, että kulttuuritoimijat voisivat kunnostaa tarkoituksenmukaisia tiloja itselleen. Tämmöinen edullisempi lainahan on olemassa muun muassa tuolla urheilu-liikuntapuolella.

Kiitos.

Kiitoksia, puheenjohtaja.

Kiitoksia keskustelusta arvon valtuusto ja kiitoksia ennen kaikkea nuorisoneuvoston edustajalle.

Tosiaan tätä pitäisi myös katsoa siitä vinkkelistä, että mikä on näiden hyvinvointivaikutusten hinta tai hyöty.

Muistuttaisin myös siitä, että tässä lähivuosina tässä on enemmän tai vähemmän sellaista ilmoilla, että tiloista tullaan luopumaan ja tämä tilanne ei ole katoamassa. Eli kaupunki ikään kuin hankkii säästöjä vähentämällä neliöitä. Tästä puuttuu ehkä vähän sellainen ottakaa ja tehkää -kuvio, kun ollaan huolissaan tosiaan vain sen hintalapun suhteen. Semmoista, miten voisi sanoa, näyttäkää mitä osaatte. Täällä on mainittu teatteritiloista oleva pula. Muistuttaisin, että valtuusto silloin enemmistöllä lausui siitä, että KokoTeatteri saa korvaavat tilat, kun tuonne Hämeentien varteen tämäkin kiinteistö tullaan lanaamaan.

Jos me halutaan [epäselvää] jotain mieltä, kyllä ehkä se poliittinen ohjaus on mentävä myös sinne [epäselvää] saakka. Sen ei pidä jäädä mihinkään tuohon puoliväliin. Nämä ei ole mitään pelkkiä toivomuksia.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos hyvästä aloitteesta ja keskustelusta.

Tein itse aloitteen siitä, että voisimmeko vuokrata tilan pienyrittäjien käyttöön, ja vastauksena saatiin, että luovien alojen edistämisen tavoitteen yhteydessä tällaista voitaisiin harkita ja edistää. Mutta tässä yhtenä haasteena on se, että kaupunki hyvin vahvasti tiloja koskevissa strategioissaan ja kiinteistöstrategiassaan keskittyy siihen, että rajaamme kaupungin tilat kaupungin omien palveluiden tiloihin. Tästä on jonkin verran toki käyty keskustelua vuosien varrella, mutta edelleen ollaan siinä tilanteessa, että hyvin vahvasti nyt kaikkien järjestöjen tiloista pyritään eroon. On löytynyt hyviä ratkaisuja. Osa järjestöistä, yhdistyksistä on pystynyt hankkimaan nämä tilat esimerkiksi itselleen. Mutta on myös sellaisia tapauksia, joissa on hyvin hankalaa löytää jatkumoa.

Toivoisin itse, että kaupunki näkisi, että kaupungin tilat voivat palvella muitakin toimijoita kuin kaupungin omia toimialoja näin tiukalla rajauksella. Kaupunki mielestäni on mahdollistaja, joka antaa edellytyksiä niin pienyrittäjille kuin kulttuuritoimijoillekin toimia, ja tilat voivat olla yksi väline tässä. Mutta tämä nykyinen linjauksemme on niin tiukka, että se ei kyllä edesauta tätä tavoitetta. Tarvitaan muitakin kuin väliaikaisia tiloja erilaisten yhdistysten, yrittäjien käyttöön. Monilla alueilla erityisesti kaivataan tilaa harrastusten järjestämiselle. Tämä putoaa näiden kaupungin omien toimialojen ulkopuolelle, mutta on silti tärkeää.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Valtuutetut.

Tämä on tosi hyvä aloite, ja on muitakin arvoja olemassa kuin markkina-arvo. Eihän aloite tarkoita sitä, että tiloja annetaan jaella ylipäätään ilmaiseksi kelle tahansa. Kaupunkikulttuuri on arvo itsessään, ja kaikista parasta kaupunkikulttuuria on asukaslähtöinen kulttuuri. Helsingin on oltava tässä mahdollistava.

Lapinlahti, joka täällä mainittiin, on toiminut nimenomaan tällä periaatteella, että ihmiset ovat sinne itse rakentaneet kokonaisen kulttuurikeskuksen. Lapinlahtea käydään ulkomailta ihmettelemässä ja ihastelemassa, että miten teillä on tällainen mahtava asukaslähtöinen paikka, ja Lapinlahti on saanut Euroopan kansalaisyhteiskuntapalkinnon vuonna 2024. Me ei itse vain ymmärretä sen arvoa. Mä toivon, että se alettaisiin pikkuhiljaa ymmärtää.

Kiitos.

Kiitos.

Olin tuossa taannoin ottaa Lapinlahti-aktivistien t-paidankin vastaan. Se on nykyään yöpaitana ja muistuttaa tästä Lapinlahdesta. Siitä, kuinka se on valitettavan huonossa kunnossa ja nyt se maksaa sitten veronmaksajille 50 miljoonaa, että sillä saadaan sitten kivaa asukaslähtöistä ja toimijalähtöistä kaupunkikulttuuria. Ja tulevien sukupolvien selkänahastahan se otetaan, kun velanotto 500 miljoonaa per vuosi tästä lähtee kasvuun. Kyllä tämä suunta on hälyttävän huono. Tietenkin kauniita sanoja voi aina nostaa esille ja jee jee, kivaa kivaa ja kaupunkilaisille. Totuus on se, että joku tämän lystin maksaa. En ole pystynyt vahvistaa, mutta Lapinlahdestakin tulee sellaista viestiä, että omakustannehintaisia tiloja saadaan ja sitten niitä alivuokrataan eteenpäin markkinahinnalla. Se ei ole mitenkään sinänsä mahdotonta uskoa, kun Hitaksen osaltahan näin käy, että sitä sitten vuokrataan markkinahintaan, joka on ostettu alihintaan. Totta kai ihmiset pyrkii maksimoimaan oman hyötynsä, ja niin kauan kuin tämmöisiä sinisilmäisiä toimijoita on, joku meitä hyväksikäyttää kyllä. Ei eletä haavemaailmassa eikä pumpulilinnassa valitettavasti tässäkään yhteiskunnassa.

Kyllä mä näkisin niin, että sen sijaan, että mennään enemmän ja enemmän sitä kohti, että verotus kiristyy ja lainanotto kasvaa ja sitten jaetaan sitä eteenpäin almuina, niin otettaisi vähän vähemmän ja annettaisi ihmisille enemmän tilaa päättää niistä omista rahoistaan ja luoda sitä kautta sitä hyvinvointia. Kyllä se kulttuuri tänne, sen, mitä vaikka suomalaisen teatterin historiasta tunnen, on tullut ilman sitä, että Helsingin kaupungin on täytynyt hirveästi subventoida erilaisia tiloja yhdelle jos sun toisellekin toimijalle. Kyllä mä uskon ja luotan siihen, että kulttuuritoimijat ja suomalaiset ylipäänsä pystyy itse järjestää asiansa. Jos jollekin kysyntää ja tilausta on, kyllä sitä mennään katsomaan kaukaakin, vaikka Tauno Palo nyt onkin ollut haudassa jo jonkin aikaa.

Kiitoksia, puheenjohtaja.

Se on tullut selville, että valtuutettu Meri ei näe kulttuuria arvona tai siinä arvossaan kuin sen voi nähdä vähän monipuolisemmin, mutta jos piirretään ihan asiat numeroiksi, niin ehkä näet asiat toisin. Kyllä se aika paljon tuo myös ihan ikään kuin monella tapaa kylmää rahaa tähän kaupunkiin. [epäselvää] se, että puhutaan menoista, muttei nähdä sitä paljon se tuo. Tämä on semmoinen ikuisuus, voisi sanoa, ongelma, mutta täytyy nyt sanoa, että tässä kohdin se nyt ei juurikaan yllätä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tietysti näitä tyhjiä tiloja ei ole mitään järkeä pitää tyhjillään. Kaupungin pitää tietysti ymmärtää, milloin niistä on järkevää luopua. Täällä on ollut aika monta tilaa semmoinen, että ne pyörii tyhjillään ja yritetään ja yritetään keksiä sinne tekemistä ja milloin tehdään mitä suunnittelua ja milloin mitäkin. Ja edelleenkään siihen ei löydy mitään järkevää toimijaa, ja virkahenkilöstö ehdottaa sitä, että luovutaan. Siitä huolimatta poliitikot jälleen päättää, ei kun me pidetään se, ja sitten tekemällä keksitään sitä käyttöä tilalle. Eli pitää olla ymmärrys päättäjillä, milloin luovutaan, jotta tämä valtuutettu Meren skenaario ei todellakaan toteudu.

Mutta kuitenkin toisin tähän tämän näkökulman, että kun täällä on nyt puhuttu paljon tästä kulttuurista, niin järjestöt ja monet muut urheiluseurat, mitkä voi myös hyödyntää tällaisia tiloja. Kuten nyt tämä Puistolan vanha kansakoulu, mistä täälläkin on mainittu. Ne pyörii tietysti nämä urheiluseurat todella pienillä jäsenmaksuilla. Kyllä tällaisiakin tiloja voidaan hyödyntää vaikka lasten harrastuksiin tai mammojen jumppahetkiin.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Omalta osaltani nyt viimeisenä kommenttina ehkä tähän laajempaankin keskusteluun, joka nyt liittyy Muttilaisen aloitteeseen, on se, kun taannoin soitettiin jostain lavatanssiyhdistyksestä, että voisiko kaupunki rakentaa meille tanssilavan. Mä kyllä taisin sanoa suoraan siinä puhelussa, että tavallaan mä haaveilen kyllä sellaisesta yhteiskunnasta niin kuin Suomi joskus vielä oli, että tällaiset toimijat itse rakensivat itselleen sen lavatanssipaikan. Eikä pyytänyt, että kaupunki nyt rakentaa sen heille. Toki kaupunki osoittaa jostain sen paikan, mutta tämmöinen talkoo- ja yhteistyöhenki, jota valtuutettu Makkonenkin tässä toi esille. Jotenkin me ollaan ajauduttu sellaiseen tilanteeseen, että kaupunki tekee kaiken meidän puolesta ja me ollaan vaan tällaisia aivan kädettömiä hallinnon alamaisia, joille kaikki tehdään valmiiksi. Kyllä mä vähän peräänkuulutan sellaista suomalaista tarmokkuutta ja talkoohenkeä, että tehdään yhdessä, kaupunki mahdollistaa. Eikä aina olla vinkumassa, että nyt sitä ja tätä meille lisää.

Noniin, tämä oli varmaan tässä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tämä on hieno aloite ja ollut mielenkiintoinen keskustelu seurata.

Mä olen itse seurannut läheltä uusilla asuinalueilla, miten tyhjäkäytöllä esimerkiksi osa näistä Hekan liiketiloista on. Tilanne on aivan absurdi. Siellä tulee joka vuosi miljoonien kustannukset tyhjistä tiloista, ja sen maksaa sitten lopulta veronmaksajat. Minä pidän järkevänä sitä, että jo vuosia tyhjinä tiloina olevia kiinteistöjä otettaisiin fiksumpaan käyttöön. Mä olen pohtinut sitä asiaa aika pitkään eriltä kantilta ja tullut siihen tulokseen, että meillä on oikeastaan kaksi aika hyvää ratkaisua, mitä me voitaisiin tehdä.

Nykyisin vaikka yrittäjälle tällaisella uudella asuinalueella tällaisen Hekan liiketilan käyttö on aivan liian korkea. On liian iso riski lähteä siihen, koska se asuinalue vielä kasvaa. Tähän ratkaisuna olisi se, että me otettaisiin sinne käyttöön sellainen porrasteinen vuokra, joka sitten nousisi sitä mukaa, kun se asuinalue kasvaa. Jolloin se riski pienenisi, mutta se yrittäjä pääsisi aloittamaan siellä.

Toinen vaihtoehto niissä tilanteissa, joissa yrittäjää ei löydy sinne niihin tyhjiin liiketiloihin, olisi tuottaa näissä niitä alueen tarvitsemia lähipalveluita sinne. Ne rikastuttaisi sitä alueen omaa muuten aika ohutta palveluvalikoimaa, joka on meillä ongelma uusilla asuinalueilla. Esimerkiksi pieniä päiväkotiryhmiä kapeikkoalueilla, missä ei tällä hetkellä ole, tai vaikka omatoimikirjastoja, jotka voisi toimia kirjastokortilla. Näissä voisi olla hyvä kuunnella niitä alueen asukkaita ja niitä ehdotuksia, mitä näille liiketiloille, jotka on muuten tyhjillään, voisi tehdä.

Mä uskon, että me voidaan tässä kaupungissa aika nopeastikin löytää ketteriä ratkaisuja siihen, koska tämä nykytilanne on sellainen, että me maksetaan vuosittain useampi miljoona euroa siitä, että liiketilat seisoo tyhjillään ja niihin ei välttämättä löydy vielä lähivuosinakaan muuten ketään.

Kiitos.

Kiitoksia, puheenjohtaja.

Halusinkin kysyä apulaispormestari Laisaarelta, että kuinka paljon näiden tyhjien tilojen kustannukset on vuodessa. Mä olen esittänyt yhden esimerkin, tuolta Arabianrannasta tämän vanhan Metropolian tilan, mikä on sen 150 000 euroa kuussa. Tähän päälle satoja Hekan neliöitä, tyhjiä koulutiloja ja niin poispäin. Tähän olisi kiva varmaan valtuutettujen saada jonkinnäköinen näkökulma.

Mä muistuttaisin myös näistä tyhjistä tiloista, mitkä on suojeltuja rakennuksia. Kaupungilla olisi kumminkin jonkinnäköinen velvollisuus pitää myös tuleville jälkipolville 140 vuotta vanhaa villaa, että tästä kaupungista jää vielä jotain jäljelle, ettei tämä näytä ihan styroksilaatikolta. Näidenkin tilojen perään on kysellyt monet perinneyhdistykset, mitkä olisi valmiita laittaa ne kuntoon, ja jälleen kerran puhutaan tästä yhdistystoiminnasta ja kulttuurihistorian vaalimisesta. Tämä näkökulma tuntuu puuttuvan täysin ainakin joltain osin tätä valtuustosalia.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tilanne on siis se, että kaupungilla on valtavasti tyhjiä tiloja ja samaan aikaan kaupunki aika hanakasti irtisanoo myös pitkäaikaisia vuokralaisia, koska he eivät toteuta tätä kaupungin nykyistä, siis meidän päättämää nykyistä linjausta siitä, että kaikki tilat pitää olla kaupungin omille palveluille varattuja ilman jotain erityisen suuria poikkeustapauksia. Edelleen tätä perään kuuluttaisin, että tämä on kyllä meidän oma vastuu, että me nähdään kaupungin rooli laajemmin mahdollistajana.

Otan nyt yhden esimerkin. Jollaksen päässä on Karjalaisten kesäkoti, joka on ainoa ja yksi niitä harvoja alueita, jossa kaupunkilaiset pääsee myös sinne merenrannalle melko avoimesti, kun Jollas on muuten hyvin pitkälti rakennettu niin, että niistä rannoista eivät voi kaikki nauttia. Sitten on ollut pitkäaikainen vuokralainen, ja hekin ovat nyt täysin epäselvän tilanteen edessä sen osin, että tuleeko tämä toiminta siellä jatkumaan. Vielä kyseessä Suomen historian kannalta aika merkittävä toimija. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että kaupunkilaiset pääsee sinne merenrannalle. On aika poukkoilevaa tämä kaupungin touhu siltä osin, että todellakin nämä pitkäaikaiset hyvät vuokralaisetkin joutuvat lähtemään, ellei nyt sitten jonkun neuvotteluprosessin tuloksena löydetä mahdollisuutta esimerkiksi myydä näitä kiinteistöjä vuokralaisille.

Tässä pitäisi vähän erottaa erityyppisiä toimijoita. Tämä on liian kategorinen tämä meidän linjaus siitä, että kaikesta eroon vaan ja samaan aikaan on näitä tyhjiä tiloja.

Tilapuolella on todella paljon kehitettävää. Kaupunkiympäristölautakunnassa 9.9. myös äänestettiin siitä, että onko jatkossa tämmöinen mittari, että vähintään 55 kappaletta vuodessa näitä tiloja myydään tai puretaan, kun pitäisi olla suunta siihen suuntaan, että me korjataan. Tämä hävisi tämä vasemmiston tekemä esitys siitä, että tämä määrällinen mittari olisi poistettu, äänin neljä yhdeksän. Olisinkin kysynyt nyt apulaispormestari Laisaarelta, että mikä on Helsingin tavoite. Onko Helsinki edelleen mahdollistamassa tällaisten yleishyödyllisten hyvien yhdistysten toimintaa tässä kaupungissa?

Kiitos, puheenjohtaja.

Käytiin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa tästä asiasta hyvä ja pitkä keskustelu. Yhteisesti todettiin se, että mikäli näitä tiloja on tyhjillään ja kun niille eittämättä on tarvetta, niin olisi tietysti tosi tärkeää, että niitä pystyttäisiin mahdollisimman joustavasti saamaan yhdistysten, seurojen ja kulttuuritoimijoiden käyttöön. Tällöin kaupungille saadaan tuloja ja kulttuuritoimijoille toimitiloja.

Selvää tietysti lienee, että mikäli näitä tiloja on, niin niitä ei ole syytä seisottaa tyhjillään. Sen takia mun mielestä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kanta on tässä erittäin kannatettava. Mun mielestä näille tiloille täytyy pystyä löytämään joustavasti käyttökohteita.