Ressun peruskoulun perusparannuksen hankesuunnitelma (Lapinlahdenkatu 10, Kamppi)

Kiitos, puheenjohtaja.

Tässä on mielenkiintoinen tilanne Ressun peruskoulun osalta. Meillä on monesti koulujen ja päiväkotien suunnitteluun liittyen tavannut tulla paljon palautetta. Palautetta siitä, että henkilöstöä ei ole osallistettu tai että koetaan, että rakennuksista suunnitellaan toimimattomia tai epätarkoituksenmukaisia. Oli mielenkiintoista seurata nyt tämän perusparannuksen suunnittelua käyttäjän näkökulmasta. Työskentelen kyseisessä koulussa opettajana itse.

Työyhteisössämme herätti suurta hilpeyttä lautakunnan esittelytekstin kirjaus, jossa kerrottiin, että opettajia on osallistettu. Kaskon lautakunta jätti tämän pari kertaa pöydälle ja pöydällä olon aikana Teamsissa koulun henkilöstölle esiteltiin hankesuunnitelma ja huoltajille lähetettiin Wilmassa viesti lähestyvästä peruskorjauksesta. Todellisia vaikutusmahdollisuuksia ei luonnollisestikaan tämänkaltaisessa prosessissa ollut.

Luokkatiloja on tulossa peruskorjauksen jälkeen vähemmän kuin luokkia. Alaasteen kotiluokkana tulee olemaan muun muassa yläasteen kemian luokka välineistöineen sekä koulun ruokala. Lautakunnan käsittelyn yhteydessä lautakunnan lausuntoon lisättiinkin toteamus siitä, ettei henkilöstö koe pystyneensä vaikuttamaan suunnitteluun ja henkilökunnan kuulemista on tilasuunnitteluun edetessä jatkettava. Kiitos lautakunnalle tästä.

Nyt meillä on myös juuri hyväksyttyyn kaupunkistrategian kirjattu ajatus siitä, että perusparannushankkeissa henkilöstöä on osallistettava aikaisempaa enemmän. Jotta tämä varmistetaan, tein oheisen ponsiesityksen, joka näkyy järjestelmässä. Mä luen sen tässä vielä.

Tämän ponnen hyväksyessään kaupunginvaltuusto esittää selvitettävän mahdollisuutta, että laaditaan selkeät toimintaohjeet henkilökunnan sekä lasten ja nuorten näkemysten kartoittamiseksi koulujen ja päiväkotien perusparannushankkeisiin liittyen jo suunnittelun alkuvaiheesta lähtien prosessin eri vaiheissa.

Kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti henkilökunnan osallisuutta rakennusten suunnittelussa tulee lisätä. Selvitetään mahdollisuutta, että nämä osallistamisen toimintaohjeet sekä tilasuunnitteluohjeet ovat sekä kaupunkiympäristön että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan julkisilla sivuilla helposti löydettävissä.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kannatan Nuortevan tekemää pontta ja kiitän valtuutettua hyvästä puheenvuorosta.

Tämä on asia, johon usein törmäsimme kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnassa ja josta on täällä valtuustossakin keskusteltu. Olemme tehneet myös muita aloitteita sen eteen, että tilasuunnittelussa kuultaisiin paremmin niin asukkaita kuin henkilökuntaakin, ja edelleen on vielä työtä selvästi edessä. Tämänkin takia tietysti on hyvä, että valtuustosta vielä saadaan lisää tukea tälle hyvälle tavoitteelle, jotta ei tuoda vasta siinä vaiheessa osallistamista, kun ollaan jo päätetty käytännössä kuitenkin kaikista hankkeiden olennaisista ratkaisuista. Silloin ei ole enää mahdollisuus vaikuttaa, joten on erittäin tervetullutta, että tässäkin nostetaan esiin se, että täytyy olla mukana jo suunnittelun alkuvaiheista lähtien. Voidaan avoimesti kertoa toivottavasti paremmin kaupungin strategiankin mukaisesti siitä, että mitä hankkeita on meneillään ja kuulla asukkaiden näkemyksiä.

Kiitos Johanna Nuortevalle tästä erinomaisesta ponnesta, jota lämpimästi kannatan.

Täytyy sanoa, että todella paljon ihmettelen, että edelleen tämän tyyppistä suunnittelua Helsingissä tehdään. Olin aikoinaan kuusi vuotta sitten seuraamassa Vattuniemen koulun uuden koulurakennuksen suunnittelua.

Silloin pidettiin suurta meteliä siitä, että miten opettajat pääsevät osallistumaan koulun suunnitteluun, ja myös jälkikäteen on todettu, että opettajat olivat siinä mukana. Tosiasia siitä, miten me opettajat siihen osallistuimme, oli se, että meille annettiin värinäytteitä lattiamateriaaleista ja seinämateriaaleista. Saimme valita, että ovatko materiaalit sinivihreitä vai sitten jotain muuta väriä. Eli tässä määrin osallistuimme.

Ja nyt kyllä täytyy kysyä, että miten on mahdollista, että luokkatiloja on vähemmän kuin opetusryhmiä? Haluaisin ihan kuulla tähän vastauksen.

Kiitos.

Ja kiitos valtuutettu Nuortevalle tosi hyvästä ponnesta.

Mä olen itse kuullut varhaiskasvatuksen opettajilta, että heitä on osallistettu päiväkodin suunnitelmaan ja sitten sen osallistumisen jälkeen ei ole otettu lainkaan huomioon niitä heidän pointtejaan sitten sen päiväkodin toteutuksessa. Eli pidän tosi tärkeänä sitä, että on painoarvoa näillä kannanotoilla ja mielipiteillä, mitä sieltä saadaan.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä on käyty erittäin hyvää ja tärkeää keskustelua. Tätä samantyylistä keskustelua on käyty viime valtuustokaudella useaan otteeseen tässä valtuustosalissa. Tulkitsisin niin, että aiemmin kun tällaista keskustelua on käyty, meille on vakuutettu, että tämä osallistaminen paranee. Ja edelleen näyttää siltä, että tässä on huikeasti parantamista. Jos me ajattelemme sitä tänään hyväksymäämme strategiaa, Helsinki josta voimme olla ylpeitä, niin tällä kohdin emme voi olla kyllä kaupunkimme toiminnasta ylpeitä. Mä toivoisin, että äsken valtuutettu Halttusen esittämään kysymykseen jompikumpi apulaispormestareista, joko kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari tai sitten kaupunkiympäristötoimialan apulaispormestari, kävisi vastaamassa ja kertomassa meille valtuutetuille, että miten todellakin voi olla näin, että peruskoulussa, jossa on erityisesti alaluokkia... Täällä toki tekstissä myös todetaan sekin, että englanninkielisillä luokilla luokkakoko on 30 oppilasta, onko sekin ristiriidassa meidän jo hyväksymän strategian kanssa. Mutta tämä kohta erityisesti, että miten voi olla, että meillä suunnitellaan koulua, jossa luokkatiloja on vähemmän kuin luokkia. Toivotaan, että tähän saataisiin tämän keskustelun aikana vastaus.

Kiitos, puheenjohtaja.

Vielä todettava, että vaikuttaa siltä, että tämä teksti osallisuudesta on ikään kuin vakio. Kun me käsittelimme tätä asiaa lautakunnassa, niin vaikuttaa siltä, että on hyvin samankaltaiset huomiot osallisuudesta ihan hankkeesta riippumatta. Ne eivät sinänsä silloin pohjaa siihen todelliseen tilanteeseen, vaan ne on ikään kuin sellaisia lauseita, joilla asia enemmänkin kuitataan. Ei tietenkään voi olla niin, että tämä osallisuus olisi tismalleen samanlaista joka hankkeessa. Sitä ei siis toisin sanoen ole tässä arvioitu. Hyvä, että tässä nyt saatiin paljon tietoa sieltä itse koululta, miten asiat olivat, ja pystyttiin siihen päätöstekstiin silloin lisäämään se, että osallisuutta täytyy jatkaa vielä kyseisessä koulussa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Haluaisin todeta tähän vielä sen, että eihän tämä voi mennä näin, että me saamme silloin vain näistä ongelmista tietoa, jos täällä valtuustossa sattuu olemaan kyseisen koulun opettaja. Tämähän on hyvin huolestuttavaa, jos me hyväksytään kaavoja, jossa on ongelmia, ja se tieto ei tule meille. Aina kaupunkilaiset eivät jaksa selvästikään olla aktiivisia ja ottaa yhteyttä meihin valtuutettuihin, mikä sekin on surullista, mutta eihän tämä näin voi mennä, että pitää olla kyseisen koulun opettaja täällä kertomassa ongelmista.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tästä varmasti olemme kaikki ihan tismalleen samaa mieltä.

Kiitos, puheenjohtaja ja kiitos aktiivisesta keskustelusta.

Tämän tarkan kysymyksen osalta, niin meillähän on siis kyllä lähtökohta kaikessa suunnittelussa, että varsinkin ala-asteella kotiluokat kyllä on kaikille ryhmille. Sittenhän luokkia voidaan jakaa pienempiin opetusryhmiin jakotunteihin, ja kaikille opetusryhmille ei tietysti välttämättä ole omaa kotiluokkaa, koska kyse on silloin esimerkiksi jakotunneista. Mutta kotiluokka on kyllä suunnittelun lähtökohta. Tarkistamme nyt vielä tämän osalta tarkat tiedot joka tapauksessa.

Lyhyesti tästä osallistamisesta. Siihenhän lautakunta kiinnitti viime keväänä huomiota, ja sen jälkeen järjestettiin myös vielä ylimääräinen henkilöstötilaisuus tästä hankkeesta. Sitä ennen vuonna 2024 oli järjestetty yhdeksän käyttäjäkokousta, joihin toki suurimpaan osaan edustajina oli koulun rehtori, apulaisrehtori ja esimerkiksi aluepäällikkö. Nyt kun itse kävin läpi tätä lautakunnalle silloin keväällä esiteltyä osallistamisraporttia, niin täällä oli parissa kokouksessa laajemmin opettajia paikalla. Voisi varmasti siis olla enemmänkin, ja nythän olemme kiinnittäneet juuri hyväksytyssä strategiassa huomiota siihen, että henkilökuntaa, lapsia, opiskelijoita pitää osallistaa enemmän hankkeisiin ja aiemmassa vaiheessa. Tässä varmasti me parannamme entisestä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Arvelen, että kaikille valtuutetuille ei välttämättä tämän päivän koulumaailma Helsingissä ole konkreettisesti tuttu ja käsitteet luokka ja jakotunti ja niin edelleen eivät välttämättä ole tuttuja. Tuon tässä nyt esimerkin oman lapseni kohdalta. Se ei toki ole yleistettävissä kaikkiin kouluihin välttämättä, koska en tunne jokaisen helsinkiläisen koulun arkea. Mutta oma lapseni on tällä hetkellä luokka-asteella viisi, ja hänen luokkansa on viitos-kuutosluokka, jossa on yli 30 oppilasta tänä vuonna. Lähes kaikilla oppitunneilla tämä luokka on jaettu kahtia, eli toisessa ryhmässä ovat viitosen oppilaat ja toisessa ryhmässä kuutosluokan oppilaat. Näille molemmille on kyllä pakko olla joku tila, missä ne ovat. Ei niitä voi käytävällä opettaa 23 tuntia viikossa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos apulaispormestarille vastauksesta.

Tämä on toki edellisen vaalikauden asioita, ja uskon, että muutoksia on nyt luvassa, kuten on strategiaan kirjattu. Kuten apulaispormestari sanoikin, niin suunnittelussa määritellään kotiluokka kaikille tiloille, mutta nyt tässäkin suunnittelussa kotiluokiksi on määritelty esimerkiksi se ruokala ja kemian luokka. Jos ajatellaan ala-asteen kotiluokkaa, niin ruokalatila on hyvin haastava kotiluokkatilana, jossa on sitten koko ala-aste myös syömässä. Ei siellä voi säilyttää välineistöä, kuten ei voi säilyttää yläasteen kemian luokassakaan. Eli kyllä ne täytyy ne kotiluokat myös olla semmoisia, että ne todellisuudessa toimivat kotiluokkana eikä pelkästään paperilla.

Kiitos.