Helsingin kaupunkistrategia 2025–2029

Arvoisa puheenjohtaja, hyvä valtuusto. Bästa fullmäktige.

Olen erittäin iloinen, että voimme aloittaa tämän ensimmäisen syyskautemme käsittelemällä ja toivottavasti, ehkä todennäköisesti, hyväksymällä tämän kaupunkistrategian.

Kiitos yhteistyöstä ja osallistumisesta koko valtuustolle tähän työhön. Tämä työhän käynnistettiin valtuustoseminaarilla silloin kesäkuussa. Pohjalle oli tehty edellisen strategian arviointi ja myöskin kaupungin virkakunta oli työstänyt koontia niistä kysymyksistä, joita tässä strategiakauden aluksi olisi syytä ratkaista. Olemme päässeet lopputulokseen Helsinkiin josta voimme olla ylpeitä.

On selvää, että erilaisilla ryhmillä on kaupunkipolitiikassa erilaisia painotuksia, mutta tämäkin strategia on rakennettu hyvässä yhteistyössä etsien sellaista tasapainoa, jossa helsinkiläisille keskeiset teemat löytävät toisensa ja muodostavat kokonaisuuden, joka tätä tulevaa neljää vuotta ja sen työtä voi johtaa.

Strategian kantava ajatus on Helsinki josta voimme olla ylpeitä. Ajattelen, että se tiivistyy tuossa tavassamme toimia, joka on yksi strategian kolmesta kokonaisuudesta. Ajattelen, että se on eräänlainen huoneentaulu koko kaupungille. Se, että olemme olemassa helsinkiläisiä varten. Välitämme siitä, että Helsingillä ja helsinkiläisillä menee hyvin. Teemme Helsinkiä, josta voimme olla ylpeitä, josta jokainen kaupungin työntekijä sitä omaa työtään tehdessä voi olla ylpeä ja toisaalta sen oman työnsä kautta myöskin vahvistaa helsinkiläisissä sitä tunnetta ja kokemusta siitä, että he voivat olla ylpeitä omasta kotikaupungistaan, pitää sitä maailman parhaana paikkana elää hyvää kaupunkilaiselämää.

Tavassamme toimia on myöskin kuvattu sitä, että kaupunkimme haluaa avautua ulospäin, tehdä asioita yhteistyössä järjestökentän ja yksityissektorin kanssa, olla edelläkävijä esimerkiksi digitalisaation kysymyksissä, huomioida kaksikielisyyden nimenomaan vahvuutena, tunnistaa monikielisyyden, joka on kaupunkimme arkea. Tästä kokonaisuudesta löytyy tosiaan se henki, jolla tätä strategiaa teemme ja toimeenpanemme.

Toisena kokonaisuutena meillä on toimintamme kivijalat, jotka muodostuvat taloudesta, ilmastosta, luonnosta, henkilöstöstä, johtamisesta, turvallisuudesta, varautumisesta, vaikuttamistyöstä ja kansainvälisyydestä. Talouden kokonaisuudessa teimme yhden tämän strategiakokonaisuuden merkittävimmistä ratkaisuista. Kaksinkertaistimme koko muun kaupungin tuottavuusvaateen, jolla loimme tilaa kasvatuksen ja koulutuksen ja kulttuurin ja vapaa-ajan ydinpalveluille. Voi siis sanoa, että talousraamituksessa tämä strategia priorisoi hyvin vahvasti lapsia ja nuoria ja heidän palveluitaan. Muilta osin kestävyysperiaate muodostuu tästä käyttötalouden menojen kasvun hallinnasta, joka sisältää myöskin tuottavuuden parantamista, investointitason kohtuullisuudesta sekä sotepe-peruspalveluiden valtiorahoitteisuusperiaatteesta. Me otamme vahvaa etunojaa kasvavana kaupunkina. Investoimme myöskin alkavalla valtuustokaudella, mutta samalla tunnistamme, että erityisesti sote-uudistuksen muuttuneen rahoituspohjan myötä meidän vastuumme kasvavat hyvin voimakkaasti ja kun katsomme tulevia vuosia, myöskin velanottomme tulee merkittävästi lisääntymään. Me pystymme kannattelemaan tämän asian, mutta meidän täytyy ei vetää käsijarrusta, ei edes painaa jarrua, mutta nostaa sillä tavalla jalkaa kaasulta, että meillä on näkymä siitä, että me saamme pysäytettyä velan ja vastuiden kasvun per asukas.

Sitten on tietenkin tämä meidän sotepe-kokonaisuus, jossa meidän on nojauduttava valtiorahoitteisuusperiaatteeseen, siihen, että kansallisen sotejärjestelmän mukaisesti valtion euroilla sote-palveluita toteutetaan. Me pelaamme samoilla säännöillä kuin kaikki muut alueet tässä maassa. Iso on myöskin se lupaus, että pidättäydymme kunnallis- ja kiinteistöverojen korotuksista. Se on lupaus helsinkiläisille varmistaa myöskin heidän oman taloutensa vahvuus ja ostovoima.

Ilmasto ja luonto -kokonaisuudessa kannamme vastuumme päästövähennystavoitteissa. Kiristämme päästövähennystavoitettamme 85 prosenttiin vuonna 2030 ja rakennamme polkua kohti nettonollapäästöä vuoteen 2040. Luonnollinen tavoitteen asetanta, kun olemme hiilivoimaloiden sulkemisen jälkeen jo yli 80 prosentin polulla. Sitten tietenkin myöskin teemme toimia, joilla vaalimme ainutlaatuista kaupunkiluontoa ja toteutamme uutta luonnonsuojeluohjelmaa.

Henkilöstö on yksi keskeisistä voimavaroista, joita kaupungilla on. Olemme asettamassa tavoitteen siitä, että olemme julkisen sektorin vetovoimaisin työnantaja. Ei helppo, mutta mahdollinen ja siksi sopivalla tavalla kunnianhimoinen. Muutenkin panostamme hyvään henkilöstöpolitiikkaan ja johtamiseen. Edellisissä menestymistä tukee aktiivinen vaikuttamistyömme ja kansainvälisyys, se, että pidämme Helsingin puolia tinkimättömästi ja hallituksen väristä riippumatta.

Uutena vahvempana kokonaisuutena itsenäisenä kivijalkanaan on turvallisuus ja varautuminen, joka tässä maailmanajassa on välttämätöntä. Me huolehdimme turvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja väestönsuojelusta kaikissa oloissa. Myöskin investoimme merkittävästi väestönsuojelun vahvistamiseen. Tämä koskee yhtä lailla toimintavarmaa digitaalista toimintaympäristöä, jossa kaupungillamme toden totta on ollut petrattavaa. Strategian ydin on toimintatapamme ja kivijalkojemme varaan rakentuvat viisi strategista painopistettä. Emme ole halunneet laatia strategiaa niin, että teemme Kasko-paperin, Kuva-paperin, sote-paperin, Kymp-paperin, liikelaitospaperin ja konserniyhteisöpaperin. Sellaisiakin kaupunkistrategioita maailmaan mahtuu. Vaan tunnistaa ne viisi keskeistä kokonaisuutta, johon erityisesti keskitymme alkavalla valtuustokaudella.

Ensimmäinen niistä on viihtyisät ja yhteisölliset naapurustot. Haluamme, että jokainen helsinkiläinen voi tuntea ylpeyttä omasta ainutlaatuisesta asuinalueestaan. Hyvässä naapurustossa yhdistyvät toimiva arki, saavutettavat palvelut ja viihtyisä elinympäristö. Jokaisen niistä tulee olla vetovoimainen vehreä ja vireä. Ne myöskin houkuttelevat aktiiviseen elämäntapaan ja yhteisöllisyyden vahvistumiseen. Toivon, että tämä ajatus ei asuinalueista, suurpiireistä, osa-alueista, vaan naapurustoista ihmisten yhteisöinä, joissa on kaupungin palveluita, mutta yhtä lailla vapaata kansalaistoimintaa, järjestötoimintaa, urheiluseuroja, ehkä ne hyvät ja palvelevat ruokakaupatkin, on se ydin, jonka kautta kaupunkilaiset kaupunkinsa kokevat ja omaa arkeaan elävät.

Me pidämme kiinni segregaation vastaisesta työstä. Nostamme siinä kunnianhimon tasoa. Helsingissä jokaisen tulee voida hyvin ja rakentaa taustastaan ja lähtökohdistaan riippumatta hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan. Me torjumme alueiden eriytymistä ja asukkaiden eriarvoisuutta. Tässä hyvin ajankohtaisia teemoja on sivuttu strategiassa, kun olemme linjanneet päihdestrategian laatimisesta. Asunnottomuustyö jatkuu, ja tässäkin kokonaisuudessa lasten ja nuorten tulevaisuuden rakentaminen on aivan keskeisessä asemassa.

Kolmas kokonaisuus nostaa esiin sujuvan arjen ja toimivien palveluiden merkityksen. Sen, että Helsinki on ehkä ennen kaikkea sitten kuitenkin lähes 700 000 helsinkiläisen koti. Ensi vuonna sen 700 000 helsinkiläisen koti. Näissä palveluissa, tässä hyvässä arjessa, sujuvassa sellaisessa ja toimivien palveluiden kokonaisuudessa kiinnitämme erityistä huomiota peruskoulun vahvistamiseen ja sujuvan hoitoonpääsyn varmistamiseen.

Hoitoonpääsytavoitetta kiristämme 14 vuorokauteen, jota tukee myöskin omalääkärimallin käyttöönotto ja ammattiharjoittajamallin kokeilu.

Peruskoulun puolella olemme tehneet, voi sanoa, että kokonaisen peruskoulupaketin. Se on se kohta myöskin, jossa tämän talousratkaisun lisäksi satsaamme. Lisää satsaamme siksi, että varmistamme jokaiselle lapselle ja nuorelle sellaiset perustaidot, joilla pärjää myöhemmässä elämässä. Olemme sitoutuneet toimeenpanemaan hyvin ja laadukkaasti oppimisen tuen uudistuksen, myöskin resursoimaan sen. Kiinnitämme huomiota ryhmäluokkakokoihin, lisäämme oppitunteja nimenomaan äidinkielessä ja jatkamme sitä työtä, jota olemme jo pitkäjänteisesti tehneet, jonka merkitys korostuu, kun muuta kuin suomea tai ruotsia kotonaan puhuvien lasten määrä kasvaa. Se koskee päiväkoteja, niiden osallistumisastetta. Se koskee kielen oppimista. Se koskee kysymyksiä esimerkiksi S2, S1, R2, R1 välisestä jakaumasta meidän opetuksessamme.

Neljäntenä kokonaisuutena meillä on luontoa kunnioittava ja vetovoimaa tukeva kaupunkikehitys. Me haluamme rakentaa Helsingissä kestävää tulevaisuutta tuleville sukupolville samalla, kun kaupunki säilyy vehreänä ja luonnonläheisenä paikkana elää, liikkua ja kasvaa. Me toteutamme ja viemme eteenpäin kunnianhimoisiakin kaupunkikehitysinvestointeja, jotka varmistavat kaupungin elinvoiman ja viihtyisyyden.

Tunnistamme kaikki sen yhteensovittamisen tarpeen urbaanin kaupunkirakenteen ja arvokkaan luonnon välillä, kun kaupunki kasvaa. Tunnistamme kaikki lähiviheralueiden luonnon vehreyttämisen merkityksen kaupunkilaisten arjelle ja hyvinvoinnille. Samalla näemme, että meillä on tarvetta jossakin laittaa vähän pakkelia ja siistiä, kuten monilla asemanseuduilla. Jossakin rakentaa kokonaan uusia kokonaisuuksia, kuten Hanasaaressa sen vapautuessa voimalaitoskäytöstä, Itäkeskuksen kokonaiskehittämisessä tai Eteläsataman uudistamisessa.

Onpa tästä strategiasta noussut esiin avaus radan jakaman kantakaupungin yhdistämisestäkin, Pasilan ja keskustan yhteyden tiivistämisestä, Helsinginkadun aseman selvittämisestä. Näissä avauksissa näen paljon potentiaalia ja innostavuutta tulevalle kaudelle. Monethan näistä tietenkin ovat sellaisia, joissa asiat materialisoituvat vasta vuosikymmenen päästä, niin kuin kaupungin kehityskaarissa usein on tapana.

Viidentenä kokonaisuutena voisin sanoa vahvistuen. On elämää, elinvoimaa, osaamista ja kasvua. Tunnistamme ja sitoudumme siihen, että kaupunki tekee oman osansa kasvun ja elinvoiman vahvistamiseksi. Helsinki tarvitsee lisää elämää, elinvoimaa, kasvua, uusia yrityksiä, osaajia ja investointeja. Me haluamme olla vetovoimainen osaamisen, tutkimuksen, luovien innovaatioiden ja kasvun mahdollistaja. Meidän täytyy toimia sen eteen, että ihmiset ja yritykset voivat menestyä, puhuttiin sitten luovista aloista tai telakalla rakentuvista jäänmurtajista, startup-ekosysteemistä tai palveluvaltaisesta matkailun ja tapahtumien kokonaisuudesta.

Näemme myöskin sen, että kansainvälisenä kaupunkina haluamme olla vetovoimainen paikka sekä kotimaisille että ulkomaisille osaajille, saada ihmiset kotiutumaan tänne. Onpa tässä tunnistettu sellaisetkin kokonaisuudet kuin elinvoimaisen keskustan merkitys ja Helsingin ainutlaatuisuus merikaupunkina, koski se sitten ihmisten arkista elämää, lähiviihtymistä tai elinkeinopoliittista meriklusteria.

Laaja kokonaisuus, joka todellakin vaatii paljon töitä, päätöksiä tältä valtuustolta, kaupungin lautakunnilta, koko kaupunkikonsernilta ja myöskin erittäin vahvaa ja tiukkaa toimeenpanoa meidän koko kaupunkiorganisaatiolta. Olen hyvin iloinen siitä, että niin kuin alussa sanoin, olemme nyt elokuussa käsittelemässä ja hyväksymässä tätä kaupunkistrategiaa. Tämä nopeus ei ole itseisarvo, ei siinä mitään. Jos tarve vaatii, niin olisimme ottaneet tähän aikalisänkin. Mutta kyllähän tämä antaa meille mahdollisuuden niin sanotusti kääriä hihat ja ryhtyä hommiin saman tien.

Jo 2026 talousarvioesityksessä tämän strategian linjaukset ja painopisteet tulevat näkymään. Tulemme viemään tässäkin esillä lueteltuja projektikokonaisuuksia eteenpäin, laittamaan liikkeelle tiettyjä ohjelmallisia kokonaisuuksia. Olen iloinen ja toivon, että voimme tämän tehdä mahdollisimman laajalla tuella ja myötävaikutuksella tästä valtuustosta, koska vahva selkänoja tälle strategialle antaa vahvan selkänojan sille, että nämä neljä vuotta rakennamme sellaista Helsinkiä, josta voimme olla varauksettoman ylpeitä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Rohkenen sanoa puhuvani jokaisen tässä salissa istuvan kaupunginvaltuutetun puolesta, kun sanon, että kaupunkipolitiikassa on meille kaikille kyse intohimosta. Intohimosta Helsingin ja helsinkiläisten asioihin, intohimosta rakentaa Helsingistä parempaa kaupunkia. Istumme tässä salissa, koska välitämme Helsingin tulevaisuudesta, ja tästä välittämisestä on kyse myös tässä uudessa kaupunkistrategiassa. Siitä, että haluamme rakentaa Helsingistä kaupungin, josta voimme olla ylpeitä. Kaiken ytimessä on ajatus, että kaupunki on olemassa ihmisiä varten, eivät ihmiset kaupunkia varten.

Ärade fullmäktige.

Det är en strategi som tydligt sätter människan i centrum. Staden är till för helsingforsare och det är ett viktigt löfte för framtiden. Vår stad ska vara en plats där man kan växa, drömma och känna stolthet över sin varje dag. Strategia lähtee liikkeelle siitä, että Helsinki ei vain kasva, vaan jatkaa kehittymistä kestävästi ja vastuullisesti. Tämä on lupaus niin nykyisille kaupunkilaisille kuin tuleville sukupolville.

Hyvät valtuutetut.

Jokaisen helsinkiläisen on voitava tuntea ylpeyttä omasta asuinalueestaan. Siksi on hienoa, että koko strategian ensimmäinen painopiste koskee viihtyisiä, omaleimaisia naapurustoja. Strategiassa luvataan, että jokaisessa kaupunginosassa on toimivat lähipalvelut ja mahdollisuus päästä lähiluontoon. Tämä tarkoittaa päiväkotia kävelymatkan päässä, laadukasta lähikoulua, toimivaa nuorisotyötä sekä kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksia, jotka houkuttelevat liikkeelle ja lisäävät yhteisöllisyyttä.

Samalla strategiassa muistutetaan, että kaupungin viihtyisyys syntyy arjen ympäristössä puhtaista puistoista, hyvin hoidetuista kaduista ja turvallisista aukioista. Lupaus kunnossapidon laatutason nostosta näkyy jokaisen helsinkiläisen arjessa. ”Helsinki on asukkaiden kaupunki” on lupaus, joka konkretisoituu juuri siinä, miltä kotikulmat tuntuvat. Kiinnitämme aivan uudella tavalla huomiota Helsingin merellisyyteen tärkeänä osana lähiympäristöä ja kaupunkikuvaa.

Toinen strategian suuri kokonaisuus koskee hyvinvointia ja koulutusta. Strategiassa todetaan: ”Helsingissä jokaisen tulee voida taustastaan ja lähtökohdistaan riippumatta rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan.” Tämä näkyy kunnianhimoisina tavoitteina kasvatuksessa, koulutuksessa ja sote-palveluissa. Panostamme historiallisen paljon kasvatukseen ja koulutukseen. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen, perusopetuksen tarveperusteinen rahoitus ja vieraskielisten lasten opintopolkujen vahvistaminen ovat keskeisiä painopisteitä. Tavoitteena on, ettei yhdelläkään Helsingissä peruskoulunsa käyneellä nuorella olisi enää tarvetta S2- tai R2-opetukseen koulun päättyessä.

Vi vill också att Helsingfors fortsätter vara bland Europas minst säkrade huvudstäder. Utbildningen från småbarnspedagogik till andra stadiet är nyckeln till lika möjligheter.

Hyvinvointi kulkee läpi elämänkaaren. Strategiassa takaamme terapiatakuun jatkamisen, vahvistamme nuorten harrastamisen mahdollisuuksia, lisäämme ikäihmisten yksinäisyyden torjuntaa. Polku syntymästä arvokkaisiin vanhuuspäiviin kuvaa tätä kokonaisuutta osuvasti.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kaiken hyvinvoinnin mahdollistaa kestävä taloudenpito. Helsingin taloudesta on pidetty hyvää huolta ja strategiassa tehdään entistä vastuullisempia kirjauksia myös tulevaisuuden hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseksi. Kiristämme kunnianhimoa kaupungin tuottavuustavoitteen suhteen samalla jättäen tämän tiukemman tuottavuusvaateen ulkopuolelle tärkeät kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan ydinpalvelut. Hillitsemme kaupungin verorahoitteisten vastuiden kasvua. Samalla pidämme tiukasti kiinni siitä, että kunta- ja kiinteistöveroa ei tällä strategiakaudella nosteta.

Hyväksyttävän kaupunkistrategian myötä me kaikki tässä salissa teemme helsinkiläiselle tärkeän lupauksen: Helsingissä työnteko, yrittäminen ja tulevaisuuden rakentaminen kannattaa aina. Veroja me emme nosta.

Hyvät valtuutetut.

Liikkuminen on arjen sujuvuuden ytimessä. Strategiassa linjaamme, että Helsingissä pitää voida liikkua monimuotoisesti, jokainen parhaaksi näkemällään tavalla. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta vahvistetaan ja lippujärjestelmää kehitetään helsinkiläisten kannalta kannustavampaa suuntaan. Kehitämme kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä ja samalla varmistamme, ettei autoluin edellytyksiä heikennetä kohtuuttomasti. Tämä on tasapainoinen linja, joka ottaa huomioon ihmisten erilaiset elämäntilanteet. Haluan nostaa esiin myös tavan, jolla strategia rakentaa yhteistä tekemistä. Mahdollisuus ryhtyä toimeen ei katso julkisen ja yksityisen rajaa. Tämä on hieno linjaus. Kaupunki ei tee kaikkea itse, vaan onnistuu yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja ennen kaikkea kaupunkilaisten kanssa. Tässä ajattelutavassa piilee Helsingin voima.

Hyvät kollegat.

Strategia on erinomainen, mutta toimeenpano ratkaisee ja vaatii meiltä kaikilta sitoutumista. Emme voi kukin poimia strategiasta pelkästään itseä miellyttäviä kohtia. Se toimii vain kokonaisuutena. Tarvitsemme aitoa ja tiivistä yhteistyötä, sitoutumista, jotta voimme rakentaa Helsingin, josta voimme kaikki olla ylpeitä. Arvoisa puheenjohtaja.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on vahvasti sitoutunut viemään tämän strategian täytäntöön. Tuemme lämpimästi strategian hyväksymistä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kaupungin uusi strategia vuosille 2025–2029 linjaa, millaista Helsinkiä rakennamme tulevaisuudessa. Me sosiaalidemokraatit haluamme rakentaa Helsinkiä, jossa jokaisella on mahdollisuus hyvään arkeen, turvalliseen elämään ja itsensä toteuttamiseen taustasta tai asuinalueesta riippumatta. Me sosiaalidemokraatit olemme hyvin tyytyväisiä ja iloisia monesta uuden strategian suunnasta ja painopisteestä.

SDP:lle on tärkeää huolehtia siitä, että hoitoon pääsee ajoissa ja tarpeen vaatiessa tulotasosta ja asuinalueesta riippumatta. Siksi onkin hienoa, että kaupunkistrategiassa hoitotakuu on asetettu 14 päivään niin lääkärille kuin hoitajalle. Helsingissä on purettava hoitojonoja ja kavennettava alueellisia eroja. Tämä ei ole vain hallinnollinen kysymys, vaan kaupunkilaisten arkea ja hyvinvointia lisäävä asia. Viivästynyt lääkärikäynti voi tarkoittaa pitkittyvää sairautta, vaikeutuvaa arkea ja lisääntyviä kustannuksia.

Toiseksi haluamme nostaa esiin koulutuksen ja kasvatuksen merkityksen tulevaisuuteemme Helsingissä ja strategian päätöksen panostaa koulutukseen. SDP:n tavoitteen mukaisesti ykkös- ja kakkosluokkien ryhmäkokoja tullaan Helsingissä pienentämään. Tämä on oikea suunta siihen, että jatkossa jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus oppimisrauhaan, kohdatuksi tulemiseen ja yksilöllisemmän tuen saamiseen. Tämä on investointi, joka maksaa itsensä takaisin parempana oppimisena ja vähentyneinä korjaavina palveluina. Tähän suuntaan on pyrittävä myös myöhemmillä luokka-asteilla. SDP:lle on myös tärkeää, että ikäihmisten arvostus näkyy konkreettisesti kaupungin päätöksenteossa. Konkreettinen ja inhimillinen teko on maksuttomat uimahallikäynnit senioreille, jota SDP:n ryhmä on tavoitellut pitkään ja joka nyt onneksemme viimein toteutuu. Maksuttomat uimahallikäynnit tukevat ikäihmistemme terveyttä, ehkäisevät yksinäisyyttä ja lisäävät yhteisöllisyyttä. Neljänneksi on syytä korostaa kaupungin työntekijöiden roolia tulevaisuuden Helsingin rakentamisessa. Emme voi onnistua tai saavuttaa tavoitteita ilman osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Kaupungin on osoitettava arvostuksensa henkilöstöä kohtaan ja edistettävä toimia, jotka tukevat heidän työhyvinvointiaan. Siksi pidämmekin tärkeänä, että palkkakehitysohjelma jatkuu ja turvaa Helsingin houkuttelevuuden työnantajana. SDP:n vahvasti ajama ja nyt kaupunkistrategiaan kirjattu organisaatiotyörauha tarjoaa työntekijöille myös mielen rauhaa.

Kaupunkistrategian mukaisesti me sosiaalidemokraatit haluamme olla rakentamassa Helsinkiä, jossa jokainen voi hyvin. Helsingissä jokaisen asuinalueen tulee olla turvallinen ja viihtyisä. Asuinalueilla tulee olla laadukkaat peruspalvelut, kuten lähikoulut ja päiväkodit, saavutettava lähiluonto ja toimivat julkiset liikenneyhteydet. Helsingissä on tehtävä toimialarajat ylittävää yhteistyötä segregaation ehkäisemiseksi, samalla kuitenkin säilyttäen kaupunginosien omaleimaisuuden. Meidän on lisättävä paikallisdemokratiaa ja huolehdittava, että jokainen helsinkiläinen pysyy mukana ja voi toteuttaa itseään ja omaa potentiaaliaan.

Lopuksi.

Kaupunkistrategian tulee katsoa suoraan kolmeen kriittiseen suuntaan: Lasten ja nuorten hyvinvointiin, ikääntyvän väestön palveluihin sekä mielenterveys- ja päihdetyöhön. Nämä ovat ne elämänalueet, joissa hyvinvointierot syntyvät ja joissa ne voidaan myös kaventaa. Jos onnistumme näissä, onnistumme tekemään Helsingistä aidosti oikeudenmukaisemman ja inhimillisemmän kaupungin.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Meidän tehtävämme on varmistaa, että strategia ei jää vain paperiksi, vaan että se konkretisoituu kaupunkilaisten arjessa ja hyvinvoinnissa. Hyvinvoivat kaupunkilaiset ovat perusta kaupungin vahvalle, kestävälle kasvulle, työllisyydelle ja taloudelle.

Haluamme kiittää muita ryhmiä hyvästä yhteistyöstä neuvotteluiden aikana. Me sosiaalidemokraatit kannatamme uuden kaupunkistrategian hyväksymistä. Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Ärade ordförande, bästa fullmäktige ledamöter. Kun maailma on epävakaa ja suurvaltapolitiikan varjostama, Helsinki voi olla paikka, jossa luomme ihmisille vakautta arkeen ja uskoa tulevaisuuteen. Tämä edellyttää laadukkaiden peruspalveluiden turvaamista, kunnianhimoista ilmasto- ja luontopolitiikkaa sekä panostuksia sivistykseen, kulttuuriin ja koulutukseen.

Idag godkänner vi vår nya stadsstrategi, som kommer att styra stadens prioriteringar under de kommande åren. Klimatkrisen har orsakat tusentals dödsfall i Europa i sommar och orsakar ytterligare lidande runtom i världen. För oss gröna är det oerhört viktigt att vi skärper Helsingfors klimatmål och börjar kritiskt granska alla stadens inköp och aktiviteter med avseende på deras påverkan på klimatet och naturen.

Myös luontokato uhkaa planetaaristen järjestelmien vakautta, ja siksi Helsingin luontopolitiikan kunnianhimon tason tulee olla korkea. Strategiassa onkin upea kirjaus luonnonsuojelualueista, josta me vihreät iloitsemme erityisesti. Helsinkiläiset tulevat saamaan jopa kahdeksan uutta luonnonsuojelualuetta vuosittain. Panostamme siis luonnonsuojeluun Helsingissä enemmän kuin koskaan aiemmin. Lisäksi vahvistamme luontoa myös rakennetuilla alueilla edeten kohti tilannetta, jossa luontokato Helsingin rajojen sisällä pysähtyy ja luonto lähtee elpymään. Kaupunkimetsiä ja merenrantoja ei tässä kaupungissa enää nähdä vapaana rakennusmaana, vaan arvokkaana lähiluontona, jota tulee luonnon itsensä sekä meidän ihmisten hyvinvoinnin takia vaalia. Ärade ordförande.

Allt fler människor vill bo i Helsingfors och vår stad förändras snabbt och blir allt mer mångkulturell. Diversitet är en rikedom. I Helsingfors finns det ingen plats för rasism och diskriminering. Alla är välkomna här, oavsett hudfärg, ursprungsland eller sexuell läggning.

Kun ihmisten elinkustannukset ovat korkealla, työllisyystilanne heikko ja kun kansainväliset konfliktit ja Orpon hallituksen leikkaukset luovat ihmisten arkeen epävarmuutta tulevaisuudesta, on meidän Helsingissä varmistettava, että kaikki pysyvät mukana. Se tarkoittaa panostuksia ihmisten peruspalveluihin, laadukkaaseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä kasvatukseen ja koulutukseen. Juuri tasa-arvoinen ja korkeatasoinen koulutus varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle asti on tärkein keino luoda jokaiselle lapselle ja nuorelle yhdenvertaiset mahdollisuudet pärjätä.

Meille vihreille on tällä strategiakaudella prioriteetti, että koulutuksesta ja lapsilta ja nuorilta ei leikata, vaan heihin panostetaan. Koulujen perusasiat laitetaan kuntoon, ryhmäkokoja pienennetään, opettajat saavat keskittyä opettamiseen, koulukirjat tulevat kaikkien saataville ja rahoitusta kohdennetaan tarveperusteisesti. Lisäksi tulemme kohdentamaan lasten harrastamiseen lisärahoituksen juuri niille lapsille ja nuorille, jotka muutoin jäisivät harrastamisen ulkopuolelle.

Tällä strategiakaudella tulemme myös panostamaan ennaltaehkäisevään päihdetyöhön ja nuorten mielenterveyspalveluihin jatkamalla Helsingin terapiatakuun toteuttamista. Laadimme tehokkaan ja toimivan strategian yhä pahenevaan päihdeongelmaan puuttumiseksi ja käyttäjien auttamiseksi. Parannamme perusterveydenhuollon hoitoonpääsyä ja hoidon jatkuvuutta ottamalla käyttöön omalääkärimallin. Yli 80-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan merkittävästi tällä valtuustokaudella, ja otamme huomioon hoidon ja avun tarpeen lisääntymisen.

Tulemme myös tukemaan kaupunginosien yhteisöllisyyttä sekä kulttuuria ja tapahtumia. Kun hallitus leikkaa kulttuurilta järjestöiltä, me tuemme heidän toimintaedellytyksiään Helsingissä ja avaamme kaupungin tiloja kolmannen sektorin käyttöön ja mahdollistamme väliaikaiskäytön taiteen ja kulttuurin tekijöille.

Stigande bostadspriser till följd av en svag bostadsproduktion inom de kommande åren blir en utmaning för många stadsbor. Vi avser därför att påskynda byggandet samtidigt som vi förebygger segregation. Helsingfors måste vara en stad där alla har råd att bo.

Samalla meidän on pidettävä palveluiden hinnat kohtuullisina. Joukkoliikenteen lippujen hinnat ovat nousseet yli helsinkiläisten kipurajan, ja niitä on laskettava. Kyse on ilmastoteosta, mutta myös tasa-arvosta. Jokaisen on voitava liikkua tässä kaupungissa kestävästi joukkoliikenteellä.

Olen ollut ylpeä Helsingistä, joka on seissyt rohkeasti vahvan ja ihmisoikeuksia kunnioittavan hyvinvointivaltion puolella myös silloin, kun maan hallituksessa on päätetty leikata yhteiskunnan heikommassa asemassa olevilta ja tehdä rasistista politiikkaa. Olen ollut ylpeä Helsingistä, joka on panostanut metsien ja uhanalaisten lajien suojeluun silloinkin, kun hallitus on peruuttanut ympäristötoimistaan. Toivon, että voin olla Helsingistä ylpeä myös jatkossa, kun jatkamme työtä eteenpäin katsovan, rohkean ja vastuullisen kaupungin rakentamiseksi.

Tähän loppuun haluan kiittää kaikkia kaupunginhallitusryhmiä hyvästä yhteistyöstä tämän kaupunkistrategian laatimisessa. Vaikka meillä on näkemyseroja monista asioista, yhteistä on halu tehdä parempaa kaupunkia helsinkiläisille. Arvostan sitä ja pidän uutta kaupunkistrategiaa hienona osoituksena meidän kyvystämme yhteistyöhön.

Vihreä valtuustoryhmä puoltaa kaupunkistrategian hyväksymistä.

Kiitos. Tack.

Hyvä puheenjohtaja, valtuutetut.

Elokuun iltataivaalla voi nähdä Linnunradan tähdet ja jos tietää, mihin katsoa ja vähän siristää silmiään, voi nähdä jopa toisen galaksin. Tähdet ja galaksit ovat kuitenkin vain murto-osa maailmankaikkeudesta. Suurin osa siitä on näkymätöntä pimeää ainetta. Sitä on kaikkialla, mutta tutkijat eivät tiedä, mitä se on. Ja juuri pimeä aine saa kaiken järjestymään. Ilman sitä tähdet lentäisivät sinne tänne. On siis perusasioita, joita huippututkijatkaan eivät tiedä. Se tuntuu uskomattomalta, kun samaan aikaan tässä pienemmässä Helsingin mittakaavassa arkisessa ympäristössämme on niin paljon selkeyttä, toimia, joiden vaikutukset tiedämme.

Hyvät valtuutetut.

Elämme keskellä syvenevää ekokriisiä. Onkin välttämätöntä, että vähennämme päästöjä, sopeudumme ilmaston kuumenemiseen ja torjumme luontokatoa. Liikenteen sekä epäsuorien päästöjen vähentäminen ja kulkutapamuutoksen jouduttaminen on tässä työssä keskeistä, samoin kuin kiertotalouden edistäminen. On aika laskea joukkoliikenteen lipun hintoja. Kaikkien helsinkiläisten on päästävä liikkumaan. Lipun hintojen alentaminen on teko paitsi ilmaston, myös yhdenvertaisuuden puolesta.

Luonto on helsinkiläiselle aivan erityisen rakas. Sillä on itseisarvo myös sellaisenaan. Onkin meidän nykyisten päättäjien vastuulla varmistaa, että Helsingin kaunis ja monimuotoinen luonto säilyy nykyisille kaupunkilaisille ja tuleville sukupolville. Emme rakenna arvokkaimmille luontoalueillemme. Käynnistämme uuden luonnonsuojelualueohjelman perustaen kahdeksan uutta luonnonsuojelualuetta vuosittain. Viherrytämme rakennettua ympäristöä. Toimimme myös toisenlajisten eläinten puolesta.

Hyvät valtuutetut.

Maamme suurimpana työnantajana on ratkaisevaa, että huolehdimme myös kaupungin työntekijöistä, jatkamme palkkakehitysohjelmaa ja panostamme hyvään henkilöstöpolitiikkaan ja työkulttuuriin. Meidän on oltava pidetty ja luotettu työnantaja. On arvokasta, että Helsinki kehittyy tasapainoisesti ja että asukkaita kuullaan. Jatkamme työtä kaupunkiuudistusalueiden kehittämiseksi, tuemme paikallisia lähiyhteisöjä ja järjestöjä, parannamme asukkaiden osallisuutta ja toimijuutta. Varmistamme kulttuuritarjonnan alueellisen kattavuuden ja mahdollistamme tilojen väliaikaiskäyttöä taiteen ja kulttuurin tekijöille. Tuemme kaupunkilaisten omaehtoista kulttuuria ja ammattitaiteilijoita. Hyvät valtuutetut.

Kaikki helsinkiläiset ovat arvokkaita. Tasa-arvo ja ihmisoikeuksien toteutuminen ovat meille keskeisiä asioita. Juhlimme moninaisuutta ja erilaisia kulttuureja. Puutumme rasismiin ja syrjintään systemaattisesti. Kaikki tämä on kovin merkityksellistä yhteiskuntamme kannalta. Me torjumme ja puramme segregaatiota ja eriarvoistumistamme. Panostamme tuettuun asumiseen ja turvaamme asumisneuvonnan riittävyyden.

Hyvät valtuutetut.

Lasten ja nuorten hyvinvointi on yksi olennaisimmista kysymyksistä tulevaisuuden rakentamisessa. Panostamme hyvään lähikouluun ja -päiväkotiin. Kiinnitämme erityistä huomiota paitsi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, myös oppilashuollon resursseihin ja ehkäisemme nuorten syrjäytymistä.

Hyvät valtuutetut.

Yksi huolestuttavimmista kehityskuluista viime aikoina on ollut huumekuolemien nousu ja alfa-PVP:n käytön räjähdysmäinen kasvu. Näihin erittäin vakaviin ongelmiin tartumme luomalla oman päihdepalvelustrategian ja toimenpideohjelman huumekuolemien ehkäisemiseksi. Tärkeänä toimena varmistamme päihteiden käyttäjille pääsyn mielenterveyspalveluihin. Suunta on saatava muutettua ja tulevaisuudessa käyttötilojen perustaminen olisi keskeistä.

Hyvät valtuutetut.

Kaupunkimme kodeissa, kaduilla, asunnottomien yksiköissä, hoitokodeissa, puistoissa, terveyskeskuksissa, päiväkodeissa, metsissä, sairaaloissa, kulkuvälineissä ja kirjastoissa on elämää, jonka hyvinvoinnin mahdollistaminen on tärkein tehtävämme. Voisimme tuijottaa euromääriä ja kuvitella, että yhteiskuntaa voi hallita vain niistä käsin. Mutta samoin kuin tähtitieteilijät, mekin ymmärrämme, että on olemassa myös vaikeasti mitattavia asioita. Arvot kuten yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja myötätunto ovat keskeisiä kaupunkimme näkymättömiä osasia. Meidän täytyykin työllämme mahdollistaa myös näkymätön hyvä, joka sitoo kaupungin yhteen ja kannattelee yhteisöämme. Meidän on varmistettava, että ihan jokaisella helsinkiläisellä tulotasosta riippumatta on mahdollisuus elää kaupungissamme hyvää, kestävää elämää. Vasemmistoliitto kannattaa kaupunkistrategian hyväksymistä ja kiittää hyvästä yhteistyöstä.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut.

Kasvu on avainsana puhuttaessa kaupunkimme kehityksestä. Pormestarien Vapaavuori ja Vartiainen kausilla kasvusta, ja nimenomaan maahanmuutolla toteutettavasta kasvusta, tuli jonkinlainen ideologinen pakkomielle, vaikka tätä ei kysyttäessä kukaan myöntänytkään. Kasvun lieveilmiöt nähtiin nekin perverssillä tavalla positiivisina ilmiöinä. Pormestari Vartiainen esimerkiksi sanoi toistuvasti puheenvuoroissaan, että sietämättömiksi kohonneet asumiskustannukset kertovat Helsingin houkuttelevuudesta ja ovat siten myönteinen asia.

Nyt käsittelyssä olevaa kaupunkistrategialuonnosta on kiitettävä siitä, että sävy on piirun verran maltillisempi kuin edeltäjissään. Pormestari Sazonovin esipuheessa todetaan, että tavoitteena on rakentaa kaupunkia, joka ei vain kasva, vaan kehittyy kestävästi ja vastuullisesti. Hän myös mainitsee, että Helsinki ei ole ainoastaan tulevia, vaan myös nykyisiä helsinkiläisiä varten. Helsingillä menee monessa suhteessa paremmin kuin useimmilla muilla kunnilla Suomessa. Mutta johtuuko tämä siitä, että Helsingissä tehdään parempia päätöksiä kuin muissa kunnissa vai ainoastaan siitä, että Helsinki on Suomen suurin kaupunki ja että monenlainen toimeliaisuus keskittyy tänne? Ajatellaanpa joitakin tavallisen helsinkiläisen kannalta oleellisia kysymyksiä, kuten katujen ja muiden julkisten tilojen turvallisuutta, nuorison mielenterveysongelmia, asumisen hintaa, asuinalueiden ja koulujen eriytymistä, huumekauppaa, harmaata taloutta, väkivaltaista jengiytymistä tai Helsingin vetovoimaa työssäkäyvien, itsensä elättävien ja veroja maksavien kansalaisten näkökulmasta.

Kasvua on tarkasteltava ennen kaikkea laadullisena kysymyksenä.

Strategisena tavoitteena ei pidä olla kasvu sinänsä, vaan kestävän kasvun mahdollistaminen. Helsingin ei tule käytännön politiikallaan houkutella sosiaaliturvan varassa elävää maahanmuuttajaväestöä, vaan työssäkäyvää väestöä ja yrittäjiä. Strategiassa tulisi korostaa, että sosiaaliturvaperäinen väestönkasvu vähentää eikä lisää Helsingin houkuttelevuutta, koska se lisää turvattomuutta, kuormittaa julkisia palveluja, nostaa asumisen hintaa sekä eriyttää kouluja ja asuinalueita.

Luonnoksessa todetaan, että Helsingin on tulevaisuudessakin oltava Euroopan vähiten eriytyneitä pääkaupunkeja. Suunta on kuitenkin aivan toinen. Sosiaalinen sekoittaminen, eli heikosti integroituneen väestön ripottelu paremmille alueille, ei ole kestävä tapa torjua segregaatiota, koska se ei edistä maahantulijoiden integroitumista, vaan ainoastaan kätkee integraation epäonnistumisen. Yksi aivan keskeinen este maahanmuuttajien, jopa korkeasti koulutettujen, työllistymiselle on suomen kielen osaamattomuus. Suomalaiset aktiivisesti estävät ulkomaalaisia oppimasta suomea puhumalla näille englantia ja tarjoamalla yhä laajempia englanninkielisiä palveluja. Tämä linja jatkuu myös strategialuonnoksessa, joka korostaa englanninkielisten asiointimahdollisuuksien tärkeyttä. Luonnoksessa myös asetetaan tavoitteeksi, että yhä suurempi osa tulijoista kotoutuisi ruotsin kielellä. Tällä tavoin maahanmuuttajista tehdään kotimaisen kielipolitiikan pelinappuloita heidän omien kotoutumismahdollisuuksiensa kustannuksella.

Strategialuonnoksessa todetaan, että Helsingissä jokaisen tulee voida taustastaan ja lähtökohdistaan riippumatta rakentaa hyvää elämää ja tavoitella unelmiaan. Tähän on helppo yhtyä. Kuitenkin Helsinki on tällä hetkellä hyvä paikka yhtäältä hyvätuloisille, joille asumisen hinnalla ei ole mitään merkitystä, ja toisaalta niille, jotka maksattavat asumisensa kokonaan yhteiskunnan varoista. Sen sijaan Helsinki ei ole kovin hyvä paikka pieni- ja keskituloisille työssäkäyville ja oman asumisensa ja elämisensä rahoittaville ihmisille. Tämä hiljainen enemmistö pitäisi ottaa strategiassa päätöksenteon keskiöön. Arvoisa puheenjohtaja.

Mainitsemillani osa-alueilla kehitys on kulkenut väärään suuntaan valtuustokausi valtuustokaudelta. Kun neljän vuoden kuluttua käsittelemme seuraavaa kaupunkistrategiaa, ongelmat eivät ole ratkenneet, vaan ne ovat entistä suurempia. Tämä johtuu osittain siitä, että tavoitteet ovat vääriä, mutta osin myös siitä, että ongelmien syitä ei osata tai haluta analysoida. Ne johtuvat väärästä politiikasta, eivätkä ne ratkea sillä, että jatketaan väärää politiikkaa. Arvoisa puheenjohtaja.

Esitän strategialuonnoksen palauttamista valmisteltavaksi siten, että edellä olevat näkökohdat otetaan huomioon. Yksityiskohtainen palautusesitys on pian luettavissa järjestelmässä.

Kiitoksia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä strategia on hyvän yhteistyön voiman näyte. Se katsoo rohkeasti ja positiivisesti tulevaan sekä panostaa sinne, missä panostuksia tarvitaan. Strategia korostaa Helsingin vahvuuksia, kuten kansainvälisyyttä, sivistystä, avoimuutta ja kaksikielisyyttä. Tasa-arvo ja kaikkien oikeus olla oma itsensä on Helsingissä aina lähtökohta, ja tässä maailmantilanteessa tätä on hyvä korostaa.

Kaupunki jatkaa vastuullista taloudenhoitoa ja pidättäytyy verokorotuksista. Näin tekee vastuullinen ja pitkäjänteinen toimija, joka haluaa turvata palvelut tulevaisuudessa sekä olla hyvä ja kilpailukykyinen paikka asua kaikille. Kasvu, elinvoima, yrittäjyys ja työpaikat ovat elinehto Helsingille. Strategia korostaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken, avoimuutta uudelle ja uusille ihmisille, kestävän matkailun potentiaalia, kulttuurin sekä keskustan merkityksen kaupungin käyntikortteina. Tämä on tervetullutta.

Joukkoliikenteen pitää olla kilpailukykyinen liikkumismuoto kaikille helsinkiläisille. HSL:n suunnitelmat nostaa lippujen hintoja roimasti on siksi askel aivan väärään suuntaan. On keskeistä, että infrainvestointien vaikutukset lippujen hintoihin selvitetään. Liian vähän on myös puhuttu niistä toimenpiteistä, jotka voisivat omalta osaltaan lisätä joukkoliikenteen käyttöä, kuten yhden vyöhykkeen lippuja tai joustavampia sarjalippuja. Nyt tarvitaan uusia luovia ajatuksia niin, että joukkoliikenteen käyttöaste nousee. Segregaation ehkäisy on strategiakauden keskiössä. Tämä strategia ottaa aktiivisen otteen koko kaupungista tavoitteena, että kaikki kaupunginosat, naapurustot voivat hyvin, ovat turvallisia ja palvelut lähellä sekä laadukkaita. Hoitotakuun paraneminen on myös tärkeä työkalu tässä. Päästötavoite tiukentuu ja siten liikenteen sähköistyminen on saatava vauhditettua. Helsingistä tulee vehreämpi ja merellisempi kaupunki. Me rakennamme viisaasti niin, että lähiluonto säilyy. Me tarvitsemme enemmän puistoja ja puita niin viihtyisyyden kuin ilmastonmuutoksenkin takia. Laadukkaat palvelut tarvitsevat motivoituneita ja innostuneita tekijöitä. Siksi henkilöstön asemaa ja roolia nostetaan vahvasti strategiassa. RKP on tyytyväinen, että palkkakehitysohjelma saa jatkoa ja että rekrytointiin panostetaan.

Värderade ordförande.

För Svenska Folkpartiet är det centralt att småbarnspedagogiken och skolan prioriteras i strategin. Alla skolor i Helsingfors ska vara bra skolor. Vi satsar på grundverksamheten när undervisningen inte längre kommer att ha ett mekaniskt effektivitetskrav på sig. Allt för att det ska finnas resurser att göra saker bra och göra saker ännu bättre. De framtidssatsningar som strategin utlovar är därför av största vikt. Vi kommer att minska undervisningsgrupperna, ge skolorna fler tilläggstimmar i modersmålet, garantera att regeringens nya lag om stöd i undervisningen kan implementeras fullt ut i Helsingfors och den behovsprövade undervisningen får tilläggsresurser, vilket ytterligare är ett verktyg i arbetet mot segregationen. För oss i SFP är det viktigt att vi hittar metoder att trygga den svenska närdagisprincipen och skrivningen att alla daghem inte behöver vara stora daghem är välkommen.

Det svenska servicenätet är redan nu glesare än det finska och avstånden får inte bli för långa och besvärliga för föräldrarna. Därför är vi mycket skeptiska inom SFP till det förslag som nu diskuteras, att daghemmet Fylgia-Solhem i Ulrikasborg ska tvingas stänga. Staden förbereder också en ny språkstrategi där principer om språkundervisningen i skolorna ska slås fast. Skolorna är olika stora och därför måste det finnas flexibilitet och modeller så att vi inte utarmar språkundervisningen i vår stad med mekaniska krav på undervisningsgrupperna.

Svenska Folkpartiet är nöjd över att strategin entydigt slår fast att Helsingfors är en tvåspråkig stad. Att det är en del av vår identitet, men också en del av vår konkurrenskraft och att målet är kvalitativa och heltäckande tjänster också på svenska. De största bristerna finns inom social- och hälsovården och i den nya servicestrategin måste tydliga mål, medel och mätare tas in för att förbättra den svenska servicen inom området.

Strategin är en bra bas för ett starkt levande tvåspråkigt Helsingfors. Och tack till kollegorna i stadsstyrelsepartierna och tack till borgmästaren för ett fruktbart samarbete och process som har möjliggjort denna strategi. Svenska Folkpartiet bifaller att strategin godkänns.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kaupunkistrategian otsikko on vähintään yhtä ylevä kuin oli edellistenkin strategioiden. Helsinki on monella tapaa kaupunki, josta voimme olla ylpeitä jo nyt, mutta parannettavaa riittää, jotta jokainen helsinkiläinen voisi olla aidosti ylpeä kotikaupungistaan. Tuoreimman Helsinki-barometrin mukaan kolme neljästä helsinkiläisestä kokee elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi, mutta joka neljäs kokee sen heikoksi. Tämä on tosiasia, jota emme voi sivuuttaa.

Emme voi myöskään sivuuttaa ongelmia, joita asukkaat kohtaavat tällä hetkellä arjessaan. Nostan niistä esiin muutamia. Liian moni pieni ja isompi koululainen on aloittanut koulunsa tänä syksynä liian isossa luokassa ilman riittävää oppimisen tukea lakiuudistuksesta huolimatta ja saanut todella surkeassa kunnossa olevia koulukirjaa, jos on saanut niitä joka aineessa ylipäätään, kun koulujen budjetit ovat tiukoilla. Liian moni nuori on ahdistunut ja jää vaille riittävää tukea ja apua mielenterveysongelmiinsa. Liian moni muistisairas on yksin kotona ja kokee turvattomuutta odottaessaan pitkäaikaishoitopaikkaa. Hyvä elämänlaatu rakentuu arjen turvallisuudesta, toimivista lähipalveluista, osallisuudesta ja mahdollisuudesta liikkua kohtuullisin kustannuksin, vaikuttaa omaan elämään, lähiyhteisöön ja lähiympäristöön. Tavoitteenamme on Helsinki, jossa jokaisella asukkaalla on mahdollisuus osallistua itseään ja lähiympäristöään koskeviin päätöksiin. Kun ihmiset kokevat tulevansa kuulluksi, lisääntyy luottamus, hyvinvointi ja huolenpito myös yhteisestä ympäristöstä. Tämä pätee myös kaupungin työntekijöihin.

Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön lisäävät motivaatiota ja parantavat työn laatua.

Lähipalvelut ovat elinvoimaisen kaupungin perusta. Jokaisella alueella asukkailla on oikeus saada laadukkaita ja saavutettavia palveluita. Tämä edellyttää alueiden tasapuolista kehittämistä ja kaupunginosien erityispiirteiden huomioimista. Koulu- ja päiväkotirakennusten terveellisyys ja turvallisuus ovat myös olennainen osa hyvää arkea. Emme voi tinkiä siitä, millaisessa ympäristössä lapsemme ja työntekijämme viettävät merkittävän osan päivistään.

Helsingin on oltava turvallinen kaikille. Turvallisuus syntyy paitsi konkreettisista toimista, myös yhteisöön kuulumisen kokemuksesta. Lasten ja nuorten välinen ja parisuhteissa erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta, taloudellinen ahdinko ja vaikeudet päästä palveluihin rapauttavat ihmisten turvallisuuden tunnetta. Siksi tarvitsemme pitkäjänteistä työtä kotien, katujen, koulujen ja palveluiden turvallisuuden parantamiseksi. Kun apua saadaan ajoissa ja palveluketjut toimivat, ennaltaehkäisemme vakavampiakin ongelmia.

Strategiassa tunnistetaan hyvin varhaisen tuen merkitys. Meidän on tehtävä siitä totta, vahvistettava lapsiperheiden kotipalvelua ja perheneuvontaa, vakiinnutettava omalääkärimalli ja parannettava edelleen erityisesti nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Keskustan valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että perusterveydenhuollon kehittämisessä nojataan strategiaan kirjatun mukaisesti olemassa olevaan palveluverkkoon. Suuret keskitetyt yksiköt voivat tuntua tehokkailta, mutta ne etäännyttävät usein palvelut ihmisistä.

Olemme puolustaneet myös oikeutta lähiluontoon. Luonto ja vihreä ympäristö parantavat ihmisten hyvinvointia. Lähivihreä on tärkeä osa arjen laatua. Rakentamisen tulee olla maltillista ja ympäristöarvot huomioivaa. Alueiden kehittämisessä on otettava keskeiseksi tavoitteeksi eriytyminen ja segregaation torjunta ja vähentäminen.

Helsinkimme ei ole elinvoimainen ilman yrittäjyyttä. Meidän on määrätietoisesti edistettävä kaupungille kaikin mahdollisin toimin erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä Helsingissä. Elävä keskusta kivijalkakauppoineen, rikas ja monipuolinen kulttuuritoiminta eri puolilla Helsinkiä ja kokeilevat pienyritykset ovat tärkeä osa kaupungin vetovoimaisuutta ja omaleimaisuutta.

Kaupunkimme hallinnon tulee kehittyä vielä avoimemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi. Budjetoinnin ja hankintojen on oltava läpinäkyviä. Päätöksenteossa olisi kuultava monipuolisemmin kaupunkimme työntekijöitä ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Ylhäältä ohjautuvasta hallintokulttuurista on otettava askelia kohti yhdessä tekemistä.

Jotta kaupunkistrategia ei vain jää kauniiksi lauseiksi, tarvitsemme sen seuraamiseksi konkreettiset mittarit. Tavoitteille tulee määrittää selkeät mitattavat indikaattorit, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Seurannan tulee olla myös kiinteä osa talousarvio- ja tilinpäätösprosesseja. Valtuuston olisi kyettävä arvioimaan, vievätkö valtuustokauden aikana tehtävät budjetit kohti strategiassa päätettyjä tavoitteita. Esitän siksi valtuuston hyväksyttäväksi pontta:

Hyväksyessään kaupunkistrategian kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuutta luoda strategian keskeisille tavoitteille mittarit ja seurata niiden avulla tavoitteiden toteutumista säännöllisesti. Arviointia tehdään myös osana talousarvio- ja tilinpäätösprosessia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Keskustan valtuustoryhmä tukee strategian hyväksymistä. Uskomme, että sen toteutus onnistuu, kun painopisteenä ovat lähipalvelut, asiakaslähtöisyys, arjen turvallisuus ja yhteisöllisyys. Meidän on vietävä strategiaa eteenpäin ihmislähtöisesti ja osallistavasti, jotta Helsinki on kaupunki, jossa jatkossa jokainen kaupunkilainen voi olla ylpeä.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät kaupunginvaltuutetut.

Esitän joitakin kristillisdemokraattien näkökulmia kaupunkistrategiaan. Ensimmäinen huomio koskee slogania. Vapaavuorella se oli ”maailman toimivin kaupunki”, Vartiaisella ”kasvun paikka”. Tässä uusimmassa on jo tunnettakin. ”Helsinki, josta voimme olla ylpeitä.” Muistuttakoon tämä meitä siitä paradoksista, että Helsingistä voi olla ylpeä vain, jos sen päättäjät ovat nöyriä kaupunkilaisten palvelijoita. Täytyy heti mainita, että juuri tänään näin päivälenkillä Merisataman rannassa siinä Kompassitorin lähellä jotain, josta tunsin kaupunkilaisena ilahtunutta ylpeyttä. Sinne oli istutettu klassisia kukkaniittyjä. Käykääpä katsomassa. Se on upea näky.

Mielestämme kaupunkistrategiaehdotus on merkittävästi parempi kuin tällä valtuustokokoonpanolla olisi voinut odottaa, ja me kristillisdemokraatit tuemme sitä. Meille sen kipukohdat liittyvät lähinnä ilmastonmuutoksen vastustamiseen liittyviin tavoitekiristyksiin, jotka voivat olla liian kalliita suhteessa saavutettuun kokonaishyötyyn, etenkin jos asiaa katsoo ilmastopolitiikan ja globaalin päästökehityksen kokonaisuuden kannalta. Ymmärrän kuitenkin päättäjien perustuskan. Ilmastopolitiikassa olevat kilpailua vääristävät valuviat tulisi korjata siellä, missä ne on luotu, Brysselissä. Voimme kuitenkin olla järkeviä sen marginaalin puitteissa, jossa voimme toimia. Kun rahaa kohdennetaan, priorisoinnissa kannattaisi olla adaptaatiotoimet eli vääjäämättömään muutokseen sopeutuminen eli yhteiskuntamme tekeminen säänkestävämmäksi.

Toinen kohta on varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen.

Ymmärrämme sen tarpeen suomea heikosti osaavien maahanmuuttajalasten osalta, mutta olemme perinteisesti ja mielestäni oikein korostaneet vanhempien oikeutta valita siten, ettei kotihoidon valitsevia aseteta taloudellisesti heikompaan asemaan. Tämän tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja vanhempien roolia lapsiensa ensisijaisina kasvattajina on tuettava.

Vieraskielisille vanhemmille on aivan oikein puhua avoimesti siitä, miten lasten kielitaidon kehittymisen kannalta varhaiskasvatukseen osallistuminen merkittävästi edistää heidän kielitaitoaan ja antaa heille hyvät edellytykset jatkokoulutukseen.

Ohjelma sisältää myös paljon hyvää. En kaikkea toista. Helposti käy niin, että kun sanoo kaiken, niin ei sanokaan mitään. Omalääkärimalli etenee. Lisäksi todetaan muun muassa: ”Turvaamme kriittisen infrastruktuurin, kuten sähköverkon ja vedenjakelun toimivuuden jokaisessa tilanteessa”. Nämä tulevat huomattavan lähelle nostamiamme näkökohtia. Paljon muutakin hyvää on. Pidämme esimerkiksi ihan mielenkiintoisena Helsinginkadun lähijunaliikenneaseman rakentamista koskevaa selvitystä ja valmistelua. Näin myös hyödynnämme täysimääräisesti Pasilan ja keskustan välisen kaupunkitilan potentiaalia.

Meille heräsi kysymys seuraavasta lauseesta: ”Luomme polun ja rakenteet, jotta nykyistä selkeästi suuremmalla joukolla on mahdollisuus kotoutua ruotsin kielellä.” Jos tämän tarkoitus on se, että äidinkieleltään ruotsinkieliset voivat kotoutua Helsinkiin, niin hyvä. Jos tarkoitus on se, että kumpaakaan Suomen virallisista kielistä osaamaton pyritään kotoutumaan Helsinkiin ruotsiksi, niin ei hyvä. Tällöin ei ajatella ensisijaisesti maahanmuuttajien etua, vaan maahanmuuttajien etu uhrataan kotimaisen kielipolitiikan alttarille.

Digisyrjäytymiseen liittyen teimme ponsiesitysehdotuksen.

Hyväksyessään Helsingin kaupunkistrategian kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta toimenpideohjelman laatimiseen kaikkien kaupunkilaisten digitaalisen osaamisen kehittämiseksi siten, että jokainen pystyisi hyödyntämään digitaalisia palveluita täysimääräisesti niin kauan kuin mahdollista.

Toki toivomme, että Helsinki palvelee myös niitä, joilla ei enää ole voimia ja resursseja tällaiseen oppimiseen. Helsinkihän kuuluu kaikille asukkailleen. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Ärade ordförande, bästa fullmäktige. Helsinki ei voi olla hallinnollinen keskus. Sen on oltava kilpailukykyinen pääkaupunki, jolla on selkeä suunta.

Vi behöver en långvarig strategi som baserar sig på samarbete, modiga beslut om vi vill klara oss mot våra systerstäder i Norden.

Keskusta autioituu, se kaipaa vetovoimaa. Yritykset sulkevat oviaan, ihmiset eivät enää viihdy keskustassa. Meidän on pakko tehdä sille asialle jotain. Nyt tarvitaan rajoitusten sijaan houkuttelevuutta. Yrittäjyys on kaupungin elinvoiman selkäranka. Pääkaupunki tarvitsee yrittäjyys- ja innovaatiokeskuksen, joka tuo yhteen osaajat, rahoituksen ja tilat. Samalla meidän on tehtävä Helsingistä houkuttelevampi kansainvälisille osaajille ja investoinneille.

Helsingin väkiluku ennustetaan vuoteen 2060 mennessä olevan yli 900 000. Strategia ei voi takertua muutaman vuoden pätkiin, vaan katse tulee olla kestävästi pitkällä horisontissa. Helsingin työttömyys on karmaisevat 14 prosenttia. Tilanne on kestämätön. Niin työnhaun tehostamisessa, työntekijöiden ja työpaikkojen yhteen saattamisessa kuin laajalti asiakaspalvelussa tulee siirtyä hyödyntämään tekoälyä. Emme kaipaa purkkaratkaisua, vaan kestävää työllisyyttä.

Liikkumisen tulee olla helppoa. Ytimekäs linjaus maan alle, jalankulku maan päälle. Niin kauan kuin näin ei ole, kaikkia liikennevälineitä tulee suosia samalla tavalla. Arkiliikuntaa tukevan pyöräilyn ja kävelyn on oltava turvallinen vaihtoehto. Jos ja kun autoilua halutaan vähentää, porkkana pitää olla houkutteleva julkinen liikenne. Vuodenvaihteessa HSL:n kuukausilippujen hintojen odotetaan nousevan jälleen, vaikka juuri on toteutettu rökälenosto. Seuraavien vuosien aikana hintojen odotetaan nousevan 90 euroon. Onko julkinen liikenne vain hyväosaisten palvelu?

Helsingin on pidettävä huoli ulkomailta muuttavista ihmisistä. Yksi integroitumisen oleellisimmista seikoista on paikallisen kielen oppiminen. Meidän on huolehdittava, että tarvittava kielitaito opitaan. Ei voi olla niin, että Helsingin palvelut pikkuhiljaa vaihtuvat englanninkielisiksi. Entä jos yritykset valjastettaisiin mukaan opettamaan kotimaisia kieliä? Reippaasti kallistuvat Hekan asunnot eivät ole myöskään imarteleva esimerkki segregaation ehkäisystä. Ne ovat yhtä surullinen suunta kuin pilviin nousseet HSL:n hinnat. Meidän on kannettava vastuu myös tulevaisuudesta, nuorista. Koulujen tuen, harrastusmahdollisuuksien, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen pitää toimia ennen kuin ongelmat kasautuvat pahemmin. Jokaisella nuorella on oikeus turvalliseen arkeen, mielekkääseen tekemiseen sekä siihen, että häntä kuunnellaan.

Kuntalaisen on voitava vaikuttaa omiin palveluihinsa. Helsingissä on jo olemassa hyviä aloituksia, jotka lisäävät osallisuutta. Yksi niistä on OmaStadi. Se on osoitus siitä, että kun helsinkiläisille annetaan mahdollisuus vaikuttaa, he myös tarttuvat siihen. Asukkaita pitää kuunnella joka päivä, ei vain vaaliaikoina. Kuvitellaan Helsinki, jossa keskustassa on elämää, yritykset kukoistavat, ihmiset viihtyvät, palveluista nautitaan ja liikkuminen sujuu mutkattomasti. Kaupunki, johon mahtuu yli 900 000 asukasta, jossa nuoret saavat apua ajoissa ja kasvavat turvassa. Helsinki, jossa työnteko, yrittäminen ja ideointi ovat mahdollisia kaikille niin paikallisille kuin kansainvälisille osaajille. Kaupunki, joka kuuntelee asukkaitaan, toimii yhdenvertaisesti, tekee fiksuja päätöksiä ja asettaa hyvinvoinnin etusijalle. Vetovoimainen Helsinki, joka on elävä, toimiva, inhimillinen ja rohkea nyt ja tulevaisuudessa.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vanhan sanonnan mukaan jos haluaa syödä makkaraa, ei pidä mennä katsomaan, miten sitä tehdään. Samalla tavoin meidän tulee nyt katsoa valtuustostrategiaa eikä muistella prosessia, jolla se syntyi. Epäilemättä itse kullakin on jäänyt kaikenlaista mieleen siitä, mutta erinomaisen hienosti kaikki tähänastiset puhujat ovat keskittyneet itse strategiaan. Pyrin tähän itsekin. Ensimmäisenä huomiona strategiassa näkyy ennen kaikkea jatkuvuus. Me emme elä sellaisessa maailmassa kuin Atlantin takana, jossa yhtäkkiä hypätään laidasta toiseen ja tehdään taas jotain aivan muuta. Todella monet tämän strategian kirjaukset löytävät jonkinlaisen vastinparin edellisestä, ehkä sitä edellisestäkin, koska meillä ei haluta yhtäkkiä pomppia taas jonnekin, vaan on aiemminkin neuvoteltu yhdessä tuloksia. Nyt on taas neuvoteltu yhdessä strategiaa ja päädytään, ehkä joillain eri painotuksilla, mutta kuitenkin jatkaen jo kesken olevia asioita sen sijaan, että niitä katkottaisiin. Tästä haluan aidosti kiittää kaikkia, jotka ovat olleet prosessin kanssa osallisia ja kaikkia, jotka ovat tänään strategiaa hyväksymässä, sillä tämä on nähdäkseni Helsingin politiikan yksi keskeinen vahvuus, että kykenemme yhdessä pitämään joitakin linjoja. Toinen kiinnostava piirre strategiassa on, että poislukien joitakin kohtia, erityisesti kasvatuksesta ja koulutuksesta, tämä on itse asiassa aika kokoomuslainen strategia. Tästä varmasti osittain kunnia kuuluu pormestarillemme, eläköön hän ikuisesti, ja hänen taidoilleen neuvottelijana. Jos katsotaan erityisesti strategian talouslinjauksia, poislukien Kaskon ja Kuvan ydintoiminnat, menokasvutavoite on tiukempi kuin se on ollut kahdeksaan vuoteen. Niin tiukka, että se tulee vaatimaan poikkeuksellisia toimia. Kolmen kauden takaisesta kokemuksesta tiedämme, että tähän yhden prosentin tavoitteeseen ei päästä tavanomaisilla tehostamistoimilla, vaan se tulee vaatimaan enemmän.

Jos katsotaan kaupungin kokonaisvastuiden kehitystä, linja on viimekertaista tiukempi. Jos katsotaan veronkorotuksiin liittyvää kirjausta, se on viimekertaista tiukempi. Jos katsotaan, miten on muotoiltu palomuuri kuntakaupungin ja soten välillä, se on sanoitettu viimekertaista tiukemmin. Mutta tähän lienee pormestarimme erinomaisten taitojen lisäksi syynä, että ilmeisesti on nyt niin, että tässä valtuustossa on viimekertaista vahvempi tuki kokoomuksen tavoitteille.

No, näistä lähtökohdista lähdettäessä strategiassa on paljon hyvää.

Ilmastotavoitteen haluan erikseen mainita. Myös voin yhtyä suureen osaan kehuista, mitä strategiasta on täällä pöntössä jo esitetty. Aidosti me voimme ja meidän tulee rakentaa Helsinki, josta voimme olla ylpeitä. Aidosti ylpeitä, kuten pormestari sen sanoi.

Varmasti tässä on työtä edessä. Tämä strategia yksinään ei sitä takaa. Kukaan meistä ei varmasti kuvittele, että tämän strategian hyväksyttyämme työ on valmis. Päinvastoin meillä on paljon tavoitteita edessä. Nyt tässäkin pariin kertaan esiin nousseet HSL:n lippujen hinnat ovat yksi sellainen, jossa meidän täytyy löytää tapa, jolla niitä voidaan laskea nostamisen sijaan. Mutta minulla on luottamusta kuitenkin tähän valtuustoon ja sen kykyyn tehdä tästä kaupunki, josta voimme olla ylpeitä.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvä valtuusto.

Tässä strategiassa lapset, nuoret ja koulutus ovat keskiössä, ja se on ollut yksi merkittävä strateginen valinta, joka tässä on tehty. Käytännössä se tarkoittaa pienempiä ryhmäkokoja ja enemmän aikaa oppimiselle, paperisia oppikirjoja, panostuksia lukutaitoon. Juuri niitä asioita, joista minä ja varmasti moni muukin valtuutettu on saanut vaalikeväänä huolestuttavia viestejä opettajilta ja vanhemmilta. Oppilailla tulee olla oikeus rauhalliseen oppimisympäristöön ja toimivaan kouluarkeen, ja opettajilla on oltava oikeus tehdä työnsä hyvin. Erityisesti vielä toivon, että valtuustokauden aikana me hyödynnetään tätä taloudellista liikkumavaraa, jota sinne Kaskon puolelle on saatu, tekemällä valintoja, jotka helpottavat päiväkotien arkea. Strategiaan on kirjattu, että päiväkotien tilat rakennetaan lasten ehdoilla, pihoilla on vehreyttä ja että Helsingin palkkakilpailukyvystä huolehditaan palkkaohjelmalla. Nämä ovat tärkeitä kirjauksia, jotka pitää viedä todeksi.

Elinvoiman osalta taas strategiassa on aika vahva tekemisen meininki. Kirjauksia löytyy ruokakulttuurin vahvistamisesta kaupunkitilan viherryttämiseen ja aina tapahtuma-areenoista startup-ekosysteemeihin. Hyvä niin. Haluan kuitenkin muistuttaa, että toimiva kansainvälisyys on Helsingin elinvoiman ja viihtyisyyden ydintä. Yli viidennes helsinkiläistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Strategiaan kirjattiin, että osaajien ja heidän perheidensä on voitava tuntea Helsinki kodikseen, mutta muilta osin homma jäi vielä aika avoimeksi. Me tarvitaan monikielisiä koulupolkuja, me tarvitaan tukea puolisoiden työllistymisen, sujuvia asettautumisen palveluita, apua työmarkkinoille pääsyyn, suomen kielen oppimiseen ja verkostojen rakentamiseen. Kansainvälinen Helsinki ei tarvitse tuekseen vain kauniita sanoja, vaan myös määrätietoista otetta ja valmiutta investoida.

Ennen kaikkea mä toivon, että tällä valtuustokaudella me rakennetaan Helsingistä entistä vahvemmin kaupunki, josta me voidaan olla ylpeitä siksi, että tänne on kiva muuttaa, täällä on kaikilla hyvä olla omina itseinään. Ajattelen, että se on tässä maailmanajassa oikeastaan jotain aika uniikkia ja harvinaistakin, josta meidän kannattaa pitää yhdessä kiinni ja muistaa, että tosiaan pelkät kauniit sanat eivät riitä, vaan teot ratkaisevat.

Kiitos.

Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Mielestäni uudesta kaupunkistrategiasta tuli todella hyvä. Itselleni ja monelle helsinkiläiselle niin tärkeä asia tuli selvästi sanoitettua. Jokaisella helsinkiläisellä kaupunginosasta riippumatta tulee olla sujuva pääsy lähiluonnon äärelle. Meille suomalaisille luonto ei ole vain joku erillinen alue, jonne ehkä viikonloppuna ehditään kokemaan vau-hetkiä. Myös helsinkiläisille luonto on jotain, jonka toivotaan olevan läsnä niin arjessa kuin pyhäisin. Lähellä ja läsnä, jotta ehdimme kokea luontohetkiä vaikka aamulla lähtiessämme päivän askareisiin ja viimeistään taas illemmalla, kun ulkoilutamme koiraa, leikitämme lapsia tai pidämme yllä kuntoa luontopolulla.

Strategiassa erinomaisesti luvattiin pitää kaupungin viheralueet kunnossa ja lisätä vehreyttä ja viherpintaa kaupunkirakenteessa, kuten katujen varsilla, aukiolla ja julkisissa ulkotiloissa, ja varmistaa, että myös uusilla alueilla on puistoja ja puistikoita. Luvattiin lisätä myös latvuspeittävyyttä, mikä onkin hienompi muotoilu sille, että Helsingissä on oltava puita ja riittävän korkeita sellaisia.

Hyvä valtuusto.

Strategiassa on huomioitu myös ulkoliikuntatarjonnan monipuolisuus ja lenkkipolkujen, kuntoportaiden, koirapuistojen ja ulkokuntosalien kunnossapito. Yksi strategian otsikoista oli Luontoa kunnioittava ja vetovoimaa tukeva kaupunkikehitys, jonka alle tuli monia itselleni ja helsinkiläisille tärkeitä periaatteita. Nyt olisi aika ottaa todesta luonnon läsnäolo sekä uudis- että täydennysrakentamisessa. Strategiaan tulikin lause, josta olen tyytyväinen. ”Toteutamme täydennysrakentamista siten, että asuinalueiden omaleimaisuus, väljyys ja luonne säilyvät.” Täydennysrakentaminen on huolenaihe alueilla ja ymmärrämme, että rakentaa täytyy, mutta niin, ettei paikalla asuvien asukkaiden vaalimaa vanhaa aluemiljöötä pilata. Ylipäänsä strategian kaupunkikehitysosiossa näkyykin nyt läpileikkaavana viihtyisyyden ja luonnonläheisyyden korostaminen.

Bästa fullmäktigeledamöter.

I strategin nämns det att en smidig rörlighet, det vill säga sujuva liikkuminen, är kärnan i en fungerande vardag. Utmärkta kollektivtrafiktjänster är redan en självklarhet för oss. För många är bilen också nödvändig i vardagen eller på jobbet. Strategin uppmanar till att säkerställa att förutsättningarna för biltrafik inte försämras för mycket. Låt oss komma ihåg detta löfte.

Hyvä valtuusto.

Moni itseni ikäinen kipuilee ikääntyvien seniorivanhempien hoivan ja hoitoonpääsyn kanssa. Ikääntyvän vaivat huolestuttavat, ja monelle tulee eteen hetki, jolloin muistisairas seniori ei vain pärjää kotona. Meidän tulee toteuttaa strategian lupaus siitä, että varmistamme sujuvan pääsyn ympärivuorokautiseen hoitoon, kun tarve vaatii, ja kehitämme asumisvaihtoehtoja iäkkäille. Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn 14 vuorokauden määräajasta on pidettävä kiinni. Kaikilla ei ole työterveyshuoltoa eikä mahdollisuutta ostaa kalliilla yksityisen palveluja, kun sairaus iskee. Hyvää strategiassa on myös lähikirjastojen verkon laajuus. Kirjasto on mahtava palvelu. Pidetään lukeminen sen toiminnan ytimessä. Haluan myös nostaa esiin kirjauksen, jossa järjestöjen ja yhdistysten toimintamahdollisuuksia tulee mahdollistaa avaamalla kaupungin tiloja kolmannen sektorin toimijoiden käyttöön. Tyhjinä ammottavat kaupungin rakennukset joskus ihmetyttävät. Käytetään niitä hyödyksemme, ainakin kunnes niiden pysyvämpi käyttö toteutuu.

Ja vielä: pidetään huolta monipuolisen ja myös uudenlaisen liike- ja yritystoiminnan edellytyksistä Helsingissä. Se on tärkeää meidän elinvoimalle. Näissä kaikissa asioissa meillä on paljon tekemistä. Kun nyt saamme tämän hienon strategian, viedään kirjauksia eteenpäin tarmokkaasti, jotta voimme neljän vuoden kuluttua sanoa, että meillä tosiaan on Helsinki, josta voimme olla valtavan ylpeitä.

Kiitos.

Kiitos, rouva puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Tämä on erinomainen strategia, koska tänne on taitavasti piilotettu semmoiset keskeiset strategiset linjaukset sellaisten, sanotaanko näin, että ei-strategisten linjausten väliin. Ymmärrän toki, että kun ryhmiä on paljon, niin intressejä on erilaisia ja on pieniä ja isoja murheita tällaisessa organisaatiossa, ja 85 valtuutetulla varmasti on.

Muutamia näistä. Yritän ehkä enemmän niihin strategisiin tässä paneutua, joita haluan nostaa esille. Mutta yhteen ei-strategiseen, joka voi olla kyllä strateginen, on tämä koulu ja oppikirja -asia. Pidän erinomaisena sitä. Ehkä vielä kirjauksen sijaan haluaisin taata, että kaikilla lapsilla on painetut oppikirjat, mutta nyt ainakin tarjotaan mahdollisuus niiden tarjoamiseen, mikä on jo askel oikeeseen suuntaan.

Isot asiathan tässä kaupungissa on talous, asuminen, maankäyttö. Muu on sitten paljon pienempää. Hyviä seikkoja on se, että tuottavuutta pyritään lisäämään. Talous on kaikki kaikessa, tai sitten se ei ole mitään. Mutta sitten samaan aikaan meillä on kirjaus ja suora sitaatti: ”Emme edistä liikelaitosten yhtiöittämisiä, muutoksia kaupungin johtamisjärjestelmään tai terveysasemapalveluiden uusia ulkoistuksia.” Aivan järkyttävän huono kirjaus, koska tämähän myös estää sen tuottavuuden paranemisen. Meillä nämä kaksi ulkoistettua terveysasemaa on parhaat. Ne suoriutuvat parhaiten, niissä pääsee nopeiten hoitoon. Nyt me ei haluta laajentaa sitä mahdollisuutta uusille helsinkiläisille. Pidän ihmeellisenä.

Emme myöskään edistä muutoksia kaupungin johtamisjärjestelmään. On vaikea kuvitella Helsingin kaupungin kokoista organisaatiota, jossa ei voi esittää uudistuksia sen johtamiseen. Liikelaitosten yhtiöittämisten estäminen. Nyt ehkä jäljet johtaa sylttytehtaalle, että kuka tämän kirjauksen takana on. Yhtä kaikki pidän vähän ongelmallisena nyt tätä, että meidän käsiä sidotaan liikaa.

Aivan erityisen iloinen olen yhdestä asiasta, ja se on se, että verotus ei kiristy. Mutta iso mutta on se, että se tapahtuu nähdäkseni nyt velanoton kustannuksella. Toivon, ettei se näin ole, mutta nyt se siltä näyttää, että veroja ei kiristetä, mutta jotta nämä kaikki menot saadaan katettua, meidän pitää ottaa valtavasti lisää velkaa. Ja kuten kaikki tai en mä usko, että kaikki tiedämme, mutta ainakin osa tietää, että se tapahtuu niiden tulevien sukupolvien kustannuksella. Me tavallaan tätä omaa hyvinvointiamme ylläpidämme sen, että meidän lapsemme sitten maksaa sen velan. Ei ole ehkä se suunta, mihin haluaisin tätä kaupunkia viedä.

Mutta vielä isompi elefantti on tässä olohuoneessa. Sanon sen suoraan, se on koko kaupungin kattavat yt-neuvottelut. Suora sitaatti, koska olen yllättynyt. Demareiden Ilmari Nurminen Tampereella, meinasi mennä pulla väärään kurkkuun kesälomalla, kun totesi ensimmäisessä ehkä haastattelussa, siis demaripormestariehdokasta Tampereelta, koko kaupunkia koskevat ytneuvottelut. Hattu päästä siis ihan kirjaimellisesti, eikä tässä ole minkäänlaista kettuilua. Ja nyt elokuussa oli: ”Tampereen kaupunki aloittaa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut ensi maanantaina. 200 voi menettää työnsä.” En iloitse töiden menettämisestä. Se vähän vaan kuuluu yt-neuvotteluihin. Mutta siellä mietitään sitä, mikä on kaupungin parasta.

Meillä on 40 000 työntekijää Helsingissä. Ne on töissä helsinkiläisille, ei ikään kuin meille. Täällä ei ole käsittääkseni koskaan tai ainakaan 80-luvun jälkeen koko kaupunkia koskevia yt-neuvotteluita pidetty. Se on iso asia, ja päätänkin ehkä tähän: Tässä meidän kaupunkistrategiassa ei myöskään tätä estetä eikä kielletä. Siellä on se kirjaus, joka tulee suoraan työsopimuslaista, miten ytneuvotteluissa pitää tarjota uutta vastaavaa työtä. Mutta sanon, että tälle nelivuotiskaudelle se isoin asia on kyllä se henkilöstön kehittäminen, jonka tämä strategia, vaikka siinä nyt johtamisjärjestelmän kehittäminen kielletään, niin ei kiellä yt-neuvotteluja.

Toivon, että siinä meillä on rohkeutta miettiä, mikä on Helsingin paras. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Helsingin uusi kaupunkistrategia on ennen kaikkea lupaus tulevaisuudesta, ja sen tulevaisuuden ytimessä ovat lapset ja nuoret. Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus ovat strategian kivijalka, jotta jokainen helsinkiläinen lapsi saa vahvan alun elämälleen. Vahvistamme erityisesti peruskouluja esimerkiksi pienentämällä eka- ja tokaluokkalaisten laskennallisia ryhmäkokoja. Helsingin budjetoinnissa käytettävä tuottavuustavoite poistetaan koulutuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan peruspalveluilta ja tuplataan muulle kaupungin organisaatiolle.

Jotta meillä on varaa huolehtia lapsista, nuorista ja ikääntyvistä helsinkiläisistä, tarvitsemme kasvua ja elinvoimaa. Meidän on oltava kaupunki, johon halutaan tulla opiskelemaan, työskentelemään, yrittämään ja investoimaan. Olemme sopineet, että kunta- tai kiinteistöverot eivät tulevina vuosina nouse. Lähitulevaisuudessa investoimme etenkin Eteläsataman alueeseen ja tulevaan arkkitehtuuri- ja designmuseoon. Edistämme tapahtumia, kestävää matkailua sekä ruoka- ja ravintolakulttuuria.

Helsinki on kansainvälisesti kiinnostava paikka, mutta kiinnostus on ansaittava joka päivä. Siksi panostamme viihtyisiin ja yhteisöllisiin naapurustoihin, toimivaan liikenteeseen ja yritysmyönteiseen ilmapiiriin. Riman on oltava korkealla kansainvälisellä tasolla kaikessa tekemisessämme.

Vahvistamme työllisyyttä, uudistamme palveluita fiksusti ja pidämme investoinnit hallinnassa. Hyödynnämme tekoälyä ja digitalisaatiota.

Vastuullinen talous ei ole vain kulujen karsimista. Se on kykyä luoda mahdollisuuksia tulevaisuuteen.

Tavoitteenamme on Helsinki, jossa jokainen voi hyvin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nousee tämän strategian myötä yhä tärkeämmäksi prioriteetiksi. Esimerkiksi muistisairauksista jopa 45 prosenttia on mahdollista siirtää eteenpäin terveellisillä elintavoilla. Siksi ennaltaehkäisy on sekä inhimilliseltä että taloudelliselta kannalta niin tärkeää. Edistämme liikunnallista elämäntapaa esimerkiksi eläkeläisten maksuttomilla uimahallikäynneillä arkipäivisin.

Jotta tulevaisuus olisi kestävä, meidän on suojeltava ympäristöä. Etenemme kohti hiilineutraaliutta aiempaa kunnianhimoisemmin päästötavoittein, kehitämme vehreitä lähialueita ja panostamme kestävään liikkumiseen. Nämä valinnat eivät ole vain ilmastopäätöksiä. Ne ovat päätöksiä siitä, millaisen kaupungin jätämme lapsillemme.

Merellisyys ja merellisten yhteyksien ja palveluiden kehittäminen on palannut strategian painopisteeksi. Varaudumme sään ääri-ilmiöiden yleistymiseen ja muihin turvallisuusuhkiin. Panostamme myös segregaation ehkäisyyn yhdessä vahvasti kaikilla toimialoilla. Uudistamme perusteellisesti esimerkiksi Itäkeskuksen alueen.

Helsinki, josta voimme olla ylpeitä. Olen ylpeä strategiastamme ja siitä, että valtuuston suuri enemmistö seisoo sen takana. Kiitos kaikille rakentavista neuvotteluista. Kannatan strategian hyväksymistä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tätä strategiaa on hyvin helppo kannattaa. Tämä sisältää niin paljon hyviä linjauksia, että sen kannattaminen tässä kokouksessa on erittäin helppoa. Mutta se, että onko tämä strategia hyvä vai ei, selviää meille vasta neljän vuoden päästä, koska mä en tiedä, olenko mä koskaan nähnyt strategiaa, missä olisi näin vähän konkretiaa. Siellä on hyviä, suuria, tärkeitä linjauksia, mutta erittäin vähän konkretiaa siitä, että miten, millä reunaehdoilla niihin tavoitteisiin päästään ja pyritään. Isot, pienet asiat menevät sekaisin, eikä sieltä erotu priorisoinnit eri asioiden välillä. Mä itse uskon, että helsinkiläiset ei kaipaa tarinaa Helsingistä, vaan ne kaipaa konkreettisia tekoja, jonka kautta jokaisella helsinkiläisellä on hyvä elää tässä kaupungissa.

Mä nostan muutamia asioita, joita mun mielestä olisi pitänyt strategiassa olla, mutta jotka valtiovalta on meiltä evännyt.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valitettavan harvoin tässä maassa tuntuu olevan hallitus, jossa ymmärrettäisiin kaupunkierityisiä kysymyksiä. Korostan, että kyse ei ole vain tästä nykyisestä hallituksesta, vaan kaupunkierityisten kysymysten ymmärtäminen tuntuu olevan krooninen haaste Suomen hallituksille.

Käyttöhuoneet ovat tutkitusti keino vähentää huumekuolemia ja vähentää haittoja. Se on osa inhimillistä päihdepolitiikkaa. Eduskunnan enemmistö kuitenkin äänesti kumoon meiltä mahdollisuuden tätä edes pilotoida. Ja on tärkeä muistaa, että tämä on kaupunkierityinen kysymys, koska yleisin huone, missä päihteitä käytetään, on oma koti. Vain kaupungeissa kadulla näkyy osa siitä ongelmasta, ja se, mitä kadulla näkee, on vain pieni osa sitä kokonaisuutta. Se ei tule samalla tavalla näkyviin pienemmillä paikkakunnilla kuin se kaupungeissa tulee. Siksi tämä on kaupunkierityinen kysymys ja tämmöinen työkalu meille tutkitusti meidän strategiassa linjaamaamme tavoitetta tukeva keino. Meidän pitääkin hyvin voimakkaasti vaikuttaa lainsäätäjän suuntaan, jotta me saataisiin tämä mahdollisuus meille käyttöön. Toinen kaupunkierityinen keino on ruuhkamaksut. Me linjataan tässä strategiassa, että me halutaan vähentää päästöjä, meidän pitää vähentää liikenteen päästöjä. Myöskään tätä lainsäätäjä ei ole meille mahdollistanut, vaikka ruuhkamaksut ovat olennainen liikennepoliittinen työkalu.

Sitten se ehkä vakavin huoli tällä hetkellä on nämä nykyiset tiedot nykyisen hallituksen suunnitelmista Aran muutoksiin, Aran tiettyyn alasajoon ja tukien alasajoon. Tämä olisi Helsingin kannalta äärimmäisen tuhoisaa. Tuettu asuntotuotanto on meille todella olennainen työkalu, jotta me voidaan huolehtia riittävästä asuntotuotannosta, hillitä asumisen hintaa ja yhdistettynä asuntotuotantojakaumaan, se on keino ehkäistä segregaatiota. Sosiaalisen asuntotuotannon supistuminen olisi Helsingille katastrofi. Pelkästään Hekan asunnoissa asuu lähes 100 000 ihmistä eli joka seitsemäs meistä. Se kertoo siitä, miten iso tämä mittaluokka ja sen merkitys meille on.

Siksi mun mielestä Helsingin pitää olla yli puoluerajojen Helsingin ja kaupunkien tarpeiden puolella ja pyrkiä itse oma-aloitteisesti ja voimakkaasti vaikuttamaan eduskunnan ja hallituksen suuntaan, jotta nämä tarvittavat työkalut olisivat käytettävissä ja meidän päätettävissä. Se otetaanko me ruuhkamaksut käyttöön, se haluammeko me pilotoida käyttöhuoneita. Se pitäisi olla tämän salin päätettävissä, mihin suuntaan me haluamme Helsinkiä viedä. Nämä Ara-heikennykset on viemässä meiltä mahdollisuuden tehdä sitä asuntopolitiikkaa, jota tämän salin enemmistö on kaudesta toiseen kannattanut, joka on vienyt meidät... Pohjoismaisten pääkaupunkien vertailussa me ollaan aivan kärkisijoilla segregaation torjumisessa. Nämä supistukset tulevat viemään meiltä keinoja jatkaa sitä hyvää työtä. Siksi toivon, että tämä on asia, jota me voitaisiin tehdä yhteistyössä yli puoluerajojen.

Ja lopuksi puheenjohtaja.

”Helsinki josta voimme olla ylpeitä”. Eikö siinä pitäisi olla pilkku?

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuustokollegat.

Aivan alkuun haluan todeta, että olen valtuutettu Modigin kanssa tismalleen samaa mieltä tästä kaupunkispesifistä lainsäädännön tarpeesta, käyttöhuoneista ja ruuhkamaksuista. Jaan täysin nämä ajatukset ja myös tästä pilkun paikasta. Mutta ei nyt tehdä tätä. Pärjätään ilmankin.

Strategia on meidän tärkeimpiä päätöksiä. Se on tietyllä tavalla mahdollisimman yhteinen ja kattava näkemys Helsingin suunnasta seuraavalle neljälle vuodelle ja sellaisena musta käsittelyssä oleva ehdotus on hyvä. Kiitos siitä neuvotelleille, valmistelijoille ja kaikille teille, jotka olette yhdessä siihen omat syötteenne antanut.

Mä en ajatellut pitää kaiken kattavaa puheenvuoroa siitä, vaan nostaa kolme yksittäistä asiaa, huomiota ja jotain terveisiä niihin liittyen.

Ensinnäkin kasvatus ja koulutus. Vaalien alla tuli kahlattua mun erittäin osaavien ja mainioiden pormestarikandidaattikilpakumppanien kanssa aika lukematon määrä erilaisia paneeleita ja keskustelutilaisuuksia läpi. Melkein jokaisessa puhuttiin kouluista ja päiväkodeista, ja jokaisessa, jossa puhuttiin kouluista ja päiväkodeista, me luvattiin käytännössä yhteen ääneen panostaa kasvatukseen ja koulutukseen, lapsiin, työntekijöiden oloihin, toimiviin tiloihin, oppimateriaaleihin, tulevaisuuteen ja luottamukseen.

Strategiassa näkyykin tämä vahva sitoutuminen tällä toimialalla skarppaamiseen, ja sen pitää näkyä päätöksissä läpi koko kauden erityisesti rahassa. Mä en halua nähdä yhtään semmoisia budjettineuvotteluita, joissa päiväkodit ja koulut on säästölistalla. En halua enää viestejä opettajilta, oppilailta, vanhemmilta siitä, miten kirjoja ei ole tai luokat tai ryhmät paisuu jättiläismäisiksi, miten aika ja rahat ei riitä tekemään sitä hyvää työtä, jota meidän opettajat ja muu henkilökunta rautaisesti osaavat. Eli tässä todellakin nyt walk the talk, pidetään sanamme. Panostetaan lapsiin ja tulevaisuuteen nyt ja läpi tämän kauden. Muuten meillä ei ole sitä strategian toitottamaa Helsinkiä, josta voidaan olla ylpeitä.

Toiseksi joukkoliikenteestä. Tavoite lipun hintojen laskemisesta on äärimmäisen tärkeä koko kaupungin toimivuuden ja elinvoiman kannalta. Lippujen hinnat on jo tasolla, joka eriarvoistaa kaupunkilaisia ja näivettää tätä kaupunkia. Tähänkin tavoitteeseen pitää varautua käyttää rahaa ja ottaa se tavoite tosissaan. Jos lippujen hintoja ei saada laskuun, me ollaan epäonnistuttu valtuustona. Musta tässä on vähän huolestuttavia merkkejä ilmassa, mutta kurssin ehtii vielä korjata, että tämä on todella tavoite, josta pidetään kiinni. Se, että ne lippujen hinnat saadaan laskuun.

Muuten liikenteestä totean sen, että strategiassa on paljon hyviä kirjauksia, mutta rajallisessa tilassa autokaistat ja parkkipaikat on aina pois jostain muusta. Kävelyltä, luonnolta, asunnoilta, pyöriltä, joukkoliikenteeltä, yrittämiseltä, ihmisiltä. Toivon, että valtuusto hyväksyy tämän fysikaalisen geometrisen faktan päätöksenteossa ja tekee fiksuja päätöksiä strategian puitteissa.

Kolmantena pointtina nostan yksittäisen tärkeän kirjauksen. Strategiassa todetaan näin: ”Varaudumme myös pienydinvoimatuotannon mahdolliseen sijoittumiseen Helsingissä, jos sääntelyn muutokset sen mahdollistavat.” Tässä nipotan sen verran, että tämä on ehkä hieman hassu muotoilu siitä, että sääntely siis mahdollistaa aivan hyvin tälläkin hetkellä pienydinvoiman Helsinkiin. Ja parhaillaan lausuntokierroksella oleva ydinenergialain päivitys toki helpottaa ja selkeyttää sitä, mikä on tervetullutta.

Helsinki, joka lämpenee ilman päästöjä, polttamatta ja minimaalisella luonnon kuormittamisella, on musta upea visio, ja ydinkaukolämpö mahdollistaa sen. Mä pidän erinomaisena, että tämä strategia antaa nyt selkeän poliittisen selkänojan viedä tätä visiota eteenpäin.

Arvon valtuusto.

Kuten pormestari Sazonov strategian alkusanoissa toteaa, tämä strategia on elettävä todeksi yhdessä. Ja meidän tehtävä on tehdä se todeksi, mahdollistaa se päätöksillä. Erilaisia vääntöjä, kilpailevaa tulkintaa ja keskenään erilaisia tärkeysjärjestyksiä on varmasti luvassa, mutta mä toivon, että meillä on yhteinen maali, johon tätä kaupunkia viedään. Ekologisesti kestävä, elinvoimainen, hyvinvoiva Suomen pääkaupunki.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Näin minäkin olen ymmärtänyt, että molemmat vaihtoehdot ovat oikein, pilkulla tai ilman.

Moni helsinkiläinen kokee tällä hetkellä epävarmuutta. Sodat ja demokratiaan ja tietopohjaiseen päätöksentekoon kohdistuvat uhat heijastuvat myös täällä. Helsingissä me ollaan kuitenkin oltu vahvoja silloin, kun me ollaan hallituspohjasta riippumatta löydetty tässä salissa yhteinen suunta ja me ollaan puolustettu sitä, mitä helsinkiläisyys voi vahvimmillaan olla. Pääkaupunkina me ollaan kulttuurin ja osaamisen keskus. Meidän on puolustettava tinkimättömästi niin kulttuuria kuin korkeakoulutusta ja tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiotavoitteita. Ne on investointi Helsingin tulevaisuuteen.

Joka päivä me nähdään, miten tekoäly muokkaa yhteiskuntaa ja työllisyyttä. On meidän vastuulla vahvistaa ja varmistaa, että Helsinki pysyy kehityksen kärjessä ja että muutosta ohjaa viisas tietoon perustuva päätöksenteko, vaikka se ei aina ole näkynyt hallituksen valinnoissa.

Strategiassa Helsinki haluaakin mahdollistaa luovien alojen kasvun sekä kansainvälisesti kilpailukykyisen ympäristön yrityksille ja tutkimuksille. Lapsiin, nuoriin ja koulutukseen investoidaan. Vuosittainen tuottavuustavoite eli säästöt ei enää koske koulutuksen, varhaiskasvatuksen eikä kulttuurin ja vapaa-ajan keskeisiä palveluita. Alkuopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen on tavoitteemme. Lukemista on lisätty koulupäiviin. Näistä tavoitteista huolimatta tämä menoraami on äärimmäisen tiukka, niin kuin muutama on täällä tuonut esiin jo. Jos tätä ei jälleen kerran korjata myöhemmissä neuvotteluissa, niin tämä tilanne on äärimmäisen haastava ja jopa huonompi kuin aiempina vuosina.

Kun me käytiin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa budjettia läpi eilen, kävi hyvin selvästi ilmi, että kun peruspalveluindeksi on laskenut ja kaupunkitasoiset palvelut kallistuneet, meillä on hyvin niukasti rahoitusta käytettävissä. Se ei riitä tämän nykyisen palvelutarjonnan ylläpitoon edes. Yksi ongelmahan on se, että nämä sisäiset vuokrat tulee huomioida jatkossa, jotta ei jouduta leikkaamaan muista käyttömenoista. Silloin kun tehdään päätös investoida tai tehdään päätös perusparannuksesta, ne täytyy huomioida myös käyttömenoissa tulevaisuudessa. Muuten on aivan selvää, että jostain joudutaan leikkaamaan. Tätä Helsinki ei ole vielä korjannut. Mä toivon, että tällä valtuustokaudella tämä selkeä epäkohta korjataan.

Me ollaan luvattu esimerkiksi, että me varmistamme nuorisopalveluiden kattavan läsnäolon kaupungin eri alueilla tässä strategiassa. Tämähän ei tule toteutumaan, jos tämä tulkinta budjetista on jälleen kerran näin tiukka. Arvoisa puheenjohtaja.

Huolimatta siitä, että lupaukset ovat hyviä ja minäkin allekirjoitan strategian monet hyvät tavoitteet, meillä on tällä hetkellä tilanne varhaiskasvatuksessa, jossa sijaisia ei käytännössä juurikaan saa palkata. Siellä on päätetty myöskin säästää. Ollaan päätetty pyrkiä toimia tässä hyvin niukassa raamissa, vaikka lautakunta on tähän kiinnittänyt huomiota. On hyvä, että strategiassa todetaan, että Helsinkiin tarvitaan jatkossa monen kokoisia päiväkoteja eikä kaikkien uusien hankkeiden tarvitse olla suuria päiväkoteja. Tämäkin täytyy viedä toteen.

On hienoa myös, että tärkeä tahtotilamme on, että Helsinki tähtää lukutaidon pääkaupungiksi. Tästä olen erityisen iloinen, koska se kiteyttää paljon sivistyksen ja tasa-arvon merkityksestä. Jokaisella lapsella on todellakin oltava ne koulukirjat koulusta riippumatta. Vääntömme jatkuvat sen puolesta, että lupaukset käyvät toteen riittävän kunnianhimoisesti.

Strategiassa nousee mielestäni aiempaa paremmin esiin se, että kaupunki on kaikki kaupunkilaiset. Odotan innolla uusia tapoja, joilla tämä tulee näkyväksi. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan jopa neljäsosa helsinkiläisistä nuorista oli kokenut seksuaalista häirintää julkisissa tiloissa mukaan lukien kouluissa. Enemmistö heistä oli tyttöjä. Pysäyttävää on se, että nuoriin tyttöihin kohdistuva seksuaalinen häirintä oli Helsingissä keskimäärin yleisempää kuin missään muualla Suomessa. Seuraavan kouluterveyskyselyn tulokset julkaistaan muutaman viikon kuluttua, ja pelkään, että tämä luku tulee olemaan nyt entistä korkeampi.

Me tiedämme, että naisviha yleistyy maailmalla. Me tiedämme, että naisvihamieliset naisiin ja tyttöihin jopa väkivaltaisesti suhtautuvat asenteet leviävät sosiaalisessa mediassa. Sieltä ne pesiytyvät poikiin myös Suomessa tavalla, jollaista en itse muista ennen nähneeni. Yhä useampi nuori omaksuu tälläkin hetkellä ne radikaalit, toksiset, patriarkaaliset ajatusmallit, jotka näkevät naiset ja tytöt alisteisina suhteessa miehiin. Samaan aikaan joka kolmas nainen Suomessa on lähisuhdeväkivallan uhri, ja suomalaisista naisista peräti yhdeksän kymmenestä on kokenut seksuaalista häirintää. Se ei ole sattumaa. Helsingin tuoreessa kaupunkistrategiassa todetaan seuraavaa: ”Kitkemme tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa sekä muuta sukupuolittunutta häirintää ja väkivaltaa aktiivisella puuttumisella, tukipalveluita lisäämällä sekä panostamalla ennaltaehkäisyyn.” Ottaen huomioon kaiken, mitä äsken kerroin, todella toivon, että tämä lause ei jää ainoastaan kirjaukseksi strategiassa.

Seksuaalisen häirinnän ja sukupuolittuneen väkivallan ehkäisyyn eivät pelkät sanat riitä. Se vaatii toimia, asenneilmapiirin muutosta, tunnetaitokasvatusta ja haitallisten patriarkaalisten valtarakenteiden purkamista. Se edellyttää, että me puutumme, että me uskomme uhreja, että me etsimme jatkuvasti uusia ratkaisuja kitkeä tätä ilmiötä niin kouluissa, työpaikoilla, kaupunkiympäristössä kuin sosiaalisessa mediassa. Että me opetamme olemaan häiritsemättä ja ahdistelematta sen sijaan, että opetamme vain varomaan.

Helsinki on Suomen pääkaupunki. Helsingin tulee olla suunnannäyttäjä monessa, eikä vähiten siinä, miten suhtaudumme naisvihaan ja sen eri muotoihin, mukaan lukien naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja häirintään. Tarve sille on nyt kenties suurempi kuin koskaan. Tässä voimme onnistua vain, mikäli teemme töitä yhdessä yli sukupuoli-, sukupolvi- ja puoluerajojen yli valtuustokausien. Se on vähintä, mitä me päättäjinä voimme tehdä naisten ja tyttöjen eteen niin Helsingissä kuin muualla.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ajattelen, että meidän tehtävä on tehdä töitä sen puolesta, että Helsinki on koko maailman paras kaupunki elää ja yrittää. Avoin ja kansainvälinen pääkaupunki, jossa ihan jokaisella on mahdollisuuksia, näköaloja ja toivoa. Mutta se ei yksin riitä. Meidän pitää samalla kuulla ihmisten huolia ja varmistaa, että arjen perusasiat ovat kunnossa. Tehdä sellaista politiikkaa, joka lisää hyvinvointia.

Yksi tämän valtuustokauden tärkeimpiä tehtäviä on torjua segregaatiota. Hyvinvointierot ovat Helsingissä suuria ja kohdistuvat tutkitusti etenkin lapsiin. Hyvinvoinnin ja huono-osaisuuden kasautumisessa on ollut myös havaittavissa entistä selkeämpää monikerroksisuutta. Helsinki on sitoutunut toimimaan eriytymistä ja asukkaiden eriarvoistumista vastaan, ja kaupunkistrategia antaa tähän hyvän selkänojan. Kaupunkistrategia on kuitenkin vain etäistä sukua yritysten strategioille ja niiden suoraviivaisille mittareille. Kaupunkistrategia sisältää runsaasti kauniita tavoitteita ja vain vähän selkeitä valintoja. Paljon jää siis riippumaan siitä, miten onnistumme tekemään siitä totta.

Hyvät valtuutetut.

Yksi asia on kuitenkin selvä. Helsinki ymmärtää sivistyksen arvon. Samalla kun valtio leikkaa ja Suomi kääntyy sisäänpäin, me katsomme eteenpäin ja investoimme kasvatukseen, koulutukseen ja kulttuuriin. Pieni maa pärjää parhaiten osaamiseen nojaten, eikä kulttuuri ole luksustuote, vaikka Riikka Purra niin väittäisi. Se on paitsi koko kansakuntaa vahvistava voima, myös tärkeä elinkeino.

Hyvät kollegat.

Kannatan strategian hyväksymistä ja olen ennen kaikkea ylpeä siitä, että vaikeassakin tilanteessa me pidämme Helsingissä vastuullisen kurssin ja katsomme rohkeasti eteenpäin suuntaa näyttäen koko Suomelle.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvä valtuusto.

Kuten strategiassakin todetaan, Helsinki on lasten kaupunki. Me haluamme taata tässä kaupungin lapsille ja myös tuleville sukupolville valoisan tulevaisuuden ja luonnonläheisen ja vehreän kaupungin. Rakennamme tätä kaupunkia lasten ehdoilla, sillä hyvä kaupunki lapsille on hyvä kaupunki meille kaikille muillekin.

Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestarina olen erityisen iloinen tästä strategiasta. Tavoitteeni tälle alkavalle valtuustokaudelle ovat saada koulujen ja päiväkotien perusasiat kuntoon, taata työ- ja oppimisrauhaa lapsille ja opettajille, vahvistaa koulutuksen perusrahoitusta ja panostaa lukutaitoon ja lasten lukuinnostuksen herättämiseen. Kesän neuvottelujen lopputulos ja tämä strategia antaa tälle työlle aiempia valtuustokausia paremmat lähtökohdat, vaikka tehtävää on silti paljon edessä.

Me priorisoimme tässä strategiassa lapsia, nuoria ja koulutusta. Toimialamme perusrahoitukseen ei kohdistu aiempien valtuustokausien tavoin enää mekaanista tuottavuustavoitetta. Se ei poista budjettipaineitamme kokonaan, mutta helpottaa kuitenkin näiden tärkeiden palvelujemme tilannetta. Linjaamme tässä strategiassa ykkös- ja kakkosluokkien eli alkuopetuksen, laskennallisen ryhmäkoon pienentämisestä 20:sta 18 oppilaaseen.

Opetusryhmien koossa on Helsingissä paljon vaihtelua, mutta tällä lisärahoituksella saamme pienennettyä keskimääräistä ryhmäkokoa kahdella oppilaalla. Tähän on myös varattu suoraan oma rahoitus, kuten moniin muihinkin parannuksiin, joita tällä toimialalla teemme. Pienemmät opetusryhmät parantavat lasten mahdollisuuksia oppimiseen ja mahdollistavat opettajille keskittymisen ydintehtävään eli opettamiseen. Painotamme myös painettujen oppikirjojen tasaveroista saatavuutta kouluissa.

Oppimisen tuen lainsäädäntö uudistuu tänä syksynä. Uudistus on meille merkittävä ponnistus, mutta tavoitteemme Helsingissä on toteuttaa se laadukkaasti ja onnistuneesti. Muualla Suomessa saatetaan keskustella siitä, käytetäänkö ylipäätänsä tähän kohdistettua valtion rahoitusta oppimisen tukeen, mutta Helsingissä käytämme sen totta kai täysimääräisesti ja käytämme myös omaa rahoitusta.

Rakennamme ja korjaamme päiväkodit lasten ehdoilla. Helsingin päiväkotikenttä on monipuolinen, ja haluamme pitää kiinni siitä jatkossakin. Teemme myös ryhtiliikkeen pihojen suhteen. Niiden on oltava riittävän isoja ja luonnonläheisiä. Ylipäätänsä linjaamme kaikkien hankkeidemme osalta, että henkilöstön ja lasten äänen on kuuluttava suunnittelussa paremmin. Arvoisa puheenjohtaja.

Olen erityisen iloinen siitä, että painotamme lukutaitoa ja lukemista niin vahvasti. Otamme Helsingissä äärimmäisen vakavasti sen, että lukutaito oppimistuloksissa heikkenee. Lisäämme kirjallisuuden lukemista koulupäiviin ja äidinkielen opetusta kahdella vuosiviikkotunnilla. Lukemalla, kirjoittamalla ja omaa keskittymiskykyä harjoittamalla kehittyy myös jokaisen oman ajattelun taito. Se on yksi tärkeimpiä taitoja elämässä. Lukuinto kannattaa herättää jo varhaiskasvatuksessa, mutta kotien ja perheiden esimerkin vaikutus on myös äärimmäisen tärkeä. Pidän todella tärkeänä, että lapset ja nuoret pystyvät jatkossakin keskittymään pitkiin ja vaativiin teksteihin.

Jokaiselle helsinkiläiselle nuorelle täytyy tässä kaupungissa löytyä toisen asteen koulupaikka lukiosta tai ammatillisesta koulutuksesta. Pidän tärkeänä, että noin seiskan keskiarvolla pääsee jatkossakin Helsingissä halutessaan lukioon. Nuorten määrä kasvaa, ja huolehdimme tässä strategiassa, että lukiopaikat riittävät jatkossakin. Ammatillisessa koulutuksessa panostamme erityisesti nuorten lähiopetukseen ja yleissivistäviin opintoihin. Tästä alkaa strategian todeksi tekeminen. Linjausten on näyttävä heti tulevassa talousarviossa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos myös kaikille neuvottelijoille tästä neuvottelutuloksesta, joka minusta alleviivaa hyvin sitä, että vaikka meillä on vielä paljon töitä yhdenvertaisuuden edistämisen ja eriarvoisuuden kitkemisen ja esimerkiksi asumisen hinnan kanssa, niin Helsinkiä tehdään kuitenkin ihmiset, luonto ja hyvinvointi edellä. Helsinki on osoittanut, että me haluamme pitää asukkaista huolta sellaisilla tavoilla, joita valtakunnan tasolta tällä hetkellä murennetaan. Siinä missä oikeistohallitus on päättänyt pidentää hoitotakuun kolmeen kuukauteen, tässä neuvottelutuloksessa määritetään lääkärille ja hoitajalle pääsyn määräajaksi 14 vuorokautta.

Siinä missä oikeistohallitus on romuttanut asumisoikeusasuntojärjestelmän, niin Helsinki on päättänyt edistää vuokralta omaksi -mallin käyttöönottoa ja jatkaa monipuolisten asumismuotojen kehittämistä. Siinä missä oikeistohallitus leikkaa kulttuurista, me panostamme kulttuuriin ja liikuntapaikkoihin. Ja siinä missä hallitus leikkaa työntekijöitä, niin Helsinki panostaa esimerkiksi palkkakehitysohjelmaan ja sitä kautta työntekijöiden hyvinvointiin. Tämä strategian neuvottelutulos on totta kai kompromissi, eikä kukaan saanut siinä kaikkea läpi. Emme mekään. Esimerkiksi itse en ole täysin vakuuttunut tästä kiinteästä relatiivilauseesta, mutta yhtä kaikki kannatan tämän kompromissin hyväksymistä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ensinnäkin kiitän strategiaa valmistelleita tahoja tehdystä työstä. Uskon vakaasti siihen, että eriävistä näkemyksistä huolimatta tämä huone on täynnä ihmisiä, jotka aidosti haluavat parempaa Helsinkiä.

Erityisen iloinen olen niistä strategiakirjauksista, joilla haetaan keinoja luoda parempaa Helsinkiä lapsille ja nuorille. Olemme nimittäin saaneet äärimmäisen huolestuttavaa tietoa lapsiperheköyhyyden lisääntymisestä, leikkausten vaikutuksista koulutukseen sekä mielenterveyspalveluista vastaavien sotejärjestöjen vaikeuksista. Nämä ovat asioita, jotka vaikuttavat suoraan lasten ja nuorten hyvinvointiin pitkällä aikavälillä.

Haluan tässä muistuttaa, että rahallista panostusta, joka maksaa itsensä takaisin tulevaisuudessa, kutsutaan nimellä sijoitus. Maksun siirtämistä hamaan tulevaisuuteen kutsutaan puolestaan velalla elämiseksi. Lasten ja nuorten pahoinvointi on velka, jota maksetaan tulevaisuudessa korkealla korolla. Näin ollen vetoan jokaiseen, joka tässä huoneessa on vastuussa uuden kaupunkistrategian toteuttamisesta. Pidetään kiinni kunnianhimosta lasten ja nuorten kohdalla.

Meillä on kirjauksia strategiassamme liittyen peruskouluun, varhaiskasvatukseen, asuinalueiden eriytymisen ehkäisemiseen, varhaiseen puuttumiseen, nuorisotyöhön ja tasavertaisiin harrastusmahdollisuuksiin. Mutta kuten valtuutettu Kivekäs totesi, olemassa oleva strategia ei tarkoita, että asia olisi sillä totta. Pidetään huoli siitä, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen on asia, josta voimme strategiakauden päätyttyä todeta: Tämä on asia, jossa olemme onnistuneet.

Kiitos.

Ärade ordförande.

Vi står inför en ny strategiperiod. När vi pratar om de kommande 4 åren, men också överlag framtiden för vår stad, måste vi våga se sambanden. Vi kan inte garantera välfärd och trygghet utan en hållbar ekonomi. Helsingfors växer, behoven växer, och det gör också vårt ansvar. En balanserad ekonomi är inte ett självändamål. Det är en förutsättning för att vi ska kunna satsa på det som betyder mest. Vi måste prioritera klokt och långsiktigt. Jag väljer idag att fokusera speciellt på barn och unga, väl medveten om att strategin också innehåller mycket annat att se fram emot.

Arvoisat kollegat.

Helsingin on oltava kaupunki, jossa lähikouluperiaate toteutuu kaikille. Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen ja turvalliseen kouluun lähellä kotiaan. Siksi pienennämme myös alaluokkien ensimmäisten vuosien ryhmäkokoa. Tämän teemme, jotta opettajalla on aikaa kohdata jokainen lapsi ja jokainen lapsi kokee tulevansa nähdyksi. Vahvistamme äidinkielen opetusta kahdella vuosiviikkotunnilla, sillä kieli ja lukutaito ovat kaiken oppimisen ja toimivan demokratian perusta. Panostamme lukemisen edistämiseen. Lisää kirjastoja, enemmän lukemisen iloa kouluissa ja uusi kielistrategia, joka avaa ovia tulevaisuuden kielen opetukselle.

Jokaisen lapsen on päästävä varhaiskasvatukseen viimeistään sinä vuonna, kun hän täyttää viisi. Valmistelemme kaksivuotista esiopetusta. Uusia päiväkoteja rakennetaan eri kokoisina vihreille ja turvallisille pihoilla, joissa lapset voivat leikkiä ja kasvaa.

Och närdagisprincipen måste också gälla på svenska i Helsingfors. Vi fattar inte bara beslut för en fullmäktigeperiod. Vi formar Helsingfors för decennier framåt. Om vi har modet att tänka långsiktigt, att förena ekonomiskt ansvar och omtanke, kan vi bygga en stad där barnens skratt ekar på trygga gårdar och där skolorna är världens bästa och där vi lämnar efter oss en hållbar framtid. Det är inte bara vår plikt som beslutsfattare. Det är vårt löfte till alla som kallar Helsingfors sitt hem.

Tack, ordförande.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitos vielä kerran kaikille hyvästä strategiaprosessista ja loistavasta lopputuloksesta.

Me kaikki olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että jokaisen helsinkiläisen tulee voida olla ylpeä omasta asuinalueestaan. Helsinki on ennen kaikkea asukkaidensa kaupunki. Hyvässä naapurustossa arki toimii, palvelut ovat lähellä ja ympäristö on viihtyisä. Strategiassa on paljon kunnianhimoisia linjauksia koskien myös kaupunkiympäristön toimialaa. Olemme strategiassa linjanneet, että kun rakennamme uusia alueita, meidän tulee huolehtia myös siitä, että palvelut tulevat samaa tahtia. Helsingissä kaupunginosien ja naapurustojen tulee olla osallisuutta edistäviä yhteisöjä, ja asukkaiden äänten tulee kuulua myös niiden kehittämisessä.

Tärkeä on myös kirjaus siitä, että täydennysrakentamisessa pidämme kiinni siitä, että alueiden omaleimaisuus ja luonto säilyvät. Samalla lisäämme vihreyttä ja luontoa jo rakennettuihin kaupunginosiin. Panostamme erityisesti kaupunkiuudistusalueisiin, kuten Malminkartanoon, Kannelmäkeen, Malmiin, Mellunkylään ja Meri-Rastilaan. Lisäksi kehitämme juna- ja metroasemia eri puolilla kaupunkia, sillä niiden laatu ja viihtyisyys vaikuttavat suoraan arjen sujuvuuteen.

Itäkeskuksen kehittäminen on meille iso painopiste. Tästä Itä-Helsingin tyttönä olen tietysti itse erittäin ylpeä. Tämä pitää sisällään esimerkiksi Puhoksen alueen uudistamista, Stoan kulttuurikeskuksen parantamista ja laajentamista, uimahallin peruskorjausta ja metroaseman kehittämistä. Strategiaan on myös kirjattu, että selvitämme mahdollista Itäkeskuksen tapahtuma-areenaa. Toimivan arjen perusta on sujuva liikkuminen. Helsingissä on keskeistä, että me kehitämme myös kävelyn olosuhteita viihtyisiksi ja turvallisiksi kaikkialla kaupungissa ja huolehdimme esteettömyydestä. Helsingissä pitää päästä helposti liikkumaan niin jalan, pyörällä, joukkoliikenteellä kuin myös autolla. Strategian mukainen tavoitteemme on, että yhä useampi valitsee joukkoliikenteen. Se tarkoittaa sitä, että meidän tulee varmistaa kohtuuhintainen joukkoliikenne. Strategiassa onkin linjattu, että helsinkiläisten lippujen reaalihinnat laskevat strategiakauden aikana.

Helsingin kaupunkiympäristö kehittyy strategiakauden aikana monipuolisesti. Lisäämme pientaloasumisen mahdollisuuksia, uudistamme keskustaa ja pidämme huolen siitä, että se pysyy elinvoimaisena kaupungin sydämenä. Östersundom on tästä hyvä esimerkki. Siitä kehitetään ensimmäisessä vaiheessa modernin ja luonnonläheisen pientaloasumisen mallikaupunkia. Meille on myös tärkeää, että Helsingin merellisyys näkyy ja tuntuu kaupunkilaisten arjessa ja että Helsinki vahvistuu vetovoimaisena ja toimivana merikaupunkina.

Myös lasten äänen tulee kuulua kaupungin kehittämisessä. Helsinki on lasten kaupunki. Me jatkammekin UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallia ja toimeenpanemme Helsingissä kansallista lapsistrategiaa. Lapsivaikutusten arvioinnin tärkeyttä ei tule unohtaa ja sitä tuleekin valtuustokauden aikana laajentaa kaikilla toimialoilla, jotta tulevat päätökset vahvistavat lasten oikeuksia ja hyvinvointia Helsingissä.

Nämä kaikki asiat ja monet muut yhteisesti sovitut asiat näkyvät nyt uudessa, pian toivottavasti hyväksyttävässä kaupunkistrategiassa.

Kiitos kaikille.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät kollegat.

Jokaisen helsinkiläisen pitää voida herätä uuteen aamuun tietään, että arki sujuu ja palvelut toimivat. Jokaiselle ihmiselle oma ja lähimmäisen terveys ja hyvinvointi on tärkeintä. Tällä valtuustokaudella parannamme perusterveydenhuollon hoitoonpääsyä. Me asetamme lääkärille ja hoitajalle pääsyn määräajaksi 14 vuorokautta. Hoitoonpääsyn rinnalla parannamme hoidon jatkuvuutta. Me otamme Helsingissä käyttöön omalääkärimallin, jossa jokaisella paljon palveluita tarvitsevalla, pitkäaikaissairaalla ja muilla halukkailla on nimetty oma lääkäri. Me toteutamme ammatinharjoittajamallikokeilun, jossa omalääkärinä voi toimia myös ammatinharjoittaja. Yrittäjyyden mahdollistaminen on yksi tapa houkutella uusia ammattilaisia töihin julkiselle puolelle.

Uskon, että me kaikki olemme yhtä mieltä siitä, että yksikään lapsi tai nuori ei saa jäädä ilman apua silloin, kun sille on tarve. Me jatkamme Helsingin oman terapiatakuun toteuttamista varmistamalla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuuden. Me varmistamme myös, että oppilasja opiskelijahuollolla on riittävät resurssit erityisesti psyykkisesti ja neuropsykiatrisesti oireilevien oppilaiden tukemiseen. Lastensuojelua ollaan uudistamassa kansallisesti. Me Helsingissä jatkamme Toivo-palvelumallin toteuttamista ja otamme käyttöön lastensuojelun hybridiyksiköt kaikkein vaativimpia tilanteita varten.

Tulevina vuosina ikääntyneiden määrä lähtee Helsingissä voimakkaaseen kasvuun. Kaupunki voi tukea senioreiden laadukasta elämää monin tavoin. Monipuoliset seniorikeskusten palvelut, sujuva pääsy ympärivuorokautiseen hoivaan sekä erilaisten asumisvaihtoehtojen kehittäminen nostetaan keskiöön. Juuri palveluita porrastamalla huolehdimme siitä, että oikeanlaista tukea ja hoivaa on saatavilla elämän eri tilanteissa.

Helsingissä jokaisen pitää voida hyvin. Kasvavaan huumeongelmaan me puutumme vahvistamalla päihdepalveluita. Me laadimme Helsingille oman päihdepalvelustrategian ja toimenpideohjelman huumekuolemien ehkäisemiseksi. Erityisesti nuorten huumekuolemien määrä on saatava käännettyä laskuun. Tämä edellyttää sitä, että myös päihteidenkäyttäjät pääsevät tarvitsemiensa mielenterveyspalveluiden piiriin.

Maan suurimpana kaupunkina Helsinki kantaa vastuunsa myös asunnottomuuden poistamisessa. Laadimme valtuustokaudelle asunnottomuusohjelman, jolla sitoudumme määrätietoiseen työhön asunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Nykyisessä maailmanajassa pelastuspuolen ja varautumisen merkitys korostuu. Helsinki kykenee nyt ja jatkossa suojaamaan jokaisen helsinkiläisen, mikäli kriisi iskisi. Tulevallakin strategiakaudella me kehitämme määrätietoisesti kaupungin väestönsuojeluvalmiuksia ja investoimme väestönsuojien rakentamiseen ja perusparantamiseen.

Me teemme määrätietoisesti töitä valtion rahoituksen kohtuullisen ja oikeudenmukaisen tason turvaamiseksi. Uskon, että tämä strategia on kokonaisuus, josta jokainen helsinkiläinen voi tuntea ylpeyttä.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Vammaisten ihmisten työllisyysaste on suoraan sanottuna surkea koko Suomessa ja Helsingissä. Se on ollut surkea vuosikymmenten ajan muusta työllisyyskehityksestä ja suhdanteista riippumatta. Alhaista työllisyysastetta ei täysin selitä edes koulutustaso, sillä moni koulutettukin vammainen ihminen jää systemaattisesti työelämän ulkopuolelle. Yhteiskuntana olemme siis radikaalisti epäonnistuneet, kun emme ole purkaneet rakenteellisia esteitä työhaluisten ihmisten tieltä, vaikka YK:n vammaissopimuskin meidät siihen velvoittaa. Siksi on hyvä, että strategiassa nostetaan esiin Helsingin tahtotila edistää osatyökykyisten ihmisten työllisyyttä ja Helsingin oman henkilöstön moninaisuutta. Ymmärtääkseni ainakin osalla toimialoista on HR:ssä tunnistettu, ettei Helsinki tässä vielä näytä kovin hyvää esimerkkiä, eli henkilöstön moninaisuus vammaisten ihmisten osalta ei ole vielä kovin pitkällä. Tutkimustieto kertoo meille jo tarkasti, millaisilla konkreettisilla keinoilla on eniten vaikuttavuutta työllisyysasteen nostoon ja millä ei. Emme tarvitse enempää löysiä puheita, hyväntahtoisia asennekampanjoita tai tehottomiksi todettuja tukitoimia. Tarvitsemme kokonaisvaltaisesti inklusiivisen Helsingin, jossa vammaisia ja vammattomia ihmisiä ei ole eriytetty toisistaan, vaan he käyvät samoja kouluja ja viettävät vapaa-aikaa samoissa paikoissa. Tarvitsemme esteettömiä ja saavutettavia työpaikkoja, syrjinnän kieltojen valvontaa, riittävää osaamista työllisyyspalveluihin ja sellaiset vammaispalvelut, jotka mahdollistavat työssäkäynnin, eivät estä sitä.

Toivon, että voimme tehdä kunnianhimoista, puoluerajat ylittävää, hyvää yhteistyötä valtuustokauden aikana tässä asiassa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Halla-aho kuvasi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa ansiokkaasti sitä, kuinka tämä nyt käsittelyssä oleva esitys valtuustostrategiaksi sivuuttaa lukuisat keskeiset helsinkiläisten arjen kannalta olennaiset kysymykset ja niihin liittyvät ongelmat ja kipukohdat, eikä tarjoa niihin riittäviä ratkaisuja. Näin muodoin tämä esitys tulevaksi valtuustostrategiaksi ei myöskään ole riittävä eikä sellainen strategia, joka pystyisi toimimaan ohjenuoranamme tulevan nelivuotiskauden ajan.

Valtuutettu Halla-aho esitti myös perustellun palautusesityksen, jota tällä puheenvuorollani kannatan.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Tässä kaupunkistrategiassa on paljon hyvää, jonka toteuttamalla saamme Helsingistä taas muutaman askeleen paremmin. Kaupungin viherryttäminen, naapurustojen yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistaminen ja sitoutuminen joukkoliikenteen lippujen hintojen nousun hillitsemiseen, toivottavasti myös hintojen laskemiseen, ovat tärkeitä keinoja viihtyisän ja toimivan kaupungin luomisessa.

Muutamia nostoja tästä strategiasta haluan tehdä.

On hienoa, että omalääkärimalliin on nyt sitouduttu myös strategian tasolla. Helsingissä moni akuutistikin sairas jää tällä hetkellä vaille lääkärin diagnoosia hoitajan hoidon tarpeen arvion varaan. On tärkeää, että alkavalla strategiakaudella mietitään perusterveydenhuollon toteuttamisessa työnjakoja niin, että omalääkäri saadaan strategian kirjauksen mukaisesti sekä kaikille pitkäaikaissairaille, paljon hoitoa tarvitseville että muille sitä toivoville. Helsingissä järjestöjen rooli on tärkeä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden sektorilla ennaltaehkäisevien palveluiden tarjoajana. Helsingissä järjestöt tukevat niin ahdistuneita nuoria, uupuvia vanhempia, yksinäisiä ikääntyneitä kuin päihderiippuvaisia. Maan hallituksen leikkaukset iskevät kovaa näihin järjestöjen toimintoihin, ja varmasti syntyvät aukot haastavat meidän peruspalveluita. Helsingin on tärkeää vahvistaa järjestöjä, niiden rahoitusta sekä vuoropuhelua järjestökentän kanssa, jotta helsinkiläiset saavat jatkossakin tukea vaikeissa elämäntilanteissa nopeasti ja sujuvasti. Peruskoulujen osalta olen iloinen siitä, että konkreettisina asioina nostetaan esille oppikirjat, oppimisen tuen uudistus sekä suomen tai ruotsin kielen oppimisen vahvistaminen. Tässä on kova työ tehtävänä. Tänä syksynä kouluissa on jouduttu rajusti säästämään. Henkilökuntaa on nyt vähennetty verrattuna kevääseen kutakuinkin kaikissa kouluissa. Ryhmäkokoja on kasvatettu, S2-opetusta on vähennetty kevääseen verrattuna ja sijaisten palkkaamista vältetään.

Tämä syksy on toivottavasti pohja, josta lähdetään nyt nousemaan ja seuraavassa talousarviossa otetaan tosissaan se, että oppimisen tuen uudistusta tai kielen opettamista on mahdotonta toteuttaa nykyisellä rahoituksella ja ilman riittäviä oppikirjoja. Joissain kunnissa on jopa tehtäväkirjoja ja jopa yläkouluissa. Tämä tuntuu Helsingissä lähinnä utopialta. Toivon, että nyt heti alkavan strategiakauden alussa nostetaan kärkitavoitteeksi koulutuksen nostaminen takaisin jaloilleen Helsingissä.

Strategiassa on tärkeä lause. ”Yksikään lapsi tai nuori ei saa jäädä ilman apua silloin, kun sille on tarve.” Tämä haastaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lisäksi myös meidän sote-kentän. Helsingistä puuttuu matalan kynnyksen kotiin vietävät palvelut esimerkiksi silloin, kun lasta tai nuorta ei saada kouluun. Koulupudokkuuden ja syrjäytymiskehityksen katkaiseminen on nyt tärkeää saada vähintään kansalliselle keskitasolle kotiin vietävän ja muun varhaisen tuen osalta. Olisi tärkeää nyt sekä kouluissa että muissa lasten ja nuorten palveluissa ottaa ryhtiliike siinä, että tämä virke olisi toimialojen huoneentauluna. ”Yksikään lapsi tai nuori ei saa jäädä ilman apua silloin, kun sille on tarve.” Tehdään me täällä kaikkemme, että syrjäytymisen ja eriarvoistumisen polut saadaan katkaistua, vaikka maan hallitus heittääkin kapuloita rattaisiin. Rakennetaan Helsinki, josta voimme olla ylpeitä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Itse asiassa tämä strategia on tehty helsinkiläisille. Tämän strategian toimeenpanijoina olemme me. Tässä strategiassa on katsottu todellakin sitä, että me olemme moninainen Helsinki. Helsinki ei ole ollut yksikielinen oikeastaan koskaan, koska meillä on kaksi kieltä jo laissa. Suomessa ja Helsingissä on ollut aina eri värisiä, eri uskontokuntaan kuuluvia, erilaisia ihmisiä, ja niin tulee olemaan nytkin.

Tämä strategia vastaa siihen, että meillä on tulevaisuudessa paljon vanhuksia. Tämä strategia myöskin vastaa siihen, että me olemme huomanneet, että meidän nuoret tarvitsevat paljon tukea. Että se koulutus, jota me ollaan viime aikoina annettu, ei ole riittävä. Sen takia tässä pienennetään ryhmiä. Tämä strategia myös vastaa siihen, joka oikeasti on meillä käsissä oikeastaan 30 vuotta. Se on vanheneminen. Toinen vaihtoehto on kaksi metriä multaa naaman päällä. Eli tämä hyvinvointivaltio on pystynyt vastaamaan siihen, että me elämme pidempään. Tämä tekee myös sen haasteen, mihin tämäkin strategia nyt juuri vastaa. Helsinki tulee olemaan paikka, jossa vanhuksilla on myös oma lääkäri. Varmastikin joudumme ottamaan sen ensin pilottina, jotenkin lisäämään sitä. Yhtäkkiä mitään ei koskaan polkaista tyhjästä. Se myöskin mahdollistaa sen, että meillä on senioritaloja, joissa ihminen, joka ei enää tiedä, onko hän kotona, koulussa vai sairaalassa, on silloin hyvässä hoidossa. Se tarkoittaa myös siis sitä, että me lupaamme helsinkiläisille ihmisille: Me hoidamme heidän vanhukset, vammaiset ja ne, jotka tarvitsevat apua. Eikä niin, että perheestä jonkun täytyy jäädä hoitamaan.

Tämä strategia lupaa siis helsinkiläisille. Muistakaa, tämä ei ole tehty meitä varten. Tämä on tehty helsinkiläisille. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kun ollaan huolissaan budjetista, niin se tarkoittaa sitä, että meidän pitää luoda tänne niitä työpaikkoja. Ja se tarkoittaa silloin, että elinkeinoelämän pitää myös olla tähän tyytyväinen. Tämä on luotu siten pohjaksi, että elinkeinoelämä voi myös täällä olla, kasvaa ja investoida. Siihen kuuluu myös moni, energia, liikenne ynnä muu.

En voi olla sanomatta sitä, että kun HSL:n lippuhinnoista puhutaan näin uutena ihmisenä tässä valtuustossa, niin se päätettiin tämä korotus jo viime kaudelta. Nyt me lupaamme, että sitä korotusta aletaan pienentämään, mutta se myös tulee tarkoittamaan, että miten jaetaan HSL:n koko budjetti tai miten sen maksukykyä tehdään. Se on yksi, joka on iso muutos, johon meidän pitää tähdätä.

Se, joka tässä täytyy koko ajan muistaa, ainoa, joka tämän palvelut täällä tuottaa, on henkilöstö. Ja se on erittäin hyvä, että strategiassa on sanottu, että henkilöstöä ei irtisanota.

Kuten sanottu, Helsinki on kasvava. Eletään sen mukaisesti. Olkaa ylpeitä siitä, että me olemme tehneet strategian helsinkiläisille.

Kiitoksia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä strategiassa on monia erittäin tärkeitä kirjauksia. Esimerkiksi nämä tiukennukset ilmasto- ja luontotavoitteiden osalta sekä kaikki ihmisten ja alueiden yhdenvertaisuutta lisäävät toimet sekä esimerkiksi nämä vahvat kulttuuripoliittiset kirjaukset.

Mä haluan nostaa täältä esille yhden tärkeän kirjauksen, joka yhtä lailla on mielestäni iso ja tärkeä, joka ei ole vielä käsittääkseni tullut mainituksi tässä keskustelussa. Ja se on tämä, että Helsinki tekee tämän eläinten hyvinvointiohjelman. Tästä viime kaudella tein aloitteen, joka hyväksyttiin yksimielisesti täällä valtuustossa, mutta pidän tärkeänä sitä, että nyt kun se on kirjattu tänne kaupunkistrategian tasolle, niin se varmasti toteutuu tämän kauden aikana ja sen toimeenpanoon panostetaan.

Tämä on mun mielestä iso kirjaus sen takia, että tämä tulee koskettamaan hyvin monia eläinyksilöitä tässä kaupungissa ja koska tämä on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa kunta, jossa tällainen hyvinvointiohjelma tehdään. Samaan aikaan mä olen iloinen siitä, että tämän jälkeen on tullut uutisia jo esimerkiksi ainakin Turusta, Tampereelta, Vantaalta ja Rovaniemeltä, joissa on jätetty vastaavat aloitteet eläinten hyvinvointiohjelman tekemisestä. Eli Helsinki voi tässäkin asiassa näyttää esimerkkiä muille kaupungeille. Se, että me ensimmäistä kertaa kootaan yhteen eläinten hyvinvointia ja oikeuksia edistävät tavoitteet ja asetetaan tavoitteet niiden parantamiseksi, on merkittävä eläinoikeusteko, ja olen siitä erityisen iloinen. Olen myös iloinen siitä, että kun Helsinki on tehnyt tämän Monilajisuuden huomioiminen kaupunkisuunnittelussa -raportin, niin koen, että nyt viime vuosina enemmän jalansijaa kaupunkipolitiikassa on saanut tällainen eläinten oikeuksien huomioiminen ja monilajisuuden kattava ajattelu.

(Puheenjohtajan välihuomautus.) Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Tässä kaupunkistrategiassa on monia hyviä asioita, ja niinpä olemmekin kuulleet täällä monia tyytyväisyyden ilmaisuja eri tahoilta ja monenlaisia kommentteja tähän raporttiin. Itse ajattelin nostaa vain pari yksittäistä asiaa esille, joista ei ole täällä vielä keskusteltu. Jotkin näistä strategian hyvistäkin linjauksista herättävät hiukan huolta, kun niitä katsotaan täältä käytännön näkökulmasta.

Strategiassa mainitaan muun muassa, että ikääntyneiden asumista kehitetään edelleen yhteisöllisenä asumisena. Sinänsä tämä on mainio konsepti onnistuessaan, mutta yhteisöllinen asuminen kuulostaa paljolti samantyyppiseltä kuin entinen niin sanottu tavallinen palveluasuminen, joka jo useita vuosia sitten lopetettiin Helsingin kaupungin toimintana. Niin sanotun tavallisen palveluasumisen yhtenä ongelmana oli, että sinne muuttanut ikääntynyt ihminen ei aina voinut asua siellä toimintakyvyn, etenkin kognitiivisen toimintakyvyn heikentyessä. Niinpä iäkäs ihminen saattoi joutua viimeisinä elinvuosinaan muuttamaan useita kertoja paikasta toiseen, mikä ei ole ollenkaan tavoiteltavaa. Ja joskus näissä yksiköissä esiintyi esimerkiksi yöaikaista muiden asukkaiden häirintää, kun siellä ei ollut palvelua muuten tarjolla. Tai sitten oli myös ihan tämmöisiä haastavia tilanteitakin välillä. Mielestäni tätä yhteisöllistä asumista kannattaisikin rakentaa harkiten ja mieluummin satsata näihin seniorikeskuksiin, joissa on samassa rakennuksessa tai tontilla eri tasoista asumista erilaisiin tarpeisiin sekä henkilökuntaa saatavilla ympäri vuorokauden.

Toisena strategian kohtana nostan esille jo hyvin pitkään valtuuston keskusteluissa pyörineen asian eli tie-, katu- ja korjaustöiden nopeuttamisen. Tämä on asukkaiden näkökulmasta tärkeä tavoite tässä strategiassa. Kerron esimerkkinä, että tänä keväänä Tove Janssonin puistossa aloitettiin korjaushanke ja muun muassa kaivettiin alueella sijaitsevan koirapuiston pintamaa pois ja myllättiin alue muutenkin sekä aidattiin. Siihen se remontti sitten lähinnä jäikin koko keskikesän ajaksi. Naapurit ihmettelivät, kuinka kalliit korjauksessa tarvittavat koneet ja laitteet saivat seisoa näin pitkään käyttämättöminä. Erityisen ikävältä tuntui, kun kesäturistit seisoskelivat Tove Janssonin puiston liepeillä ja kyselivät asukkailta, missä puisto sijaitsee. Oli oloa näyttää auki myllättyä aluetta ja kertoa, että se on tässä.

Ehkä muutenkin tämä Tove Janssonin puisto kaipaisi huomiota, jotain nimenomaan tähän aiheeseen, Tove Janssonin aihepiiriin liittyvää nähtävää. Tämä puisto on usein matkailijoiden listalla, mutta sitten tuottaa pettymyksen, kun he ovat vain sen pelkän viheralueen vieressä ja ovat tulleet ehkä pitkältäkin katsomaan Tove Janssonin puistoa.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Mä haluan nostaa tästä strategiasta yhden pienen ja konkreettisen asian, mutta tämän edun saajille todella suuren ja merkittävän asian.

Uuden kaupunkistrategian myötä viimeinkin poistuu yksi Helsingin häpeäpilkku. Nimittäin se, että naapurikunnissamme Vantaalla, Espoossa ja Kauniaisissa, samoin kuin Turussa ja Tampereella, senioreilla on ollut jo vuosia oikeus maksuttomiin uintivuoroihin. Mutta ei siis Helsingissä, maan rikkaimmassa kunnassa. Tätä eivät ikäihmiset ole ymmärtäneet, ja tämän läpi saaminen on ollut meidän sosiaalidemokraattien pitkäaikainen tavoite. Tämä on ollut mulle myös henkilökohtaisesti sydämen asia.

Kun vuonna 2022 tein senioreiden maksuttomista uintivuoroista aloitteen, jäin sen kanssa yksin. Suureksi pettymyksekseni en saanut tukea oikealta enkä vasemmalta. Päinvastoin kuulin jopa kommentin, että Helsingissä on niin rikkaat eläkeläiset, että heillä on kyllä varaa maksaa uimisestaan. Tähän voi vaan sanoa, että näköjään olen tavannut Hakaniemen torilla ihan eri eläkeläisiä. Siksi iloitsenkin suuresti, että maksuttomat uintivuorot kaupungin omissa uimahalleissa arkisin kello 11–15 välillä sisällytettiin nyt strategiaan. Tämä on hyvä alku, ja tämä malli on sama kuin Espoossa ja mitä suurimmassa määrin strategian hengen ja kirjausten mukainen, eli että edistämme ikääntyneen väestön terveyttä ja hyvinvointia.

Me kaikkihan tiedämme, että ikääntyneiden määrä lisääntyy räjähdysmäisesti seuraavien vuosikymmenten aikana. Satsaus ikäihmisten liikkumiseen on säästö tulevaisuuden sote-menoihin. Mitä enemmän ikäihmiset käyvät uimahallissa, sitä tyytyväisempiä meidän tulee olla ja sitä enemmän me säästämme terveysmenoissa. Eli tämäkin on juuri valtuutettu Amanda Alvesalon mainitsema sijoitus, nimenomaan sijoitus ikäihmisiin. Jatkossa tämä etu tulee ulottaa myös Urheiluhallien uimahalleihin, joissa kaupunki on enemmistöomistaja.

Uinti jos mikään on turvallinen, miellyttävä ja nivelystävällinen tapa ikäihmisille vaalia kuntoaan ja terveyttään. Tulette sen muutaman kymmenen vuoden päästä huomaamaan, kun jokainen askel sattuu polveen, lonkkaan tai selkään. Uinti on monelle ikäihmiselle ainoa mahdollinen tapa liikkua kivuttomasti. Itsellänikin on tästä kokemusta, kun on molemmat lonkat leikattu eikä mitään muuta liikuntaa voinut silloin harrastaa.

Uinti on useimmiten myös sosiaalinen tapahtuma, jota harrastetaan yhdessä kaverin kanssa ja jonka päälle juodaan kahvit ja keskustellaan kuulumiset. Näin se tukee myös yleistä hyvinvointia ja ehkäisee erakoitumista.

Hyvät valtuutetut.

Tämä strategia on tasapainoinen ja kunnianhimoinen kokonaisuus. Strategia, josta me sosiaalidemokraatitkin voimme olla todella ylpeitä. Ja ikäihmiset kiittää.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

On ilo aloittaa uudessa valtuustossa 24 ja puolen vuoden valtuustotyöskentelyn kokeneena ihmisenä Helsingissä, joka houkuttaa.

Strategia kaupunkilaisille ja myös tuleville kaupunkilaisille on tasapainoinen kokonaisuus, joka on osannut kuitenkin valita myös prioriteetteja. Tulevaisuusinvestoinnit ovat niitä, jotka tekevät meidän omista lapsistamme ja nuoristamme hyvinvoivia ja pitää huolta myös siitä ikäväestöstä. Se on edellytys tulevaisuudessakin taloudellisesti kestävälle Helsingille. Olen tyytyväinen näihin painopisteisiin, joita myös kaupunginjohtaja tässä alussa ansiokkaasti esitteli. Mutta tiedämme, että se ei ole ihan helppoa tiukassa maan taloustilanteessa ja mantereen turvallisuushaasteita tunnistaen. Eikä nykyhallituksen prioriteetit tee kaupunkipolitiikasta yhtään helppoa. Edunvalvonta on myös merkityksellistä Helsingin kokoiselle kaupungille ja Suomen lainsäädännön rakenteille, joissa myös taloudellisesti täytyy valvoa kaupunkien etua. Mutta myös EU:ssa Helsingin näkyminen on oleellista ja erityisesti nyt, kun EU alkaa tekemään tulevaa seitsemän vuoden talouskehitystä. Ilman työtä siitä ei sattumalta tule Helsingin kaupungille tai Helsingin läheisille yliopistoille tai omille oppilaitoksillemme sopivaa. Vaan sekin vaatii työtä ja viestiä, minkälaista budjettia haluamme Euroopan tasolla nähdä.

Itämeren helmi, Helsinki, hohtakoon, vaikka huoli Itämeren levottomuuksista ja vaikkapa päivittäisestä ekokatastrofista, jonka Venäjän shadow fleet tuo myös meidän rannikoillemme, painaa mieltä.

Viisi kohtaa tulevaisuusinvestoinneista, jotka ansaitsevat tulla mainituksi täällä useaan kertaan: Panostaminen lapsiin, koulutuksiin, ryhmäkokoihin. Hoitotakuun kirjaaminen 14 vuorokaudeksi omalääkärimalliin ja myös tasaten alueellisia eroja niin, että pystymme paremmin palvelemaan myös hoitojonojen purkamisessa. Kohtuuhintaiseen asumiseen helsinkiläisille, työnteko ja joukkoliikenteen suunnitelmat ja uusien investointien rakentaminen niin, että hinta pysyy ihmisten kokoisena.

Myös naapurustojen vehreys kuuluu uuteen kaupungin suunnitteluun keskiöön. Olen jo varma, että uusi apri Johanna on jo toimessa. Siinäkin alkanut eteenpäin tätä uutta kaupunkistrategiaa puskea.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat.

Harvoin mikään strategia on täydellinen, mutta tässä nyt käsittelyssä olevassa kaupunkistrategiassa on paljon hyviä elementtejä ja sosiaalidemokraattiset arvot näkyvät strategiassa monin paikoin. SDP:n ryhmäpuheenvuorossa valtuutettu Austero nostikin muutamia meille demareille tärkeitä asioita, joita olemme strategiaan saaneet. Ne ovat todellakin hehkutuksen arvoisia. Nostan kuitenkin tähän omaan puheenvuorooni muutamia muita asioita. Viihtyisät naapurustot ovat kaupunkilaisille tärkeä asia. Jokainen helsinkiläinen varmasti haluaa, että kaupunki ja erityisesti se oma asuinalue on viihtyisä ja turvallinen. Siksi on tärkeää, että tämän asian eteen tehdään töitä joka puolella kaupunkia. Erityistä huomiota tulee kuitenkin kiinnittää kaupunkiuudistus- ja niiden kaltaisiin alueisiin. Näiden alueiden kehittäminen ja segregaatiokehitykseen puuttuminen vaatii aktiivisia toimia ja priorisointia kaupunkitasolla. Segregaation vastaista työtä pitää tehdä entistä vahvemmin monin eri keinoin.

Viime valtuustokauden aikana kaupunkilaisia keskustelutti paljon yleisten alueiden kunnossapito. Se kun näkyy konkreettisesti kaupunkilaisten arjessa. Varmasti monelle viime kaudella päättäjänä toimineelle on tästä tullut myös palautetta. Siksi on tärkeää, että myös tämä osa-alue on huomioitu strategiassa niin, että strategiakauden aikana yleisten alueiden kunnossapitoa tehostetaan ja laatutasoa nostetaan. Kaupungissa pitää olla siistiä ja myös talvikunnossapidon pitää toimia kaikki liikkumistavat huomioiden. Toivon, että myös ulkoistetuilla alueilla kunnossapidon laatua seurataan aktiivisesti kaupungin toimesta.

Korona-aika viimeistään muutti kaupunkilaisten ajatusmaailmaa myös lähiluonnon suhteen. Lähiluonto on tänä päivänä entistäkin tärkeämpi elementti kaupungissa, ja siitä pitää huolehtia. On hyvä, että tämäkin näkökulma näkyy strategiassa. Olemme kirjanneet, että kaupungin kehittämisessä tulee huolellisesti yhteensovittaa kaupunkirakenne ja luonto. Lähiluonnon ja viheralueiden tulee olla kaikille saavutettavissa. On myös erinomaista, että yhdessä kirjasimme strategiaan, että rakentamiseen liittyvässä päätöksenteossa käytettävissä on ajantasaiset luontoselvitykset. Olemme linjanneet myös, että toteutamme täydennysrakentamista niin, että asuinalueiden omaleimaisuus, väljyys ja luonne säilyvät.

Meille demareille on tärkeää, että kaupunkilaisten osallisuutta kehitetään. Liian moni kaupunkilainen kokee, ettei pysty vaikuttamaan kaupungin kehittämiseen. Tätä me demarit halusimme nostaa myös strategiaan. Osallistamisen muotoja on monia, kuten erilaisia vuorovaikutusmenettelyjä ja vaikkapa matalan kynnyksen toiminta esimerkiksi yhteisötalotoiminnan kautta. Keinoja osallistaa pitää kehittää, ja nyt se on kirjattu tähän uuteen strategiaan.

Hyvät valtuutetut.

Päinvastoin kuin valtuutettu Meri, pidän erittäin tärkeänä, että Helsingin työntekijät saavat keskittyä tämän strategiakauden aikana työhönsä pelkäämättä liiallista työelämän turbulenssia. Liikelaitosten yhtiöittämisiä ja uusia terveysasemien ulkoistuksia ei tällä kaudella tehdä, ja se on hyvä uutinen. Myös palkkaohjelman jatko auttaa Helsingin veto- ja pitovoiman parantamisessa.

Omalta osaltani kiitän kaikkia neuvotteluihin osallistuneita yhteistyöstä ja odotan strategian kehitystä tekstistä teoiksi.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Meillä on oivallinen strategia, eikä vähiten siksi, että vihdoinkin meri on saanut kelpo-osansa maailman merellisimmän pääkaupungin strategiaan. Me haluamme edistää pienveneilyä, merellisiä elinkeinoja ja merestä nauttimista. Meri on matkailun vetovoimatekijä, osa Helsingin veto- ja pitovoimaa. Me myös varjelemme merta ja ensi kertaa kirjaamme kaupunkistrategiaan pinnanalaisen elämän.

On hienoa, että Länsiväylän ympäristön osayleiskaavaa, jota myös rapakaavaksi kutsutaan, ei strategiassa edes mainita. Ei Seurasaarenselälle voi tehdä merentäyttöä. Se on kymmenien tuhansien kaupunkilaisten rakas virkistysalue ja merkittävä ekosysteemi. Koivusaaresta puolestaan voidaan jalostaa merikeskus, ei jättitäyttöihin perustuvaa asuinaluetta. Nyt on aika yhdessä kehittää sinistä Helsinkiä, ei täyttää sitä louheella.

Kannatan strategian hyväksymistä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Huumeiden käytön vakavista ilmiöistä on puhuttu pitkin kesää ja alkusyksyä. Suosituksi tullut Alfa-PVP on vaarantanut useiden huumeidenkäyttäjien, mutta myös sivullisten henkiä. Niin kutsutun peukun oireet ovat niin vakavat, että ne uhkaavat jopa päihdepalvelujamme. Päihdepalvelujen vahvistamisen lisäksi meidän tulee saada käyttötilat käyttöön. Meidän täytyy jatkaa lainsäädäntövaikuttamista hallituksen suuntaan inhimillisemmän päihdepolitiikan puolesta. Käyttötilojen lisäksi tarvitsemme Kontulaan sekä Malmiin Symppiksen. Vaikka strategiassa ei mainita Malmin Symppistä, sovittiin siitä strategianeuvottelujen yhteydessä, mikä on oikein mahtava asia. Strategiassa mainitaan myös asiakasmaksujen huojentamis- ja perintäkäytänteiden helpottaminen, jotta helsinkiläiset pääsevät helpommin sote-palvelujen piiriin eivätkä velkaannu oman terveyden hoitamisesta. Tällä hetkellä huojentamiskäytänteitä sovelletaan ainoastaan tulosidonnaisissa soteasiakasmaksuissa, mutta ei tasasuuruisten sote-maksujen kohdalla. Tämä olisi ollut hyvä tarkentaa strategiassa, joten mä loin aloitteen tasasuuruisten sotemaksujen huojentamisen käyttöönotosta. Aloitteella me voidaan ottaa se ensiaskel strategian tavoitteelle, ehkäistä asukkaiden velkaantumista. Toivon, että jokainen vilkaisee ainakin aloitteen.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämän strategian osalta on ilo yhtyä kaikkiin kiitoksiin. Strategiathan ovat usein ja aina useiden puolueiden välinen neuvottelujen tulos, kompromissi, jossa näkyvät eri painotukset. Nyt neuvoteltu strategia on hyvin onnistunut kokonaisuus etenkin julkisten palveluiden ja kaupungin tasa-arvoisuuden kannalta helsinkiläisten parhaaksi.

Tänään on nostettu monia hyviä yksityiskohtia strategiasta ja kiitelty niitä, ja aion itsekin toimia ihan samoin.

Erityisen tyytyväisiä me sosiaalidemokraatit olemme siitä, että vahvistamme hoitoonpääsyä terveysasemille ja pidämme kiinni hoitotakuusta. Tämä on iso tasa-arvokysymys, sillä hoitoon täytyy päästä nopeasti riippumatta asuinpaikasta, että kaikkialla Helsingissä voidaan hyvin. On inhimillisesti oikein, että hoitoa saa oikea-aikaisesti ennen kuin sairaudet pahenevat.

Mielestäni avainasemassa on kysymys siitä, onko ihmisten hyvinvointi tai käsitys kaupungin toimivuudesta hyvin erilainen eri puolilla Helsinkiä. Ainoa oikeudenmukainen suunta on se, että jokainen asuinalue on viihtyisä, jokainen lähikoulu on hyvä koulu, jokaisen mahdollisuus hyviin peruspalveluihin ja saavutettavaan kaupunkiluontoon toteutuvat. Nämä ovat asioita, joita strategia pyrkii turvaamaan.

Ei ole kenenkään etu, että vain hyvätuloisilla on mahdollisuus asua Helsingissä. Myös Helsingissä liian moni on menettänyt työnsä tai hakenut lukuisia työpaikkoja tuloksetta. Myös valtakunnallinen asuntopolitiikka vaikuttaa aivan erityisesti helsinkiläisiin. Siksi strategian kirjaukset kohtuuhintaisen asumisen vahvistamisesta luovat toivoa siitä, että voimme todella vastata kasvavan kaupungin tarpeisiin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Lasten, nuorten, ikäihmisten hyvinvointi ovat asioita, joista emme voi tinkiä. Nämä ovat sellaisia ikävaiheita, jolloin usein tarvitaan paljon julkisia palveluita ja niitä käytetään paljon. Sillä on merkitystä, että panostamme esimerkiksi ikäihmisten liikkumismahdollisuuksiin takaamalla maksuttoman pääsyn uimahalleihin tiettyinä ajankohtina ja pienennämme peruskoulun ensimmäisten ja toisten luokkien ryhmäkokoja.

Lopuksi haluan nostaa esiin kaupungin työntekijät, jotka mahdollistavat sen, että nämä meille elintärkeät julkiset palvelut todella toimivat. Kaikki sellaiset toimet kuten palkkakehitysohjelmat, ovat aivan kriittisessä asemassa siinä, että Helsinki on haluttu ja reilu työnantaja.

Arvoisat valtuustokollegat.

On hyvä yhtyä niihin lukuisiin tänään esitettyihin vaatimuksiin siitä, että tätä hyvää ja tasapainoista strategiaa viedään eteenpäin määrätietoisesti. On ilo kannattaa strategian hyväksymistä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ihan aluksi haluan todeta kannattavani sekä Terhi Peltokorven että Eija-Riitta Korholan erinomaisia ponsiesityksiä.

Kaupunkistrategiassa luvataan varmistaa, että koulupolun aikana jokainen lapsi ja nuori omaksuu vahvat perustiedot ja taidot ja saa tarvitsemansa tuen. Strategian mukaan jokaisella helsinkiläisellä lapsella on yhdenvertainen oikeus oppia. Nämä ovat asioita, jotka kuulostavat 37. työvuotta aloittavasta opettajasta oikein hyviltä.

Lupauksien lunastamiseksi kasvatetaan perusopetuksen tarveperusteista rahoitusta. Tarveperusteisen rahoituksen kriteerejä ovat muun muassa huoltajien koulutustaso, työllisyys, kotitalouksien vuositulot sekä vieraskielisiksi rekisteröityjen oppilaiden osuus koulussa. Oppilaiden tuen tarpeet ovat lisääntyneet, ja inkluusion myötä tukea tarvitsevia oppilaita on nykyään jokseenkin jokaisessa koululuokassa. Osa oppilaista tarvitsee todella paljon tukea. Näitä oppilaita on vaikka kuinka paljon myös niissä kouluissa, jotka eivät täytä tarveperusteisen rahoituksen kriteerejä. Heitä tulee myös perheistä, joiden huoltajat ovat suomea äidinkielenään puhuvia, vauraita ja korkeasti koulutettuja.

Tämän lukuvuoden alussa monissa helsinkiläisissä kouluissa jouduttiin budjettisyistä yhdistämään opetusryhmiä, mistä johtuen moni helsinkiläislapsi opiskelee jopa 30 oppilaan luokassa. Mikäli koulu sattuu olemaan vielä niin sanottu avokonttorikoulu, saattaa oppimisympäristö olla hyvinkin levoton. Vaarana on, että koulunkäynnin olosuhde, jossa yhdistyy suuri opetusryhmä, avoimet oppimisen tilat ja runsaan tuen tarpeessa olevat oppilaat, ei lähimainkaan johda vahvojen perustietojen ja taitojen omaksumiseen, eikä oppilaan edellytykset oppia ole yhdenvertaiset pienemmässä ryhmässä ja seinällisessä luokassa opiskelevien oppilaiden kanssa.

Helsingin päätös lopettaa avokonttorikoulujen rakentaminen oli todella hyvä. Kiitos teille kaikille, jotka olette tuota viisasta päätöstä olleet tekemässä. Moniin olemassa oleviin avokonttorikouluihin on luvattu rakentaa lisää seiniä, ja toivottavasti niitä myös mahdollisimman pian rakennetaan. Olisi myös lämpimästi toivottavaa, että kouluille, joiden luokkakoot hipovat 30:ntä, myönnetään jonkinlainen lisärahoitus, joka mahdollistaisi opettajien palkkaamisen ja näin ollen pienemmät luokkakoot, joissa hyvä oppiminen olisi mahdollista mahdollisimman monelle oppilaalle.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Todella paljon hyviä asioita edelleenkin puhuneet kollegat ovat tässä nostaneet, ja Helsingin vuoden 2025–2029 strategiat on tavallaan kannatettavaa ja hyväksyttävää tässä omalta osaltani.

Haluan nostaa todella oman kokemuksen pohjalta tulevan asian tähän vielä. Pidän tosi hienona asiana, että S2- ja R2-kieli ei automaattisesti opeteta kaikille vieraskielioppilaille tulevassa koulutusluokissa ja -kaudessa. Oma kokemushan on silleen, että lapset ovat käyneet täällä Helsingissä varhaiskasvatuksen ja koulussa heitä laitettiin S2 automaattisesti, koska sukunimi oli Regmi eikä Regminen. Jouduin tästä oikeasti taistelemaan ja loppulopulta sain lapset äidinkielen kurssille. Tämä on mun mielestä todella hieno lisäys tähän, ja toivon, että tämä toteutuu siellä kentälläkin sillä tavalla, että jokainen opettaja sekä koulussa olevakin ymmärtää, että sukunimen perusteella tai vieraskielisen olemisen perusteella ei laiteta lapsi S2- tai R2-kieliselle.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Tänään meillä on päätettävänä valtuustostrategia, joka on oikein mainio lupaus lähteä tekemään yhdenvertaista ja peruspalveluistaan huolehtivaa Helsinkiä. Erityisen iloinen olen niistä talouden kirjauksista, joissa tuottavuustavoitetta ei ole enää asetettu kasvatuksen ja koulutuksen eikä kulttuurin ja vapaa-ajan toiminnoille. Olen myös erityisen iloinen niistä vasemmistolaisista kirjauksista, joiden mukaan emme tee tällä kaudella kaupungin liikelaitosten myymisiä emmekä esimerkiksi terveyskeskusten ulkoistuksia. Täytyy kyllä sanoa, että tällä valtuustokokonpanolla kuitenkin olisin odottanut, että olisimme voineet saada tätäkin vasemmistolaisemman strategian. Esimerkiksi verotuksen maltillinen kiristäminen olisi voinut olla hyvä ja reilu työkalu, jolla olisimme voineet turvata laadukkaat palvelut helsinkiläisille.

Hyvät valtuutetut.

Strategian sisällöissä on erinomaista, että lapsiperheiden ja lasten hyvinvointiin on kiinnitetty niin paljon huomiota. Se, että turvaamme pienet luokat ja lähikoulut, lähipäiväkodit, oppikirjat ja että viimein myönnämme, ettei kaikkien uusien päiväkotien tarvitse olla suuria. On tärkeää, että nuorten pahoinvointi ja esimerkiksi kaupungissa kiihtynyt päihdeongelma on saanut tarvitsemansa huomion. Erinomaista strategiassa on myös se, että olemme halunneet kiinnittää huomiota ongelmien ennaltaehkäisyyn. Se todella lisää hyvinvointia ja vähentää kustannuksia jatkossa. Nämä ovat siis lupauksia helsinkiläisille, ja nämä lupaukset meidän pitää tällä kaudella lunastaa.

On myös hienoa, että strategiassa painotetaan toimivia naapurustoja, alueellisia erityispiirteitä ja asukkaiden osallisuutta. Monta vuotta nimittäin kaupunkilaiset ovat olleet turhautuneita asuinalueidensa mittaviin muutoksiin, joissa asukkaiden näkemykset ovat jääneet jonnekin kasvutavoitteiden ja kaavojen varjoihin.

Hyvät valtuutetut.

On myös erinomaista, että Helsinki jatkossakin haluaa kehittyä moninaisena ja monikulttuurisena kaupunkina, joka tarjoaa yhdenvertaiset lähtökohdat taustasta riippumatta kaikille ja kaikilla alueillamme. Yhdenvertaisuustyö ja antirasistinen työote vaativat meitä toimimaan kaikilla kaupungin tasoilla, myös täällä. Mutta tähän viitaten tuleekin yksi pieni kritiikkini tästä strategiasta, ja se liittyy tämän strategian visuaaliseen paketointiin. Tämä strategian kuvitusmateriaali on nimittäin silmiinpistävän valkoinen eikä mitenkään edusta meitä helsinkiläisiä moninaisuudessamme. Tarkemmin katsottuna kuvat ovat vammattomia, valkoisia, keskiluokkaisia ja nuorehkoja aikuisia täynnä. Lapsia ei ole kuvissa lainkaan, ehkä yksi ruskea ihminen.

Ajattelen, että tämä ei ole mitenkään yhdentekevää. On nimittäin osa yhdenvertaisuutta ja saavutettavaa kaupunkia, että tarkastelemme myös viestintäämme, että jokainen helsinkiläinen voi löytää kaupungin kuvastosta itsensä ja kokea, että kuuluu Helsinkiin ja tässä kohden esimerkiksi nyt Helsingin visioon ja tulevaisuuden strategiaan. Tämä on ihan hoksautukseksi tulevaisuutta varten, kun todellakin haluamme olla aidosti moninaisuutta arvostava kaupunki.

Mutta tätä lukuun ottamatta siis olen ilolla hyväksymässä tätä strategiaa ja myöhemmin sitä täytäntöön panemassa.

Kiitos.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Kiitän valtuutettuja omalta osaltani jo tästä monipuolisesta keskustelusta illan aikana ja nostan tässä muutaman asian, joita ei ole vielä täällä käsitelty. Hyvään ja sujuvaan arkeen sekä kaikenikäisten elämänlaatuun kuuluu myöskin jo aiemmin pormestarimme mainitsema varautuminen ja siihen liittyvä resilienssikyky, mukautuminen ja arjen selviytymistaidot. Elämän ja kansalaisuuden taidot. Kodit eivät selkeästikään pysty aina mahdollistamaan näitä, joten kaikki tavoittavat päivähoito ja koulut ovat avainasemassa kerhoineen ja yhteistyökumppaneineen siitä, että nämä taidot opitaan. Ensiapu ja ruoan valmistaminen, kädentaidot ja kyky osata hoitaa asioitaan myös digimaailmassa ovat kansalaistaitoja aikuisuutta varten. Meidän pitäisi saada jokainen lapsi mukaan tähän oppiin kehitystasonsa mukaisesti olevalla ohjelmalla.

Elämäntaitoihin liittyvät muuten myös käyttäytymistavat, joiden rapautuminen osaltaan segregoi myös nuorten mahdollisuudet työmarkkinoilla varsinkin globaalisti. Ne aiheuttavat myös vaaratilanteita sekä katutilassa että liikenteessä. Lähinnä viitaten esimerkiksi liikennekäyttäytymiseen pyöräilyn ja autoilun kohdalla. Käytöstavat auttavat myös ymmärtämään ja huolehtimaan yhteisestä asuinympäristöstä, katutilasta ja lähiluonnosta ja niinkin yksinkertaisista asioista kuin pihojen yhteisistä leluista ja tupakan stumppien panemisesta jonnekin purkkiin ja taskuun jalkakäytävän sijaan. Pienillä eleillä ja muiden huomioimisella saadaan suuri vaikutus yksilön turvallisuudelle ja yhteiselle ympäristölle.

Näiden asioiden suhteen tai itse asiassa tämä strategia voi olla nimenomaan nyt se periaatekirjaus, jolla tästä tulevasta hyte-ohjelmasta Hyvinvoiva Helsinki saadaan ehkä jopa hyvinvoivien Helsinki.

Kiitos.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Täällä on käyty erinomaista keskustelua, mutta haluan itsekin nostaa muutaman asian esiin tästä strategiasta. Onhan käsillä tämän kaupunginvaltuuston tärkein yksittäinen päätös, joka luotaa tietämme seuraavan neljän vuoden ajan ja sitä, että minkälaista kaupunkia onnistumme yhdessä helsinkiläisten kanssa rakentamaan.

Tämän kesän uutisten joukossa, ei ehkä kaikkein kohutuimpien, mutta säännöllisten uutisten joukossa olemme saaneet lukea maastopaloista, metsäpaloista, kuivuudesta, poikkeuksellisista helle-ennätyksistä. Suomessa näimme hellejakson, joka oli ennätyksellisen pitkä ja josta myös Ilmatieteenlaitoksen tutkijat totesivat, että se ei olisi ollut mahdollinen käytännössä ilman sitä, että ihminen on jo merkittävästi kuumentanut palloamme.

Näiden uutisten keskellä, vaikka moni näistä uutisista ei ehkä enää saakaan niin valtavan suurta huomiota, on yhä tärkeämpää, että on sellaisia kaupunkeja kuin Helsinki ja muita organisaatioita kuten Helsinki, jotka kiristävät ilmastotavoitteitaan, tekevät enemmän eivätkä vähemmän päästöjen vähentämiseksi. Katson itse, että yksi tämän strategian tärkeimmistä linjauksista on se, että olemme kiristäneet vuoden 2030 ilmastotavoitettamme. Toisaalta tähän liittyen näen sen välttämättömänä ja hyvänä kaupungin kannalta, että ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteitä on painotettu tässä strategiassa astetta voimakkaammin kuin aikaisemmissa strategioissa. Arvioisin, että vielä 10–15 vuotta sitten emme ajatelleet, että myös Helsingissä sopeutumiselle tulisi niin suuri rooli kuin mitä tällä hetkellä itse asiassa tarvitaan. Olemme valmistautuneet merenpinnan nousuun, mutta rankkasateet ja hellejaksot vaativat muutoksia niin kaupunkitilalta kuin kaupungin rakennuksilta, ja tälle työlle tämä strategia antaa erinomaisen pohjan. Arvoisa valtuuston puheenjohtaja.

Tässä strategiassa linjataan selkeästi koulutuksen puolesta, tasa-arvoisen, hyvin resursoidun, perusasioita painottavan varhaiskasvatuksen, koulun ja jatko-opintojen puolesta. Pidän itse näitä linjauksia tärkeimpien joukossa tässä strategiassa. Helsingissä kasvaa suuri joukko lapsia, ja se, minkälainen heidän varhaiskasvatuksensa ja peruskoulunsa on, saavatko he tarvitsemansa avun silloin, kun heillä on vaikeuksia oppimisessa, saavatko he tarvitsemansa kannustuksen ja innostuksen silloin, kun he ovat erityisen hyviä jossain tai oppivat nopeasti, oppivatko he yhteisötaitoja, toimimaan ryhmässä, tekemään asioita yhdessä yhteisön puolesta. Niitä asioita ratkotaan nimenomaan joka päivä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijöiden toimesta yhdessä vanhempien ja yhdessä lasten kanssa. Olen tyytyväinen siitä, että tämä strategia korostaa nimenomaan näitä peruskysymyksiä ja ottaa kantaa vahvasti kasvatuksen resurssien puolesta.

Arvoisa puheenjohtaja, vielä lopuksi.

Keskustelussa on hyvin tullut ilmi, että kaupunkistrategiahan ei ole sellainen jäntevä, tiukka yritysstrategia, jossa tehdään kovat priorisoinnit jo alkuvaiheessa. Strategiassa on paljon erilaista materiaalia, ja sen takia ehkä tämän työn yksi tärkeimmistä osista on se, että olemme kokoontuneet yhteen laajalla joukolla, neuvotelleet yhdessä. Se on se asenne, joka antaa meille mahdollisuuden tehdä tämän strategian kirjaukset todeksi.

Kiitoksia.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Helsingin uusi kaupunkistrategia on valtakunnallinen valonpilkahdus. Tämä strategia osoittaa, että me voidaan Helsingissä tehdä toisenlaisia päätöksiä kuin Orpon ja Purran hallituksessa. Me voidaan tehdä päätöksiä, jotka parantavat lapsiperheiden tilannetta, kaupunkilaisten liikenneyhteyksiä, lähipalveluita ja yleisesti arjen sujuvuutta. Helsingissä tehdään nyt päätöksiä, jotka vähentävät eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Tehdään päätöksiä, jotka tuovat toivoa ja näköaloja eivätkä perustu ainoastaan näköalattomaan vaihtoehdottomuuteen.

Tästä näkökulmasta tuntuu todella kummalliselta, että perussuomalaiset ryhmänä halusivat palauttaa tämän strategian valmisteluun. Samat perussuomalaiset, jotka ovat viimeisen kahden vuoden aikana leikanneet erityisesti pienituloisilta ja ajaneet tuhansia lapsiperheitä köyhyyteen. Arvoisa puheenjohtaja.

Mennään kuitenkin positiivisen kautta, koska näitä hyviä linjauksia on niin paljon.

Yksi keskeisimmistä linjauksista strategiassa on alkuopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen. Kun luokkakoko laskee, opettajan työ helpottuu ja jokainen lapsi saa enemmän huomiota ja parempia edellytyksiä oppia. Tämä on ihan merkittävä investointi tulevaisuuteen ja samalla suunta, jota SDP on tavoitellut koko Suomessa. On hyvä, että Helsingissä me pystytään näyttämään suuntaa koko Suomelle siitä, mihin suuntaan pitäisi mennä.

Strategiaan kirjattiin myös kahden viikon hoitotakuu sekä lääkärille että hoitajalle. Samaan aikaan, kun koko Suomessa hoitoonpääsyä venytetään ja heikennetään, Helsingissä se nyt nopeutuu. Ikäihmisille tarjotaan maksuton pääsy uimahalleihin, joka on konkreettinen teko ikäihmisten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin puolesta. Tämä on sellainen investointi, joka maksaa itsensä aivan varmasti takaisin tulevina vuosina. Tämähän on käytössä tosi monessa kaupungissa, miksei tätä voisi ottaa myös koko maan tasolla käyttöön. Helsingin kaupunkistrategiassa me ollaan nyt puolustettu myös kaupungin työntekijöitä ja palveluita. Ei tule uusia yhtiöittämisiä, ei automaattisia ulkoistusten jatkoja. Sen sijaan me jatketaan palkkaohjelmaa, jolla vastataan työvoimapulaan hoivassa, varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa, aloilla, joissa sitä tarvitaan todella paljon. Tämän lisäksi me ollaan päätetty, että helsinkiläisten joukkoliikenteen lipun hinta pienenee tällä valtuustokaudella. Asia, joka on ollut todella kuuma keskustelu nyt syyskauden alkaessa. Tämä on merkittävä helpotus kaikkien kaupunkilaisten arkeen ja taas kerran samaan aikaan, kun Orpon hallitus on leikannut edellytyksiä joukkoliikenteelle, erityisesti päätös, joka koskettaa meitä helsinkiläisiä.

Tämä kaupunkistrategia on osoitus siitä, että Helsinki voi olla suunnannäyttäjä. Me ollaan kaupunki, jossa lasten oppimisen edellytyksiä vahvistetaan, hoitoon pääsee nopeammin, työntekijöitä arvostetaan ja arki sujuu kaiken kaikkiaan paremmin. On ilo, että meillä on Helsingissä arvopohja ja ihmiskuva kunnossa, ja siitä me voidaan olla kaikki ylpeitä.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja valtuutetut.

Puhun asukkaista ja osallistamisesta, josta valtuutettu Hjelt myös hienosti äsken mainitsi.

Kaupunkistrategia lupaa ottaa asukkaat huomioon, ja siksi on tärkeää käytännön tasolla, että asukkaiden itse rakentamaa ja luomaa kaupunkikulttuuria, tapahtumia ja paikkoja arvostetaan, tuetaan ja säilytetään. Kulttuurikohteet eivät kaikki ole vielä olemassa, vaan niitä syntyy koko ajan meillä Helsingissäkin. Asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa ei saa jäädä lauseeksi paperille eikä kadota suurien hankkeiden alle.

On äärettömän tärkeää, että helsinkiläiset uskovat mahdollisuuksiinsa vaikuttaa ja näkevät konkreettisia tuloksia siitä. Helsingin pitää antaa tästä selkeä viesti asukkaille. OmaStadi on loistava esimerkki yhteistyöstä. Sen lisäksi, että kaupunkiin rakennetaan miljoonaluokan kulttuurihalleja ja rakennuksia ja kohotetaan Helsingin profiilia ja kiinnostavuutta ulospäin, mikä on hyvä, mutta pitää muistaa, että sydän ovat asukkaat. Asukkaat luovat hengen, eivät pelkästään seinät. Siksi asukkaiden omat tapahtumat ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin miljoonainvestoinnit. Helsinkiläisten pitää itse saada olla mukana luomassa kaupunkikulttuuria, ei vain päättäjien.

Olen iloinen ja toiveikas, että tämä on strategiassa luettavissa.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ensinnäkin kiitos hienosta kaupunkistrategiasta. Se tunnistaa sen, mikä on helsinkiläisille tärkeintä, että arki toimii, palvelut on saavutettavia ja Helsinki pysyy turvallisena ja elinvoimaisena kotikaupunkina.

On oikein, että katsomme rohkeasti tulevaisuuteen, mutta vielä tärkeämpää on varmistaa, että ihmiset voivat hyvin tänään. Uskon, että tämän strategian kautta voimme rakentaa Helsinkiä, joka uudistuu kestävästi ja jossa on ihan jokaisella mahdollisuus hyvään elämään.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Kiitos yhteistyöstä yhteisen kaupunkistrategian eteen, ja tästä syksystähän se yhteistyö vasta alkaakin.

Tällä viikolla olemme saaneet lukea, kuinka hallituksen luokkapolitiikka iskee lapsiin ja nuoriin sysäten 27 000 uutta lasta köyhyyteen, ja osa heistä myös helsinkiläisiä. Köyhyys ei ole vain rahan puutetta. Se on tila, jossa aineelliset puutteet ja jatkuva epävarmuus kietoutuvat yhteen lisäten ahdistusta, häpeää ja turvattomuutta, heikentäen oppimista, ihmissuhteita ja itsetuntoa. Köyhyys jättää jäljen ja leikkaa läpi koko elämän, yksilön sekä hänen yhteisönsä. Eli 27 000 uutta köyhää lasta. Se on yhtä paljon kuin on asukkaita Riihimäellä, Imatralla tai vaikka Raaseporissa, mutta ei Helsingissä. Juuri siksi pääkaupunkina meidän tehtävämme on näyttää, että toisenlainen politiikka on mahdollista ja rakentaa kaupunki, joka vastaa näiden leikkausten tuomiin haasteisiin.

Hallituksen leikkaukset eivät lopu sosiaaliturvaan. Ne osuvat mielenterveystyöhön, järjestöihin, kulttuuriin ja hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareihin. Ne kaventavat myös helsinkiläisten mahdollisuuksia osallistua, kasvaa ja liikkua. Meidän tuleekin Helsingissä toimia rohkeasti vastavoimana, sillä syrjäytyminen se vasta maksaa, paljon enemmän kuin saavutettava joukkoliikenne, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut tai nuorten tulevaisuuden näkymät. Tarvitsemme edelleen yhteistyötä toistemme ja monen sektorin kanssa, ja meidän tulee pitää nämä ihmiset sen keskiössä ja avata rohkeammin yhteistyö muuallekin kuin valtuustosaliin suoraan helsinkiläisille. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Olen tänään istunut tässä koko illan, kuunnellut kaikki puheenvuorot ja voin todeta, että tämä strategia tosiaan sisältää kaikki hyveelliset avainsanat. Segregaation estäminen, niin kutsuttujen osaajien houkutteleminen, hyvät peruskoulut ja niin edelleen. Tämä strategia antaa poliitikoille mahdollisuuden viestiä, että näitä hyveellisiä asioita on pyritty aikaansaamaan, mutta mä olen henkilökohtaisesti hyvin skeptinen sen suhteen, että toteutuksesta tulisi sitten mitään muuta kuin pannukakku.

Tässä on mainittu jatkuvuus, ja se ei tässä tapauksessa välttämättä ole hyvä asia. Helsingissä esimerkiksi turvallisuus ja peruskoulutuksen taso on vuosia mennyt huonompaan suuntaan, jonka lisäksi segregaatio on kasvanut. Jatkuvuuden sijaan tulisi tehdä isompia muutoksia ja tunnustaa olennaiset ongelmat, jotta jotain aidosti vaikuttavaa saataisiin aikaan.

Erityisesti haluan nostaa vielä esiin sen, että Suomi on maailman mittakaavassa todella pieni kieli. On tämän valossa katastrofaalista, jos kaupunki haluaa lisätä englanninkielisten palveluiden määrää ja täten heikentää suomen kielen asemaa ja vaatimuksia sen osaamisesta niille, jotka täällä asuvat.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Yhdestä asiasta nyt käsillä oleva kaupunkistrategia on yllättävän vähäpuheinen, ja se on asuminen. Kun asuntotuotanto on hallituksen toimenpitein ajettu alas ja sosiaalinen asuntotuotanto vielä erityisen voimakkaasti ja kun voimassa oleva tai viimeksi hyväksytty asumisen ja maankäytön ohjelma on onnettomasti vanhentunut samoista syistä, on yllättävää, että siitä ei ole tässä strategiassa juuri mitään.

Siitä todetaan sen verran, että asuntotuotanto on väestökasvu huomioon ottaen riittämätöntä ja että jotain tarttisi tehdä, mutta eipä juuri muuta. Omistusasumisesta puhutaan jonkin verran, ja yhtenä merkillepantavana seikkana on, että siellä puhutaan tästä vuokralla omaksi -järjestelmästä, joka siis on järjestelmä, jossa henkilö tai perhe sitoutuu vuosikausiksi vuokranmaksun yhteydessä maksamaan myös asunnon omistamisesta ja jos muuttaa asunnosta pois, niin menettää merkittävän osan siitä säästöstä, minkä on ikään kuin vuokran yhteydessä maksanut. Eli sekään ei ole mikään edes hyvä omistusasunnon hankkimisjärjestelmä.

Toisaalta tietysti voi sanoa, että hyvä, ettei täällä kauheasti puhuta vuokraasumisesta tai oikeastaan siitä ei puhuta lainkaan, koska on kai semmoisena yleisenä toimenpiteenä todettava, että kaikki se on sallittua, mitä ei ole kielletty. Ja kun vuokra-asuntotuotantoa ei strategiassa kielletä, niin kaupunki voi sitä voimakkaasti tukea ja myös sosiaalisena asuntotuotantona. Ehkä mahdollisuudet esimerkiksi Hitas-järjestelmän edelleen voimassa pitämiseen avautuvat tätä kautta. Sehän on päätetty lopettaa, kunhan saadaan jotakin tilalle, mutta mitään tilalle tulevaa ei ole löydetty. Ja kaupungin omia voimavaroja voidaan tietysti käyttää myös sosiaalisen asuntotuotannon aikaansaamiseen. Uskonkin, että ainakin sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä tulee pitämään tästä huolta, että asiaa pysyy esillä. Tältä pohjalta voimme siis ehkä katsoa valoisasti myös tulevaan asuntotuotantoon.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Helsingillä on nyt loistava ja kestävä ilmastostrategia, ja siitä voimme olla ylpeitä. Kiitos siitä strategian laatijoille. Strategiassamme päästöjen leikkaamista on kiristetty 80 prosentista 85 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tämä on realistinen tavoite, joka on saavutettavissa vähäpäästöisen lämmön tuotannon ja vähäpäästöisen sähkön ansiosta.

Liikenteen sähköistyminen on myös tärkeä osa päästöjen leikkaamisessa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Fokus on siis oikea ja selkeä: leikata päästöjä kunnianhimoisemmin. Tämä on mielestäni kestävä tapa torjua ilmastonmuutosta ja parantaa samalla ilmanlaatua kaupungissamme. Päästöjen kompensointia ei vielä 2030-luvulla toteuteta ja hyvä niin, sillä niistä olisi koitunut 10 miljoonien eurojen vuotuiset kulut veronmaksajille. Päästöjen kunnianhimoinen leikkaaminen on nyt siis oikea suunta.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

En malta olla Arajärven nostamaan asumiseen ottamatta kantaa. Mä olisin itse toivonut, että se olisi myös näkynyt tässä selkeämmin.

Itse asiassa tämä alamäki ei suinkaan ole alkanut tällä hallituskaudella, vaan tämä alkoi jo viime hallituskaudella, kun talous alkoi taantua ja ihan idioottimaiset sijoittajien oma pääoma -tavoitetasot mahdollistava pääomalainoitus, joka tuli asuntorakentamiseen, aiheutti niin korkeat kulut, että ihmisillä ei ollut varaa enää muuttaa vuokralle eikä myöskään ostaa niitä lainoitettuja taloja. Helsinki ei onneksi ehtinyt mukaan sen yhden rakennusliikkeen konkurssiin, mikä Suomessa ehti rakentaa näitä vuokralla omaksi -järjestelmän asuinrakennuksia, jotka nyt ovat jättäneet maksajat ikään kuin todella vaikeaan tilanteeseen.

Toivoisin, että Helsinki voisi oikeasti kehittää järjestelmän, jossa se saisi myös sitoutettua samalla omia työntekijöitään jäämään tähän kaupunkiin. Oma koti on kyllä se yksi sitouttaja. Olen erittäin huolissani tämän työtä tekevien ihmisten Ara-rahoitusjärjestelmän romuttamisesta tässä valtakunnassa ja toivoisinkin, että Helsinki lobbaisi sen palauttamista.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos valtuutettu Karhuvaaralle tästä tuesta, jota kaupungin omana toimintana tapahtuvan asuntotuotannon hyväksi voidaan tehdä.

Kokoomus on varsin tervetullut kumppani järjestämään sitä, että voimme väestökehitystä vastaavasti ja myös ihmisten tulotason huomioon ottaen toteuttaa hyvää asuntopolitiikkaa Helsingissä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Eriävä mielipide koskee palautusesitystä, josta äänestettiin aikaisemmin ja joka esitys ei menestynyt.

Kävin tiedustelemassa ohjeita, että onko eriävä syytä tehdä siinä vaiheessa, vaiko vasta tämän keskustelun päätyttyä, ja sain ohjeen, että keskustelun päätyttyä eli nyt. Eli haluan jättää tämän eriävän mielipiteen perusteluineen.