Valtioneuvoston linnan asemakaavan muutos, Snellmaninkatu 1 (nro 12936)

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Harmillista, että Titta Hiltusen puheenvuoro ja hyvä palautusesitys ei tässä vielä ole aiemmin omaa puheenvuoroani, jotta voisin sitä kannattaa, kuten tulen äänestyksessä tekemään.

Helsingissä ja koko Suomessa on todella vähän 1800-luvun ja 1900-luvun alun rakennuskantaa. Meillä on aika nuori historia. Meillä on hyvin vähän arvorakennuksia jäljellä. Näistä arvorakennuksista tämä, josta nyt keskustelemme Painotalo ja se voidaanko se purkaa, kuuluu kyllä aivan niihin arvokkaimpiin myös tässä kategoriassa. Siihen aikaan, kun näitä rakennuksia on rakennettu, ne on tehty huolella. Ne on tehty kestämään satoja vuosia toisin kuin meidän nykyrakentaminen, jonka elinkaari on usein 50 tai 100 vuotta ja korjauksia joudutaan tekemään jo paljon aiemmin. Tämä talo on tehty kestämään.

Jo pelkästään ekologisesta näkökulmasta pitäisi välttää rakennusten purkamista ja korjata ne aina, kun se on mahdollista. Tässä tilanteessa se on täysin mahdollista, ja rakennus todellakin on tehty periaatteessa kestämään lähes ikuisesti. Sillä on myös hieno osa historiaa ja erityisesti työväen historiaa, jota se osaltaan edistää.

Näen, että tässä on paljon käyty keskustelua turvallisuusnäkökulmasta, ja argumentitkin ovat tässä prosessin aikana jonkin verran vaihtuneet. Ensin on perusteltu sitä, että meidän täytyisi kaava hyväksyä, koska on ollut tarve keskittää ja säästää. Sitten on tuotu enemmän tätä turvallisuusnäkökulmaa. Voidaan kysyä myös, kuinka turvallisuusympäristö on maailmassa muuttunut siitä, kun tämä suunnitelma on tehty jo kauan sitten. Onko keskittäminen todella paras ratkaisu tähän ja niin monista kiinteistöistä luopuminen Helsingin keskustassa, kuten on valtioneuvosto suunnitellut?

Meillä on todellakin varmasti sen verran liikkumavaraa tässä kaupungissa, että turvallisuus, toiminnallisuus ja rakennusperintökin pystytään yhdistämään kestävällä tavalla. Joka tapauksessa osa toiminnoista voi jatkaa, jos Painotalo säästyy, osa näistä tulevista suunnitelmista. Ja sitten todellakin näissä kiinteistöissä, joita Helsingissä on useita, on kyllä mahdollisuuksia järjestää osa toiminnoista. Eli vierastan kovasti sellaista ehdotonta puhetta siitä, että tämä nyt olisi ainut ratkaisu. Tässä käsittelyn aikana nekin meistä, jotka tätä kaavaa ovat kannattaneet, ovat sen myöntäneet ja tuoneet esiin hyvin rakentavalla tavalla, että meillä on mahdollisuuksia järjestää valtioneuvoston toiminta ja turvallisuus aivan takuuvarmasti myös sillä tavoin, että Painotalo säästyy. Lisäksi on riski, että kun tällaisia päätöksiä esitetään ja jos ne hyväksytään, niin tästä tulee ennakkotapaus, jolla muidenkin arvorakennusten purkaminen on jatkossa yhä helpompaa. Toivon, että näin ei tule tapahtumaan, vaan Helsingin valtuusto kantaa vastuunsa ja etsii ratkaisun, jossa turvallisuus ja rakennusperintö pystyvät toteutumaan molemmat.

Helsingillä on todellakin suuri vastuu siitä, että tämän maan arvokas rakennuskanta säilyy, ja vain tämä valtuusto on siitä vastuussa. Meillä on ihan täysi kaavoitusmonopoli, ja me teimme jo aiemmin aiemmassa valtuustossa sen ratkaisun, että me palautimme kaavan ja säilytämme Painotalon, pyrimme löytämään hyvän ratkaisun. Mekin pystymme sen edelleen löytämään toivottavasti myös tällä valtuustokokoonpanolla.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tämä aihe on todella vakava, koska nythän on kyseessä valtioneuvoston toimintaedellytykset mahdollisen kriisinkin uhatessa lisäksi tiloissa, jotka teknisestikin ovat tätä päivää ja mahdollistavat ilman ylimääräisiä kustannuksia myöskin turvalliset työskentelyolosuhteet silloin, kun tarvitaan täysin suojattua toimintaympäristöä joko pidemmän ajan toiminnalle tai lyhyisiin tapaamisiin. Mä pidän lähinnä edesvastuuttomana sitä, että me edes keskustelemme täällä maamme pääkaupungissa siitä, minkälaiset turvalliset toimintaedellytykset me omalle valtioneuvostollemme ja hallinnon toimille mahdollistamme. Nykyinen rakennus arkkitehtuurisesti, joka tämän palautuksen jälkeen esitettiin, on kelvannut myös niille kruununhakalaisille, jotka ovat tätä arkkitehtuurin myötä vastustaneet. Emmeköhän mekin antaisi heillekin mahdollisuudet saada tahtonsa läpi.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Vaikka Helsinki on nyt jo 475 vuotta vanha kaupunki, täällä on jäljellä enää vähän edes 1800-luvun rakennuksia, ja niitä vähäisiä tulisikin vaalia. On täysin poikkeuksellista, että täällä käsitellään nyt 1800-luvulla rakennetun 120 vuotta vanhan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen purkamista. Tämä Valtioneuvoston linnan kortteli kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin, ja lukuisat rakennusperintöjärjestöt ovat vedonneet Painotalon säilyttämisen puolesta. Jo tämän kaavan edellisellä valtuustokierroksella viime kaudella valtuuston enemmistö näki tämän kulttuuriympäristön ja Painotalon arvokkaana ja palautti sen kaavan silloin valmisteluun. Nyt tässä käsittelyssä olevassa uudessa ehdotuksessa rakennus kyllä sopii paremmin ympäristöönsä, mutta kyllä se silti rikkoo tätä kulttuurihistoriallisesti merkittävää sisäpihaa. Kysehän ei ole vain itse rakennuksista, vaan myös siitä koko tilasta ja kokonaisuudesta siinä ympärillä. Silloin kun tätä kaavaa käsiteltiin kaupunginhallituksessa, tuli ilmi, että valtioneuvoston toivomaa maanalaista toimitilojen laajentamista on kyllä mahdollista edistää hyvinkin isolta osin myös ilman Painotalon purkamista. Mä esitänkin nyt, että tämä kaava palautetaan valmisteluun niin, että vanha Painotalo säilytetään ilman, että tingitään esityksen sisältämästä historiallisen kokonaisuuden vaalimisesta muilta osin. Valtioneuvoston linnan toimitilojen laajentamista edistetään näiden reunaehtojen sisällä niin paljon kuin mahdollista. Tällä palautusesityksellä haluan kannustaa vielä etsimään sellaisia ratkaisuja, joiden myötä Painotalo voisi säilyä, mutta valtioneuvosto kuitenkin saisi näitä toivomiansa moderneja turvallisia lisätiloja. Mä olen siinä käsityksessä, että tällaisia ratkaisuja on löydettävissä, jos vain tahtoa riittää. Valtion hallinto on ylipäätänsä ilmaissut tahtonsa ja halunsa keskittää toimintaansa, eli vähentää toimitiloja ja luopua kokonaisista rakennuksista. Mä näkisin kuitenkin itse ensisijaisena sen, että valtio ei tehostamishalujensa vuoksi luopuisi sellaisista tiloista, jos seurauksena on se, että joudutaan purkamaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Kaupungissa on monia muitakin paikkoja ja lokaatioita, mihin voidaan rakentaa, jos niin tahdotaan.

Jos me tänään päätetään Painotalon purkamisesta, mä pelkään, kuten valtuutettu Holopainenkin aikaisemmin, että tästä tulee jonkinlainen ennakkotapaus. Minkä muiden arvokkaiden kulttuuriympäristöjen tuhoamiseen me annetaan jatkossa lupa, jos vain löytyy jotakin perusteluita? Toivonkin kannatusta tälle palautusesitykselle ja sille, että me emme tuhoa Helsingin historiallista kerrostumaa pala kerrallaan. Kerran tuhottua historiaahan ei enää takaisin saa.

Kiitos.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja.

Olen aivan hiljattainkin toiminut valtioneuvoston jäsenenä ja tiedostan täydellisesti ne turvallisuustarpeet, joita valtion hallinnon toiminnan turvaamiseen kaikissa olosuhteissa liittyy ja millaisia turvallisuustarpeita ylimmällä valtiojohdolla on. Ne tarpeet tiedostaen en ole alkuunkaan vakuuttunut siitä väitteestä, että valtion johdon turvallisuuden turvaaminen tai takaaminen edellyttäisi sen kaltaista remonttia ja Painotalon purkamista kuin mitä nyt esitetään.

On niin, että silloin kun eletään aidosti hyvin vakavien kriisiolosuhteiden alla tai niiden uhatessa, silloin meillä on joka tapauksessa tarvetta hajautetummalle toiminnalle. Eikä varmastikaan ole sellaisissa olosuhteissa edes oletettavissa, että käytämme juuri niitä täsmälleen samoja kortteleita hallinnossa kuin mitä tällä hetkellä käytämme. On myös niin, että turvallisuustilanteet ja turvallisuuteen liittyvät tekniset tarpeet päivittyvät kaiken aikaa. Eikä ole ajateltavissa niin, että juuri tämän hetken turvallisuustarpeet, mahdolliset sellaiset, muodostaisivat automaattisen perusteen sille, että puramme jotain sellaista, mitä emme enää koskaan saa takaisin. On suorastaan aika ainutkertaistakin, että jotain niin vanhaa rakennuskantaa ja niin historiallista rakennuskantaa kuin mitä Painotalo Helsingissä edustaa, esitetään purettavaksi vain hyvin väljällä turvallisuusperusteella, joka nyt on esitetty. Kuten todettua, en ole vakuuttunut siitä turvallisuustarpeesta, jolla tätä Painotalon purkamista perustellaan. Nähdäkseni valtioneuvoston turvallisuusratkaisut on kyllä toteutettavissa myös muutoin kuin Painotalo purkamalla. Mutta jos todella olisi niin, että juuri tämän hetken maailmantilanne ja juuri tämän hetken tekniset tarpeet olisivat johtaneet siihen, että valtioneuvosto ei voi enää toimia turvallisesti muutoin kuin purkamalla keskiosan nykyisestä Valtioneuvoston linnasta, siis tämän Painotalon, siinä tapauksessa nähdäkseni olennainen kysymys on se, että onko valtioneuvostolla ylipäätään enää edellytyksiä toimia nykyisissä toimitiloissaan vai tarvitaanko sitten kokonaan toisenlaiset toimitilat.

En voi hyväksyä sellaista ajattelua, että kaupungin arvokkainta rakennushistoriaa revitään vain tämän hetken teknisten tarpeiden johdosta. Täytyy olla niin, että kun ymmärrämme, että turvallisuustilanteet vaihtelevat ja se teknologia, jolla varaudumme erilaisiin turvallisuustilanteisiin, muuttuu ajan kanssa, silloin meillä täytyy olla myöskin ymmärrystä, että emme tämän hetken tarpeiden johdosta hävitä jotain sellaista vanhaa ja pitkäaikaiseksi tarkoitettua, jota kerran hävitettyämme emme enää saa takaisin.

Seiskäämme tänään kulttuurihistorian ja Helsingin arvokkaan rakennuskannan ja erityisesti tämän kaikkein arvokkaimman Kruununhaan alueen puolesta. Kun valtuutettu Hiltunen tukea palautusesitykselleen kysyi, niin ajattelin sitä kannattaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Helsinkiläisenä historian tutkijana mä pidän täysin absurdina, käsittämättömänä suunnitelmaa purkaa 125 vuotta vanha talo Helsingin empirekeskustassa. Se, että hanketta ajaa valtioneuvosto, jonka luulisi ymmärtävän historiallisen arvon, on todella vaikea ymmärtää. En ymmärrä myöskään sitä, miten ELY-keskus, joka yleensä on tarkka näistä asioista, puoltaa 125 vuotta vanhan rakennuksen purkamista.

Purkamiselle ei ole mikään perustelu myöskään se, että Painotalo ei näy kadulle. Kyse on rakennuksen iästä ja siitä, että se on osa ainutlaatuista kulttuuriperintöämme. Itse suhtaudun hyvin ymmärtävästi valtion johdon turvallisuustarpeisiin vakavana maailman aikana. Jopa niin vakavasti, että pohdin, onko turvallisten tilojen paikka kaupungin keskustassa vai jossain muualla syvällä kallion alla. Onko toimintojen keskittäminen yhteen paikkaan myöskään viisasta.

Jos on tarvetta saada lisätilaa Valtioneuvoston linnan alueelle, Arkkitehtiliitto on esittänyt malleja siitä, miten tähän samalle pihalle voidaan tarvittaessa rakentaa lisää, jos kerran on aivan pakko. Senaattikiinteistöillä on myös varmasti runsaasti tyhjää toimistotilaa Helsingin keskustassa. Toimitilojen uudelleen järjestelyllä ja muulla pohdinnalla näihin turvallisuustarpeisiin varmasti voidaan vastata, ja löytyy ratkaisu, millä tämä arvokas rakennus voidaan säilyttää.

Se on aivan käsittämätöntä. Olen aivan pöyristynyt siitä, että joku kehtaa ehdottaa tämmöisen rakennuksen purkamista, joka on näin vanha ja näin arvokkaalla paikalla. Kulttuuriperintö on yksi niistä asioista, mitä pitää puolustaa. Jos mietitään turvallisuutta, on myös tärkeä se asiaa, että mitä varten sitä turvallisuutta tarvitaan, ja se on myös rakennusperintö. 1800-luvun Painotalo kuuluu edelleen tähän Helsingin keskustaan eikä sitä pidä purkaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Helsingin ja Suomen tarinaa kerrotaan myös rakennusten ja historiallisen kulttuuriympäristön kautta. Käsittelemme tänään tärkeää kokonaisuutta, joka on suurempi kuin miltä ensisilmäyksellä vaikuttaa. Päätös, joka koskee Valtioneuvoston linnan sisäpihan vanhan Painotalon purkua, kertoo siitä, miten arvotamme omaa kulttuuri- ja rakennusperintöämme ja myös valtiollista historiaamme.

Emme luonnollisestikaan halua pysäyttää kehitystä, mutta voimme edistää tasapainoisen kehityksen suojelemalla ja kehittämällä arvokohteita samalla, kun rakennamme uutta. Näytämme, miten sekä vanhan kunnioittaminen että uuteen kurkottaminen on mahdollista samaan aikaan, koska se on. Nähdäkseni Painotalon kohtalossa on kysymys juuri siitä.

Statsrådets säkerhet och verksamhetsförutsättningar är givetvis viktiga. Men om det för statsrådets verksamhet behövs nya utrymmen, så är det möjligt att kombinera gammalt och nytt, exempelvis så att tryckerihusets exteriör bevaras, så att man respekterar det gamla. Man bygger nytt där inne och prioriterar noga, så att det mest nödvändiga kan placeras under jord med de moderna metoder som finns. Att riva tryckerihuset är kortsiktigt och historielöst. On siis muita vaihtoehtoja kuin Painotalon purkaminen. Valtiovallalla on omat tarpeensa ja perusteensa hankkeelle, mutta siitä päättävät ja siitä vastuussa ovat lopulta helsinkiläiset päättäjät. En näe tarvetta historiallisen rakennuksen hävittämiselle. Kannatan valtuutettu Hiltunen palautusehdotusta.

Ärade ordförande, hyvät valtuutetut.

Att bevara historiskt värdefull arkitektur ska alltid vara en prioritet och ett primärt mål när det är möjligt och motiverat. Vår statsidentitet bygger på dess kulturhistoriska lager.

On tärkeää todeta, että historiallisesti arvokkaan arkkitehtuurin säilyttäminen on aina ensisijainen tavoite silloin, kun se on mahdollista ja perusteltua. Meidän kaupungin identiteetti rakentuu sen kulttuurihistoriallisista kerroksista. Samalla on kuitenkin tunnustettava, että joskus joudutaan luopumaan vanhasta, kun uudistaminen palvelee paremmin kaupungin nykyisiä ja tulevia tarpeita. Tällaisessa tapauksessa on varmistettava, että uusi rakentaminen on laadukasta, kestävää ja kunnioittaa ympäröivää kaupunkikuvaa.

Denna nybyggnad passar betydligt bättre in i stadsborgen än den som föreslog tidigare. I den här beredningen har bedömningen gjorts omsorgsfullt och jag anser att lösningen är väl grundad.

En kannata palautusehdotusta.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Hankalassa geopoliittisessa tilanteessa Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa Ukrainassa on tärkeää, että ylimmällä valtiojohdollamme on parhaat mahdolliset puitteet päätöksentekoon. Valtioneuvoston linnan toimintaedellytyksiä pitää parantaa paitsi toiminnallisuuden, turvallisuuden ja teknologisten ratkaisujen kannalta myös vastaamaan Nato-standardeja. Siksi pidän tärkeänä sitä, että vuosia suunniteltu Valtioneuvoston linnan uudisrakennus etenee.

En kannattanut edellisessä käsittelyssä palautusta enkä kannata sitä nytkään, mutta kieltämättä suunnitelma on parantunut merkittävästi etenkin uudisrakennuksen sovittamisessa historialliseen miljööseen. Samalla on tärkeää, että Engelin suunnittelema empireosa säilyy. Helsingin empirekeskustan kokonaisuuden tulee säilyä jälkipolville kaupunkikuvassa muuttumattomana. Painotalon purkaminen on valitettavaa, mutta sen säilyttäminen rajoittaisi liikaa tilojen modernisointia ja nykyaikaisten standardien käyttöönottoa. Tiedustelimme kaupunkiympäristölautakunnassa mahdollisuutta siirtää Painotaloa paikasta toiseen, mutta sekään ei ole mahdollista. Tässä kokonaistilanteessa olen sitä mieltä, että valtioneuvoston turvallisuus ja toimintaedellytysten päivittäminen nykypäivään on Painotalon säilyttämistä tärkeämpää. Helsingin tulee antaa tukensa valtiojohdolle ja hyväksyä uudisrakennuksen mahdollistava asemakaavan muutos.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ymmärrän täysin sen, että moni täällä haluaa vaalia eri rakennusten historiallista arvoa. Samalla on kuitenkin niin, että julkishallinto tarvitsee hyvät toimitilat, joissa koko henkilöstöllä ja poliittisella johdolla on hyvä työskennellä ja ennen kaikkea mahdollista kaikissa tilanteissa toimia turvallisesti. Vaikka en ollenkaan kannata maan nykyisen hallituksen politiikkaa, en halua, että nykyisen tai tulevien valtioneuvostojen työskentely nykyisellä historiallisella paikallaan yliopistoa vastapäätä vaikeutuu.

Minusta on kiinnostava ja tärkeä kysymys, mikä historiallinen arvo on esimerkiksi sillä symboliikalla, joka rakennusten sijaintiin liittyy. Itse en siksi ole valmis osoittamaan sormea, että siirtykööt muualle, jos ei kelpaa. Samalla en kerta kaikkiaan usko, että yksikään valtuutettu täällä erityisemmin haluaa purkaa vanhoja rakennuksia, vaan sille täytyy olla painava syy. Tämän pitkähkön useiden hallitusten kausien ja myös seikkaperäisen kaupungin käsittelyn perusteella olen itse vakuuttunut siitä, että tälle uudistukselle on tarve.

En kannata palautusta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tässä on kyse rakennuksesta, josta käsin johdetaan tätä maata ja johon tarvitaan ajanmukaiset tietoturvalliset tilat. Mä ajattelen, että meidän, jotka vastaamme asemakaavasta, tehtävänämme ei ole arvioida yli maan ylimmän turvallisuudesta vastaavan johdon, onko tälle tarvetta vai ei. Joudumme myös siinä luottamaan, että tätä on tiukkaan arvioitu.

Mikäli Painotalo jäisi paikoilleen ja valtion johto päättäisi jatkaa nykyisissä tiloissaan, 60 prosenttia turvallisuuden ja toiminnallisuuden potentiaalista menetettäisiin. Seuraavaksi jouduttaisiin tarkastella kenties muutostoimia Valtioneuvoston linnan vanhaan osaan [epäselvää] kulttuurihistoriallisesti vielä merkittävämpiin tiloihin. Tästä syystä painotan kulttuuriperinnön osalta asiassa aika samaa näkemystä, kuin mitä Suomen kulttuuriperinnön asiantuntija Museovirasto, joka on antanut puollon Painotalon purkamiseen.

Ajattelen myös, että kulttuuriperintö ei synny pelkästään seinistä, vaan siitä tarinasta ja kansakunnan historiasta, mitä ne kytkevät sisälleen. Senaatintorin ympäristön ja Engelin suunnitelmien hienous perustuu vahvasti siihen, että saman aukion eri laidoille on sijoitettu rakennukset, joiden käyttötarkoitukset edustavat maallista valtaa, hengellistä valtaa ja sivistyksellistä valtaa. Valtioneuvoston linna on arkkitehtoninen muistomerkki Suomen valtiovallan rakentumisesta. Ajattelisin, että kaikkein surkein lopputulos olisi, jos Helsingin päättäjät päätyisivät ajamaan ylimmän valtion johdon pois Helsingin historiallisesti arvokkaalta ja merkitykselliseltä monumentaaliaukiolta. Kiitos.

Ärade ordförande.

Vastustan Painotalon purkamista.

Kyse on kulttuuriperinnöstä, ei vain tilan tarpeesta. Painotalo ei ole mikä tahansa rakennus. Se on osa Senaatintorin ympäristöä, valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja osa Valtioneuvoston linnan historiallista kerroksellisuutta. Sen arkkitehtuuri, rakennushistoriallinen merkitys ja paikka kansallisessa muistissamme tekevät siitä suojelun arvoisen. Ei irrallisena rakennuksena, vaan osana historiallista kokonaisuutta.

Även om tryckeriet i dagsläget inte omfattas av NTM-centralens skyddsbeslut gör det det inte mindre värdefullt. Att ett skyddsbeslut saknas säger mer om systemets begränsningar än om byggnadens brist på betydelse. Det är svårt att förstå hur en byggnad som tidigare ansetts vara värd att skydda nu plötsligt kan offras. Jag är övertygad om att med modern planering och teknik fullt ut är det möjligt att genomföra en utbyggnad av förvaltningen som uppfyller alla säkerhetskrav utan att förstöra en kulturhistoriskt betydelsefull byggnad. Det handlar om vilja och respekt, inte om teknisk omöjlighet.

Valtionneuvoston Painotalo on säilyttämisen arvoinen. Ei vain siksi, että se kaunistaa kaupunkikuvaa, vaan koska se kertoo tarinan kerrostuneesta historiasta, sivistysvaltion rakentamisesta ja hallinnon kehittymistä osaksi kulttuuriperintöä. Kestävä kehitys ei tarkoita vanhan hävittämistä uuden tieltä, vaan uuden sovittamista vanhaan kunnioittavasti ja vastuullisesti. Kyse tänään ei ole pelkästä hallinnollisesta tilan tarpeesta. Kyse on perinnöstämme. Tack, ordförande.

Jag stöder utan tvekan återremiss.

Det är klart att det här nyaste förslaget, den nya skissen, är bättre än den första. Betydligt bättre. Men det är inte tillräckligt bra. Varför inte helt enkelt bygga ut tryckerihuset med en tilläggsflygel av något slag på den östra borggården, östra halvan av innergården, som inte på samma sätt är en värdefull arkitektonisk miljö som den västra. Vi måste bära vårt ansvar. Det är ju en lite märklig situation, säkert, för många, kanske särskilt för nya fullmäktigeledamöter, att vi har sista ordet och inte statsrådet, inte regeringen. Men så är det. Det är vi i Helsingfors som har ansvar för Helsingfors stadsmiljö, och det ansvaret ska vi bära.

Tack.

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Tein itse tämän asemakaavaan osalta viime kaudella sen palautusesityksen, jonka takia täällä ollaan nyt, ja kannatan edelleen kaavan palauttamista siten, että Painotaloa ei korvata uudisrakennuksella eikä suojelusta tingitä muutenkaan.

Mä ymmärrän valtioneuvoston toiminnallisuuteen ja turvallisuuteen liittyvät tarpeet, mutta tässä asiassa kyse on myös Helsingin historiallisesta keskustasta ja tasapainoilu kaavassa on voitava tehdä niin, että historialliset arvot ovat paremmin turvattu kuin ne tässä nyt esillä olevassa kaavaesityksessä ovat.

Täällä on puhuttu siitä, että suojelu ei ole niin nokonuukaa, koska kyse on alueesta, jonne yleisö ei pääse, mutta rakennussuojelua ja historiallisten arvojen vaalimista ei voi ajatella tällä kriteerillä. Jopa tässä rakennuksessa on paljon suojeltavaa, vaikka tänne yleisö ei vapaasti pääse vaeltamaan. On myös hyvä ymmärtää, että Valtioneuvoston linnan merkitys on ikonisessa merkityksessä tärkeä ajatellen ilmakuvia, joita me levitämme itse omassa kaupungin matkailumarkkinoinnissa ja historiallisessa aineistossa muutenkin. Tästä tausta-aineistosta olen itse saanut käsityksen, että jos me täällä valtuustossa ei hyväksytä tätä kaavaa tässä muodossa, silloin hanketta joudutaan rukkaamaan niin, että ihan kaikki ne Valtioneuvoston linnan alueelle ajatellut toiminnot ei sinne mahdu. Tästä ei seuraa sitä, että valtioneuvosto kokonaisuudessaan luopuisi historiallisista tiloistaan, vaan se tarkoittaa sitä, että osa niistä toiminnoista, jotka on ajateltu sinne turvallisuusvyöhykkeen sisälle, joudutaan jättämään nykysijoilleen tai keksimään niille toisia paikkoja ja ratkaisemaan niiden turvallisuusasiat muulla keinoin kuin tämän kaavan puitteissa.

Kaiken kaikkiaan minusta kyse on siitä, että kaava kannattaa palauttaa, koska siinä tehdyssä tasapainoilussa ei riittävästi otettu huomioon tämän merkittävän alueellisen kokonaisuuden historiallista arvoa. Ja nämä valtioneuvoston sinänsä hyväksyttävät tarpeet pystytään varmasti ratkaisemaan myös hiukan sovitellemmin kuin mitä nyt on tehty.

Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Mä olen itse työskennellyt aiemmin tuossa Valtioneuvoston linnassa viiden vuoden ajan, ja jo silloin erityisesti nämä Painotalon tilat olivat erityisen huonossa kunnossa. Mä olen sitä mieltä, että valtioneuvosto ansaitsee toimivat ja modernit tilat omaan toimintaansa. Nyt tämä tehty esitys mahdollistaa valtion johdon tilojen jatkumisen myös tulevaisuudessa tuolla Valtioneuvoston linnassa, eikä tarvitse lähteä muualle.

Mä toivon, että kaikki valtuutetut on huolella tutustunut tuolla kokoussovelluksessa olevaan asiantuntijamateriaaliin, jotka liittyvät tähän päätöksentekoon. Sieltä käy aika selkeästi ilmi, että kyse on nyt tarpeellisesta ja huolella ja pitkään valmistelusta hankkeesta. Ei tämänkaltaisia ehdotuksia tehdä ilman painavaa ja perusteltua syytä. Mun omassa vaakakupissa painaa myös se, että kaikki täällä rakennuksessa työskentelevät tukevat nyt tätä esitettyä ratkaisua.

Tämän vuoksi mä en tule kannattamaan tätä palautusehdotusta.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ymmärrän oikein hyvin kriittisiä puheenvuoroja Painotalon osalta. Kyllä mä olen itsekin kipuillut tämän asian kanssa. En nimittäin itsekään innostu hankkeista, joiden myötä vanhoja rakennuksia puretaan. Siitä huolimatta mä kuitenkin olen tämän pohjaesityksen kannalla.

Miksikö? No esimerkiksi siksi, että valtion taholta on tuotu selkeästi esiin tarve tälle ratkaisulle, jotta valtioneuvoston toiminta voidaan turvata. Ajattelen, että me täällä emme ole asiantuntijoita valtioneuvoston tarpeiden suhteen, vaan se asiantuntemus on valtion hallinnossa. Näin siitä huolimatta, että vielä hetki sitten ministerinä toiminut valtuutettu Rydman tätä muutosta vastustaakin. Olisin enemmän huolissani, ja ehkä toisella kannalla, mikäli kyse olisi rakennuksesta, joka näkyisi yleisessä kaupunkikuvassa. Nythän kyseessä on muutos, joka piiloutuu sinne Valtioneuvoston linnan sisäpihalle. Palautuksen kautta hanke on myös mennyt mielestäni huomattavasti parempaan suuntaan, koska nyt kaavaan suunniteltu rakennus mukailee mielestäni hyvin olemassa olevan Painotalon ulkonäköä ja sopii huomattavasti paremmin ympäristöönsä kuin edellisessä vaiheessa esitetty uudisrakennus.

Kokonaisuus huomioiden en kannata palautusta.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Rakennushistoriallisesti arvokkaiden kohteiden purkaminen ei ole kaupunkikehityksen kestävä tai vastuullinen suunta. Painotalolla on aivan poikkeuksellista rakennus- ja kulttuurihistoriallista arvoa.

Ymmärrän hyvin valtioneuvoston tarpeen parantaa ylimmän valtiojohdon työskentelyedellytyksiä, ja turvallisuus on vakava kysymys, johon Helsingin kaupunginvaltuuston ei mielestäni kuulu ottaa kantaa sisällöllisesti. Mutta minun on hyvin vaikea uskoa, että ainoa mahdollinen tapa vastata näihin tarpeisiin olisi purkaa 125 vuotta vanha arvotalo. Aivan varmasti pelkästään kantakaupungin alueelta löytyy vaihtoehtoja, jos niitä ollaan valmiita aidosti kartoittamaan. Painotalo sen sijaan on mittaamattoman arvokas osa rakennusperintöämme, eikä sitä saa purkamisen jälkeen koskaan takaisin. Siksi äänestän palautusehdotuksen puolesta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan palautusesitystä.

Kun minullakin on ollut tilaisuus työskennellä tuossa Valtioneuvoston linnassa ja kokoustaa siellä, niin täytyy kyllä sanoa, että en kyllä ihan usko kaikkia niitä perusteluja tai hyväksy kaikkia niitä perusteluja, joilla valtioneuvosto tätä kaavamuutosta toivoo. Se toimii tässä kuin kuka tahansa yksityinen maanomistaja, joka haluaisi omistuksensa arvon mahdollisimman helppoa parantamista.

Huomauttaisin, että Valtioneuvoston linnan toiminnat on jo vuosisatojenkin kuluessa aika lailla muuttuneet. Alun perinhän se sisälsi kaikki silloisen senaatin toiminnot, mutta nykyisin ne on hajautettu. Esimerkiksi ulkoministeriö, joka itsenäisyytemme alussa ja vielä sotien aikana toimi Valtioneuvoston linnassa, toimii nykyisin täysin toisissa tiloissa, eikä tämä [epäselvää] palauta sitä ulkoministeriötä tai muitakaan hajautettuja ministeriöitä Valtioneuvoston linnaan. Jotenka tämä perustelu ei ole mielestäni kestävä.

Minusta tässä on kysymys aika lailla linjasta sillä tavoin, että annammeko me tällaiselle mukavuuden halulle ja voiton halulle, voi kyllä liittyä valtion hallintoonkin, periksi vain siksi että se olisi heille jossain määrin helpompaa ja edullisempaa.

Toinen syy, jonka vuoksi halusin käyttää tämän puheenvuoron, on, että en kyllä ymmärrä lainkaan näitä puheenvuoroja, jotka puoltavat tätä kaavamuutosta sillä, että no eihän se näy kadulle. Se on aika epäkulttuurinen suhtautuminen. Kyllä kulttuurihistoria on kokonaisuus, ja sitä kokonaisuutta ja arvoa ympäristön ja luonnonympäristönkin suhteen pitää osata kokonaisuutena vaalia ja arvostaa.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Valtuutettu Hjelt totesi, että tämä asia on vaikea ja hän on pohtinut tätä paljon. Niin olen pohtinut minäkin.

Vuosi sitten, kun valtuusto käsitteli tätä asiaa edellisen kerran kokouksessa, äänestin palauttamisen puolesta, ja on todettava, kuten valtuutettu Månsson on tässä aiemmin puheenvuorossaan todennut, että tämä esitys on huomattavasti parempi kuin silloin valtuuston käsittelyssä ollut esitys. Minulla on sellainen mielikuva, että silloin kun päätimme palauttaa tämän asian edellisen kerran, niin en muista käytettiinkö valtuustossa sellaisia puheenvuoroja, mutta ainakin jossain keskustelussa käytettiin, että tätä esitystä ei olisi parannettavissa. No nyt me näemme, että näin on tapahtunut.

Tämä esitys on huomattavasti parempi kuin se aiempi, mutta edelleen on todettava, että kunnianhimo tästä kyllä puuttuu siltä osin, miten me ymmärrämme kaupunkitilan, miten me ymmärrämme kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Ja hämmästelen, kuten silloin vuosi sitten käydyssä keskustelussa joku valtuutettu hämmästeli sitä, että Museoviraston kanta on ollut salliva tämän purkamisen puolesta.

Valtuutettu Tuomioja toi äsken erittäin hyvin esille sen, että on ongelmallista perustella tätä purkamista sillä, että eihän se näy kaupunkilaisille ja kaupunkikuvassa. Valtuutettu Rantanen totesi, että ilmakuvissa tämä näkyy. Näin on, mutta kuten valtuutettu Tuomioja totesi, yleisenä perustelunakin tämä on ongelmallinen. Jos ajatellaan esimerkiksi sisätilojen suojelua, meillä on lukuisia rakennuksia, joissa sisätilatkin on suojeltu, ja ne eivät niissä rakennuksissa monestikaan näy missään kaupunkikuvassa. Ne eivät näy yleisölle ylipäätään. Siitä huolimatta me olemme pitkälle menevää suojelua kannattaneet tässäkin salissa.

Arvoisa puheenjohtaja.

En kannata tämän asian eteenpäin viemistä, eli kannatan tämän asian palauttamista uudelleen valmisteluun näillä perusteluilla, mitä tässä on esitetty.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Täällä on mielestäni käyty erinomaista keskustelua puolesta ja vastaan. Tässä maailmanajassa mielestäni on ilmeisen selvää, että meidän on opittava säilyttämään ja korjaamaan vanhaa eikä aina valitsemaan sitä helpointa tietä, joka on vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen. Rakentamisen päästöt ja ekologinen jalanjälki ovat edelleen merkittävällä tasolla sekä Suomessa että globaalisti. Niiden pienentämiseksi on opittava korjausrakentamaan ja muokkaamaan vanhaa nykyistä paremmin.

Tämän ekologisen näkökulman lisäksi asialla on myös merkittäviä symbolisia vaikutuksia. Opin tällä viikolla, että Painotalo on valtion ensimmäinen oma painotalo autonomian ajalta. Sillä on suuri symbolinen arvo itsenäisyyden ja sananvapauden historiassa. Se sijaitsee maamme pääkaupungin ydinkeskustassa ja täten se, mitä päätämme tänään, antaa signaalin koko kansakunnallemme siitä, miten tässä maassa kunnioitamme omaa kulttuurihistoriaamme.

Kyse on siis siitä, millaisen viestin haluamme antaa päättäjinä. Liian usein puramme liian heppoisin perustein. Uskon, kuten valtuutettu Rantanen toi esiin, että vielä on kiviä käännettävänä sen asian suhteen, että valtioneuvostolle löytyy sopivat ja toimivat tilat työskentelyn myös muuttuvassa maailmassa. Siksi kannatan valtuutettu Hiltusen palautusehdotusta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Itse kannatan tätä pohjaesitystä ihan siitä syystä, että lyhyt urani kansanedustajana myös, niin olen huomannut tämän turvallisuustilanteen merkittävän muutoksen.

Mä ymmärrän myös nämä kulttuuriarvopuheenvuorot. Täällä on ollut tosi monipuolisesti keskustelua, mikä on upeata, mutta mä liitän myös tämän siihen. Meillä täytyy olla valtioneuvostolla mahdollisuus toimia turvallisesti ja hyvissä tiloissa. Tähän esitykseenhän liittyy tätä maanalaista rakentamista, mikä on varsin olennaista näinä aikoina tässä Euroopan mantereella. Mun mielestä tämä on vähän samanlainen asia kuin äsken puhuttiin tuosta tietoturvasta ja kyberturvallisuudesta liittyen tähän tietomurtoon. Meillä on myös oltava turvallisuus tämmöisissä ihan fyysisissä ominaisuuksissa. Itse näen, että olisi jotenkin outoa, että valtioneuvosto muuttaisi pois tästä, koska tämä on niin jotenkin olennainen paikka sen toiminnalle.

Kiitos.

Arvoisa herra puheenjohtaja.

Todellakin, kuten esimerkiksi valtuutettu Tuomioja aivan oikein totesi, ei ole näköpiirissä sellaista tulevaisuutta, jossa koko valtioneuvosto muuttaisi pois Valtioneuvoston linnasta. Semmoisessakin tapauksessa, jossa joitakin turvallisuusjärjestelyitä tarvitsisi tehdä siten, että toiminnot eivät voi olla Valtioneuvoston linnan yhteydessä, ei se tietenkään tarkoittaisi sitä, että valtioneuvosto kokonaisuudessaan sieltä pois muuttaisi.

Tunnen ne perusteet, joilla tämän Painotalon purkamista esitetään, enkä ole alkuunkaan vakuuttunut siitä, että ne turvallisuustarpeet, joilla tätä purkamista perustellaan, olisivat sellaisia, että ainut vaihtoehto niiden toteuttamiseksi olisi tämä Painotalon purkaminen. Vaikka näin olisi, siitäkään huolimatta se, että juuri tässä hetkessä tämän hetken tekniset turvallisuustarpeet menisivät ohitse sen, että meillä on arvokasta historiallista rakennuskantaa, se ei ole kestävä lähtökohta.

Kuvitelkaamme seuraava kuvitteellinen esimerkki, joka sitä paitsi perustuu ihan todelliseen maailmaan. Suomenlinna on eräs arvokkaimpia rakennuskokonaisuuksia koko tässä kaupungissa. Suomenlinna on alkujaan linnoitus, siis turvallisuusrakenne, joka rakennettiin sen ajan teknisiin tarpeisiin ja tekniikalla turvallisuuttamme vahvistamaan, mutta se vanheni turvallisuusrakenteena jo hyvin nuoressa vaiheessa ikäänsä. Kuvitelkaapa sellainen historiallinen tilanne, jossa poliittiset päättäjät olisivat päättäneet modernisoida Suomenlinnan vastaamaan uudenlaisia turvallisuusuhkia ja rakentaneet siitä uudenlaisen linnoituksen uudenlaisia tarpeita varten sen sijaan, että olisi ymmärretty säilyttää sitä arkkitehtonista arvokasta, mikä kerran on rakennettu.

Kysyn teiltä: Haluatteko te joskus olla niiden valtuutettujen nimiä listassa, joita kauhistellaan, että jotain arvokasta purettiin niin lyhytnäköisin perustein kuin mitä nyt esitetään?

Arvoisa puheenjohtaja.

125 vuotta vanhan talon purkamista kannattava esitys ei ole parannus edeltävään millään tavalla. Mä pidän hyvin erikoisena näitä puheenvuoroja täällä, että valtioneuvosto muuttaa pois tästä rakennuksesta ja se jää suurin piirtein autiolinnaksi, jos tätä absurdia esitystä ei nyt hyväksytä. Mihin nämä väitteet perustuvat? Kertokaa tarkemmin. Valtioneuvosto ei tästä historiallisesta senaatin 1820 valmistuneesta Engelin piirtämästä talosta ole minnekään lähdössä, jos Suomen tasavallan hallitus ei niin päätä. En usko, että tulee semmoista hallitusta, joka päättää hylätä tämän rakennuksen. Se historiallinen kulttuuriperintö on niin vahva sen taustalla.

Palautusta kannattaneena mä olin vähän yllättynyt kyllä siitä viime kerralla, että tämä on täällä valtuustossa jo nyt tässä vaiheessa ja alkuvuodesta saatiin jo tämä parannettu ehdotus. Miten se niin nopeasti valmistui? Nopeus ehkä viittaa siihen, että on muitakin vaihtoehtoisia malleja takataskussa, kun vaan niitä pakotetaan ottamaan esille. Malleja, jotka kunnioittaa kulttuuriperintöä ja historiallista perintöä tässä kaupungissa.

Mun on kyllä hyvin vaikea myös ymmärtää, miten nämä rakennussuojeluviranomaiset on saatu tähän mukaan tällä kertaa. Kun tarpeeksi iso taho pyytää, niin sitten järjestyy nämä luvat. Meillä on paljon turhempiakin rakennuksia täällä päätetty suojella tässä kaupungissa riesaksi asti, ja nyt ollaan tämmöistä purkamassa. Mä olen tästä ihan pöyristynyt.

Kiitos, puheenjohtaja.

Turvallisuuden näkökulmasta olen jo pitkään pohtinut, onko valtion hallinnon ja muiden kriittisten toimintojen keskittäminen ylipäätään yhteen paikkaan lopultakaan kovin viisasta. Epäilen, että tulevaisuudessa tämä nähdään yhtä kyseenalaisena, jopa sinisilmäisenä ratkaisuna, kuin se, että vuosien ajan kriittistä infra- ja paikkatietoa on pidetty avoimesti saatavilla verkossa kaikkien saatavilla.

Olen ehdottomasti turvallisten ja toimivien tilojen kannalla, mutta näillä perusteluilla en ole valmis Helsingin kulttuuriperinnön ja historian rikkomiseen. Kannatan palautusta.

Kiitos.

Kiitoksia.

Kannatan palautusta, koska en kannata 1800-luvulla rakennetun kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Painotalon purkua.

Itseäni häiritsee edelleen se, ettei valtioneuvostolle ole katsottu löytyvän tonttia uudisrakennukselle mistään muualta. Museovirasto piti tärkeänä taata sen, että hallitus voi työskennellä siellä, missä se historiallisesti on ennenkin työskennellyt ja kun se ei muuten onnistu, niin purettakoon historiallisesti arvokas rakennus. Mutta tosiasiassa kansakunnan kannalta kriittisissä tilanteissa tai poikkeustilanteissa yleensä mennään johonkin muualle päättämään strategisesti tärkeistä asioista, eikä jäädä juuri siihen kohteeseen, jossa yleensä työskennellään. En siis jaa Museoviraston ajatusta, että valtioneuvoston pitää työskennellä ikuisesti samassa paikassa. Eihän se itse asiassa pidä edes paikkaansa.

Sekä Suomen eduskunta että hallitus ovat joutuneet muuttamaan eri vaiheissa Suomen historiaa, ja valtion kannalta tärkeitä päätöksiä on tehty aivan muualla kuin vakituisissa tiloissa. Turvallisuutta tukisi pikemminkin toimintojen hajauttaminen, ei keskittäminen Senaatintorin ympäristöön.

Jaan ajatuksen Senaatintoria ympäröivien rakennusten symboliarvosta, mutta voi huomauttaa, että minkään Senaatintorin laidalla sijaitsevan instituution toiminta ei ole keskitetty Senaatintorin ympäristöön. Yliopiston päärakennus on Senaatintorin laidalla, mutta opetusta ja yliopistorakennuksia on kymmenissä paikoissa ympäri kaupunkia. Valtuusto kokoontuu Senaatintorin laidalla, mutta kaupungin päätöksiä tehdään lukuisissa virastoissa eri puolilla Helsinkiä. Valtioneuvosto samoin päättää ja kokoustaa monissa paikoissa, muun muassa eduskunnan turvatiloissa.

On löydettävä kestävämpi ratkaisu kuin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Painotalon purkaminen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minä yhtä lailla kiitän hyvästä keskustelusta ja ihan painavista argumenteista. Itse en kannata palautusta ihan siitä syystä, että ajattelen, että Helsingin täytyy olla myöskin johdonmukainen ja ennen kaikkea luotettava näissä kysymyksissä suhteessa valtiovaltaan ja valtioneuvostoon. Musta tässä on ollut hyvät perustelut.

Tietenkin kulttuurihistoriallinen arvo on meille jokaiselle äärimmäisen tärkeää, mutta samanaikaisesti tässä keskustelussa todettiin kutakuinkin näin, että kyllä ne valtioneuvoston ratkaisut voidaan hieman sovitellen ratkaista. Itse en valitettavasti tähän usko. Joko meillä on tai sitten ei ole. Itse lähden siitä, että valtioneuvosto ansaitsee hyvät turvalliset tilat ja uskon, että näille ratkaisuille on olemassa erittäin painavat syyt. Enkä itse pysty oikeastaan sanomaan, että missä sitä kannattaa työskennellä. Enkä ajattele, että se on edes täällä meidän valtuutettujen tehtävä.

Pidän tärkeänä, että palautuksen myötä tätä on viety oikeaan suuntaan ja parempaan suuntaan, mutta en usko, että se palautus oli itse asiassa edes ratkaiseva tekijä, koska nyt näyttää siltä, että joka tapauksessa halutaan viedä matto alta koko hankkeelta ja ollaan tietenkin tämän päätöksen jälkeen, jos palautukselle löytyy enemmistö, aika lailla nollatilanteessa ja -pisteessä. Sitä en tietenkään toivo, koska nämä ratkaisut ovat jo aika lailla pitkällä. Kiitän kuitenkin hyvästä keskustelusta ja toivon, että emme lähtisi tätä enää palauttamaan.

Kiitos, puheenjohtaja.

Edelleen kannatan palautusta.

Ei ole aivan niin kuin täällä muuten erittäin hyvässä rakentavassa keskustelussa on tuotu esiin, että tämä asiantuntijatieto tai meidän materiaali puoltaisi jotenkin yksiselitteisesti tätä esitystä. Näin ei lainkaan ole. Museovirastokin on todennut moneen otteeseen, että tämä kohde on erittäin arvokas. Tällä kohteella on rakennusperintölain mukaista merkitystä ja valtakunnallisesti suuri historiallinen ja kaupunkikuvallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo samoin. Samoin täällä on asiantuntijajärjestö Icomoksen lausunto ja huomautus. He ovat tehneet todella paljon töitä huolen esiin tuomiseksi siitä, että tällaista kohdetta ei pitäisi purkaa, vaan täytyisi löytää sellainen ratkaisu, joka säilyttää Painotalon ja Valtioneuvoston linnan korttelin kulttuurihistorialliset arvot.

Kuten täällä niin moni on todennut, vaihtoehtoja kyllä on. Me kaikki haluamme turvata turvallisuuden ja toiminnallisuuden, mutta myös toivottavasti rakennusperinnön. Meillä on vaihtoehtoja. Sitä ei käy kiistäminen. Kaavoitus kuuluu meille vaaleilla valituille valtuutetuille. Se ei kuulu turvallisuusasiantuntijoille. Meidän täytyy kantaa tästä vastuu ja tehdä se kokonaisarvio itse. Niin kuin täällä todella hyviä puheenvuoroja on kuultu, sellaisia ratkaisuja on löydettävissä, joissa pystymme paremmin tasapainottamaan nämä tärkeät arvot.

Kiitos.

Eräs näkökohta tässä vielä.

Tässä naapuri valtuutettu Rydman vertaili aika osuvasti Suomenlinnaan. Siitä on niin kauan, kun Suomenlinna rakennettiin, että eivät edes valtuutetut Bogomoloff tai Taipale olleet silloin remmissä. Sen sijaan meitä on aika monta täällä, jotka muistamme ehkä noin kymmenen vuoden takaista tapausta. Eli Clarion-hotellin rakentamista. Silloin 1 äänellä kaadettiin se 33 kerrosta korkea torni. Silloin hävinneet sanoivat, että aha, sinne meni arvokas investointi ja Helsinki jäi ilman. Ei kulunut montaa viikkoa edes muistaakseni tai pari kuukautta, niin hotellisuunnitelma muuttui niin, että rakennettiinkin 2 kertaa 16kerroksista hotellia, ja siellä se on, ja on mielestäni paremmin Helsinkiin sopiva kuin se pilvenpiirtäjä.

Nyt uhkaillaan sillä, että kyllä valtioneuvosto varmaan joutuisi muuttamaan pois koko Valtioneuvoston linnasta. Minä en usko siihenkään niin kuin minä en uskonut siihen, että hotellista luovutaan noin helposti. Eli pitäkäämme kiinni nyt meidän vallasta ja meidän vastuusta.

Kiitos.