Valtuutettu Otso Kivekkään aloite Herttoniemen ja Roihupellon tulevaisuuden suunnittelemiseksi

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitän puheenjohtajaa kaupunginhallituksen lisäyksen tuomisesta vastaukseen. Se nähdäkseni kieltämättä paransi vastausta. Ja vastaavasti kiitän kaupunginhallitusta sen tekemisestä, ja aiemmin myös kaupunkiympäristölautakunnassa teimme saman sisältöisen esityksen, joka hyväksyttiin.

Tässähän on taustalla tietenkin kaupungin kasvu. Helsinkiin muuttaa tai syntyy 10 000 ihmistä joka vuosi. Väestö kasvaa 10 000:lla, ja jonnekin on taloja rakennettava. Erityisesti itäisessä Helsingissä on koko ajan käynnissä lukuisia suuria kaavahankkeita ja lukuisia pienempiä, joissa ei voida mitenkään täysin välttää menemistä luontoon. Välillä siinä on hyvinkin vaikeita konflikteja arvokkaiden luontoalueiden kanssa, esimerkiksi Stansvikissa ja myös Laajasalossa muualla ja idempänä.

Kuitenkin Itä-Helsingin keskellä on laaja, osin melko vajaakäytetty alue. Herttoniemen ja Roihupellon yritysalueella on merkittävää yritystoimintaa. Siellä toimii esimerkiksi Planmeca, joka on yksi suuri helsinkiläinen yritys. Mutta siellä on paljon myös melko vajaasti rakennettuja tontteja tai melko vähällä käytöllä olevaa. Siellä on paljon sellaista toimintaa, jonka paras paikka ei välttämättä ole aivan metroaseman vieressä. Se, mitä siellä ei juurikaan ole, on luontoa. Siellä on hyvin vähän mitään luontoa, joka olisi uhattuna rakennettiinpa sinne mitä tahansa.

Samaan aikaan alueella on kaksi metroasemaa, kolmannelle varaus. Alueen yhtä reunaa kulkee jo ratikka. Kauempana tulevaisuudessa Jokeri 0 -ratikka kohti Pasilaa on suunniteltu kulkemaan alueen läpi. Myöskään Laajasalon raitiovaunu ei viimeisimmissä suunnitelmassa jää kovin kauas siitä ja kenties tulevaisuudessa jatkuu sinne. Liikenneyhteydet ovat todella hyvät.

Tämän aloitteen tarkoitus oli nostaa esiin se, että tämän Itä-Helsingin keskellä olevan, metron varressa olevan alueen tulevaisuutta pitäisi tarkastella laajemmin, ja meidän tällä kaudella pitäisi aloittaa yleiskaavan muuttaminen niin, että tärkeän yritystoiminnan lisäksi sinne on mahdollista rakentaa myös asumista. Tälle ajatukselle kaupunginhallitus vastauksessaan antaa tukensa. Itse asiassa taisi olla jopa yksimielisen tukensa. Toki viime kauden kaupunginhallitus, mutta esityksen kannattajana oli nykyinen pormestari Sazonov, joten ilmeisesti myös nykyisessä kaupunginhallituksessa ja valtuustossa on ajatukselle jonkin verran tukea, mistä kiitän kaikkia asianosaisia.

Luonnollisesti tällaisista asioista ei päätetä valtuustoaloitteella. Valtuustoaloite voi vain nostaa asian esiin. Päätöksiä tehdään strategiasta keskusteltaessa, mikäli sinne aiheesta jotain kirjoitetaan, tai yleiskaavan toteutusohjelmassa, jossa ainakin asiaa täytyy jollain tapaa käsitellä, jota myöhemmin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee. Ja viime kädessä valtuusto ratkaisee mahdollisella osayleiskaavalla, tai siis tulevalla osayleiskaavalla uskallan ehkä sanoa, ja sen jälkeen asemakaavoin, mitä alueella todellisuudessa tehdään. Aloite voi olla korkeintaan kimmoke tällaiseen, mutta toivon voivani tämän valtuuston ajatteluun ja seuraavan neljän vuoden toimintasuunnitelmaan syöttää sen ajatuksen, että meidän ei ole pakko aina rakentaa luontoon. Me voimme etsiä myös jo rakennettuja alueita ja tapoja, miten me voimme rakentaa helsinkiläisten tarvitsemia koteja alueille, jotka ovat tällä hetkellä asfalttia, sorakenttää tai muutoin melko vähäisessä käytössä.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos, Otso Kivekäs hyvästä keskustelualoituksesta.

Olen tästä aloitteesta kanssasi siltä osin samaa mieltä, että teollisuusalueelle pitäisi voida rakentaa myöskin asumista. Meillähän tarkastuskertomus selvästi ilmaisi, että pienyritysalueita on liian vähän. Nämähän ovat vanhoja teollisuusalueita, vanhoja pienteollisuusalueita, mitä järkeistämällä tietenkin voitaisiin saada sinne mahtumaan sekä niitä uudistettuja yritystiloja että ihan uutta asumista. Ja toivoisin, että näitä alueita, jos asumiseen mietitään yhdistettynä teollisuuteen tai työhuoneisiin, että siellä uskallettaisiin rakentaa tarpeeksi korkealle, jotta siellä voisi olla alakerrassa toimitiloja ja asumista sitten ihan taivaaseen saakka.

Kiitos, puheenjohtaja.

Uskon laajalti jakavani valtuutettu Karhuvaaran vision. Nimenomaan sellaista kaupunkia toivon näkeväni, jossa asumista ja tuotannollista toimintaa ja toimistoja ja muuta voi olla samoilla alueilla. Ajatus, jossa yritystoiminta kaikki pitää erottaa yritysalueelle erikseen asumisesta, ei ole aivan tätä päivää. Se on hyvin 1900-lukulainen ajatus.

Toki tarvitsemme myös alueita, jotka ovat vain yritystoimintaa. Meillä on esimerkiksi teollisuutta, joka tuottaa melua tai jossa on myrkytysriskejä ympäristöön tai muuta, jonka takia ei voida rakentaa asumista aivan viereen. Niiden paikka ehkä on sitten osittain vähän kauempana tai tätä täytyy sitten punnita huolella, kuinka paljon mitäkin sopii sekaisin ja joidenkin toimintojen on luontevaa siirtyä. Meillä kaavoitetaan myös uutta yritysaluetta. Esimerkiksi Östersundomin yleiskaavassa on useita uusia yritysalueita suunniteltuna.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitän valtuutettu Kivekästä erinomaisesta aloitteesta. Teollisuusalueisiin tulee kohdistaa täydennysrakentamista. Näin roihuvuorelaisena tiedän sen, että Roihupellon teollisuusalueen täydennysrakentamista preferoidaan sen sijaan, että esimerkiksi Roihuvuoren viheralueita tuhotaan lisäasuntojen takia. Roihupellon teollisuusalueessa on potentiaalia. Lähistöltä löytyy kaksi ammattikoulua, joista useammat opiskelijat varmasti käyvät työharjoittelunsa teollisuusalueella, saavat ehkä valmistumisen jälkeen ensimmäisen työpaikan. Sieltä myös löytyy julkinen liikenne. On bussia, pikaratikkaa, Siilitien metroasema ja vähän kauempana Herttoniemen metroasema. Tosin olisi hyvä selvittää juuri tämän Roihupellon metroaseman käyttöönottoa, kun alueelle saadaan lisää asuntoja ja asukkaita.

Kannatan valtuutettu Kivekkään aloitetta.

Kiitos.

Kiitos, arvon puheenjohtaja.

Mä yhdyn samanmielisten joukkoon ja haluan kiittää valtuutettu Kivekästä tästä tärkeästä ja tarpeellisesta aloitteesta.

Nämä aloitteen alueet, Herttoniemen ja Roihupellon alueet, ovat juuri sellaisia alueita, joille rakentaminen on perusteltua, kun asuntoja täytyy asukasmäärän kasvun takia rakentaa lisää. Tällaisille alueille rakentaminen säästää lähiluontoa muualla. Tämä on tietenkin todella tärkeää. Kuten valtuutettu Kivekäskin totesi, samaan aikaan niille on erinomaiset joukkoliikenneyhteydet. Näiden alueiden suhteen on mun mielestä myös hyvä tunnistaa, että käsittääkseni alueille on syntynyt niin ammattitaiteilijoiden työhuoneiden kuin amatöörimuusikoidenkin treenikämppien keskittymiä. On siis tärkeää miettiä sitä, miten me muunnetaan nämä alueet niin, että ne vastaavat niin asuntotarpeisiin kuin esimerkiksi taiteilijoiden työtilatarpeisiin. Mä uskon kyllä, että tätä kaavoittaessa niin tehdäänkin ja että meillä on tästä jaettu näkemys. Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Mä asun itse ihan lähellä tätä mainittua Roihupellon asuinaluetta. Olen itse pitkään ollut sitä mieltä ja tehnyt muistaakseni tästä valtuustoaloitteenkin valtuustourani joskus alkuvuosina, että siihen Roihupellon teollisuusalueelle tehtäisiin asuntorakentamista. Musta olisi tosi hienoa, jos siihen rakennettaisiin semmoinen Arabian tyyppinen asuinalue, jossa voisi olla sekä vanhaa rakennuskantaa tämmöistä rouheata työtilatyyppistä tehdasrakennusta sikäli kuin ne ovat hyväkuntoisia, että niitä kannattaa säilyttää. Mutta myös asuntorakentamista juuri siten kuin valtuutettu Karhuvaara tuossa toi hyvin esille, eli korkeaa rakentamista siten, että alakerroksissa voisi olla liiketilaa tai toimistotilaa ja sitten asuntoja siinä yläpuolella. Sillä tavalla siitä saataisiin hirveän mielenkiintoinen kiva uusi kaupunginosa.

Siinähän tosiaan menee nykyään se Jokeri aivan vierestä, ja sitten palvelut ovat erittäin lähellä Itäkeskuksessa, Herttoniemessä, Viikissä. Samoin siinä on ihan mielettömän hienot ulkoilualueet, viheralueet aivan vieressä. Mä näkisin, että siitä tulisi aivan upea Itä-Helsingin profiilia nostava kaupunginosa, kun se fiksusti suunnitellaan.

Eli kaikki tuki tälle Otso Kivekkään aloitteelle.

Puheenjohtaja.

Itsekin siinä Roihuvuoren puolella asuvana ja tästä keskustelua on käyty alueella, myös Herttoniemen puolella paljon, että kyllähän tuon täydentäminen on huomattavasti hyväksyttävämpää kuin juuri näille viheralueille meneminen tai tiettyjen historiallistenkin alueiden hyvin tiivis täydennysrakentaminen. Siinä mielessä ollaan ihan oikeilla jäljillä.

Sitten kun tämä yleensä on aina tyssännyt siihen, että ajatellaan, että menetetään niitä yrityksiä, niin on ihan totta, mitä Kivekäs sanoi, että vaikka niitä yritystoimintojakin siellä säästettäisiin, niin siellä on joka tapauksessa tiivistämisen varaa. Ja sitten kun se rakennuskanta on osittain sellaista, että se tulee uusiutumaan joka tapauksessa, niin varmaan tässä yleiskaavaprosessissa on hyvä miettiä, miten nämä eri toiminnot ikään kuin sovitetaan toisiinsa ja mitkä rakennukset on sellaisia, joita halutaan ehdottomasti siellä sitten säilytettäväksi. Parastahan tietysti aina on, jos niitä runkoja pystyy käyttämään, jos ei muuten.

Tässä on herkkyystekijöitä kuitenkin. Siis se metsäselänne on tärkeä alueellinen viheryhteys, ja Herttoniemen puolella on aika paljon muutakin sen tyyppistä. Nämä on pakko ottaa huomioon siinä yleiskaavaprosessissa, mutta se kuuluu tähän pakettiin. Ja siinä yleiskaavaprosessissa olisi järkevää pohtia myös sitä mahdollisuutta Laajasalon raitiovaunuyhteyden vetämisestä Roihupeltoon ja sitä kautta Itäkeskukseen. Sehän ei koskaan Herttoniemen metroasemalle tule mahtumaan, eikä sitä sinne viedä, mutta nimenomaan sen teollisuusalueen läpi saattaisi olla järkevää ainakin siinä yleiskaavassa tehdä jonkinlainen varauma.

Kiitoksia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos valtuutettu Kivekkäälle erittäin tärkeästä aloitteesta meidän Hertsikan alueelle.

Me ollaan tosiaan alueella, kuten valtuutettu Alanko-Kahiluoto totesi, jo pitkään itse tuotu tätä näkökulmaa esiin. Samoin meidän demariyhdistys on aikanaan tästä myös lausunut. Eli tosiaan Roihupellon teollisuusalueella on mahdollisuus lisää rakentaa huomioiden sekä nämä meidän yrittäjät että siellä tosiaan residenssejä pitävät paikalliset taiteilijat. Mä itse esimerkiksi harrastan sillä alueella ja sen takia tiedän, että tosiaan siellä on paljon tällaisia pienyrittäjiä ja meidän isompiakin tärkeitä yrityskumppaneita. Eli täytyy tietysti käydä vuoropuhelua heidän kanssaan. Mutta siellä alueella on ihan vastaavasti todella paljon huonokuntoisia rakennuksia, joita voisi mahdollisesti purkaa. Olen samaa mieltä, että se alueen omaleimaisuus olisi hyvä hyödyntää ja ottaa vaikka Tukholmasta mallia. Siellä on tosiaan niin kuin valtuutettu Alanko- Kahiluoto totesi, palvelut todella lähellä. Samoin toimiva joukkoliikenne ja luonto ja meri. Mä itse ainakin kiitän erittäin paljon Otso Kivekästä, että tämä on nyt tässä ja tietysti Kympin aprina pystyn mahdollisuuksien mukaan tätä edistämään tällä valtuustokaudella.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Mä satuin itse asiassa juuri eilen käymään tuolla Herttoniemen Silkkikutomossa tuolla alueella. Katsoin ympärille siinä ja mietin, että mitäköhän tästä tulee. Mutta on selvää, että tämän kaupungin kasvun myötä me tullaan tarkastelemaan näitä kahta aluetta, tätä Herttoniemen ja Roihupellon aluetta. Mun mielestä valtuutettu Kivekäs sanoi aiemmin, että nämä kyseiset alueet on mahdollista muuttaa asuinalueeksi ja näin tulee väistämättä tapahtumaan pidemmällä aikavälillä, kun tämä kaupunki kasvaa.

Tähän liittyen mä pidän itse aika tärkeänä, että me huolehditaan myös näistä pienten teollisuusyrityksien toimintaedellytyksistä tässä tulevissa muutoksissa. Jos katsoo sitä asiantuntijatekstiä siellä taustalla, niin nykyisin näiden molempien alueiden tuotannollisten tilojen käyttöaste on 90 prosenttia. Ei se sillä tavalla hukkakäytössä myöskään tällä hetkellä ole. Moni näistä tuolla nykyisin olevasta yrityksestä on aika tärkeitä, ja niiden siirtyminen paljon kauemmas voi myös vaikeuttaa aika monen kaupunkilaisen yrityksen ja asukkaan elämää. Eli mä toivon, että myös tätä näkökulmaa pidetään esillä, koska kyllä meidän Helsingin kaupungin rooli on tässä yhteydessä luoda monipuolisesti edellytyksiä yksityisen sektorin toiminnalle vastaisuudessakin. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtajaa ja hyvät valtuutetut.

Kiitos Otso Kivekäs erinomaisesta aloitteesta.

Kaikkien edellä puhuneiden valtuutettujen puheenvuoroissa korostui yhteinen asia, ja se on vastuullisesti rakentaminen. Näin me kaikki tästä halutaan tehdä. Tämä oli hieno kuulla.

Yritykset, asumiset, viihtyvyyttä sekä elävä mukana oleva, hyvin lähestyttävä asuinalueen rakentaminen olisi todella hyvä. Mikä olisi hienompaa, että olisi koti lähellä työpaikkaa, koti lähellä harrastuksia, koti lähellä luontoa ja koti lähellä kaikkia palveluita, jotta ei tarvitse erilaisten kulkuvälineiden ja ajan käyttäminen pitkään kuljettamiseen. Eli semmoista asuinalueiden rakentamista olisi hyvä miettiä tästä. Olen itsekin herttoniemeläinen ja pidän tätä ajatusta tosi hienona, että Herttoniemen luonto säilyisi mahdollisimman paljon.

Kiitos.

Kiitos puheenvuorosta. Valtuuston puheenjohtaja ja muut valtuutetut. Tämä on oikeastaan aika hyvä avaus, mutta pitää muistaa, että tämä on iso kokonaisuus. Se myös, että siihen kuuluu Itäväylä ja se, että kun rakennetaan korkeita rakennuksia, niin korkea rakennus tarkoittaa Helsingissä jo 12kerroksista ja 13-kerroksista. Itse olen Vuosaaresta, ja meillä on todella huonot kokemukset 36-kerroksisista taloista. Jolloin täytyy kiinnittää huomiota myös, jotta on elinkeinoa, mutta myös se, että rakennuksissa on tarpeeksi elintilaa, eli piha-alueita myös parkkipaikkoja. Ihmiset tarvitsevat nykyään autoa. Vaikka olisi kuinka hyvät liikenneyhteydet, ihmisillä on myös autoille tarvetta. Se, mitä juuri valtuutettu Niilo sanoi, että meillä on pienyrityksiä. Tämä alue on täynnä pienyrityksiä, ja Helsingissä on pääsääntöisesti jopa ajettu pois pienyrittäjiä. Sen takia näihin kahteen asiaan pitää kiinnittää rutkastikin huomiota.

Kiitoksia.

Kiitoksia.

Kannattaa huomioida se, että silloin kun Herttoniemi ja Roihuvuori rakennettiin, ne sijaitsi paljon kauempana Helsingin keskustasta kuin tällä hetkellä. Helsinki on tiivistynyt niin paljon verrattuna siihen 50-lukuun, että Roihuvuori ja Herttoniemi on jo ikään kuin esikaupunkialueita. Ne eivät ole kaukaisia lähiöitä, joissa kuuluu olla vähän meluisampaa teollisuutta, vaan ne on ihan esikaupunkialuetta. Nämä työpaikatkin, joita ennen vanhaan on teollisuusalueille perustettu, niistäkään enää osa on niin sanottua meluista ja likaista ja paljon tilaa vievää. On ihan mahdollista sovittaa yhteen todella laadukasta asumista ja sitten toisaalta työpaikkoja.

Eli mä toivoisin tosiaan, että katsottaisiin avarasti sitä, miten me voidaan kehittää näitä aika lailla asfalttivaltaisia alueita ja tehdä niistä viihtyisiä asuinalueita. Siellähän voidaan sitä paitsi repiä asfalttia pois ja istuttaa tilalle puita, pensaita ja kukkia. Siellä ei juurikaan ole nyt sellaista luontoa, joka menetettäisiin, kun rakennetaan.

Sen sijaan mä toivoisin, että tämä valtuusto voisi tehdä sellaisen päätöksen, että Länsi-Herttoniemeen ei tärkeiden viheralueiden, puistojen päälle rakenneta asuntoja. Mä en ole itse pitänyt hyvänä sitä esitystä, jossa uhrattaisiin aika monta kaunista, hienoa viheraluetta Länsi-Herttoniemestä ja saataisiin oikeastaan aika vähän asukkaita sille alueelle siihen viheralueiden menetykseen nähden. Sen sijaan tähän Roihupeltoon ja Herttoniemen teollisuusalueelle saataisiin rakentamalla korkeasti aika paljon enemmän asuntoja.

Puheenjohtaja.

Keskustelun siivittämänä olen tehnyt järjestelmään ponsiesityksen, joka liittyy siihen raitiovaunun jatkamiseen. Ei se ole ongelmaton, enkä kaikin tavoin toteutettuna sitä kannattaisi, mutta pidän järkevänä ja tarkoituksenmukaisena, että tämän asian jatkosuunnittelun yhteydessä selvitetään myös tätä mahdollisuutta. Ponsi kuuluu näin:

Hyväksyessään esityksen valtuusto edellyttää tämän alueen jatkosuunnittelun yhteydessä selvitettävän mahdollisuutta tutkia Laajasalon raitiotien jatkamista Roihupeltoon.

Kiitoksia.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitän kaikkia valtuutettuja hyvistä puheenvuoroista ja asian monitahoisten näkökulmien tuomisesta esiin.

Kysymyshän ei ole todellakaan yksinkertainen, että otetaan teollisuus pois, laitetaan asuminen tilalle. Tätähän meistä kukaan ei kannata, ja tähän liittyy merkittävä määrä huomioon otettavia näkökulmia, joita on tässä kiitettävästi tullut esiin. On hyvä nähdä, että tällä valtuustolla on laaja ja vahva ymmärrys sille ajatukselle, että ohjaamme rakentamista luontoalueiden sijaan ensisijassa jo rakennetuille alueille, josta tämä on nyt yksi esimerkki.

Kannatan myös valtuutettu Rantasen esittämää pontta.

Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirja on yleiskielinen litteraatti kaupunginvaltuuston kokouksessa käydystä keskustelusta. Keskustelupöytäkirja on litteroitu videoidusta kaupunginvaltuuston kokoustallenteesta.

Keskustelupöytäkirjaan ei litteroida kaupunginvaltuuston puheenjohtajan puheenvuoroja. Kaupunginvaltuuston pöytäkirja löytyy Helsingin kaupungin verkkosivuilta paatokset.hel.fi. Diskussionsprotokollet över Helsingfors stadsfullmäktiges sammanträde är en allmänspråklig transkription av diskussionen som förts vid sammanträdet. Diskussionsprotokollet har transkriberats ur videoinspelningen av stadsfullmäktiges sammanträde.

Stadsfullmäktiges ordförandes anföranden transkriberas inte i diskussionsprotokollet. Stadsfullmäktiges protokoll finns på Helsingfors stads webbplats paatokset.hel.fi/sv.