Kaupunginvaltuusto · 2.6.2025
Valtuutettu Amanda Pasasen aloite viherraiteiden lisäämisestä Helsinkiin
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi.
Keskustelu
17 puheenvuoroa valtuuston keskustelupöytäkirjasta. Keskustelupöytäkirja (PDF)
Valtuutettu Amanda Pasanen Meidän on aivan välttämätöntä viherryttää radikaalisti jo rakennettuja kaupunkialueita, ja viherraiteiden lisääminen kantakaupungissa on…
Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.
Meidän on aivan välttämätöntä viherryttää radikaalisti jo rakennettuja kaupunkialueita, ja viherraiteiden lisääminen kantakaupungissa on yksi keino tähän. Etenkin tiiviimmin rakennetulla alueella Helsingissä meillä on tarvetta lisätä kaupunkitilan vehreyttä. Se on tärkeää paitsi ilmastonmuutokseen sopeutumisen takia, myös luonnon monimuotoisuuden sekä ihmisten ja etenkin lastemme terveyden takia. Kuten valtuutettu Kari tänään aiemmin mainitsi, olemme tämän päivän Helsingin Sanomista voineet lukea siitä, kuinka monet lapsuudessa puhkeavat sairaudet ja allergiat saattavat olla yhteydessä siihen, että emme ole riittävästi kosketuksissa luontoon. Tämän takia meidän on tuotava luontoa enemmän jo rakennetuille kaupunkialueille.
Olen iloinen siitä, että kaupunkiympäristön toimiala suhtautuu myönteisesti tähän viherraiteiden ensisijaisuuteen ja tulee huomioimaan tämän tavoitteen siitä, että viherraiteita aina ensisijaisesti rakennetaan, kun suunnitellaan uusia raitioteitä tai korjataan näitä jo olemassa olevia. Olemme Helsingissä rakentaneet melko hienoja vehreitä raitioteitä viime aikoina, kuten esimerkiksi Kalasatama–Pasila-raitiotien, jonka yhteydessä on esimerkiksi toteutettu niittyjä ja lahopuita laitettu sinne raitioteiden varrelle lisäämään luonnon monimuotoisuutta.
Kaupunkihan tulee seuraamaan näiden erilaisten viherratahankkeiden toimivuutta ja kehittämään niiden pohjalta vielä parempia ohjeistuksia, joita voidaan hyödyntää myös keskustan raidehankkeiden yhteydessä.
Ledamoten Björn Månsson Tämä on hyvä aloite. Ilahduin kun näin sen. Meillä on juuri takana kuntavaalit, ja usein kuntalaiset ihmettelevät, että mitä se valtuusto…
Tack, ordförande.
Tämä on hyvä aloite. Ilahduin kun näin sen.
Meillä on juuri takana kuntavaalit, ja usein kuntalaiset ihmettelevät, että mitä se valtuusto oikein tekee. Mun mielestä me voimme ylpeinä esitellä tämän päivän tuloksia. Paitsi tietysti näitä tärkeitä vaaleja, me olemme päättäneet uudesta uimahallista Jätkäsaaren ja Stoan lisärakennuksesta ja useimmat, melkein kaikki, paitsi onneksi edellinen aloite, sivuavat lapsia. Tämä on mun mielestä todella hyvä alku tälle uudelle valtuustokaudelle. Ehkä lapsetkin ilahtuvat siitä, että viherraiteilla saadaan kauniimpi katukuva ja kaupunkikuva.
Minä olen mielenkiinnolla lukenut nämä perustelut tässä. Muun muassa opin, että niitähän on kahdenlaisia viherraiteita. Molemmat tietysti näyttävät vihreiltä, mutta ovat hyvin erilaisia rakenteeltaan. Tämä on vähintäänkin keskipitkä oppimäärä tästä aiheesta, että lukekaa muutkin näitä perusteluja tämän aloitteen vastauksessa.
Tämä oli hyvä aloite ja kiitos siitä.
Valtuutettu Terhi Peltokorpi · vastauspuheenvuoro Yhdyn täysin valtuutettu Månssonin näkemykseen siitä, että tästäkin valtuustoaloitteen vastauksesta oppi paljon uutta. Itsellenikään nämä…
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.
Yhdyn täysin valtuutettu Månssonin näkemykseen siitä, että tästäkin valtuustoaloitteen vastauksesta oppi paljon uutta. Itsellenikään nämä asiat eivät suinkaan olleet näin selkeitä. Aika monesti sitä toteaa, että monissa asioissa äkkiseltään voi ajatella jollakin tavalla, että ei kai se ole muuta kuin vaan tehdään näin, mutta kun lähdetään näitä perusteita katsomaan... Tästä antaisin kiitosta, että tässä on erittäin hyvin valmisteltu. Ei pelkästään aloite ole hyvä, vaan myös tämä vastaus on erittäin hyvin ja monipuolisesti valmisteltu. Tässä aloitevastauksessa oli yksi kohta, jota mä jäin miettimään erityisesti. Täällä 4. sivulla kappaleessa 19 todettiin, että kaupunkikuvallisista syistä raitiotien pintamateriaaliksi on suositeltu yleisesti samaa pintamateriaalia kuin viereisille ajoradoille, sillä katutilan yhtenäinen ilme on nähty tärkeänä. Tämä jäi mua mietityttämään, että onko tässä nyt kysymys jostakin kaupunkisuunnittelullisesta näkökulmasta, joka on vain joku yksi mielipide. Vai onko tässä oikeasti jotain arkkitehtonista kaupunkiympäristön suunnittelullista perustetta, jonka vuoksi näin pitäisi toimia. Mä toivoisin, että jonkun ajatusvirtauksen vuoksi päästäisiin irti tämmöisestä ajattelusta, joka ehkä estää meitä luovasti toimimaan ja rakentamaan jopa toiminnallisesti parempaa kaupunkiympäristöä.
Valtuutettu Mai Kivelä Tämä esitys viherraiteista on monella tapaa kannatettava. Nämä viherraiteet voivat auttaa meitä sopeutumaan paremmin ilmastokriisin…
Arvoisa puheenjohtaja.
Tämä esitys viherraiteista on monella tapaa kannatettava. Nämä viherraiteet voivat auttaa meitä sopeutumaan paremmin ilmastokriisin vaikutuksiin, ja ne ovat myös tapa edistää kaupungin vastuulle kuuluvia muita ilmasto- ja luontotoimia sekä tapa lisätä kaupunkilaisten terveyttä, kun esimerkiksi kasvillisuuden avulla voidaan sitoa pölyä ja muita epäpuhtauksia, joista moni kärsii varsinkin keväisin. Ihan konkreettisestikin esimerkiksi nämä Kalasataman raitiotien uudet viherosuudet ovat todella hienoja mielestäni, ja muutenkin meidän pitää vastata kasvaviin ilmasto- ja luontovaatimuksiin mahdollisimman monin tavoin, ja tällaiset erilaiset viherratkaisut laajemminkin on asia, jota pitää edistää.
Itse ainakin muistan, että jo toissa kaudella olemme aloitteen kautta esittäneet täällä valtuustossa, että me tarvitaan tämän viher- ja luontokosketuksen lisäämiseksi toimenpideohjelma, joka toivottavasti nyt tämän uuden LUMOohjelman myötä sitten viimein etenee. Eli oleellista on se, että kasvillisuutta ja viherrakenteita lisätään katutilassa laajemminkin ja totta kai ylipäätään luontoa ja rakennettua ympäristöä limitetään mahdollisimman kattavasti. Tämä auttaa sekä luontoa että muita lajeja, mutta tämä auttaa myös ihmisiä, koska tämä tekee urbaanista ympäristöstä viihtyisämmän, terveellisemmän ja myös kestävämmän. Tämä asia nousi mun mielestä hyvin esille myös tässä aikaisemmassa keskustelussa, jossa puhuttiin näistä päiväkotien pihoista. Kiitos valtuutettu Pasaselle tästä aloitteesta. Hienoa, jos nyt jatkossa näitä viherraiteita ensisijaisesti edistetään ja myös tätä asiaa katsotaan, kun näitä raitioteiden suunnitteluohjeiden tulevia päivityksiä tehdään.
Valtuutettu Hilkka Ahde Kun kuuntelin tätä keskustelua tässä, niin tuli mieleen tämmöinen idea, jonka kuulin tuossa sunnuntaina tuolla Hakaniemen…
Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.
Kun kuuntelin tätä keskustelua tässä, niin tuli mieleen tämmöinen idea, jonka kuulin tuossa sunnuntaina tuolla Hakaniemen toriparlamentissa. Tämä tukee siis Peltokorven ja myös Kivelän kaipaamaa luovaa ajattelua. Haluan jakaa sen teidän kanssa. Siellä tuli eräs rouva minulle esittämään, että Helsingin kaikkiin bussi- ja ratikkakatoksiin katolle laitettaisiin tämmöinen vihernurmi tai viheralue. Aluksi se kuulosti minusta vähän hassulta, mutta kun sitä tarkemmin sitten tutkin, koska Helsingissähän on yli 1 500 bussikatosta, jotka ei tosin ole kaupungin omistuksessa, vaan mun käsittääkseni ne omistaa ja huoltaa JCDecaux Finland, joka vastaa myös niiden kunnossapidosta ja mainospintojen hallinnasta.
Mutta tässä olisi yksi semmoinen idea, joka tavallaan tukisi myös tätä Amanda Pasasen aloitetta ja tätä Kivelän ja Peltokorven kaipaamaa luovaa ajattelua. Ehkä mä teen tästä jossain vaiheessa vielä aloitteen.
Kiitos.
Apulaispormestari Paavo Arhinmäki Itse olen siinä määrin urbaani, että pyrin esimerkiksi fillarilenkeillä valitsemaan aina asfaltin toisin kuin moni muu, joka pyrkii…
Arvoisa herra puheenjohtaja.
Itse olen siinä määrin urbaani, että pyrin esimerkiksi fillarilenkeillä valitsemaan aina asfaltin toisin kuin moni muu, joka pyrkii menemään luonnon keskelle. Mutta kun on asfalttia pitkin polkenut esimerkiksi Vallilanlaakson läpi, niin se nurmirata, joka siihen on tehty, on aivan uskomattoman hieno. Sen tyyppistä toivoisi enemmän. Myöskin se, miten siellä todella on niitä lahopuita jätetty sinne nurmiradan varteen ja myös se, mihin valtuutettu Ahde äsken viittasi, raitiovaunupysäkkien katot on otettu myöskin viherkäyttöön. Se on musta erinomaisen onnistunut ja hieno kokonaisuus.
Musta tässä aloitevastauksessa käytiin hyvin pedagogisesti läpi sekä nurmirata- että nurmikiviratavaihtoehdot. Tämän perusteella hyvin ymmärsin, miksi me ei näitä nurmiratoja kovinkaan moneen paikkaan voida tehdä. Mutta samaan kiinnitin huomioita kuin valtuutettu Peltokorpi. Ihmettelin sitä, että miksi meillä pitäisi olla yhtenäistä asfalttimassaa koko tie. Musta nimenomaan päinvastoin nurmikivirata siinä välissä tuo omaa värikkyyttä siihen kaupunkikuvaan. Päinvastoin kuin tässä vastauksessa todetaan joskus aikaisemmaksi perusteeksi, toimisin juuri päinvastoin.
Tähän myös musta on perusteltu syy se, että jos ajatellaan sitä, että meillä säiden ääri-ilmiöt lisääntyy, eli sateet lisääntyy tai silloin kun sataa, silloin sataa todella paljon. On äärimmäisen tärkeää, että meillä on paikkoja, joihin hulevesi imeytyy. Jos ajatellaan, että meillä esimerkiksi sporakiskot ovat näitä nurmikiviratoja, se mahdollistaa huleveden imeytymistä paremmin kuin se, että ne on asfaltti- tai betonipohjaisia. Sen vuoksi toivoisin, että Helsinki kääntäisi toisinpäin, että lähtökohtaisesti tekisi nurmikiviratoja sinne, mihin ei näitä nurmiratoja voida tehdä, ja vain poikkeustapauksissa tehtäisiin niin, että siinä ei ole tätä viherelementtiä.
Valtuutettu Anni Sinnemäki Valtuutettu Peltokorpi nosti esiin tosiaankin tästä vastauksesta myös tämän kaupunkikuvallisen pohdinnan koskien nimenomaan kantakaupunkia.…
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Valtuutettu Peltokorpi nosti esiin tosiaankin tästä vastauksesta myös tämän kaupunkikuvallisen pohdinnan koskien nimenomaan kantakaupunkia. Tämä oli asia, johon kiinnitimme myös kaupunkiympäristön lautakunnassa huomiota, kun tätä aloitevastauksen lausuntoa käsiteltiin. Ja todellakin on niin, että on sellaisia kaupunkikuvallisia näkökulmia asiantuntijoilla, että erityisesti kantakaupungin näillä luonnonkivikaduilla tämä nurmibetonikivi ei olisi kaupunkikuvallisesti toivottava ratkaisu. Ja välttämättä se ei olekaan, vaan silloin voisi olla parempi ratkaisu esimerkiksi pelkkä nurmirata tai joku uusi kasvillisuuskonsepti, joka toisi ikään kuin uuden kerroksen siihen. Tässä vastauksessa ehkä avataan nimenomaan sitä, että jos on nupukivipintainen katu, siinä ainakin tällainen perinteinen kaupunkikuvallinen ajattelu ei ole pitänyt näitä betonikiviä ikään kuin yhteensopivana sen luonnonkiven kanssa. Mutta lautakunnassa, koska tämä ajatus herätti meissä myös vastustusta, ei ehkä sinänsä se, etteikö kaupunkikuvaan tulisi kiinnittää huomiota, mutta että halusimme olla selkeitä sen osalta, että tämä on asia, johon täytyy nykymaailman olosuhteissa löytyä sellaiset ratkaisut, joissa myös kaupunkikuva on huomioitu. Niin teimme sitten esityksen, jossa vielä alleviivasimme sitä, että niin teknisesti ja käytännöllisesti ja kunnossapidon kannalta näitä sopivia konsepteja täytyy kehittää, mutta totta kai siinä kehittämisessä täytyy olla mukana myös uusi kerrostuma kaupunkikuvan kannalta.
Valtuutettu Janne Rauramo Tämä aloite on sinällään todella kaupunkikuvallisesti mukava, tämä viheraitojen lisääminen, ihan samalla tavalla kuin valtuutettu Kivekkään…
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Tämä aloite on sinällään todella kaupunkikuvallisesti mukava, tämä viheraitojen lisääminen, ihan samalla tavalla kuin valtuutettu Kivekkään aloite koulujen läheisyydessä nopeusrajoitusten alentamisesta, turvallisuuden lisäämisestä. Erittäin kannatettavia asioita periaatteessa.
Ainoa mun huoli on se, että näitä tosi hyviä nostoja ja aloitteita käytetään siihen, että yksityisautoilua ikään kuin kohtuuttomasti hankaloitetaan, ihmisten kotiin pääsemistä kohtuuttomasti hankaloitetaan. Valvonta koulujen läheisyydessä tai kaupunkikuva ja vihreä rakentaminen ovat tärkeitä asioita, mutta niin on myös se, että kaupungissa liikkuminen kaikilla eri liikennemuodoilla on myös jatkossa sujuvaa.
Apulaispormestari Paavo Arhinmäki · vastauspuheenvuoro Itse näen sen, että me parannetaan raitiovaunuolosuhteita, kaupunkikuvaa ja erotetaan selkeämmin raitiovaunut ja autoilu toisistaan, niin…
Arvoisa herra puheenjohtaja.
Itse näen sen, että me parannetaan raitiovaunuolosuhteita, kaupunkikuvaa ja erotetaan selkeämmin raitiovaunut ja autoilu toisistaan, niin ei ainakaan nyt heikennä autoilua, koska mitä useampi valitsee raitiovaunun, koska se on mukava, nopea kulkumuoto, sitä helpompaa on niillä tai meillä, jotka yksityisautolla ajamme, kun ei ole liikaa autoja teillä.
Toisaalta olen uutisista huomannut, että meillä aina aika ajoin tuntuu harhautuvan autoilijoita raitiovaunukiskoille ja törmäilevän niihin. Eikö se, että ne erottuu selkeästi autotiestä, ole parempi? En ihan ymmärrä, millä logiikalla se, että me parannamme kaupunkikuvaa ja viihtyisyyttä, olisi tässäkään tapauksessa jollain tavalla autoiluvihamielistä.
Valtuutettu Ilkka Taipale Tässä ympäri käydään ja yhteen tullaan. Keski-Euroopassa näitä raiteita oli hyvin paljon, ja ehkä 30 vuotta sitten tein vastaavan aloitteen…
Arvoisa puheenjohtaja.
Tässä ympäri käydään ja yhteen tullaan. Keski-Euroopassa näitä raiteita oli hyvin paljon, ja ehkä 30 vuotta sitten tein vastaavan aloitteen täällä valtuustossa. En ole ihan varma, kannatettiinko sitä silloin, mutta kannattaa olla pitkäjänteinen. Nämä tulevat joskus toteutettaviksi, kuten viherkatot aikanaan. Niitähän esimerkiksi vihreät ovat tainneet aiemmin vastustaakin.
Outoa vaan on se, että ensiksi tehdään raiteet ja usein vasta jälkikäteen viherraiteet. Paljon kannattaisi lukea vanhoja papereita ja nostaa niitä pintaan. Seuraavaksi vaikka nämä viherkatot, joita on ehdotettu sekä Sanoma Oy:n katolle, mutta se oli rakennettu niin pitkälle, että Erkko ei lähtenyt siihen. Ja jopa vesilaitoksen katolle, mutta se estyi siihen, että sieltä olisi kuulemma voinut jotain lannoitetta mennä vesijohtoveteen. Tämä oli silloinen perustelu nimenomaan vihreillä.
Valtuutettu Atte Kaleva Kyllähän näitä viherkattoja on tehty paljon, ja se on ihan hyvä, että niitä tehdään sinne, minne ne sopii. On ihan totta, niin kuin täällä…
Kiitos, puheenjohtaja.
Kyllähän näitä viherkattoja on tehty paljon, ja se on ihan hyvä, että niitä tehdään sinne, minne ne sopii.
On ihan totta, niin kuin täällä valtuutettu Arhinmäki sanoi, että ei pitäisi harhautua autojen sinne ajamaan näiden raitiovaunujen sekaan. Se ei ole kummallekaan liikkumismuodolle hyväksi. Mutta onhan kuitenkin niin, että näitä raitiovaunuerillisiä alueita tai näitä kiskoja käytetään hälytysajoon. Silloin kun on ruuhka-aika erityisesti, nämä hälytysajoneuvot voivat hälytysajoissa käyttää tätä raitiovaunukaistaa. Jos tänne tehdään näitä viherraiteita paljon, mä olen ymmärtänyt näin, että se hälytysajon toteuttaminen siinä estyy. Mun on vaikea nähdä, että jos tämä kuitenkin johtaisi tällaiseen.
Ehkä valtuutettu Arhinmäki voi kommentoida tai joku muu tätä, että miten tämä vaikuttaa hälytysajoneuvojen hälytysajon toteuttamiseen.
Kiitos.
Apulaispormestari Paavo Arhinmäki · vastauspuheenvuoro Tässä aloitevastauksessa oivalla tavalla nurmirata ja nurmikivirata pedagogisella tavalla erotettiin, että mikä niiden ero on. Tässä kävi…
Arvoisa herra puheenjohtaja.
Tässä aloitevastauksessa oivalla tavalla nurmirata ja nurmikivirata pedagogisella tavalla erotettiin, että mikä niiden ero on. Tässä kävi myös ilmi vastauksessa se, että nurmikiviratoja tehdään nimenomaan sinne, missä niitä kiskoja tarvitaan hälytysajoneuvoja varten. Tämä kuvattiin musta aika hyvin tässä aloitevastauksessa. Tästä kävi itselleni ilmi hyvin selvästi se, miksi kauan odotettu Kruunuvuoren raitiovaunu ja Kruunusillat, niin miksi niihin ei ole tehty Koirasaarentielle tätä muuten kivamman oloista ja varmaan pölyttäjien ja luonnon kannalta parempaa nurmirataa. On juuri se syy, että sitä pystyy käyttää hälytysajoneuvot tätä nurmikivirataa, joka sekin näyttää hyvältä ja varmasti hulevesiasiassa on paljon parempi kuin asfaltti.
Ledamoten Björn Månsson · vastauspuheenvuoro Uudelleen valittu apulaispormestari Arhinmäki vei sanat suustani. Eli jos lukee tämän valmistelun niin kuin minä omassa puheenvuorossani…
Tack, ordförande.
Uudelleen valittu apulaispormestari Arhinmäki vei sanat suustani. Eli jos lukee tämän valmistelun niin kuin minä omassa puheenvuorossani äsken yritin kehottaa, siinä käy juuri ilmi kaikki nämä asiat, mitkä pitää ottaa huomioon. Muun muassa hälytysajoneuvot. Toinen pointti, joka on hyvin tärkeä, on se, että aivan pysäkkien kohdalla ja niiden läheisyydessä ei voi olla tällaista viherpintaa, koska lumiaurojen pitää päästä hyvin kulkemaan. Eli kyllä tämä on kaikki otettu huomioon.
Valtuutettu Atte Kaleva · vastauspuheenvuoro Kiitoksia näistä valistavista vastauksista valtuutetuille Arhinmäki ja Månsson. Tämä on hyvä, että täällä pidetään näitä esillä. Itselläni…
Kiitos, puheenjohtaja.
Kiitoksia näistä valistavista vastauksista valtuutetuille Arhinmäki ja Månsson. Tämä on hyvä, että täällä pidetään näitä esillä.
Itselläni kävi tässä sillä tavoin, että sain toimimaan tämän järjestelmän nyt vasta tässä kokouksessa, kun tämä IT-tuki oli tuolla paikalla. Tämä on mun mielestä ehkä hiukan hankala ollut tässä, mutta jos se nyt tästä eteenpäin toimii. Se Hepahan toimi aivan hyvin, mutta se ilmeisesti oli tullut käyttöikänsä päähän. Tämä uusi järjestelmä nyt tällä hetkellä toimii ja toivottavasti toimii jatkossakin, että saa käytettyä.
Kiitoksia.
Valtuutettu Terhi Peltokorpi · vastauspuheenvuoro Kuten valtuutettu Månsson tuossa valisti, tuolta kaupungin nettisivuiltahan löytyy myös nämä esityslistat. Ne voi sieltä myös, niin kuin…
Arvoisa puheenjohtaja.
Kuten valtuutettu Månsson tuossa valisti, tuolta kaupungin nettisivuiltahan löytyy myös nämä esityslistat. Ne voi sieltä myös, niin kuin itsekin luin. Toki se on erittäin hienoa, että ne sieltä löytyy, mutta välillä valittelen sitä, että kaikki liitteet ei sieltä löydy. Se olisi kyllä ihan hyvä, jos liitteetkin sieltä löytyisivät.
Valtuutettu Harry Bogomoloff Asiassa pysyminen on meidän parhaita avujamme, ja sitä olemme harjoitelleet vuosikymmenten saatossa monesti. Jotta ei tämä hyvä traditio…
Arvoisa puheenjohtaja.
Asiassa pysyminen on meidän parhaita avujamme, ja sitä olemme harjoitelleet vuosikymmenten saatossa monesti. Jotta ei tämä hyvä traditio jäisi täysin unholaan, poikkean siitä pikkusen.
Kysymyshän on lähinnä nyt siitä, että kun me seuraamme raitiovaunujen liikehdintää Helsingin keskustassa, niin syntyy sellainen mielikuva, että ainoat paikat, missä nykyään on ruuhkaa, on raiteilla, koska raitiovaunut on liian pitkiä, niitä on liian paljon ja niitä on liian paljon samoilla raiteilla ja samoilla reiteillä. Menemättä nyt sen koommin tähän viherasiaan ja viherkatuun, minusta on sinänsä ihan mukavaa, jos on eri värejä pinnassa ja jos myös luonto ikään kuin kurkistelee raiteiden välistä ja kivien välistä ja näin poispäin. Mutta epäilenkö minä ihan aiheettomasti jotakin sellaista, että tässä yhteydessä ollaan samalla myöskin jotenkin juonimassa Kaivokadun kohtaloa? Eli voiko olla niin, että tämän keskustelun puitteissa pyritään tilanteeseen, jossa vihernaamioinnin avulla yritetään synnyttää tilanne, jossa Kaivokadusta tehdään viihtyisä puisto, jossa vaeltaa porot ja oravat ja kuka kulloinkin. Mä ihmettelen tätä touhua aika lailla. Mahtaako asia olla näin? Kenties joku osaa täällä tähän ottaa kantaa.
Apulaispormestari Paavo Arhinmäki Itse en joudu käyttämään tätä uutta luottamushenkilöiden järjestelmää, mutta olen saanut kokouksen aikana kuvakaappauksia siitä, miten…
Arvoisa herra puheenjohtaja.
Itse en joudu käyttämään tätä uutta luottamushenkilöiden järjestelmää, mutta olen saanut kokouksen aikana kuvakaappauksia siitä, miten tyylikkäitä näyttökuvia tästä järjestelmästä on tullut. Niitä voisi kuvata myöskin sanalla psykedeelinen. Se värimaailma ja ne kuviot, joita ilmestyy näiden esityslistatekstien päälle. Sen vuoksi tutkin ihan julkisesta interwebistä tätä meidän listaamme. Täytyy sanoa, että tällä tuntuu olevan vaikutuksia jo pitkäaikaisen valtuutettu Bogomoloffin puheisiin. Nimittäin nekin alkavat olla lähes yhtä psykedeelisellä tasolla kuin tämä meidän tämänhetkinen järjestelmämme.
Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirja on yleiskielinen litteraatti kaupunginvaltuuston kokouksessa käydystä keskustelusta. Keskustelupöytäkirja on litteroitu videoidusta kaupunginvaltuuston kokoustallenteesta.
Keskustelupöytäkirjaan ei litteroida kaupunginvaltuuston puheenjohtajan puheenvuoroja. Kaupunginvaltuuston pöytäkirja löytyy Helsingin kaupungin verkkosivuilta paatokset.hel.fi. Diskussionsprotokollet över Helsingfors stadsfullmäktiges sammanträde är en allmänspråklig transkription av diskussionen som förts vid sammanträdet. Diskussionsprotokollet har transkriberats ur videoinspelningen av stadsfullmäktiges sammanträde.
Stadsfullmäktiges ordförandes anföranden transkriberas inte i diskussionsprotokollet. Stadsfullmäktiges protokoll finns på Helsingfors stads webbplats paatokset.hel.fi/sv.
Asiakirjan teksti
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Valtuutettu Amanda Pasanen ja 28 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki aloittaa selvitystyön viherraiteiden lisäämisestä Helsinkiin kaupunginosayhdistysten toiveiden mukaisesti ja että uusissa katusuunnitelmissa viherraide otetaan ensisijaiseksi ratkaisuksi raitioteille aina kun toiminnallisuus sen mahdollistaa. Kaupunkiympäristön toimiala suhtautuu myönteisesti viherraiteiden ensisijaisuuteen toiminnallisuuden sen mahdollistaessa ja huomioi tavoitteen raitioteiden suunnitteluohjeiden tulevien päivitysten yhteydessä. Kaupunki myös seuraa viimeaikaisten raitiotiehankkeiden yhteydessä toteutettujen uudenlaisten viherraideratkaisujen toimivuutta, kunnossapidettävyyttä ja kestävyyttä ja kehittää ohjeistusta tämän tiedon pohjalta Nykytilanne Tällä hetkellä viherratarakenteita ei pääsääntöisesti ole eteläisessä kantakaupungissa (Helsinginkadun eteläpuolella), vaan raitiotiet ovat kovapintaisia, asvaltilla, betonilla tai kiveyksellä päällystettyjä. Tällä alueella ei pääsääntöisesti myöskään ole erotuskaistoja raitiotien ja ajoradan välissä. Viherratarakenteet ovat osa raitiotien rakenteita ja kuuluvat siten radanpitäjänä toimivan Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n toteutus- ja ylläpitovastuulle. Radan päällysteet suunnitellaan kuitenkin yhteistyössä katu- ja raitiotiesuunnittelun kesken, eikä sitä voi tehdä muusta kadusta irrallaan. Viherrata ei ole raitiotien toiminnalle välttämätön ratkaisu, mutta se on tapa sovittaa raitiotie kaupunkiympäristöön ja siten osa toimivan joukkoliikennejärjestelmän infrastruktuuria. Viherratatyypit Viherrataa on kahta päätyyppiä: nurmirataa ja nurmikivirataa. Nurmirata on rakenne, jossa kiskojen ympärillä ei ole kovaa pintaa vaan kasvualustaa nurmikolle tai muulle kasvillisuudelle, kuten maksaruohosammal tai paahdekasvillisuus. Nurmiradalla voi ajaa ainoastaan kiskopyöräkalustolla. Nurmikiviradassa taas kiskojen ympärillä on yleensä betoninen aukkorakenne, joka mahdollistaa sekä ei-jatkuvan päältä ajamisen kumipyörillä että nurmen ym. kasvillisuuden kasvamisen rakenteen läpi. Nurmikiviradalla kasvuolosuhteet ovat kuitenkin heikompia sekä päältä ajamisen että rakenteen vuoksi. Toiminnalliset ja tekniset reunaehdot Viherraide on lähtökohtaisesti mahdollinen muusta liikenteestä erotellulla radalla. Nurmiradalla on mahdollista ajaa vain kiskopyörillä, kumipyörien varassa ei nurmiradalla voi liikkua. Nurmirata on siis poissuljettu ratkaisu, jos esimerkiksi pelastuslaitoksella on tarve käyttää rataosuutta ajoreittinään. Nurmirata on Helsingin seudulla suhteellisen uusi rakenne, jota on käytetty pikaraitiotie 15:n reitillä, Kalasataman raitiotiellä Vallilanlaaksossa ja Kruunusillat-raitiotiellä Hakaniemessä. Nurmikivirata mahdollistaa satunnaisen ajamisen rata-alueella, esim. hälytysajossa ja kunnossapidon osalta. Rakenne ei mahdollista jatkuvaa ja säännöllistä ajamista radan päällä. Nurmikivirata rajautuu tyypillisesti istutuskaistaan, mutta se voi rajautua myös korotettuna alueena suoraan ajorataan. Nurmikivirataa on toteutettu mm. Paciuksenkadulle, Mäkelänkadulle, Hämeentielle Paavalinkirkolta pohjoiseen ja Pasilaan. Kalasataman raitiotiellä on nurmikivirataosuuksia Vallilanlaaksossa, Hermannin rantatiellä ja Sompasaaressa. Kruunusillat-raitiotielle on rakennettu runsaasti nurmikivirataa, sillä yhteys tulee toimimaan hälytysajoreittinä Hakaniemen ja Laajasalon välillä. Helsingissä raitiotiet toimivat usein hälytysajoreitteinä pelastuslaitokselle ja poliisille. Rata-alueen käytön tarve tulee sopia uutta tai uusittavaa rataa suunnitellessa tapauskohtaisesti, jos vaihtoehtona on myös päältä ajamiseen sopimaton ratarakenne. Tyypillisesti näitä keskusteluja ei kuitenkaan ole käyty, jos kovapintaista rataa uusitaan samanlaiseksi. Nyrkkisääntönä on ollut, että yksikaistaisen ajoradan vierellä raitiotien tulee olla päältä ajettava, jotta sitä voidaan tarvittaessa käyttää ruuhkan ohittamiseen hälytysajossa. Kaksikaistaisen ajoradan vieressä tarve voi riippua muista tekijöistä. Tällainen tekijä voi olla esimerkiksi pelastusaseman läheinen sijainti tai usein käytetty ja ruuhkainen hälytysajoreitti. Nurmikivirata on tällaiseen käyttöön soveltuva. Raitiotien selkeä erottelu muista kadun osista parantaa sekä liikenneturvallisuutta että raitioliikenteen sujuvuutta. Viherrata toimii visuaalisesti rata-aluetta erottelevana tekijänä, nurmi- tai nurmikivipinta erottuu selkeästi kovapintaisista kaduista. Visuaalisen ilmeen lisäksi ratkaisulla on myös ekologinen sekä mikroilmastoon ja hulevesien hallintaan liittyvä merkitys. Nurmirata toimii läpäisevänä pintana, nurmikivirata ns. puoliläpäisevänä. Nurmi tai muu matala kasvillisuus vaatii kasvukaudella erillistä kunnossapitoa. Nurmipintaisilla radoilla lumitilan riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Viherradan kunnossapito vaatii kovapintaista rataa enemmän huomiota ja myös viheralan osaamista. Nurmiradalla ei voida käyttää radan ja rata-alueen kunnossapitoon kumipyöräajoneuvoja, vaan ajoneuvojen tulee olla varustettu kiskopyörillä voidakseen liikkua radalla. Tästä on seurannut tarve hankkia uutta kunnossapitokalustoa nurmiratojen hoitoon. Nurmikiviradalla voidaan käyttää ja myös käytetään kumipyöräajoneuvoja erilaisiin kunnossapitotehtäviin. Uudet raitiotiet ja nykyisten raitioteiden pintarakenteiden uusiminen voivat vaikuttaa kunnossapitokaluston tarpeisiin ja tuoda siten lisäkustannuksia radanpitäjälle. Pysäkkialueet toteutetaan aina kovalla pinnalla, jotta niiden kunnossapitotöitä, erityisesti lumitöitä, voidaan tehdä kumipyörätraktoreilla. Pysäkin yhteydessä tulee olla myös kovapintainen ajoreitti laitureiden kohdille. Nurmirata ja nurmikivirata vaativat radan rakenteeseen riittävästi tilaa kasvualustalle, jotta lopputulos saadaan vihertämään. Kantakaupungin nykyinen ratarakenne on viherradan kannalta ongelmallinen, koska rakenteessa on heikosti tilaa kasvualustalle. Pikaraitioteillä ja Kalasataman raitiotiellä on käytetty erilaista ratarakennetta (puolipölkyt), mutta se ei juurikaan paranna tilannetta nurmikiviradalla. Tähän ratarakenteeseen liittyy myös mm. kunnossapitoon liittyviä teknisiä rajoitteita, joiden takia se ei välttämättä sovellu kantakaupunkiin. Nurmikiviratoja on Helsingissä ollut jo pidempään. Etenkin vanhemmissa toteutuksissa on usein ollut ongelmana vihertämisen vähäisyys. Haasteita tuottavat vähäinen kasvualusta, kuivuus, talvikunnossapito ja radan päältä ajaminen. Nurmikiviradat ovat edellyttäneet kastelua toimiakseen kunnolla ja pysyäkseen vihertävänä. Ilmastonmuutoksesta johtuva kuivien jaksojen lisääntyminen lisää myös viherratojen kunnossapidon haastetta. Usein lopputuloksena on ollut pölyävä betonikivipinta kuivuneella nurmella. Kaupunkikuva Kaupunkikuvallisista syistä raitiotien pintamateriaaliksi on suositeltu yleisesti samaa pintamateriaalia kuin viereisille ajoradoille, sillä katutilan yhtenäinen ilme on nähty tärkeänä. Kivipintaisilla kaduilla siis kiveä, asvaltoiduilla kaduilla asvalttia. Kuitenkin monilla rataosuuksilla myös keskustassa kiskojen välinen alue on betonipintainen. Nurmikiviradat on yleensä tehty betonikivestä, jota ei ole pidetty sopivana kantakaupunkiin, jossa katurakenteissa on käytetty vain luonnonkiveä. Kantakaupungin luonnonkivipintaisilla katuosuuksilla on sekä kulttuurihistoriallisia että kaupunkikuvallisia arvoja, joiden reunaehdot tulee huomioida suunnittelussa. Toimivaa luonnonkivirakenteeseen perustuvaa viherrataratkaisua ei tällä hetkellä ole tiedossa. Kaupunkikuvallisesti paras ratkaisu viherradaksi kantakaupunkiin on istutuskaistojen välissä oleva nurmirata, jossa on käytetty joko samaa kasvillisuutta kuin istutuskaistoilla tai selkeästi ympäristöstä eroavaa ja uuden kerrostuman luovaa monilajista kasvillisuutta. Tätä ei kuitenkaan voida toteuttaa päältä ajettavana ratkaisuna. Kustannusvaikutukset Viherraitioteiden rakentaminen ja kunnossapito, erityisesti vihreyden ylläpito, on kalliimpaa kuin kovapintaisen raitiotien. Kaupunkiliikenne Oy on käynnistämässä keväällä 2025 selvitystyötä erilaisten viherrataratkaisujen rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksista. Työn tulokset ovat käytettävissä arviolta syksyllä 2025 ja saatua tietoa tullaan hyödyntämään tulevan raitiotiesuunnittelun tukena. Viimeaikainen kehitys Viherratarakenteita ja niiden yhteydessä käytettävää kasvillisuutta on viime aikoina kehitetty Raide-Jokeri-, Kruunusillat- ja Kalasatamasta Pasilaan -hankkeissa. Näiden hankkeiden yhteydessä on rakennettu ja tullaan rakentamaan merkittäviä määriä uutta viherrataa erilaisin toteutuksin. Raide-Jokeri-hankkeessa on toteutettu pikaraitiotielle 15 nurmikkopintaista nurmirataa. Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa toteutetun Kalasataman raitiotien nurmiratatyyppiset avoimet viherrataosuudet ovat maksaruohosammalta tai paahdekasvillisuutta. Nurmikiviradalla on käytetty ns. riimukivikuvioitua betonikiveystä, jossa on saumauksessa kukkasiemeniä ja suojaheinäsiemeniä. Uusilla viherrataosuuksilla on suosittu kasvillisuusratkaisuita, jotka ovat visuaalisesti näyttäviä, monimuotoisia ja elinvoimaisia sekä lisäksi helppohoitoisia, eivät vaadi kastelua tai leikkuuta. Myös Kruunusillat-hankkeessa on toteutettu riimukivimallista nurmikivirataa. Toteutetuista rakenteista tullaan keräämään kokemuksia niin toimivuuden, kestävyyden, vihertävyyden kuin kustannustenkin suhteen ja tätä tietoa tullaan jatkossa hyödyntämään viherratojen suunnittelussa, toteutuksessa ja kunnossapidossa. Viherrakenteiden lisäämistä katutilassa on tarkasteltu myös laajemmin kuin raitiotierakenteiden osalta, esimerkiksi Hernesaaren ja Kalasataman suunnittelun yhteydessä. Uudistettavia katuja tulisikin tarkastella tästä näkökulmasta kokonaisuutena parhaiden ja toimivimpien ratkaisujen löytämiseksi. Yhteenveto Viherrataratkaisut voivat parhaimmillaan tuottaa monia hyötyjä kuten auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, mikroilmaston säätelyssä, hiilen sitomisessa, luoda uuselinympäristöjä ja siten vähentää luontokatoa, vähentää liikenteen meluhaittoja, hallita hulevesiä, ja toimia kohteesta riippuen myös kaupunkikuvan miellyttävyyttä ja viihtyisyyttä lisäävänä tekijänä. Edellä kuvattujen toiminnallisten, teknisten ja kaupunkikuvallisten reunaehtojen puitteissa ja uusista ratkaisuista saatavien kokemusten myötä kaupunki kehittää suunnitteluohjeistusta suosimaan viherrataratkaisuja mahdollisuuksien mukaan myös eteläisessä kantakaupungissa. Potentiaaliset kohteet etukäteen tunnistamalla voidaan viherratanäkökulma paremmin huomioida muussakin katualueen suunnittelussa. Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan ja HSL:n lausunnot. Esitys perustuu lausuntoihin. Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.
Aiempi käsittely muissa toimielimissä
Kaupunginhallitus 26.05.2025 § 383
Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula
Kaupunkiympäristölautakunta 04.03.2025 § 110
Lausunto Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Aloitteessa esitetään, että viherraiteiden tulisi olla ensisijainen ratkaisu raitioteillä aina, kun toiminnallisuus sen mahdollistaa. Kaupunkiympäristön toimiala suhtautuu tähän myönteisesti ja huomioi tavoitteen raitioteiden suunnitteluohjeiden tulevien päivitysten yhteydessä. Kaupunki myös seuraa viimeaikaisten raitiotiehankkeiden yhteydessä toteutettujen uudenlaisten viherraideratkaisujen toimivuutta, kunnossapidettävyyttä ja kestävyyttä ja kehittää ohjeistusta tämän tiedon pohjalta. Nykytilanne Tällä hetkellä viherratarakenteita ei pääsääntöisesti ole eteläisessä kantakaupungissa (Helsinginkadun eteläpuolella), vaan raitiotiet ovat kovapintaisia, asvaltilla, betonilla tai kiveyksellä päällystettyjä. Tällä alueella ei pääsääntöisesti myöskään ole erotuskaistoja raitiotien ja ajoradan välissä. Viherratarakenteet ovat osa raitiotien rakenteita ja kuuluvat siten radanpitäjänä toimivan Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n toteutus- ja ylläpitovastuulle. Radan päällysteet suunnitellaan kuitenkin yhteistyössä katu- ja raitiotiesuunnittelun kesken, eikä sitä voi tehdä muusta kadusta irrallaan. Viherrata ei ole raitiotien toiminnalle välttämätön ratkaisu, mutta se on tapa sovittaa raitiotie kaupunkiympäristöön ja siten osa toimivan joukkoliikennejärjestelmän infrastruktuuria. Viherratatyypit Viherrataa on kahta päätyyppiä: nurmirataa ja nurmikivirataa. Nurmirata on rakenne, jossa kiskojen ympärillä ei ole kovaa pintaa vaan kasvualustaa nurmikolle tai muulle kasvillisuudelle, kuten maksaruohosammal tai paahdekasvillisuus. Nurmiradalla voi ajaa ainoastaan kiskopyöräkalustolla. Nurmikiviradassa taas kiskojen ympärillä on yleensä betoninen aukkorakenne, joka mahdollistaa sekä ei-jatkuvan päältä ajamisen kumipyörillä että nurmen ym. kasvillisuuden kasvamisen rakenteen läpi. Nurmikiviradalla kasvuolosuhteet ovat kuitenkin heikompia sekä päältä ajamisen että rakenteen vuoksi. Toiminnalliset ja tekniset reunaehdot Viherraide on lähtökohtaisesti mahdollinen muusta liikenteestä erotellulla radalla. Nurmiradalla on mahdollista ajaa vain kiskopyörillä, kumipyörien varassa ei nurmiradalla voi liikkua. Nurmirata on siis poissuljettu ratkaisu, jos esimerkiksi pelastuslaitoksella on tarve käyttää rataosuutta ajoreittinään. Nurmirata on Helsingin seudulla suhteellisen uusi rakenne, jota on käytetty pikaraitiotie 15:n reitillä, Kalasataman raitiotiellä Vallilanlaaksossa ja Kruunusillat-raitiotiellä Hakaniemessä. Nurmikivirata mahdollistaa satunnaisen ajamisen rata-alueella, esim. hälytysajossa ja kunnossapidon osalta. Rakenne ei mahdollista jatkuvaa ja säännöllistä ajamista radan päällä. Nurmikivirata rajautuu tyypillisesti istutuskaistaan, mutta se voi rajautua myös korotettuna alueena suoraan ajorataan. Nurmikivirataa on toteutettu mm. Paciuksenkadulle, Mäkelänkadulle, Hämeentielle Paavalinkirkolta pohjoiseen ja Pasilaan. Kalasataman raitiotiellä on nurmikivirataosuuksia Vallilanlaaksossa, Hermannin rantatiellä ja Sompasaaressa. Kruunusillat-raitiotielle on rakennettu runsaasti nurmikivirataa, sillä yhteys tulee toimimaan hälytysajoreittinä Hakaniemen ja Laajasalon välillä. Helsingissä raitiotiet toimivat usein hälytysajoreitteinä pelastuslaitokselle ja poliisille. Rata-alueen käytön tarve tulee sopia uutta tai uusittavaa rataa suunnitellessa tapauskohtaisesti, jos vaihtoehtona on myös päältä ajamiseen sopimaton ratarakenne. Tyypillisesti näitä keskusteluja ei kuitenkaan ole käyty, jos kovapintaista rataa uusitaan samanlaiseksi. Nyrkkisääntönä on ollut, että yksikaistaisen ajoradan vierellä raitiotien tulee olla päältä ajettava, jotta sitä voidaan tarvittaessa käyttää ruuhkan ohittamiseen hälytysajossa. Kaksikaistaisen ajoradan vieressä tarve voi riippua muista tekijöistä. Tällainen tekijä voi olla esimerkiksi pelastusaseman läheinen sijainti tai usein käytetty ja ruuhkainen hälytysajoreitti. Nurmikivirata on tällaiseen käyttöön soveltuva. Raitiotien selkeä erottelu muista kadun osista parantaa sekä liikenneturvallisuutta että raitioliikenteen sujuvuutta. Viherrata toimii visuaalisesti rata-aluetta erottelevana tekijänä, nurmi- tai nurmikivipinta erottuu selkeästi kovapintaisista kaduista. Visuaalisen ilmeen lisäksi ratkaisulla on myös ekologinen sekä mikroilmastoon ja hulevesien hallintaan liittyvä merkitys. Nurmirata toimii läpäisevänä pintana, nurmikivirata ns. puoliläpäisevänä. Nurmi tai muu matala kasvillisuus vaatii kasvukaudella erillistä kunnossapitoa. Nurmipintaisilla radoilla lumitilan riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Viherradan kunnossapito vaatii kovapintaista rataa enemmän huomiota ja myös viheralan osaamista. Nurmiradalla ei voida käyttää radan ja rata-alueen kunnossapitoon kumipyöräajoneuvoja, vaan ajoneuvojen tulee olla varustettu kiskopyörillä voidakseen liikkua radalla. Tästä on seurannut tarve hankkia uutta kunnossapitokalustoa nurmiratojen hoitoon. Nurmikiviradalla voidaan käyttää ja myös käytetään kumipyöräajoneuvoja erilaisiin kunnossapitotehtäviin. Uudet raitiotiet ja nykyisten raitioteiden pintarakenteiden uusiminen voivat vaikuttaa kunnossapitokaluston tarpeisiin ja tuoda siten lisäkustannuksia radanpitäjälle. Pysäkkialueet toteutetaan aina kovalla pinnalla, jotta niiden kunnossapitotöitä, erityisesti lumitöitä, voidaan tehdä kumipyörätraktoreilla. Pysäkin yhteydessä tulee olla myös kovapintainen ajoreitti laitureiden kohdille. Nurmirata ja nurmikivirata vaativat radan rakenteeseen riittävästi tilaa kasvualustalle, jotta lopputulos saadaan vihertämään. Kantakaupungin nykyinen ratarakenne on viherradan kannalta ongelmallinen, koska rakenteessa on heikosti tilaa kasvualustalle. Pikaraitioteillä ja Kalasataman raitiotiellä on käytetty erilaista ratarakennetta (puolipölkyt), mutta se ei juurikaan paranna tilannetta nurmikiviradalla. Tähän ratarakenteeseen liittyy myös mm. kunnossapitoon liittyviä teknisiä rajoitteita, joiden takia se ei välttämättä sovellu kantakaupunkiin. Nurmikiviratoja on Helsingissä ollut jo pidempään. Etenkin vanhemmissa toteutuksissa on usein ollut ongelmana vihertämisen vähäisyys. Haasteita tuottavat vähäinen kasvualusta, kuivuus, talvikunnossapito ja radan päältä ajaminen. Nurmikiviradat ovat edellyttäneet kastelua toimiakseen kunnolla ja pysyäkseen vihertävänä. Ilmastonmuutoksesta johtuva kuivien jaksojen lisääntyminen lisää myös viherratojen kunnossapidon haastetta. Usein lopputuloksena on ollut pölyävä betonikivipinta kuivuneella nurmella. Kaupunkikuva Kaupunkikuvallisista syistä raitiotien pintamateriaaliksi on suositeltu yleisesti samaa pintamateriaalia kuin viereisille ajoradoille, sillä katutilan yhtenäinen ilme on nähty tärkeänä. Kivipintaisilla kaduilla siis kiveä, asvaltoiduilla kaduilla asvalttia. Kuitenkin monilla rataosuuksilla myös keskustassa kiskojen välinen alue on betonipintainen. Nurmikiviradat on yleensä tehty betonikivestä, jota ei ole pidetty sopivana kantakaupunkiin, jossa katurakenteissa on käytetty vain luonnonkiveä. Kantakaupungin luonnonkivipintaisilla katuosuuksilla on sekä kulttuurihistoriallisia että kaupunkikuvallisia arvoja, joiden reunaehdot tulee huomioida suunnittelussa. Toimivaa luonnonkivirakenteeseen perustuvaa viherrataratkaisua ei tällä hetkellä ole tiedossa. Kaupunkikuvallisesti paras ratkaisu viherradaksi kantakaupunkiin on istutuskaistojen välissä oleva nurmirata, jossa on käytetty joko samaa kasvillisuutta kuin istutuskaistoilla tai selkeästi ympäristöstä eroavaa ja uuden kerrostuman luovaa monilajista kasvillisuutta. Tätä ei kuitenkaan voida toteuttaa päältä ajettavana ratkaisuna. Kustannusvaikutukset Viherraitioteiden rakentaminen ja kunnossapito, erityisesti vihreyden ylläpito, on kalliimpaa kuin kovapintaisen raitiotien. Kaupunkiliikenne Oy on käynnistämässä keväällä 2025 selvitystyötä erilaisten viherrataratkaisujen rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksista. Työn tulokset ovat käytettävissä arviolta syksyllä 2025 ja saatua tietoa tullaan hyödyntämään tulevan raitiotiesuunnittelun tukena. Viimeaikainen kehitys Viherratarakenteita ja niiden yhteydessä käytettävää kasvillisuutta on viime aikoina kehitetty Raide-Jokeri-, Kruunusillat- ja Kalasatamasta Pasilaan -hankkeissa. Näiden hankkeiden yhteydessä on rakennettu ja tullaan rakentamaan merkittäviä määriä uutta viherrataa erilaisin toteutuksin. Raide-Jokeri-hankkeessa on toteutettu pikaraitiotielle 15 nurmikkopintaista nurmirataa. Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa toteutetun Kalasataman raitiotien nurmiratatyyppiset avoimet viherrataosuudet ovat maksaruohosammalta tai paahdekasvillisuutta. Nurmikiviradalla on käytetty ns. riimukivikuvioitua betonikiveystä, jossa on saumauksessa kukkasiemeniä ja suojaheinäsiemeniä. Uusilla viherrataosuuksilla on suosittu kasvillisuusratkaisuita, jotka ovat visuaalisesti näyttäviä, monimuotoisia ja elinvoimaisia sekä lisäksi helppohoitoisia, eivät vaadi kastelua tai leikkuuta. Myös Kruunusillat-hankkeessa on toteutettu riimukivimallista nurmikivirataa. Toteutetuista rakenteista tullaan keräämään kokemuksia niin toimivuuden, kestävyyden, vihertävyyden kuin kustannustenkin suhteen ja tätä tietoa tullaan jatkossa hyödyntämään viherratojen suunnittelussa, toteutuksessa ja kunnossapidossa. Viherrakenteiden lisäämistä katutilassa on tarkasteltu myös laajemmin kuin raitiotierakenteiden osalta, esimerkiksi Hernesaaren ja Kalasataman suunnittelun yhteydessä. Uudistettavia katuja tulisikin tarkastella tästä näkökulmasta kokonaisuutena parhaiden ja toimivimpien ratkaisujen löytämiseksi. Yhteenveto Viherrataratkaisut voivat parhaimmillaan tuottaa monia hyötyjä kuten auttaa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, mikroilmaston säätelyssä, hiilen sitomisessa, luoda uuselinympäristöjä ja siten vähentää luontokatoa, vähentää liikenteen meluhaittoja, hallita hulevesiä, ja toimia kohteesta riippuen myös kaupunkikuvan miellyttävyyttä ja viihtyisyyttä lisäävänä tekijänä. Edellä kuvattujen toiminnallisten, teknisten ja kaupunkikuvallisten reunaehtojen puitteissa ja uusista ratkaisuista saatavien kokemusten myötä kaupunki kehittää suunnitteluohjeistusta suosimaan viherrataratkaisuja myös eteläisessä kantakaupungissa. Potentiaaliset kohteet etukäteen tunnistamalla voidaan viherratanäkökulma paremmin huomioida muussakin katualueen suunnittelussa. Käsittely Vastaehdotus: Amanda Pasanen: Muutetaan lausuntoehdotuksen Yhteenvedon viimeinen kappale (27) muotoon: Edellä kuvattujen toiminnallisten, teknisten ja kaupunkikuvallisten reunaehtojen puitteissa ja uusista ratkaisuista saatavien kokemusten myötä kaupunki kehittää suunnitteluohjeistusta suosimaan viherrataratkaisuja myös eteläisessä kantakaupungissa. Potentiaaliset kohteet etukäteen tunnistamalla voidaan viherratanäkökulma paremmin huomioida muussakin katualueen suunnittelussa. Kannattaja: Mia Haglund Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Amanda Pasasen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen. 25.02.2025 Pöydälle Esittelijä vs. kaupunkiympäristön toimialajohtaja Rikhard Manninen
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)