Kaupunginvaltuusto · 2.6.2025

Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskuksen uudisrakennuksen hankesuunnitelma (Hampurinkuja 4, Jätkäsaari)

  • Diaarinumero: HEL 2021-000123
  • Esittelijä: Kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaareen osoitteeseen Hampurinkuja 4 toteutettavan Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskuksen uudisrakennushankkeen 6.3.2025 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on noin 21 040 brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta arvonlisäverottomana on enintään 113 600 000 euroa tammikuun 2025 kustannustasossa. Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen: | Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta siihen, että palloiluhalliin asennetaan monipuoliseen käyttöön sopiva parkettipintainen urheilulattia. (Shawn Huff)

Äänestykset

Äänestys 1

Jaa tarkoittaa: Valtuutettu Shawn Huffin ehdottama toivomusponsi
Ei tarkoittaa: Vastustaa
  • Jaa 82
  • Ei 1
  • Tyhjä 0
  • Poissa 2

Tulos: Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Shawn Huffin ehdottaman toivomusponnen.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 15000
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä 19002
Vihreä valtuustoryhmä 15000
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 4000
Keskustan valtuustoryhmä 2000
Kokoomuksen valtuustoryhmä 20100
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 1000
Liike Nyt 1000
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 4000
Ei valtuustoryhmää 1000
Kaikki äänet (85)
JäsenÄäni
Paavo ArhinmäkiVAS Jaa
Mia HaglundVAS Jaa
Sandra HagmanVAS Jaa
Titta HiltunenVAS Jaa
Veronika HonkasaloVAS Jaa
Natalia KallioVAS Jaa
Maija KarhunenVAS Jaa
Jenny KasongoVAS Jaa
Elina KauppilaVAS Jaa
Mai KiveläVAS Jaa
Minja KoskelaVAS Jaa
Pirjo LonkaVAS Jaa
Silvia ModigVAS Jaa
Riku NieminenVAS Jaa
Alma TuuvaVAS Jaa
Hilkka AhdeSDP Jaa
Mahad AhmedSDP Jaa
Pentti ArajärviSDP Jaa
Nita AusteroSDP Jaa
Elisa GebhardSDP Jaa
Tuula HaatainenSDP Jaa
Ahmad HassanSDP Jaa
Eveliina HeinäluomaSDP Jaa
Sari HelinSDP Jaa
Jenni HjeltSDP Jaa
Ville JalovaaraSDP Poissa
Miapetra Kumpula-NatriSDP Jaa
Johanna LaisaariSDP Jaa
Ville MerinenSDP Jaa
Silja PaavolaSDP Jaa
Abdifatah QaajeSDP Poissa
Nasima RazmyarSDP Jaa
Krishna RegmiSDP Jaa
Minna SalminenSDP Jaa
Ilkka TaipaleSDP Jaa
Erkki TuomiojaSDP Jaa
Alviina AlametsäVIHR Jaa
Outi Alanko-KahiluotoVIHR Jaa
Amanda AlvesaloVIHR Jaa
Fatim DiarraVIHR Jaa
Atte HarjanneVIHR Jaa
Mari HolopainenVIHR Jaa
Shawn HuffVIHR Jaa
Emma KariVIHR Jaa
Otso KivekäsVIHR Jaa
Tuuli KousaVIHR Jaa
Minna LindgrenVIHR Jaa
Amanda PasanenVIHR Jaa
Suvi PulkkinenVIHR Jaa
Iida TaniVIHR Jaa
Reetta VanhanenVIHR Jaa
Sandelin Silja BorgarsdóttirRKP Jaa
Nora GrotenfeltRKP Jaa
Björn MånssonRKP Jaa
Marcus RantalaRKP Jaa
Tiina HalttunenKESK Jaa
Terhi PeltokorpiKESK Jaa
Harry BogomoloffKOK Jaa
Maaret CastrénKOK Jaa
Veli-Pekka DufvaKOK Jaa
Juha HakolaKOK Jaa
Atte KalevaKOK Jaa
Otto MeriKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) Ei
Seija MuurinenKOK Jaa
Martin PaasiKOK Jaa
Matias PajulaKOK Jaa
Jenni PajunenKOK Jaa
Jaana PelkonenKOK Jaa
Janne RauramoKOK Jaa
Risto RautavaKOK Jaa
Sari SarkomaaKOK Jaa
Mirita SaxbergKOK Jaa
Daniel SazonovKOK Jaa
Seida SohrabiKOK Jaa
Petri SuhonenKOK Jaa
Nina SuomalainenKOK Jaa
Minni TakalaKOK Jaa
Maarit VierunenKOK Jaa
Eija-Riitta KorholaKD Jaa
Harry HarkimoLIIK Jaa
Teija MakkonenPS Jaa
Mika MeranoPS Jaa
Mari RantanenPS Jaa
Wille RydmanPS Jaa
Anni Sinnemäki Jaa

Keskustelu

16 puheenvuoroa valtuuston keskustelupöytäkirjasta. Keskustelupöytäkirja (PDF)

Apulaispormestari Paavo Arhinmäki Olemme erittäin merkittävän liikuntahankkeen äärellä, Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskuksen. Itse asiassa olemme hankkeen äärellä, jota…

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Olemme erittäin merkittävän liikuntahankkeen äärellä, Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskuksen. Itse asiassa olemme hankkeen äärellä, jota ei pitäisi olla nyt täällä päättämässä, vaan sen pitäisi olla jo käytössä. Tämä on ollut todellinen Murphyn laki -hanke. Kaikki, mikä on voinut hidastaa tätä hanketta, on tapahtunut. Alun perinhän ajatus oli, että bunkkeri, joka on merkittävä arkkitehtoninen monumentti alueella, olisi voitu säilyttää osittain, ja tämä uintija liikuntakeskus olisi rakennettu bunkkeriin. Lopulta valitukset, oikeusprosessit veivät vuosia ja kun kaava lopulta sai lainvoimaisuuden, todettiin, että se ei ollut teknisesti mahdollista toteuttaa. Se oli liian kaunis tähän maailmaan tehtäväksi.

Tällä hankkeella on valtavan suuri merkitys Etelä- ja Länsi-Helsingin yleisille liikuntamahdollisuuksille, mutta erityisesti Jätkäsaaren lapsille. Jos me ajatellaan Jätkäsaaren aluetta, sinne odotetaan yli 20 000 asukasta, ja Hernesaari siinä vieressä melkein 10 000 asukasta. Jos ajatellaan koko Eteläja Länsi-Helsinkiä, puhutaan reilusti yli 200 000 asukkaasta. Tämä uinti- ja liikuntakeskus Jätkäsaaressa ei ole ainoastaan liikuntaa, vaan se on myös koululaisille. Lähialueen kouluilla 1 400 peruskoululaista. Näistä tulee heidän liikuntatilansa.

Itse asiassa tämä on se asia, joka on ollut tässä kaikkein kiireellisintä. Tällä hetkellä, kun liikuntatilat koulujen liikuntaan on suunniteltu tänne Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskukseen, kouluissa on ollut aivan riittämättömät tilat. Tämä tulee rakentumaan niin, että näitä saleja voidaan jakaa sillä tavalla, että jopa 6– 7 luokkaa pystyy yhtä aikaa liikkumaan näissä liikuntatiloissa.

Toisaalta meillä on ylipäätänsä Helsingissä pulaa vesipinta-alasta, noin niin kuin sisätiloissa uintimerkityksessä ja erityisesti tällä alueella. Meillä on ainoastaan kaksi 50 metrin allasta, eli meillä on Itiksessä 50 metrin allas ja Mäkelänrinteessä. Nyt tämä hanke tuo meille kolmannen 50 metrin altaan Helsinkiin. Siinä mielessä voi sanoa, että ehkä liikunnan näkökulmasta se, että bunkkeri ei lopulta toteutunut, oli onni. Nimittäin nyt tähän uima-altaan keskelle ei tule kantavia rakenteita keskelle uima-allasta, niin kuin oli siinä bunkkerisuunnitelmassa.

Tämä on tietysti tärkeää meidän kansalaistaidon uimisen opettamisen kannalta, mutta myös koko kansan liikuttamisen kannalta. Uimahallit ovat meidän suosituimpia liikuntapalveluja niin Helsingissä kuin koko Suomessa. Tälle Jätkäsaaren uimahallilla odotetaan noin 400 000:ta vuotuista kävijää uimahallin puolelle ja liikuntatiloihin 300 000:ta. Eli puhutaan siitä, että koko Helsingin väestömäärä käy täällä kerran vuodessa, joka kuvastaa tämän suuruutta.

Nyt kun me päästään rakentamaan aivan uudelta pohjalta, miettimään tarkkaan tätä, me voidaan huomioida erilaiset liikkujaryhmät täällä aivan eri tavalla kuin ehkä aikaisemmin, ja kokemukset ja tämän päivän tarpeet. Me pystytään huomioimaan esimerkiksi vanhusten uimatarpeet. Me pystytään huomioimaan erilaiset perheet, erilaiset taustat. Pystytään tekemään täysin esteetön halli, jossa esimerkiksi pukeutumistilat ovat kaikki nykyajan vaatimukset täyttäviä. Ja samaan aikaan me saadaan erittäin hyvät liikuntatilat.

Tätä on suunniteltu yhteistyössä asukkaiden kanssa. Itiksen uimahalli, joka taitaa olla maailman suurimpia maanalaisia uimahalleja, niin sen perusparannukseen yhteydessä 1 100 kaupunkilaista osallistui miettimään Itiksen kunnostamista, ja näitä on hyödynnetty myös tässä Jätkäsaaren hankkeessa. Pääkohderyhmänä on ollut lapset, nuoret ja lapsiperheet Jätkäsaarta pohdittaessa. Sen vuoksi jätkäsaarelaiset lapset, jotka tulevat erityisesti käyttämään tätä myös tulevaisuudessa, on otettu mukaan. Ollaan keskustelu niiden kanssa siitä, minkä tyyppisiä asioita tarvitaan ja halutaan uimahalliin. Sitä kautta tämä varmasti tulee olemaan erityisesti heitä hyvin palveleva. Toisaalta meidän osaavat työntekijät ja asiantuntijat, heidän näkemyksiään on kuunneltu hyvin tarkkaan siitä, miten tämä rakentuu. Tätä kautta me saadaan todella nyt lopulta liikkeelle tämä Jätkäsaaren hanke, joka tällä hetkellä on bunkkerin purkamisvaiheessa. Tarkoitus on se, että vuoden päästä päästään rakentamaan. 2029 alkuvuodesta tämä valmistuisi, ja käyttöönotto olisi 2029 loppuvuodesta. Kun ollaan nyt ensimmäisessä valtuuston kokouksessa, tämä kuvaa sitä, miten pitkiä nämä kaaret on. Ei edellinen, eikä sitä edellinen, vaan sitä edellinen valtuusto jo käynnisti tämän hankkeen. Nyt me ollaan siinä vaiheessa, että me olemme toteuttamassa viiden vuoden päähän tätä hanketta.

Tämä on myös siinä mielessä välttämätön, että kisahalli, joka on historiallisesti arvokas, monipuolinen, meitä palveleva liikuntapaikka, menee isoon perusparannukseen. Senkin aikana tarvitaan näitä tiloja. Voi olla, että valitettavasti joudumme aloittamaan kisahallin kunnostuksen ennen kuin tämä Jätkäsaari valmistuu, mutta se on sitten tulevaisuuden päätöksiä.

Ledamoten Sandelin Silja Borgarsdóttir Det här är eftertraktat, och biträdande borgmästare Arhinmäki sa det bra. Det här sim- och idrottscentret borde redan vara i användning.…

Ärade ordförande.

Det här är eftertraktat, och biträdande borgmästare Arhinmäki sa det bra. Det här sim- och idrottscentret borde redan vara i användning.

Tämä on hyvä päivä Jätkäsaaren ja koko Etelä- ja Länsi-Helsingin asukkaille. Olemme tänään tekemässä päätöstä, jota alueella on odotettu jo aivan liian pitkään. Nyt olemme vihdoin siinä pisteessä, että uimahalli ja liikuntakeskus voi toteutua kaupungin omana hankkeena.

Tämä hanke ei ole vain allas ja sali. Se on suuri ja merkittävä parannus alueen palveluverkkoon. Alue kasvaa vauhdilla, ja alueella on jo nyt yli 230 000 asukasta. Mutta samalla uimahalliverkostossamme on Etelä- ja Länsi- Helsingissä selvä katvealue. Tätä aukkoa tämä hanke tulee paikkaamaan ja vieläpä kunnianhimoisesti ja laadukkaasti.

Det är viktigt att det planerade sim- och idrottscentret betjänar en mångfald av användare. Barn, skolelever, personer i arbetsför ålder och särskilt den åldrande befolkningen, som är en av de största användargrupperna av simhallar. För stunden kan efterfrågan inte tillgodoses och befolkningsprognoserna visar att behovet bara kommer att öka. Även skolorna kommer att dra nytta av den här satsningen, då över 1 400 elever i området nu får ordentliga idrottsutrymmen, som de har fått vänta på länge.

Lokalerna kommer att bli mångsidiga, tillgängliga och moderna. Det handlar inte bara om att bygga en idrottsanläggning. Det här är en investering i hälsa, välbefinnande, gemenskap och jämlikhet. Det är också värt att komma ihåg att Busholmens simhall kommer att ha en 50 meters bassäng, något som är ovanligt i Helsingfors. Det kommer att locka användare.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä hanke on perusteltu, tarpeellinen ja odotettu. Viivästyksiä on ollut, mutta nyt ei ole enää syytä odottaa.

Kiitos.

Valtuutettu Shawn Huff Ja kiitos apulaispormestari Arhinmäelle kattavasta esittelystä. Tämä hanke on todella merkittävä ja tarpeellinen jätkäsaarelaisten…

Kiitos, puheenjohtaja.

Ja kiitos apulaispormestari Arhinmäelle kattavasta esittelystä.

Tämä hanke on todella merkittävä ja tarpeellinen jätkäsaarelaisten liikkumisen puolesta. Näkisin myös, että sen takia olisi hyvin tärkeää, että sen palloilusalia kun suunnitellaan, se suunnitellaan mahdollisimman monelle lajille, mikä tarkoittaa sitä, että sinne tulisi parkettilattia muovilattian sijaan. Muovilattia sulkee joitakin urheilulajeja kokonaan pois, kun sen sijaan parketilla on mahdollista kaikkien lajien urheilla.

Tämän takia olen tehnyt tähän esitykseen ponnen, joka menee näin:

Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta siihen, että palloiluhalliin asennetaan monipuoliseen käyttöön sopiva parkettipintainen urheilulattia.

Kiitos.

Valtuutettu Hilkka Ahde Kuten apulaispormestari Arhinmäki mainitsi, me olemme todella merkittävän asian ääressä kaikkine kommelluksineen, joista myös Arhinmäki…

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Kuten apulaispormestari Arhinmäki mainitsi, me olemme todella merkittävän asian ääressä kaikkine kommelluksineen, joista myös Arhinmäki kertoi. Tänään käsiteltävä Jätkäsaaren uimahallihanke on erinomainen esimerkki siitä, miten voimme kehittää Helsinkiä oikeudenmukaisemmaksi, toimivammaksi ja hyvinvoivemmaksi kaupungiksi kaikille kaupunkilaisille, ei siis vain harvoille, ja myös hienosti lapsivaikutukset huomioon ottaen. Etelä- ja Länsi-Helsingin alueella on pitkään ollut selvä puute liikunta- ja erityisesti uimahallipalveluista. Nyt tarjoutuu mahdollisuus korjata tämä epäkohta tavalla, joka palvelee kasvavia kaupunginosia, tukee terveyttä ja vahvistaa julkista palveluverkkoa. Jätkäsaaren uimahalli ei ole mikään luksushanke. Se on tarpeellinen peruspalvelu, joka vastaa 230 000 asukkaan alueellisen tasa-arvon ja hyvinvoinnin tarpeeseen. Sekin on hienoa, että saamme kolmannen 50 metrin radan.

Sosiaalidemokraattina näen erityisen tärkeänä sen, että tämä hanke edistää yhdenvertaisuutta. Uimahallin palvelut palvelevat niin lapsia kuin ikääntyneitä, niitä, joilla usein on vähiten mahdollisuuksia ostaa hyvinvointia yksityisiltä markkinoilta. Nyt panostamme julkisesti tuotettuun liikuntaan, ennaltaehkäisevään terveyteen ja yhteiseen tilaan, johon jokaisella on pääsy tulotasosta tai iästä riippumatta.

On myös täysin kestämätöntä, että Jätkäsaaren koululaiset ovat joutuneet käyttämään jo vuosia tilapäisiä ulkoliikuntapaikkoja, jotka eivät vastaa opetuksen eikä siis lasten tarpeita myöskään. Nyt meillä on mahdollisuus korjata tämä tilanne ja tarjota lapsille ja nuorille laadukkaat, turvalliset, monipuoliset ja tulevaisuuteen katsovat liikuntatilat.

Tämä hanke on erityisesti investointi terveyteen, osallisuuteen ja yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin. Se on esimerkki siitä, millaista Helsinkiä me rakennamme. Hyvinvointia vahvistavaa, saavutettavaa ja kaikille avointa, eli kannatan hyvin lämpimästi tätä hanketta.

Kiitos.

Valtuutettu Ville Merinen Tuossa apulaispormestari Arhinmäki kutsui taideteokseksi bunkkeria, ja onhan se vähintään yhtä hieno kuin sen vieressä oleva patsas.…

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja ja valtuutetut kollegat.

Tuossa apulaispormestari Arhinmäki kutsui taideteokseksi bunkkeria, ja onhan se vähintään yhtä hieno kuin sen vieressä oleva patsas. Tälleen tuoreena helsinkiläisenä.

Jätkäsaaren liikuntakeskus on erittäin tärkeä sijoituskohde kaupungille. Jätkäsaarihan tarvitsee rakkautta eli rahaa tässä tilanteessa. Siellä on paljon nuoria asukkaita. Kiinnittäisin huomion etenkin nuorten vointiin liittyen ja mielenterveyden haasteisiin ja liikkumattomuuteen. On useissa tutkimuksissa osoitettu, että liikunnan yhteys etenkin nuorilla mielenterveyteen on tosi suuri. Alle puolet suomalaisista aikuisista liikkuu tarpeeksi ja nuorista huomattavasti harvempi. Tarvitsemme liikuntapaikkoja jokaiselle isommalle alueelle. Huomioisin tämmöisen asian vielä, että tällä hetkellä meillä on suuri haaste tämä nuorten ruutuaika. Liikkuessa, varsinkin uidessa, on vaikea käyttää kännykkää. Ja jotta nuoret vielä katsoisivat tämän puheenvuoron, lainaan tässä ystävääni Turistia, joka laulaa tuoreessa laulussaan Liike on lääke, että liike on lääke, liikuta sun ahterii.

Kiitos, valtuusto.

Valtuutettu Janne Rauramo · vastauspuheenvuoro Juuri niin kuin edellinen valtuutettu totesi, tämä on erittäin tärkeä nosto, että saadaan Jätkäsaaren alueelle hyviä liikuntapaikkoja. Sen…

Arvoisa puheenjohtaja.

Juuri niin kuin edellinen valtuutettu totesi, tämä on erittäin tärkeä nosto, että saadaan Jätkäsaaren alueelle hyviä liikuntapaikkoja. Sen lisäksi valtuutettu Huffin nostama monipuolisten liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen alueen asukkaille Länsi-Helsingissä ja Etelä-Helsingissä on äärimmäisen tärkeitä asioita, joita pitää myös jatkossa ottaa huomioon.

Valtuutettu Mari Holopainen On todella hienoa, että Jätkäsaari saa vihdoin liikuntatilat ja koko eteläinen Helsinki ja tietysti muutkin helsinkiläiset saavat…

Arvoisa puheenjohtaja.

On todella hienoa, että Jätkäsaari saa vihdoin liikuntatilat ja koko eteläinen Helsinki ja tietysti muutkin helsinkiläiset saavat uimahallin, jotka ovat hyvin kaivattuja palveluita.

Edelleen Jätkäsaaren asukaslukuun suhteutettuna palvelutarjonta on liian suppeaa tämänkin hankkeen jälkeen. Me olemme täällä linjanneet, että Jätkäsaareen, joka on merellinen alue, pitää saada myöskin talviuintipaikka. Nyt tämän toteutuksessa on ilmennyt haasteita. Meidän täytyy varmistaa, että nämä talviuintipaikat sinne toteutuvat, kuten on linjattu. Sen lisäksi keskuskortteli, jota jätkäsaarelaiset ovat odottaneet jo kauan, toteutuisi nopeammin kuin nyt on oletettavissa. Sinnekin pitäisi tulla palvelutarjontaa, nuorille tiloja. Toivottavasti sinne tulee myös laajempi kirjasto, koska Jätkäsaaressa sijaitsee tällä hetkellä pieni kirjasto.

Olemme kyllä liian hitaasti valitettavasti toteuttaneet palveluita uusille asuinalueille. Onneksi valtuustossa on tehty korjausliikkeitä jälkikäteen. Nämä investoinnit ovat mahdollisia vain, jos me investoimme riittävästi kulttuurin ja vapaa-ajan palvelutarjontaan. Myöskin on huolehdittava siitä, että tämä investointi, kuten muutkin uudet investoinnit, eivät syö meidän olemassa olevia palveluita, kun Helsinki kerran kasvaa.

On tietysti sääli, että bunkkeri ei sinne jäänyt ja alun perin varattu liikuntasalille ja uimahallille jotain muuta tilaa, joka olisi kyllä mahtunut, jos tähän olisi varauduttu alun perin. Bunkkeri edusti kuitenkin ihan mielenkiintoista arkkitehtuuria ja sitä harvaa rakennuskantaa, joka alkuperäistä Jätkäsaaressa on tai ainakin hyvin pitkään siellä jo palvellut. Oltaisiin saatu sinne vaikka kulttuuripalveluita ja sitten liikuntaa muualle.

Mutta hienoa, että hanke etenee ja jätkäsaarelaiset sen ansaitsevat.

Valtuutettu Atte Kaleva Tässä uuden valtuuston yhteistyön ja keskinäisen kunnioituksen hengessä haluan ihan aluksi kiittää apulaispormestari Arhinmäkeen tämän…

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Tässä uuden valtuuston yhteistyön ja keskinäisen kunnioituksen hengessä haluan ihan aluksi kiittää apulaispormestari Arhinmäkeen tämän asian esittelystä. Pitää ihan paikkansa, että tämä on hyvin tarpeellinen liikuntatila. Jätkäsaaressa on joitakin liikuntatiloja. Siellä on ulkokenttä ja kuplahalli siellä etelässä ja muun muassa aivan hieno skeittialue niiden yhteydessä, mutta onhan ne ollut liian vähäisiä. Kyllä sinne tarvitaan tätä.

Se on ihan järkyttävää, että meillä on todella vain kaksi paikkaa, missä on 50 metrin radat. Se on iso parannus tähän.

Mutta oikeastaan se, miksi otin tämän puheenvuoron, on se, että tämä on kyllä aivan liian kauan kestänyt. Se nyt tietysti ei johdu tästä valtuustosta, eikä edellisestä, eikä sitä edellisestä, eikä sitä edellisestä, niin kuin täällä hyvin tuotiin esiin. Täytyisi ehkä miettiä sitä nyt tässä, mitä ei ole tietenkään tämän valtuuston asia toki päättää, mutta jos kaikissa puolueryhmissä voitaisiin miettiä, että valittaminenhan on erittäin tärkeä perusoikeus. Se pitää olla kaikilla.

Hallinnon päätöksistä, sekä viranhaltijoiden päätöksistä että poliittisista päätöksistä, pitää voida valittaa. Sitä kukaan ei ole kiistämässä. Mutta onko se nyt ihan tarkoituksenmukaista, että jopa niin käy, että yksittäinen ihminen voi pitkittää tällaista valtavaa hanketta aivan hirvittävän kauan sillä, että tehtaillaan näitä valituksia? Onko se enää sen lainsäätäjän tahtotilan mukaista silloin? Tämä vain pohdittavaksi kaikille. Kun täällä nyt otettiin tämä hallintomalliuudistus jo esiin, niin miksei tämäkin.

Kiitoksia siitä, että tämä nyt on menossa eteenpäin. Olen itsekin ollut tätä kaupunkiympäristölautakunnassa aikanaan käsittelemässä moneen otteeseen, kun se on mennyt edestakaisin. Nyt on erittäin tärkeää, että tämä saadaan nopeasti toteutukseen. Jätkäsaaressa tätä tarvitaan.

Kiitos.

Valtuutettu Veli-Pekka Dufva Näin jätkäsaarelaisena on upea juttu olla täällä valtuustossa ensimmäistä kautta ja nähdä näin upean hankkeen nyt toteutuvan. Kiitos…

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Näin jätkäsaarelaisena on upea juttu olla täällä valtuustossa ensimmäistä kautta ja nähdä näin upean hankkeen nyt toteutuvan.

Kiitos Arhinmäelle hienosta esittelystä.

Voisin itsekin sanoa, että liike on lääke. Siitä me emme voi kiistellä. Tänään me rakennamme liikkeelle uuden kodin Jätkäsaareen. Tämä hanke ei ole pelkästään rakennushanke. Tämä on panostus hyvinvointiin. Helsinki ja Jätkäsaari uutena kasvavana alueena tarvitsee liikuntapaikkoja lisää. Uimahalleja me tarvitaan esimerkiksi sen takia, on tutkittu, että helsinkiläisistä peruskoululaisista neljäsosa ei osaa uida, eli ei saavuta Pohjoismaiden uimataitotestin positiivista tulosta. Se on aika hälyttävä asia. Me tarvitaan lisää liikuntatiloja lapsille ja nuorille ennen kaikkea.

Kannatan ilolla tätä hanketta ja samalla myös valtuutettu Huffin pontta, että saadaan sinne kunnon parkettilattia esimerkiksi koripallon pelaamiseen. Kiitos.

Valtuutettu Krishna Regmi Ensinnäkin haluan sanoa onnea Jätkäsaari ja onnea Helsinki, että meillä on tämä upea mahdollisuus tässä nyt toteutumassa. Samalla halusin…

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Ensinnäkin haluan sanoa onnea Jätkäsaari ja onnea Helsinki, että meillä on tämä upea mahdollisuus tässä nyt toteutumassa.

Samalla halusin muistuttaa omalta kokemukselta kaupunkilaisena. Näitä virheitä, mitä on tapahtunut tällä hetkellä olevassa uimahallissa, ei toteutuisi tähän rakentamiseen. Tässä otetaan varmaankin oppi siitä, että esimerkkinä Itäkeskuksen uimahallissa edelleen vaan muutamat hanat toimii silleen, että niistä tulee lämmintä vettä. Loput on kylmää vettä tarjoavia suihkun pidikkeitä siellä. Mä valitin tästä silloin aiemmin, ja vastaus oli se, että siinä on laajempaa ongelmaa, jota ei pystytä korjaamaan. Se korjaus vaatii todella paljon laajaa korjaamista. Tämän takia edelleen itähelsinkiläiset ovat siinä tilanteessa, että se virhe, joka oli rakentamisen vaiheessa tehty, edelleen aiheuttaa epämukavuutta siellä uimahallissa.

Toivon, että semmoista ei tapahtuisi tässä Jätkäsaaressa ja hyvä rakentaminen tapahtuu ja kaikki virheet silleen otetaan huomioon, että ei toistu. Kiitos.

Valtuutettu Anni Sinnemäki Paljon kiitoksia apulaispormestari Arhinmäelle tämän tärkeän hankkeen esittelystä. On todellakin niin, että jätkäsaarelaiset ja…

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat.

Paljon kiitoksia apulaispormestari Arhinmäelle tämän tärkeän hankkeen esittelystä. On todellakin niin, että jätkäsaarelaiset ja Etelä-Helsingin ja Länsi- Helsingin asukkaat laajemminkin ovat jo pitkään tarvinneet hyvää liikuntakeskusta ja ennen kaikkea paikkaa, jossa voi harrastaa uintia. Ja varmasti, kuten apulaispormestari omassa puheenvuorossaankin totesi, jätkäsaarelaiset koululaiset ovat kaikkein eniten odottaneet tätä hanketta. On myös hienoa, että uintimahdollisuudet kaupungissa paranevat, koska nimenomaan uinti on liikuntaa, joka tekee hyvää ja jota voi harrastaa silloinkin, kun moni muu liikuntamuoto on hankalaa. Meillähän kaupungissa iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa vauhdilla ja kohisten, mitä ei aina huomata, koska meillä toki myös työikäisten määrä kasvaa. Siinäkin mielessä on erittäin hienoa, että tässä hankkeessa nyt on pystytty osallistamaan asukkaita ja suunnittelemaan nimenomaan myös sen liikunnan ja uintimahdollisuuksien näkökulmasta ja esteettömyyden näkökulmasta tämä hanke. Erinomaista. Kuten apulaispormestari viittasi ja keskustelussa muutenkin on todettu ja esityslistalla todetaan, tällä hankkeella on hyvin pitkä historia. Helsinki yritti pitkään sellaista hanketta, jossa olisi voitu säilyttää tämä historiallinen Jätkäsaaren mittakaavassa hyvinkin vanha rakennus. Mutta pitkän prosessin ja myös näiden valitusten tähden ja teknisten riskien kannalta tämä tie ei onnistunut. Ainakin omissa keskusteluissani esimerkiksi arkkitehtikunnan kanssa olen tuonut esiin sitä, että tässä hankkeessa jos jossain on nähty, että Helsingillä on ollut vahva halu säilyttää rakennusperintöä, mutta hyvistä tarkoituksista huolimatta kaikissa prosesseissa se ei onnistu. Ja tässä ehkä nähdään sitten ne hyvät puolet, mitä kokonaan uudishankkeesta on saatu. Olisin vielä lopuksi kysynyt apulaispormestarilta. Tämän hankkeen osalta on tunnistettu selvästi, että meillä on katvealue tässä meidän uintimahdollisuuksien verkossa. Miten apulaispormestari näkee koko kaupungin kannalta? Onko meillä vielä sellaisia alueita Helsingissä, jonne olisi hyvä saada laajemmat uintimahdollisuudet?

Kiitos.

Valtuutettu Jaana Pelkonen Näin palaavana valtuutettuna ei voi kuin iloita tämän tärkeän hankkeen etenemisestä. Kuten täällä on monissa hyvissä edeltäneissä…

Arvoisa puheenjohtaja.

Näin palaavana valtuutettuna ei voi kuin iloita tämän tärkeän hankkeen etenemisestä. Kuten täällä on monissa hyvissä edeltäneissä puheenvuoroissa kuultu, kysehän on niin lasten, nuorten kuin perheidenkin hyvinvoinnista, liikkumisesta, liikunnasta ja uimataidon myötä myös eräänlaisesta henkivakuutuksesta, koska sehän on selkeää, että uimataito tulee ja pysyy vain ja ainoastaan uimalla.

Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat pitkäjänteisesti tehneet töitä tämän hankkeen eteen.

Valtuutettu Outi Alanko-Kahiluoto Tosiaan hyväksyimme tämän hankkeen viime kaudella kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aika lautakunnassa. Tietenkin pidän erittäin tärkeänä,…

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Tosiaan hyväksyimme tämän hankkeen viime kaudella kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aika lautakunnassa. Tietenkin pidän erittäin tärkeänä, että nyt olemme tässä vaiheessa ja olemme tästä tekemässä lopullista päätöstä. On hyvä, että Helsingissä panostetaan asukkaiden mahdollisuuteen harrastaa uintia. Tiedetään, että meillä on lasten ja nuorten uimataidossa puutteita. Ja uimakoulut esimerkiksi täyttyvät aina heti, kun ne kaupungin järjestelmässä avataan. Tarvittaisiin myöskin esimerkiksi vauvojen uintimahdollisuuksia. Uintihan on yksi sellainen liikuntaharrastus, jota liikuntarajoitteisten on helppo harrastaa.

Olisi tärkeää, että tosiaan katsottaisiin sitä Helsingin karttaa siitä näkökulmasta, että missä meillä vielä on katvealueita. Kiitos valtuutettu Sinnemäelle tämän asian esille ottamisesta. Yksi toinen uintiharrastukseen liittyvä päätös, joka tehtiin viime kaudella liikunta- ja vapaa-aikalautakunnassa, oli se, että hyväksyttiin Malmin uimahallin laajentamissuunnitelma. Mutta esimerkiksi idän suunnassa, vaikkapa Herttoniemessä, on pitkään odotettu ja toivottu sitä, että sinne päin saataisiin lisää uintimahdollisuuksia.

On tärkeää, että Helsinki merenrantakaupunkina kiinnittää huomiota siihen, että uinnin harjoitteluun ja uinnin harrastamiseen, opetteluun kiinnitetään erityistä huomiota ja ajatellaan, että uimataito on kansalaistaito, joka kuuluu kaikille ja lisätään näitä mahdollisuuksia.

Valtuutettu Johanna Laisaari Tässä on käytetty todella tärkeitä puheenvuoroja. Tässä on kyseessä hanke, jota on pitkään odotettu. On äärimmäisen hienoa, että se nyt…

Hyvä puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut.

Tässä on käytetty todella tärkeitä puheenvuoroja. Tässä on kyseessä hanke, jota on pitkään odotettu. On äärimmäisen hienoa, että se nyt viimein etenee. Me ollaan tosiaan tuolla Kaskon toimialalla keskusteltu useasti tästä lasten ja nuorten uimataidon heikkenemisestä Helsingissä saatujen lukujen perusteella. Viime kokouksessa viimeisessä lautakunnan kokouksessa saatiin tästä tärkeästä asiasta selvityksiä. Siitä on myös tehty useampia valtuustoaloitteita. Onkin nyt äärimmäisen tärkeää, että me saadaan lisää uintitilaa, jotta helsinkiläiset lapset oppivat paremmin ja yhdenvertaisemmin uimaan. Tässä on nostettu hyvin jo esiin, että se on tosiaan kansalaistaito. Se on ainoa liikuntamuoto, joka nostetaan OPSissa esiin, koska näin merellisessä kaupungissa on äärimmäisen tärkeää, että lapset osaavat uida.

Me ollaan tässä tosiaan tehty Kuvan kanssa yhteistyötä, jotta näitä edellytyksiä, allasvuoroja ja tämän tyyppisiä ja just näitä todella paljon kysyttyjä uimakouluja lisätään. Ehkä apulaispormestari Arhinmäki voi kertoa pop-upuimakouluistakin viimeisessä puheenvuorossaan.

Olen tosi tyytyväinen tässä siirtyessäni nyt pois kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestarin tehtävästä, että olemme saaneet tämän tärkeän asian edistymään. Tosiaan kiitos siitä.

Apulaispormestari Paavo Arhinmäki Runsaasti kysymyksiä. Toivottavasti sain kaikki ylös. Yritän vastata niillä tiedoilla, mitä minulla on ja valtuuksilla, jotka vaaleissa…

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Runsaasti kysymyksiä. Toivottavasti sain kaikki ylös. Yritän vastata niillä tiedoilla, mitä minulla on ja valtuuksilla, jotka vaaleissa kansa minulle antoi. Ensin tästä kysymystä Jätkäsaaresta, tästä pinnoitteesta. Tätä itsekin itse asiassa ennen kaupunginhallituskäsittelyä vielä varmistin, että missä kohtaa päätetään tämän liikuntasalin pinnoite. Itsekin kysyn sitä, että onko tämä muovipinnoite se, joka kaikkein laajimmin palvelee eri lajeja. Sitä päätöstä ei tehdä tässä yhteydessä. Varmaan ponsi on hyvä, joka vahvistaa sitä, että siihen vastaamalla käydään läpi vielä nämä eri lajit ja eri harrastajamäärät ja mikä on sellainen, jolla pystytään mahdollisimman laajasti huomioimaan helsinkiläiset harrastajat ja erityisesti lapset ja nuoret.

Jätkäsaaren osalta nuorisotalo on tulossa sinne keskuskortteliin. Kirjaston osalta on tiedossa se, että on toivomuksia siitä, että kirjasto voisi olla isompi. Me itse asiassa kytätään koko ajan, jos kirjaston alakerta vapautuisi. Meillä on valmius sinne laajentua. Samalla olemme selvittäneet, onko muita tiloja, mutta toistaiseksi ainakaan ei ole näyttäytynyt sellaisia tiloja, joissa voisimme laajentaa tällä hetkellä kirjastoa. Tämä on asia, josta tulee palautetta jatkuvasti. Itsekin olen tietenkin vieraillut myös siellä, kuten 37 muussa kirjastossa. Tiedän, että se kooltaan ei ole meidän suurimpia kirjastoja.

Talviuintipaikkojen osalta osbu-hankkeena eli Helsingin osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-hankkeena on Saukonpaateen tulossa talviuintipaikka. Sen lisäksi Ahdinallas on myös tulevaisuudessa alue, johon olemme pohtineet talviuintipaikkaa.

Itäkeskuksen uimahalli mainittiin täällä, siinä olevat ongelmat. Itäkeskuksen uimahalli valmistui 1993, eli se on yli 30 vuotta vanha. Siinä alkaa olemaan myös perusparannus edessä. Se on budjetissa vuodelle 2028 merkitty, eli 35 vuoden erittäin suuren käytön jälkeen Itäkeskuksen uimahalli ollaan perusparantamassa. Yritämme jaksottaa tietysti näitä perusparannuksia niin, että ei olisi yhtä aikaa montaa hallia suljettuna. Itäkeskuksen kokemuksista, niin kuin taisin mainita tuossa, on otettu tähän oppia ja haastateltu tarkasti esimerkiksi meidän henkilökuntaa ja heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään, mitä tarvitaan sen lisäksi, että asukkaiden osallistumista.

Täällä nousi esille tämä kysymys sisäisistä vuokrista, ja tämä on todella iso kysymys. Jos ajatellaan, että nyt tässä Jätkäsaaren uima- ja liikuntakeskuksessa ajatus on se, että noin 18 prosenttia sisäisistä vuokrista tulee kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle, noin 5 miljoonan euron vuotuinen sisäinen vuokra, ja 82 prosenttia tulee kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalle. Samaan aikaan on myös muita hankkeita: myöhemmin tänään käsiteltävä Stoan hanke, Rikhardinkadun kirjaston korjaus, Yrjönkadun korjaus, jo mainittu kisahallin korjaus. Ne tuovat erittäin suuret paineet sisäisiin vuokriin. Jos tähän ei löydetä ratkaisua, se käytännössä tarkoittaa, kun on kysymys käyttömenoista, silloin heikentyy palvelut. Ja sitähän me emme toivo, että meillä on entistä paremmat tilat, mutta heikommat palvelut.

Entä kysymys laajemmin tästä, missä meillä on mahdollisesti puutteita uimamahdollisuuksien suhteen alueellisesti. Iso puutehan meillä on ollut Koillis- Helsingissä. Pohjois-Helsingissä on pitkään toivottu maauimalaa. Täällä viitattiinkin siihen, että teimme kaupunginhallituksessa päätöksen lainoittaa Malmin uimahallin laajennusta. Siinä yhteydessä saadaan toinen 25-metrinen allas sinne, mutta myös käyttöön maauimala, joka pystyy olemaan pidempään auki kuin Uimastadikka tai Kumpula, koska se toimii uimahallin yhteydessä. Tämä on pitkään toivottu parannus sekä sisäuimatilojen osalta että myös maauimalan osalta. Samalla muistan mainostaa, että Stadikka ja Kumpula on nyt auki ja tänä vuonna me pidämme niitä viikon pidempään kuin vielä viime vuonna pidimme sekä Stadikkaa että Kumpulaa auki.

Jos katsoo Helsingin karttaa ja asukasmääriä ja rakentamista, niin Kaakkois- Helsinki on se, jossa ehkä tällä hetkellä se aukko meidän uimahalliverkostossa on kaikkein selkein. Aikaisemminhan Herttoniemeen suunniteltiin uimahallia, mutta se tontti osoittautui nykyaikaiselle uimahallille liian pieneksi. Siihen tuli jäähalli. Laajasalo, se alue on sellainen, jossa selkeästi on aukko näissä palveluissa. Ajatellaan Laajasalon kasvua, joka oli aikoinaan alle 20 000 asukkaan kaupunginosa. Tulee kasvamaan lähes 40 000 asukkaan kaupunginosaksi, vieressä muut alueet. Se on ehkä se, missä on suurin tarve tulevaisuudessa, kun katsoo karttatarkastelua.

Mutta tällä hetkellä todella Jätkäsaari on se, joka nyt tässä päätöksen myötä hoidetaan kuntoon. Malmi on Liikuntahallien kautta ja sen jälkeen Mäkelänrinne. Malmi meidän kaikkein käytetyin uimahalli Suomessa suhteessa vesipinta-alaan, ja Mäkelänrinne on kaikkein käytetyin uimahalli kävijämäärän näkökulmasta. Siellähän Urheiluhallit pohtii mahdollista laajennusta.

Valtuutettu Petri Suhonen Meillä on hieno hanke vihdoinkin lähdössä tässä käyntiin. Täytyy sanoa, että Helsinki on maailman meripääkaupunki, niin totta kai meidän…

Arvoisa puheenjohtaja.

Meillä on hieno hanke vihdoinkin lähdössä tässä käyntiin.

Täytyy sanoa, että Helsinki on maailman meripääkaupunki, niin totta kai meidän pitää uimataitoa vaalia siten, että osataan uida hallissa ja yhtä lailla meressä.

Kannatan myös lämpimästi valtuutettu Huffin pontta.

Kiitos.

Asiakirjan teksti

Käsittely

Valtuutettu Shawn Huff ehdotti valtuutettu Veli-Pekka Dufvan kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen: | Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta siihen, että palloiluhalliin asennetaan monipuoliseen käyttöön sopiva parkettipintainen urheilulattia. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. 1 äänestys Valtuutettu Shawn Huffin ehdottama toivomusponsi JAA, vastustus EI JAA-ehdotus: Valtuutettu Shawn Huffin ehdottama toivomusponsi EI-ehdotus: Vastustaa Jaa-äänet: 82 Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Amanda Alvesalo, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Nita Austero, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Maaret Castren, Fatim Diarra, Veli-Pekka Dufva, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Sandra Hagman, Juha Hakola, Tiina Halttunen, Atte Harjanne, Harry Harkimo, Ahmad Hassan, Eveliina Heinäluoma, Sari Helin, Titta Hiltunen, Jenni Hjelt, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Atte Kaleva, Natalia Kallio, Maija Karhunen, Emma Kari, Jenny Kasongo, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Eija-Riitta Korhola, Minja Koskela, Tuuli Kousa, Miapetra Kumpula-Natri, Johanna Laisaari, Minna Lindgren, Pirjo Lonka, Teija Makkonen, Mika Merano, Ville Merinen, Silvia Modig, Seija Muurinen, Björn Månsson, Riku Nieminen, Martin Paasi, Silja Paavola, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Amanda Pasanen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Suvi Pulkkinen, Marcus Rantala, Mari Rantanen, Janne Rauramo, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Krishna Regmi, Wille Rydman, Minna Salminen, Sari Sarkomaa, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Seida Sohrabi, Petri Suhonen, Nina Suomalainen, Ilkka Taipale, Minni Takala, Iida Tani, Erkki Tuomioja, Alma Tuuva, Reetta Vanhanen, Maarit Vierunen Ei-äänet: 1 Otto Meri Poissa: 2 Ville Jalovaara, Abdifatah Qaaje Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Shawn Huffin ehdottaman toivomusponnen.

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Hankkeen tausta ja tarpeellisuus Jätkäsaareen on haettu ratkaisua uimatiloiksi pitkään. SRV valittiin kaupungin toteutuskilpailun perusteella vuonna 2015 Bunkkeri-hankkeen kehittäjäksi ja yhtiö oli siitä saakka suunnittelemassa ja kehittämässä Jätkäsaaren Bunkkeria kaupunkilaisten käyttöön yhdessä kaupungin kanssa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 11.5.2016 § 121 Jätkäsaaren Bunkkeriin vuokratiloiksi rakennettavien liikunta- ja uimahallitilojen hankesuunnitelman. Hanke viivästyi useita vuosia erilaisten valitusprosessien vuoksi, kunnes Bunkkeria koskeva myyntipäätös tuli lainvoimaiseksi vasta lokakuussa 2021. Vuonna 2023 SRV vetäytyi yhteisestä sopimuksesta hankkeesta, minkä jälkeen kaupunki lähti edistämään liikuntatilojen ja uimahallin hanketta omana hankkeena. Tässä hankkeessa ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa kaksivaiheista päätöksentekomenettelyä, koska hanke on viivästynyt edellä esitetyistä syistä ja hankkeelle on alueella selkeä tarve. Etelä- ja Länsi-Helsingissä on tunnistettu tarve ja katvealue uimahalliverkostossa. Jätkäsaaren alue on edelleen kasvavaa aluetta, jonka asukastavoite on 21 000 asukasta. Myös läheinen Hernesaari tulee kasvamaan lähes 7000 asukkaalla. Tuleva halli tulee palvelemaan koko Etelä- ja Länsi-Helsinkiä. Tällä hetkellä alueella asuu yhteensä noin 230 000 asukasta. Jätkäsaaren saavutettavuus erityisesti julkisella liikenteellä on hyvä. Alueen asukkaista 20 % on yli 65-vuotiaita ja väestöennusteiden mukaan ikäryhmä tulee vielä kasvamaan. Ikääntyvät ovat koululaisten lisäksi uimahallien suurin päiväkäyttäjäryhmä. Tällä hetkellä ikääntyvien vesiliikuntapalveluissa ei pystytä vastaamaan kysyntään riittävästi. Uima- ja liikuntahalliin keskitetään lähialueen koulujen 1 400 oppilaan liikuntaopetus. Jätkäsaaren liikuntakeskuksen liikuntatilat tulevat palvelemaan ensi sijassa Jätkäsaaren peruskoulun ja Crusellin peruskoulun liikunnanopetusta. Jätkäsaaren peruskoulu on käyttänyt jo neljän vuoden ajan väliaikaisia ulkoliikuntatiloja, jotka sijaitsevat viereisessä liikuntapuistossa. Väliaikaiset liikuntatilat ovat riittämättömät oppilaitosten tarpeeseen nähden. Alueen päiväkodeilla on omat liikuntasalit, mutta myös varhaiskasvatus voi hyödyntää liikuntakeskuksen tiloja erikseen sovittaessa. Jätkäsaaren uima- ja liikuntahalli vastaa kasvavaan palvelutarpeeseen ja arvioidaan lisäävän kaikenikäisten liikuntaa. Vaikka uimahalliverkosto kaupungissa on melko tiheä, on vain muutama uimahalli, jossa pääallas on 50 metriä pitkä. Lähimmät uimahallit ovat Urheiluhallit Oy:n Töölön uimahalli sekä Yrjönkadun uimahalli, joissa on pienet altaat. Jätkäsaaren rakennettavan uimahallin kahteen osaan jaettavissa oleva pääallas edistää monipuolisempaa vesiliikuntaa ja houkuttelee laajemmin uimareita koko kaupungin alueelta. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on 12.12.2023 § 180 hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen. Tarveselvitys on laadittu kaupunkiympäristön, kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan yhteistyönä. Kasvatus- ja koulutuslautakunta on korostanut liikuntatilojen tarvetta alueella Melkinlaiturin alueen peruskoulun (Crusellin peruskoulu) tarvepäätöksessä 24.10.2023 § 242. Hankesuunnitelma Hankkeessa rakennetaan Jätkäsaareen Länsisataman kaupunginosaan osoitteeseen Hampurinkuja 4 uinti- ja liikuntakeskus. Kyseessä on entisen nk. Bunkkerin tontille toteutettava uusi liikuntapaikkarakennus, joka parantaa eteläisen ja läntisen Helsingin asukkaiden, seurojen ja yhdistysten sekä erityisesti lähialueen koulujen liikuntapalveluita. Rakennus on merkittävin lisäys Helsingin liikuntapaikkatarjontaan viime vuosikymmeninä. Uudisrakennuksen myötä koko kaupungin liikuntapaikkapalveluiden palveluverkko täydentyy merkittävästi, ja urheilijoille ja harrastajille saadaan nykyaikaiset, monipuoliset liikuntatilat. Hankkeessa uimahalli on suunniteltu palvelemaan kaupunkilaisia monipuolisesti harjoittelu-, kuntoilu- ja leikkialueilla. Uudisrakennuksen betonirunkoiseen jalustaosaan toteutetaan uimahallin 50 metriä pitkän pääaltaan lisäksi nostopohjalla varustettu kaksiosainen opetusallas monipuolista uimaopetus- ja vesiliikuntatoimintaa varten, monipuolinen lastenallas liukumäkineen sekä terapia/monitoimi- ja hyppyaltaat. Valmistelun aikana on selvitetty viiden metrin hyppytornin toteutusmahdollisuutta. Kaupunkiympäristön toimialan mukaan hyppytorni altaineen ei ole toteutettavissa rakennukseen sen vaatiman tilan vuoksi. Uimahallitilojen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota käyttäjien erilaisiin tilatarpeisiin myös akustisesta näkökulmasta. Uimahallin yläpuolinen kattopinta-ala hyödynnetään ulkoliikunta-alueena. Uimahallin kävijämäärätavoite on 400 000 käyntikertaa vuodessa. Rakennuksen ylempään puurakenteiseen osaan toteutetaan sisäliikuntatilat. Liikuntatilojen osalta hankkeen ohjaavana tekijänä on ollut niin sanottu ”Kisahallin malli”, jossa tiloissa harjoittelevat voivat monipuolisesti hyödyntää rakennuksen eri tiloja ja harjoittelumahdollisuuksia. Omatoimisesti käytettävien tilojen ja kuntosalin lisäksi on erillisiä varattavia tiloja mm. sisäpalloilulajeja (mm. futsal, koripallo, lentopallo, salibandy, sulkapallo), ryhmäliikuntaa ja voimistelua, tanssiliikuntaa ja kamppailulajeja varten. Palloiluhalli on jaettavissa kahdeksi erilliseksi äänieristetyksi liikuntatilaksi, sekä pienemmiksi ryhmäkokonaisuuksiksi koululiikunnalle. Kaiken kaikkiaan liikuntatiloissa on suunniteltu toimivan yhtäaikaisesti jopa 6–7 koululaisryhmää sekä liikuntapalvelujen omaa palveluntuotantoa. Sisäliikuntatilat ja siirrettävät katsomot mahdollistavat myös pienimuotoisten kilpailujen, otteluiden ja tapahtumien järjestämisen. Liikuntatilojen kävijämäärätavoite on 300 000 käyntikertaa vuodessa. Erityistä huomiota kiinnitetään rakennuksen elinkaareen ja elinkaarikustannuksiin vaikuttaviin ratkaisuihin, käyttäjäturvallisuuteen, valaistukseen, paloturvallisuuteen, äänenvaimennukseen ja esteettömyyteen. Tietoteknisissä asennuksissa otetaan huomioon tulevaisuuden liikuntapaikan ja turvallisuuden vaatimukset. Tilasuunnittelun tavoitteena on tarjota mahdollisimman monipuoliset vesi- ja muun liikunnan harjoittelutilat kaupunkilaisille, koululaisille ja seuroille. Suunnittelussa on huomioitu moninainen esteettömyys ja edistetty moninaisuutta sekä yhdenvertaisuutta. Uinti- ja liikuntakeskus on tärkeä kohtaamispaikka, johon tullaan viettämään aikaa sekä rentoutumaan. Tilaa on suunniteltu myös vapaaseen oleskeluun ja leikkimiseen. Merellinen ympäristö rakennuspaikkana ja uimahallin vaativat rakenteet asettavat rakentamiselle poikkeuksellisia vaatimuksia muun muassa säänkestävyyden ja rakenteiden kosteus- ja lämpöteknisen toiminnan osalta, mikä otetaan huomioon sekä rakennuksen muodossa, julkisivujen ja katon materiaaleissa, että julkisivurakenteiden liitoksissa ja muissa yksityiskohdissa. Uudisrakennus suunnitellaan ja rakennetaan tämän päivän normaalia laatutasoa noudattaen voimassa olevien rakennusmääräysten sekä kaupungin omien suunnitteluohjeiden mukaisesti. Tilat suunnitellaan terveellisiksi, turvallisiksi ja viihtyisiksi. Hankkeesta on laadittu 6.3.2025 päivätty (17.3.2025 päivitetty) hankesuunnitelma kaupunkiympäristön sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialojen yhteistyönä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on osallistunut hankesuunnitelman laatimiseen niiltä osin kuin hanke palvelee lähikoulujen liikuntatiloina. Hankkeen suunnittelun aikana on kuultu asiantuntijoina kaavoituksen, rakennusvalvontapalvelujen, ympäristöpalvelun ja pelastuslaitoksen edustajia, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstöä sekä esteettömyysasiamiestä. Hankesuunnitelma on liitteenä 1. Henkilöstön ja oppijoiden osallistaminen Tilahankkeen suunnitelmia on kehitetty yhteistyössä käyttäjien kanssa. Liikuntapalvelukokonaisuuden edustajat ovat osallistuneet hankkeen valmisteluun tuoden tilasuunnitteluun toiminnallisuuden ja huollettavuuden näkökulman. Liikuntapalveluiden kattavan liikuntapaikkaosaamisen pohjalta saatu kokemus on otettu huomioon suunnitelmien laadinnassa. Koulujen henkilöstön edustajat ovat osallistuneet hankkeen valmisteluun tuoden tilasuunnitteluun pedagogisen ja toiminnallisen näkökulman. Jätkäsaaren alueen lapsia ja nuoria osallistetaan järjestämällä keskustelutilaisuudet alueen koulujen oppilaskuntien edustajille. Henkilöstöä osallistetaan käyttäjäkokousten kautta suunnitelmien jatkokehittämiseen. Hankkeen laajuus Hankkeen laajuus on noin 21 040 brm², 14 129 htm² ja 9 788 hym². Rakennuksen rakennusoikeudellinen kerrosala on 14 117 kem². Uimahallin vesipinta-ala on 1 723 m². Kustannukset Hankkeen kustannukset ovat arvonlisäverottomana yhteensä enintään 113 600 000 euroa tammikuun 2025 kustannustasossa (5 399 euroa/brm²). Hankkeessa on esitetty käytettävän kierrätettyjä tiiliä koko julkisivun osalta. Uimahalliin esitetään teräksisiä uima-altaita pitemmän elinkaaren ja rakennusaikaisten riskien vähentämisen takia. Liikuntatilat on esitetty toteutettavaksi puurunkoisella rakenneratkaisulla hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Kustannukset kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle Hankkeen aiheuttama sisäinen enimmäisvuokra on 29,35 euroa/htm²/kk eli yhteensä noin 414 698 kuukaudessa ja yhteensä noin 4 976 373 euroa vuodessa. Pääomavuokra on 28,00 euroa/htm²/kk, maanvuokra 0,68 euroa/htm²/kk ja yleiskustannus 0,67 euroa/htm²/kk. Neliövuokran perusteena on laskennallinen huoneistoala 14 129 htm². Vuokralaskelma on hankesuunnitelman teknisenä liitteenä. Lopullinen pääomavuokra tarkistetaan urakkavaiheen kustannusten mukaan. Liikuntapaikkarakennukset vuokrataan pääomavuokralla ja rakennuksen ylläpito on kokonaisuudessaan käyttäjätoimialan vastuulla. Tarvittaessa ylläpitovuokra tarkastetaan rakennuksen valmistuessa. Hankkeen rahoitus Kaupunginvaltuuston 27.11.2024 hyväksymässä vuoden 2025 talousarvion liitteenä olevassa talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosiksi 2025–2034 on hankkeen suunnittelulle ja toteutukselle varattu yhteensä 113 000 000 euroa siten, että hankkeen laajuus on 16 800 brm² ja toteutus vuosina 2027–2029. Hankesuunnittelussa hankkeen laajuus ja kustannukset ovat kasvaneet ja ovat nyt 21 040 brm² ja noin 113,6 miljoonaa euroa. Hankesuunnittelun aikana tarkentui, että tekniset tilat olivat erittäin merkittävästi alimitoitetut käyttäjän tarvesuunnittelun aikana. Rahoitusvaraus on laadittu kaupungin ulkopuolisen toimijan suunnitelman pohjalta, jossa suunnittelulähtökohdat ovat olleet erilaiset. Hankkeen muuttuneiden vaatimusten mahdollistamalla tehokkaammalla tilankäytöllä ja taloudellisilla rakenneratkaisuilla kustannukset ovat kuitenkin ylittäneet rahoitusvarauksen vain vähäisesti. Hankkeen toteutus ja aikataulu Hankkeen toteutusvastuu on kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuuden tilat-palvelulla. Urakoitsijan kanssa käytävä kehitysvaihe sijoittuu aikavälille 11/2025–6/2026. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa 9/2026 ja valmistua 2/2029. Vastaan- ja käyttöönottovaihe on 2/2029–11/2029. Toiminta tiloissa alkaa 12/2029. Väistötilat Väistötiloja ei tarvita. Lapsivaikutusten arviointi Uinti- ja liikuntakeskuksen suunnittelussa on otettu erityisesti huomioon lapset, nuoret ja lapsiperheet. Osa monipuolisista liikuntatiloista toimii arkisin päiväsaikaan koululaisten liikuntatiloina. Seuroille ja yhdistyksille tarjotaan laajoja toimintamahdollisuuksia, mutta tilojen on tarkoitus sallia myös monipuolinen omaehtoinen liikkuminen ja harrastaminen. Allastilojen suunnitteluratkaisuissa on otettu huomioon niin vesiliikuntaseurat, koululaiset kuin vapaamuotoinen vesiliikunta. Lasten ja nuorten sekä perheiden yhteisen liikkumisen edistäminen on otettu huomioon tilaratkaisuissa ja tarjolla on monipuolisesti lapsi- ja perheystävällisiä vaihtoehtoja sekä virikkeitä, kuten hyppyallas, kahluu- ja lastenallas liukumäkineen sekä monitoimiallas, jaettava nostopohjallinen opetusallas sekä iso allas. Keskukseen on suunniteltu tilaa myös vapaaseen oleskeluun ja leikkimiseen. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on 15.4.2025 § 45 antanut puoltavan lausunnon Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskuksen hankesuunnitelmasta. Käyttäjä sitoutuu tilahankkeeseen antamalla puoltavan lausunnon sekä varautuu talousarviossaan hankkeen tilakustannuksiin. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on todennut lausunnossaan muun muassa, että Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskus vastaa useisiin Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 painopisteisiin ja hankesuunnitelma vastaa hyvin toiminnallisia tavoitteita. Rakennus on merkittävin lisäys Helsingin liikuntapaikkatarjontaan viime vuosikymmeninä. Suunnittelussa on huomioitu moninainen esteettömyys ja edistetty moninaisuutta sekä yhdenvertaisuutta. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta korostaa, että hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa tulee edelleen huomioida henkilöstön ja sidosryhmien näkemykset tilojen kehittämisessä. Lausunto on kokonaisuudessaan asian päätöshistoriassa. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto Kasvatus- ja koulutuslautakunta on 13.5.2025 § 166 antanut puoltavan lausunnon Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskuksen hankesuunnitelmasta. Hankesuunnitelma vastaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toiminnallisia tavoitteita. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tilojen valmistumiseen sovitussa aikataulussa, kustannusseurannan ja laadunvalvonnan tärkeyteen koko prosessin ajalta sekä tilojen suunnitteluun. Tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee edelleen työskennellä yhdessä käyttäjätoimialan kanssa. Lausunto on kokonaisuudessaan asian päätöshistoriassa. Toimivalta Hallintosäännön 7 luvun 1 §:n 3 kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää kaupungin hankkeita koskevista hankesuunnitelmista, kun kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunginhallitus 26.05.2025 § 374

Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto hyväksyy Jätkäsaareen osoitteeseen Hampurinkuja 4 toteutettavan Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskuksen uudisrakennushankkeen 6.3.2025 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on noin 21 040 brm² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta arvonlisäverottomana on enintään 113 600 000 euroa tammikuun 2025 kustannustasossa. Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 13.05.2025 § 166

Lausunto Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaostolle puoltavan lausunnon 6.3.2025 päivätystä Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskuksen hankesuunnitelmasta (liite 1). Lautakunta edellyttää erityistä huomiota ja tarkkuutta kiinnitettävän tilojen valmistumiseen suunnitellussa aikataulussa, mikä on edellytys lakisääteisten palvelujen toteuttamiselle. Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunta lausuu hankesuunnitelmasta seuraavaa: Hankesuunnitelma vastaa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan toiminnallisia tavoitteita. Tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee edelleen työskennellä yhdessä käyttäjätoimialan kanssa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta painottaa hankkeen kustannusseurannan ja laadunvalvonnan tärkeyttä koko prosessin aikana. Niillä on suuri vaikutus terveelliseen ja turvalliseen oppimisympäristöön sekä toimialan käyttökustannuksiin. Esittelijä perusopetusjohtaja Ville Raatikainen

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 15.04.2025 § 45

Lausunto Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaostolle puoltavan lausunnon 6.3.2025 päivätystä ja 17.3.2025 päivitetystä Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskuksen hankesuunnitelmasta (liitteet 1 ja 2). Käyttäjä sitoutuu tilahankkeeseen antamalla puoltavan lausunnon sekä varautuu talousarviossaan hankkeen tilakustannuksiin. Sitoutumalla tilahankkeeseen tulee myös varautua siihen, että Jätkäsaaren uima- ja liikuntahallin käyttötalouskustannukset ylittävät Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 mukaisen käyttömenojen kasvun vastuuperiaatteen ja että palveluiden parantamiseen käytettävissä oleva tuottavuuskokonaisuuksista syntyvä liikkumavara ei riitä kattamaan käyttötalousmenojen kasvua. Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskus vastaa useisiin Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 painopisteisiin ja hankesuunnitelma vastaa hyvin toiminnallisia tavoitteita. Rakennus on merkittävin lisäys Helsingin liikuntapaikkatarjontaan viime vuosikymmeninä. Suunnittelussa on huomioitu moninainen esteettömyys ja edistetty moninaisuutta sekä yhdenvertaisuutta. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta korostaa, että hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa tulee edelleen huomioida henkilöstön ja sidosryhmien näkemykset tilojen kehittämisessä. Kulttuurin ja vapaa-ajan työsuojelun yhteistoimintahenkilö on antanut Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskuksen hankesuunnitelmasta lausunnon, joka on liitteenä (liite 3). Lausunto tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Lautakunta toivoo vielä selvitettävän, onko rakennusteknisesti ja tilallisesti mahdollista toteuttaa myös viiden metrin hyppytaso. Käsittely Asian aikana kuultavina olivat projektipäällikkö Eeva Haapanen, johtava arkkitehti Mia Kuokkanen ja liikuntapaikkapäällikkö Petteri Huurre. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta. Vastaehdotus: Arja Karhuvaara: Lisätään lausunnon loppuun: Lautakunta toivoo vielä selvitettävän, onko rakennusteknisesti ja tilallisesti mahdollista toteuttaa myös viiden metrin hyppytaso. Kannattaja: Nina Miettinen Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi Arja Karhuvaaran vastaehdotuksen yksimielisesti. Esittelijä liikuntajohtaja Tarja Loikkanen

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto 20.03.2025 § 38

Esitys Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto esitti kaupunginhallitukselle osoitteeseen Hampurinkuja 4 toteutettavan Jätkäsaaren uinti- ja liikuntakeskuksen uudisrakennushankkeen 6.3.2025 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä siten, että hankkeen enimmäishinta-arvio arvonlisäverottomana on 113 600 000 euroa tammikuun 2025 kustannustasossa ja laajuus noin 21 040 brm² ehdolla, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimiala antavat hankesuunnitelmasta puoltavan lausunnon. Käsittely Asian aikana kuultavana oli projektinjohtaja Robert Hanson. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta. Esittelijä muutti esityksen perusteluja seuraavasti: Muutetaan esityksen perustelujen kohtaa "Tilakustannus käyttäjälle" seuraavaksi: "Hankkeen aiheuttama sisäinen enimmäisvuokra hintatasossa 1/2025 on 4 976 373 euroa/vuosi (29,35 euroa/htm²/kk). Tästä pääomavuokran osuus on 28,00 euroa/htm²/kk. Maanvuokra on 0,68 euroa/htm²/kk ja yleiskustannus 0,67 euroa/htm²/kk. Neliövuokran perusteena on laskennallinen huoneistoala 14 129 htm². Vuokralaskelma on hankesuunnitelman teknisenä liitteenä. Lopullinen pääomavuokra tarkistetaan urakkavaiheen kustannusten mukaan. Liikuntapaikkarakennukset vuokrataan pääomavuokralla ja rakennuksen ylläpito on kokonaisuudessaan käyttäjätoimialan vastuulla. Tarvittaessa ylläpitovuokra tarkastetaan rakennuksen valmistuessa." Lisäksi esittelijä muutti esityksen perustelujen kohtaa "Hankkeen toteutus ja aikataulu" seuraavasti: "Hankkeen toteutusvastuu ovat kaupunkiympäristötoimialan rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuuden Tilat-palvelulla. Urakoitsijan kanssa käytävä kehitysvaihe sijoittuu aikavälille 11/2025–06/2026. Rakennustöiden on tarkoitus alkaa 9/2026 ja valmistua 2/2029. Vastaan- ja käyttöönottovaihe on 2/2029–11/2029. Toiminta tiloissa alkaa 12/2029." Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen. Esittelijä vs. tekninen johtaja Sari Hildén

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)