Valtuutettu Johanna Laisaaren aloite ravintolatoimikunnan toiminnan laajentamisesta kouluissa

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos apulaispormestari Laisaarelle erinomaisesta aloitteesta.

Olen tyytyväinen tähän aloitevastaukseen sillä tavalla, että voidaan entistä paremmin osallistaa ja luoda yhdessä sellaista kouluruokailukulttuuria, jota oppilaat haluavat ja josta opiskelijat iloitsevat. Eli tätä tehdään yhdessä kouluhenkilökunnan ja opiskelijoiden ja oppilaiden kanssa.

Mulla kuitenkin on tähän sellainen lisäys, ja tästä on ponsiesitys, joka tähtää siihen, että me voitaisiin entistä paremmin löytää keinoja luoda tasapainoista ruokasuositusta tässä kaupungissa, joka palvelee lasten ja nuorten kehitystä ja oppilaiden ja opiskelijoiden jaksamista.

Ennen kuin kerron tästä ponnesta pikaisesti enemmän, sanon sen, että lihasta saatava B12-vitamiini on sellainen, joka on tosi tärkeää ihmisen kehitykselle ja muun muassa aivojen terveydelle ja toiminnalle. Jos siitä on puutteita, se vähentää keskittymiskykyä ja aiheuttaa väsymystä ja häiriökäyttäytymistäkin. Sillä, että me osallistetaan meidän lapset ja nuoret paremmin kouluruokailuun, me nostetaan sitä kouluruokailun astetta, joka on nyt todella huonolla tasolla. Moni ei syö koulussa. Mun ponsi puuttuu nimenomaan siihen, että kun meillä on tällainen kasvisperäiseen ruokasuositukseen perustuva trendi, niin me yhdessä oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa tehtäisiin muutoksia tarpeen mukaan tähän suositukseen niin, että siellä voisi myös tuo liharuoan osuus olla vahvemmin kenties esillä.

Kiitos.

Haluaisin huomauttaa, että lapset ja nuoret syövät huolestuttavan paljon liian vähän kasviksia, joten sikäli olisi kaikkien etu mitä enemmän kouluruokailussa tarjottaisiin kasviperäistä ruokaa.

Sen sijaan tämä mainittu B-vitamiini on sellainen, mitä kaikki voi halutessaan ottaa vaikka monivitamiinin ohessa, eikä sitä tarvitse kouluruoan lapsille tarjota. Kiitos.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Itse ajattelen niin, että riippumatta, onko kouluruoka kasvisruokaa, liharuokaa tai kalaruokaa, sen pitää olla herkullista, maukasta ja ravitsevaa. Joten itse en näe niin, että pitäisi pyrkiä siihen, että lapset ja nuoret söisivät juuri lihaa enemmän, vaan pitäisi huolehtia siitä, että riippumatta mitä eettisiä, ympäristöllisiä ja ilmastollisia valintoja lapset tekevät, kaikki ruokavaihtoehdot täyttävät nämä tarpeet. Siksi minusta tämä ponnen perustelut oli vähän erikoiset, että alettaisiin tuputtaa jotain tiettyä ruokaa.

Kiitos, puheenjohtaja.

En kannata tätä pontta.

Ehdottomasti olen kahden edellisen puhujan linjoilla siinä, että myös kasvisperustaisen ruoan pitää koulussa olla maistuvaa ja tietenkin terveellistä. Jos on paljon lihaa ruokavaliossa, niin sehän on myös ihan selkeä terveysriski. Ei voida ohittaa sitä syöpäriskiäkään, mikä liian lihan syöntiin liittyy. Sen lisäksi haluaisin nostaa esiin sen, mitä me ollaan kasvatus- ja koulutuslautakunnassa keskusteltu just tästä, miten se ruoka voisi olla maistuvaa. Saimme ehkä sellaisia terveisiä, että siellä saattaa olla jonkun verran erikoisempia ruokia. Sellaisia ruokia, mitä ehkä ei kotona söisi, saattaa tulla vastaan. On paljon hyvää, aivan perusruokaa, mikä on myös kasvisruokaa, vaikka jotkut pinaattilätyt tai pinaattikeitto tai tämmöisiä, joita kukaan ei ihmettele, että miksi täällä tämmöistä ruokaa on. Aivan hyvin voimme varmasti laittaa tällaisia ruokia meidän koululaisille listoille. Tämä on tosi tärkeä asia, että se ruoka on maistuvaa, mutta ei se ole mitenkään kauhean tulevaisuuteen katsova ajatus, että lihaa laitetaan lisää listoille, niin sitten se maistuu.

Meillä on ollut koululaisryhmiä kiertämässä täällä kaupungintalolla nyt kevään aikana. Mulla oli ilo ja kunnia täällä opastaa Herttoniemen ala-asteen oppilaita viime viikolla. Heidän terveisensä lupasin viedä lautakunnalle. He sanoivat, että lyhyemmät päivät ja parempaa kouluruokaa. Nyt sitten ajattelin, että vienkin tämän heidän viestin koko valtuustolle. Tällaisia terveisiä oppilaita.

Kiitos, puheenjohtaja.

Halusin vastata oikeastaan valtuutettu Malinille siitä syystä, että tässä nyt jotenkin luodaan sellaista kuvitelmaa, että tämä mun ponsi pyrkisi tuputtamaan enemmän liharuokaa. Tämä ei ole se tarkoitus. Tarkoitus on siis se, että esimerkiksi sen sijaan, että me käytetään kasvisruokavalmistetta kerman sijasta, me voitaisiin oppilaiden ja opiskelijoiden toiveesta tätä vaikka muuttaa, sillä kyllä se kerma vaan tekee ruuasta maistuvaa.

Sitten tällaiset asiat, että nyt on hirveästi lisätty tätä kasvisruokaa ja on päiviä paljon, jolloin ei ole ollenkaan liharuokavaihtoehtoja. Me tiedämme sen, että kaikki lapset eivät siellä kodeissa saa sellaista tasapainosta ruokaa taikka mitään B-vitamiininappeja varsinkaan. Niin meidän koululaitos voisi taata sen, että meidän lapset saa tasapainoista ravintoa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Hyvä, että tuli selväksi, että ei ole kyse pelkästään lihasta, mutta mä uskon, että aivan yhtä lailla on mahdollista tehdä ruokaa ilman kermaa, joka on maistuvaa. Mä en usko, että sekään on semmoinen tulevaisuuden suunta, että lähdetään sieltä etsimään se, miten ruoka maistuu.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Ensinnäkin pitää arvostaa sitä, että saimme kuitenkin viimeiseen kokoukseen kouluruoka- ja kasvisruokakeskustelun aikaan. Olisihan se ollut epäonnistuminen tältä valtuustokaudelta, jos tätä ei olisi tullut. Todettakoon nyt vielä kertaalleen, että on oleellisen tärkeää, että riippumatta syökö vegaanista kasvisruokaa, kala-, kasvis-, liharuokaa, sen pitää olla kaikki. Sen pitää olla maukasta, sen pitää olla ravitsevaa, sen pitää olla terveellistä. Esimerkiksi ajatus siitä, että automaattisesti kerman ruokaan laittaminen tekisi siitä jotenkin ravitsevampaa tai maukkaampaa, ei pidä paikkaansa. Ja samaan aikaan on myös paljon niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät pysty esimerkiksi maitotuotteita allergisista syistä syömään. Jättäisin nyt ravitsemuksen asiantuntijoille ja toisaalta meidät huolehtimaan siitä, että on riittävästi rahaa käytettävissä ruokaan, jotta näistä saadaan monipuolisia pikemminkin kuin ponsilla määritellä, mitä pitää olla ja mitä ei.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Saxberg kiinnitti huomiota erittäin tärkeään asiaan, nimittäin ruokahävikkiin. Ilman muuta meidän kannattaa tarjota sellaista ruokaa, mitä oppilaat mielellään syövät ja josta myös nauttivat ja pysyvät pirteinä koulupäivän aikana.

Valtuutettu Kauppilalle täytyy sanoa, että B-vitamiinissa ja B12-vitamiinissa on aika vissi ero. B12-vitamiini kehittää aivotoimintaa ja aivojen kasvua ja tällaista näin. Se vaan tiedoksi.

Kannatan valtuutettu Saxbergin pontta.

Kiitos, puheenjohtaja. Arvoisat valtuutetut sekä muut läsnäolijat. Tänään käsiteltävänä oleva aloite ravintolatoimikuntien perustamisesta jokaiseen helsinkiläiseen kouluun, lukioon ja oppilaitokseen on tärkeä askel kohti lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamista kouluruokailussa. Niin kuin aloitteessa todettiin, kouluruoka on olennainen osa oppimista ja hyvinvointia. Kun lounas jää väliin, oppilaan keskittyminen ja jaksaminen heikkenevät, mikä vaikuttaa suoraan oppimistuloksiin. Valitettavasti liian moni lapsi ja nuori Helsingissä jättää kouluruoan syömättä, koska sitä ei koeta maistuvaksi tai houkuttelevaksi. Tämä on asia, jota kuulee myös muilta nuorilta. Tutkimukset osoittavat, että nuoret arvostavat kouluruokailussa erityisesti ruoan makua ja yhdessä syömisen sosiaalisuutta. Nuorten osallistuminen ruokailun suunnitteluun lisää heidän sitoutumistaan ja tyytyväisyyttään kouluruokailuun. Ravintolatoimikunnat tarjoavat konkreettisen kanavan, jonka kautta oppilaat voivat vaikuttaa ruokalistojen sisältöön, ruokailuympäristön viihtyvyyteen ja ruokailun sujuvuuteen. Ravintolatoimikuntien laajentaminen kaikkiin oppilaitoksiin tukee osallistumista ja tarjoaa nuorille mahdollisuuden harjoitella vaikuttamista, neuvottelutaitoja ja yhteisöllistä päätöksentekoa. Lisäksi ravintolatoimikunnat voivat toimia foorumeina, joissa käsitellään kestävän kehityksen teemoja, kuten ilmastoystävällistä ruokailua ja vastuullisia ruokavalintoja. Tämä tukee nuorten ympäristötietoisuuden kasvua. Kouluruokailu on suomalainen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi. Sen kehittäminen yhdessä nuorten kanssa varmistaa, että kouluruoka pysyy houkuttelevana, ravitsevana ja kaikkien saavutettavissa. Kannatamme lämpimästi aloitetta ravintolatoimikuntien perustamisesta jokaiseen helsinkiläiseen oppilaitokseen.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kiitos erittäin hyvästä puheenvuorosta. Ehkä juuri tässä kiteytyi se syy, miksi tämän aloitteen olen tehnyt nimenomaan siitä, että lapset ja nuoret tulevat kuulluksi ja heidän omia näkemyksiään nostetaan esiin järjestelmällisesti kouluissa ja nimenomaan kaikki huomioidaan. Koska niin kuin todettiin sekä siinä aloitteen vastauksessa että tässä nuorten puheenvuorossa, on erittäin merkittävä suomalainen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalka se, että meillä on nämä kouluruokailut. On hyvin tärkeää, että sitä ruokaa siellä koulussa syödään. Se liittyy juurikin siihen jaksamiseen, hyvinvointiin. Nälkäinen lapsi ei opi eikä nuori.

Eli on tosi tärkeää, että me tässä tilanteessa, missä me on saatu näitä selvityksiä, että ruoka ei maistu ja hävikkiä syntyy, nimenomaan käydään keskustelua lasten ja nuorten kanssa, jotka eivät niitä ruokia siellä koulupäivän aikana käy syömässä. Tässä musta kiteytyy äärimmäisen tärkeänä se, että me kuullaan tässäkin lasten ja nuorten ääntä ja he itse ovat mukana näissä prosesseissa.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tänään valtuustossa syödään kakkua, ja lihaakin oli koko laarin täydeltä. Mua itse asiassa kiinnostaa sellainen, että mikä on tällä hetkellä se budjetoitu annoksen hinta helsinkiläisessä koulussa tai päiväkodissa per nuori tai oppilas myös sen takia, että kun kaikki kustannukset nousee niin kuin tiedetään, niin kuinka se on päivitetty tämän päivän ruuan hintaan, oli se sitten minkä peräistä tahansa. Meneekö se kuinka suhteessa kaiken hinnan nousun kanssa. Meillä on kumminkin asuinalueita, missä kouluruokaa menee huomattava määrä enemmän viikonlopun jälkeen kuin vaikka keskellä viikkoa. Tämä tietysti perustuu siihen, että toki sillä on väliä, mitä ruokalistalla on, mutta myös aika moni nuori ja koululainen on yhä enemmän sen kouluruuan varassa, kun ei kaikilla ole välttämättä ruokaa niistä markettimafioista ostaa.

Jos tähän pystyy apulaispormestari Laisaari antaa jotain arviota, että miten tämä on suhteutettu tämän päivän hinnan nousun kanssa ja mikä on se per annos. Ajattelin vaan itse tulevana kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsenenä, että kuinka siihen tulee reagoida siinä vaiheessa, kun taas budjetoidaan asioita ensi vuodelle, että mikä on se suhde tänä päivänä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kouluterveyskyselyssä on ollut useampana vuonna kysymyksiä kouluruokaan liittyen. Kouluruoan vähentyminen on ollut sekä Helsingissä että koko maassa vuodesta 2021 vuoteen 2023 verrattuna aika merkittävää. Tässä kouluterveyskyselyssä kysymykset liittyvät siihen, että onko ruoka laadukasta, maistuuko se, tarjotaanko sitä sopivaan aikaan, onko ruokailuun varattu riittävästi aikaa. Avoimissa kysymyksissä, joita meilläkin oppilashuoltoryhmässä on käsitelty, nousee monesti esille kiire ja se, että ruokailut osassa kouluista joudutaan aloittamaan jo kymmenen jälkeen ja viimeiset pääsevät syömään yhden aikoihin, jolloin osalla ehtii olla tosi kova nälkä ja osalle se tulee liian aikaisin eikä jaksa koko päivää.

Tämä ravintolatoimikuntien perustaminen on hyvä ajatus, ja kannatan sitä, mutta se ei ratkaise sitä rakenteellista haastetta, mikä meillä on, kun kouluista rakennetaan isompia. Meillä on myös paljon mitoituksia kasvatettu kouluihin esimerkiksi lisäämällä ilmastointia, jolloin oppilasmäärä kasvaa, mutta keittiön kapasiteetti ei. Silloin jos on 15 minuuttia aikaa olla ruokalassa ja keittiö ei ole pystynyt lämmittämään riittävässä tahdissa ruokaa koko joukolle, se ruokailuun varattu aika on niin lyhyt, se slotti on niin pieni, että ei välttämättä ehdi saada riittävästi ruokaa tai ei ehdi saada sen päivän ruokalistan mukaista ruokaa silloin, kun keittiö ei sitä vedä.

Nämä koulun kasvamiseen liittyvät haasteet ovat asioita, joita koulujen ruokatoimikunnat eivät pysty ratkaisemaan. Meidän pitäisi paremmin ottaa suunnittelussa huomioon se, että myös keittiön mitoitus on saatava täsmäämään lapsiryhmän kanssa, jotta kiireetön ruokailu onnistuu.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Tuossa nopeasti sain tiedon, että 2023, josta on tietysti hetki aikaa, annoksen hinta on ollut 2,41 euroa. Se on pääkaupunkiseudun korkein. Sen jälkeen tietysti kustannukset ovat nousseet ja oletan, että se hintakin on hieman noussut. Tämä on asia, jota tulee seuraavassa lautakunnassa nimenomaan pohtia, että hinta on riittävä siihen, että nämä ravintosuositukset ja määrät riittävät. Meillä on tosiaan kouluja, joissa maanantaisin menee paljon ruokaa. Sen lisäksi tuossa oli erittäin hyvä puheenvuoro siitä, että kouluruokailu on myöskin ruokakulttuurin oppimista ja yhteisöllisyyttä. Siihen tulee myös kiinnittää huomiota. Se on yksi asia, mitä tässä ravintolatoimikunnassa myös käsitellään. Se ei ole pelkästään se ruoan maku ja määrä, vaan myös siihen liittyvät muut asiat.

Kiitos.

Kiitos.

Valtuutettu Kaleva käytti tänään niin kauniisti kieltä, että varastan hänen käyttämänsä ilmaisun. Täällä on nimittäin jälleen inkonsistenssin tuoksua ilmassa täällä salissa.

Olen ollut huomaavinani, että nuorten ja lasten osallisuus on tärkeä asia täällä salissa istuville ihmisille, johon tämä aloitekin itsessään sinällään pyrkii, mutta en ymmärrä, miksi pitäisi vastustaa valtuutettu Saxbergin pontta aiheeseen liittyen. Sehän myös lisää nuorten ja lasten osallisuutta ja heidän kuulemistaan. Ei kai tässä nyt vain ole kysymys siitä, että kuuleminen ja osallisuus loppuu siihen kohtaan, kun pelätään, että sieltä tulee vääriä vastauksia. Toivottavasti ei.

Kannatan siis Saxbergin aloitetta.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Se, että lapset ja nuoret eivät syö riittävästi koulussa, on merkittävin terveysriski omassa työssäni, joka näkyy lasten ja nuorten psykiatristen potilaiden arjessa todella merkittävästi päivittäin. Kuntoutan viikoittain lapsia ja nuoria, joilla on haasteita syödä koulussa nepsy-haasteiden, erilaisten syömishäiriöiden tai muiden syiden takia. Heistäkin sanoisin aika iso valtaosa pystyy syömään lihapullia, kalapuikkoja, tällaisia hyvinkin tavanomaisia ruokia, mutta kukaan heistä ei koske härkislasagneen tai quornnuudeliwokkiin esimerkiksi. He eivät jaksa keskittyä siellä koulussa, koska he eivät syö mitään koulupäivän aikana, ja näitä lapsia ja nuoria on todella paljon.

Sen takia kannatan Mirita Saxbergin pontta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ensinnäkin tietenkin on erittäin tärkeä. Tämä on hyvä aloite ja kiitos siitä aloitteen tekijälle samoin kuin Mirita Saxbergille tuosta hyvästä aloitteesta. En ota kuitenkaan nyt kantaa siihen, onko tarjolla lihaa vai kalaa vai kasviksia, vaan lähtökohtaisesti lähden siitä, että ruoan pitää olla syötävää ja sitä tulee olla riittävästi. Esimerkiksi muutamissa kouluissa, joissa on tällaisia sivukouluja ja esimerkiksi remontin takia on ruokaloita yhdistetty, niin kouluruoka tuppaa kuulemma aina silloin tällöin, varsinkin kun on jotain suosikkiruokaa, loppumaan niin, että iltapäiväruokailussa olevat eivät sitä enää saa. Se, että kouluruokailun taso vaihtelee, on aivan selvää. Muutama viikko sitten varmaan useammat teistä huomasivat uutisointia siitä, millaista makaronilaatikoksi sanottua mönjää oli ollut tuolla Vuosaaren lukiossa tarjolla. Itselläkin oli mahdollisuus kuulla kokemusasiantuntijaa sen laadusta, ja se oli todellakin ollut kohtuullisen merkittävä. Siitä voitte erään iltapäivälehden sivuilta katsoa ihan kuvia, jos haluatte.

On erittäin tärkeää, että lapsia ja nuoria kuullaan ja tämänkaltaisiin asioihin puututaan, koska ei voi olla vahinko, että sellaista makaronilaatikoksi sanottua tuotetta on vahingossa tullut tarjolle lapsille ja nuorille. Katsokaa, jos huolitte, ne kuvat tuolta, niin voitte itse todeta, että ei tekisi mieli edes runsaalla ketsupilla höystettynä syödä sen kaltaista ruokaa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ensinnäkin haluan sanoa Sabally Rokey, jos mä sanoin sun nimesi oikein toivottavasti, kiitos hyvästä puheenvuorosta. Toit mun mielestä todella tärkeän asian esille. Se on juuri tuo, että ruoan täytyy olla maukasta ja maistuvaa, jota myöskin toi apulaispormestari Johanna Laisaari esille oikein hyvässä puheenvuorossaan. Kiitos hänellekin myös siitä.

Itse olen tehnyt opettajan töitä ja sitä kautta päässyt syömään kouluruokaa näiden viime vuosien aikana ja tietenkin olen ihan peruskoulut käynyt lapsuudessa Vaasassa. Kun vertaan sitä oman lapsuuden ruokaa, ruoan laatua ja maistuvuutta siihen, mitä olen saanut muutamassa koulussa Helsingissä, niin sanoisin, että minulla on vertailukohtaa. Ja kyllähän tällä hetkellä maistuvuus, maukkaus on yksi ongelmista. Myös olen kuullut oppilailta, lapsilta ja nuorilta, että tähän pitäisi puuttua.

Kyllä ruoan pitää olla laadukasta, koska juuri kuten tässä kollega Juhani Strandén myös toi esille, meidän pitäisi pyrkiä siihen, että sitä ruokaa ei menisi roskikseen. Se on erittäin ikävää, kun me mietitään kuitenkin sitä, että sen ruoan on kuitenkin joku tuottanut, joku on sen tehnyt, joku sen on valmistanut, sen pitäisi mennä mahaan eikä sinne roskikseen.

Haluan myöskin tuoda sellaisen asian esille, että se on aika pyhä asia tämä kouluruokailu, siis suomalainen kouluruoka. Jos mietitään Yhdysvaltoja, Kanadaa ja monia muita maita, vanhemmat joutuvat valmistamaan lapsilleen ruokaa valmiiksi. Pidetään siitä kiinni, että meillä kouluruokailu on edelleen, mutta myös siitäkin kiinni, että se on maistuvaa ja hyvää.

Kiitos.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Apulaispormestari Laisaaren tekemä aloite on tärkeä, koska meidän pitää huolehtia siitä, että jokainen lapsi saa riittävästi ravitsevaa, terveellistä, täyttävää ravintoa kouluissa. Sen edellytys tietysti on se, että ruoka on oppilaiden ja koululaisten mielestä hyvää ja toisaalta se, että sitä on riittävästi. Monesti tulee viestejä siitä, mihin esimerkiksi valtuutettu Nuorteva viittasi, että osa lapsista todella syö niin aikaisin, että iltapäivällä on nälkä, ja osa syö niin myöhään, että opiskelusta ei tule mitään, kun on kova nälkä ennen ruokailua. Lisäksi niille, jotka syövät viimeisenä, ei välttämättä riitä sitä ruokaa, vaan hätäpäissään tehdään jotain korvaavaa osittain sen vuoksi myös, että voi olla, että kiireestä tai muusta johtuen ei ole ollut rauhallisesti aikaa opastaa siihen, että ottaa ensin vähän ja sitten täydentää, eikä niin, että ottaa suoraan liikaa ruokaa. Eli meillä on paljon asioita, joita meidän pitää tehdä ruokailun yhteydessä.

Nuorisovaltuuston edustaja Rokey Saballyn puheenvuoro oli musta juuri sitä, mitä kaivataan, eli nuorten kuulemista, ja mun nähdäkseni kaikki kannattaa tätä aloitteen ajattelua. Sen sijaan tämä Mirita Saxbergin ponsi sisältää... Toisin kuin Juhani Strandén täällä yritti todistella, kun kuului näitä puheenvuoroja, näissä on kerrottu nimenomaan, että me täällä määritellään sitä, mitä siellä pitäisi olla. Pitäisi olla kermaa tai pitäisi olla lihaa tai milloin mitäkin. Vaan nimenomaan mä haluaisin, että mentäisi tässä aloitteen hengessä ja nuorisoneuvoston hengessä siitä, että kuullaan nuoria ja he tekevät yhdessä ammattilaisten kanssa sitä ruokalistaa. Eikä niin, että valtuusto täällä tekee ruokalistaa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Totta kai se, millä tavoin me eri ruokavalioista ja ruuista täällä puhutaan, on omiaan vaikuttamaan siihen, miten ihmiset ja ehkä lapset kokee ne ruoat, on nyt kyse kasvisruoasta tai liharuoasta.

Samassa yhteydessä en voi olla mainitsematta ja mainostamatta valtuustoaloitetta maidon tarjoamisen kieltämisestä, joka on tänään viimeistä päivää järjestelmässä. Se on nyt kuusi vuotta siellä hautunut ja marinoitunut, mutta liittyy vahvasti tähän aiheeseen. En ole vielä päättänyt, jätänkö sen, vaikka se on ollut ennätyksellisen suosiollinen, mutta vielä tarjoan mahdollisuutta sen allekirjoittaa, koska huomenna se ei enää ole mahdollista.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Hyvät valtuutetut.

Yhdyn tässä aiempien valtuutettujen puheenvuoroihin siitä, miksi en kannata kyseistä pontta. Tulkitsen, että tässä halutaan puuttua nimenomaan näihin ravitsemussuosituksiin, jotka perustuvat asiantuntijoiden linjaan. Jos juuri puhumaan oppineilta lapsiltani kysyy, he söisivät joka päivä tofua ja pastaa ja iltapalaksi vohveleita. Näitä saa onneksi myös joskus päiväkodissa, mutta onneksi se lista on kuitenkin vähän monipuolisempi ja perustuu ravitsemussuosituksiin.

Meidän ruokakulttuuri on murroksessa, ja se vaatii meiltä kaikilta harjoittelua. Siksi täytyykin kiittää, että myös kouluruokaa koko ajan kehitetään. Esimerkiksi tämä härkislasagne, jota lapseni eivät kotona suostu syömään, mutta päiväkodin härkislasagne kuitenkin maistuu erinomaisesti. Se on hyvä esimerkki siitä, että kehitystä koko ajan tapahtuu.

Loppuun vielä kiitän nuorisoneuvoston edustajaa ja apulaispormestari Laisaarta, että alleviivasitte myös näitä muita aspekteja tässä ravintolatoimikuntien työssä kuin tätä ruoan makua, vaikka sekin on totta kai tärkeä aspekti.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Me olemme antaneet ohjeita täältä, että ruoan pitää olla koulussa maittavaa ja sitä pitää olla tarpeeksi ja se pitää olla kunnolla asetettu näytille ja niin edespäin. Mutta apulaispormestari Laisaari oikeastaan antoi sen syyn, miksi kouluruoka ei voi olla niin mielettömän hienoa ja maittavaa, koska se saa maksaa vain 2,41 per annos. Ei sillä rahalla oikeastaan saa niin ihmeellistä ruokaa, vaikka olisi kuin taitava kokki. Sen takia meidän valtuutettujen pitäisi pyytää enemmän rahaa kouluruokaan, eikä niinkään neuvoa ammattilaisille, miten sitä pitäisi valmistaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Täällä on kuvattu kouluruokailua pyhäksi, ja se onkin ollut erittäin merkittävä hyvinvointitekijä ja mahdollistanut oppimisen. Sen takia onkin hyvin surullista, että aikuisten identiteettipolitiikan vuoksi, jotka ovat halunneet politikoida sillä, mitä muiden suvaitsee syödä, on alettu muokata sitä, minkälaista se kouluruoka nykyisellään on. Se on johtanut siihen, että se ei maistu lapsille ja kaikki nämä hyvät asiat, mitä on vuosikymmenten aikana saavutettu, on menossa viemäristä alas.

On tosi valitettavaa, että myös tämä kokoomuksen puisto-osasto on liittynyt tähän samaan päsmäröintiin, jossa ryhdytään tällaisiksi ruokatotalitaristeiksi, jotka ovat kertomassa muille, mitä heidän sopii syödä tai ei.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja. Arvon valtuutetut.

Haluan sellaisen tässä korjata, että kun valtuutettu Arhinmäki ainakin nosti esille sitä, että ei ole syytä täältä lähteä antamaan ruokasuosituksia taikka muokkaamaan tätä ruokatottumusta liha- tai kasvisruuaksi. Enkä siihen enempää ota kantaa muuten, mutta kun tässä vastauksessa esittelijän perusteluissa kerrotaan, että ruokasuosituksissa painotetaan kasvisperäisten elintarvikkeiden merkitystä sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta, ja sitten korostetaan sitä lautakunnan lausunnosta lähtien, että myös eläinten hyvinvointi on huomioitava ruokavalinnoissa. Minusta tämä on nyt sellaista ideologista tekemistä, jonka pitäisi olla neutraalia.

Siinä vaiheessa, kun me osallistetaan meidän lapsia ja nuoria tähän, meidän pitäisi nimenomaan juuri nämä ideologiat täältä jättää pois. Jos lapset haluavat liharuokaa, niin liharuokaa heille pitää antaa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Täällä nyt tulee joka puolelta salia, mikä on kenenkin lempiruoka. En lähde siihen.

Kiitoksia Johanna Laisaarelle vastauksesta. Kaikki tietää, ettei parilla eurolla varmaan ihmeitä saa aikaiseksi.

Toinen, mikä kanssa kiinnostaa tai on oma kuvionsa, mikä on se alkuperäismaa, mistä tämä ruoka tulee lautaselle. Kuinka paljon me pystytään käyttämään omaa tuotantoa hyväksemme. Tässäkin on aika raakaa se hinnoitteluero, jos puhutaan siitä terveellisestä ja ravitsevasta ruuasta, oli se sitten kasvisruokaa tai liharuokaa.