Kotihiiri/ Helsinki

Kaupunginvaltuusto · 21.5.2025

Valtuutettu Sami Muttilaisen aloite raitiotielinjan 13 pysäkin lisäämisestä Vallilanlaaksoon

  • Esittelijä: Kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi.

Äänestykset

Äänestys 1

Jaa tarkoittaa: Valtuutettu Sami Muttilaisen ehdottama toivomusponsi
Ei tarkoittaa: Vastustaa
  • Jaa 38
  • Ei 6
  • Tyhjä 39
  • Poissa 2

Tulos: Kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt valtuutettu Sami Muttilaisen ehdottamaa toivomuspontta.

Valtuustoryhmittäin
RyhmäJaaEiTyhjäPoissa
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 1000
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä 1000
Vihreä valtuustoryhmä 1000
Kokoomuksen valtuustoryhmä 0100
Ei valtuustoryhmää 355392
Kaikki äänet (85)
JäsenÄäni
Paavo ArhinmäkiVAS Jaa
Johanna LaisaariSDP Jaa
Anni SinnemäkiVIHR Jaa
Daniel SazonovKOK Ei
Hilkka Ahde Jaa
Mahad Ahmed Jaa
Alviina Alametsä Jaa
Outi Alanko-Kahiluoto Jaa
Pentti Arajärvi Jaa
Sirpa Asko-Seljavaara Tyhjä
Nita Austero Jaa
Eva Biaudet Tyhjä
Harry Bogomoloff Tyhjä
Sandelin Silja Borgarsdóttir Tyhjä
Maaret Castrén Tyhjä
Fatim Diarra Tyhjä
Mika Ebeling Tyhjä
Elisa Gebhard Jaa
Nora Grotenfelt Tyhjä
Mia Haglund Jaa
Oona Hagman Jaa
Juha Hakola Tyhjä
Jussi Halla-aho Tyhjä
Atte Harjanne Tyhjä
Eveliina Heinäluoma Jaa
Fardoos Helal Jaa
Titta Hiltunen Jaa
Jenni Hjelt Jaa
Mari Holopainen Jaa
Veronika Honkasalo Jaa
Martina Houtsonen Tyhjä
Shawn Huff Tyhjä
Ville Jalovaara Jaa
Mikael Jungner Tyhjä
Atte Kaleva Tyhjä
Arja Karhuvaara Poissa
Elina Kauppila Jaa
Marko Kettunen Ei
Otso Kivekäs Jaa
Mai Kivelä Jaa
Laura Kolbe Jaa
Pia Kopra Jaa
Vesa Korkkula Jaa
Laura Korpinen Tyhjä
Sini Korpinen Tyhjä
Minja Koskela Jaa
Eeva Kärkkäinen Jaa
Heimo Laaksonen Tyhjä
Minna Lindgren Tyhjä
Petra Malin Jaa
Otto Meri Poissa
Nina Miettinen Tyhjä
Sami Muttilainen Jaa
Seija Muurinen Tyhjä
Björn Månsson Tyhjä
Tuomas Nevanlinna Jaa
Kimmo Niemelä Ei
Dani Niskanen Tyhjä
Johanna Nuorteva Jaa
Tom Packalén Tyhjä
Matias Pajula Ei
Jenni Pajunen Tyhjä
Amanda Pasanen Tyhjä
Mikko Paunio Jaa
Mika Raatikainen Jaa
Marcus Rantala Tyhjä
Tuomas Rantanen Jaa
Risto Rautava Tyhjä
Laura Rissanen Tyhjä
Wille Rydman Ei
Minna Salminen Jaa
Sari Sarkomaa Tyhjä
Pekka Sauri Tyhjä
Mirita Saxberg Tyhjä
Seida Sohrabi Ei
Osmo Soininvaara Tyhjä
Juhani Strandén Tyhjä
Nina Suomalainen Tyhjä
Ilkka Taipale Jaa
Reetta Vanhanen Tyhjä
Juhana Vartiainen Tyhjä
Sanna Vesikansa Tyhjä
Maarit Vierunen Tyhjä
Thomas Wallgren Jaa
Ozan Yanar Jaa

Keskustelu

5 puheenvuoroa valtuuston keskustelupöytäkirjasta. Keskustelupöytäkirja (PDF)

Valtuutettu Sami Muttilainen Kiitoksia, puheenjohtaja. Kuulostaa tehokkaalta. Tässä esittelytekstissä kerrotaan, että mikäli tänne lisättäisiin yksi pysäkki tälle…

Kiitoksia, puheenjohtaja.

Kuulostaa tehokkaalta. Tässä esittelytekstissä kerrotaan, että mikäli tänne lisättäisiin yksi pysäkki tälle osuudelle, se hidastaisi matkantekoa kokonaista puoli minuuttia. Mua kiinnostaisi tietää, kun tässä on tehty näitä selvityksiä, että tämä mahdollinen uusi pysäkki palvelisi vain keskimäärin 400 ihmistä, että miten rajataan tämmöinen? Kuinka laajat ne heijastusalueet on noin muuten, koska kyllä tämä ehkä laajempaakin asukaskuntaa ja ihmisiä palvelisi kuin vain lähitaloja? Meillä on muun muassa Raide-Jokeri, missä on pysäkin väli huomattavasti harvempi, joten sillä logiikallahan se olisi todella epäkäytännöllinen ja lähestulkoon tehoton liikkumismuoto. [epäselvää] tehty toteutus tämän jalkapallokenttien käyttäjien kesken.

Yksi, mitä mä koitin kaivaa, että mikä on tämän rataosuuden hintalappu. Kaikista tärkeintä lienee, kun tehdään julkista liikennettä, että se saavuttaa ihmiset ja sillä pääsee paikasta toiseen. Tässäkin on monta ihmistä alueella mennään suuntaan tai toiseen. Siellä on näitä kauppakeskushirvityksiä, mutta on myös terveyskeskus. Alueella asuu paljon nuoria ja vanhoja, ja molemmin puolin tätä rataosuutta on kaksi todella isoa sisääntuloväylää, mitä Helsinkiin tullaan. On Lahdentie ja Mäkelänkatu. Jos ajatellaan näistä vinkkeleistä, sitä ei vähän ehkä hitaammin liikkuvainen ihminen ylitä kovinkaan nopeasti tuota katua. Ja kun kelit tästä eivät ainakaan parane, asia on vielä huonompi. Tämmöisiä ajatuksia tämän aloitteen kohdalla. Tämä on tullut nimenomaan kaupunkilaisilta tämä toivomus.

Valtuutettu Elina Kauppila Mä pidin tätä aloitetta hyvänä ja sitten mä olin tosi hämmentynyt lukiessani niitä arvioita siitä, kuinka paljon matkustajamäärät…

Kiitos.

Mä pidin tätä aloitetta hyvänä ja sitten mä olin tosi hämmentynyt lukiessani niitä arvioita siitä, kuinka paljon matkustajamäärät vähenisivät, jos tällainen pysäkki olisi. Itse ajattelin niin, että on tosi tärkeää, niin kuin siinä aloitevastauksessa oli, että me seurataan tätä tarvetta tälle pysäkille. Pidän sitä tosi tärkeänä. Ehkä halusin vielä sen sanoa, että jos me oikeasti halutaan ohjata helsinkiläisiä pois yksityisautoilusta, silloin esimerkiksi tämän pysäkin kaltainen paikka olisi tosi tärkeä toteuttaa, koska siinä on ne futiskentät vieressä. Ja jos olet käynyt alueella, niin tiedät, että siihen ajetaan autolla valtavan paljon siihen ihan viereen. Siinä on semmoinen jatkuva liikenne. Ajattelisin, että tämmöinen pysäkki esimerkiksi palvelisi niitä sen futiskentän käyttäjiä oikein hyvin. Niin kuin sanoin, niin toivon, että tätä asiaa aktiivisesti jatkossa seurataan. Kiitos.

Valtuutettu Petra Malin Käpalaisen vanhempana käytän tätä kenttäaluetta jonkun verran. Käyn siellä. Me osutaan siinä aika lähellä ja päästään ihan hyvin liikkumaan…

Kiitos, puheenjohtaja.

Käpalaisen vanhempana käytän tätä kenttäaluetta jonkun verran. Käyn siellä. Me osutaan siinä aika lähellä ja päästään ihan hyvin liikkumaan siihen lähialueelta jalan tai pyörällä, mutta se on aivan totta, mitä valtuutettu Kauppila tässä äsken sanoi, että siinä todella paljon on autoliikennettä. Erityisesti siellä toisella puolella kenttää, siellä Vallilan puolella. Se on äärimmäisen hankalaa, kun alueella liikkuu samaan aikaan paljon pieniä juuri näitä jalankulkijoita, pyöräilijöitä myöskin ihan omiin päin. Monia ei saateta enää harrastuksiin. Sitten toisaalta siellä on näitä autoja. Tämä on mun mielestä erittäin tärkeä argumentti, että vaikka itse en välttämättä sitä pysäkkiä tarvitsekaan, se tekee turvattoman siitä alueesta, jos siellä pyörii paljon autoja siellä reunamilla. Myöskään ne alueen autoliikenneratkaisut eivät ole kauhean hyvät. Ne eivät ole kauhean intuitiiviset, että missä täällä voi tulla auto vastaan. Mä toivon kyllä todella, että se autoliikenne vähenee siellä. Tämä voisi olla erittäin hyvä ratkaisu siihen, että siellä olisi pysäkki.

Valtuutettu Sami Muttilainen Se on harmillista, kun ilmeisesti apulaispormestari Sinnemäki ei ole salissa. Olisin kysynyt, olisiko tämmöinen ponsityyppinen kuvio tähän…

Kiitos, puheenjohtaja.

Se on harmillista, kun ilmeisesti apulaispormestari Sinnemäki ei ole salissa. Olisin kysynyt, olisiko tämmöinen ponsityyppinen kuvio tähän paikallaan. Mä tiedän, että ne laskelmat on tehty sen mukaan, kuinka lähellä talo olisi tätä mahdollista pysäkkiä, mutta tämä tosiaan hyödyttäisi myös Sofianlehdonkadun asukkaita ja mennään Isoniityntietä eteenpäin, niin myös sitä laajemmin ja niin edespäin muun muassa Limingantien suuntaan. En nyt haluaisi tehdä tyhjänpäiväistä pontta, mutta kun tätä selvitystyötä tehdään ja arvioidaan tätä tarpeellisuutta, voitaisiinko katsoa myös se, että ei ainoastaan katsella siihen lähitaloon, vaan selvitellään vielä laajemmin tätä. Sen takia olisin Sinnemäen mielipidettä tähän hakenut, että onko tämä ponsi kuinka mahdollinen, mutta pistetään menoksi. Valtuusto voi arvioida sen Sinnemäen puolesta. Ei tämä ainakaan heikennä jo tulevaa selvitystyötä.

Tämä ponsi kuuluu seuraavanlaisesti:

Hyväksyessään asiakohdan valtuusto edellyttää, että selvitystyötä tehtäessä selvitetään laajemmin, miten alueen asukkaat hyötyisivät mahdollisesta pysäkistä ei nojaten ainoastaan lähiasutukseen.

Tälle toivoisin kannatusta.

Valtuutettu Hilkka Ahde Mä kannatan tätä valtuutettu Muttilaisen tekemää ponsiesitystä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Mä kannatan tätä valtuutettu Muttilaisen tekemää ponsiesitystä.

Asiakirjan teksti

Käsittely

Valtuutettu Sami Muttilainen ehdotti valtuutettu Hilkka Ahteen kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen: | Hyväksyessään asiakohdan valtuusto edellyttää, että selvitystyötä tehtäessä selvitetään laajemmin miten alueen asukkaat hyötyisivät mahdollisesta pysäkistä ei nojaten ainoastaan lähiasutukseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen. 6 äänestys Valtuutettu Sami Muttilaisen ehdottama toivomusponsi JAA, vastustus EI JAA-ehdotus: Valtuutettu Sami Muttilaisen ehdottama toivomusponsi EI-ehdotus: Vastustaa Jaa-äänet: 38 Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Nita Austero, Elisa Gebhard, Mia Haglund, Oona Hagman, Eveliina Heinäluoma, Fardoos Helal, Titta Hiltunen, Jenni Hjelt, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Ville Jalovaara, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Laura Kolbe, Pia Kopra, Vesa Korkkula, Minja Koskela, Eeva Kärkkäinen, Johanna Laisaari, Petra Malin, Sami Muttilainen, Tuomas Nevanlinna, Johanna Nuorteva, Mikko Paunio, Mika Raatikainen, Tuomas Rantanen, Minna Salminen, Anni Sinnemäki, Ilkka Taipale, Thomas Wallgren, Ozan Yanar Ei-äänet: 6 Marko Kettunen, Kimmo Niemelä, Matias Pajula, Wille Rydman, Daniel Sazonov, Seida Sohrabi Tyhjä: 39 Sirpa Asko-Seljavaara, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Maaret Castrén, Fatim Diarra, Mika Ebeling, Nora Grotenfelt, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Atte Harjanne, Martina Houtsonen, Shawn Huff, Mikael Jungner, Atte Kaleva, Laura Korpinen, Sini Korpinen, Heimo Laaksonen, Minna Lindgren, Nina Miettinen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Dani Niskanen, Tom Packalén, Jenni Pajunen, Amanda Pasanen, Marcus Rantala, Risto Rautava, Laura Rissanen, Sari Sarkomaa, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Osmo Soininvaara, Juhani Strandén, Nina Suomalainen, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sanna Vesikansa, Maarit Vierunen Poissa: 2 Arja Karhuvaara, Otto Meri Kaupunginvaltuusto ei hyväksynyt valtuutettu Sami Muttilaisen ehdottamaa toivomuspontta.

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Valtuutettu Sami Muttilainen ja 25 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että selvitettäisiin kustannukset ja mahdollisuudet parantaa raitiovaunulinja 13 saavutettavuutta lisäämällä pysäkki Nylanderin puiston ja pyöräilystadionin väliselle osuudelle. Tämä palvelisi näin ollen myös Kumpulan, Käpylän, Sofialehdon, Vallilan, sekä Vallilanlaakson asukkaita, sekä Käpän Campuksen ja jalkapallokenttien käyttäjiä. Pysäkin lisäämistä Vallilanlaakson puistoalueelle on valtuustoaloitteen vuoksi selvitetty eikä sitä pidetä tämänhetkisten tietojen perusteella tarkoituksenmukaisena. Pysäkin myötä raitiolinjan 13 palvelun piiriin tulevien nykyisten asukkaiden määrä olisi pieni (runsaat 400) verrattuna koko linjan pysäkkien palvelualueella nykytilanteessa asuviin (yli 23 000). Matkustajapotentiaali nykyisten pysäkkien vaikutusalueella kasvaa entisestään tulevina vuosina, kun asuntorakentaminen Sompasaaressa, Hermanninrannassa ja Kyläsaaressa etenee. Saavutettavuuden paranemisesta saatavat hyödyt ovat vähäisiä, kun niitä verrataan matka-ajan pidentymisen ja ajoajan hajonnan kasvun aiheuttamiin haittoihin muille matkustajille ja linjan operointiin. Uusi pysäkki vaikuttaisi negatiivisesti raitiolinjan 13 houkuttelevuuteen ja käyttöasteeseen. Kätilöopiston alueen uudet asukkaat (~850) lisäävät esitetyn pysäkin käyttäjäpotentiaalia, mutta uusi maankäyttö ei sijoitu tarkastellun pysäkin välittömään läheisyyteen eikä nousijamäärä edelleenkään riittäisi kompensoimaan matka-ajan pidentymisen vuoksi menetettäviä matkustajia. Uuden pysäkin lisäämisen arviointia jatketaan kun Kätilöopiston uuden asuinalueen suunnittelu, asukasmäärät ja toteutuksen aikataulu tarkentuvat. Arvioinnin jatkossa tuolloin tutkitaan tarkemmin myös Vallilanlaakson jalkapallokenttien käyttäjien sekä Kumpulan kampuksen potentiaalinen vaikutus pysäkin kannattavuuteen. Lisäksi tarkastellaan lähialueen muuta uusia matkustajia tuottavia maankäytön mahdollisuuksia. Tämän ohella harkitaan liikennemallinnuksen lisäksi laadullisen tiedon keräämistä pysäkin ja sen tuottaman matka-ajan pidennyksen vaikutuksista nykyisten matkustajien liikennevälinevalintoihin, esimerkiksi kyselytutkimuksen avulla. Pysäkkivälit raitiotielinjalla 13 Sopiva pysäkkien määrä joukkoliikennelinjalla on tasapainoilua alueellisen kattavuuden ja riittävän nopeiden matka-aikojen välillä. Helsingin raitioteiden suunnitteluohjeen mukaan paikallista liikkumista palvelevien raitioteiden keskimääräisen pysäkkivälin tulisi olla 500–600 metriä, jotta kävelymatkat pysäkeille ja linjan sujuva kulku ovat tasapainossa. Siirtymäosuuksilla pysäkkiväli voi olla selvästi pidempi. Joillakin raitiolinjan osuuksilla keskimääräinen pysäkkiväli on jonkin verran ohjeellista vaihteluväliä lyhyempi, esimerkiksi Hermannin rantatiellä noin 450 metriä. Tämä on perusteltua tiheässä, kantakaupunkimaisessa kaupunkirakenteessa. Vastaavasti Velodromin ja Nylanderinpuiston välillä puistoalueella pysäkkiväli on 1,2 kilometriä. Raitiolinjan 13 rooli joukkoliikennejärjestelmässä Raitiolinja 13 on ympäröivää maankäyttöä tukeva paikallinen palvelu, jonka lyhyehkö pysäkkiväli mahdollistaa lyhyet kävelymatkat ja siten lyhyet matka-ajat paikallisilla matkoilla. 400 metrin linnuntie-etäisyydellä raitiolinjan 13 pysäkeistä asuu tällä hetkellä noin 23 000 henkilöä. Tulevaisuudessa linjan varrelle esimerkiksi Kyläsaareen, Hermanninrantaan ja Sompasaareen tulee jopa 15 000 asukasta lisää. Tarkastelussa käytetty 400 metrin linnuntie-etäisyys perustuu yleiseurooppalaiseen käsitykseen houkuttelevasta joukkoliikenteen saavutettavuudesta. Raitiolinja 13 on myös seudullisesti merkittävä runkoyhteys Pasilan ja Kalasataman työpaikka- ja liikealueiden välillä. Linjan varrella on useita oppilaitoksia. Tärkeitä joukkoliikenteen solmukohtia matkan varrella ovat Pasilan asema, Kalasataman metroasema ja Velodromi. Tulevaisuudessa myös niin sanottu Hämeentullin alue (nykyinen Nylanderinpuiston pysäkki) korostuu solmukohtana, ja radalla tullaan liikennöimään muun muassa Kruunuvuorenrantaan saakka kulkevaa raitiolinjaa. Radan lähiympäristön asukkaiden lisäksi linjaa 13 käyttävät työntekijät ja opiskelijat, jotka matkustavat työ- ja opiskelupaikoilleen eri puolilta Helsinkiä ja myös naapurikunnista. Useille linjan käyttäjille raitiotiematka on osa pidempää matkaketjua. Tämän vuoksi kaikkiin matka-aikaa pidentäviin ratkaisuihin tulee suhtautua varauksella. Linjan 13 matkustajamäärät ja niiden kehitys Linjan 13 arkipäivän matkustajamäärä on ollut lokakuussa 2024 noin 9500. Vallilanlaakson osuus Velodromin ja Nylanderinpuiston pysäkkien välillä on kapasiteetin kannalta mitoittava eli kyseisellä välillä raitiovaunujen kyydissä on eniten ihmisiä. Matkustajamäärien arvioidaan kasvavan sitä mukaa, kun asuntorakentaminen linjan varrella etenee. Myös Kruunusiltojen yhteyden avautuminen lisää Vallilanlaakson läpi matkustavien määrää. Uuden pysäkin vaikutus raitiolinjan 13 matka-aikaan ja matka-ajan hajontaan Pysäkkipysähdyksestä johtuva matka-ajan pidentyminen koostuu pysäkkiajasta sekä vaunun hidastukseen ja kiihdytykseen kuluvasta ajasta. Uusi pysäkkipysähdys Velodromin ja Nylanderinpuiston välillä hidastaisi raitiolinjan 13 matka-aikaa absoluuttisesti arviolta noin ½ minuuttia. Minuutin tarkkuudella laadittavissa yleisöaikatauluissa uuden pysäkin vaikutus matka-aikaan olisi todennäköisesti 1 minuutti. Matka-ajan pidentymistä suurempi haitta olisi matka-ajan hajonnan kasvu, kun osa vaunuista pysähtyisi pysäkillä ja osa ei. Helsingin raitioteiden nykyisillä liikennöintikäytännöillä (pl. pikaraitiolinja 15) kuljettajat eivät pysähdy pysäkillä, mikäli sillä ei ole kyytiin pyrkiviä matkustajia eikä vaunussa ole poistuvia matkustajia. Hajonnan kasvu heikentää liikenteen täsmällisyyttä sekä hankaloittaa samanaikaisesti nopean ja luotettavan matka-ajan saavuttamista. Uuden pysäkin vaikutukset raitiolinjan 13 houkuttelevuuteen, käyttöasteeseen ja saavutettavuuteen Joukkoliikennelinjan matka-ajan pidentäminen johtaa siihen, että osa matkustajista siirtyy toiselle reitille tai vaihtaa kokonaan kulkutapaa. Matka-ajan pidentymisen vaikutukset voivat olla osin vaikeasti ennakoitavissa. Yhdenkin minuutin pidennys linjalla 13 tehtävän raitiotiematkan kestossa voi aiheuttaa vaihtoyhteyden katkeamisen esimerkiksi junaan Pasilassa tai linja-autoon Velodromilla, jolloin yksittäisen matkustajan kokema matka-ajan pidennys voikin olla esimerkiksi 10–15 minuuttia. Jotta uusi pysäkki kasvattaisi raitiolinjan 13 houkuttelevuutta ja käyttöastetta, täytyisi sen myötä saada enemmän uusia matkustajia, kuin lisäpysähdyksen aiheuttaman matka-ajan pidentymisen myötä menetetään. Kalasatamasta Pasilaan -hanke on arvioinut vuonna 2021, että matka-ajan pidentyminen uuden pysäkin myötä vähentäisi Vallilanlaakson läpi kulkevia matkustajia noin tuhannella arkipäivässä. Uusi pysäkki Vallilanlaaksonkulku- ja Poikkikulku-nimisten raittien risteyksen luona toisi raitiolinjan 13 piiriin hieman yli 400 sellaista asukasta, jotka eivät asu minkään nykyisen pysäkin vaikutusalueella. Pysäkin palvelualue on tässä tarkastelussa määritelty ympyränä, jonka keskipiste on pysäkillä ja jonka säde on 400 metriä. Em. asukkaat asuvat pääosin Kumpulan kaupunginosassa Isonniitynkadun ja Kumpulantaipaleen välisellä alueella. Pysäkkipaikan välittömässä läheisyydessä ei ole yhtään asuinrakennusta. 400 asukasta tuottaa vuotta 2023 koskevan liikennetutkimustiedon perusteella Helsingissä noin 280 joukkoliikennematkaa päivässä. Jos oletetaan, että näistä joukkoliikennematkoista puolet tehtäisiin raitiolinjan 13 suunnassa, pysäkistä hyötyviä päivittäisiä matkoja olisi noin 140. Poikkikulun kohdalta piirretyn ympyrän (r=400 m) sisään jää asuinrakennuksia myös Vallilan kaupunginosan puolella, monet niistä Karstulantiellä. Kyseinen alue tukeutuu kuitenkin ensisijaisesti Mäkelänkatua kulkevaan joukkoliikenteeseen. Esimerkiksi Pasilan suuntaan pääsee matkustamaan käyttäen Mäkelänrinteen raitiopysäkkiä. Suora kävely-yhteys Karstulantieltä tarkastellulle uudelle pysäkille on luonteeltaan epävirallinen ja sillä on suuria korkeuseroja. Varsinaisten kävely-yhteyksien puuttuessa pysäkillä ei voida olettaa olevan merkittävää käyttäjäpotentiaalia Vallilan puolella. Reitin esteettömyydessä on niin suuria puutteita, että pysäkki ei olisi Vallilan suunnasta lainkaan ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten saavutettavissa. Uusia työpaikkoja tai muita merkittäviä matkustuskohteita uusi pysäkki ei raitiolinjan 13 piiriin juuri toisi. Mäkelänrinteen uintikeskus, Urhea-halli ja Mäkelänrinteen lukio ovat Velodromin pysäkin vaikutusalueella. Myös esimerkiksi Kumpulan kampus jää houkuttelevan kävelyetäisyyden ulkopuolelle; raitiolinjan 13 nykyisistä pysäkeistä Nylanderinpuisto on lähempänä Kumpulan kampusta, kuin tarkasteltu uusi pysäkki. Tarkastellun pysäkin palvelualueeseen kuuluisi kuitenkin jalkapalloseura Käpylän pallon harjoituskeskus (KäPa Campus). Jalkapalloseuralta saatujen tietojen mukaan harjoituskeskusta käyttäisi enimmillään noin 400 henkilöä arkipäivässä. Ei ole tiedossa, miten käyttäjien matkat suuntautuvat, eikä myöskään ole tietoa matkojen kulkutapajakaumasta. Vuonna 2023 Helsingissä toteutuneen joukkoliikenteen kulkutapaosuuden (24 %) perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että KäPa campus tuottaisi arkipäivisin yhtensä noin 200 joukkoliikennematkaa. Karkeana asiantuntija-arviona voi esittää, että pysäkki palvelisi arkipäivisin 150–200 matkaa eli sillä tehtäisiin 75–100 nousua arkipäivässä (molemmat suunnat yhteensä). Arvio vastaa Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen tekemää liikennemallitarkastelua, jonka mukaan pysäkillä tehtäisiin arkipäivisin noin 100 nousua. Kätilöopiston alueen asemakaavan vaikutus käyttäjäpotentiaaliin Kätilöopiston alueen nähtävillä oleva asemakaava mahdollistaa entisen sairaala-alueen asukasluvun kasvun tulevaisuudessa noin 850 asukkaalla. Uudet asukkaat sijoittuvat osittain noin 400 metrin todellisen kävelyetäisyyden päähän tarkastellusta raitiopysäkistä lisäten sen käyttäjäpotentiaalia. Uusi maankäyttö ei kuitenkaan sijaitse pysäkin välittömässä läheisyydessä vaan houkuttelevan kävelyetäisyyden ylärajalla. Vaikka uusien asukkaiden joukkoliikennematkoista puolet tehtäisiin tarkastellun pysäkin kautta, nousijamäärä ei riittäisi kompensoimaan matka-ajan pidentymisen vuoksi menetettäviä matkustajia. Uutta maankäyttöä palvelee tulevaisuudessa ensisijaisesti Kätilöopisto-niminen bussipysäkkipari Sofianlehdonkadulla. Lisäksi Velodromin joukkoliikennesolmukohta on suurimmasta osasta aluetta alle 600 metrin kävelymatkan päässä. Linjaa 13 suunniteltaessa tutkittiin pysäkin toteutusta Vallilanlaaksoon aloitteessa toivotulle paikalle. Selvitysten perusteella pysäkki olisi sijaintinsa takia vähäkäyttöinen, lisäisi operointikustannuksia ja heikentäisi raitioliikenteen matkustajapalvelua hidastamalla pysäkin ohittavaa matkustustarvetta sekä heikentämällä Vallilanlaakson rataa käyttävien linjojen täsmällisyyttä. Pysäkin toteutuksesta arvioidut saatavat hyödyt jäävät haittoja vähäisemmiksi. Asiasta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan ja HSL:n lausunnot. Esitys on lausuntojen mukainen. Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.

Aiempi käsittely muissa toimielimissä

Kaupunginhallitus 12.05.2025 § 304

Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. 05.05.2025 Pöydälle 17.12.2024 Pöydälle 10.12.2024 Pöydälle Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula

Kaupunkiympäristölautakunta 14.01.2025 § 3

Lausunto Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Aloitteessa esitetään, että selvitettäisiin kustannukset ja mahdollisuudet lisätä raitiolinjan 13 reitille pysäkki Nylanderinpuiston ja Velodromin väliselle osuudelle. Aloitteen mukaan raitiovaunupysäkin lisääminen tälle välille lisäisi raitiolinjan houkuttelevuutta, käyttöastetta ja saavutettavuutta. Pysäkin lisäämistä Vallilanlaakson puistoalueelle on valtuustoaloitteen vuoksi selvitetty eikä sitä pidetä nykyisten tietojen perusteella tarkoituksenmukaisena. Pysäkin myötä raitiolinjan 13 palvelun piiriin tulevien nykyisten asukkaiden määrä olisi hyvin pieni (runsaat 400) verrattuna koko linjan pysäkkien palvelualueella nykytilanteessa asuviin (yli 23 000). Matkustajapotentiaali nykyisten pysäkkien vaikutusalueella kasvaa entisestään tulevina vuosina, kun asuntorakentaminen Sompasaaressa, Hermanninrannassa ja Kyläsaaressa etenee. Uusi pysäkki ei myöskään toisi linjan piiriin juurikaan työpaikkoja tai sellaisia merkittäviä käyntikohteita, jotka eivät ole houkuttelevan kävelyetäisyyden päässä muilta raitiolinjan 13 pysäkeiltä. Saavutettavuuden paranemisesta saatavat hyödyt ovat vähäisiä, kun niitä verrataan matka-ajan pidentymisen ja ajoajan hajonnan kasvun aiheuttamiin haittoihin muille matkustajille ja linjan operointiin. Uudelta pysäkiltä tehtäisiin arkipäivisin arviolta vain noin 100 nousua. Matka-ajan pidentyminen vastaavasti vähentäisi raitiolinjalla 13 Vallilanlaakson läpi arkipäivisin kulkevien matkustajien määrää noin tuhannella. Uusi pysäkki vaikuttaisi siten negatiivisesti raitiolinjan 13 houkuttelevuuteen ja käyttöasteeseen. Kätilöopiston alueen uudet asukkaat (~850) lisäävät esitetyn pysäkin käyttäjäpotentiaalia, mutta uusi maankäyttö ei sijoitu tarkastellun pysäkin välittömään läheisyyteen eikä nousijamäärä edelleenkään riittäisi kompensoimaan matka-ajan pidentymisen vuoksi menetettäviä matkustajia. Uuden pysäkin lisäämisen arviointia jatketaan kun Kätilöopiston uuden asuinalueen suunnittelu, asukasmäärät ja toteutuksen aikataulu tarkentuvat. Arvioinnin jatkossa tuolloin tutkitaan tarkemmin myös Vallilanlaakson jalkapallokenttien käyttäjien sekä Kumpulan kampuksen potentiaalinen vaikutus pysäkin kannattavuuteen. Lisäksi tarkastellaan lähialueen muuta uusia matkustajia tuottavia maankäytön mahdollisuuksia. Tämän ohella harkitaan liikennemallinnuksen lisäksi laadullisen tiedon keräämistä pysäkin ja sen tuottaman matka-ajan pidennyksen vaikutuksista nykyisten matkustajien liikennevälinevalintoihin, esimerkiksi kyselytutkimuksen avulla. Pysäkkivälit raitiotielinjalla 13 Sopiva pysäkkien määrä joukkoliikennelinjalla on tasapainoilua alueellisen kattavuuden ja riittävän nopeiden matka-aikojen välillä. Helsingin raitioteiden suunnitteluohjeen mukaan paikallista liikkumista palvelevien raitioteiden keskimääräisen pysäkkivälin tulisi olla 500–600 metriä, jotta kävelymatkat pysäkeille ja linjan sujuva kulku ovat tasapainossa. Siirtymäosuuksilla pysäkkiväli voi olla selvästi em. pidempi. Raitiolinjan 13 tietyillä osuuksilla keskimääräinen pysäkkiväli on jonkin verran ohjeellista vaihteluväliä lyhyempi, esimerkiksi Hermannin rantatiellä noin 450 metriä. Tämä on perusteltua tiheällä, kantakaupunkimaisella kaupunkirakenteella. Vastaavasti Velodromin ja Nylanderinpuiston välillä pysäkkiväli on 1,2 kilometriä, sillä siellä linja ei kulje tiiviissä kaupunkirakenteessa, vaan puistoalueella. Raitiolinjan 13 rooli joukkoliikennejärjestelmässä Raitiolinja 13 palvelee monia erilaisia matkoja. Toisaalta se on ympäröivää maankäyttöä tukeva paikallinen palvelu, jonka lyhyehkö pysäkkiväli mahdollistaa lyhyet kävelymatkat ja siten lyhyet matka-ajat paikallisilla matkoilla. 400 metrin linnuntie-etäisyydellä raitiolinjan 13 pysäkeistä asuu nykyään yhteensä noin 23 000 henkilöä. Tulevaisuudessa linjan varrelle esimerkiksi Kyläsaareen, Hermanninrantaan ja Sompasaareen tulee jopa 15 000 asukasta lisää. Tarkastelussa käytetty 400 metrin linnuntie-etäisyys perustuu yleiseurooppalaiseen käsitykseen houkuttelevasta joukkoliikenteen saavutettavuudesta. Toisaalta raitiolinja 13 on seudullisesti merkittävä runkoyhteys Pasilan ja Kalasataman työpaikka- ja liikealueiden välillä. Linja palvelee matkan varrella useita oppilaitoksia. Tärkeitä joukkoliikenteen solmukohtia matkan varrella ovat Pasilan asema, Kalasataman metroasema ja Velodromi. Tulevaisuudessa myös niin sanottu Hämeentullin alue (nykyinen Nylanderinpuiston pysäkki) korostuu solmukohtana, ja radalla tullaan liikennöimään muun muassa Kruunuvuorenrantaan saakka kulkevaa raitiolinjaa. Radan lähiympäristön asukkaiden lisäksi linjaa 13 käyttävät siis monet työntekijät ja opiskelijat, jotka matkustavat työ- ja opiskelupaikoilleen eri puolilta Helsinkiä ja myös naapurikunnista. Monille linjan käyttäjille raitiotiematka on osa pidempää matkaketjua. Tästä syystä kaikkiin matka-aikaa pidentäviin ratkaisuihin tulee suhtautua varauksella. Linjan 13 matkustajamäärät ja niiden kehitys Linjan 13 arkipäivän matkustajamäärä on ollut lokakuussa 2024 noin 9500. Vallilanlaakson osuus Velodromin ja Nylanderinpuiston pysäkkien välillä on kapasiteetin kannalta mitoittava eli kyseisellä välillä raitiovaunujen kyydissä on eniten ihmisiä. Matkustajamäärien arvioidaan kasvavan sitä mukaa, kun asuntorakentaminen linjan varrella etenee. Myös Kruunusiltojen yhteyden avautuminen lisää Vallilanlaakson läpi matkustavien määrää. Uuden pysäkin vaikutus raitiolinjan 13 matka-aikaan ja matka-ajan hajontaan Pysäkkipysähdyksestä johtuva matka-ajan pidentyminen koostuu pysäkkiajasta sekä vaunun hidastukseen ja kiihdytykseen kuluvasta ajasta. Uusi pysäkkipysähdys Velodromin ja Nylanderinpuiston välillä hidastaisi raitiolinjan 13 matka-aikaa absoluuttisesti arviolta noin ½ minuuttia. Minuutin tarkkuudella laadittavissa yleisöaikatauluissa uuden pysäkin vaikutus matka-aikaan olisi todennäköisesti 1 minuutti. Matka-ajan pidentymistä suurempi haitta olisi matka-ajan hajonnan kasvu, kun osa vaunuista pysähtyisi pysäkillä ja osa ei. Helsingin raitioteiden nykyisillä liikennöintikäytännöillä (pl. pikaraitiolinja 15) kuljettajat eivät pysähdy pysäkillä, mikäli sillä ei ole kyytiin pyrkiviä matkustajia eikä vaunussa ole poistuvia matkustajia. Hajonnan kasvu heikentää liikenteen täsmällisyyttä sekä hankaloittaa samanaikaisesti nopean ja luotettavan matka-ajan saavuttamista. Uuden pysäkin vaikutukset raitiolinjan 13 houkuttelevuuteen, käyttöasteeseen ja saavutettavuuteen Joukkoliikennelinjan matka-ajan pidentäminen johtaa siihen, että osa matkustajista siirtyy toiselle reitille tai vaihtaa kokonaan kulkutapaa. Matka-ajan pidentymisen vaikutukset voivat olla osin vaikeasti ennakoitavissa. Yhdenkin minuutin pidennys linjalla 13 tehtävän raitiotiematkan kestossa voi aiheuttaa vaihtoyhteyden katkeamisen esimerkiksi junaan Pasilassa tai linja-autoon Velodromilla, jolloin yksittäisen matkustajan kokema matka-ajan pidennys voikin olla esimerkiksi 10–15 minuuttia. Jotta uusi pysäkki kasvattaisi raitiolinjan 13 houkuttelevuutta ja käyttöastetta, täytyisi sen myötä saada enemmän uusia matkustajia, kuin lisäpysähdyksen aiheuttaman matka-ajan pidentymisen myötä menetetään. Kalasatamasta Pasilaan -hanke on arvioinut vuonna 2021, että matka-ajan pidentyminen uuden pysäkin myötä vähentäisi Vallilanlaakson läpi kulkevia matkustajia noin tuhannella arkipäivässä. Uusi pysäkki Vallilanlaaksonkulku- ja Poikkikulku-nimisten raittien risteyksen luona toisi raitiolinjan 13 piiriin hieman yli 400 sellaista asukasta, jotka eivät asu minkään nykyisen pysäkin vaikutusalueella. Pysäkin palvelualue on tässä tarkastelussa määritelty ympyränä, jonka keskipiste on pysäkillä ja jonka säde on 400 metriä. Em. asukkaat asuvat pääosin rakennuksissa, jotka sijaitsevat Kumpulan kaupunginosassa Isonniitynkadun ja Kumpulantaipaleen välisellä alueella. Pysäkkipaikan välittömässä läheisyydessä ei ole yhtään asuinrakennusta. 400 asukasta tuottaa vuotta 2023 koskevan liikennetutkimustiedon perusteella Helsingissä noin 280 joukkoliikennematkaa päivässä. Jos oletetaan, että näistä joukkoliikennematkoista puolet tehtäisiin raitiolinjan 13 suunnassa, pysäkistä hyötyviä päivittäisiä matkoja olisi noin 140. Poikkikulun kohdalta piirretyn ympyrän (r=400 m) sisään jää asuinrakennuksia myös Vallilan kaupunginosan puolella, monet niistä Karstulantiellä. Kyseinen alue tukeutuu kuitenkin ensisijaisesti Mäkelänkatua kulkevaan joukkoliikenteeseen. Esimerkiksi Pasilan suuntaan pääsee matkustamaan käyttäen Mäkelänrinteen raitiopysäkkiä. Suora kävely-yhteys Karstulantieltä tarkastellulle uudelle pysäkille on luonteeltaan epävirallinen ja sillä on suuria korkeuseroja. Varsinaisten kävely-yhteyksien puuttuessa pysäkillä ei voida olettaa olevan merkittävää käyttäjäpotentiaalia Vallilan puolella. Reitin esteettömyydessä on niin suuria puutteita, että pysäkki ei olisi Vallilan suunnasta lainkaan ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten saavutettavissa. Uusia työpaikkoja tai muita merkittäviä matkustuskohteita uusi pysäkki ei raitiolinjan 13 piiriin juuri toisi. Mäkelänrinteen uintikeskus, Urhea-halli ja Mäkelänrinteen lukio ovat Velodromin pysäkin vaikutusalueella. Myös esimerkiksi Kumpulan kampus jää houkuttelevan kävelyetäisyyden ulkopuolelle; raitiolinjan 13 nykyisistä pysäkeistä Nylanderinpuisto on lähempänä Kumpulan kampusta, kuin tarkasteltu uusi pysäkki. Tarkastellun pysäkin palvelualueeseen kuuluisi kuitenkin jalkapalloseura Käpylän pallon harjoituskeskus (KäPa Campus). Jalkapalloseuralta saatujen tietojen mukaan harjoituskeskusta käyttäisi enimmillään noin 400 henkilöä arkipäivässä. Ei ole tiedossa, miten käyttäjien matkat suuntautuvat, eikä myöskään ole tietoa matkojen kulkutapajakaumasta. Vuonna 2023 Helsingissä toteutuneen joukkoliikenteen kulkutapaosuuden (24 %) perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että KäPa campus tuottaisi arkipäivisin yhtensä noin 200 joukkoliikennematkaa. Karkeana asiantuntija-arviona voi esittää, että pysäkki palvelisi arkipäivisin 150–200 matkaa eli sillä tehtäisiin 75–100 nousua arkipäivässä (molemmat suunnat yhteensä). Arvio vastaa Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen tekemää liikennemallitarkastelua, jonka mukaan pysäkillä tehtäisiin arkipäivisin noin 100 nousua. Kätilöopiston alueen asemakaavan vaikutus käyttäjäpotentiaaliin Kätilöopiston alueen nähtävillä oleva asemakaava mahdollistaa entisen sairaala-alueen asukasluvun kasvun tulevaisuudessa noin 850 asukkaalla. Uudet asukkaat sijoittuvat osittain noin 400 metrin todellisen kävelyetäisyyden päähän tarkastellusta raitiopysäkistä lisäten sen käyttäjäpotentiaalia. Uusi maankäyttö ei kuitenkaan sijaitse pysäkin välittömässä läheisyydessä vaan houkuttelevan kävelyetäisyyden ylärajalla. Vaikka uusien asukkaiden joukkoliikennematkoista puolet tehtäisiin tarkastellun pysäkin kautta, nousijamäärä ei riittäisi kompensoimaan matka-ajan pidentymisen vuoksi menetettäviä matkustajia. Uutta maankäyttöä palvelee tulevaisuudessa ensisijaisesti Kätilöopisto-niminen bussipysäkkipari Sofianlehdonkadulla. Lisäksi Velodromin joukkoliikennesolmukohta on suurimmasta osasta aluetta alle 600 metrin kävelymatkan päässä. Käsittely Vastaehdotus: Mia Haglund: Poistetaan kappaleen neljä (4) viimeinen virke. Kappaleen loppuun lisätään: "Uuden pysäkin lisäämisen arviointia jatketaan kun Kätilöopiston uuden asuinalueen suunnittelu, asukasmäärät ja toteutuksen aikataulu tarkentuvat. Arvioinnin jatkossa tuolloin tutkitaan tarkemmin myös Vallilanlaakson jalkapallokenttien käyttäjien sekä Kumpulan kampuksen potentiaalinen vaikutus pysäkin kannattavuuteen. Lisäksi tarkastellaan lähialueen muuta uusia matkustajia tuottavia maankäytön mahdollisuuksia. Tämän ohella harkitaan liikennemallinnuksen lisäksi laadullisen tiedon keräämistä pysäkin ja sen tuottaman matka-ajan pidennyksen vaikutuksista nykyisten matkustajien liikennevälinevalintoihin, esimerkiksi kyselytutkimuksen avulla." Kannattaja: Otso Kivekäs 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Mia Haglundin vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna. Jaa-äänet: 2 Otto Meri, Risto Rautava Ei-äänet: 10 Silja Borgarsdottir Sandelin, Mia Haglund, Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Tuomas Nevanlinna, Jenni Pajunen, Katri Penttinen, Saana Rossi, Anni Sinnemäki Tyhjä: 1 Mika Raatikainen Poissa: 0 Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä Mia Haglundin vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen äänin 2–10 (1 tyhjä). 17.12.2024 Pöydälle 10.12.2024 Pöydälle Esittelijä kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski

Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)