Kallion Hämeentie 3:n asemakaavan muutos (nro 12892)

Kiitoksia, puheenjohtaja.

Jos mennään ensi alkuun rakennuksen historiaan. Tässä on taas yksi esimerkki Stadissa. Talo on rakennettu vuonna 1970 ja pistetään luiskaan. Tämä ei ole suinkaan vanhin rakennus, mitä halutaan pistää luiskaan. Tämä tuntuu olevan ikävä trendi tässä kylässä tätä nykyä, joka ei ole mun mielestä mitenkään kovinkaan kestävää kehitystä ja hyvää rakentamispolitiikkaa. Varsinkin kun tällä hetkellä katsellaan ympäristöä, niin tuolla on aika monta soramonttua, mihin ei ole noussut ainuttakaan rakennusta, vaikka niitä on sijoittajat ja rakennusyhtiöt kilpaa valloittaneet.

Sitten on toinen kuvio. Tässä rakennuksessa toimii KokoTeatteri, joka on kohta 30 vuotta ollut ihan keskeinen toimija Helsingin teatterikentällä. Sen tiloissa on ollut kaikkea muutakin, teatteriryhmiä ja kulttuurista toimintaa. Mä olen jättämässä ponsiesityksen, mikä antaisi pientä tyynyä sille, että KokoTeatterin tulevaisuus jatkuisi myös seuraavat 30 vuotta. Meillä ei ole liikaa tiloja tällä hetkellä kulttuurille tai teatterille tässä kaupungissa. Niitä toki voisi olla enemmänkin. Tänään on puhuttu kaupungin vetovoimaisuudesta. Tähän voidaan vaikuttaa seuraavalla valtuustokaudella ja tehdä sen mukaisia toimenpiteitä.

Tämä ponsi kuuluu seuraavasti:

Hyväksyessään kaavan valtuusto edellyttää selvitettävän, kuinka KokoTeatterin -tilat ja toimintaedellytykset tullaan turvaamaan myös tulevaisuudessa. Teatterikentällä paikkansa vuodesta 1997 vakiinnuttaneen KokoTeatterin tilat mahdollistavat oman tuotantonsa lisäksi toimintaa myös muille teatteriryhmille ja produktiolle.

Tosiaan kyseessä on kaupallinen teatteri, joten luulisin myös oikeistoa kiinnostavan tämän asian tärkeys.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Muttilaisen pontta pidän oikein hyvänä. En valitettavasti vastauspuheenvuorossa voi sitä kannattaa. Sen sijaan tartun tähän uudisrakentamisen kysymykseen.

Tässähän tosiaan sallitaan purkaa rakennuksen sivusiipi. Suurin osa rakennuksesta suojellaan SR3-merkinnällä. Se, miksi tätä tehdään, ei johdu millään tavalla kiinteistösijoittajista, vaan se johtuu siitä, että tähän saadaan 110 ihmiselle asunnot. En soisi, että nämä ihmiset asuisivat tulevaisuudessa sorakuopassa, vaan pidän hyvänä, että he voivat asua Helsingin kalliossa.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Muttilaisen pontta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Minäkin otin puheenvuoron kannattaakseni Muttilaisen erinomaista pontta. On todella tärkeää, että pystytään turvaamaan se, että KokoTeatteri voi jatkaa näissä tiloissa. Helsingissä on todella vähän esittävään teatteritaiteeseen soveltuvia tiloja. Tämä tila, jossa KokoTeatteri on, on erittäin toimiva. Olisi erittäin suotavaa, että se tulevaisuudessakin olisi esittävän taiteen käytössä.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Nopeasti kaksi huomiota.

Pidän itse asiassa tätä pontta hyvänä tapana merkitä kirjoihin ja myös kaupungin sisällä käydä keskustelua ja pohtia prosessia siitä, miten huolehdimme siitä, että arvostettu ja elävä teatteri löytää itselleen tavalla tai toisella sellaiset tilat, jossa voi jatkaa toimintaansa.

Sitten toinen huomio. Todellakin, kuten täällä varmasti tiedämme hyvin, viime vuonna Helsingin väkiluku kasvoi 10 000 ihmisellä. Sitä edellisenä vuonna Helsingin väkiluku kasvoi 10 000 ihmisellä. Alkuvuodesta Helsingin väkiluku on kasvanut nyt kahdella ja puolella tuhannella ihmisellä. Ja nämä kaikki ihmiset tarvitsevat kodin, jossa asua. Siinä mielessä on tietenkin erittäin hyvä, että me huolehdimme siitä, että meillä on kaavoja, joiden perusteella uusia asuntoja voi rakentaa. Tässäkin joukossa Helsingin väestössä on hyvin erilaisia ihmisiä pienituloisista suurituloisiin, muualta tulleista syntyperäisiin, mutta kaikkia yhdistää se, että oma koti on tarpeen. Siinä mielessä tällaiset pienetkin kaavat ja vieläpä niin kivalla alueella kuin Kalliossa ovat tarpeellisia.

Kiitos, puheenjohtaja.

Meillähän on todella tämä tärkeä argumentti, että Helsinki tarvitsee asuntoja asukkaille, jotka tulevat tai menevät tai saapuvat, sorakuopan sijaan. En usko, että se tässä nyt oli vaihtoehtona, mutta yhtä lailla meidän pitäisi miettiä tätä kysymystä, jota Pia Pakarisen ponnen yhteydessä käsiteltiin, että miten tehdään kaupunkia, joka on kiinnostava, kulttuurisesti elävä ja monipuolinen. Siksi tietysti kannatan minäkin valtuutettu Muttilaisen pontta, mutta kannatan vielä enemmän sitä, että tämänkaltaiset kulttuuriset instituutiot kuin nyt käsillä oleva teatteri ja sen spontaanisuus ja idea toimia kortteliteatterina, joka on aika uniikkia. Meillä on, tiedämme, valtiolliset kulttuurilaitokset, oopperat ja Kansallisteatteri ja Svenska Teatern, jotka nauttivat suurta kansallista arvostusta. Mutta just tämmöinen pienimuotoinen kortteliteatteritoiminta, niitä ei ole kovin monta. Toinen tässä lähellä, Teatteri Jurkka, kuuluu tähän traditioon. Siksi soisi, että lähtökohtana olisi tämmöisen pienimuotoisen, viehättävän spontaanin ja erittäin tärkeän urbaanin toiminnan säilyttäminen.

Meillähän helposti nakertuu, koska tämä rationaalinen argumentti, että tarvitaan lisää asuntoja. Se on never ending story, ja sen varjolla tai sen kupeessa voidaan kaikenlaista kiinnostavaa raivata alta pois. Ei vain konkreettisia rakennuksia ja toimintoja, vaan myös tapaa olla helsinkiläinen, kulttuuriperintöä ja siihen liittyvää toimintaa. Joskus tietysti olisi hyvä tulevan strategian laadinnassa pysähtyä pohtimaan myös näitä arvoasioita. Toki asunnot ovat tärkeitä, mutta elämä kaupungissa on vähintään yhtä tärkeää. Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja ja kiitoksia valtuutettu Kolbe taas erinomaisesta puheenvuorosta ja täydennyksestä tässä kohtaa.

Tosiaan meillähän oli jossain vaiheessa buumi lakaista kaikki pienemmätkin leffateatterit nurin, mitä nurkilla oli. Nyt on niitä on haikailtu ja kaipailtu takaisin ja osittain saatukin. Sehän nimenomaan tekee tämän kaupungin kiinnostavaksi ja monimuotoiseksi, että täällä on muutakin kuin asuntoja.

Mun puheenvuoro ei ollut mitenkään asuntokriittinen. Muistutin vaan tämänkin hetkisesti tilanteesta, että tuolla on aika paljon pinta-alaa, mitä on raivattu nurin, on siinä ollut sitten kulttuuritoimijaa tai skutsia ja nyt siellä on tosiaan soramonttua tällä hetkellä tarjolla. Kaikki tietää syyt, miksi ehkä ollaan tässä tilassa. Pidetään tässä sävyjä, mitkä tekee tästä kaupungista hienon. Tänään on puhuttu keskustan ja Helsingin vetovoimaisuudesta. Ne on sitä omaleimaisuutta, mitä meillä on.

Ehkä lyhyt kommentti tähän loppuun vielä. Mä en halua, että jatkossa me rahoitetaan meidän Espan lavaa Musiikin edistämiskeskuksen apurahahakemuksilla. Tämä on aika kuvaavaa siinä, että meidän pitäisi itse kyllä tämmöinen kolo täyttää eikä hakea 8 000 euroa, mikä oli kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan viranhaltijapäätöksessä. Lava pyörii reilulla 30 tonnilla ja 8 tonnia haetaan MES:ltä. Täällä on aika monta työtöntä työnhakijaa, mitä mennään kulttuuriin ja musiikkiin tällä hetkellä. Tämä lähinnä on vain noloa. Annetaan Espan tuottajan tehdä töitä ja keskittyä siihen eikä kirjoitella apurahahakemuksia. Terveisiä Helsingistä.