Valtuutettu Nora Grotenfeltin aloite talviuintipaikoista kaupungin omana toimintana

Tack, ordförande.

Ensinnäkin haluan kiittää perusteellisesta vastauksesta. Olen iloinen siitä, että Helsinki kaupunki on selvittänyt valtuustoaloitteessa esitetyn asian näin huolellisesti.

Toivon kuitenkin, että Helsinki voisi entistä vahvemmin ja rohkeammin profiloitua merellisenä kaupunkina vuoden jokaisena päivänä myös matkailun näkökulmasta. Talviuintimahdollisuudet eksoottisena ja terveellisenä elämyksenä voitaisiin nostaa vahvemmin esille matkailijoille. Tätä ajatellen olen laatinut ponnen, joka kuuluu näin:

Päivitettäessä merellistä strategiaa korostaen kaupunkiluonnon sekä talviuinnin ja merellisten elämysten merkitystä, valtuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuuksia, miten näitä voisi kehittää myös matkailijoita houkutteleviksi esimerkiksi vieraskielisen markkinoinnin keinoin.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kannatan Nora Grotenfeltin pontta. Se on oikein hyvä.

Merellisen Helsingin toimintoja on hyvä kehittää niin kuin saunakulttuuria ja myös uintikulttuuria. Näihin talviuintipaikkoihin liittyy myös se, että esimerkiksi Itä-Helsingissä on tosi paljon yrittäjävetoisia talviuintipaikkoja, joissa se hinnasto on tietysti erilainen kuin kaupungin itse tuottamassa toiminnassa. Eli toivon, että myös Itä-Helsinkiin saadaan kohtuuhintaista talviuintia itähelsinkiläisille henkilöille.

En voi olla myös kiittämättä tätä valtuustoa. En tiedä, onko tämä minun viimeinen kokoukseni vai tuleeko vielä kutsu kahden viikon päähän. 20 vuotta tuli täyteen vuodenvaihteessa, ja kyllä tässä melkein tippa linssiin tulee. Kiitos kaikille, kenen kanssa olen tehnyt yhteistyötä.

Kiitos.

Ärade ordförande.

Jag skulle också ha understött ledamot Grotenfelts kläm. Jag tycker samtidigt att det är fantastiskt att, i och med att man kan simma på vintern och på sommaren i havet, är också att framhäva hur viktigt det är att vi har en rent Östersjön. Det påminner oss alla om hur viktigt det är att vi värnar om det, och därför tycker jag det skulle vara fint att man också kan visa dess värde också utanför Finlands gränser till folk som besöker Finland.

Kiitos, puheenjohtaja.

Talviuinti on varmasti ihan hyvä harrastus niille, jotka sitä harrastavat. Mutta ehkä tässäkin on vähän kyse siitä, mikä on kaupungin tehtävä itse tuottaa ja mitä kolmas sektori tai muu sektori voi tuottaa. Ehkä ajattelen näin, että kaupungin tehtävä ei ensisijaisesti pitäisi olla talviuintipaikkojen ylläpito, kun meillä kerran on yksityisiäkin toimijoita, jotka siitä ovat kiinnostuneita ja sitä pystyy tekemään. Se rajanveto kaupungin oman toiminnan ja muun toiminnan. Kun miettii sitä, että samaan aikaan meillä on vakavia puutteita meidän perusasioissa ja peruspalveluissa, niin ehkä ajattelen niin, että keskittyisin eka laittamaan ne kuntoon. Sitten kun ne on kunnossa, voisi ehkä harkita, että onko kaupungin tehtävä myös rupeaa ylläpitämään talviuintipaikkoja. Asiat tärkeysjärjestykseen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mä istuin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa silloin, kun näitä talviuintipaikkoja siellä intensiivisesti käsiteltiin, ja tuntuu, että Otto Meri ei ehkä nyt tunne tätä talviuintikulttuuria niin hyvin. Esimerkiksi olen kuullut siitä, että kun kansainvälisiä toimittajia tuodaan Suomeen, niin Tampere houkuttelee erityisesti vierailukohteena sen takia, että Tampereen kaupunki on satsannut näihin talviuintipaikkoihin. Eli tässä on nimenomaan kyse myös siitä houkuttelevuudesta laajemmin.

Sen takia ajattelen, että tämä itse aloite on tosi hyvä ja myös se periaate tietenkin, että yhdenvertaisuuden nimissä on tärkeää, että kaikenlaiset kaupunkilaiset taustasta riippumatta pystyvät harrastamaan talviuintia ja myös niin, että sitä on saatavilla kaikkialla kaupungissa. Tiedän, että tuolla Pukinmäessä esimerkiksi Pukinmäenrantaan sellaista paikkaa on pitkään toivottu.

Kiitos, puheenjohtaja.

Itse näen nämä investoinnit erittäin hyvinä ja myöskin kohtuullisen edullisina. Helsinkihän on merellinen kaupunki, ja täällä ei ole riittävän paljon investoitu aiemmin siihen, että kaikki kaupunkilaiset pääsisivät nauttimaan merellisyydestä niilläkin alueilla, joissa meri ympäröi koko aluetta niin kuin Jätkäsaaressa. Nyt onneksi talviuintipaikkoja sinnekin tulee enemmän ja edelleen on varaa parantaa. Meidän kannattaa todellakin ottaa kaikki ilo irti siitä, että Helsinkiä ympäröi meri.

On totta, että peruspalveluissa on niukkaa, mutta ei se näistä talviuintipaikoista kyllä johdu. Jos ajattelee kustannusten tasoa, niin esimerkiksi juuri se, että kokoomus nyt siellä hallituksessa leikkaa sen 35 miljoonaa euroa sotesta, niin sillä on vaikutusta. Valtuutettu Meren kannattaa sen eteen tehdä töitä, ettei näin kävisi.

Kiitos, puheenjohtaja.

Keskityn näihin talviuintipaikkoihin tässä vastauspuheenvuorossa. Tässä vastauksessahan hyvin tuodaan esille, että ei tämä mitään halpaa lystiä ole. Lisäkustannusarvio olisi noin 600 000 euroa, jos kaupunki ottaisi nämä vastatakseen.

Valtuutettu Honkasalolle, joka toi esille Tampereen saunakulttuurin: Sitä tuntematta, niin kyllähän meillä Löylyt ja Allas Sea Poolit on äärimmäisen suosittuja ja kansainvälisestikin ensimmäinen näistä noteerattu. Ne ovat nimenomaan yksityisesti toimivia, eikä siis kaupungin omaa toimintaa. Meillä varmasti on halukkaita lisääkin, jos me saadaan kaavoitettua ja mahdollistettua se. Ei tässä nyt kaupunkia tarvita muuta kuin mahdollistamaan se, että yksityiset toimijat pystyvät näitä talviuintipaikkoja yhä enemmän meillä kaupunkilaisille järjestämään.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Helsingin liikuntapoliittinen lähtökohta on se, että pyrimme tarjoamaan matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia kaikille helsinkiläisille taustasta ja varallisuudesta riippumatta. Kun katsoo esimerkiksi OmaStadi-äänestyksiä ja niihin tehtyjä ehdotuksia, niin nimenomaan talviuintipaikat, ulkokuntasalit, tekonurmikentät nousevat aivan erittäin voimakkaasti esille. Me olemme pyrkineet vastaamaan tähän hyvin laajaan kaikkialta Helsingistä ja kaikilta helsinkiläisiltä eri taustoista tulevaan toiveeseen.

Niin kuin vastauksesta näkee, me olemme sekä itse suoraan liikuntapalveluiden investointirahoista rakentaneet uusia talviuintipaikkoja että näillä OmaStadi-varoilla tehty niin uimalaitureita kuin talviuintipaikkoja. Ja kuten näkyy, edelleenkin me haetaan uusia paikkoja, jotta näitä olisi tasaisesti eri puolilla Helsinkiä. Esimerkiksi kantakaupunki on sellainen, jossa tällä hetkellä ei vielä samalla lailla ole mahdollisuuksia kuin joillain muilla alueilla. Samaan aikaan olemme lähteneet siitä, että näihin pitää mahdollisimman monen pystyä osallistumaan. Ja kun nämä toimijat toimivat Helsingiltä vuokrasopimuksilla, olemme edellyttäneet, että sekä jäseniä otetaan lisää että on mahdollisuus myös kertamaksulliseen uimiseen. Tätä kautta me pystymme huolehtimaan siitä, että mahdollisimman monella on mahdollisuus harrastaa talviuintia, jonka suosio on viime vuosina suorastaan räjähtänyt, ja siihen meidän pitää pystyä vastaamaan. Mutta toisaalta se, että seurat ja yhdistykset ylläpitävät tätä toimintaa kaupungin infrastruktuurissa, mahdollistaa sen tietyn positiivisen yhteisöllisyyden, mitä näiden ympärille myös on rakentunut. Vaikka valtuutettu Meri ajattelee niin, että Helsingin liikuntapalveluilla ei pitäisi olla saunoja, niin kauhuksesi voin kertoa, että niitä löytyy myös meiltä. Itse asiassa siitä ei ole kovinkaan pitkä aika, kun valtuustossa täällä hyväksyimme valtuustoaloitteen, jossa kehotimme kaupunkia, merellistä Helsinkiä, myös mahdollistamaan enemmän saunapaikkoja esimerkiksi veneilijöille ja muille. Eli kyllä meidän pitää hyvin monipuolisesti meidän liikunta- ja vapaa-aikapalveluita miettiä siitä näkökulmasta, että ne palvelevat niin etelähelsinkiläisiä purjehtijoita kuin itähelsinkiläisiä talviuimapaikassa pulahtajia ja kaikkea siltä väliltä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Apulaispormestari Arhinmäelle totean, että se on kuitenkin hyvä, että täällä toisin kuin Vantaalla ne saunat eivät maksa yli 2 miljoonaa euroa. Moni muu täällä maksaa kyllä aika paljon.

Ehkä se, mitä kaupunki voisi tehdä, kun saan viestejä yrittäjiltä, kun on ollut tilanne, että saunayrittäjä ja talviuintiseura haluaisi tehdä yhteistyötä, niin kaupunki on sanonut, että ei onnistu. Eli saunojat eivät voi käyttää talviuintiseuran laituripaikkaa. Eli vierekkäiset saunojat, joista toinen kuuluu talviuintiseuraan ja toinen ei, toinen saa mennä uimaan saunomisen välillä ja toinen ei. Jos tällainen nyt saataisiin aluksi kuntoon ja ilmeisesti tässä on saatu jotain edistystä, että nämä saunojat voivat mennä myös uimaan, se on ehkä se tapa, jolla me voimme kaupunkina edistää tätä ilmeisen arvokasta ja hienoa talviuintikulttuuria.

Kiitos, arvon puheenjohtaja.

Täytyy nostaa esille tähän liittyen iloinen asia myös, koska nythän tuli tieto, että OmaStadi-äänestyksen pohjalta ollaan avaamassa Aurinkolahteen Vuosaaren lähelle oma talviuinti- ja saunapaikka. Tämä on todella hieno uutinen, koska Itä-Helsingissäkin on paljon alueita, missä on erittäin suuri väestömäärä ja ihmisiä kiinnostaa tämä harrastus, mutta monelle se on kynnys mennä kylmään avantoon ilman sitä saunaa. On hyödyllistä, että tähän panostetaan sen takia, että avannolla on paljon positiivisia terveysvaikutuksia ja mielenterveysvaikutuksia.

Ajattelen, että tärkeintä, mitä apulaispormestari Arhinmäki nosti esille, että me mahdollistettaisiin yhä useammalle joukolle pääsy muun muassa näihin avantoseuroihin, koska niihin on ollut todella hankalaa päästä. Aina edes rahalla ei pääse, vaan voi olla kovat jonot, vuosikausien jonot. Totta kai se taloudellinen puoli on myös tärkeää, että se ei olisi este kellekään avantouintiharrastukselle. Eli on varmasti positiivinen asia, jos tulee lisää näitä saunoja ja avantopaikkoja ja kyllä kaupungin kannattaa myös siihen panostaa. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä keskustelu on sangen mielenkiintoinen. Tässä on monta näkökulmaa tullut esille. Tässä mainittiin myös Tampere, ja kun miettii sitten, miltä vesi näyttää noin laadultansa tässä Helsingin edustalla versus Tampereen Näsijärven tai Pyhäjärven osalta, niin kuvittelisin, että ne on siellä pikkuisen kirkkaampia ja on mukavampi pulahtaa niihin. Tampereellahan on se etu, että siellä on enemmän jäätä tarjolla todennäköisesti talvisin kuin täällä. Jos nyt edellytyksenä on, että pitää olla avantouintia, niin sehän vaatii kyllä myöskin sen, että kaupungin varmaan täytyy miettiä, miten tämä jääkysymys ratkaistaan, koska muutenhan tämä menee aika hassuksi. No, Bara bada bastu, sehän on nyt kohta maailman kuulu tai Euroopan kuulu ilmiö. Mutta se, minkä ajattelin tulla tästä kysymään ääneen pikkusen retorisesti, on se, että kun meillä on niitä mattolaitureita ja ne taitaa kanssa olla kaupungin ylläpitämiä. Niin mahtaako se olla oikein järkevää toimintaa, että me annetaan pestä mattoja suoraan meriveteen, kun samaan aikaan teemme kaikkemme, että ei saastutettaisi? Tämä on omalla tavallaan mielenkiintoinen juttu, ja jos tästä nyt lähtee mattolaiturikeskustelu liikkeelle, niin soisin, että se menisi viidessä minuutissa ohi. Kuitenkin tämän tyyppisiä kysymyksiä saattaa helposti tulla esiin. Ne ovat niitä priorisointeja, joita peräänkuulutin 2000-luvun alussa saaden siitä monenlaista kuuluisuutta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Bogomoloff nosti esille mattolaiturit, niin ehkä täytyy nyt todeta, että niin kauan kuin niitä vielä on, soisin, että kaupunki suhtautuisi myötämielisemmin siihen, että kaupunkilaiset järjestelevät itse myös talviuintipaikkoja. Meillä on ehkä haasteena myös se, että kaiken pitää olla kovin järjestettyä. Silloin jos kaupunkilaiset itse tekevät viritelmiä, joista pääsee talvella uimaan tai pääsee kesällä uimaan tai ehkä mattolaituriltakin pääsee pulahtamaan aika ison osan vuodesta monilla alueilla, mä toivoisin, että meillä pystyttäisiin suhtautumaan vähän joustavammin. Kieltämisen sijasta sallia ne erilaiset rakennelmat, joita kaupunkilaiset virittävät. Ehkä se on osa elävää kaupunkikulttuuria myös, että on moninaisuutta eikä kaiken aina tarvitse olla pelkästään Helsingin järjestämää.

Totta kai tarvitaan lisää talviuintipaikkoja. Ylipäänsä uintipaikat vuoden ympäri ovat semmoisia, jotka nousevat jatkuvasti esille ja ovat toivottuja. Monesti esteeksi on nostettu se, että ei ole valvontaa eikä pystytä niitä kontrolloimaan. Olisi ehkä hyvä myös, että meillä kaupungin juristit käväisisivät retkellä Tukholmassa, jossa on lukemattomia määriä pieniä rantoja ja pieniä laitureita, joissa on ilmoitus, että näistä kaupunki ei ole vastuussa. Tämä on ollut keskustelu, jota on paljon täällä käyty, ja meillä systemaattisesti lakipuoli on tämän tulkinnan kieltänyt. Mä toivoisin, että pikkuhiljaa Helsingissä linja muuttuisi ja saataisiin sekä talviuintipaikkoja että ympärivuotisia uintipaikkoja nykyistä paljon enemmän.

Kiitos.

Mieliaiheeseeni mattolaitureihin ja avantouintiin.

Muutama valtuustokausi sitten tein aloitteen siitä, että näitä mattolaitureita ei purettaisi pois, kun niillä peseminen loppuu, vaan niihin laitettaisiin portaat, joista pääsisi kunnolla ja turvallisesti veteen sekä talvi- että kesäaikaan. Silloin suhtautuminen oli todella aika nuivaa juuri nimenomaan tämän turvallisuuden vuoksi, mutta ei luulisi olevan mitään ihan avaruustiedettä, että sinne viedään tolppa, missä on sekä heittoliina että pelastusrengas ja selkeä lappu, missä lukee, että laiturilla oleskelu on sallittu omalla vastuulla. Luulisi, että se olisi täysin mahdollista tehdä.

Itse 40 vuotta Suomenlinnassa käytin mattolaituria kesät talvet uimiseen ja hengissä vielä tunnun jotenkin olevan. Musta pikkusen tämmöinen ylihuolehtivaisuus voisi jäädä jo entiselle vuosikymmenelle.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Keskusteluhan tästä vähän levisi mattolaiturikysymyksiin, ja tulin siksi nyt vielä varmuuden vuoksi valtuutettu Karhuvaaran puheenvuoron jälkeen muistuttamaan siitä, että olemme itse asiassa talousarviosopimukseen viime syksynä kirjanneet tämän mattolaiturikysymyksen juuri tuossa hengessä, jonka valtuutettu Karhuvaarakin otti esiin.

Tämähän on kysymys, missä muun muassa minä itse ja valtuutettu Jenni Pajunen katajanokkalaisina valtuutettuina, jotka olemme kokeneet mattolaiturin käyttäjien pettymykset ja paineet hyvinkin konkreettisesti niskassamme ja toki olemme molemmat, kuten täällä monet muutkin, mattolaiturien ystäviä. Juuri tässä juttelin toimialajohtajan sijaisen teknisen johtajan Kari Pudaksen kanssa siitä, että missä mennään nyt tämän mattolaituriselvittelyn kanssa. Ja todellakin toimialalla on pyrkimyksenä löytää sekä turvalliset että laillisuuden puitteissa toimivat, mutta kuitenkin kaupunkilaisille myös mahdolliset ja toimivat ratkaisut, joissa mattolaitureita tosiaankin uimiseen voisi käyttää, koska sehän nyt on se asia, mihin niitä enemmän käytetään kuin mattojen pesuun tätä nykyä.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Olen useampaan otteeseen kysynyt, että emmekö me voisi vain lapioida lumet pois kuntoportaista ja harjata ne ja pitää siinä ei talvikunnassa pitoa -lappua tai laittaa uimapaikoille portaita veteen ja laittaa siihen merkki, että ei ole virallinen uimapaikka, ja näin toimisi ihmiset sitten omalla vastuulla. Mutta lainsäädännön näkökulmasta asia ei valitettavasti ole näin, vaan viranomaisilla, viranhaltijoilla on vastuu siitä, jos kaupunki luo olosuhteita. Kysymys ei ole edes mistään kollektiivisesta Helsingin kaupungin vastuusta, vaan on kysymys yksittäisten viranhaltijoiden henkilökohtaisesta vastuusta. Meillä on valitettavasti Helsingin kaupungissa esimerkkejä siitä, miten viranhaltijat ovat joutuneet rikosoikeudelliseen vastuuseen paikoissa, joissa on esimerkiksi ollut selkeästi ilmoitettu, että paikka on suljettu ja käyttö kielletty ja niitä on käytetty. Joten vaikka itse ihmisenä, joka sinänsä on lainkuuliainen ja sääntöjä tarkasti aina noudattava, niin siitä huolimatta tässä asiassa ajattelin, että voisi vähän ottaa löysemmin rantein, mutta ymmärrän hyvin meidän viranhaltijoita, että se henkilökohtainen vastuu, joka siitä tulee. Sen vuoksi, jos meillä kaupunki tekee uimapaikkoja, meidän pitää tasaisesti sukeltaa se pohja, että siellä ei ole mitään vaarallista. Meidän pitää tasaisesti ottaa niistä vesistä näytteet, että se vesi on riittävän puhdasta. Esimerkiksi kun Vartiokylänlahdelle osallistuvan budjetoinnin kautta päätettiin uimalaiturista, todettiin, että veden laatu ja pohja ei ole sellainen, että sinne voitaisiin uimalaituri tehdä. Me teimme sinne oleskelulaiturin. Eli näitä valtuuston varapuheenjohtaja Bogomoloffin peräänkuuluttamia mattolaiturioleskeluja, niin se ei ole nyt mattolaituri, vaan se on oleskelulaituri.

Aidosti sama kysymys on myös esimerkiksi näissä kuntoportaissa. Musta on hyvin hienoa, että on sellaista talkoohenkeä helsinkiläisissä, että itse käydään lapioimassa ja harjaamassa ne. Kysyin, että voinko mä apulaispormestarina käydä tekemässä. Suositeltiin, että ei, koska siinäkin ollaan niillä rajoilla, että onko silloin Helsingin kaupunki, joka hoitaa. Kuulostaa tietysti monesta meistä, ainakin minusta, vähän hullulta, mutta näillä mennään niin kauan, kunnes täälläkin iso joukko lainsäätäjiä jotenkin miettii sen lainsäädännön niin, että me voisimme toimia sillä tavalla, että olisi paikkoja, joissa selkeästi lukee, että ei talvikunnassa pitoa, omalla vastuulla. Silloin me voitaisiin pitää niistä huolta ilman, että joku meidän viranhaltijoista voi pahimmassa tapauksessa joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Minä mielelläni pulahtelisin monesta paikasta uimaan, jos saisin portaat nousta ylös. En kyllä talvisin, mutta kesäisin.

Kiitos, puheenjohtaja.

Apulaispormestari Arhinmäki on ihan oikeassa tässä osittain. Toki vahingonkorvauslakihan on ihan hyvä, eikä sitä muuttamalla tämä tilanne mihinkään muutu. Sen Herttoniemen hyppyrimäkionnettomuuden jälkeen, josta voi olla montaa mieltä sen tuomion oikeellisuudesta, mutta sen jälkeen on selvästi ollut havaittavissa viranhaltijoissa ylivarovaisuutta sen ratkaisun antamisen jälkeen. Mikä ei nähdäkseni ihan täysin ehkä vastaa sitä lainsäädännön henkeä ja ennen kaikkea vahingonkorvauslain vahingon kärsijän omaa myötävaikutusta, joka totta kai on erityisen suuri, jos toimii toisin kuin kaupunki ohjeistaa.

Toivoisin, että tässä ehkä löytyisi jonkinlainen kompromissiratkaisu sen ylivarovaisuuden ja toisaalta sitten ehkä liian lepsun linjan välillä, koska kyllä edelleen kaikki lähtee siitä, että mikäli joku on todettu ja kiellettyä, niin jos toimii sitä vastoin, sitten itse ottaa tietoisen riskin. Tiedän ja ymmärrän sen viranhaltijoiden tunteen, ja ei kukaan halua ottaa vastuulleen seikkoja. Mutta ehkä tässä, miten tämä sitten ratkeaa, niin kaupungin pitää vähän omaa linjaa muuttaa, mutta ehkä toisaalta myös oikeusistuimien vähän paremmin sitä vahingonkorvauslain henkeä noudattaa. Koska kyllä tästä nykytulkinnasta kärsii nimenomaan, niin kuin Arhinmäki toi esille, ne kaupunkilaiset, joilta kaikki kiva kielletään.