Viikin–Malmin pikaraitiotien yleissuunnitelma

Kiitos, puheenjohtaja.

Olen tehnyt tuonne systeemiin toisen hylkäysehdotuksen kaikkien riemuksi ja iloksi. Se kuuluu näin: Viikin–Malmin pikaraitiotien yleissuunnitelma hylätään. Malmin lentokentän alueen, suluissa esittelijän tekstissä Malminkentän, asuntorakentaminen ei ole järkevää taloudellisesti, rakennusteknisesti tai sijainnillisesti, eli sinne suunnatulle pikaraitiotielle ei ole tarvetta. Pikaraitiotiehen investointi aiheuttaisi lisäksi kohtuuttomia paineita matkalippujen hintojen korottamiseen.

Kiitos.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vaikka tämä viikko on varmasti tunteiden ja kamppailun purkautumisen viikko, ja ehkä osa meistä on ollut väsyneitä, ajattelin silti muutaman esittelykuvan näyttää tästä Viikin–Malmin pikaraitiotien yleissuunnitelmasta. Tämä on sen verran suuri ja merkittävä päätös, vaikka onkin yleissuunnitelmapäätös eikä vielä toteutuspäätös, vaan antaa mandaatin jatkovalmisteluun. Mutta iso asia ja osa meidän kaupungin kattavaa laadukkaan raidejoukkoliikenteen verkon rakentamista ja siihen kytkeytyvää uuden asumisen rakentamista.

Kartalla näkyy, mistä on kysymys. Uutta raitiotietä Kumpulasta Kustaa Vaasan tietä Lahdenväylän itäpuolta Viikkiin ja siitä edelleen Malminkentälle. Tutkittuja reittivaihtoehtoja on sen jälkeen useita. Tässä nyt esitetään ennen kaikkea ensimmäiseksi jatkovaihtoehdoksi jatkosuunnittelun pohjaksi tätä, että Malminkentältä reitti jatkuu Malmin keskustaan aina Malmin asemalta sairaalalle asti ja kantakaupungissa taas sitten olemassa olevaa raideverkkoa Hämeentietä pitkin edelleen keskustaan. Tarkoituksena on tarjota laadukasta houkuttelevaa joukkoliikennettä Koillis-Helsingin kasvaville alueille. Tosiaankin toinen tutkittu jatkosuunta, jota on tässä yleissuunnitelmassa myös pohdittu myöhemmän vaiheen toteuttamiseksi, on tämä jatko Jakomäkeen ja sieltä edelleen Vaaralaan, jossa linja jossain vaiheessa tulevaisuudessa voisi hyvin kytkeytyä Vantaan ratikkaan, joka on vähän meidänkin ratikkamme ja jonka rakentaminen on käytännössä jo aloitettu.

Tämän yleissuunnitelman ensimmäinen versio valmistui jo vuonna 2021, mutta sen jälkeen vaikutusarvioita on päivitetty ja esimerkiksi Lahdenväylän alueen osayleiskaavaa on päätöksenteossa viety huomattavan pitkälle, joka on osaltaan vaikuttanut tämän raitiotien menestymisen edellytyksiin. Tätä on sovitettu yhteen Fingridin maakaapelihankkeen kanssa, josta varmaan jotkut ovat saaneet palautetta. Helsinkihän alun perin esitti, että se olisi tullut Lahdenväylän käytävään eikä mennyt sinne Kivikkoon, mutta tähän Fingrid ja valtion viranomaiset eivät suostuneet. Tämä on mahdollista toteuttaa yhtä aikaa tuon kaapelin kanssa.

Uusi joukkoliikenneyhteys totta kai parantaa jo nykyisten asukkaiden joukkoliikenteen laatua. Raide-Jokerista vaikkapa näemme. Sillä on käyttäjiä jo nyt tässä vaiheessa selvästi enemmän kuin Bussi-Jokerilla aikanaan oli. Raitiovaunu koetaan houkuttelevana, miellyttävänä joukkoliikennevälineenä. Mutta totta kai tästä kuvasta näkyy sitä, kuinka paljon tulevina vuosina ja vuosikymmeninä itse asiassa tämän raitiotien varrelle on tulossa uusia asukkaita. Tietenkin siellä myös tuo Malminkentän alue, joka on sidoksissa tähän hankkeeseen tai tätä hanketta ei varmasti olisi viety eteenpäin ilman Malminkentän alueen suunnittelua.

Tässä ehkä muutama sana tutkituista skenaarioista ja ehkä huomiona, jos joku pohtii tätä, että näissä vertailuvaihtoehdoissahan on tarkasteltu myös sitä bussiliikennettä tulevaisuuden mahdollisuutena ja tässä nyt selvästi nähty, että bussiliikenne ei riitä palvelemaan laadukkaasti tulevaa asukasmäärää. Se ei yksinkertaisesti onnistu luotettavalla tavalla. Ihmiset eivät mahdu niihin busseihin.

Tuossa muutama kuva matka-ajoista. Malmin asemaltahan pääsee suoraan keskustaan nopeammin junalla, mutta moniin muihin yhteyksiin tämä vaihtoehto sitten onkin kätevämpi ja nopeampi. Tässä näkyy vähän käyttäjämääriä, ja tietenkin tässä puhutaan pitkästä aikavälistä. Eli 30 vuotta valmistumisen jälkeen puhutaan jo yli 100 000 käyttäjästä päivittäin. Hinta-arvio näkyy tässä. Eli puhutaan tässä ensimmäisessä vaiheessa yli 300 miljoonan euron investoinnista. Tähän, mihin valtuutettu Raatikainenkin viittasi, meidän todellakin täytyy varmasti yhdessä tehdä töitä sen puolesta, että löydämme keinot, joilla nämä investoinnit eivät nykyisessä laajuudessaan heijastu HSL:n lipun hintoihin. Tässä ehkä näkyy se, että kaupungin talouden kannalta taas, mikä perustelee sitäkin, miksi tämän ei kannattaisi heijastua lipun hintoihin, tämä on järkevä ja kannattava hanke.

Muutama sana ehkä liittyvistä hankkeista. Viikin–Malmin pikaraitiotien suunnittelu ja Lahdenväylän muutokset ovat olleet yhdessä valtion kanssa sovittuja. Näkisin itse, että seuraavan maan hallituksen kanssa on tietenkin selkeää, että myös sovitaan valtion osallistumisesta tämän hankkeen kustannuksiin. Tämähän on myös asia, jota kaupunginhallitus omalta osaltaan vielä tässä päätöksenteossa korosti.

Tässä päätöksessä siis annamme mandaatin jatkosuunnitteluun, jonka prosessia on kuvailtu tässä kuvassa. Itse toteutuspäätös olisi tarkoitus tehdä ensi vuoden loppupuolella eli vajaan kahden vuoden kuluttua, jolloin sitten on vielä tarkemmat hintatiedot ja arviot hankkeen rakentumisen aikataulusta. Kiitoksia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Me suunnittelemme tätä liikennettä, kuten apulaispormestari sanoi, 30 vuoden päähän. En usko, että ratikka enää kulkee missään 30 vuoden päästä, sillä ratikka on hidas, kallis, ruuhkautuva, kaikin puolin vanhanaikainen väline. Eikö nyt pitäisi löytyä jotain modernimpia tapoja? Ehdotan, että katsotte TikTokia illalla, että näette, miten liikenne sujuu muissa maissa, kuten Kiinassa.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Minulla ei sitä TikTokia ole, niin en voi tätä Asko-Seljavaaran kehotusta noudattaa, mutta haluaisin kysyä tästä kustannuspaineesta, kun sitä ei näissä nyt näkynyt. Silloin kun tätä esiteltiin jokin aika sitten, tämä hinta-arvio oli noin 280 miljoonaa. Nyt se on siitä noussut, niin kuin yleensä tapana on toimia. Silloin sanottiin, että 30–40 senttiä per kertalippu olisi se kustannuspaine silloin. Nyt haluaisin kysyä: Mikä se paine siihen HSL:n lipun hinnan nostamiseen olisi nyt tällä kustannusarviolla? Tuskin tämäkään pitää. Niin kuin me tiedetään, lineaarisesti se sieltä koko ajan ja välillä jopa eksponentiaalisesti nousee.

Sekä niin, että valtio ei osallistu tällä 30 prosentilla tai sitten että osallistuu, mitkä ne kustannuspaineet siihen HSL:n lipun hintaan on, jos tämä toteutetaan?

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Me olemme tänään täällä päättämässä emme lopullisesti, vaan vasta suunnittelun jatkamisesta koillisen Helsingin yhdestä tärkeimmistä hankkeista. Puhutaan alueesta, jossa asuu lähemmäs 200 000 ihmistä jo nyt tällä suunnalla, ja sinne tulee lisää asukkaita. On selvää, että he tarvitsevat toimivat liikenneyhteydet eri suuntiin, mutta erityisesti keskustaan. Koillisessa kulkee juna, mutta monet alueet, erityisesti Viikki ja tuleva Malminkentän alue, ovat melko kaukana ja aivan irrallaan junasta. Tämä ratikka on tapa ratkaista tätä ongelmaa.

Mitä tulee Malminkentän alueeseen, niin sinnehän olisi mahdotonta rakentaa ilman tätä. Vertailuvaihtoehdoissa suoraan todetaan, että se bussiskenaario ei ole realistinen sellaisena. Sen bussimäärä ei mahtuisi, vaan täytyisi joka tapauksessa miettiä jotain muuta. Eikä rakentaminen irralleen raideliikenteestä siinä mittakaavassa olisi muutenkaan tarkoituksenmukaista. Joten tämä on itse asiassa välttämätön hanke koillisen Helsingin kehityksen kannalta. Ja jos mietitään koko koillista Helsinkiä ja niitä määriä rakentamista, mitä tulevaisuudessa vuoteen 2065, mihin tässä katsotaan, sinne on suunniteltu, niin se kustannus niihin ja kaupungin maankäyttötuloihin verrattuna ei ole enää kovinkaan suuri. Se uppoaa sinne ihan hyvin. On aivan selvää, että HSL:n infrakorvausmalli ja sen aiheuttamat ongelmat täytyy ratkaista, mutta ne täytyy ratkaista joka tapauksessa. Suuret kustannuksethan tulevat Länsimetrosta, eivät mistään meidän ratikkahankkeista. Kaikki meillä tekeillä tai suunnitteilla tai edes alustavasti ajatellut ratikkahankkeet yhteensäkään eivät maksa yhtä paljon kuin Länsimetro. Eli sieltä se kustannuspaine on tosiasiassa tullut. Sitten, mitä tulee tähän ratkaisuun. Minusta tämä on hyvin suunniteltu. Siinä on mietitty montaa tasapainottavaa tekijää, mihin saadaan matkan varrelle rakentamista. Kaupunkiympäristölautakunnassa on käsittelyssä osayleiskaava Viikinrantaan. Teollisuusalueen ja puolilaittoman kaatopaikan tilalle on tulossa jollain aikataululla asutusta. Sitten sieltä saadaan Viikkiin paremmat yhteydet ja saadaan Viikin kentälle, josta pääsee sekä Malmin rautatieasemalle, pääsee Malmin sairaalalle ja toisaalta pääsee keskustan suuntaan. Eli se palvelee ikään kuin kahteen suuntaan relevantisti, mikä on aina arvokasta tällaisissa hankkeissa, ja tuo yhteyden myös raskaalle raiteelle, jos haluaakin lähteä junalla Malmilta pohjoiseen tai poikittaislinjoille yhteydet.

Samalla kuitenkin meillä on päätettynä jo täällä valtuustossa pidemmälle kuin tämä keskustan läpi Länsisatamaan pikaraitiotie, joka on tämän eteläpää. Sitten taas tuo Hämeentien kohta Kalliossa on jo remontoitu, mutta siellä jää tämän suunnitelman ja jo tehtyjen alueiden väliin kohtia, joihin olisi hyvä kiinnittää huomiota. Nythän on tällä hetkellä Koskelan raitiovaunuvarikko remontissa, joten se varikkoraide ei ole lainkaan käytössä. Varikkoraiteen tarvittavat muutokset, siltä osin kuin siinä tarvitaan, olisi erittäin toivottavaa tehdä ennen kuin Koskelan raitiovaunuvarikon remontti on valmis, jottei sitten tarvitse heti uuden varikon auettua katkaista liikennettä sinne.

Ja toisaalta Kustaa Vaasan tien, Hämeentien ja Hermannin rantatien risteystä suunnitellaan uudistettavaksi. Myös se olisi hyvä pyrkiä viemään mahdollisimman pitkälle ennen kuin tämä linja aukeaa. Siksi teen tätä koskevan ponnen, joka löytyy järjestelmästä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Pidän myös tätä Viikin–Malmin pikaraitiotiesuunnitelmaa ja tätä koko raitiotiehanketta erittäin tärkeänä. Mehän tulemme rakentamaan tälle alueelle, varsinkin tänne Malmin alueelle, paljon uusia asuntoja. Siellä on käynnissä meidän kaupunkiuudistusaluetyö, ja totta kai se koko Malmin alueen nostaminen edellyttää sitä, että sinne tulee uusia asukkaita. Kaikki meidän päättämät hankkeet, uusi koulu, kampusalue, uudistettu uimahallirakennus, on tehty sillä oletuksella, että alueelle tulee paljon uusia asukkaita. Ja nämähän ovat erittäin odotettuja asioita ja iloittuja asioita alueella, että palvelut tulee paranemaan, ja kaupalliset palvelut myöskin seuraa perässä.

Mutta kyllä sitten on ihan samaan aikaan selvää, että meidän täytyy kantaa päättäjinä myös vastuu siitä sujuvasta liikkumisesta ja joukkoliikenteen rakentumisesta alueelle. Emme voi sitten tässä kohtaa pudottaa kapulaa ja jättää tämä raitiotieyhteys rakentamatta. Jolloin on tietysti selvää, että kaikki nämä tai ainakin osa näistä uusista alueelle muuttavista asukkaista tulevat tukeutumaan siinä tilanteessa, että raitiotietä ei ole, omaan autoonsa. Ja silloin me jäämme tietenkin tästä meidän ilmastotyöstä pahasti jälkeen.

Joten itse kyllä toivon, että tämä menee eteenpäin ja kohdistaisin kaupungin nyt koko meidän edunvalvonnan voiman ja painoarvon valtion suuntaan, jotta saamme tämän valtiolta tarvitsemamme vähintään 30 prosentin rahoituksen. Parempi olisi, että se rahoitus olisi vielä suurempi, koska on ihan selvä, että meidän investointiympäristö ja investointipaine tulee tulevina vuosina olemaan kovilla. Joten laittaisin painetta siihen, että kaupungin viesti valtion suuntaan on tästä selvä, että tarvitsemme tämän valtiolta tulevan joukkoliikennerahoitustuen tälle hankkeelle.

Kiitos, puheenjohtaja.

Sain tässä kokouksen alla taas kansalaispalautetta, jota aina välillä tulee. Tällä kertaa kiitettiin esitteestä, joka oli löytynyt postilaatikosta ja monia muita ylisanoja, mutta sitten todettiin, että etsitään ehdokasta kuitenkin, jolle lentokentän säilyttäminen on yksi vaaliteemoista. Mulle se ei ollut ja liittyy tähän asiaan aika läheisesti.

Sanotaan nyt suoraan ja kaunistelematta: Kannatan tätä hanketta. Mutta mulla on kaksi traumatisoinutta kokemusta, joista pahin on ehkä Kruunusillat. Ensin rakennetaan kallis – ja mä käytän oikeutetusti puolen miljardin hanketta, kun otetaan huomioon myös ne raitiovaunut, joita Arhinmäki ei ikinä muista mainita – puolen miljardin sillat -hanke ja sitten aletaan hiljalleen perua niitä päätöksiä siitä rakentamisesta eli niistä edellytyksistä, joilla se päätös on tehty. Se asuminen, rakentaminen on edellytys hankkeen kannattavuudelle. Tässä asiassa pidän... Nyt näin, kun Arhinmäki juoksi oikein paikalle.

Sporttipormestari. Pidän erityisen tärkeänä, että me vahvasti paalutetaan se rakentaminen ja sitovasti, niin sitovasti kuin mahdollista, yhteisesti. Tämä rakentaminen on edellytyksenä tälle hankkeelle. Koska näin ei ole toimittu Kruunusiltojen osalta, ja se on nähdäkseni varastamista kansalta. Tämä täytyy tehdä.

Sitten se toinen seikka, mikä täytyy olla kiveen hakattu ja selvää, on se, että toisin kuin Guggenheim, tälle luvattaisiin valtion rahaa. Koska kyllä tämä on semmoinen hanke, että tämä hyödyttää toki meitä helsinkiläisiä, mutta mun nähdäkseni myös koko Suomea.

Näillä reunaehdoilla, jotka pitää hakata seinään tai vähintäänkin kallioon, olen valmis tätä yleissuunnitelmaa kannattamaan.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Valtuutettu Meri ei sentään ihan valtuutettu Korpisen tavoin puhunut miljardin sillasta. Hän puhui vain 500 miljoonan sillasta, mutta kerrataan nyt vielä kerran, kun tämä on epäselvää, vaikka luulisi päätöksentekijän tietävän. Kruunusilta, Suomen pisin ja korkein silta, hintalappu 150 miljoonaa. Kruunusillat, kolme siltaa ja kaikki maalle tehtävät kiskotyöt, yhteensä 330 miljoonaa euroa. Edes koko hanke ei maksa puolta miljoonaa, puhumattakaan, että yksi silta maksaisi sen verran.

Se tiedetään, että valtuutettu Meri intohimoisena metsurina haluaa kaataa Stansvikin metsät, mutta tätä eivät helsinkiläiset halua. Ja jos ajatellaan Laajasaloa, jonne arviolta tulee 40 000 asukasta, niin se, kun Stansvikin satoja vuosia vanha metsä säilytetään, tarkoittaa noin kahden prosentin vähennystä asukasmäärässä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Selvennän vielä kysymystä siitä, miksi ratikoita ei lasketa siihen mukaan. Kun me korjaamme Kulosaaren sillan, ei siihenkään lasketa hintaan mukaan niitä autoja, jotka siinä ajavat. Ja kun rakennetaan bussi-infraa, esimerkiksi kun rakennettiin Paloheinän tunneli, ei siinäkään lasketa niiden bussien hintaa, jotka siinä kulkevat. Tämä on tavallaan teknistä, mutta se perustuu siihen, että näiden ajoneuvojen kulu on osa liikennöintitaloutta eikä investointia. Jos haluamme johdonmukaisesti pystyä vertailemaan, näin se täytyy tehdä. Myös siinä aiemmin esitetyissä luvuissa on usein ollut mukana ratikkavarikko, jota siis päätettiin olla tekemättä, joten sen kulu ihan aidosti ei toteutunut.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos valtuutettu Kivekkäälle tästä selvennyksestä.

Uskon, että hiljalleen Arhinmäen, Kivekkään ja allekirjoittaneen kanssa ollaan samalla viivalla, että mikä se hintalappu on, mutta tokihan me se tiedetään vasta, kun se hanke on valmistunut.

Ei mennä liian kauaksi tästä Viikki–Malmista, mutta totean kuitenkin vielä sen, että se viimeisin hinta-arvio on makuindeksillä korjattuna, minkä olen itse saanut ja mikä on hankkeelta selvitetty, Kruunusilloille 417 miljoonaa, johon kuuluu osa niistä liittyvistä hankkeista. Kyllä mä sitten koen, että jos me sillat rakennetaan, mutta siellä ei kulje raitiovaunut, ei se ole se tosihinta ja kokonaisuus, vaan totta kai ne raitiovaunut täytyy ottaa mukaan. Jos niiden hinta-arvo on 100 miljoonaa, sitten me ollaan puolessa miljardissa. Mutta ei ehkä, enkä halua...

(Puheenjohtajan välihuomautus.) Nyt me kaikki kolme saimme esittää omat näkemyksemme Kruunusiltojen hinnasta, ja itselläni ei ole tarvetta enää jatkaa tätä keskustelua. Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puheenjohtaja.

En edelleenkään ole saanut vastausta siihen kysymykseen, että mikä tämän Viikki–Malmi-ratikan kustannusten siirtyminen HSL:n lipun hintoihin, mikä se hintapaine on. Jos vaikka apulaispormestari Sinnemäki voisi vastata siihen tai joku paremmin tietävä.

Tämä on kyllä erikoista tämmöinen niin sanottu tekninen laskutapa, jos sanotaan, että eihän ne raitiovaunut nyt näihin siltoihin tule. Nämä Kruunusillathan rakennetaan puhtaasti sen takia, että se Kruunuvuoren ratikka tulee. Sen raitiovaunun takia nämä sillat rakennetaan, ei minkään muun takia. Vai onko ne pyöräilysiltoja? Haluan kysyä tämän.

Jos me hämärretään niitä todellisia kustannuksia, mistä ne aiheutuvat, esimerkiksi sillä, että jos täällä paalutetaan betonipaaluja maahan vaikka Malmin lentokentällä, niin sanotaan, että hiilidioksidipäästö siitä sementistä ei kohdistu Helsingin hiilidioksiditaseeseen, koska se sementti valmistetaan jossain muualla. Eihän sitä sementtiä valmistettaisi, ellei tarvitsisi sitä järjetöntä määrää paaluttaa tuolla. Ei pidä hämärtää tämmöisillä teknisillä laskutavoilla. Kyllä meidän täytyy olla selvillä siitä, mistä me ollaan päättämässä, kuinka paljon se maksaa ja mikä se kustannuspaine on tässä tapauksessa HSL:n lipun hintoihin.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Me emme rakenna Kruunusiltoja tai Malmi–Viikki-raitiotietä raitiovaunujen takia. Me rakennamme ne helsinkiläisten takia, jotka muuttavat asumaan Laajasaloon, Kruunuvuoren rantaan, Viikkiin, Malmin alueelle, jotta he pystyvät liikkumaan. Tämä on selvästi kokoomuksella epäselvää tässä argumentaatiossa. He kuvittelevat, että näitä siltoja tai raitiovaunuja tehdään raitiovaunujen takia. Ei. Niitä tehdään helsinkiläisten tavallisten ihmisten takia. Toki on niin, että minkä tahansa hinta nousee aivan loputtomiin, jos keksii siihen lisättäväksi kaikenlaista muuta, mikä siihen itse hintaan ei kuulu. Mutta olen itse käynyt erikseen läpi nämä luvut, koska niistä on niin paljon väärää tietoa liikkeellä, viranhaltijoiden kanssa Kruunusilloista. Ja esittelin ne luvut, jotka olen saanut virkavastuulla viranhaltijoilta. Pienen vedonkin voin lyödä siitä, että hinta jää 330 miljoonan tienoille koko Kruunusillat-hankkeesta, kolmesta sillasta ja raitiovaunuyhteyksistä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Muutama yleinen huomio tästä hankkeesta, johon olen jossain määrin perehtynyt ja jonka valmistelua olen seurannut ja jonka kannattajaksi olen kyllä tässä ryhtynyt ja taipunut, kun tätä kokonaisuutta olen katsonut.

Tässä on mun mielestä kaksi näkökohtaa. Toinen on se, että tämä päätös siitä, että lähdetään tätä suunnittelemaan, kyllä se luo odotuksia siitä, että meidän kaupunki täällä Koillis-Helsingin suunnalla kasvaa ja kehittyy. Se on tärkeää. Kun me ryhdymme rakentamaan uutta aluetta, eritoten tätä Malminkenttää, niin on hyvin tärkeää, että tulevilla kehittäjillä, investoijilla, asunnon hakijoilla myöhemmin on odotukset siitä, että tämä alue tulee osaksi hyvin kehittyvää liikenneinfrastruktuuria. Jos katsoo Vantaan ja Helsingin karttaa ja Vantaankin suunnitelmia, niin mun mielestä on aika loogista nähdä juuri tämä alue, Jakomäki, Malminkenttä ympäristöineen tulevan joukkoliikennettä hyödyntävän kaksoiskaupungin jonkinlaisena ydinalueena suorastaan.

Sehän on kaupungin kohtalo, että se voi joko kasvaa tai sitten se melkein näivettyy. Kiinalainen valtiohenkilö Zhou Enlai sanoi aikoinaan vallankumouksesta, että se joko etenee tai se kaatuu. Kaupungeilla on pikkusen samanlainen ominaisuus, että ne ei oikein voi hyvin, ellei ne kehity ja kasva. Tässä me luomme odotuksia siitä ja näytämme kaikille taloudenpitäjille, että me uskomme tähän kasvuun. Pääkaupunkiseutuhan tulee kasvamaan noin 20 000 ihmisellä vuodessa vähintään. Jos me ei tehtäisi tällaista päätöstä, niin en usko, että loisimme vastaavaa uskottavuutta juuri tämän tärkeän tulevan metropolialueen keskeiselle osalle. Eli pidän tätä kyllä hyvänä nimenomaan sellaisena signaalina, että uskomme kaupungin kasvavan ja tällä tavalla toteutamme myös niitä odotuksia, joita tähän liittyy.

Mutta samaan hengenvetoon on sanottava, että aina kun katsotaan näitä tällaisten ratkaisujen erilaisia taloudellisia tunnuslukuja, niin vaikka itse uskon, että tässä pitkän aikavälin asukaskasvussa on sellaista epävarmuutta hyvään suuntaan, joka tulee vielä satamaan kaupunginkin laariin ja että näille Koillis- Helsingin Vantaan ja Helsingin välisille tärkeille alueille tullaan rakentamaan vielä varmaan paljon enemmän kuin mitä nyt kaavaillaan, niin eiväthän nämä joukkoliikenteen kannattavuuslaskelmat kovin mairittelevilta kuitenkaan näytä. Siksi minä ainakin vetoan kaikkiin teihin, jotka tulevaisuudessa voitte vaikuttaa kaupunkisuunnittelun periaatteisiin, lähtökohtiin, käytäntöihin ja päätöksiin, ja sellaisiahan tässä huoneessa varmaan nyt on näiden vaalien jälkeen, että tehkääpä kaikkenne, että tähän saadaan tehokkuutta, mahdollisimman paljon asuntoja.

Nämä joukkoliikenteen lippujen hinnatkin olisi olennaisesti vähäisempi ongelma ihan riippumatta siitä, onko meillä jotain infrakorvausmalleja vai ei, jos meillä olisi enemmän asukkaita, jos meillä olisi enemmän taloja, korkeampia taloja, lisäkerroksia, enemmän tilaa asunnoille, ehkä jotenkin tehokkaampia, vähemmän tilaa vieviä parkkiratkaisuja. Jos tähän suuntaan mennään kaupunkisuunnittelussa, silloin nämä joukkoliikenteen kustannusongelmat on myös vähäisempiä. Koko meidän tämä pääkaupunkiseudun metropolialuehan on vähän liian väljään rakennettu, jotta täällä voisi hyvin kannattavasti operoida joukkoliikennettä. Siksi ponnistelu tiiviimmän kaupungin puolesta on todella tärkeää.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Haluaisin tähän pormestarin puheeseen lisätä itse koillishelsinkiläisenä. Meille on myös tärkeä tämä Malmin lentokentän luontoalue. Siitä on aloite järjestelmässä tehty, että Malmin lentokenttää voitaisiin rakentaa hallitummin ja yksi kiitorata ja luontoa säästää. Se on meille semmoinen meri. Mä en ymmärrä ihan sitä, että Malmin lentokentälle suunnitellaan näin älyttömästi asuntoja, koska sitä mä uskon, että iso osa meistä koillishelsinkiläisistä ei toivo, vaan maltillista rakentamista ja osa tästä alueesta säästettäisi.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tämä pormestari Vartiaisen ihan erinomainen puheenvuoro, niin haluan vielä sitä alleviivata, joka liittyy täysin tähän Viikki–Malmi-raitiotiehen. Kyllä se näin on, että vaikka nyt Kruunusillat ja Kruunuvuorenrannan peruutettavat mahdollisesti kaavat ja se asukasmäärän olennainen tuhannen asukkaan väheneminen on pois joukkoliikenteen käyttäjämääristä. Se on pois tämän Viikki–Malmi-pikaraitiotien rahoituksesta ja HSL:n lippumaksuista. Kyllä se näin on, että se on se kokonaisuus, joka ratkaisee. Pormestari oikein totesi, että tämä on liian harvaan rakennettu ja asuttu kaupunki. Kyllä meidän tätä pitää tiivistää eikä suinkaan omilla päätöksillämme tehdä päinvastaista politiikkaa niiden suunnitelmien hidastamiseksi. Tiivistä ympäri Helsinkiä, sillä me saadaan se joukkoliikennekin nousemaan sieltä suosta, jossa se tällä hetkellä on.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Kalevalle. Hintapaine nykyisillä säännöillä HSL:n lippuihin löytyy materiaalista ja on ollut osa valmistelua ja on tässä päätöksessä myös merkitty avoimesti nähtäväksi. Hinta 280 miljoonaa, 340 miljoonaa. Siinä ei ole varsinaista muutosta. Se on indeksimuutos, kuinka paljon on tässä aikavälissä samojen asioiden hinnat nousseet.

Ehkä ennen kaikkea valtuutettu Heinäluoma nosti esiin sen, että tämä hanke on iso osa Helsingin edunvalvontaa. Me kävimme hyvän keskustelun kaupunginhallituksessa hyvin laajalla yksimielisyydellä. Totesimme vielä erikseen, että valtion rahoitus on yksi edellytys tämän hankkeen toteuttamiselle. Meillä on Suomessa pitkä perinne siihen, että näillä seuduilla, joissa asukkaiden määrä lisääntyy, valtion tulee omia panoksiaan myös ohjata tämän seudun kehittämiseen.

Me tiedämme kaikki, että Suomessa valtion osallistuminen pääkaupunkiseudun ja muiden kasvavien kaupunkiseutujen liikennehankkeisiin on dramaattisesti pienempää kuin kaikissa muissa Pohjoismaissa on. Eli Suomi poikkeaa siinä, että meillä nämä hankkeet ovat olleet erityisen vahvasti kaupunkien itsensä rahoittamia. Vaikkapa Tanskassa myös Norjassa, Ruotsissa valtion osallistuminen on laajempaa. Siinä mielessä lähtökohtana se, että tästä hankkeesta joka tapauksessa se 30 prosenttia vähintään olisi valtion MALsopimuksessa tähän hankkeeseen sitomaa rahaa, on erinomaisen tärkeää. Joukkoliikenteen hinnasta ja kannattavuudesta on monia kysymyksiä. Olen itse pormestari Vartiaiselle, jonka työtä monessa olen kiittänyt, antanut kritiikkiä siitä, että minusta on ollut epäonnistuminen, että tällä kuluneella neljällä vuodella emme ole saaneet muutettua näitä infrakorvausjärjestelmän pelisääntöjä. Nämä eivät nyt ole terveet pelisäännöt. Ne eivät ole hyvä asukkaiden kannalta, eivätkä ne ole hyvä kaupungin ja HSL:nkään kannalta. Itse optimistisesti luotan siihen, että infrakorvausjärjestelmää ollaan saatu muutettua siihen mennessä, kun tämä hanke valmistuu. Toivottavasti jo nopeammin.

Mutta totta kai haluan allekirjoittaa sen osuuden pormestari Vartiaisen puheenvuorosta, että kaiken kaikkiaan joukkoliikenne tietenkin on mielekästä silloin, kun sillä on käyttäjiä. Tätäkin hanketta tietenkin tehdään siinä näkymässä, että tämän ratikan varrella on enemmän asukkaita tulevaisuudessa kuin on tällä hetkellä.

Sitten viimeinen ehkä pohdinta. Tätä pormestari Vartiainen omassa puheenvuorossaan hyvin käsitteli. Kun valtuutettu Asko-Seljavaara pohti, että olisiko jotain modernimpaa ja onko raitiotie vanhentunut, niin itse asiassa ei. Vaan raitiotien vahvuushan on juuri siinä, että kun se on siihen rakennettu, niin silloin se on asia, johon tulevat asukkaat ja nykyiset asukkaat luottavat. Ja juuri sen takia raitiotien varrelle syntyy työpaikkoja, asuntoja, kulttuuria, viihtyisiä sijainteja, koska ihmiset kaiken kaikkiaan tietävät, että tämä reitti tulee olemaan tärkeä ja käytetty myös tulevaisuudessa. Tämä ei ole jonkun bussilinjaston tai kenties droonilinjaston heittopussi, vaan tässä on juurrutettu nimenomaan tämä kohta kaupungista sellaiseksi, jossa tulee olemaan luotettava joukkoliikenne myös jatkossa. Se on raitiotien tämän päivän vahvuus, ei sen vanhanaikaisuutta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Haluaisin vastata apulaispormestarille, että on muitakin raideliikennemuotoja kuin raitiovaunu. On esimerkiksi olemassa monorail, joka takuusti tulee olemaan halvempi ja yksinkertaisempi tapa liikuttaa isoja massoja ihmisiä. Jos me halutaan paljon ihmisiä lisää, niin kai me silloin halutaan myöskin kaikista moderneimmat liikennemuodot.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kokoomuksen valtuutettu Asko-Seljavaara tosiaan kehotti päättäjiä katsomaan iltaisin kiinalaisia videoita TikTokista, jotta voisimme oppia, miten kaupungin liikennettä pitäisi kehittää. Mä en nyt kerennyt TikTokia vilkaisemaan, mutta hieman dataa kaivoin nopeasti Kiinasta, jossa on maailman laajin raitioliikenneverkosto. Kattaa sekä metro-, kevytmetro- että raitiojärjestelmät. 2024 lopussa Kiinassa oli 325 ratikkalinjaa. Pelkästään viime vuonna 18 uutta linjaa. Eli verkosto kasvaa. Jos ajatellaan, että siellä on moderni meininki, niin siellä niihin luotetaan ja se kuljettaa hyvin ihmisiä. 2024 vuonna pelkästään 32 miljardia matkaa. Kelatkaa ne nyt tekemään niitä omilla autoilla tai jotenkin muuten. Eihän se toimisi ollenkaan. 10 prosenttia enemmän matkoja kuin edellisenä vuonna yhteensä. Eli siellä raideliikenteeseen satsataan, uskotaan ja se toimii hyvin.

Meillä pitäisi tehdä totta kai samalla lailla, ja siksi tämä on loistava hanke, jota kannatan ehdottomasti.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Asko-Seljavaara nosti esiin, että on olemassa muitakin raideliikennemuotoja kuin raitiotie. Tämä on aivan totta, mutta itse asiassa kaupungeissa, mikä on raitiotien ja jonkun muun raideliikennemuodon ero, ei ole niin selkeä asia. Ne täsmälleen samat vaunut, jotka Strasbourgissa ovat ratikka, ovatkin Portossa metro, koska nämä rajat eivät ole täsmällisiä. Helsingissä voi siltä näyttää, kun meidän metromme on oranssi ja ratikat ovat vihreitä, ja metromme on myös hyvin jäykkä ja suuri ja ratikkamme taas melko pieniä maailman mittakaavassa.

Malmillekin tulevaisuudessa liikennöivät ratikat ovat varmasti pidempiä kuin Helsingin kantakaupungissa nyt liikkuvat. Haluttaessahan niitä voisi kutsua vaikkapa kevytmetroksi joskus tulevaisuudessa, jos niille haluaisi toisen nimen antaa. Monorail ne eivät ole, koska raiteita on kaksi, mutta monorail ei myöskään tule halvemmaksi. Yhden raiteen poistaminen ei muuta ratkaisua aiempaa halvemmaksi.

Kiitoksia, arvoisa puheenjohtaja.

Jotta me pystytään pistämään tämä Malmin rakentamishanke ja samalla tämä raitiotiehanke oikeaan mittakaavaan, niin jo tällä hetkellä meillä on sellainen tilanne, että Tapanilassa aivan pääradan varressa on 109 kappaletta kaupungin rakentamia puoli-Hitas-asuntoja, joista yhtään ei ole myyty, vaikka niitä on ollut kaksi vuotta tarkoitus myydä. Se, mikä tässä on ongelma, on se, että nämä ei ole kohtuuhintaisia. Niiden keskineliöhinta on 4 513 euroa. Nyt sitten me haluttaisiin rakentaa Malmin lentokentällä, joka pitäisi paaluttaa vielä. Jokainen voi miettiä, että kun otetaan huomioon sen esirakentamisen kustannukset, niin kuka sinne haluaa muuttaa, jos se esirakentamisen hinta on niiden asuntojen hinnassa. Käytännössä se ei tule missään tilanteessa olemaan kannattavaa, ellei sitten tilanne ole se, että sen paalutuksen kustannukset halutaan sosialisoida kaikille kaupunkilaisille veronmaksajille. Sitten samaan aikaan me ollaan saatu lukea lehdestä myöskin, että Malmin lentokentälle on valmistunut viime vuonna lintutorni. Siellä käy paljon lintuharrastajia, jotka kommentoi asiaa sillä tavalla, että alue on linnuille valtava niittyparatiisi, mutta kaupunki nakertaa sitä jatkuvasti joka kulmasta. Alue pienenee koko ajan ja jos kaupunki ei keksi jollekin toiminnalle paikkaa, se tuodaan sinne. Lintuharrastajien mielestä olisi parempi, että alue pysyisi ilmailukäytössä, jolloin linnut saisi pesiä rauhassa siellä. Mutta nyt kuitenkin halutaan tuhota se. Voisi kysyä, että minkä takia. Lintuharrastajien mielestä olisi parempi idea palauttaa se lentokentäksi, jolloin linnut mahtuisivat sinne myöskin.

Sitten itse tähän raitiotiesuunnitelmaan. Tässä on mielenkiintoista se, että jos katsotaan sivuilta 25–26 vuorovaikutuksessa havaittuja ongelmia. Siellä on pikaratikan tilan tarve ja melu nostettu esille pientalovaltaisilla osuuksilla muun muassa Malmilla Kirkonkyläntiellä ja Vilppulantiellä ja rakentamisen aikaiset negatiiviset vaikutukset, erityisesti luontoarvojen heikentyminen, kuten saattaa arvata. Sitten oleellisimpana matka-aikojen pidentyminen erityisesti linjojen latva-alueilla. Jos katsoo tästä samasta raportista sivulta 33 matka-aikoja, käytännössä esimerkiksi Jakomäestä tai Viikistä pikaraitiotien matka-ajat on Rautatientorille huomattavasti pidemmät, mitä ne on tällä hetkellä bussilla. Käytännössä myöskin jatkossa todennäköisesti juuri kenenkään ei kannattaisi matkustaa tämän ratikan reitiltä suoraan keskustaan sillä raitiovaunulla, koska se matka-aika olisi paljon pidempi kuin jos menisi sillä raitiotiellä Malmin asemalle ja siitä sitten junalla keskustaan.

Se, mikä tässä aikaisemmin nousi esille, eli raitiovaunun ja metron ero on se, että se metro menee maan alla, jolloin se ei jämähdä siinä kohtaa, kun se päätyy siihen katuverkkoon Lahdenväylän päättymisen kohdalla. Tästä herääkin kysymys siitä, että minkä takia tämä on priorisoitu Raide-Jokerin osalta sen sijaan, että tehtäisiin ensin nykyinen bussilinja 560, joka tällä hetkellä tökkii pahasti. Tällä hetkellä se bussilinja 560 on aivan keskeinen osa kaupungin poikittaissuuntaisia liikenneyhteyksiä, mutta siinä on sama tilanne kuin aikaisemmin 550:ssä, eli liikenne rupeaa tökkimään pahasti, kun matkustajamäärät kasvaa.

Tässä olisi paljon järkevämpää jättää tämä hanke toistaiseksi jäihin ja rakentaa Raide-Jokeri 2 eli 560 raiteille. Sillä olisi huomattavasti enemmän positiivisia vaikutuksia matka-aikoihin poikittaissuunnassa. Se parantaisi poikittaissuuntaisia liikenneyhteyksiä, ja siinä ei olisi näitä ongelmia liittyen siihen, että keskustan raitioverkko ruuhkautuu.

Tosiaankin tässä hankkeessa on metron hinta käytännössä ilman hyviä puolia. Se toimii hyvin Lahdenväylän eteläpäähän asti. Siitä eteenpäin se on yhtä hidas ja tukossa kuin nykyisetkin raitiovaunut. Sen sijaan se olisi järkevää tehdä maan alle ja osaksi metroverkkoa.

En voi kannata tätä hanketta. Esitän sen hylkäämistä, eli kannatan siis Mika Raatikaisen tekemää hylkäysesitystä.

Kiitoksia.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tällä hankkeella ei ole metron hintaa. Viikkiin suunniteltiin metroa jo silloin, kun Viikin rakentamista aloitettiin, ja siinä Viikin metrossa on vain yksi ongelma. Se, että sitä ei ole olemassa eikä koskaan tule, koska se olisi aivan liian kallis. Puhuttaisiin miljardeista, ei sadoista miljoonista, jos tämä oltaisiin korvaamassa metrolla.

Sen sijaan valtuutettu Hyttinen nosti Jokeri 2:n osalta esiin relevantin ongelman. Tosiaan joiltakin osin matkustajamäärät ovat sen verran suuria, että se jo saa bussin ruuhkautumaan, kuten Jokeri 1:llä kävi. Niin kävisi myös niillä busseilla, jotka tämän vaihtoehtona kulkisivat suunnilleen samaa reittiä. Se suunnitelma ei ollut realistinen, vaan bussit ruuhkautuisivat. Sen takia sinne tarvitaan ratikka.

Ilman ratikkaa Malminkentän alue olisi kuin Hakunila. Raideliikenteestä irrallinen tiivis kerrostalolähiö. Tosin Hakunila ei ole kovin tiivis. Ja Hakunilaankin tehdään ratikka. Me emme halua tehdä uutta Hakunilaa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Mietin, että varmaan tulee aika pitkä matka sieltä Jakomäestä, jos ottaa pikaratikan keskustaan. Kuten myös tulee pitkä matka, jos ottaa Raide-Jokerilla sen matkan Itäkeskuksesta Aalto-yliopistoon. Mutta ei niitä rakenneta sen takia, vaan sen takia, että siinä matkan varrella pääsee kaupunginosasta toiseen. Muistan nuorena, kun isäni pisti mut pelaamaan Munkkiniemeen asti ja lähdin sieltä Jakomäestä. Sieltä mentiin aina keskustan kautta, koska sillein meidän joukkoliikenne kulki ennen. Mentiin aina keskustan kautta joka paikkaan.

Mun mielestä on hyvä, että nyt tehdään näitä runkolinjoja, että päästään oikeasti kaupunginosasta toiseen ja päästään kehittämään meidän kaupunkia sellaiseen suuntaan, että meidän kaupunginosat on vetovoimaisia ja omaleimaisia, eikä tarvitse matkustaa joka kerta keskustan kautta sinne toiseen kaupunginosaan, mihin haluaa mennä.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Mä muistuttaisin, että tämä kyseinen alue ei ole tosiaan ollut muutamaan vuoteen enää ilmailukäytössä, vaan siellä operoi Helsingin logistiikan alan oppilaitos. Se on sen nykyinen käyttömuoto.

Kiitoksia, arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Huffilla oli erittäin hyvät pointit tässä edellä, mutta nimenomaan tämä Malmin pikaraitiotiehän korostaa sitä. Se on keskustaan suuntautuva. Se liikenne tapahtuu jatkossakin keskustan kautta, jos haluaa päästä johonkin nopeasti. Sen sijaan nimenomaan se, että Raidejokeri 2 tehtäisiin ensin, eli 560 raiteille, se parantaisi niitä poikittaissuuntaisia yhteyksiä. Tämä ei paranna. Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kannatan myöskin valtuutettu Mika Raatikaisen hylkäysesitystä.

Helsinki ei tarvitse uutta maahanmuuttajalähiötä eikä siten myöskään uutta pikaraitiotietä. Uudella pikaraitiotiellä entisestään lisätään HSL:n lipun hintojen nousupaineita. Millään ilmastouskonnolla tai muilla opeilla asiaa ei voi perustella, koska sähköbussit hoitaisivat tarvittavan liikenteen ainakin alkuvaiheessa riittävällä tavalla ja edullisemmin ja yhtä päästöttömästi. Jos sitten jossain vaiheessa kapasiteetti kyykkää, sitten katsotaan, mitä vaihtoehtoja on, mutta ei ole mitään järkeä lähteä kaikkein kalleimmasta vaihtoehdosta. Olisinkin kiinnostunut tietämään, että ketkä näiden pikaraitioteiden rakentamisella tienaavat, kun näitä tunnutaan haluavan joka puolelle kuin käärmettä pyssyyn.

Tällä Viikin–Malmin pikaraitiotiellä tullaan valitettavasti sinetöimään Malmin luontoparatiisin tuho. Onhan vihreät tämänkin asian valmistelleet. Samalla myös sinetöidään yritysten lopullinen siirtyminen pois Helsingistä Malmin alueelta. Rahathan tuntuvat tulevan täällä taikaseinistä, joten mihinpä me nyt yrityksiä kaipaisimme.

Positiivisena itse tulevan äänestyksen osalta näen sen, että niin monet valtuutetut kertoivat vaalimarkkinoinnissaan puolustavansa Malmin lentoaseman säilymistä ilmailukäytössä. Odotan siis tiukkaa äänestystä asiasta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Itsekin olen pohtinut tätä pikaraitiotiesuunnitelmaa jonkin aikaa, että missä määrin se on kannattava ja hyödyllinen. Nyt näissä aiemmissa valmistelukokouksissa sekä lautakunnassa että kaupunginhallituksessa on hyväksytty tähän tekstiin monia muutosesityksiä. Minut itseni vakuuttaa, että tätä voin hyvällä mielellä itse lähteä tukemaan, juuri tämä, että valtion tuki 30 prosenttia tarvitaan yhtenä kriteerinä. Toisena se, että alueen asukasmäärä tulee sen kokoiseksi, että hanke kannattaa myös tulevaisuudessa. Tässä oli myös Kymp-lautakunnasta tämmöinen, että viherratkaisujen kunnianhimo pitää olla suuri tämän hankkeen osalta ja Lahdenväylän liikenne tulee sujua myöskin tämän toteuttamisen aikana. Nämä ovat minusta hyvin tärkeitä muutoksia siihen alkuperäiseen suunnitelmaan ja tekstiin.

Tässä suunnitelmassa on mainittu esityksessä kappale, jossa puhutaan näistä lisääntyvistä kustannuksista. Se on ihan totta, että ne ovat merkittävät. Jos tämä kunnossapitokustannuksen kasvu on 13 miljoonaa, joka jaetaan tämänhetkisellä mallilla kaupunkien eli Helsingin ja matkustajien lipun hinnoissa, niin lipun hinnan korotus tulisi olemaan 2,3 prosenttia ja Helsingin osuus 6 miljoonaa vuodessa. Sitten jos ajatellaan, että se infrakustannuksen systeemin muuttaminen HSL:ssä ratkaisee kaiken, Helsingiltähän ne rahat tulevat joka tapauksessa. Ne kierrätetään sinne HSL:lle, jollei ne ole lipun hinnoissa.

Kyllä tämä on ratkaisu, joka ei ole halpa, mutta jos me tehdään asiat oikein, niin tällä tulee olemaan hyvä merkitys sille, että koillisen alue on paremmin saavutettavissa myöskin eri suunnista.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Tämä Viikki–Malmi-ratikka on liian kallis. Se on tarpeeton ja lisäksi se luo rakentamispainetta sellaisille alueille, jotka tällä hetkellä on aivan poikkeuksellisen arvokkaita luontoalueita Malmin lentokentän alue ja tämä Vanhankaupunginlahti, jossa on hienoa metsää ja lintuvesiä.

Jos me katsomme tätä karttaa – harmi, että se ei enää näy tuolla taululla – mutta Kumpulan alueeltahan pääsee nyt jo aivan hyvin raiteilla. Sieltä tulee raitiovaunu. Sen sijaan Malmin alueelta tuskin kukaan tätä käyttäisi sinne keskustaan menemiseen. Se kestää sen päälle puoli tuntia, 35 minuuttia. Sieltä pääsee niin paljon nopeammin sillä junalla, joka siitä aivan vierestä kulkee. Eli sieltä tuskin Malmilta kukaan käyttää tätä uutta ratikkaa keskustan alueelle tulemiseen, koska se kestää niin paljon kauemmin kuin se juna, joka siinä kulkee vieressä.

Varmasti, mitä täällä pormestari ja apulaispormestari Sinnemäki sanoivat, pitää ihan paikkansa. Eli halutaan Helsinkiin lisää rakentamista. En jaa itse tätä pormestarin näkemystä, että kaupungin viihtyisyys ja hyvyys ratkaistaisiin sen E-luvun perusteella. Eli tarkoittaa sitä, kuinka tehokasta se rakentaminen on. Kyllä kaupungissa täytyy olla muitakin arvoja. Täytyy olla virkistysarvoja, lähiluontoarvoja.

Jos puhutaan tästä Viima-ratikasta, voitte olla täysin varmoja, että jos tämä ratikka toteutuu, sitä käytetään aivan samoin kuin Riistavuoren metsän alueella. Sanotaan, että nyt kun sinne kerran tämä huippukallis raideinfrainvestointi on tehty, niin nyt meidän täytyy Viikin kallion, Viikin tiedepuiston ja Talonpojan pysäkkien ympärille ruveta rakentamaan huomattavasti tiiviimpää ja tehokkaampaa rakentamista, joka tarkoittaa sitä, että se on kaikki pois tästä Vanhankaupunginlahden lintuvesistä. Se kaikki rakentaminen on siitä pois. Mä en näe tällä järkeä.

Se, mitä nyt löysin tuolta, että sanottiin, että se kustannuspaine lipun hintoihin olisi 2,3 prosenttia. Silloin kun tätä esiteltiin, 280 miljoonaa oli se kustannuspaine, 30–40 senttiä per kertalippu. Nyt se hinta on noussut. Voisi kuvitella, että myös tämä kustannuspaine on noussut, mutta tätä senttisummaa ei nyt täällä kukaan halunnut sanoa.

Kiitos.

Tack, ordförande.

Det har varit en intressant debatt. Till pärlorna i den här debatten hörde inlägget som var för den här planen med motiveringen att den betjänar åt båda hållen. Jag har inte ännu hört om någon järnväg eller spårväg eller ens busslinje som inte skulle betjäna åt båda hållen. Men det var bra att det blev sagt.

Itse suhtaudun tähän kriittisesti. Sitä ei välttämättä tarvita, ja tässä on arvokkaat luontoarvot pelissä. Mutta minä kiinnitän nyt huomiota siihen avainlauseeseen, jota vielä kaupunginhallituksessa kiristettiin, että toteuttamisen edellytyksenä on, että valtio osallistuu sen kustannuksiin, ja valmistelu lähtee siitä, että valtion osuus on vähintään 30 prosenttia. Mä jotenkin lähivuosina luotan siihen, että valtio ei tule tätä hanketta tukemaan. Siitä vaan suunnittelemaan, niin katsotaan sitten.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämäpä sattui sopivasti jatkoksi valtuutettu Månssonin puheeseen, koska henkilökohtaisesti olen iloinen, että tässä minun kannaltani loppusuoran kokouksessa saan tutustua tähän Viikin–Malmin pikaraitiotien yleissuunnitelmaan. Sehän oli osa edellisen hallituksen MAL-sopimusta Helsingin kanssa, joka oli jo silloin ikään kuin ruutupaperivaiheessa vasta. Olen itse tätä neuvotellut apulaispormestari Sinnemäen kanssa pöydän toisella puolella, koska aivan niin kuin valtuutettu Meri sanoi, tämä Helsingin toimiva infrastruktuuri on myös kansallinen etu ja tavoite eikä vähiten ilmastosyistä. Sen takia valtio on siis alun alkaen sitoutunut tähän hankkeeseen, ja olen kyllä kovin ihmeissäni, jos valtio pyrkii pyristelemään irti tästä yhteistyöstä. Koska oma tavoitteeni on ollut, että pelisäännöt valtion ja kaupunkien välillä olisi mahdollisimman selkeät myös sen valtion rahoitusosuuden vakiinnuttamiseksi. Valtion pitää olla luotettava sopimuskumppani.

Kuten valtuutettu Heinäluoma painotti, tämä Malmin alueen kasvojen kohotus on ihan välttämätön ja tärkeä osa sitä hyvää kaupunkikehitystä, joka Jakomäessä on saatu jo hyvin alkuun. Mitä tulee lentoliikenteeseen, niin nyt olisi aika katsoa mieluiten tulevaisuuteen. Sähkölentämisen kehitys mahdollistaa myös liikenteen kaupunkikeskustasta, kun digitalisaation ansiosta sekä kalusto että infrastruktuuri on merkittävästi nykyistä kevyempää. eVTOL eli electric vehicle take-off and landing vaatii merkittävästi vähemmän tilaa, jota löytyy tarvittaessa vaikka nykyisiltä pienteollisuusalueilta. Eikä melustakaan voi edes puhua.

Helsingin kaupunki on ilokseni ryhtynyt valmistautumaan digitaaliseen uusiutuvaan ilmailuun. Esimerkiksi miehittämättömän ilmailun U-spacen kehitystyö kaupungilla pätevissä käsissä. Toivottavasti myös valtion taholla edistetään matalalentoverkostoa, jonka valmistelun itse käynnistin. Silloin meillä voisi olla uusilla lentomenetelmillä kymmenien kenttien verkosto ympäri Suomen, ja sinne pääsisi tietysti myös päästöttömillä pienillä matkustajakoneilla suoraan Helsingin keskustaan ja keskustasta.

Kiitoksia, puheenjohtaja.

Tuolle alueelle ei tosiaankaan ole mitenkään hyvät kulkuyhteydet tällä hetkellä, ellei ole omaa bilikaa alla. Bussi kulkee ehkä pari kertaa tunnissa. Satun tietämään, koska olin siellä duunissa. On hyvin olennaista hoitaa tämä liikenne kondikseen, varsinkin kun alue tulee rakentumaan aika todella isosti tulevina vuosina. Ihan sama kuin haluttaisiin kyseenalaistaa, että onko metro tarpeellinen. Kaikki ehkä on huomannut sen tarpeellisuuden. Se on aika olennainen liikkumismuoto, mitä mennään tuonne itäiseen Helsinkiin. Sitä tässä ehkä lähtisin kumminkin kyseenalaistamaan, että miten tämä vaikuttaa niihin lipun hintoihin. Samalla tuo Tattarisuon tulevaisuus mua kiinnostaa. Mutta ehkä tämä itse alue on nyt jo päätetty aika moneen kertaan rakentaa, ja se ilmailu on siellä päättynyt, joten se voitaisi ehkä hyväksyä. Tosiaankaan se Malmin juna-asema ei todellakaan ole mitenkään lähellä tätä aluetta. Voi tietysti näyttää eteläisestä Helsingistä katsottuna, mutta kyllä se on kaikkea muuta kuin jotenkin lähellä se juna-asema tätä rakentuvaa lentokentän aluetta tai entisen lentokentän aluetta tai Tattarisuota.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos, arvon valtuutetut hyvästä keskustelusta.

Tässä juurikin näin hiljattain kun tuli puheeksi tämä sähköinen lentäminen, niin siihen liittyen minullakin kommentti.

Ymmärrän toki hyvin, että tämän Viikin–Malmin pikaraitiotieyhteyden tulee palvella mahdollisimman suurta määrää asukkaita, ja onkin hyvin tärkeää, että meillä kaikilla helsinkiläisillä on mahdollisimman sujuva liikkuminen paikasta toiseen. Pikaraitiotieyhteys on siis erittäin kannatettava. Ymmärrän myös sen, että se tulee sitoa näihin kaupungin rakentamisen tavoitteisiin. Olen kuitenkin tehnyt tähän liittyen ponnen, joka nivoo yhteen nämä kaikki edut. Ponsi kuuluu seuraavasti:

Hyväksyessään esityksen kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta suunnitella Viikin–Malmin pikaraitiotien yhteyteen kytkeytyvää Malmin alueen täydennysrakentamista siten, että ainakin yksi Malmin lentokentän kiitoteistä säilytetään lentokäytössä.

Toivon kannatusta.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut.

Pyysin puheenvuoroa, että olisin kannattanut valtuutettu Saxbergin pontta, mutta koska puheenjohtaja totesi, että ei ota sitä äänestykseen, niin pontta ei enää voi siltä osin kannattaa.

Tämä asia on herättänyt tuolla Malmin alueella aika paljon monenlaisia tunteita ja keskustelua, mutta aika harva tämän yhdistää kyllä sillä alueella lentokentän rakentamiskeskusteluun. Ja nekin, jotka vastustavat lentokentän rakentamista ja toivovat, että vielä täällä kaupungissa saataisiin aikaan sellainen päätös, että lentotoiminta voisi jatkua, niin kuin tuossa valtuutettu Saxbergin ponnessa sitä edellytettiin selvitettävän nimenomaan vähintään yhden kiitotien osalta, niin moni heistä silti myös kannattaa tätä hanketta ja näkee tämän tärkeänä nimenomaan poikittaisliikenneyhteyksien parantamiseksi.

Kun aikoinaan aloitin täällä valtuustossa 2000-luvun alussa, silloin 2000 vuoden kuntavaalien jälkeen, muistan ihan sieltä alkuajoiltakin, kun aika monta kertaa olemme käyneet tässä salissa keskustelua nimenomaan poikittaisyhteyksien parantamisesta. Tänä aikana on tultu aika paljon tässä eteenpäin. Raide-Jokeri on parantanut huikeasti poikittaisliikenteen yhteyttä, ja meillä on prosentit poikittaisliikenteessä joukkoliikenteen osuudesta kasvanut, mikä on todella tärkeää. Tämä hanke ja ylipäätään raitioteiden rakentaminen on mielestäni järkevää.

Toki tässäkin on selvää, että kustannuksia missä tahansa hankkeessa, puhutaan me tieinvestoinneista, puhutaan me raideinvestoinneista tai puhutaan me pyöräilyyn tehtävistä investoinneista, aina kustannuksia on arvioitava kriittisesti ja tarkkaan. Mutta aika monesti myös näissä kustannusarviossa tahdotaan unohtaa helposti itselle epäedulliset näkökulmat ja korostaa niitä, jotka ovat oman agendan mukaisesti edullisia. Se pitää aina näissä keskusteluissa muistaa, että vaihtoehtoiskustannukset on huomioitava ja myös se, että mitä ne ratkaisut vaikuttavat ihmisten arkeen.

Arvoisa puheenjohtaja.

Me koillishelsinkiläiset tiedetään, että Ylen hittisarja Queen of Fucking Everything antaa ihan väärän kuvan Malmin seudusta, mutta kymmenen vuoden päästä pitäisi muidenkin suomalaisten se tietää. Eli meidän pitäisi pitää huolta, että jatkossa tämmöiset ankeat kuvauspaikat joudutaan etsimään jostain ihan muualta kuin Helsingistä. Koillis-Helsinki, jos se olisi oma kaupunkiinsa, se olisi Suomen kymmenenneksi suurin, suurempi kuin Pori, ja tämän kehitysvaiheen jälkeen se olisi suurempi kuin Kuopio, kahdeksanneksi suurin. Tämmöisen kehitysloikan tekeminen laadukkaasti ja elinvoimaisesti edellyttää raideliikennettä.

Tämä Malmin seutu, sehän on ison alueen keskus. Tavallaan Pasilan ja Tikkurilan välisen kaupunkialueen keskus, jollaisena sitä pitää kehittää viihtyisäksi, turvalliseksi, miellyttäväksi ja niin edelleen. Me tarvitaan sen takia se Malmin haara tähän raiteeseen. Sitten tällä on seudullista merkitystä tällä hankkeella, yhteys sinne Vantaan ratikkaan, jolloin tarvitaan myös se Jakomäen haara.

Tähän Viima-ratikan tuloon on valmistauduttu jo hyvin. Esimerkiksi tällä aloitetulla Koskelan varikkohankkeella, valmistelluilla vaunuhankinnoilla. Pohjat on tehty. Mun mielestä tällä saavutetaan merkittävää arvonnousua kaupungille, elämänlaadun paranemista asukkaille. Eli on sekä kannattava että kannatettava hanke.

Mutta onnistumisen kannalta tärkeintä on, että nämä raiteen varren kaupunkikehityshankkeet pidetään samassa paketissa tämän raidehankkeen kanssa. Eli nimenomaan tämä rakentamismäärä koko tällä ratikka-alueella pitää olla riittävä pari ratikkainvestoinnille, jotta se on perusteltu. Kiitos.

Puheenjohtaja, valtuustotoverit.

Tällä päätöksellä ei ratkaista Malminkentän kohtaloa. Se on päätetty toisaalla. Vaikka tämä hylkäysesitys ja jotkut puheenvuorot viittaisivat siihen, että nyt jos estämme raitiovaunun tulemisen, silloin ei myöskään syntyisi niitä päätöksiä, joita olemme täällä enemmistönä jo viidessä valtuustossa tehneet, tämä ei pidä paikkaansa.

Tuo raitiovaunu tarvitaan, koska se on liikenneratkaisu, joka tehdään sitten, kun näitä päätöksiä, joita olemme täällä tehneet, muilta osin toteutetaan. Tämän takia Saxbergin ponsikaan ei kuulu mun mielestä nyt nimenomaan tähän raitiovaunukäsittelyyn. Se olisi ollut ajankohtainen siinä vaiheessa, kun oli päätetty näistä alueen muista suunnitelmista.

Vaikka oleellinen tavoite on palvella nykyisiä ja tulevia asukkaita, niin on hyvä ymmärtää tätä raitiovaunun ratiota tai päämääriä ja perusteluja arvioitaessa myös laskea paria tiettyä asiaa. Jos ei tehdä kapasiteetiltaan riittävää ja houkuttelevaa joukkoliikenneyhteyttä, pitää varautua hyvin merkittäviin autoruuhkiin ja niiden purkamiseen liittyviin investointeihin. Eli varmasti syntyisi vaatimuksia tieliikenteen väljentämisestä ja joidenkin uusien yhteyksien rakentamisesta, jotta autoruuhkista päästäisiin. Niistä sitten tietysti riideltäisiin täällä kustannuksina, jotka ovat merkittävästi suurempia helposti kuin mitä raitiovaunuun nyt laitetaan. Mutta sitten keskusteltaisiin myös tietulleista ja erilaisista autoliikenteen muista rajoittamistoimista, jotka ovat varmasti niiden mielestä erityisen epämiellyttäviä, jotka nyt vastustavat tätä ratikkaa. Ja meidän täytyy muistaa toinen asia vielä, että ratikka on tunnetusti houkutteleva liikenneväline, ja se vaikuttaa paitsi juuri siihen, että autoruuhkat kevenevät, kun osa ihmisistä ihan oman valintansa takia valitsee mieluummin sen kuin sen oman auton. Toinen on, että se näkyy maankäyttötuottojen kautta, kun ihmiset ovat halukkaampia muuttamaan sinne ja maksamaan asunnoista enemmän.

Vielä ihan sanon, että hylkäys vai palautus. Kun persut haluaa taas hylätä niin kuin aika monet muutkin asiat, niin kyllä teillä pitäisi joku vastuu olla siitä, että mitä sitten tehtäisiin, miten ne ongelmat ratkaistaan. Se, että vaan vastustaa, ei ole mun mielestä politiikkaa. Musta on ihan selvää, että ei voi menestyä myöskään politiikassa, jos ei pysty esittämään mitään rakentavia vastauksia asioihin.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Olen tässä valtuutettu Tuomas Rantasen kanssa samoilla linjoilla, että toisin kuin esimerkiksi apulaispormestari Sinnemäki täällä sanoi, minäkään en näe sitä, että jos tämä ratikka jää toteutumatta, että se estäisi kaupunkia viemästä eteenpäin suunnitelmia Malmin lentokentän rakentamiseen. Ei tämä siihen ole edellytys. Rantanen on tässä minusta kyllä oikeassa.

Mutta muista syistä tämä nyt esitetty ratikka on minusta tarpeeton. Tuolta Malmilta tulee jo se junayhteys, joka on huomattavasti nopeampi. Kumpulasta tulee jo raitiovaunu, eli sinnekin menee raiteet. Eli puhutaan vain tästä välistä, tästä Kumpulasta sinne Ilmasiltaan ja sinne Viikin tiedepuiston alueen pysäkkeihin. Tämä on juuri se väli, jossa sijaitsee nämä aivan valtavan arvokkaat luontoalueet, Vanhankaupunginkosken lintumetsä.

Miettikää sitä, että ihan sama kuin oli se Vihdintien pikaratikka. Se oli aivan hölmöä jatkaa sitä siitä Haagan liikenneympyrästä sinne pohjoiseen eteenpäin. Se oli täysin tarpeetonta, mutta sitten perusteltiin sitä, että nyt se Riistavuoren metsä on pakko kaventaa ja hakata. Koska sinne kerran tehdään tämä raideinfrainvestointi, niin sille pitää saada niitä käyttäjiä. Ja sitten taas perusteltiin raiteita sillä, että kun sinne kerran tulee niin paljon niitä käyttäjiä, niin täytyy ne jollakin sieltä kelkkoa, että täytyy rakentaa nämä raiteet. Nyt tässä on ihan samanlainen Troijan ratikka, niin kuin kutsutaan. Tämä sama juttu on tapahtumassa tässä.

Mä kehotan kaupunkilaisia muistamaan tämän keskustelun. Jos me täällä annetaan tämän mennä eteenpäin, jos tämä Viima-ratikka toteutuu, niin katsotaan vaan, sen jälkeen sinne Vanhankaupunginkoskelle ollaan rakentamassa. Sieltä ollaan niitä puita, luontoarvoja tuhoamassa, kaatamassa puita. Tämä väistämättä tapahtuu. Niin se on tapahtunut kaikissa aikaisemmissa tapauksissa. Niin se tulee tapahtumaan nyt tässäkin tapauksessa. Sitä mä en soisi tapahtuman. Tämä on hyvin poikkeuksellinen alue tämä Vanhankaupunginlahti. Säästetään nyt se ja unohdetaan tämä ratikka. Sinne menee jo kiskoja aivan riittävässä määrin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Varmasti kaikki varoitukset on ihan tarpeen. Itse kun asun siinä Vanhankaupungin läheisyydessä, niin totean, että kyllä se luonnonsuojelualue on kuitenkin jonkun matkan päässä näistä jo olemassa olevista liikennereiteistä.

Mutta olennaisempi oli oikeastaan ja syy, miksi otin tämän puheenvuoron, kun en saanut vastauspuheenvuoroa valtuutettu Saxbergille, se, mitä totesin jo aikaisemmassa puheenvuorossa tästä uudesta digitaalisesta lentämisestä ja ennen kaikkea lähes pystysuoraan nousevista sähkölentokoneista. Ne eivät vaadi yhtä paljon tilaa kuin nykyinen vanhakantainen lentokenttäinfrastruktuuri kaikkine lennonjohtotorneineen ja pitkine kiitoratoineen. Ehkä voisi verrata siihen, että 80-luvun lopulla Mobira Cityman -puhelin painoi melkein kilon ja nyt kännykät ovat jokseenkin keveämpiä ja ketterämpiä ja tehokkaampia. Sama asia on käynnissä ilmailun saralla. Se on sikäli meille helsinkiläisille iloinen uutinen, että kun me tarvitsemme ehdottomasti keskustasta keskustaan lentoyhteyksiä, tämä on mahdollista toteuttaa päästöttömästi, meluttomasti ja tehokkaasti.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Tuomas Rantaselle vastauksena, että perussuomalaisten vaihtoehto on arvokkaan ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän lentoaseman säilyttäminen siihen tarkoitetussa käytössä sekä myöskin luontoarvojen säilyttäminen sekä kuntalaisten virkistysalueen säilyttäminen käytössä. PS on tältä osin edistyksellinen ja luonnon puolella toisin kuin vihreät, joka vain teeskentelee sitä olevansa.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Valtuutettu Atte Kaleva täällä pohdiskeli, että johtuuko raitiotie rakentamisesta tai rakentaminen raitiotiestä. Kumpikaan näistä asioistahan ei ole syy itsessään eikä päämäärä itsessään. Se, minkä takia olemme pyrkineet siihen, että Helsinkiin pystyy rakentamaan asuntoja ja että näillä asunnoilla on hyvät joukkoliikenneyhteydet, liittyy ihmisiin, kaupungin asukkaisiin ja heidän valintoihinsa. Ihmiset ovat syy asuntorakentamiseen ja raitiotiehen. Tässä tapauksessa kysymyshän on, niin kuin näkyy tuosta kartastakin hyvin, että tämän ratikkareitin varrella on poikkeuksellisen paljon tämän valtuuston vuosien ja vuosien varrella käsittelemiä asemakaavoja. Eli asemakaavat eivät seuraa tätä päätöstä, vaan esimerkiksi entisen Malmin lentokentän alueelle on hyväksytty useita asemakaavoja. Ne ovat käyneet läpi valitusprosessit ja tulleet lainvoimaiseksi. Eli itse asiassa teemme tätä ratikkapäätöstä hyvinkin myöhään sen alueen osalta.

En tiedä, onko valtuutettu Kaleva ehtinyt seurata Lahdenväylän alueen osayleiskaavaa. Sehän on käsitelty kahdesti kaupunkiympäristölautakunnassa ja Viikin Vanhankaupunginlahden lintualueen ja luonnonsuojelualueen osalta olemme olleet lautakunnassa hyvin tarkkoja. Se säilytetään ja suojellaan tässä asemakaavassa. Itse asiassa Viikinrannan teollisuusalue, joka tässä muuttuu asuinalueeksi, sen muutokset tulevat suojaamaan ja jopa edesauttamaan lintualueen kehittymistä tulevaisuudessa, koska nyt runsas varispopulaatio tulee poistumaan Viikinrannan teollisuusalueelta, kun sillä ei enää ole niitä jätekasoja, joita se käyttää hyväkseen.

Edellisessä vaiheessa lautakunnassa edellytimme vielä muutamia muutoksia, jotka nimenomaan suojaavat Viikin Vanhankaupungin alueen luonnonsuojelualuetta ja sen arvoja. Uskoisin, että valmistelu tulee nämä asiat täyttämään siinä vaiheessa, kun se tulee päätöksentekoon. Siinä tietenkin se isoin potentiaali on nimenomaan entisen teollisuus- ja varastoalueen muuttamisessa. Sehän on se isoin muutos. Se muutetaan asuinalueeksi. Mutta sekin päätös valtuustossa tullaan tekemään varmasti ennen kuin tämän raitiotien toteuttamispäätös.

Kiitos, puheenjohtaja.

Siinä apulaispormestari Sinnemäki kiilasi sopivasti kertomaan asioita, joita olin tässä itsekin ajatellut nostaa.

Tarpeellinen ja kaikkia arvioituja vaihtoehtoja parempi tapa ratkaista se, että me kehitetään koillista Helsinkiä ja sen liikenneyhteyksiä tulevaisuudessa. Ehkä usein näissä keskusteluissa tuntuu, että katsotaan sitä nykyhetkeä eikä mietitä, mihin suuntaan kaupunki on kehittymässä ja miksi ja mitä se edellyttää sitten maankäytöltä ja liikenteeltä, jotta se soljuu kaikista parhaiten. Joku kysyi täällä aikaisemmin, että kuka tällä tienaa. Mä en ajattele ehkä ensisijaisesti sitä kautta tätä päätöstä, mutta on hyvä huomata, että tällainen kaupungistuminen ja raiteiden varaan rakennetun viihtyisän kaupungin rakentaminen on kyllä asia, jolla Helsinki tienaa ja Suomi tienaa. Se on näin. Odotan innolla, että päästään päättämään tästä asiasta. Tämä on äärimmäisen tärkeä ja iso päätös. Ajattelen, että sitä päätöstä tulisi höystää vielä valtuutettu Kivekkään ponnella, joten kannatan siitä.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Kun täällä valtuustosalissa usein syytetään toisia, joskus on paikallaan myös kiittää. Nyt haluaisin kiittää apulaispormestari Sinnemäkeä siitä, että pitää paikkansa, että näitä lintuvesiä on täällä suojeltu hyvin ja pidetty huolta siitä, että sinne ei rakenneta. Silloin olin itse vielä lautakunnan jäsenenä, kun oli kysymys tästä Kivinokan vanhasta metsästä, jota yritettiin ottaa silloin. Eri tahot yrittivät sitä ottaa, ja se kuitenkin estettiin. Siitä kiitos apulaispormestarille, että hän on näitä siinä puolustanut hyvin.

Sanonkin tässä lähinnä sen kahden kauden kokemuksen jälkeen, mikä minulla nyt on tästä kertynyt, näyttää siltä, että kun tämmöinen raideinfrainvestointi tehdään, sen jälkeen sitä metsää ruvetaan sieltä väkisin hakkaamaan. Ihan niin kuin tehtiin Riistavuoren metsän tapauksessa. Kyllä tämä track record on ollut sellainen, että kun tämä on niin kallis, että täytyy tietenkin laittaa näitä asukkaita sinne.

Mutta kokonaan toinen kysymys on se, että täytyykö meidän tälle kapealle niemelle mahduttaa se miljoona asukasta vai voitaisiinko me katsoa metropolialueena tätä kokonaisuutta, koko pääkaupunkiseutua. Tunnen yhden Etelä-Intiasta lähtöisin olevan koodarin, joka on töissä Otaniemessä. Hän tuli töihin mielestään Helsinkiin. Hän asuu Otaniemessä. Hän sanoo, että hän asuu Helsingissä. Kysyin häneltä, että tiedätkö, että teknisesti tämä on Espoota ja olet Espoon kansalainen. Hän sanoi, että no kyllä kyllä, mutta ei se hänelle merkkaa yhtään mitään. Se on pelkkiä hallinnollisia käsitteitä. Kun me mennään Lontooseen käymään, ei meitä kiinnosta, minkä kaupungin alueella me ollaan. Me ollaan Lontoossa silloin.

Tässä tavallaan se ajatus, että jos meidän pitää mahduttaa ihan valtavasti väkeä nimenomaan tänne Helsingin hallinnolliselle alueelle, kun meidän pitäisi katsoa tätä pääkaupunkiseudun kokonaisuutta. Sillähän me päästäisiin tästä hirveästä rakentamispaineesta, joka johtaa siihen, että erilaisten asuinalueiden erityispiirteitä menetetään ja myös näitä arvokkaita luontoalueita väkisin siinä menetetään, kun pitää saada sitä E-lukua. Jos se on ainoa mikä johtaa tai ainakin suuressa määrin johtaa, se on kyllä minusta väärä tie.

Olen tätä mieltä. Ymmärrän, että joku toinen voi olla toistakin mieltä. Ne voivat olla arvokkaita, nekin mielipiteet, mutta jos sanotaan, että se vaan on näin, niin ei sen välttämättä tarvitse olla niin.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Yleiskaavassa 2016 linjataan, että tulevaisuuden Helsinki on raideliikenteen verkostokaupunki, ja nyt juuri sellaisen kaupungin ihan elimellisen tärkeätä osaa me ollaan tänään päättämässä. Kaupunkisuunnittelu on tosi pitkän aikajänteen laji, jossa ennakointi ja huolellinen suunnittelu on valttia. Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu kasvaa. Tänne muuttaa valtavasti uusia ihmisiä, eikä meillä ole syytä odottaa, että tämä kasvu pitkällä aikavälillä tai keskipitkällä aikavälilläkään taittuisi. Näin ollen ainoa vastuullinen teko päättäjinä meidän on huolehtia siitä, että kaupungin kestävän kasvun mahdollisuuksista huolehditaan, eikä ainakaan itse tuikata kapulaa tulevaisuuden Helsingin rattaiden väliin jättämällä kehittyvää Malminkentän aluetta ilman luotettavaa raideliikenteen yhteyttä. Muuten me olemme Tuomas Rantasenkin kuvaamassa tilanteessa, jossa olemme kaavoittaneet uutta asumista tuhansille helsinkiläisille ilman kunnollisia liikenneyhteyksiä ja henkilöautojen määrä jälleen lisääntyy ihan hallitsemattomasti. Tämä siis näin kaupunkirakenteen ja kestävän liikkumisen näkökulmasta.

Lisäksi tämä hanke lisää kaupunginosion tasavertaisuutta. Se kohdistuu suurelta osin Malmin kaupunkiuudistusalueelle, ja tämä sairaalan haara on investointi sinne kaupunkiuudistusalueen liikenneinfraan ja kaupunkikuvan laatuun myös. Jakomäen haara puolestaan nostaa joukkoliikenteen palvelutasoa Jakomäessä. Pikaraitiotie edistää lisäksi Malminkentän tämän uuden asuinalueen kytkeytymistä tähän seudulliseen liikenneverkkoon. Nyt ollaan siis kerrankin ajoissa tekemässä päätöksiä kahta kaupunkia piinaavan ongelman ehkäisemiseksi. Ehkäistään sekä näitä liikenneruuhkia että alueiden välistä segregaatiota. Kannatan näin ollen tämän yleissuunnitelman hyväksymistä erittäin lämpimästi.

Kiitos.