Valtuutettu Juha Hakolan aloite mielenterveysasiamiehen toimen perustamisesta

Kaupunginhallitus 07.04.2025 § 216

Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. Käsittely Vastaehdotus: Marcus Rantala: Lisätään uusi kappale esittelijän perustelujen loppuun: "Mielenterveyspalvelujen kehittämisessä, toteuttamisessa ja arvioinnissa tulee lisätä palvelujen käyttäjien ja omaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. " Kannattaja: Johanna Laisaari Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Marcus Rantalan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen. 31.03.2025 Pöydälle 11.03.2025 Pöydälle Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 25.03.2025 § 57

Lausunto Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle valtuutettu Juha Hakolan ja 31 muun valtuutetun aloitteesta koskien mielenterveysasiamiehen toimen perustamisesta seuraavan lausunnon: “Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupunginhallitus käynnistää välittömästi selvitystyön mielenterveysasiamiehen toimen perustamiseksi. Aloitteessa todetaan, että mielenterveysongelmat ovat yhä useammin esillä yhteiskunnassamme, ja niiden vaikutukset yksilöihin ja yhteisöihin ovat merkittäviä. Mielenterveyshäiriöt ovat yksi yleisimmistä syistä sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin. Myös nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvussa, mikä näkyy lisääntyneinä koulupoissaoloina ja oppimisvaikeuksina. Aloitteessa todetaan lisäksi, että vaikka Helsingissä on tarjolla monia mielenterveyspalveluja, niiden saatavuus ei vastaa nykyiseen tarpeeseen. Jonot hoitoon ovat pitkiä, ja mielenterveyspalvelujen koordinointi eri tahojen välillä voi olla hankalaa. Mielenterveysasiamies toimisi itsenäisenä ja puolueettomana viranomaisena, joka valvoisi palvelujen laatua, auttaisi kaupunkilaisia heidän oikeuksiensa toteutumisessa ja tarjoaisi tukea palvelujärjestelmässä navigoimiseen. Yhteenveto palveluista Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että mielenterveyden tukeminen sekä psykiatristen sairauksien hoito ja näihin liittyvä kuntoutus on laaja porrastettu kokonaisuus, joka käsittää erilaiset ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut sekä avo-, välimuotoiset ja sairaalapalvelut yhdistettyinä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Palvelujärjestelmä ja sen valvonta on rakennettu kattavaksi, minkä vuoksi erillisen mielenterveysasiamiehen tehtävää ei nähdä perusteltuna. Helsingin kaupungin tarjoamien mielenterveyspalvelujen valikoima on kansallisesti tarkasteltuna monipuolinen ja kattava sekä laajoja ikäryhmiä palveleva. Viime vuosina on lisätty ja kehitetty erityisesti ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon kehittämisen kärkihankkeita ovat olleet hyvä hoitoon pääsy ja kotiin vietävien, liikkuvien palvelujen valikoiman täydentäminen. Erityishuomiota on kiinnitetty haavoittuvimmassa asemassa oleviin asiakasryhmiin, kuten 13–17- vuotiaisiin nuoriin, 18–23-vuotiaisiin nuoriin aikuisiin, paljon palveluja tarvitseviin asiakkaisiin ja ikäihmisiin. Helsinki on jo pitkään toteuttanut integroituja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jossa asiakkaan ympärille kootaan tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muut tarvittavat ammattilaiset. Terveys- ja hyvinvointikeskus -toimintamalliin liittyy myös monialainen hoidon suunnittelu, johon osallistuvat muun muassa perusterveydenhuolto, psykiatria, päihdepalvelut, asumisen suunnittelu ja toteutus, maahanmuuttopalvelut, lastensuojelu ja muut sosiaalipalvelut. Psykiatrinen sairaalaosastohoito on osa tätä kokonaisuutta. Helsingin kaupungin psykiatrialla tehdään palvelurajat ylittävää psykiatristen potilaiden kokonaishoidon suunnittelua sekä sairaala- että avohoitopalvelujen ja myös näiden välissä toimivien liikkuvien, kotiin vietävien avohoidon palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä. Hoito perustuu mielenterveyspalvelujen portaittaiseen hoitojärjestelmään, jossa edetään oireiden vakavuusasteen mukaisesti. Arkielämän kriisien ohjatusta omahoidosta hoitojärjestelmä jatkuu aina psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Mielenterveyspalveluihin ja psykiatriseen erikoissairaanhoitoon pääsee kiireellisessä avuntarpeessa välittömästi. Meilahden sairaalan yhteispäivystykseen voivat ilman lähetettä hakeutua kiireellistä psykiatrista arviota ja hoitoa tarvitsevat yli 16-vuotiaat helsinkiläiset. Päivystyksellisen psykiatrisen hoidon tarpeessa olevat potilaat ohjataan yhteispäivystyksessä suoraan psykiatrian linjalle hoidettavaksi. Tältä osin malli eroaa useimmista muista yhteispäivystyksistä, joissa psykiatriset potilaat ohjautuvat pääosin yleislääketieteen linjalle. Alle 16-vuotiaiden psykiatrinen päivystys on Uudessa lastensairaalassa. Digitaaliset yhteydenottokanavat ovat käytössä ympäri vuorokauden. Erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin pääsy toteutuu hoitotakuun puitteissa. Psykiatrian lähetetyöryhmä arvioi psykiatrian erikoissairaanhoidon avohoitopalveluihin saapuvat lähetteet. Psykiatrisen avohoidon sisään on rakennettu monipuolisia palveluja. Palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa psykiatrian erikoislääkäreiden toteuttama konsultaatiotuki terveysasemille. Helsinki vastaa tahdosta riippumattoman hoidon järjestämisestä alueellaan. Psykiatrinen sairaalahoito järjestetään Auroran sairaalassa. Erityistä tukea tarvitseville psykiatrisille potilaille on tarjolla yhä kattavammin kotiin vietäviä välimuodon palveluita sekä päiväosastotoimintaa. Myös erityispotilasryhmät, kuten korkean väkivaltariskin potilaat ja maahanmuuttajat, on huomioitu. Helsingissä toteutetaan Terapiat etulinjaan -mallin mukaista hoidon porrastusta. Hoidon tarpeen arvion tukena käytetään terapia- ja interventionavigaattoreita, joiden tuottaman ensijäsennyksen perusteella potilaalle pyritään osoittamaan ja aloittamaan tehokas ja tarpeen mukainen hoito nopeasti. Oirekuvaltaan kevyemmät elämäntilannekriisit toteutetaan perusterveydenhuollossa, koulu- tai opiskeluterveydenhuollossa, matalan kynnyksen mielenterveyspalvelu Miepeissä tai sosiaaliviranomaisten toteuttamana näyttöön perustuvien hoitomenetelmien avulla. Näihin palveluihin asiakas voi hakeutua ilman lähetettä. Miepit ja terveysasemilla palvelevat mielenterveys- ja päihdetyön hoitajat tuovat osaltaan psykiatrista erityisosaamista perustason palveluihin silloin, kuin muun perustason ammattilaisen antama hoito ei ole riittävää. Lyhytterapioita tuotetaan Helsingissä pääasiallisesti omana toimintana etulinjan lyhytterapiayksikössä ja sen palvelua täydennetään tarvittaessa myös palvelusetelillä saatavilla lyhytpsykoterapioilla. Lyhytterapiayksikössä on tarjolla myös ryhmäterapiaa. Jokaisella terveysasemalla on nimetty kummipsykiatri, joka tarjoaa konsultaatiotukea ja hoitaa esimerkiksi pidempiä psykoterapioita harkittaessa laajemman psykoterapian tarpeen arvion ilman, että potilasta tarvitsee sen takia lähettää erikoissairaanhoidon palveluihin. Jos potilaan tilanne kuitenkin edellyttää laajempaa psykiatrista erityisosaamista vaativaa arviota, voidaan sekä perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta että yksityisestä terveydenhuollosta laatia lähete Helsingin kaupungin psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Lähetekriteerit ja lähetteen laatimista koskevat ohjeet ovat nähtävillä kaupungin verkkosivuilla. Helsinki noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön yhtenäisiä perusteita kiireettömälle hoidolle. Aikuisikäisten kohdalla neuropsykiatristen häiriöiden tutkimus ja hoito on Helsingissä keskitetty mielialahäiriöpalveluiden neuropsykiatriseen työryhmään tilanteissa, joissa potilaalla ei ole tarvetta erikoissairaanhoidon tasoiselle hoidolle muiden, samanaikaisten mielenterveyden häiriöiden takia. Mikäli potilaalla on jo hoitosuhde psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, tehdään neuropsykiatrinen tutkimus samassa työryhmässä, kun psyykkinen tilanne on riittävän vakaa. Neuropsykiatriseen työryhmään voi helsinkiläisestä potilaasta lähetteen laatia lääkäri mistä tahansa terveydenhuollon yksiköstä. Neuropsykiatrinen työryhmä vastaa myös perustason lääkitystä, diagnostiikan varmentamista ja jatkohoitoa koskeviin konsultaatioihin. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut jakaantuvat myös perustason palveluihin, kuten terveysasemat, lastenneuvolat, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä perheneuvola, jotka vastaavat lievien mielenterveyshäiriöiden hoidosta. Lasten ja nuorten erityisvastaanotot on erikoislääkärijohtoinen perustason erikoissairaanhoitoa tuottava yksikkö, joka hoitaa lasten ja nuorten keskivaikeat mielenterveyshäiriöt ja tekee tiivistä yhteistyötä myös nuorten päihdepalvelu Pysäkin kanssa. Vaativampi lasten- ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito, käsittäen myös osastohoidon, toteutetaan HUSissa. Toukokuun alussa 2025 voimaan tuleva lasten- ja nuorten terapiatakuu tulee edellyttämään toimialat ylittävää ammattilaisten yhteistyötä. Terapiat etulinjaan -hankkeen turvin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa koulutetaan mielenterveyshäiriöiden tunnistamiseen ja arviointiin käytettävien hoitomenetelmien ja -interventioiden käyttöön. Aluehallintovirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sosiaali- ja terveysministeriö valvovat potilaiden etuja ja oikeuksien toteutumista. Terveys- ja päihdepalveluissa seurataan säännöllisesti perustason palvelujen hoitoon pääsyn toteutumista, myös erikoissairaanhoidon hoitotakuun piirissä toimivien yksiköiden, kuten Mieppien ja mielenterveys- ja päihdehoitajien, osalta. Omavalvonta Helsingin kaupungilla on riittävää, toimivaa ja hyvin organisoitua ja yksiköiden omavalvontasuunnitelmat on vastikään päivitetty. Helsingin kaupungilla mielenterveyspalvelut toteutetaan osana terveys- ja hyvinvointikeskuspalveluja pyrkien saumattomiin hoito- ja palveluketjuihin eri palvelujen välillä. Tavoitteena on, että potilas saa tarvitsemansa tuen ja avun oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa, millä pyritään ehkäisemään oireiden pitkittymistä ja vaikeutumista. Selkeän hoidon porrastuksen ja työnjaon lisäksi potilaita tukevat ja neuvovat puolueettomat sosiaali- ja potilasasiavastaavat, ja valvonnasta vastaavat toimialan omavalvonnan lisäksi myös viranomaistahot. Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi Helsingin kaupungilla on kattavien palvelujensa ansiosta kyky vastata monipuolisin keinoin helsinkiläisten arkielämän toimintakykyä hetkellisesti tai joissakin tapauksissa pitkällisemmin rajoittaviin mielenterveyden haasteisiin ja psykiatrisiin sairauksiin. Toimintaa valvotaan sekä omavalvonnan että ulkoisen valvonnan kautta.” 11.03.2025 Pöydälle Esittelijä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja Juha Jolkkonen