Keski-Pasilan tornialueen länsiosan asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12613) (sisältää liikennesuunnitelman)

Kiitos, puheenjohtaja.

Vaikka tornitaloista ei sinänsä voi sanoa, että ne olisivat kauhean lähellä ihmisen tai jalankulkijan mittakaavaa, olen iloinen siitä, että tässä suunnitelmassa on erityisen paljon yritetty kiinnittää huomiota siihen, että nämä katutason tilat on vehreitä ja että siinä painotetaan nimenomaan jalankulkijan mittakaavaa. Täällä on muun muassa linjattu, että tällä maantason reitistöllä tavoitellaan kutsuvaa ja virikkeellistä kävely-ympäristöä, joka yhdistää eri korkotasoilla olevat katualueet ja liittää alueen olevaan ympäristöön ja samalla koko Pasilan kohti etelää. Tämä on myös asia, mihin me kiinnitettiin kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä huomiota, että näihin pihasuunnitteluun ja puistoalueisiin pitää kiinnittää erityistä huomiota samoin kuin arkkitehtuurin laatuun.

Me tiedetään, että kaupunkiympäristöissä ilmastonmuutoksen johdosta säiden ääri-ilmiöt, kuten hellejaksot ja myös kovemmat rankkasateet lisääntyvät. Sen takia on tosi tärkeää, että me rakennetuilla alueilla kiinnitetään vielä enemmän huomiota siihen, että sieltä löytyy vehreyttä ja myös vettä läpäisevää pintaalaa. Sen johdosta me myös vihreässä ryhmässä tullaan tänään tekemään ryhmäaloite siitä, että meillä pitäisi kaupungilla olla oma viherryttämisohjelma jo rakennetuille alueille ja olla ihan oma budjetti sille, miten me pystytään jo rakennettuja alueita viherryttämään ja varmistamaan se, että siellä on riittävästi sitä vettä läpäisevää pinta-alaa ja että nämä alueet myös toimivat sellaisina alueina, jotka pystyvät vastaamaan meidän muuttuvaan ilmastoon.

Tämä on myös asia, mihin meidän kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa pitäisi kiinnittää yhä enemmän huomiota. Tämähän on myös arkipäivää jo monissa Keski-Euroopan kaupungeissa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Raskaan raideliikenteen asemien lähialueet on syytä kaavoittaa tiheästi. Tämä sallii monelle ihmiselle mahdollisuuden valita joukkoliikenne ensisijaiseksi liikkumismuodokseen. Pasilan seutu on aivan varmasti tällainen alue. Toisaalta tämän johdosta tästä alueesta muodostuu huomattavan haavoittuva alue. Se on haavoittuva sotatilanteessa, mutta se on myös tuhoisaa terroriiskua Suomeen tavoittelevalle houkutteleva alue. Tämän johdosta mielelläni kuulisin siitä, että onhan varmasti turvallisuusasiat tarkasteltu myös tällaisten vaaratilanteiden osalta riittävässä määrin.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä on tietysti hyvä, että käydään keskustelua turvallisuudesta ja muista asioista tässä yhteydessä. Ja yhdyn toki siihen, että Pasila on sellainen kohde, jossa raskas ja tehokas rakentaminen on paikallaan. Jos jossain kaupungissa, se on tässä. Mutta sitten se lopputulos tulee olemaan kylläkin jotain, joka jatkaa nykyisen Keski-Pasilan kaupunkikuvaa, joka todellakaan ei ansaitse kiitosta. Jos joku olisi tässä tehnyt hylkäämisehdotuksen, olisin ihan periaatteessa yhtynyt siihen, mutta nyt näyttää siltä, että tämä menee nyt meidän kaikkien yhteiseen syntilistaan tulevaisuudessa.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Mua kiinnostaa tälleen yleisesti, kun tätä Helsinkiä kaavoitetaan ja grynderi lyö lipun pystyyn ilmasuuntaan katsomatta, mutta sitten käykin näin, että siihen ei välttämättä tule sitä, mihin se on kaavoitettu. Sinne jää soramonttu tai vastaavaa. Meillä on esimerkkejä muun muassa Itäkeskuksen metroasemasta tai tästä kombinaatiosta. Eli vedetään kaava, se luovutetaan sijoittajalle, rakennuttajalle ja sitten siihen ei tulekaan mitään. Lähinnä vain semmoisia, että joku varaa paikan jonnekin ja sinne ehkä tulee jotain. Täällähän kaatui jo aikaisemmin Pasilassa yksi kaava. Jos kerran tehdään, olisiko se toteutus myös paikallaan?

Arvoisa puheenjohtaja.

Lähtökohtaisesti en oikein ymmärrä tätä korkean rakentamisen intoa ja vimmaa. Se ei ollenkaan välttämättä ole tehokkain tapa saada mahdollisimman paljon ihmisiä samalle alueelle. Se tekee rakennuksista raskaita. Ne vaativat enemmän tilaa ympärilleen, kun ne on rakennettu hyvin korkeiksi. Se on kallista rakentamista. Tietyn kerrosmäärän jälkeen ruvetaan tarvitsemaan kahta porras- ja kahta hissikuilua. Lisäksi se ei salli sitä perinteistä helsinkiläistä rakentamista, jossa itse asiassa räystäskorkeus on suurin piirtein sama kadulla. Vaikka sitä voi pitää tylsänä, toisaalta sitä voi pitää myös hyvin perustellusti kaupunkikuvallisesti vahvana näkökohtana.

Kiitos, puheenjohtaja.

Olen nyt sattuneesta syystä istunut aika monta vaalikeskustelua. Niissä SDP:n pormestariehdokas Heinäluoma on aivan perustellusti ollut huolissaan sekä siitä, että miten me saamme asuntorakentamisen riittämään, että siitä, miten me saamme asuinalueiden omaleimaisuuden säilymään ja vehreyden pysymään. Olen aivan samaa mieltä niistä tavoitteista.

No, yksi keskeinen keino niihin on juuri se, että Pasilan kaltaisille alueille rakennetaan tiivistä ja korkeaa, jotta voimme sitten pitää vähempänä paineen esimerkiksi Pakilassa, jota tänään seuraavaksi käsittelemme. Yllättävää, että nyt SDP suunnasta jo useampi puheenvuoro on nähty, jossa Pasilaan hyvin sopivaa korkeaa rakentamista kritisoidaan. Toivon, että sillä tavalla ollaan johdonmukaisia, että myöskin tämänkaltaisia kaavoja tuetaan ja kannatetaan, jotta voimme sitten rakentamispainetta keventää jo rakennetuilla alueilla tai esimerkiksi lähiluontoa kohtaan.

Kiitos, puheenjohtaja.

Mitä mennään vaikka tähän vanhaan Pasilaan, mitä on viime vuosina purettu tai vanhaan ja vanhaan, mutta jos mennään itäiselle puolelle, missä on liiton taloja, Eläketurvakeskusta ja niin poispäin. Siellä on semmoisia puolivalmiita taloja, mistä kuparit vedetään kyljestä irti. En mä tiedä, onko tämä sitten se kuvio, mikä sen pitäisi olla.

En myöskään ole kauhean ilahtunut tai innostunut siitä, mitä tullaan vaikka Pasilan uuteen tulevaan koulurakennukseen, mikä on sellainen jättimäinen laitos ja lapset leikkii talon katolla. Siinä on se vehreys aika kyseenalaista. Muistetaan myös tämä vanha tiilirakennus, mikä on VR:n vanhojen duunareitten pitkä tiilinen rivitalo. Siellä ei ole tapahtunut mitään moneen vuoteen. Lähdetään nyt tästä tälleen alkuun.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos valtuutettu Sazonoville pormestariehdokas Heinäluoman nimen mainitsemisesta. Kiitos myös siitä, että selvästi on tullut esille myös oma viestini helsinkiläisille näissä vaaleissa, että kannattaa valita SDP ja pormestariehdokas Heinäluoma viemään Helsinkiä eteenpäin. Itse olen ja SDP:n ryhmä on kyllä sitoutunut siihen, että me toteutetaan tämä Helsingin kestävä kasvu oikeudenmukaisella tavalla. Ja se tarkoittaa kyllä sitä, että me vaalitaan näitä meidän nykyisiä hienoja kaupunginosia ja kunnioitetaan nykyistä omaleimaisuutta monilla alueilla Vartiokylässä, Malminkartanossa, Malmilla.

Mutta sitten yhtä lailla se tarkoittaa sitä, että kun meillä väestönkasvu on näin kova, 11 000 asukasta viime vuonna, niin kyllä me tarvitaan uusia koteja heille. Sen takia olemme myöskin kannattaneet tätä Pasilan rakentamista ja vähän uutta urbaanimpaa aluetta Pasilan myötä Helsinkiin.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä valtuustossa voidaan varmaan kaikki puheenvuorot tulkita enemmän tai vähemmän vaalipuheenvuoroiksi. Jännä nähdä, kuinka paljon tästä lyhyestä listasta saadaan tänään juttua täällä aikaiseksi. Samalla tavalla tämä soteapulaispormestari Sazonovin puheenvuoro voidaan tulkita vaalipuheenvuoroksi, kun hän on huolissaan meidän ryhmän näkemyksistä. Itse ottaisin tässä esille tämmöisen ison talon turvallisuuden ja levottomuuden. Meillä on Vuosaaressa ollut tornien kanssa viime aikoina vähän ongelmia. Siellä on ollut levottomuutta kaikenlaista, joten haluaisin kysyä, että miten tätä puolta on tässä pohdittu. Tähän tulee paljon väkeä. Pitääkö jonkinlaista aulavahtimestaria tai jotain muuta alkaa kaupungin puolesta järjestää näihin isoihin taloihin, ettei sitten toistu tämä. Kalasatamassa ja Vuosaaressahan on ollut näissä isoissa torneissa vähän levotonta.

Arvoisa puheenjohtaja.

Puheenvuorossani totesin, että tornitalot eivät ollenkaan välttämättä ole kaikkein tiivein rakentamisen tapa, koska ne vaativat suhteellisesti suuremman tontin. Ilmeisesti tehokkain asuntojen rakentamistapa on itse asiassa suunnilleen kahdeksankerroksinen umpikortteli, jota vaikkapa Töölö tai Kamppi edustaa. Ei sinänsä tornitaloilla käsittääkseni voida perustella sitä, että ne tarjoavat erittäin hyvät mahdollisuudet. Tilaa on tietysti periaatteessa ylöspäin aika loputtomasti, mutta muut tekijät rupeavat tulemaan vastaan asumistiheyden kustannuksella.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Olen ilolla toivottanut tervetulleeksi sen kehityksen, mitä demariryhmässä olen tässä ja muissakin saleissa nähnyt viime aikoina. Eli se, että ensin puolitoista vuotta haukutaan sitä, mitä kokoomus on esittämässä ja vastustetaan ankarasti, mutta sitten kun äänestyksen aika tulee, äänestetään kokoomusryhmän mukana. Tämähän on hieno juttu, että näin olette toimineet ja näyttää siltä, että tämä jatkuu.

Haluaisin kuitenkin nyt kysyä demareilta sen, että kuka teillä päättää siellä ryhmässä sen, mitä mieltä demarit oikein on mistäkin asiasta. Kun nyt tuntuu, että osa kannattaa tätä korkeaa rakentamista, osa vastustaa sitä. Siitä on aika vaikea saada selvää, että mikä se teidän demareiden ryhmän mielipide. Vai hajautuuko se tässä ja sitten äänestätte kokoomuksen mukana. Saatte aivan vapaasti minun puolestani tehdä niin. Se jopa aika hyvääkin kaupungille tekee. Jos tähän saisi kysymyksen, että kuka siellä oikeastaan näistä asioista lopulta päättää.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Minusta tämä alue pitää niistä syistä, mitä täällä on sanottu, kaavoittaa melko tiiviisti. Mutta niin kuin valtuutettu Arajärvi täällä sanoi, korkea rakentaminen ei ole ainoa tapa tehdä tiivistä kaupunkia. Itse aikanaan kauan, kauan sitten kannatin tälle alueelle tällaista töölöläisen kaltaista umpikorttelirakentamista, jolla olisi päästy suurin piirtein samaan aluetehokkuuteen. Sen verran olen kuitenkin politiikassa oppinut, että kun jo kerran häviää, sitten ei kannata sitä taistelua jatkaa ja jatkaa ja jatkaa. Ja kun tästä nyt on menty tälle linjalle, niin kyllä tämäkin kelpaa.

Kiitoksia, puheenjohtaja.

Bygataan mieluummin kohti avaruutta kuin skutsia, mutta muistuttaisin valtuutettu Heinäluomaa siitä tai kysyisin, että onko hän tosiaan sitä mieltä, että nämä kyseiset rakennukset nyt jotenkin ikään kuin meidän asuntopulaa helpottaisi. Mä en ikävä kyllä usko siihen, että tämä nyt ainakaan vähävaraisten ihmisten tai perusduunareiden seuraava sijoituskohde tulisi olemaan tai sijainti tai nukkumapaikka. On nyt ihan turha varmaan tässä kohtaa keskustelua ottaa esiin tällainen vinkkeli. Kaikki tietää, mikä asumisen hinta on tässä kaupungissa tällä hetkellä.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Muutama huomio tähän käytyyn keskusteluun.

Ja itse asiassa, jos Lauri haluaa laittaa, ehkä voin näyttää tästä muutaman kuvankin näitä havainnekuvia.

Kiinnostavaa, hyvää keskustelua.

Ehkä aloitan siitä turvallisuuden aspekteista, että jokaisen kaavahankkeen yhteydessä kaavoituksessa tehdään läheistä yhteistyötä pelastuslaitoksen kanssa, jonka kanssa ratkotaan ehkä niitä perusarjen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Oli kysymys sitten vaikkapa erilaisista luonnonkatastrofiriskeistä tai muuten varautumisesta ja totta kai sitten laajemmin turvallisuuden osalta. Varmasti se Venäjän hyökkäyssodan jälkeen hyvin laajalla yhteisymmärryksellä syntynyt päätös siitä, että Suomi liittyy Naton jäseneksi, on keskeisin meidän laajoista turvallisuusratkaisuistamme. Ja vaikka kaavoittaja monesta päättääkin, niin esimerkiksi Nato-jäsenyyttä ei ole kaavaan merkitty.

Itse asiassa aivan kuten valtuutettu Arajärvi totesikin, niin sellaiset alueet, jotka ovat 6–8-kerroksista umpikorttelia, jossa ei ole liikaa tilaa autoille ja joissa on laajempi alue rakennettu näin, kuten vaikka Töölö tai Kallio, ovat kokonaisuudessaan sitä kaikkein tiiveintä kaupunkia. Tornitalot itsessään harvoin tuottavat kuitenkaan valtavan tiivistä kaupunkia. Tässä kohtaa tonttitehokkuudet ovat kyllä todellakin korkeita juuri tämän kaavan alueella, ja tästäkin torneilla kyllä tiivistä kaupunkia syntyy. Tämän kaavan yksi ominaispiirre on se, että tässä on sekä toimitilaa että asumista yhdessä. Ja sitä voi varmasti pitää hyvänä ratkaisuna, että syntyy samaan paikkaan lähelle toisiaan sekä työpaikkoja että asuntoja.

Helsingissä ensimmäisen kerran itse asiassa korkean rakentamisen paikat on määritelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa aikanaan vuonna 2012. Sen jälkeen meidän 2016 päättämä yleiskaava on vahvistanut nämä muutamat kohdat, joissa hyvin korkeaa rakentamista on tehty mahdolliseksi. Kalasatama on yksi, ja Pasila nimenomaan on niistä toinen. Olemme tässä nähneet – keskustelussakin otettiin esiin sitä – että korkeiden tornien rakentaminen ei ole helppoa. Helsinki ei ole sen tyyppinen kaupunki, jossa olisi loputtomasti toimijoita, jotka ylipäätänsä pystyisivät ryhtymään näihin vaativiin tornihankkeisiin.

Tämänkin kaavan historia hyvin sen osoittaa ensinnäkin jo siitä, että kaavan historia on hyvin pitkä. Kaavaluonnos on käsitelty vuonna 2012. Me olemme käsitelleet täällä toteutussopimuksen YIT:n kanssa, joka sitten kaatui siihen, että YIT katsoi, että hanke ei ole heille mahdollinen. YIT myös maksoi siitä sopimussakkoa. Olemme täällä valtuustossa sitten käsitelleet tätä kaavaa pohjustavan sopimuksen Skanskan kanssa. Toivottavasti tämä sitten menee maaliin. Siinäkin sopimuksessa totta kai on sopimussakkonsa.

Voi ehkä sanoa, että se taloudellinen vaativuus tulee toisaalta siitä, että tornien rakentaminen on kallista ja siinä on enemmän vaatimuksia kuin vaikkapa kahdeksankerroksisessa rakentamisessa. Kustannukset nousevat helposti. Sen jälkeen kun mennään yli 16 kerroksen, kustannukset moninkertaistuvat. Sen lisäksi tietenkin on se, että se toimija, joka rakentaa tornin, hänen täytyy löytää ihmiset ja yritykset vuokraamaan sitä toimitilaa, ostamaan ne asunnot, vuokraamaan asunnot aika nopeassa ajassa. Ja vaikka Helsinki meidän silmissämme tietenkin kasvaa aika nopeasti, emme me kasva niin nopeasti kuin monet metropolit maailmalla. Senkin tähden meillä on varmasti aika rajallinen määrä kysyntää torneille. Tämä on varmasti yksi niistä paikoista, johon niitä syntyy. Ja nyt meillä vaikuttaa olevan tilanne, jossa Skanska on tähän sitoutunut.

Valtuutettu Muttilaiselle, että kun solmimme sopimuksia, niissä on sakot, mutta viime kädessä emme tietenkään voi pakottaa jotakuta toimijaa tekemään jotain sellaista, jonka hän sitten katsoo itselleen mahdolliseksi. Mutta tässä nyt ainakin on neuvoteltu sopimus.

Ehkä tästä kaupunkikuvasta ja tästä tilasta. Mehän kaupunkiympäristön lautakunnassa silloin kun kaava oli ehdotusvaiheessa, teimme joukon ehdotuksia, jotka tässä nyt käsittelyssä olevassa kaavassa ovat tiukentaneet määräyksiä koskien julkisivumateriaaleja, koskien julkisivujen laatua, koskien vihersuunnittelun, maisemasuunnittelun laatua. Näitä on viety sinne vahvoihin kaavamääräyksiin, jotka omalta osaltaan tietenkin ovat varmistamassa sitä, että laatutaso on sitä, mitä myös tässä sopimuksessa ja suunnitelmassa on ollut.

Ja sitten lyhyesti: Näihin torneihin todennäköisesti tulee siis myytävää omistusasuntotuotantoa. Valtuuston varapuheenjohtaja Jalovaara otti esille tämän julkisuudessakin esillä olleen isojen vuokratalokohteiden levottomuudet. Kaupunki ei ryhdy maksamaan vartijoita tai aulahenkilöitä näihin taloihin, mutta kaupunki on kutsunut näitä toimijoita yhteiseen keskusteluun, jossa käydään läpi, millä tavalla voidaan varmistaa, että tällaisia levottomuuksia mahdollisimman vähän tulisi. Totta kai kysymys on myös laittomien päihteiden käyttötilanteen eskaloitumisesta. Tämä on asia, jossa täytyy tehdä töitä siellä sosiaalipuolellakin, mutta kaupunkikin miettii omalta osaltaan, että onko jotain sellaista, millä sitten itse voimme varmistaa, että kaikkialla kaupungissa talot pysyvät hyvämaineisina ja rauhallisina ja viihtyisinä omille asukkailleen. Sen korjausliikkeenhän me olemme jo yhdessä tehneet, että uusi asumisen ja maankäytön ohjelma myös korostaa nimenomaan sitä henkilöille myytävän omistusasuntotuotannon roolia suhteessa vapaarahoitteiseen vuokraan. Kiitoksia.

Kiitos, puheenjohtaja.

Merkittävän kaavapäätöksen äärellä olemme, ja varmasti tämä tulee muokkaamaan Helsingin katukuvaa, siluettia monelta osin. Mun mielestä itse asiassa Pasilan osalta Triplan arkkitehtuuri on varsin onnistunutta ja sinne sopii tiiviimpikin rakentaminen. Tässä tietysti jää nähtäväksi, että kuinka onnistunut toteutus lopulta on. On hienoa, että on vähän erilaista korkeutta kaavassa ja se tuo vaihtelua tähän. Ehkäpä myös voisi olla useammin Helsingissä vaihtelua kattomuodoissa, ja tässäkin vielä sen osalta jää toivomisen varaa kyllä tulevaisuuteen.

On todella tärkeää pitää huolta siitä, että me vaaditaan laadukasta arkkitehtuuria etenkin tällaisilta kohteilta, jotka näkyy todella kauas. On samalla huolehdittavaa, että kun meille tulee paljon uusia asukkaita, niin meillä on koulut ja päiväkodit siellä saatavilla heti kun asukkaat muuttaa ja myöskin niin, että ihan niitä kaikkia ei tarvitse keskittää siten kuin on nyt viime aikoina ollut trendi. Myös vaikka Pasilan osalta esimerkiksi Triplan ympäristöarkkitehtuuriin on kiinnitetty huomiota, kyllähän myös Postipuiston osalta olisi toivonut vielä enemmän kunnianhimoa ja sitä, että asukkaille jätetään enemmän katupuita heidän iloksi.

Kaikesta voidaan oppia, ja toivottavasti arkkitehtuuri on entistä vahvempi painopiste silloin, kun suunnittelemme tällaisia merkittäviä ja näkyviä alueita tulevaisuudessa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Mari nosti esiin kattomuodot, jotka kieltämättä ovat viime aikoina olleet huomattavasti aiempaa enemmän keskustelussa ja hyvä niin. Juuri tässä kaavassa kattomuotoja ei aktiivisemmin ohjata. Ja jos toteutus tämän myötä on tasakattoinen, niin toisaalta voidaan ajatella, että juuri se on Pasilalle tyypillistä. Siellä on niin Itä-Pasilan 70-luvun kuin Länsi-Pasilan 80-luvun rakentaminen myöskin tasakattoista. Mutta jos katsoo myöhemmin tässä kokouksessa tulevaa Herttoniemen kaavaa, siellä on kattomuotojen ohjausta kaavassa ja niin on myös Puotilan metroaseman viereen tulevassa kaavassa, jota kaupunkiympäristölautakunta eilen osaltaan hyväksyi. Eli tämä keskustelu kattomuodoista ja niiden parempi huomioiminen on hyvä kyllä huomattavasti edennyt tässä aivan viime aikoina.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tässä sivuttiin Pasilaa laajemmin, ja on totta, että Pasilassa on monenlaisia alueita ja myöskin on tärkeää huomioida, että sielläkin alkaa olla aika vanhaa arkkitehtuuria betonibrutalismia, joka on jo omassa arvossaan. Sen osalta on noussut myös huoli, että miten se ilme säilyy mahdollisimman yhtenäisenä ja arvokkaana. Varmasti senkin arvo tulevaisuudessa tulee vain nousemaan entisestään. Kun rakennetaan uutta, tietysti usein haetaan sitä ilmettä siitä lähiympäristöstä, mutta välttämättä aina nämä ratkaisut ei ole kaikkein mielenkiintoisempia, jos esimerkiksi juuri näihin kattomuotoihin ei kiinnitetä huomiota Helsingissä riittävästi.

Kiitos, puheenjohtaja.

Pari havaintoa keskustelusta.

Ensinnäkin Jalovaara, joka nosti esille näiden korkeiden talojen järjestyshäiriöt. Sanoisin, että ei se suoraan se rakennuksen korkeus korreloi niiden järjestyshäiriöiden kanssa. Päinvastoin ehkä jopa. Tämä keskustelu, jota julkisuudessa on käyty, jollain tavalla tuntuu vähän asenteelliselta yksityisiä vuokrataloja vastaan. Ihan samalla tavalla niitä on kaupungin vuokraasunnoissa tai ei samalla tavalla, vaan määrällisesti jopa paljon enemmän. Että ei se rakennuksen korkeus ole se syypää niihin järjestyshäiriöihin. Sitten se toinen havainto Muttilaiselle, joka sanoi, että nyt nämä Pasilaan rakentuvat talot eivät auta tähän asuntopulaan. Kyllä se vaan niin on, että mitä enemmän tänne asuntoja rakennetaan, sitä paremmaksi se asuntotilanne muuttuu. On varmasti niin, ettei kaikista vähävaraisimmilla ole niihin kattohuoneistoihin varaa, mutta sittenhän ne jostain aina muuttaa niihin asuntoihin ja jostain vapautuu tilaa. Kyllä se taitaa olla aika jaettu konsensus, että mitä enemmän tänne rakennetaan, sen parempi asuntotilanne Helsingissä on.

Niin, eihän meillä ole tässä kaupungissa asuntopulaa, vaan kuvio on siitä, kenellä on varaa asua niissä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Samaa mieltä kuin valtuutettu Meri, että sinänsä mitä paremmin me rakennetaan Helsinkiä, sen paremmin pystytään hillitsemään asumiskustannusten nousua ja mahdollistaa sitä, että kaikilla on hyviä paikkoja asua ympäri Helsinkiä. Ja niin kuin aikaisemmin todettu, niin kyllä tuo Keski- Pasila on kuitenkin kaikista eri kaupunginosista, mitä meillä on Helsingissä, yksi parhaimpia tornitaloille. Ajattelen kyllä samalla lailla kuin valtuutettu Soininvaara siitä, että kun me kertaalleen ollaan Keski-Pasilassa valittu se tornitalojen tie, mennään sitten kunnolla vaan eteenpäin sillä tiellä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kyllä nämä korkeat talot ehdottomasti on semmoinen, mikä varmasti kuuluu kaupunkeihin ja kuuluu Helsinkiin. Sen sijaan, että rakennetaan puistoihin ja muualle viheralueille, mieluummin ylöspäin. Meidän pitäisi oikeasti rakentaa ihmisille näitä asuntoja, ja ihmiset haluaa sitä. Ei ne halua katsoa sitä naapuritalon, kun ihmiset syö siinä, vaan ne haluaa nähdä maisemia, joten rakennetaan ylöspäin. Se on ystävällistä ja tehokasta. Olimme tutustumassa Vancouverissa tuossa pari kautta sitten, miten siellä suunnitellaan. Siellä ne talot rakennetaan korkeiksi ja ne rakennetaan lomittain, ja siellä on kaikilla näköalat. Saat rakentaa korkeammalle, kun teet niitä viheralueita siihen ympärille.

Tämä, mitä tässä on sanottu, että ei tämä tuo lisää asuntoja ihmisille. Sehän on ihan itsestään selvä asia, että mitä enemmän täällä on asuntoja, on myös kaikille varallisuusluokille niitä asuntoja.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Me olemme tietenkin yksimielisesti hyväksyneet asuntotuotantotavoitteet, ja ne perustuvat ihan tarpeeseen. Eikä siitä ole poikkipuolista sanaa. Silloin tietenkin minäkin ymmärrän ja kannatan sitä, että se edellyttää myöskin tehokasta rakentamista. Mutta tämä tavoite, tehokas rakentaminen ja asuntotuotanto, voidaan toteuttaa aina useammalla kuin vain yhdellä tavalla. Kuitenkin olemme valtuustossa siinä tilanteessa, että me saamme aina vain sen yhden esityksen, ja silloin on se paikka, jolloin sitä voidaan myöskin arvioida.

Minusta on paikallaan, että jokainen valtuutettu, jokainen kaupunkilainen voi itse arvioida ja lausua mielipiteitään siitä, onko tämä tulos myöskin kaupunkikuvallisesti miellyttävä, lisääkö se asumisen viihtyisyyttä Helsingissä vai ei. Tällaisia mielipiteitä voidaan esittää täysin siitä riippumatta, tarvitseeko ensin kysyä valtuutettu Kalevalta tai joltain ryhmältä, mitä mieltä tällaisista asioista on. Minusta on rikkaus nimenomaan, että me voimme valtuustossa keskustella ja arvostellakin joitakin ehdotuksia emmekä ole vain pelkästään yhden totuuden ja esityksen varassa aina, kun se tulee lopulta valtuustoon. Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

En olisi tätä muuten ottanut, mutta kun täällä kokenut valtuustokonkari valtuutettu Tuomioja minun nimeni mainitsi, niin haluan sanoa, että en todellakaan minä vaadi sitä, että demareiden minulle pitäisi perustella sitä, miten he äänestävät tai mitä mieltä on tai kysyäkään minulta. Vaan ajattelen, että olisi aika kohteliasta äänestäjiä kohtaan tuoda selväksi se, että mitä mieltä demariryhmä mistäkin asiasta on. Vai mennäänkö taas samalla tavalla kuin tässä nyt on pitkään menty, että ensin vastustetaan vähän kaikkea, mitä kokoomus on tekemässä, mutta sitten kuitenkin äänestetään kokoomuksen mukaan. Kyllä sekin on ihan hyvä tapa toimia ja sen voi ihan sanoa suoraan, jos te aiotte näin toimia jatkossakin. Mutta kertokaa se sitten, ettei jää sitä epäselvyyttä, että mitä mieltä demarit nyt tästä tai tuostakin asiasta on. Kun nyt rupeaa olemaan aika paljon niitä kysymyksiä, mistä oikeastaan ei tiedetä, kun on kannanottoja sekä puolesta että vastaan että vähän siltä väliltäkin. Se aika sekavalta vaan näyttää. Tätä minä tässä sanoin. En suinkaan vaadi mitään sieltä, että minulta kysyisitte. Ei, ei.

Kiitos, arvon puheenjohtaja.

Valtuutettu Jalovaaran puheenvuoroon. Omasta mielestäni Vuosaari on todella mahtava ja hyvä paikka asua. Sen vuoksi onkin äärettömän tylsää, että täällä valtuutettu Jalovaara puhuu jatkuvasti siitä, kuinka ankea paikka Vuosaari on ja kuinka kaikki siellä on pielessä.

Itse olen korkean rakentamisen kannattaja alueilla, joiden luonteeseen se sopii. Tämä kun on se yksi tapa, joka täälläkin on moneen kertaan mainittu. Se tapa, jolla me voimme säästää niitä tärkeitä ja arvokkaita luontoalueita mahdollisimman paljon. Yksi tornitalo Vuosaaressa, jossa on häiriöitä... Se on todella valitettavaa, että näin on. Ja niille omistajan on syytä tehdä jotakin. Olikin hyvä kuulla apulaispormestari Sinnemäen kommentti siitä, että kaupungin puoleltakin tähän on nyt reagoitu. Mutta se ei mielestäni kuitenkaan tuhoa kaikkien tornitalojen mainetta.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

En mä tiedä, oletteko te kuunnelleet mun puheenvuoroja ollenkaan täällä vuosien mittaan, tämän ajan kun me ollaan täällä yhdessä oltu. Mä en ole sanonut täällä, että Vuosaari on ankea paikka asua. Se, että mä olen luontoalueita täällä puolustanut ja palveluita puolustanut. Tuo oli ihan valetta tuo äskeinen puheenvuoro, täytyy sanoa.

Voidaan jatkaa huomenna, kun on Vuosaaren vaalipaneeli, tästä aiheesta. Tiedän, että vaalit on lähellä, mutta ei tarvitse aivan tuollaista potaskaakaan täällä puhua.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ajattelin puhua hieman tästä Keski-Pasilan kaavasta.

Täällä on käyty keskustelua siitä, että miten tiivistä kaupunkia kannattaa rakentaa. Ja on aivan totta, että sitä voi tehdä monella tavalla, ja sen ei tarvitse olla tällä tavoin korkeaa. Kaupungin todennäköisesti tiiveimmät asuinkorttelit ovat Kruununhaassa. Tosin ne ovat yli sadan vuoden takaa ajalta, jolloin monet normit eivät olleet nykyisiä, ja niitä olisi vaikeaa, ellei mahdoton nykyään aivan sellaisiksi tehdä. Osa sisäpihoista on melko pimeitä. Eikä asuntoihin välttämättä tule ihan niin paljon valoa kuin voisi toivoa.

Kuitenkin kun ollaan Keski-Pasilassa, tässä on viereen päätetty tehdä hyvin leveä Veturitie. Vieressä on Tripla. Koko rakenne on tehty muodossa, jossa meillä on leveitä katuja ja niiden väleissä olevia tontteja. Siinä vaiheessa, kun ne päätökset oli tehty, tälle tontille ei olisi mahdollista rakentaa tätä tiiviyttä umpikortteleina valitettavasti, vaan siitä tulisi väistämättä väljempi. Tontin tehokkuus on viisi ja risat, mikä on enemmän kuin juuri missään Helsingissä. Meillä Stockan kortteli ja muutama muu menee siitä yli.

Eli aluetasolla on totta, että umpikortteleilla olisi mahdollista tehdä tiiviimpää rakennetta kuin torneihin perustuen. Mutta kun viereen on ne tyhjät alueet jo tehty, ja Pasilassa huomioina siellä menee rata ja siellä on matalia suojeltavia taloja ja muuta, niin Keski-Pasilaan voi olla osin vaikea muunlaista tehdäkään. Niin tämän tontin osalta tämä on todennäköisesti tiiveimmästä päästä, mitä siihen pystyy tekemään. Senkin takia pidän tätä toimivana ja hyvänä ratkaisuna tähän paikkaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Selvästi tästä keskustelusta näkyy, että tässä on tämmöistä SDP:n vaalivoiton havinaa ilmassa. Siellä oikealla laidalla pelätään kyllä tämän ykköspaikan menettämistä aivan selvällä tavalla.

Itse olen kyllä aina ajatellut niin, että näissä meidän asemakaavoissa monipuolinen ja kriittinen keskustelu nimenomaan täällä salissa on tervetullutta ja aivan erityisesti niissä tapauksissa, joissa tehdään jotain uutta. Niin kuin tässä tosiasiassa kuitenkin tässä Pasilan tulevaisuuden kehittämisessä tehdään. Sehän olisi ihmeellistä, jos täällä haluttaisiin kaikki kaupunkilaiskeskustelu, jota kuitenkin tuolla kaduilla ihmisten parissa käydään valtavasti tällä hetkellä, että mikä on hyvää rakentamista Helsinkiin, kuinka korkeaa halutaan ja mikä on tämä täydennysrakentamisen tila. Jos se keskustelu ei täällä näkyisi, niin ihmettelisin kyllä silloin, että mikä on tämä kulttuuri, jossa Helsingin valtuustossa eletään.

Joten mun mielestä on ihan selvä juttu, että näitä tähän rakentamisen haasteellisuuteen, johon apulaispormestari Sinnemäkikin viittasi, tähän liittyen tuodaan huolia ja näkökulmia esiin ja myös näihin kaupunkinäkymiin. Koska kyllähän tämä uusi Pasila muuttaa myös Helsingin kaupunkinäkymää, siluettia ja kaikkea. Ja totta kai nämä kritiikit voidaan täällä myös tuoda esille. Sehän on demokratian toteutumista, ja siitähän syntyy hyvä valtuustokeskustelu, joka sitten toivottavasti näkyy kaupunkilaisillekin sellaisena, että se edustaa sitä kaupunkilaisten ajatusta.

Sitten senkin jälkeen, kuten totesin, itse pidän tätä kaavaa ihan perusteltuna. Se vastaa meillä moniin tarpeisiin kaupungin kehittämisestä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä keskustelu on hyvin tarpeellista siitä syystä, että tämä on nyt se paikka, jossa voidaan keskustella korkeasta rakentamisesta ja muusta vastaavasta. Se on tässä tapauksessa eräällä tavalla kaupungin tulevan kehityksen kannalta myös agendalla, vaikka kyse onkin tietystä kaavasta. Tulee uusia kaavoja, ja jos ajatellaan sitä, että koska valtuusto voi keskustella siitä, että halutaanko uusia kaavoja tai minkälaisia kaavoja rakennuskorkeudelta, tämä on oikein hyvä paikka siihen.

Tässä suhteessa sosiaalidemokraatit ajattelevat ihan omilla aivoillaan itse kukin ja sitten ovat mahdollisesti tilanteen mukaan yhtenäisinä jonkun tietyn ratkaisun takana, jota mikään muu puolue ei sinänsä kylläkään sosiaalidemokraateille sanele.

Kiitos.

Mun mielestä on ihan relevantti keskustelu, että minkälaista arkkitehtuurin rakentamista kukin puolue ajaa. Olen huomannut, että nyt monet kokoomusvaltuutetut ovat julkisesti iloinneet siitä, että on syntymässä tämmöinen demareiden ja kokoomuksen vanha aseveliakseli uudestaan, jossa rakennetaan tunneleita, kuten myös pormestariehdokas Heinäluoma kannatti viimeksi lautakunnassa isolla rahalla. Nyt sitten jos keskustatunneli tulee taas pöydälle, niin sinnehän Helsingin rahat menee. Äänestäjien on ihan hyvä tietää, jos tämmöinen tunneliaseveliakseli tässä on syntymässä.

Itse mieluummin kannatan, että investoidaan kouluihin, investoidaan laadukkaaseen asumiseen, kävely- ja pyöräily-ympäristön kehittämiseen ja laadukkaaseen arkkitehtuurin. Jos ei aseveliakseli kaikkia lämmitä, tietysti kannattaa äänestää vihreitä.

Puheenjohtaja.

Näistä torneista. Tornien rakentaminen on kallista eikä se kannata kuin erikoistapauksessa, niin kuin oikeastaan kuultiin. Se on hyvin eksklusiivista rakentamista, ja sitä kannattaa harkita vain yksittäisiin paikkoihin, jossa se on perusteltua esimerkiksi keskittyneiden liikenneyhteyksien takia tai muiden seikkojen takia. Ja nyt tämä Keski-Pasila, mistä puhutaan, on luonteensa puolesta mun mielestä semmoinen alue, jonne sitä nimenomaan kannattaa harkita, jos niitä tehdään. Ja on selvää, että kun se on kallista, niin sen kannattavuutta laskee hankkeeseen ryhtyjät tosi tarkkaan. Siitä huolimatta, kuten hyvin tiedetään, nämä hankkeet voivat kääntyä kesken matkan hyvinkin kannattamattomiksi ja näille toimijoille tulee siitä omia vaikeuksia. Sitten tietysti meille tulee vaikeuksia, jos hankkeet eivät toteudu, joihin olemme jollakin lailla sitoutuneet.

Monien mielestä tämä korkea rakentaminen on epämiellyttävää ympäristöä ja siksi sitä ei pitäisi tehdä, mutta on huomattava, että samaan aikaan monet oikeasti haluavat asua niissä ja maksavat niistä tosi paljon. Meidän täytyy päättäjinä vähän miettiä sitäkin, että jos se ei pilaa ihan hirveästi muiden ympäristöä, niin miksi ne, jotka siellä asuvat, eivät voisi siellä asua. Mun mielestäni on tärkeää ajatella, että kun meillä on tämä asuntotuotantotavoite, jossa pitäisi tehdä paljon asuntoja, niin jos ne samat asunnot ovat pötköllään, ne usein vievät maa-alaa paljon enemmän ja sitten tuottavat paineita viheralueille.

Kuultiin aikaisemmin, että voidaan tehdä myös matalaa ja tiivistä, mutta sekin on taas siis sen tyyppistä ympäristöä, joka ei kaikkia miellytä. Jotkut katsovat mieluummin maisemia kaukaa kuin ovat hyvin ahtaasti asutussa, tiiviissä, matalassa rakentamisessa. Kyllä tähän kaupunkiin pitää mahtua erityyppisiä asumisvaihtoehtoja. Ja tuo Keski-Pasila on sellainen, missä me ei hukata luontoarvoja. Mun mielestäni sen takia sinne me voidaan ihan hyvin tehdä tämän tyyppistä asumista, jos sinne löytyy tarpeeksi ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan siitä, että saavat siellä asua.

Näin ollen tämä kaava on mun mielestäni näillä lähtökohdin ihan hyväksyttävä, ja mietitään sitten harkoin ja tarkasti taas joihinkin muihin kohteisiin, missä seuraukset voivat olla hankalammatkin. Kun on korkeaa rakentamista, arkkitehtuurin laatuvaatimukset on korkeita ja niitä täytyy kaavalla myös valvoa.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vielä muutama huomio.

Ensinnäkin todellakin se, että kaupunkia voi ja kannattaa ja se taitaa olla aika luontevaakin, että niin Helsingissä kuin muuallakin tehdään erilaista kaupunkia erilaisille paikoille. Tämän tyyppistä kaavaa, mikä meillä tässä on käsittelyssä, en usko, että tullaan näkemään vuosikymmeniin missään muualla Helsingissä. Pasilla on se paikka, johon erityisen korkea rakentaminen on meillä määritelty. Vaikka meillä on kohtuullisen korkeita asuinkerrostaloja muutamissa muissakin paikoissa, tämä on ehkä tämmöisen torninrakentamisen keskittymänä meillä pikemminkin aika harvinainen.

Niin kuin valtuutettu apulaispormestari Sazonov taisi huomauttaa, tämänkin päivän listalla on Pakilassa pientalojen, omakotitalojen pieni mittakaavainen täydennyskaava ja sitten taas vähän niin kuin kolmatta tyylisuuntaa Herttoniemen metroaseman ympäristössä. Eli juuri näinhän se on, että me koko ajan tehdään ratkaisuja aina kustakin paikasta lähtien. Tällä Pasilalla on oma tämmöinen vähän massiivisempi historia kuin ehkä Helsingin muilla paikoilla ollut sieltä 60-luvun lopulta lähtien.

Otin tähän kuvan, kun täällä taisi olla valtuutettu Holopainen, joka ainakin huomautti siitä, ja valtuutettu Heinäluomakin taisi siitä mainita, että tämä on päätös, joka vaikuttaa Helsingin kaukomaisemaan. Tornitaloissahan ei tarvitse asua kuin juuri niiden, jotka haluavat, mutta tällä kaavapäätöksellä vaikutetaan Helsinkiin laajemminkin. Tässä kuvassa nyt näkyy tätä kaukomaisemaa. Sen hyvin näkee, että se erottuu ja tulee muokkaamaan sitä Helsingin siluettia omalta osaltaan. Ei tämä ole ehkä täysin poikkeuksellista. Jo Tripla ja ne korttelithan näkyvät vaikkapa sinne Töölönlahden pohjukkaan, mutta tässä ikään kuin tulee kaukaa tällainen tornien keskittymä, joka tuo uuden elementin Helsingin maisemaan.

Sitten halusin nostaa sen esiin. Täällä on käyty hyvää keskustelua kattomuodoista. Itse asiassa tässäkin kaavassa on määrätty se, että näiden tornien huippu tulee erottua selvästi. Eli ne eivät voi vaan päättyä ikään kuin veitsellä leikaten, vaan tornien huipulta vaaditaan myös arkkitehtuuria. Ja sieltä kaavakartasta jos katsoo, tässähän on tosi paljon määrätty. On määrätty niistä sisääntulokerroksista, materiaalien laadusta hyvinkin voimakkaasti. Tämäkin liittyy siihen, joka keskustelussa tuli esiin, että kun tornit joka tapauksessa ovat aika iso määrä pinta-alaa, silloin nimenomaan sillä materiaalilla ja sen laadulla ja toteutuksen laadulla on hyvin iso merkitys siihen, minkä vaikutelman ne rakennukset synnyttää hyvinkin kauas. Se laatu näkyy myös kauas, ja sen takia tässä on aika tiukasti näissä määräyksissä edellytetty sitä laatua. Nämä huomiot vielä. Kiitos.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Helsinkiin muutti viime vuonna noin 11 000 uutta asukasta ja myös sitä edellisenä vuonna. Jotta me pystymme huolehtimaan siitä, että asuntoja riittää nykyisille että tuleville helsinkiläisille, meidän pitää myös rakentaa lisää asuntoja. Sillä pidämme huolta myös siitä, että asumisen kustannuksista edes jollain tavalla, jotka on jo nyt kohtuuttoman korkeat, pystytään pitämään Helsingissä huolta.

Samaan aikaan kun pitää rakentaa lisää asumista tuleville ja nykyisille helsinkiläisille, pitää pitää huolta siitä, että meille rakkaasta arvokkaasta lähiluonnosta pidetään huolta niin, että emme rakenna niille meille helsinkiläisille kaikkein arvokkaimmille ja tärkeimmille luontoalueille. Tämä ei ole yksinkertainen yhtälö. Tämä on pikemminkin yhtälö, joka on entistä vaikeampi vuosi vuodelta, koska Helsinki on tiivistynyt ja entistä vähemmän on alueita, joilla ei ole merkittäviä luontoarvoja.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Keski-Pasilla on tämäntyyppinen alue, jossa on jo vuosikymmeniä tai itse asiassa jo vuosisatoja sitten päädytty siihen ratkaisuun, että siellä ei ole niitä luontoarvoja. Tässä paikallahan on alun perin ollut Töölönjärvi, joka on kuivatettu 1800-luvun puolivälin tienoilla. Siinä on ollut ratapiha, joka on palvellut sekä Jätkäsaaren että Sompasaaren satamia. Molemmista tuli raiteet siihen. Siinä on ollut tavarajunavarikko, jossa on koottu nämä satamat. Se, että satama siirtyi Vuosaareen, mahdollisti sekä Kalasataman rakentamisen että Jätkäsaaren rakentamisen. Mutta moni ajattelee, että se mahdollistaa myös tämän Keski-Pasilan rakentamisen.

Ollaan alueella siis, jossa on teollinen historia. Alueella, jossa ei ole ollut tässä Keski-Pasilan kohdalla enää ainakaan 150–200 vuoteen merkittäviä luontoarvoja. Tällaisissa paikoissa erityisesti on syytä rakentaa, kun tarvitaan lisää asuntoja, ja nähdäkseni myös syytä rakentaa tiiviisti, ottaa mahdollisimman paljon irti. Mieluummin rakennan muutaman kerroksen korkeammalle ja sitten vähemmän luonnon päälle kuin se, että levittäydymme mattona. Itse olen viettänyt ne ratkaisevat elinvuoteni 8–18 Pasilassa. Vaikka suurimman osan elämästäni olen Itä-Helsingissä asunut, olen pasilalainen. Itse olen aina ajatellut niin, että Keski-Pasila on paikka, jonne korkea rakentaminen sopii. Mun nähdäkseni sopii hyvin tämä tähän näin, ja samaan aikaan musta on tärkeää, että meillä on tiukat arkkitehtoniset kaavamääräykset siitä, minkä näköisiä näistä tulee, koska näistä tulee myös maamerkkityyppisiä.

Haluan vielä kiinnittää siihen huomion, että tähän tulee aika kiinnostava kontrasti tähän alueelle. Tulee näitä hyvin korkeita rakennuksia, mutta toisaalta siinä on vanhat veturitallit, jotka on suojeltu, upeata punatiilistä toista sataa vuotta vanhaa teollista rakennuskantaa. Toisaalta myös Toralinna, joka tällä hetkellä on tyhjänä, mutta joka on vanha VR:n henkilökunnan rakennus. Ja tänne eteläosaan jää edelleen näitä ratapihatoimintoja, joilla huolletaan erityisesti rautatieaseman ja Pasilan aseman välistä aluetta. Eli tähän tulee musta kiinnostava kontrasti myös siitä, että on modernia tai postmodernia, korkeaa, uutta rakentamista, uusia asuntoja, uusia mahdollisuuksia helsinkiläisien asua ilman, että tarvitsee luontoarvoja rikkoa. Ja toisaalta siinä vieressä vastakkaisella puolella tätä meidän teollistumisen ajan punatiiltä. Sen vuoksi mä näen, että tämä on hyvä kaava ja järkevä. Tämän tyyppistä rakentamista tarvitaan, ja samaan aikaan näen niin, että tällaiset tornitalot, tai pilvenpiirtäjät melkeinpä, harvaan paikkaan sopivat, mutta olen aina ajatellut, että Keski-Pasila on yksi paikka, johon ne sopivat.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos hyvästä keskustelusta liittyen todellakin tärkeään Helsingin kaupungistumisen vaiheeseen, eli miten tämä Keski-Pasila ja Pasila ylipäätänsä kytketään kaupunkimaiseksi. Ehkäpä tässä voi todetta, että arkkitehti Eliel Saarinen vuodelta 1918 saattaisi olla onnellinen, että nyt se hahmotelma, jonka hän esitti sata vuotta sitten, näyttää vihdoinkin olevan toteutumassa tavalla, joka silloin Pro Helsingfors -kaavassa tuli esiin. Eli kiinteää, korkeaa, tiivistä ja toivon mukaan myös tyylikäistä kaupunkitilaa. On tärkeää, että viime vuosina esiin noussut kritiikki, jotta tämä rakentamisen historiallista ja kulttuuriperintöarvoa esiin nostaen saisi nyt näkyvyytensä. Tässä valtuutettu Arhinmäki viittasi tyylikkäästi juuri tähän ratahistoriaan ja rataperinteeseen. Sopii toivoa, että jollakin tavalla punatiili palaisi jälleen arvostettuna rakennusmateriaalina. Ehkä se ei tässä näissä havainnekuvissa toteudu, mutta eräänä päivänä voimme kokea teolliseen arkkitehtuuriin ja liikennearkkitehtuuriin jonkinlaista revivalia. Asukkaat varmasti olisivat tästä tyytyväisiä.

Katsoin näitä esittelyaineistoja. Täällä sana asunto toistuu kolme kertaa ja todetaan, että monipuolinen asuntotuotanto on tavoitteena. Mutta ei juurikaan löydy mitään teksteistä, että minkälaisia asuntoja näihin torneihin ollaan suunnittelemassa. Jos tulee taas sijoitusyksiöitä ja kapeita kaksioita, niin tuskin tämä vastaa siihen puutteeseen, joka Helsingissä tällä hetkellä on tuntuva, eli tarvittaisiin tilavia asuntoja muuttuvia perhetilanteita varten. Eli toivottavasti tätä keskustelua kaupunki seuraa.

Valtuutettu Holopaiselle: Helsingissä ei ole koskaan ollut aseveliakselia, vaan kunnallisklubi, joka on ollut paljon laajempi ja edellyttänyt monien puolueiden yhteistä neuvonpitoa. Toivotaan, että kunnallisklubi palaa vaalien jälkeen voimiinsa eli useiden puolueiden yhteistyötä.

Kiitos.

Tack, ordförande.

Här kommer debattens kortaste inlägg. Låt gå i Böle, bara vi slår vakt om Helsingfors lägre profil vid havet.

Keskustelun lyhyin puheenvuoro. Olkoon menneeksi näin Pasilassa, kunhan vaalimme Helsingin matalahkoa profiilia merelle päin.

Ei muuta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Sen verran maisemallisesti merkittävä kaava, että tekee mieli itsekin jotain sanoa. Paljon on sanottukin jo hyvissä puheenvuoroissa täällä juuri siitä, että sinne, missä meillä on mahdollisuus rakentaa tiiviisti hyvien yhteyksien päähän luontoon kajoamatta, niin totta kai se paikka pitää käyttää. Ja tämä on erittäin hyvä huomio, joka on hyvä pitää täällä matkassa koko ajan, että tiivistä rakentamista voi tehdä toki monin tavoin. Jaan aivan tämän apulaispormestari Arhinmäen näkemyksen siitä, että tässä on itse asiassa paikka, johon korkea rakentaminen sopii erityisen hyvin. Ja mä näen itse, että vaikkapa tuosta Linnunlaulun sillalta katsoessa sitä rataa pitkin, se on itse asiassa kaunis se siluetti, jonka muodostaa valmistuessaan tämän tyyppinen rakentaminen siihen ja tuo vaihtelevaa maisemaa myös kaupunkiin. Eli odotan kyllä innolla, että kaavasta tulee jonain päivänä myös totta.

Sitten se, jota apulaispormestari Sinnemäkikin nosti tuossa esiin, että Helsingin yksi haaste on se, että nämä on isoja hankkeita, joiden toteuttajia on harvanlaisesti. Tämä on sellainen kysymys, jota kaupungissa pitäisi ylipäänsä miettiä ja kansallisella tasollakin osaltaan etsiä ratkaisuja siihen, että meidän kaupunkikehittäminen on lopulta hirveän paljon kiinni kourallisesta yrityksiä ja niiden tilanteesta ja toki suhdanteesta myös. Osittain ehkä joissain tapauksissa voidaan saada aikaiseksi pienempiä hankkeita tai muuten kannustaa siihen, mutta tämä on sellainen haaste, jonka edessä me ollaan. Kyllä meidän täytyisi voida luottaa siihen, että se kaupunki rakentuu näiden kaavojen varassa sellaiseksi kuin me täällä se halutaan tehdä. Tämä on haastavaa, mutta selvästi semmoinen probleema, joka meillä tietysti jo joillain paikoilla on tässä tullutkin käytännössä vastaan.

Mutta tämä kaava näyttää minusta oikein hyvältä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tulin Suomeen vuonna 2009 ja olen asunut Pasilassa siitä lähtien. Minun mielestäni tämä on hyvä päätös, koska se edistää Keski-Pasilan kehitystä, mahdollistaa uusien asuntojen, liiketilojen ja työpaikkojen rakentamisen sekä parantaa alueen liikennejärjestelyjä ja viheralueita, mikä tukee kaupungin kasvua ja elinvoimaisuutta.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Kolben hyvä historian esiin nosto innoitti minutkin sanomaan siitä muutaman sanan, sillä Pasilan erityisluonnehan on ollut jo yli sata vuotta, että sitä on aina nähty Helsingin tulevana keskustana. Koskaan siitä ei kuitenkaan ole Helsingin keskustaa vielä tullut. Jo Eliel Saarinen visioi rautatien, joka päättyy Pasilaan ja melko lailla epärealistisen kaupunkirakenteen siihen ympärille. Samalla tavalla Itä-Pasilaa rakennettaessa kyse oli laajalti mittakaavattomasta harhasta ja toisaalta epätoimivasta tavasta ajatella, miten kaupunki rakentuu. Ja Länsi-Pasila ehkä kuvastaa aikansa tietynlaista visiottomuutta siitä, minkälainen keskusta voisi olla. Vaikka kiva aluehan siitä tuli, ei se keskustaa muistuta missään määrin.

Tälläkin hetkellä ei yksi kortteli tee keskustaa, vaikka se olisi kuinka tiivis. Se on yksi kortteli. Keski-Pasilan Veturitien moottoritiemäisyys yhdistettynä suureen kauppakeskukseen ja torneihin kuvastaa ehkä viime vuosikymmenen tai viime vuosikymmenen alkupuolen, jolta tämä Pasilan filosofia on tullut ja osayleiskaavaa, joka sitä ohjasi, niin sen ajan ajatusta siitä, minkälainen on tulevaisuuden keskusta. Sekään ei tule tekemään Pasilasta Helsingin keskustaa.

Sen sijaan nyt käynnissä oleva kehitys, jossa Teollisuuskadun ympäristöä tiivistetään voimakkaasti ja keskustelut Ilmalan alueen tulevaisuudesta, ratapihojen tulevaisuudesta. Nämä voivat yhdessä johtaa siihen suuntaan, että laajemmalla alueella Pasilan ympärillä alkaa olla niin paljon rakentamista, että sinne muodostuu jonkinlainen toinen keskusta. Voi olla, että vielä näemme sen päivän, jolloin Pasila on osa Helsingin toista keskustaa, jolloin nämä tornit muodostavat yhden aikakauden kerroksen siinä eri vuosikymmenten kuvitelmista, miltä tulevaisuus näyttää.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Kivekkäällä oli tässä mielenkiintoista pohdintaa Helsingin keskustasta ja keskustan siirtymisestä Pasilaan. Itä-Pasilassahan on leveä baana, jonka piti olla moottoritie. Nyt siinä taitaa kasvaa 500 puuta poikittain. Ennen kuin siihen rakennetaan moottoritie, varmaan kuluu jonkin verran aikaa. Sen sijaan tämä keskustelu Helsingin siluetista on sinänsä mielenkiintoinen. Kaikkein ikonisin Helsingin siluettihan näkyy mereltä jostakin Kustaanmiekasta sisään tullessa. Tuomiokirkko ja Kauppatorin vanhat rakennukset. Niiden taustalla jo nykyisin on Pasilan tv-torni toisaalta ja onkohan se Elisan puhelinmasto toisella puolella. Toinen Itä-Pasilassa ja toinen Länsi-Pasilassa. Ja nämä tornirakennukset tulevat suurin piirtein niiden väliin keskelle niitä. Yritin tuossa kartasta katsoa, kun en löytänyt mistään sitä siluettikuvaa. Nämä tornit eivät nyt aivan suoraan tule Tuomiokirkon taakse, jos katsotaan linjaa Pasilan sillan ja Tuomiokirkon välillä mereltä katsottuna. Mutta ne tulevat joka tapauksessa rikkomaan tai muuntamaan, kuinka haluaa sanoa, kaupungin perinteisen ja ikonisena pidetyn siluetin ja kansallismaiseman. No, se on nyt sitten tämän päivän ratkaisu, että näin tapahtuu. Pidän sitä jossain määrin valitettavana, mutta en nyt ole kuitenkaan ehdottomassa kaavan hylkäämistäkään.

Kiitos puheenjohtaja.

Tämä on kiinnostavaa ja tärkeää keskustelua, missä Helsingin keskusta tulee tulevaisuudessa sijaitsemaan, pysyykö vanha kantakaupunki arvossaan ja mitä tapahtuu eri aluekeskuksille. Tietysti tämä Keski-Pasilan kaava on sillä tavalla tärkeä ja jännittäväkin, koska se mahdollistaa nyt sen aidon keskustelun siitä, että kantakaupunki on tärkeä, mutta erittäin tärkeää on vahvistaa näitä Helsingin aluekeskuksia, jotka nimenomaan ovat viimeisen 60 vuoden aikana kehittyneet liikenteen ympärille tuottaen monikeskuksista verkostokaupunkia, joka nyt alkaa ehkä sitten vihdoin osoittaa kypsyminen merkkejä.

Samalla tietysti ymmärtää se, että kantakaupungin kehittäminen on tärkeää, mutta myös näiden aluekeskusten kehittäminen ja panostaminen sekä laadullisiin arvoihin, jotka koskevat rakentamista ja kaupunkitilaa ja ympäristöä, että sitten palvelujen ja elämäntavan kannalta, että saadaan oikeasti eläviä, toimivia, tyylikkäitä ja haluttuja aluekeskuksia. Jos tämä Keski-Pasila nyt onnistuu tässä tavoitteessa, sehän on tavattoman hienoa. Se nostakoon sitten muutkin aluekeskukset lentoon ei vain Helsingissä, vaan myös Espoon ja Vantaan kohdalla, jossa tapahtuu vastaavaa kehitystä. Tikkurila on tavattoman kiinnostava alue ja tulee taatusti kilpailemaan myös tulevaisuudessa Keski- Pasilan alueen kanssa. Ja Espoon tämänhetkinen kehitys tietysti monella tavalla. Saimme viimeksi tänään Helsingin Sanomista lukea arviota, miten Espoo kehittyy ruutujensa sisällä. Eli tämä haastaa koko pääkaupunkiseudun tekemään parempaa kaupunkia, kaupunkitilaa ja urbaania elämäntapaa. Kiitos.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja.

Viestittelin tässä vielä kaavoittajien kanssa tähän valtuutettu Arajärven kysymykseen, että missä tämä maiseman muutos näkyy, mistä tämä maisemanmuutos suhteessa tuomiokirkkoon näkyy. Ollaan itse asiassa Klippanin länsipuolella. Esimerkiksi Suomenlinnan lautasta nämä eivät asetu siihen Tuomiokirkon taakse, mutta kylläkin sitten on ne kohdat vaikkapa veneillessä. Jos vaikka matkustaa veneellä Klippanille, niin siitä esimerkiksi voi näkyä juuri tämä muutos, jonka valtuutettu Arajärvi nosti esille.

Ehkä sitten valtuutettu Kolben pohdintaan tähän loppuun. Näen itse, että on pääkaupunkiseudun asukkaiden ja suomalaisten kannalta itse asiassa ihan hieno tilanne se, että meillä on kolme kaupunkia, joilla on oma identiteettinsä ja vähän oma tapansa kasvaa ja muuttua ja oma profiilinsa. Se tarjoaa suomalaisille pääkaupunkiseudun asukkaille ja myös niille, jotka maan rajojen ulkopuolelta tulevat tänne vaikkapa töihin meidän kasvaville sektoreille, valinnanvaraa siitä, että minkälaiseen ympäristöön haluaa asettua.

Useinhan raaka kilpailu on paha asia, mutta kilvoittelu on hyvä asia. Varmasti vaikkapa Keilaniemi työpaikka-alueena on haastanut meitä ajattelemaan, että miten haluamme mahdollistaa vaikkapa sitten Ruoholahden Salmisaaren alueella uutta toimitilaa tai Helsingin keskustassa. Siinä mielessä ajattelen, että elämme tässä ihan hyvässä tilanteessa, että on kolme erilaista kaupunkia, jotka kaikki kehittyvät omista lähtökohdistaan, oman kunnallisdemokratiansa määritteleminä. Totta kai meillä on paljon yhteisiä piirteitä, mutta uskon, että nimenomaan myös tämä erilaisuus tuottaa valinnanvaraa asukkaille.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Totean vielä kerran, että paitsi että tehokas rakentaminen voidaan toteuttaa monella eri tavalla eikä ainoastaan yhden vaihtoehdon mukaan, niin myöskin korkeampi rakentaminen voidaan toteuttaa useammalla kuin vain yhdellä tavalla. Ja toteaisin vielä, että Triplankin kokoinen kauppakeskus olisi voitu rakentaa tuolle paikalle hyvin toisen näköisenä. Nyt me olemme tämän kanssa sitten valitettavasti naimisissa.

Mutta sitten tähän keskustakeskusteluun, missä se tulevaisuudessa on. On otettava huomioon sekin mahdollisuus, että tämä nykyinen kehitys ja meidän kyvyttömyytemme hallita sitä johtaa siihen, että mitään keskustaa ei enää tulevaisuudessa tällä pääkaupunkiseudulla ole. Onko se sitten hyvä vai tavoiteltu asia, on asia erikseen, mutta tämäkin kannattaa ottaa huomioon. Kiitos.