Länsisataman pikaraitiotien yleissuunnitelma

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Muutamalla kuvalla ja muutamalla sanalla tästä tärkeästä hankkeesta, joka on ehkä kaupunkimme mittakaavassa keskihintainen eli Länsisataman pikaraitiotien yleissuunnitelma, joka on meillä tänään päätöksenteossa. Tässähän päätöksessä on kysymys siitä, että itse asiassa jatkamme nyt rakenteilla olevaa Kruunusiltojen raitiotieyhteyttä Hakaniemestä eteenpäin. Tästä aikanaan on linjattu se, että sen Kruunusiltojen linjan päätepysäkin ei ole tarkoituksenmukaista tulla rautatieaseman eteen, vaan jatkaa siitä eteenpäin. Ja valmistelu on päätynyt siihen, että linja jatkuu aina tuonne Länsisatamaan Jätkäsaareen asti. Sitten käytännössä, kun tämä osuus on rakennettu valmiiksi, silloin linja numero 16, joka tulee Yliskylästä ja Kruunuvuorenrannasta siltojen ylitse Hakaniemeen, se linja jatkaa keskustan läpi Jätkäsaareen asti. Toki näitä samoja kunnostettuja raiteita voivat käyttää myös muut linjat.

Sitten kiinnitän valtuutettujen huomiota ehkä siihen, että meillä on nyt tässä käsillämme tällaista ehkä tamperelaistyyppistä päätöksentekoa raitiotiestä siten, että tämä yleissuunnitelmapäätös on nyt jatkosuunnittelun pohjaksi, mutta varsinainen toteutuspäätös tullaan tekemään vielä myöhemmin sen jälkeen, kun suunnitelmat ovat täsmentyneet ja niiden yksityiskohdat paremmin selvillä.

Ehkä tästä pikaratikasta sen verran, että tässä tarkastelussa erillisenä hankkeena tämän hankkeen hyöty-kustannussuhde on erityisen korkea. Tässä yhteydessä siihen kannattaa nyt ehkä suhtautua niin, että kysymys on myös siitä, että tämä on järkevä osa jatkoa tälle jo aiemmin päätetylle ja rakenteilla olevalle Kruunusiltojen raitiotielle.

Tästä kuvasta näkyy ehkä vähän se, että tämän tulevan linjan käyttäjiä tulevat olemaan vanhan Laajasalon asukkaat, Kruunuvuoren asukkaat, mutta myös kalasatamalaiset, joista osa kulkee keskustaan, osa Jätkäsaareen ja osa jonnekin sinne välille. Kaiken kaikkiaan tälle linjalle näyttää siis löytyvän erittäin hyvin käyttäjiä. Hankkeen kustannus on arvioitu tässä vaiheessa 37 miljoonaksi eli kohtuullinen kustannus ja ehkä erityisesti kohtuullinen suhteessa hyötyihin. Suunnitelmaa on tässä vaiheessa vuorovaikutettu, ja ehkä voi sanoa, että asukkaiden mielenkiinto on kohdistunut ennen kaikkea näihin pysäkkiratkaisuihin. Tässä yhteydessähän nimenomaan iso osa siitä työstä – tuollahan menee kiskot – tulee nimenomaan tehtyä siinä, että katsotaan, että pitkät raitiovaunut mahtuvat pysäkeille, että geometria on sellaista, että pitkienkin raitiovaunujen on siellä helppo kulkea. Näistä pysäkkikysymyksistä, joihin kansalaiset ottivat kantaa, myös kaupunkiympäristölautakunta ja kaupunginhallitus ottivat kantaa sen puolesta, että Länsilinkin ja Ruoholahden villojen osalta käytettäisiin kahden pysäkin vaihtoehtoa eikä yhden pysäkin vaihtoehtoa, mitä valmistelussa taas oli pohdittu ensisijaiseksi vaihtoehdoksi. Meillähän on, niin kuin äskeisessäkin keskustelussa hyvin kuulimme, tässä keskustassa ja reiteillä keskustaan hyvin paljon hankkeita. Senkin takia tämän hankkeen osalta on pohdittu aikataulua ja vaiheistusta ennen kaikkea tietenkin suhteessa Kaivokadun remonttiin, joka koskee rautatieaseman katon eli Kaivokadun remontointia. Tavoitteena tässä on niin, että liikennöinti tällä sitten Hakaniemestä eteenpäinkin kulkevalla linjalla olisi mahdollista 30-luvun alussa, mutta tosiaankin täsmällinen toteutuspäätös tehdään vielä myöhemmässä vaiheessa. Meillä on kilpailutettuna allianssikumppanit useisiin hankkeisiin. Siinäkin mielessä tässä on iso mahdollisuus siihen, että niin Länsi-Helsingin raitiotien kuin mahdollisen Malmin raitiotien tekijät ja toteuttajat voivat sujuvasti jatkaa tekemään myös tätä raitiotietä.

Kiitoksia.

Arvoisa puheenjohtaja.

Esitän asian palauttamista valmisteluun.

Ei ole mitään syytä uudelle pikaraitiotielle keskustan läpi, koska tällainen vaan ainoastaan lisää hinnannostopaineita HSL:n lipun hintoihin, joihin jo valmiiksi suuntautuu paljon hinnannousupaineita. Ja sitten tämä pikaraitiotien edellyttämä infra, sehän on luonteeltaan aika epäviihtyisää. Tämä ratkaisu heikentää liikenneyhteyksiä, koska pysäkkivälit harvenee. Länsisatamaanhan on jo olemassa erittäin hyvät raideyhteydet. Siinäkin mielessä tämmöinen uusi investointi, lähes 40 miljoonaa euroa, on täysin tarpeeton.

Suunnitelma on myös ristiriidassa niiden toiveiden kanssa, jotka vielä toivoisivat Kaivokadun autoliikenteen säilyttämistä. Samaten kuin myöskin niiden toiveiden kanssa, että Kaivokatu olisi jalankulkijaystävällinen. Nythän ollaan suunnittelemassa neljää rinnakkaista raidetta Kaivokadulle. Elikkä se olennaisesti heikentäisi jalankulkijan liikkumista. Kaivokadulle tai muuallekaan keskustaan ei myöskään kaivata entistä kovempia nopeuksia raiteille. Kovat raidevauhdit vaan aiheuttaa vaaratilanteita sekä jalankulkijoille että muillekin katujen käyttäjille. Ylipäätänsäkään päätösehdotuksessa ei ole perusteltu sitä, miksi nopeuksia pitäisi keskustassa kasvattaa. Vallitseva trendihän on ollut hidastaa nopeuksia eikä lisätä niitä.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Täällä on tänään keskusteltu kyselytunnin kohdalta siitä, miten Helsingin keskustaa voisi elävöittää ja nimenomaan vähän parantaa sen saavutettavuutta. Siis jos tullaan ikään kuin eri puolilta keskustaan, tämä olisi paremmin läsnä ja tänne pääsee jollakin tapaa. Mä ainakin näkisin tämän asian siitä vinkkelistä.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Mä tässä pohdin sitä. Mä olin itse kaupunkiympäristölautakunnan jäsen silloin, kun aloiteltiin tämän käsittely. Silloinhan tässä oli juuri se ongelma, että siinä ei ole tilaa siinä Kaivokadulla. Jos sitä käyttää tämmöisenä keppihevosena tai Troijan hevosena, miksi sitä haluaa sanoa, että sillä estetään se autoliikenne. Se on tietysti eri asia, jos on tämmöisiä piileviä motiiveja. Mutta jos lähdetään siitä bona fide -ajatuksesta, että niitä ei olisi, silloin ehdotuksena olisi, että eikö tämä päätepysäkki voisi olla siinä Rautatientorilla, joka on hyvin lähellä tätä Kaivokadun pysäkkiä. Se palvelisi silloin tätä aluetta. Siitä on erittäin hyvät jatkoyhteydet muuten. Sekä 7 että 9 menee suoraan Länsisatamaan siitä. Sen ei tarvi välttämättä tämän pikaratikan mennä sinne Länsisatamaan asti. Se voisi päättyä siihen Rautatientorille, tehdä kiepin siinä ja jatkaa siitä takaisin. Mä en ymmärrä, missä vaiheessa päätöksentekoa on unohdettu tämä vaihtoehto kokonaan siitä. Silloin kokoomusryhmä tätä esitti, ja silloin sitä ei kyllä ainakaan suoraan tyrmätty, mutta nyt se jostain syystä näyttää unohtuneen kokonaan. Mä toivon, että tähän voisi saada vastauksen sieltä vaikka apulaispormestarilta.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Tuossa puoli tuntia sitten keskustelimme keskustan elinvoimasta ja laajassa yhteisymmärryksessä halusimme sitä parantaa. Monessa puheenvuorossa yhtenä tekijänä nousi esiin keskustan saavutettavuus. Nyt meillä on vähän yli kahden vuoden kuluttua aukeamassa Laajasalosta pikaratikkayhteys kohti keskustaa Hakaniemeen asti, mutta ei pidemmälle. On täysin ilmeistä tietenkin kaikille, että jos ja kun ratikka jatkuu keskustaan asti, sillä tulee useampi ihminen keskustaan. Tämä parantaa keskustan elinvoimaa, koska keskustaan tulee enemmän ihmisiä. Nyt meillä on hyvä mahdollisuus konkreettisesti edistää sitä keskustan elinvoimaa.

Tämä hanke oli kaupunkiympäristölautakunnassa myös laajalti kannatettu. Teimme suuren joukon erilaisia lisätarkennuksia, jatkosuunnittelukirjauksia. Tämähän on vielä suunnittelupäätöksentekoa tämäkin. Tämä ei ole vielä toteutuspäätös, jonka takia suunnitelmia voi hienosäätää. Osa näistä nostettiin nyt kaupunginvaltuuston päätökseen asti koskien muun muassa Helsingin yliopiston metroaseman pohjoista sisäänkäyntiä, jota jatkoselvitetään. Osan osalta kaupunginhallituksen perustelujen lopussa voidaan lukea, että ne ohjaavat tavanomaiseen tapaan jatkosuunnittelua, josta jää osin epäselväksi, onko tavanomaista, että ne ohjaavat, vai onko tavanomaista, että ne eivät ohjaa.

Selventääkseni vielä muutamaa keskeistä kohtaa teen järjestelmästä löytyvän ponnen, jonka tarkkaa sanamuotoa en muista nyt ulkoa, mutta perusajatus on, että:

Pyritään tekemään mahdollisimman suuri osa kiskotöistä silloin, kun raitioliikenne on joka tapauksessa katki Rautatientorin metroaseman kattoremontin takia, ettei tulisi toista katkoa. Ja selvitetään mahdollisimman nopea aikataulu, jotta me saamme tämän keskustan elinvoimaa parantavan yhteyden.

Vielä, kun minulla tässä aikaa sattuu olemaan, muutama kommentti jo käytyyn keskusteluun.

Tämähän on siitäkin poikkeuksellisen hyvä hanke, että tässä lipputulojen arvioitu kasvu kattaa liikennöintikustannusten arvioidun kasvun, mikä ei ole itsestään selvää meidän liikennehankkeissamme. Myös Länsisatamaan yhteys. Hanke yhdistää Länsisataman vahvemmalla suuremmalla kapasiteetilla Rautatientorin suuntaan. Sieltä on raitiovaunut toisinaan olleet, etenkin ennen koronaa, melko täysiä. Viron laivamatkustajista suuruusluokkaa puolet kulkee joukkoliikenteellä, ja sellainen laiva on aika paljon suurempi kuin ratikka. Sen takia siellä on ollut aika ahdasta, ja tämä jonkin verran auttaa siihen ja antaa enemmän potentiaalia liikennöidä vielä enemmän tulevaisuudessa.

Ja kun valtuutettu Kaleva pohti sitä, että mistä tämä linjaus Rautatientorin kohdalla on tullut, se on tullut siis apulaispormestari Sazonovin vastaehdotuksesta kaupunginhallituksessa, jossa esitettiin, että linjaus jatkuu tarkoituksenmukaisella tavalla ratikkaverkkoon.

(Välihuuto.) Ei kun se, että miksi se jatkuu nyt näin, se on tullut siitä esityksestä. Se on Sazonovin esityksestä tämä, että se menee ohi rautatieasemasta. Siinä nimenomaan esitettiin sitä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Eihän keskustan elinvoima sillä nouse, että tehdään jo olemassa olevien raiteiden kohdalle uusi raideyhteys. Eikä varsinkaan silloin, jos se kyseinen raideyhteys pikavauhtia huristaa siitä keskustan läpi.

Ylipäätänsä, mitä tulee näihin lipputuloihin, niin lipputulot on arvioitu kattamaan ainoastaan tosiaan nämä liikennöintikustannukset, mutta ei tätä rakennettua infraa. Tämä infrakustannuksethan muodostaa keskeisen kustannusrasitteen HSL:lle. Tässä on taas samanlaista vähän nurinkurin ajattelua, niin kuin vihreillä yleensäkin on. Kuvitellaan, että jollain hokkuspokkustempulla saadaan elinvoimaa lisättyä, vaikka loppupeleissä ainoastaan rahaa kuuluu enemmän. Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tässä tuli mainituksi tämä, että Sazonovin aloitteesta tai esityksestä on tehty tämä päätös, että ne kiskot jatkuu siitä eikä sitä päätepysäkkiä tule siihen rautatieasemalle. Tämän esityksen tavoitteenahan nimenomaan oli se, että me vältämme kahdet kiskoparit sinne rautatieaseman edustalle, jotka olisi syntynyt siitä, että siihen tulee se päätepysäkki. Mutta nyt näyttää siltä, että vaikka sitä päätepysäkkiä ei ole tulossa siihen rautatieaseman edustalle, niin kaksi kiskoparia siihen silti tulee. Tämähän sinänsä vesittää täysin sen, mistä tässä esityksessä oli kysymys. Siinä mielessä pidän hassuna, että nyt siihen esitykseen vedotaan tässä keskustelussa.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kiitos, puheenjohtaja.

Valtuutettu Korpiselle selvennän, että ajatus elinvoimasta ei siis perustu hokkuspokkukseen, vaan siihen, että keskustaan tulee enemmän ihmisiä. Se on nähdäkseni melko selkeä ja suoraviivainen ajatus, joka ei vaadi kovin suurta mentaaliakrobatiaa. Myös joukkoliikenteellä kulkevat ihmiset ovat ihmisiä. Myös he nauttivat keskustan palveluista, mahdollisesti käyttävät rahaa ja niin edelleen.

Myös voisin selventää pikaratikan osalta, että tarkoitus ei siis ole, että se kulkee pikavauhtia keskustan ohi pysähtymättä, vaan se pysähtyy pysäkeillä, kuten raitiovaunut tekevät. Se, mistä sen nopeusero tulee, on se, että se seisoo hieman vähemmän valoissa, koska infra tässä parannetaan niin, ettei valoissa seisomiseen kulu aivan niin paljon aikaa.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Tässä valtuutettu Pajula hyvin jo sitä selvensikin, että mikä tässä oli tämä kokoomuksen ryhmän ajatus. Kysymykseni ei koskenut sitä, mihin valtuutettu Kivekäs tuolla vastasi. Vaan minun kysymykseni koski sitä, että missä vaiheessa kaupunkiympäristölautakunnan päätöksenteossa tämä ajatus siitä, että voitaisiin ylläpitää vielä autoliikennettä tässä Kaivokadulla yksikaistaisena, kun siihen ei tarvittaisi neljää raidetta yhteensä ja että se päätepysäkki olisikin siinä Rautatientorilla, jonne ne kaartaisivat ne pitkät pikaratikat. Eikä niin, että ne joutuisi pysähtymään siihen keskelle sitä Kaivokatua. Tästä minä en tiedä vieläkään, että minkä takia sitä ei pidetty edes mahdollisuutena, vaan se ikään kuin sivuutettiin päätöksenteossa.

Tätä minä kysyin apulaispormestari Sinnemäeltä. Tämä ei ollut siis se kysymys suinkaan, johon valtuutettu Kivekäs vastasi. Tässä valtuutettu Pajula toi hyvin esiin sen, että kokoomuksen tarkoituksena oli nimenomaan se, että pystyttäisiin vielä jatkossakin pitämään Kaivokatu avoinna myös autoliikenteelle yksikaistaisena. Se oli tässä se ajatus, ja se ei ehkä käynyt selville, mutta nyt se kävi selväksi.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Mielestäni tässä olennainen kysymys on se, että mihin neljää raidetta tarvitaan. Kiitos.

Tack, ordförande.

Ensinnäkin kannatan valtuutettu Kivekkään ponsiehdotusta. Sehän on järkiehdotus. Toivon mukaan sillä on mahdollisuuksia myöskin todellisuudessa. Sitten täydentäisin hänen argumentointiaan Länsisataman liikenteen tarpeen osalta. Sinnehän on suunnitelmien mukaan Viking Linenkin Tallinnan laiva siirtymässä, jolloin siis liikenne- ja matkustajamäärät nousevat. Sinne Rautatientorille mun tietämyksen mukaan on mahdollisesti tulossa Viikki– Malmin ratikan päättäri sinne torille. Eli tässä on nyt kaksi kärpästä yhdellä lyönnillä, että saadaan lisäliikennettä myöskin Länsisatamaan.

Mutta alun perin mun piti puhua pysäkeistä. Pikaratikoiden pysäkit tuolla esikaupunkialueella saavat olla vähän harvemmassa, mutta kun siirtyvät keskustaan, ne eivät enää ole pikaratikoita vauhdin osalta. Silloin niistä tulee kaupunkiratikoita samalla tavalla kuin muut. Ja silloin pitää olla tiheä pysäkkiverkko, jolloin otetaan huomioon lastenvaunuilla liikkuvien tarpeet, rollaattoreilla, pyörätuoleilla tietysti ja ennen kaikkea talvikeleissä. Ratikoiden ei tarvitse olla mitään pikaratikoita keskustassa, vaan saavat ja pitää pysähtyä lyhyilläkin väleillä niin, että otetaan huomioon tämän kulkumuodon saavutettavuus. Se on otettu tässä huomioon. Tässä pidetään edelleen kaksi pysäkkiä Kampin ja Länsilinkin välillä ja onneksi näin.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Länsisataman raitiotie on tarpeellinen hanke muun muassa, koska liikennemäärät Länsisatamassa tulevat Tallinnan liikenteen keskittämisen myötä kasvamaan matkustajien osalta arviolta 80 prosenttia sataman arvion mukaan. Kruunusiltojen sporayhteyden jatkaminen luo uuden strategisen ja tarpeellisen yhteyden Kaakkois- ja Etelä-Helsingin välille. Se parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa etenkin Laajasalon, Kalasataman, keskustan ja Jätkäsaaren asukkaille.

Samassa yhteydessä totean, että kokoomuksen ryhmä ei kannata Kaivokadun sulkemista kokonaan autoliikenteeltä. Päätösmateriaalissa todetaan, että Länsisataman pikaraitiotie on toteutuskelpoinen riippumatta Kaivokadun joukkoliikenneratkaisusta. Tällä varauksella kannatan Länsisataman raitiotien toteutusta ja myös Otso Kivekkään pontta. Olen itsekin tehnyt lautakuntakäsittelyssä ehdotuksen Länsisataman raitiotien toteutuksen nopeuttamisesta.

Kiitos.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Ehkä tästä prosessista muutama sana kuitenkin sillä varauksella, että en itse ole osa valmistelua. Tässä on ollut useita päällekkäisiä valmistelutehtäviä, joten en ole myöskään varma, tunnenko itse jokaisen vaiheen niistä. Ehkä muistutan meitä, että kaupunginhallitus Daniel Sazonovin ehdotuksesta päätti aikanaan silloin sen Hakaniemeen ulottuvan hankkeen yhteydessä siten, että vaiheen jatkosuunnittelun lähtökohtana on, että Kaivokadulle ei tarvita erillistä pikaraitiotien päätepysäkkiä, vaan linja kytketään tarkoituksenmukaisella tavalla jatkumaan muuhun raitiotieverkkoon. Tämä mielestäni ehkä ennen kaikkea ohjaa suunnittelemaan tätä yhteyttä jatkumaan ohi rautatieaseman. Silloinhan oli jo keskustelua siitä, että linja voisi mennä Jätkäsaareen asti.

Tuossa vaiheessahan meillä myöskään ei ollut päätöksiä, jotka koskisivat Kaivokadun autoliikenteen kokonaisuutta. Eikä tämän linjan suunnittelua ole tehty Kaivokadun autoliikenteen ratkaisut etunenässä tai -sijassa. Vaan ennen kaikkea tässä päätöksessä on nyt kysymys valmistelusta, jota on tehty tuon päätöksen jälkeen, jossa on etsitty siitä Hakaniemestä eteenpäin parasta mahdollista toimivaa joukkoliikenneyhteyttä, joka palvelisi niin laajasalolaisia, kruunuvuorenrantalaisia, kalasatamalaisia kaiken kaikkiaan heidän joukkoliikenteen yhteystarpeissa. Ja siinä vaikkapa tästä nyt arvioista näistä matkustajamääristä, tämä selvästi näyttäytyy siltä, että tämä on ollut hyvä vaihtoehto. Täällä on hyvin mielestäni mainittu se, että tämän yhteyden parantaminen myös itse asiassa parantaa sitä, minkälaisen yhteyden ihmiset saavat saapuessaan Länsisatamaan Helsingin keskustaan. Se on myös yksi olennainen osa.

Lisäksi korjaan sen, että esittelypuheenvuorossani kalvoissa luki linja 12, mutta taisin sanoa väärin 16. Näin aikakirjoihin nyt korjaan, että tästä siis tulee linja 12. Tämä huomiona.

Sitten pari sanaa siitä, että tosiaankin tämän hankkeen nimi on Länsisataman pikaraitiotie, mutta totta kai se on ikään kuin veteen piirretty viiva, että minkälainen on pikaraitiotie esikaupunkialueella ja minkälainen keskustassa. Tässä kysymys on ennen kaikkea siitä, että keskustassa parannetaan niin pysäkkejä, liikennevaloetuisuuksia kuin sitten raiteita sillä tavalla, että päästäisiin mahdollisimman lähelle sitä, että tämä linja on ennen kaikkea luotettava. Sehän ei rautatieasemalta Jätkäsaareen ole supernopea, mutta näillä muutoksilla, mitä tehdään, se on luotettava ja tarkoituksena on, että se pysähtyy pysäkeillä eikä juurikaan muualla. Tällä luotettavuudella on totta kai iso merkitys myös joukkoliikenteen houkuttelevuudessa, mutta ei se tietenkään aja valtavan suuria nopeuksia siellä Kampissa kulkiessaan samalla tavalla kuin vaikka Raide-Jokeri ajaa lujaa mennessään Viikin peltojen ohi. Siinä mielessä se ei ole keskustassa pikaratikka, mutta se on vähän nopeampi ja huomattavasti luotettavampi.

Rautatientorin osalta en itse muista kaikkia yksityiskohtia. Tätähän on selvitetty myös tässä valmistelussa, mutta tämä vaihtoehto, joka nyt meillä on päätöksenteossa, on todettu tämän linjan houkuttelevuuden kannalta paljon paremmaksi ja toimivammaksi. Rautatientoria tulee koskemaan useat muutokset kaiken kaikkiaan tulevina vuosina. Sinnehän bussiterminaalin määrä tulee jollain aikavälillä todennäköisesti Viikki–Malmi-ratikan myötä ennen kaikkea myös vähenemään. Ja sitäkin voidaan käyttää osin liikennealueena, vaikka osinhan näissä suunnitelmissa sinne on ajateltu vaikkapa sitä vetovoimaista lasten leikkipuistoa ja myös kaupunkivihreää, joka voisi huolehtia yhdestä meidän tulvivimmasta alueesta keskustassa.

Mutta tässä suunnitelmassa ennen kaikkea nyt on panostettu siihen, että tämä on houkutteleva linja sinne Jätkäsaareen asti. Ja miksi tässä esitetään kahta kiskoparia, perustuu siihen, että tästä tulee kulkemaan yhteensä kuusi linjaa, ja jotta ne voisivat liikennöidä luotettavasti ilman, että tulisi paljon häiriöitä, on arvioitu, että se kaksi kiskoparia on tarpeen. Siinä ei ole mitään sen kummempia syitä kuin, että se tarjoaa hyvän ja laadukkaan joukkoliikenteen, luotettavan joukkoliikenteen palvelutason.

Kiitos.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Tämähän on sinänsä ihan hyvä tämä raitiotie ja se, että se jatkuu tähän muuhun verkkoon. Se on ihan hyvä asia sinänsä. Tässä apulaispormestari Sinnemäki vastasikin tähän kysymykseen, jonka esitin. Tai itse asiassa ei vastannut, mutta selvensi sitä. Aikomuksena oli silloin varmistaa se kokoomuksen ryhmällä siis kaupunkiympäristölautakunnassa kun tätä puhuttiin, että Kaivokatu olisi edelleen läpiajettava molempiin suuntiin. Siellä säilyisi se yksi kaista kumpaankin suuntaan. No tämähän edelleen sallisi sen, mutta silloin ajatus oli se, että koska sinne tulisi tämän pikaraitiotien päätepysäkki ja kun ne on pitkiä vaunuyhdistelmiä, niin se kääntäminen olisi hankalaa. Niin se olisi ikään kuin sulkenut tämän autoliikenteen. No nyt se suljetaan muilla keinoin. Tällä sitä ei suljeta. Tai siis ollaan sulkemassa. Eihän sitä vielä ole tietenkään suljettu ja toivottavasti ei suljetakaan.

Ihmettelin silloin, että minkä takia tätä Rautatientoria ei voitu ottaa silloin tämän päätöksenteon pohjaksi niin, että se olisi päättynyt sinne, vaan se piti ehdoin tahdoin päättää siihen keskelle kaistoja. Se ei vieläkään minulle ole täysin selvennyt. Se ei johtunut apulaispormestari Sazonovin ehdotuksesta. Sazonov ei silloin ollut apulaispormestari. Tämä oli viime valtuustokaudella, kun tätä käsitetiin. Siinä on muut syyt olleet takana.

Nyt kuitenkin tässä tilanne on se, että tämä pohjaehdotus, jos se sellaisenaan hyväksyttäisiin, se heikentäisi huomattavasti Kampin asukkaiden joukkoliikenteen saavutettavuutta. Tällä alueella, jos puhutaan Ruoholahden villojen pysäkeistä ja Länsilinkistä, sillä alueella ei ole oikeastaan mitään muuta kuin tämä raitiotie. Sitä siellä asukkaat, minäkin kuulun heihin, me käytetään aika paljon.

Pitää paikkansa, että siellä on välillä nämä linjat 7 ja 9 aika täynnä. Sinnehän voidaan hyvin tihentää vuoroväliä. Se ei ole mikään ongelma, jos halutaan. Silloin ruuhka-aikaan. Mutta jos nämä pysäkit yhdistetään tai siellä tulee vielä pitempiä... Puhutaan 700 metrin kävelyetäisyyksistä. Se on liikaa. Siellä ei kulje bussit. Siellä ei kulje mikään muu kuin nämä kaksi raitiolinjaa. Ollaanko täällä nyt oikeasti heikentämässä näin dramaattisesti Kampin asukkaiden pääsyä ja saavutettavuutta joukkoliikenteen pariin? Mä ihmettelen tätä kovasti. Sitten toinen, mitä mä ihmettelen, on se, että jos täällä tehdään vähänkään järkevästi näitä... Puhutaan Ruoholahden villojen ja Länsilinkin pysäkeistä. Jos niitä ollaan yhdistämässä järkevämmällä tavalla tai ei yhdistetä, vaan siirretään, se tarkoittaa taas arvatkaas mitä? No yllätys, yllätys, asukaspysäköintipaikkojen dramaattista vähenemistä tuolla alueella, jossa niitä jo ennestään on hyvin vähän. Jo ennestään asukastiheys on korkea, asukaspysäköintipaikkoja on vähän. Nyt sitä ollaan entisestään heikentämässä.

Olen tässä pohtinut, että teenkö vastaehdotuksen vai ponnen. Sinänsä olisin voinut kannattaa jopa tätä valtuutettu Laura Korpisen palautusta. Olisin toivonut, että olisi vielä selkeämmin se palautus kohdistunut siihen, että miten tämä jatko tästä toteutetaan ilman, että se haittaa Kampin asukkaiden kykyä käyttää joukkoliikennettä ja saavutettavuutta. Mutta nyt kun se vähän jäi vielä auki, niin päädyin siihen, että teen vastaehdotuksen. Se kuuluu näin: Länsisataman pikaraitiotien yleissuunnitelman jatkosuunnittelu toteutetaan siten, että Ruoholahden villojen ja Länsilinkin pysäkit säilytetään nykyisillä paikoillaan, eikä raitiotieliikenteen pysäkkien saavutettavuus muuallakaan reitin varrella olennaisesti heikkene. Samalla tietenkin esitän sitä, että koska ne säilytetään – se kuuluu automaattisesti tähän – näitä asukaspysäköintipaikkoja ei olennaisesti menetä sillä alueella.

Toivon tietenkin, että voitte kannattaa tätä hyvin järkevää vastaehdotusta. Luulisin, että tässä salissa sitä tervettä järkeä, jos missä on. Tai ainakin toivon, niin.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

En valitettavasti voi yhtyä valtuutettu Kalevan vastaehdotukseen teknisesti siitä syystä, että tämä on vastauspuheenvuoro. Sisällöllisesti siitä syystä, että tarkalleen hänen esittämässään muodossa se ei ole mahdollista. Tätä selvitettiin ja se selviää materiaaleista. On valitettavaa, ettei valtuutettu Kaleva enää ole lautakunnassa, jossa käsittelimme tätä laajasti ja jossa tein tästä syystä, koska jaan hänen huolensa, esityksen, että lähtökohdaksi otetaan näiden kahden pysäkin säilyttäminen. Eli se kahden pysäkin versio yhden pysäkin sijasta, koska 700 metrin pysäkkiväli kantakaupungin ytimessä on liikaa. Kaupunginhallitus myös erikseen myös apulaispormestari Sinnemäen esityksestä kirjasi tästä vielä.

Paras ymmärrykseni tällä hetkellä on, että yhden pysäkin ehdotuksesta Kampissa on luovuttu ja sinne tulee ne molemmat pysäkit. Mutta ne eivät mahdu nykyisille paikoilleen, koska ratikat ovat pidempiä. Niitä täytyy jonkin verran siirtää.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Tulkitsenko nyt arvostamani kollegan valtuutettu Kivekkään puheenvuoroa sillä tavalla, että jos muokkaisin tätä vastaehdotusta sellaiseksi, että siinä vain puhuttaisiin siitä, että saavutettavuus ei olennaisesti heikkene näille pysäkeille, silloin Kivekäs voisi tukea tätä? Olenko ymmärtänyt oikein?

Kiitos, puheenjohtaja.

Tukisin ainakin sen henkeä, ja juuri tämäkin esitys lautakunnassa tehtiin ja hyväksyttiin. Eli sinänsä tämä on myös asia, joka on kaikilla meillä vahvasti jaettu tahto. Se, että lähdemmekö täällä tekemään vastaehdotuksia kaupunginhallituksessa jo hyvin laajalla enemmistöllä käsiteltyihin asioihin, ehkä vaatisi pientä keskustelua ryhmäjohtajien kanssa ensin.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

En nyt käytä enempää, ettei tämä keskustelu mene vastauspuheenvuoroilla keskustelemiseksi, mutta toivon, että jos tämmöinen esitys olisi tehty, että se olisi myös selkeäsanaisesti käynyt ilmi pohjatekstistä, että ei olla olennaisesti heikentämässä näiden pysäkkien saavutettavuutta. Silloinhan tämä minun koko vastaehdotus olisi tarpeeton. Jos se henki on tuettavissa, niin sehän kuulostaa oikein hyvältä. Toivon, että tämä yhteistyö tässä jatkuu. Voin muokata sitä täältä hiukan. Katsotaan, mikä siihen tulee.

Kiitos.

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Täältä esityslistatekstistä nostan esiin kappaleen 49, joka kuuluu seuraavasti: ”Kaupunginhallitus yhtyy kaupunkiympäristölautakunnan kantaan siitä, että jatkosuunnittelussa otetaan ensisijaiseksi ratkaisuksi suunnitelluista pysäkkijärjestelyistä se, jossa Länsilinkin ja Lastenlehdon pysäkit siirtyvät, mutta säilyvät erillisinä.” Eli kahden pysäkin vaihtoehto on ohjattu tähän jatkosuunnitteluun. Tämähän ei ole päätös koko tästä hankkeesta tämä meidän nyt tekemämme päätös, vaan tämä on päätös jatkosuunnittelusta. Tässä sekä kaupunkiympäristölautakunta että kaupunginhallitus ovat selkeästi ohjanneet tämän kahden pysäkin malliin. Tästä on tehty esitykset ja yksimieliset päätökset molemmissa toimielimissä. Siten tämä ohjaa selkeästi valmistelua.

Kiitos, puheenjohtaja.

Asioitahan voi aina muuttaa, kuten tiedetään. Asiat etenevät. Huomataan aina asioita, mitä voitaisiin tehdä vähän eri tavalla kuin mitä suunniteltiin vuosi tai kaksi sitten. Itse sen takia kannatan tätä valtuutettu Kalevan pontta, koska minusta on tärkeää, että huomioidaan tällaisten merkittävien suurien ratkaisujen vaikutukset myöskin asukkaille siinä, jotka ovat hyvässä uskossa tietyillä alueilla asuneet ja muuttaneet ja ostaneet asuntoja. Olleet siinä ehkä jo vuosia.

Itse näen tämän myös niin, että kuten tässä on tullut ilmi, meidän kokoomusryhmämme todellakin näkee asian niin, että tämä pikaraitiotie voidaan aivan hyvin toteuttaa riippumatta tästä Kaivokadun joukkoliikenneratkaisusta tai tästä ratkaisusta, mitä nyt tähän on ajettu. Ilmeisesti ymmärtääkseni näissä valmisteluasiakirjoissa myöskin on aivan selvästi sanottu, että ei tarvitse olla välttämättä neljää kaistaa, vaan se voi olla myös läpiajettava aivan hyvin yksi plus yksi raideratkaisulla. Itse näen myös, että Kaivokadun liikennettä ei siksi tulisi sulkea. Varsinkin jos nyt ajattelee, niin Kaivokatuhan on nyt jo täynnä tilaa sekä sen Kaivokadun pohjoispuolella että varsinkin sen eteläpuolella. Siitä voitaisiin aivan hyvin tehdä viihtyisä alue jalankulkijoille, jos niin haluttaisiin. Mutta ilmeisesti sitä nyt ei ole haluttu, vaan on sen sijaan ajettu tätä ratkaisua koko kadun sulkemisesta autoliikenteeltä ikään kuin keppihevosena, jotta voidaan päästä eroon autoista tässä ydinkeskustassa.

Keskustan elinvoima. En jaksa uskoa, että se siitä paljon lisääntyy, että siihen alueelle, mitä nyt ajateltiin tässä nyt on kävelijöitä, niin nyt siihen tulee sen sijaan neljä raidetta. Siinä olisi tilaa kahdella raiteelle aivan hyvin ja ihan mainiolle ratkaisulle pieniä puistikkoja, pieniä istuinryhmiä, pieniä tiloja erilaisille pop up -yrityksille ja näin. Eli siinä mielessä huono ratkaisu, mihin nyt ollaan menossa.

(Puheenjohtaja välikysymys.) Kannatan valtuutettu Kalevan ehdotusta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Selvyyden vuoksi: Tämän suunnitelman osalta on selvitetty siis myös kahden raideparin ratkaisua Kaivokadulla, mutta siitä ei saatu toimivaa, vaan siinä tulisi liian suurta jonoutumista, ja siinä katsottiin tarvittavan neljät raiteet. Se ei ole päätös Kaivokadun sulkemisesta henkilöautoliikenteeltä kuitenkaan. Tilan puolesta, kuten valtuutettu Suomalainen totesi, sinänsä olisi mahdollista tehdä niin, että siinä on myös yhdet henkilöautokaistat. Tästä kuitenkin on kaupunginhallituksen ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman päätös muutaman kuukauden takaa, jossa siitä päätettiin. Eli siitä ei olla päättämässä tässä kohti. Siinä suunnitelmassa oli oletettu tämä neljät raiteet sinne, mutta se on vain toki yleissuunnitelmatasoista.

Ja mikäli valtuutettu Kaleva saa muokattua ponneksi esityksensä, sitä voisin hyvinkin kannattaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tässä keskustelussa erittäin hyvin tullut ilmiö on se, että tällä uudella pikaraitiotieyhteydellä ei paranneta tosiasiassa liikenneyhteyksiä. Sillä vain lisätään kustannuksia. Tämä kalusto ja nämä vaunut on aivan liian pitkiä keskustan jo olemassa olevaan verkostoon.

Ylipäätänsä tämäntyyppisiä päätöksiä ei pitäisi tehdä näin lähellä vaaleja. Vihreäthän on pitkään hallinnoinut tätä kaupunkiympäristötoimialaa eivätkä ole käyttäneet mandaattia siihen, minkä vuoksi heitä on äänestetty. Heitä on äänestetty sen takia, että kaupunkilaisia raivostuttaa lähiluonnon hävitys, mikä on vain jatkunut vihreiden toimesta. Nyt sitten he käyttävät tätä mandaattiaan tuomaan koko ajan lisää näitä ideologisia raidehankkeita, vaikka jo olemassa olevat raiteet on. Eli raitiovaunut 7 ja 9 menee Länsisatamaan. Sinne on erittäin hyvät yhteydet jo olemassa. Tällä tosiaan vain halutaan nyt tukkia tätä Kaivokatua.

On hyvin surullista, että kokoomuskin on nyt tätä kannattamassa, koska kyllä varmasti siellä ymmärretään se, mitä nämä kaksi raidetta tässä tarkoittaa. Eli henkilöautot halutaan pois Kaivokadulta, mikä taas osaltaan tulee näivettämään keskustan elinvoimaa. Yritykset kaikkoaa sieltä, koska asiakkaat eivät pääse enää palveluiden pariin. Kaikki eivät joka tilanteessa liiku julkisilla, vaikka usein julkisia käyttäisivätkin. Aina on tilanteita, joissa ihminen saattaa joutua turvautumaan autoon. Tämä on taas yksi niitti Helsingin näivettämisen suuntaan.

Kiitos.

Kiitos.

Tässä valtuutettu Korpisen puheenvuorossa oli paljon, mihin voisi tarttua. Ehkä pakko ensinnäkin kysyä, että mitäköhän lähiluontoa tässä hankkeessa nyt tuhotaan. Ihan se ei ole mulle selvää. Sitten valtuutettu Korpinen totesi, että yhteydet Länsisatamaan on jo tosi hyviä, koska 7 ja 9 liikennöi sinne. No kysyn: Onko valtuutettu Korpinen koskaan tullut lautalla Länsisatamaan ja yrittänyt hypätä sporaan? Joutuu odottaa todella pitkään ennen kuin sinne pääsee sisään, ja silloinkin siellä ollaan niin kuin sillit purkissa ihmisten Tallinnan tuliaisten kanssa. Sama tilanne on myös toki, jos sattuu hyppäämään matkan varrella sporaan sellaiseen aikaan, kun nämä lauta ovat vastikään tulleet. Eli ne ovat ihan täynnä, ja kyllä sitä kapasiteettia tarvitaan mielestäni lisää. Sitten myös mä kyllä haluan kiinnittää huomiota siihen, että me ollaan isolla rahalla rakennettu Kruunusillat, mikä on tosi hyvä hanke, mutta kyllä meidän pitää varmistaa, että ne ihmiset, jotka sieltä tulevat, eiväthän ne Hakikseen halua. Ei se ole niiden määränpää. Kyllä meidän pitää varmistaa, että he järkevästi ja samalla yhteydellä pääsevät sinne, minne he ovat oikeasti menossa.

Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Kiitos kysymästä valtuutettu Hiltuselle.

Kyllä olen useasti tullut raitiovaunulla Länsisatamasta. Se on mennyt erittäin mukavasti, ja vaunuja on mennyt usein. Siellä on ollut täyttä, mutta en ole tällaista mielensä pahoittaja tyyppiä.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Laura Korpisen palautusehdotusta.

Kiitos, puheenjohtaja.

Pakko tarttua nyt tässä valtuutettu Korpisen puheenvuorossa tulleisiin väitteisiin. Ensimmäisenä siihen, etteikö tämä hanke ollenkaan parantaisi saavutettavuutta. Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa. Tämä on merkittävä hanke ennen kaikkea laajasalolaisten ja muiden raitiotien varrella asuvien kannalta, että he pääsevät Helsingin keskustaan eikä pelkästään Hakaniemeen. Tämä on erinomainen hanke heidän kannaltaan.

Mutta ennen kaikkea tartun tässä nyt valtuutettu Korpisen väitteeseen siitä, että kokoomus olisi tässä nyt tukkimassa Helsingin keskustaa ja hyväksymässä jotain, mistä tässä hankkeessa ei ole kysymys. Kokoomus ei ole hyväksymässä esimerkiksi tätä tukemalla sitä, että Kaivokadulta autoliikenne oltaisiin ajamassa pois. Ja koska haluan varmistaa, että kaikki ovat varmasti tietoisia siitä, mistä nyt ollaan päättämässä, niin luen täältä esitystekstistä ihan tarkkaan yhden kohdan.

Puheenjohtaja.

”Länsisataman pikaraitiotie on toteutuskelpoinen riippumatta Kaivokadon joukkoliikenneratkaisusta.” Siihen se päättyy. ”Riippumatta Kaivokadon joukkoliikenneratkaisusta.” Puheenjohtaja.

Tässä on se merkityksellinen asia. Tässä päätöksessä ei olla tekemässä päätöstä siitä, minkälaisia ratkaisuja autoliikenteen tai muun liikenteen suhteen Kaivokadulla ollaan tekemässä. Tämä on kokoomuksen kannalta myös se ehto sille, että pystytään ylipäätänsä tällaista hanketta tukemaan.

Kiitos, puheenjohtaja.

Arvoisa puheenjohtaja.

En kannata tätä palautusta.

Pidän tätä pikaraitiotiesuunnitelmaa ja koko ratikkahanketta erittäin tarpeellisena. Kun meillä rakentuu sinne Kruunuvuoren puolelle ja Yliskylään jatkossa uutta kaupunkia, tarvitaan sujuva kulkuyhteys ihan sinne ydinkeskustaan asti. Nämä sujuvat, häiriöttömät ja vaihdottomat kulkuyhteydethän ovat ihan olennaisia siinä, miten ihminen suunnittelee sitä omaa liikkumistaan. Joten sen takia pidän tärkeänä, että tämä jo pitkään odotettu Länsisataman ratikan yleissuunnitelma etenee.

Sitten tästä Kaivokadun tilanteesta. Kaivokadun suunnitelmahan on taas se, että siellä rauhoitettaisiin sitä aluetta tapahtumille, kävelylle, uudelle kaupungille. Ajattelen myös niin, että on aika erikoinen ajatus koko Helsingin kantakaupungin keskusta-alueen kehittämisessä, että mitään ei saisi muuttua ja mikään kohta kaupungista ei saisi muuttua. Sitten samaan aikaan odotetaan, että keskusta-alue jotenkin elpyy täydellisesti ja ihmiset suuntautuvat entistä enemmän keskustaan ilman, että heillä on uusia syitä tulla keskusta-alueelle. Tässä suhteessa olen kyllä itse päätynyt siihen, että toisenlainen linja on järkevä. Eli on järkevää, että me mietimme uudella tavalla, miten me voimme keskustaa kehittää ja tuoda sinne tapahtumia, tuoda viihtymisen paikkoja. Siinä nämä vertailukohdat ja eurooppalaisetkin pääkaupunkiesimerkit osoittavat, että päärautatieaseman ympärille rakentuva viihtymisen alue on tätä päivää ja se tuo entistä enemmän ihmisiä myöskin keskusta-alueelle. Tästä syystä SDP on kannattanut myös sitä, että tätä Kaivokadun liikennettä rajoitetaan.

Kiitos, puheenjohtaja.

Esimerkiksi pelkkä Tallinnan liikenteen siirtäminen täysin sinne Länsisatamaan tulee lisää noin 80 prosenttia matkustajia, eli tämä ratikkapäätös ja hanke sinänsä tässä on kannatettava. Mutta Kaivokadun osalta kokoomuksen ryhmän kanta ei ole muuttunut mihinkään. Eli Kaivokadulla tulisi säilyttää yhdet ajokaistat suuntaansa, ellei me sitten päästä johonkin järkevään ratkaisuun esimerkiksi keskustan huoltotunnelin osalta ja miten sitä voisi mahdollisesti hyödyntää autoiluun.

Mutta siis palautusta en voi kannattaa, koska kuten valtuutettu Pajula jo tuolla sanoi aikaisemmin. Haluan sanoa sen uudestaan. Suora lainaus listatekstistä: ”Länsisataman pikaraitiotie on toteutuskelpoinen riippumatta Kaivokadun joukkoliikenneratkaisusta.” Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja.

Jos Kaivokadun liikennettä ei oltaisi lopettamassa, voisin tätä pohjaesitystä kannattaa, mutta koska käsittääkseni Kaivokadun liikenne ollaan lopettamassa ja näen tämän neliraiteisuuden olevan osaltaan ajamassa tätä Kaivokadun alasajoa, kannatan tässä yhteydessä palautusta. Jos sen sijaan tehtäisiin toinen päätös Kaivokadun sulkemisen osalta, silloin voisin ajatella toisinkin. Kiitos.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Valtuutettu Korpinen Laura perusteli palautusta sillä, että pitää säästää viheralueita. Tämä kyseinen raitiovaunureitti tulee kulkemaan nykyisiä asfalttiteitä ja nykyisiä raitiovaunukiskoja pitkin. Tämä ei tule kaatamaan puita, ei viheralueita, vaan tämä tulee käyttämään jo nykyisiä asfalttiteitä ja nykyisiä raitiovaunukiskoja. Sen sijaan ajatus siitä, että tämä palautettaisiin, olisi todellinen selän kääntäminen laajasalolaisille, joita arvion mukaan tulee olemaan jatkossa 40 000. Tämä jatke tarkoittaa sitä, että Laajasalosta on suora ilman vaihtoa oleva joukkoliikenneyhteys Helsingin keskustaan ja siitä eteenpäin Länsisatamaan. Samoin Nihtiin on tulossa noin 3 000 asukasta. Tämä myös on heille suora yhteys keskustaan ja siitä eteenpäin.

Kun täällä ollaan yhdessä huolestuneita keskustan elinvoimaisuudesta, niin se, että Laajasalon 40 000 ihmisille tulee suora yhteys keskustaan joukkoliikenteellä raitiovaunulla, on varmasti omalta osaltaan lisäämässä keskustan viihtyisyyttä. Tässä yhteydessä ei myöskään päätetä siitä, että suljetaanko Kaivokatu autoliikenteeltä vai ei. Sekään ei ole peruste tälle palautukselle. Siitä päätetään erikseen. Toki itse ajattelen niin, että keskustan vetovoiman, viihtyisyyden vuoksi kohta, jossa on eniten koko Suomessa kävelijöitä, niin se, että se tulee jatkossa kävelijöille turvalliseksi ja viihtyisäksi, lisää vetovoimaa keskustassa. Mutta tässä kohtaa me emme siitä päätä, vaikka itse kannatan Suomen kävellyimmän kohdan avaamista entistä enemmän kävelijöille.

Kiitos, puheenjohtaja.

En kannata asian palauttamista. Kannatan hanketta. Kannatan myös itse asiassa sitä, että koska suurimmaksi osaksi tätä yleiskartastakin ilmenevää reittiä meillä on toimiva maanalainen liikenneyhteys, niin on järkevää tehokkuuden kannalta ja myös itse asiassa tämän tulevan raitioyhteyden kannalta, että ne autot siirretään sinne maan alle. Sillä me vapautetaan ja mahdollistetaan Kaivokadun muuttaminen, ei voi sanoa kävelykaduksi, kun kerran minuutissa tai kerran kahdessa tulee niitä raitiovaunuja. Mutta sanotaan, että käveltävyys ehkä paranee, mutta samalla me ei haitata eikä hidasteta liikennettä noin muuten, jolloin katson, että kaikki voittaa.

Autot maan alle. Ihmiset ja raitiovaunut maan päälle. Kaikki pääsee kulkemaan ja vielä entistä tehokkaammin ja paremmin kuin nyt. Tämmöinen kolmen edellytyksen toteutuessa tästähän on jopa vaarassa tulla ihan hyvä suunnitelma.

Arvoisa puheenjohtaja.

Selvennyksenä vielä heille, jotka huolimattomasti kuunteli. En perustellut palautusta sillä, että tässä hävitettäisiin viheralueita, vaan vaalien läheisyydellä ja sillä, että äänestäjille pitäisi antaa mahdollisuus ottaa kantaa siihen, halutaanko edelleen lisää näitä pikaraitioteitä. Ja muistutin siitä, että se, että vihreät on suosittu puolue Helsingissä, on johtunut tästä viheralueiden hävityksestä, johon he eivät kuitenkaan ole valtaansa käyttäneet, että sitä vähennettäisiin. Vaan sehän on vaan eksponentiaalisesti kasvanut ja on keskitytty muun muassa näihin pikaraitioteihin, jotka muualla kaataa puita. Ne tulee kaatamaan muun muassa Huopalahdentiellä ja todennäköisesti monessa muussakin paikassa.

Kiitos.

Olen sitä mieltä, että tämä on nyt alta kaiken suunnittelun tuotu tänne meille päätettäväksi. Tämä asia ei ole ollenkaan valmis. Ja sen takia tällaista ei olisi pitänyt tänne ollenkaan tuoda, kun se Kaivokadun liikenne on epäselvä ja myöskin moni muu asia on epäselvä niin kuin tämä mahdollinen keskustatunnelikysymys. Tämä olisi pitänyt valmistella paljon paremmin ja tästä pitäisi olla paljon suurempi yksimielisyys ennen kuin mitään palautusta voidaan ehdottaa.

Sitä paitsi Jätkäsaaressa ja Ruoholahdessa on jo kolme ratikkalinjaa. Tässä esityksessä ei mitään puhuta, mitä niille kaikille tapahtuu. Tämä linja on perusteltu, mutta mitä niille muille linjoille tehdään. Sitä ei esitetä missään. Tämä on huonosti valmisteltu, ja tätä on erittäin vaikea nyt päättää.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Meren puheenvuorosta ihmettelen vähän sitä, että jos siinä halutaan rakentaa neljä raitiovaunukiskoparia maan päälle ja siitä pääsee tälläkin hetkellä asematunnelin kautta alakautta, niin kuka hullu haluaa kävellä siellä maan päällä ja väistellä niitä raitiovaunuja. Ei kuulosta kauhean jalankulkijaystävälliseltä ympäristöltä.

Sitten ihmettelen vielä enemmän sitä, että kun tässä on perusteltu sitä, että tämä olisi jonkinlainen laajasalolaisten etu nimenomaan, että tehdään erittäin kallis uusi pikaraitiotie toiseen päähän kaupunkia. Tällä hetkellähän nimenomaan isoa osaa laajasalolaisista tämä hanke enää ei palvele, koska siitä on poistettu säästösyistä Yliskylän osuus tästä pikaraitiotiestä. Sen sijaan, että tällä hetkellä käytetään rahaa siihen, että muutetaan nykyistä raitioliikenneyhteyttä, paljon järkevämpää varmaankin olisi palauttaa se Yliskylän osuus siihen pikaraitiotiehen. Saataisiin uusia ihmisiä raitioliikenneyhteyden pariin. Tällähän niin ei tapahdu, vaan pikemminkin heikennetään siellä toisessa päässä asukkaiden yhteyksiä, jossa pysäkkiväli harvenee.

Mitä taas tulee siihen Länsisataman päähän, niin tällä hetkellähän se ongelma on nimenomaan se, että siinä ei ole lisätty vuoroja hirveästi siihen aikaan, kun laivat saapuvat. Katajanokallahan kulkee erillinen linja, joka liikennöi käytännössä niitten laivojen saapumisaikaan. Tällä tavalla voitaisiin toimia myös Länsisataman päässä. Sehän riittäisi, että se linja esimerkiksi liikennöisi johonkin Rautatientorin ympäristöön ja tekisi siitä kierroksen ympäri sitten. Joka tapauksessa en kannata tätä tässä muodossa, jos se johtaa siihen, että tulee neljä raidetta Kaivokadulle, vaan toivon, että siihen löytyisi joku järkevämpi ratkaisu, joka ei katkaisisi sitä autoliikennettä niin kauan, kun keskustatunnelia ei ole toteutettu.

Kiitoksia.

Kiitos, puheenjohtaja.

Tästä Länsisataman pikaraitiotiestä sen verran kommenttia. Olen pitänyt alusta lähtien, niin kuin kaupunkiympäristölautakunnassakin taisin mainita, että tämä nimi pikaraitiotie on jonkunlaista orwellilaista uuskieltä. Tämähän ei tule keskustan alueella liikkumaan yhtään sen nopeammin kuin nämä muutkaan reitillä olevat raitiovaunut. Täällä tuli mainittua Kalevan puheessa ja muissa, kuten kaupunkiympäristölautakunnassa ehdotettiin ja mitä minä kannatin ja myöhemmin hyväksyttiin, oli tämä kahden pysäkin säilyttäminen välillä Länsilinkki–Kamppi. Eli siinähän on nämä Ruohonlahden villat ja sitten tämä Länsilinkin pysäkki. Tiedän aika paljon tästä. Asun tällä hetkellä paikassa, mistä näen Länsiterminaalin, missä on 7:n ja 9:n päätepysäkit, ja käytän aika usein tätä linjaa. Näiltä pysäkeiltä, Länsilinkistä ja Ruohonlahden villoilta, tulee suurin osa matkustajamääristä, jotka on menossa keskustaan päin. Mitä tulee täällä mainittuun ruuhkaan laivan tullessa, se on erittäin lyhytaikaista. Sitä ei kaikkina aamuina edes ole. Mä näen suoraan ikkunasta niille pysäkeille. Olen aika paljon sitä seuraillut.

Se, mikä herättää vähän huolta tietenkin, on toki tämä Kaivokadun tilanne. Siellä pääsee alitse, kuten täällä mainittiin. Toivoisin, että siellä se autoliikenne säilyy. Toinen juttu, mistä ei ole niin paljon puhuttu, on tämä tulevan mahdollisen pikaraitiotien kääntöpaikka Kanariankadulla ja Tahitinkadulla. Yleensäkään raitiovaunujen meluhaitoista ei näissä valmisteluissa puhuta juurikaan. Tämä kääntöpaikka on sinne aikanaan kaavoitettu. Se tulee suoraan kerrostalojen keskelle. En haluaisi asua niissä taloissa, koska varsinkin näiden pitempien vaunujen pyörästöjen aiheuttama meteli on huomattava. Siihen ei ole ainakaan toistaiseksi mitään lääkettä löydetty. Toinen kysymys on se, eikö ratikalle olisi löytynyt jotain muuta paikkaa kuin tulla Länsisatamaan asti, koska siellä oikeasti pyörii tällä hetkellä kolme ratikkaa ja viikonloppuisin neljä. Kiitoksia.

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.

Niin kuin aikaisemmin puhuessani tuolta podiumilta sanoin, tämä on hyvin hankala, jos tällä pyritään heikentämään Kampin alueen, siis nimenomaan Länsilinkin ja Ruoholahden villojen pysäkin alueen asukkaiden sekä joukkoliikenteen saavutettavuutta että poistamaan näitä asukaspysäköintipaikkoja. Tämä on hyvin hankala. Mä ymmärrän, että siellä on varmasti tehty töitä eri tasoilla. Kaupunkiympäristölautakunnassa, josta vähän ihmettelen, että tämmöinen on mennyt läpi, mutta myös kaupunginhallituksessa.

Sen takia, että nyt saataisiin selvyys tähän ja myös arvostamani kollega Valtuutettu Kivekkään ehdotuksesta, olen nyt poistanut tämän tekemäni vastaehdotuksen ja olen muuttanut sen ponsimuotoon, joka kuuluu näin: Hyväksyessään Länsisataman pikaraitiotien yleissuunnitelman kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta toteuttaa jatkosuunnittelu siten, että Ruoholahden villojen ja Länsilinkin pysäkit pyritään säilyttämään nykyisillä paikoillaan tai ainakin huolehtimaan siitä, ettei raitioliikenteen pysäkkien saavutettavuus olennaisesti heikkene.

Toivon, että voitte tätä kannattaa.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kannatan valtuutettu Kalevan Pontta.

Tästä keskustelusta liittyen tähän keskuskadun asiaan. Valtuutettu Heinäluoma mainitsi, että on hyvä, että alue rauhoitetaan tapahtumille. Meillähän on joku vuosi sitten jo rakennettu iso Kansalaistori, joka on tyhjää täynnä 95 prosenttia ajasta. Eikö se ollut tarkoitus rauhoittaa tapahtumille? Meillä on myös Narinkkatori, missä voidaan järjestää tapahtumia. Tuntuu nyt ihmeelliseltä, että meidän pitää taas ottaa uusi tila, missä tulisi niitä tapahtumia, kun niitä tiloja on. Ja liittyen siihen, että miten tämä alue nyt ilmeisesti väitteen mukaan saadaan turvallisemmaksi kävelijöille, jos siihen tehdään autoliikenteen sijaan neljä raitiotieraidetta. Itse kyllä mietin, että miten neljä raitiotieraidetta ylitetään turvallisesti. Toki liikennevalot siihen varmasti sitten tulee. Mutta jos kerran minuutissa tai parissa siinä menee raitiovaunu hiljakseen lipuen, niin voin kuvitella, että siinä ihmisiä singahtelee niiden neljän raiteen yli koko ajan monessa eri kohtaa. Silloin se ei ole todellakaan yhtään turvallisempi kuin nykyään, vaan päinvastoin.

Eli tähän neljä raidetta versus kaksi raidetta, minun mielestäni ja meidän ryhmämme mielestä kaksi raidetta riittää aivan mainiosti. Sitä aluetta ei tarvitse sulkea autoliikenteeltä.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Suomalaiselle vastauksena.

Kyllähän tämä päärautatieaseman ympäristö on aivan paraatipaikkoja Helsingissä, ja sinne saapuu ihan valtava määrä ihmisiä päivittäin, joten on ihan fiksua miettiä, että siellä missä on ihmisvirrat, kannattaa tuoda lisää palveluja. Ja tällähän hetkellä se Kaivokatu pilkkoo tosi pahasti sitä alueen kulkua, ravintolatoimintaa, kahvilatoiminnan järjestämistä. Ne viitesuunnitelmathan ovat nimenomaan tähän suuntaan ohjaavia, että kun se autoliikenne siirretään siitä muualle, silloin tarjoutuu tilaa ravintoloille, kahviloille, viihtymiselle, tapahtumille ja ilmiöille. Senhän takia sitten tätä autoliikennettä ollaan ajateltu näiden maanalaisten huoltotunnelien kautta pysäköintiin ja myös sitä Espan aluetta palautetaan autoliikenteelle sopivaksi. Joten tässä täytyy pitää kokonaisuus mukana ja huomioida myös, että jos mikään ei muutu, niin miten silloin pystymme muuttamaan sitä keskustan elinvoimaa.

Arvoisa puheenjohtaja.

Valtuutettu Suomalainen ihmetteli, miten neljä ratikkakiskoa ylitetään. Mä suosittelen häntä tekemään uskaliaan matkan Pitkänsillan pohjoispuolelle. Hakaniemessä tämmöinen tilanne on.

Kiitos, puheenjohtaja.

No, miksei me tehdä semmoista valtavaa kansalaistoritapahtumakeskittymää sitten sinne Hakaniemen torille, jos kerta se on niin hieno paikka, että siellä voidaan ylitellä ratikkalinjoja neljä kerrallaan.

Ja sitten tämä, että tämä on paraatipaikka, että nyt tähän pitää niitä tapahtumia juuri tuoda. Rautatientori. Kuinka kaukana on tämä Kansalaistori Rautatientorilta? Tuntuu ihmeelliseltä, että eikö ihmisten enää ajatella, että ne eivät voi jaksaa kahta minuuttia kävellä sen ison rautatierakennuksen toiselle puolelle, jos se tapahtuma olisi siellä sen sijaan, että se olisi tässä. Ja sitten jos ajatellaan, että ihmiset eivät osaa kävellä kadun yli näihin erilaisiin baareihin ja ravintoloihin ja muihin, niin kuinka vähän me nyt tavallaan uskotaan ihmisiin, että ne ei pysty nykyään kävelemään kahta minuuttia tai ylittämään, kun on liikennevalot, niitä katuja, joissa liikkuu autoja. Vähän tuntuu nyt taas, että aina keksitään hyvä selitys sille, mitä nyt oikeasti halutaan tehdä.

Kiitos, puheenjohtaja.

Kaivokatu on mun omasta mielestä yksi Helsingin epäviihtyisimpiä paikkoja ja kohtia, mikä puoltaa sitä, että siitä varmasti olisi syytä tehdä vähän vähemmän epäviihtyisä. Autojen poistaminen varmasti olisi omiaan siihen. Toki sillä reunahuomautuksella, että ne olisi järkevää saada sitten siirrettyä sinne maan alle, koska sitä liikennetarvetta kuitenkin on, eikä siis Espalle. Mutta ehkä sen käveltävyyden kannalta tosiaan en ole ihan varma, missä määrin ne neljän raitiovaunukiskoa ja tiuhaan tulevat raitiovaunuvuorot loppujen lopuksi sitä käveltävyyttä parantaa. Tämä on ehkä ainut seikka, mitä mielestäni ei ole ihan loppuun asti mietitty tässä. Varmasti jossain määrin ainakin ilmanlaatua parantaa, mutta tosiasiassa miten se käveltävyys paranee, jos siinä kuitenkin pitää jatkuvasti varoa ja se kävely pysähtyy niiden raitiovaunujen takia.

Kiitos, puheenjohtaja.

Aiemmin puhutun mukaisesti kannatan valtuutettu Kalevan pontta siinä muodossa kuin se järjestelmässä on. Toki sinne kirjattiin jo valtuutettu Suomalainen, joka ehti ensin, mutta näin tällä tavoin se jää nyt vähintäänkin keskustelupöytäkirjaan tiedoksi.

Muutamana muuna huomiona tähän: Valtuutettu Suomalainen arveli, että olisi mielipidekysymys, riittääkö kaksi raidetta. Tätä kuitenkin selvitettiin ja löytyy jostain näistä liitteistä analyysi siitä, miten kahdella raiteella raitiovaunujen jonoutuminen on huomattavan suurta. Sinänsä ohi ajamiseen riittäisi kaksikin raidetta, mutta kuten on keskustelussa muutamaan kertaan tullut esiin, tarkoitus on siis, että raitiovaunut pysähtyvät siinä rautatieaseman edessä, jotta ihmiset pääsevät vaihtamaan junasta raitiovaunun ja päinvastoin ja myös metroon. Tämän takia kaksi pysäkkiä ei riitä. Kun siinä seisoo pysäkillä raitiovaunu, toinen ei voi tulla siihen pysäkille. Kun ne kulkevat samoilla kiskoilla, se pysäkin kapasiteetti menee loppuun.

Valtuutettu Raatikainen pohti, että tämän yhteyden kutsuminen pikaratikaksi on virheellistä. Hänhän on sinänsä tässä oikeassa. Se ei Kaivokadulla aja hirvittävän lujaa, vaikka toki pääsee kokonaisuudessaan nykyistä nopeammin Kaivokadun läpi. Käsittääkseni tässä ei ole kyse mistään uuskielestä, vaan se on enemmänkin historiallinen sattuma, että meille suomen kieleen vakiintui ilmaisu pikaratikka, kun tarkoitetaan normaalia nykyaikaista raitiotietä. Esimerkiksi Tampereellahan sitä kutsutaan ratikaksi, mutta meillä sillä on pyritty erottamaan. Kun keskusteltiin Raide-Jokerista ensimmäisiä kertoja, pyrittiin erottamaan käsitteellisesti. Se on sieltä peräisin. Alkujaan käsite on peräisin maailmansotien välisestä Saksasta, jossa se tunnettiin nimellä Schnellstraßenbahn. En tiedä, lisääkö tämä valtuutettu Raatikaisen ymmärrystä käsitettä kohtaan.

Kiitos, puheenjohtaja.

Jos kerran vetää skurulle raiteet, on hyvä saada myös raiteille käyttöä eli matkustajia käytännössä. Sikäli erittäin kannatettava ponsiesitys. Muistuttaisin, että kun näitä isoja raideinvestointeja tehdään tässä kaupungeissa, ennen kaikkea saavutettavuus olisi näissä ensisijainen juttu. Ei ehkä niinkään lähdetä siitä, kuka on missäkin pisteestä A pisteeseen B nopeiten, vaan se, että palveleeko se kaupunkilaisia tasapuolisesti. Täällä on muitakin raideyhteyksiä, mitä tullaan ehkä käsittelemään ensi kevään aikana, mitä mennään pysäkkien määrään, mille toivoisin ymmärrystä. Nämä on nimenomaan niitä asioita, mitkä saavat jättämään henkilöautot sinne parkkiin, lähdetään sitten sukuloimaan tai terveyskeskukseen tai niihin tänään mainittuihin kauppakeskuksiin. Erittäin kannatettava ponsi. Olisi ollut ihan vastaesityksenkin paikka, mutta mennään tällä toivottavasti loppuun asti.

Kiitos, puheenjohtaja.

Ensinnäkin täytyy todeta, että on aina hyvä juttu, että tässä meidän pääkaupungissamme joukkoliikennettä kasvatetaan ja ihmiset pääsevät paikasta A paikkaan B helposti.

Tämä niin sanottu linja 12 on oikein hyvä, mutta tässä on muutama iso ongelma, mistä on tässäkin salissa puhuttu hyvissä puheenvuoroissa. Oma kritiikkini kohdistuu kahteen seikkaan. Ensimmäinen on se, että en ymmärrä sitä, että miksi tämä täytyy olla Laajasalosta aina sinne Länsisatamaan asti, kun jo nyt keskustasta kulkee ratikat 7 ja 9 sinne Länsisatamaan. Juu, täällä on puhuttu siitä, että me tarvitsemme, koska matkustajia lisääntyy tuolla Länsisatamassa, kun tulee muutoksia. Mutta silloin sitä 7:n ja 9:n, siis niitä ratikoita, jotka kulkevat keskustasta sinne Länsisatamaan, niiden tiheyttä voidaan kasvattaa niinä aikoina, jolloin on ruuhkaa ja tarvetta, kun matkustajia tulee varmasti ei vain Helsingistä, vaan muualta Suomesta sekä myöskin ulkomailta asti. Ja mehän haluamme elävöittää kaupunkia, mutta tarvitseeko sitä kolmatta ratikkaa, joka keskusta kulkee sinne Länsisatamaan. Minä en siihen näe tarvetta.

Toinen asia on tämä, että minkä takia tämän pysäkin pitää olla nimenomaan Kaivokadulla. Niin kuin Nina Suomalainen, kollega, tässä totesi, olen itsekin huolissani tästä tungoksesta ja myöskin kävelijöiden, pyöräilijöiden, liikennöitsijöiden turvallisuudesta. Olisi varmasti ehkä löytynyt toinenkin paikka kuin tämä kiireinen keskusta.

Kiitos.

Kiitos, puheenjohtaja.

Raitioliikenne on tietysti hyvä asia ja hyvä, että kulkee Kaivokatua pitkin, mutta missään tapauksessa mä en kyllä kannata sitä laajentamista siinä. Kyllä ne pitäisi mahtua siihen autoliikenteen kanssa.

Oikeastaan mun huoleni koskee sitä, että mitä tapahtuu, kun se autoliikenne siitä mahdollisesti poistuu. Kuka siellä uskaltaa enää mennä illalla? Poliisin näkökulmasta siitä tulee semmoinen villi länsi siitä rautatieaseman edustasta, että ihmiset ostaa varmaan turvapalveluita. Ne ei halua mennä rautatieasemalle. Siitä tulee huumekaupan keskus, ja sinne jää ihmiset maleksimaan sille joutoalueelle. Meille esitellään helposti semmoisia kuvia, että ihmiset juo lattea siinä, mutta se voi olla aika erinäköistä, kun menette perjantai-iltana katsomaan sinne. Voin kertoa, että poliisilla ainakaan ole mitään resursseja valvoa sitä järjestystä.

Tämä tulee kyllä olemaan katastrofi.

Kiitos.

Arvoisa rouva puheenjohtaja.

Tässä on pohdittu useammassa puheenvuorossa sitä, että miksi tämä Laajasalosta tuleva raitiovaunulinja jatketaan Länsisatamaan, miksi se ei jäisi keskustaan, koska sinne suurin osa todennäköisesti Laajasalosta ja Nihdistä tulevista ihmisistä suuntaa eikä Länsisatamaan. Itse asiassa alkuperäinen suunnitelmahan oli nimenomaan se, että päätepysäkki olisi tullut Rautatientorille tai Kaivokadulle. Molempia näitä vaihtoehtoja tutkittiin, ja se oli alkuperäinen päätös. Mutta nimenomaan katsottiin, että on keskustan kannalta parempi, että sinne ei tule päätepysäkkiä, vaan tämä raitiovaunu jatkaa suoraan läpi siitä, koska muuten siihen olisi pitänyt tehdä paljon raskaammat järjestelyt.

Se, että kulkeeko tulevaisuudessa kaikki raitiolinjat, nykyiset ja tämä tuleva, sinne Länsisatamaan, sehän on varmaan linjastosuunnittelua sitten myöhemmin. Mutta nimenomaan tämän hankkeen osalta, josta nyt päätetään, on järkevää, että me emme rakenna päättäriä Rautatientorille tai Kaivokadulle, vaan rakennamme niin, että tämä pystyy menemään Länsisatamaan asti.

Sitten mitä muille linjoille tehdään, niin kuin olemme huomannet viime aikoina, raitiovaunulinjat muuttuvat hyvinkin nopeasti. Jos ennen valtuutetun yksi keskeinen asia, mikä piti hallita, oli tietää, miten Helsingin raitiovaunulinjat menee, kyllä siinä vaiheessa, kun 10 ja 4 tulee Prakun kohdalla vastaan, on täytynyt myöntää, että jopa itse olen pudonnut siitä kärryiltä, että miten raitiovaunut kulkee.

Eli nyt pitää erottaa nämä kaksi asiaa. Tässä on suunnitelma, miten ne linjat olisi, mutta niihinhän voidaan moneen kertaan palata. Tässä tehdään päätös siitä, että päätepysäkki ei tule Rautatientorille tai Kaivokadulle, vaan se jatkuu eteenpäin, joka on kaikella tavalla järkevää kaikista näistä argumenteista, mitä täällä on nostettu esille.

Kiitos, puheenjohtaja.

Täällä on nyt paljon puhuttu siitä, että tämä on kovin ruuhkainen paikka ja niinhän se on, koska se on meidän päärautatieaseman edusta ja sinne ihmiset saapuu ensimmäisenä, kun ne saapuu Helsinkiin. Se on ikään kuin portti Helsinkiin. Tämä paikkahan tulee olemaan ruuhkainen myös tulevaisuudessa joka tapauksessa. Meidän tehtävä täällä valtuutettuina on varmistaa se, että miten me tehdään tästä paikasta mahdollisimman viihtyisä ja turvallinen. Sitten toinen näkökulma siihen, että meidän yhteinen tavoitehan on saada nyt elävyyttä ja lisää ihmisiä tänne Helsingin keskustaan. Nimenomaan lisäämällä näitä raitiolinjoja, lisäämällä keskustan saavutettavuutta paremmilla liikenneyhteyksillä sehän nimenomaan tukee sitä keskustan elinvoimaisuutta. Meidän asukaslukuhan on myös viime vuonna kasvanut taas melkein 10 000 asukkaalla, mikä tarkoittaa sitä, että tämän kaupungin kasvutahti on todella nopea. Sen vuoksi me tarvitaan myös paljon uusia tehokkaita joukkoliikenneyhteyksiä kuljettamaan näitä ihmisiä paikasta toiseen. Laajasalohan on myös yksi Helsingin nopeimmin kehittymistä alueista. On tosi tärkeää, että laajasalolaisilla on suorat ja jouhevat yhteydet Helsingin keskustaan.

Täällä on myös puhuttu siitä, että nämä ratikat vie tilaa kävelijöiltä. Paljon vähemmän ne vie kävelijöiltä tilaa kuin autot. Ratikat on merkittävästi tehokkaampi tapaa kuljettaa ihmisiä kaupungissa kuin autot. Tämä, että me muutetaan Kaivokatu joukkoliikenne- ja kävelykaduksi, lisätään sinne katuvihreää, lisätään sinne pienyritystoimintaa ja oleskelupaikkoja, se tulee tekemään tästä alueesta merkittävästi hienomman saapumispaikan Helsingin keskustaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Tämä asia jää nyt pahasti keskeneräiseksi, koska nyt päätettiin, että tähän tämmöinen raitiovaunulinja tulee, mutta niitä aikaisempia raitiolinjoja ei päätetty. Keskustan läpikulkuajoa ei ole päätetty. Kaivokadun autoliikennettä ei ole päätetty. Nyt varmasti ennen kuin tämä valtuusto lakkaa istumasta, olisi mukava kuulla, millä tavalla nämä ratkaistaan.

Kiitos, puheenjohtaja.

Keskustelussa on jonkin verran noussut ihmettelyä, että miksi Jätkäsaareen tarvitaan kolme linjaa keskustasta. Eihän sinne tarvitakaan. Apulaispormestari Arhinmäki totesi hyvin sen, että linjastosuunnitteluhan tehdään varsinaisesti vasta myöhemmässä vaiheessa. Kuitenkin jo tässä hankkeessa on tehty linjastomalli, joka ei välttämättä ole lopullinen linjasto, koska sen päättää HSL, mutta on ollut paras arvio hanketta suunniteltaessa. Siinä 9 kääntyy tulevalle Hernesaaren alueelle, eli Jätkäsaareen menisivät linjat 12, 7 ja 8. Eli sinne ei menisi yksi linja enemmän, sinne menisi eri linja kuin tällä hetkellä. Ja ehkä valtuutettu Asko-Seljavaaralle nostaisin esiin, että kaupunki on aina keskeneräinen ja aina on lisää hankkeita, joita rakennetaan. Sinänsä Kaivokadun osaltahan on jo tehty kaupunginhallituksen päätös. Toki vielä monta päätöstä on edessä ennen kuin kuokka on maassa, mutta kyllähän siitä päätetty on.