Kaupunginvaltuusto · 22.1.2025
Valtuutettu Juhani Strandénin aloite liikenneturvallisuuden edistämiseksi
Asiakirjat näytetään suomeksi, kuten kaupunki ne julkaisee.
Päätös
Kaupunginvaltuusto katsoi aloitteen loppuun käsitellyksi.
Ehdotukset
Palautusehdotus Hylätty
Valtuutettu Juhani Strandén ehdotti valtuutettu Pia Kopran kannattamana, että asia palautetaan kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupungin liikenneturvallisuuden parantamisen edistämiseksi Helsinki merkitsee selkeästi (kärkikolmiolla tai stop-merkillä) väistämisvelvollisuuden autoilijoille ylijatketun jalkakäytävän ylityskohtiin.
Ehdottaja: Juhani Strandén
Äänestykset
Äänestys 1
- Jaa 63
- Ei 9
- Tyhjä 11
- Poissa 2
Tulos: Kaupunginvaltuusto jatkoi asian käsittelyä.
Valtuustoryhmittäin
| Ryhmä | Jaa | Ei | Tyhjä | Poissa |
|---|---|---|---|---|
| Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 11 | 0 | 0 | 0 |
| Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä | 13 | 0 | 0 | 0 |
| Vihreä valtuustoryhmä | 16 | 0 | 2 | 0 |
| Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä | 5 | 0 | 1 | 0 |
| Keskustan valtuustoryhmä | 2 | 0 | 0 | 0 |
| Kokoomuksen valtuustoryhmä | 15 | 3 | 4 | 1 |
| Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä | 0 | 1 | 0 | 0 |
| Liike Nyt Helsinki | 1 | 0 | 0 | 0 |
| Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 0 | 4 | 3 | 1 |
| Ei valtuustoryhmää | 0 | 1 | 1 | 0 |
Kaikki äänet (85)
| Jäsen | Ääni |
|---|---|
| Paavo ArhinmäkiVAS | Jaa |
| Mia HaglundVAS | Jaa |
| Sandra HagmanVAS | Jaa |
| Titta HiltunenVAS | Jaa |
| Veronika HonkasaloVAS | Jaa |
| Elina KauppilaVAS | Jaa |
| Mai KiveläVAS | Jaa |
| Vesa KorkkulaVAS | Jaa |
| Minja KoskelaVAS | Jaa |
| Sami MuttilainenVAS | Jaa |
| Tuomas NevanlinnaVAS | Jaa |
| Hilkka AhdeSDP | Jaa |
| Pentti ArajärviSDP | Jaa |
| Nita AusteroSDP | Jaa |
| Elisa GebhardSDP | Jaa |
| Tuula HaatainenSDP | Jaa |
| Timo HarakkaSDP | Jaa |
| Fardoos HelalSDP | Jaa |
| Ville JalovaaraSDP | Jaa |
| Nasima RazmyarSDP | Jaa |
| Minna SalminenSDP | Jaa |
| Erkki TuomiojaSDP | Jaa |
| Sinikka VepsäSDP | Jaa |
| Thomas WallgrenSDP | Jaa |
| Alviina AlametsäVIHR | Jaa |
| Outi Alanko-KahiluotoVIHR | Jaa |
| Mari HolopainenVIHR | Jaa |
| Shawn HuffVIHR | Jaa |
| Emma KariVIHR | Jaa |
| Otso KivekäsVIHR | Jaa |
| Minna LindgrenVIHR | Jaa |
| Nina MiettinenVIHR | Jaa |
| Johanna NuortevaVIHR | Jaa |
| Amanda PasanenVIHR | Jaa |
| Tuomas RantanenVIHR | Jaa |
| Pekka SauriVIHR | Jaa |
| Anni SinnemäkiVIHR | Jaa |
| Osmo SoininvaaraVIHR | Jaa |
| Johanna SydänmaaVIHR | Jaa |
| Tuomas Tuomi-NikulaVIHR (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Tyhjä |
| Reetta VanhanenVIHR | Jaa |
| Ozan YanarVIHR (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Tyhjä |
| Sandelin Silja BorgarsdóttirRKP | Jaa |
| Nora GrotenfeltRKP | Jaa |
| Oona HagmanRKP (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Tyhjä |
| Björn MånssonRKP | Jaa |
| Marcus RantalaRKP | Jaa |
| Byoma TamrakarRKP | Jaa |
| Eeva KärkkäinenKESK | Jaa |
| Terhi PeltokorpiKESK | Jaa |
| Sirpa Asko-SeljavaaraKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Ei |
| Harry BogomoloffKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Ei |
| Juha HakolaKOK | Jaa |
| Mikael JungnerKOK | Poissa |
| Atte KalevaKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Tyhjä |
| Arja KarhuvaaraKOK | Jaa |
| Sini KorpinenKOK | Jaa |
| Heimo LaaksonenKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Tyhjä |
| Otto MeriKOK | Jaa |
| Seija MuurinenKOK | Jaa |
| Matti NiiranenKOK | Jaa |
| Dani NiskanenKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Tyhjä |
| Jenni PajunenKOK | Jaa |
| Pia PakarinenKOK | Jaa |
| Risto RautavaKOK | Jaa |
| Laura RissanenKOK | Jaa |
| Sari SarkomaaKOK | Jaa |
| Mirita SaxbergKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Ei |
| Daniel SazonovKOK | Jaa |
| Seida SohrabiKOK (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Tyhjä |
| Nina SuomalainenKOK | Jaa |
| Juhana VartiainenKOK | Jaa |
| Maarit VierunenKOK | Jaa |
| Mika EbelingKD | Ei |
| Joel HarkimoLIIK | Jaa |
| Nuutti HyttinenPS (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Tyhjä |
| Pia KopraPS | Ei |
| Laura KorpinenPS | Ei |
| Teija MakkonenPS (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Tyhjä |
| Tom PackalénPS | Poissa |
| Mikko PaunioPS | Ei |
| Mika RaatikainenPS | Ei |
| Wille RydmanPS (äänesti ryhmänsä enemmistöä vastaan) | Tyhjä |
| Marko Kettunen | Tyhjä |
| Juhani Strandén | Ei |
Keskustelu
10 puheenvuoroa valtuuston keskustelupöytäkirjasta. Keskustelupöytäkirja (PDF)
Valtuutettu Juhani Strandén Kiitoksia kaikille allekirjoittaneille valtuutetuille yli puoluerajojen. En ollut aivan täysin tyytyväinen kaupungin vastaukseen, jossa…
Kiitos, puheenjohtaja.
Kiitoksia kaikille allekirjoittaneille valtuutetuille yli puoluerajojen. En ollut aivan täysin tyytyväinen kaupungin vastaukseen, jossa todelliseen ongelmaan ei puututtu. Eilen oli hyvä esimerkkipäivä. Lunta tuli vaakatasossa ja reilusti tässä kaupungissa. Keli oli sellainen, että jos kyseisistä kohdista olisi tuolla liikenteessä kulkenut, ei varmasti olisi pystynyt havaitsemaan ylijatkettua jalkakäytävää ja sen reunaa, jos ei kyseistä kohtaa tietäisi. Poliisikin on useaan kertaan tuonut esille, että ei ole mahdotonta, että tienpitäjän vastuuta jouduttaisiin selvittelemään jopa esitutkinnassa saakka. Tästä epäkohdasta on mediassakin runsaasti kirjoitettu.
Lakihan antaa tienpitäjälle mahdollisuuden käyttää tai olla käyttämättä kolmioita risteyksissä, joissa on ylijatkettu jalkakäytävä. Kaupungin tulisikin omilla toimenpiteillään edistää kaikkien liikkujien liikenneturvallisuutta, varsinkin pyörällä ja kävellen liikuttaessa, lapsia unohtamatta. Turvallisuuden tulisi olla meidän jokaisen päättäjä ykkösasia. Teenkin seuraavanlaisen vastaesityksen: Kaupungin liikenneturvallisuuden parantamisen edistämiseksi Helsinki merkitsee selkeästi joko kärkikolmiolla tai Stop-merkillä väistämisvelvollisuutta autoilijoille ylijatketun jalkakäytävän ylityskohtiin riippumatta siitä, miten lainsäädäntö asian suhteen tulee etenemään.
(Puheenjohtajan välikysymys.) Joo, laitan sen. Itse asiassa oli mielessä, että teenkö sen palautuksena, mutta vastaesitystä on hivenen muokattu. Mikäli se ei mene tämmöisenä muokattuna läpi, voin kyllä tehdä palautusesityksen.
Nuorisoneuvoston edustaja Aisha Mahmood Liikenneturvallisuus. Kärkikolmio on monelle tuttu. Autoilijat tietää, että pitää väistää ja tietää, miten toimia. Mutta jos sitä ei ole,…
Kiitos, puheenjohtaja.
Arvoisat valtuutetut ja muut läsnäolijat.
Liikenneturvallisuus. Kärkikolmio on monelle tuttu. Autoilijat tietää, että pitää väistää ja tietää, miten toimia. Mutta jos sitä ei ole, pitääkö läheltä mennä tarkkailemaan tietä, että millainen on kyseessä. Talvisin tämä on vaikea havaita, varsinkin jos kyseessä on ylijatketut jalkakäytävät, sillä se on kyllä jalkakäytävä, mutta autoilijalla on myös kulku. Myös erikseen ei ole suojatien raitoja eikä E1-liikennemerkkejä. Tämä voi aiheuttaa vaaratilanteita ja väärinkäsityksiä autoilijoiden, pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden keskuudessa. Toisin sanoin: Selkeästi merkityt väistämisvelvollisuudet vähentävät onnettomuusriskiä ja lisäävät kaikkien tienkäyttäjien turvallisuutta. Poliisin kanta vahvistaa aloitteen painoarvoa. Jos liikennejärjestelyjä ei koeta yksiselitteisiksi, se voi lisätä kiistoja ja sekavuutta tienkäyttäjien keskuudessa. Uusi tieliikennelaki antaa mahdollisuuden kärkikolmioiden asentamiseen, mikä tarkoittaa, että kaupungilla on nyt selkeä väline parantaa tilannetta. Kaupunki on vastuussa turvallisista liikennejärjestelyistä. Mikäli kaupunki ei toteuta toimenpiteitä havaittujen riskien minimoimiseksi, se voi johtaa mahdollisiin onnettomuuksiin. Tällä hetkellä ennaltaehkäisy on kustannustehokkaampaa ja inhimillisesti järkevämpää kuin onnettomuuksien jälkihoito.
Aloitteessa esitetty vaatimus siitä, että kaupunki ei enää jatkossa rakentaisi kyseisenkaltaisia risteyksiä ilman selkeitä merkintöjä, on ennakoivaa ja riskienhallinnan näkökulmasta järkevää. Jalankulkijana voin sanoa, että tämä helpottaisi ymmärtämään, miten toimia sekä autoilijana että miten ennakoida. Päätös on nyt teidän käsissä. Toivon, että tälle asialle ratkaisua on eli selkeitä liikennemerkkejä.
Kiitos.
Apulaispormestari Anni Sinnemäki Omasta puolestani suosittelen vielä lukemaan tästä aloitevastauksesta sen loppuun asti ja erityisesti kappaleen 11, joka hyvin selventää…
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.
Omasta puolestani suosittelen vielä lukemaan tästä aloitevastauksesta sen loppuun asti ja erityisesti kappaleen 11, joka hyvin selventää sitä, että nykyisellä lainsäädännöllä kärkikolmion merkitseminen saattaisi tuottaa nimenomaan väärinkäsityksiä siitä, kenellä on väistämisvelvollisuus. Sen lisäksi väistämisvelvollisuuksien ei pitäisi joutua muuttumaan sen mukaan, missä kunnassa on. Sen takia myös kaupunki on tästä asiasta ollut yhdessä Kuntaliiton kanssa lainsäädännön selkeyttämiseksi yhteydessä ministeriöön. Jos toimisimme siten, että lainsäädäntö ja kärkikolmion käyttö on monitulkintaista autoilijoille, itse asiassa tällä itsenäisellä merkitsemisellä nimenomaan Helsinki voisi huonontaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta ja tehdä tilanteista autoilijoille monitulkintaisia ja saattaa heitä tilanteisiin, joissa he itse asiassa tulkitsevat, että heillä ei ole väistämisvelvollisuutta ja että he vaarantavat muiden liikenneturvallisuutta. Sen takia itse katson, että tässä kaupunki on kyllä tunnistanut, että tästäkin tilanteesta, missä nyt olemme lainsäädännössä, voi tulla hankalia tilanteita, mutta olemme olleet aikaisemmissa vaiheissa sitä mieltä, että nimenomaan tällä kansallisella säätelyllä tähän asiaan tulisi puuttua. Eikä niin, että luomme omia tulkintoja tästä tilanteesta, jotka voivat pahimmillaan vaan itse asiassa huonontaa nykytilaa.
Valtuutettu Juhani Strandén · vastauspuheenvuoro Sen takia mä tässä palautusehdotuksessa toinkin, että siinä voidaan käyttää myös korvaavana Stop-merkkiä. En hirttäytynyt tähän…
Kiitos, puheenjohtaja.
Sen takia mä tässä palautusehdotuksessa toinkin, että siinä voidaan käyttää myös korvaavana Stop-merkkiä. En hirttäytynyt tähän kärkikolmioon kiinni tämän asian suhteen, koska siellä puhuttiin kärkikolmiosta. Mikäli sitten tulee mahdollisia lainsäädännöllisiä muutoksia tai lisäkilpiä tai merkkejä, me pystytään silloin korvaamaan. Nyt olisi akuuttia, että puututtaisiin tähän turvallisuusongelmaan, että saataisi siihen jonkunnäköinen ratkaisu ja autoilijalle se merkki, että siellä on tulossa Stop-merkki tai olkoon jossain vaiheessa vaikka kärkikolmio, se ennakoi sitä tilannetta. Eikä koe, että hän on etuajo-oikeutettu. Koska nämä kelit on, mitä on tässä olemassa, se huomattavasti hiljentää sitä ajoneuvon nopeutta siinä vaiheessa.
Valtuutettu Pia Kopra Kannatan valtuutettu Strandénin palautusta.
Kiitos, puheenjohtaja.
Kannatan valtuutettu Strandénin palautusta.
Valtuutettu Mika Ebeling Apulaispormestari Sinnemäki on kyllä oikeassa siinä, että asia olisi hyvä korjata valtakunnan tasolla, mutta ongelma on kuitenkin olemassa.…
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kaupunginvaltuutetut.
Apulaispormestari Sinnemäki on kyllä oikeassa siinä, että asia olisi hyvä korjata valtakunnan tasolla, mutta ongelma on kuitenkin olemassa. Se on suuri liikenneturvallisuusongelma, ja se on korjattava. Helsinki voi toimia tässä myös suunnannäyttäjänä, vaikka ymmärrän sen, että eri kunnissa ei pitäisi olla erilaista käytäntöä. Uskon, että kun Helsingissä tehdään tämänkaltainen korjauspäätös, se tulee kyllä valtakunnankin lakiin.
Kannatan valtuutettu Strandénin palautusta.
Valtuutettu Mika Raatikainen Kannatan myöskin Strandénin palautusesitystä. Olen autoilija ja silloin tällöin pyöräilen ja usein kävelenkin. Kyllä tämä nyt selkeyttäisi.…
Kiitos, puheenjohtaja.
Kannatan myöskin Strandénin palautusesitystä.
Olen autoilija ja silloin tällöin pyöräilen ja usein kävelenkin. Kyllä tämä nyt selkeyttäisi. Tiedän, että siellä on lain muutos todennäköisesti tulossa. Siihen voi mennä jonkin verran aikaa. Itse toimin myös Liikenneturvallisuusyhdistyksen puheenjohtajana, ja kyllä näitä keskusteluja on käyty. Siellä on aika paljon ammattiliikenteen edustajia, ja kyllä se näkemys on, että ilman muuta olisi erittäin hyvä, että se olisi merkittynä tällä niin sanotulla kärkikolmiolla.
Kiitos.
Valtuutettu Otso Kivekäs Valtuutettu Ebeling nosti esiin sen, että Helsinki voi olla suunnannäyttäjä ja Helsingin tekojen perusteella valtakunnan lakikin voi…
Arvoisa puheenjohtaja.
Valtuutettu Ebeling nosti esiin sen, että Helsinki voi olla suunnannäyttäjä ja Helsingin tekojen perusteella valtakunnan lakikin voi muuttua. Tämä on aivan totta, ja tästähän meillä on esimerkkejä. Helsinki on ollut suunnannäyttäjänä esimerkiksi paperittomien terveydenhuollossa ja myös monissa muissa kysymyksissä. Me olemme ylläpitäneet lasten oikeutta varhaiskasvatukseen silloin, kun sitä maan hallitus oli rajoittamassa jokunen kausi sitten. Helsinki voi olla suunnannäyttäjä, mutta varoisin silti ryhtymästä suunnannäyttäjäksi liikennesääntöjen kohdalla. Ennen vuotta -56 vai -58 kaupungeilla oli omat liikennesäännöt, jotka saattoivat poiketa toisistaan. Silloin otettiin käyttöön tieliikennelaki, jolla yhdistettiin liikenteen säännöt samoiksi koko maassa. Pidän hyvänä käytäntönä, että koko maassa on samat liikennesäännöt ja ne säädetään lailla. Siksi en olisi innokas nyt tässä kohden nostamaan omia sääntöjä Helsingille, vaan etenisin tällaisella legalistisella frameworkilla, jossa noudatetaan tässä tapauksessa lakia.
Palautuskeskustelussa ei ole vastauspuheenvuoroja.
Valtuutettu Atte Kaleva Jos mennään tähän palautukseen, ymmärrän hyvin tämän huolen, mikä tässä valtuutettu Strandénilla ja niillä, jotka tätä palautusta…
Kiitos, arvoisa puheenjohtaja.
Jos mennään tähän palautukseen, ymmärrän hyvin tämän huolen, mikä tässä valtuutettu Strandénilla ja niillä, jotka tätä palautusta kannattavat, on. Jaan kyllä itsekin sen huolen. Onhan niin, että kun tulee näitä tilanteita, missä ei aina ole ihan täysin selkeätä, miten siinä pitää toimia, – näitähän valitettavasti Helsingissäkin vielä on – silloin tämmöisellä, että laitettaisi lisää liikennemerkkejä informatiivisuuden syystä, voi olla ajatus, että se olisi hyvä juttu.
Mutta itse asiassa täytyy sanoa, että kun meillä on tämä tieliikennelaki, jota hiljattain päivitettiin ja siellä on selkeästi ne tienpitäjä on velvollinen asettamaan näitä liikennemerkkejä. Poliisiviranomainen niitä asettaa. Niitähän ei saa sieltä kukaan ottaa pois tai itse asetella lisää. Se on täysin selkeä sitä kautta. Kyllä täytyy mennä sen mukaan, että ne täytyy olla kaikkialla samat. Kyllähän muuallakin kaupungeissa ja jopa maaseudulla, kun mennään autokouluun, harjoitellaan esimerkiksi toimimista raitiovaunujen kanssa ja miten väistetään, vaikka siellä ei raitiovaunuja ole, ihan sen takia, että niitä nyt meillä Helsingissä on ja Tampereella, että osataan toimia.
Tässä joudun valitettavasti olemaan sitä mieltä, että en voi kannattaa tätä palautusta. Vaikka ymmärrän hyvin tämän huolen ja jaan sen huolen, mikä valtuutettu Strandénilla ja muilla, jotka tätä palautusta kannattavat, on, kyllä olen tässä valtuutettu Kivekkään kanssa samoilla linjoilla, että on syytä mennä legalistisen perinteen kautta. Ja sitten katsoa sitä tieliikennelakia, joka juuri hiljattain uudistettiin. Jos se tarvitsee päivittää niin kuin ehkä täytyy, sitten päivitetään sieltä. Ettei kaupungeissa lähdettäisi tekemään ikään kuin uusia juttuja, vaikka kuinka kannatettavia, omin toimin.
Kiitos.
Valtuutettu Timo Harakka Palautus ei kyllä ole tässä tapauksessa kovin perusteltu, ja vastustan sitä. Huomautan kyllä kuitenkin aikaisemmille puhujille sen verran,…
Palautus ei kyllä ole tässä tapauksessa kovin perusteltu, ja vastustan sitä. Huomautan kyllä kuitenkin aikaisemmille puhujille sen verran, että on olemassa liikennemerkkejä, joita voidaan käyttää paikallisesti varsinkin ottaen huomioon, että Helsinki ja Helsingin keskusta ovat aivan poikkeuksellisia alueita koko valtakunnassa. Esimerkiksi tämä nastarengaskielto, joka meillä on Lönnrotinkadulla, ei ole käytössä missään muualla. Ja voin kuvitella hyvinkin, että voisi olla joitain liikennemerkkejä, jotka olisivat nimenomaan Helsingin kaltaiselle liikennealueelle perusteltuja.
Sen sijaan ajatus siitä, että meillä varmuuden vuoksi lisättäisi liikennemerkkejä, ei liene kovin mielekäs linja. Huomaan, että se on ollut ainakin aikaisemmin Staralle ja myöskin liikennevirastolle hankala. Kun kolmisen vuotta sitten jo ehdotettiin, että sähköpotkulautojen toiminta-aluetta voitaisiin liikennemerkein Helsingissä rajata, tämä tuntui olevan yli 30 000 työntekijän osastolle aivan liian ylivoimainen tehtävä, joten niin lienee tämäkin.
Asiakirjan teksti
Käsittely
Palautusehdotus Valtuutettu Juhani Strandén ehdotti valtuutettu Pia Kopran kannattamana, että asia palautetaan kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupungin liikenneturvallisuuden parantamisen edistämiseksi Helsinki merkitsee selkeästi (kärkikolmiolla tai stop-merkillä) väistämisvelvollisuuden autoilijoille ylijatketun jalkakäytävän ylityskohtiin. 3 äänestys Asian käsittelyn jatko JAA, palautus EI JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan EI-ehdotus: Valtuutettu Juhani Strandénin palautusehdotus Jaa-äänet: 63 Hilkka Ahde, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Nita Austero, Silja Borgarsdottir Sandelin, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Mia Haglund, Sandra Hagman, Juha Hakola, Timo Harakka, Joel Harkimo, Fardoos Helal, Titta Hiltunen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Ville Jalovaara, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Vesa Korkkula, Sini Korpinen, Minja Koskela, Eeva Kärkkäinen, Minna Lindgren, Otto Meri, Nina Miettinen, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Matti Niiranen, Johanna Nuorteva, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Nasima Razmyar, Laura Rissanen, Minna Salminen, Sari Sarkomaa, Pekka Sauri, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Johanna Sydänmaa, Byoma Tamrakar, Erkki Tuomioja, Thomas Wallgren, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä, Maarit Vierunen Ei-äänet: 9 Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Mika Ebeling, Pia Kopra, Laura Korpinen, Mikko Paunio, Mika Raatikainen, Mirita Saxberg, Juhani Strandén Tyhjä: 11 Oona Hagman, Nuutti Hyttinen, Atte Kaleva, Marko Kettunen, Heimo Laaksonen, Teija Makkonen, Dani Niskanen, Wille Rydman, Seida Sohrabi, Tuomas Tuomi-Nikula, Ozan Yanar Poissa: 2 Mikael Jungner, Tom Packalén Kaupunginvaltuusto jatkoi asian käsittelyä.
Päätösehdotus
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Esittelijän perustelut
Valtuutettu Juhani Stranden ja 25 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsingin kaupungin tulee asentaa väistämisvelvollisuuden osoittavat kärkikolmiot kaikkiin korotetun jalkakäytävän risteyksiin, väistämisvelvollisuuden selventämiseksi, eikä tällaisia risteyksiä tulisi enää rakentaa. Aloite on liitteenä 1. Ylijatkettu jalkakäytävä parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta sekä selkeyttää katuverkon jäsentelyä. Nykyisen tieliikennelain mukainen rakenteellinen ratkaisu itsessään osoittaa väistämissäännön ja Helsingin kaupunki toimii lainsäädännön tarkoittaman käytännön mukaisesti. Helsinki on aktiivisesti yhteydessä lainsäätäjään lainsäädännön mukaisen käytännön selkeyttämiseksi. Uusi 1.6.2020 voimaan tullut tieliikennelaki sisältää uuden väistämissäännön. Tieliikennelain 24 § 3 momentin 4 kohdan mukaan ajoneuvolla on aina väistettävä muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen sekä kohdan 5 mukaan ajoneuvolla on aina väistettävä jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä. Sivukadulta tulevalle ajoneuvolle väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki voidaan korvata kadun rakenteella. Tyypillisin esimerkki tästä on ns. ylijatkettu jalkakäytävä. Uusi väistämissääntö on herättänyt keskustelua ja palautetta on saatu sitä mukaa, kun uusia rakenteellisia ratkaisuja on ilmestynyt katukuvaan. Tämä on korostunut talviaikaan. Helsingissä ylijatkettua jalkakäytävää käytetään hyvin harkitusti ja tyypillisesti vain kohteissa, joissa korostetaan siirtymistä pääverkon kadulta rauhallisemmalle paikalliskadulle. Lisäksi ylijatkettu jalkakäytävä helpottaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kadun ylittämistä ja parantaa kadun ylittämisen turvallisuutta verrattuna ratkaisuun, jossa käytetään pelkkää suojatiemerkintää ilman rakenteellisia toimenpiteitä. Ylijatketun jalkakäytävän tarkoituksen ja tunnettavuuden lisäämiseksi kaupunki laati asiasta tiedotteen 19.5.2021, jota päivitettiin 13.10.2022. Useat kadunrakentamisen ratkaisut perustuvat tyyppipiirustuksiin, jotta lopputulos olisi tienkäyttäjän näkökulmasta samanlainen ja siten ymmärrettävämpi eri kohteissa kaupungissa. Liikenne- ja katusuunnittelupalvelu laati ylijatketusta jalkakäytävästä oman tyyppipiirustuksen vuonna 2021. Tyyppipiirustuksessa on esitetty mm. yhteensä kuuden sentin korotus saavuttaessa sivukadun ajoradalta jalkakäytävän puolelle. Korotuksen arvioitiin olevan riittävä autoilijoille, mutta samalla vielä pyöräiltävissä. Lainsäädäntö ei ota kantaa rakenteeseen tai korotuksen suuruuteen. Korotuksella parannetaan pääsuuntaa kulkevien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta sivukadun risteyksessä. Rakenteella myös osoitetaan autoilijoille muutosta pääverkon ja paikallisverkon välillä. Alkuvuodesta 2023 useat kaupungit Kuntaliiton johdolla tapasivat liikenne- ja viestintäministeriön edustajan. Tapaamisissa käytiin läpi kuntien toiveita tieliikennelain jälkiarviointiin liittyen sekä tieliikennelain päivitys- ja selkeytystarpeita. Väistämissäännön selkeys ylijatkettujen jalkakäytävien osalta nousi korostetusti esille, koska mm. talviolosuhteet vaihtelevat maan eri osissa voimakkaasti. Kuntaliitto toimitti listan tieliikennelain päivitys- ja selkeytystarpeista ministeriöön 31.3.2023. Keväällä 2024 liikenne- ja viestintäministeriö järjesti Kuntaliiton, Väyläviraston ja Helsingin kaupungin edustajien kanssa keskustelutilaisuuden väistämisjärjestelyjen selkeyttämiseksi ylijatkettujen jalkakäytävien osalta. Mahdollinen ratkaisu ja liittyminen muuhun säädöskokonaisuuteen on tällä hetkellä liikenne- ja viestintäministeriössä arvioitavana. Aloitteessa nostetaan esiin erityisesti vaaratilanteet jalankulkijoille ja pyöräilijöille. ”Väistämisvelvollisuus risteyksessä”-liikennemerkki eli kärkikolmio koskee ainoastaan ajoneuvojen ja raitiovaunujen välistä väistämistä. Jalankulkijan asemaan merkillä ei ole vaikutusta. Mikäli sivukadulla on kärkikolmio ja kuljettaja ei tiedosta olevansa ylijatketulla jalkakäytävällä, nykyisiä liikennesääntöjä oikein tulkittaessa on perusteltua olettaa, että risteyksessä ei ole suojatietä ja siten autolla ei olisi väistämisvelvollisuutta jalankulkijoihin. Kärkikolmio aiheuttaisi tilanteessa, jossa autoilija ei ymmärrä olevansa ylijatketulla jalkakäytävällä, nykyisen lainsäädännön puitteissa hyvin vaarallisia tilanteita jalankulkijoille väistämissäännön vuoksi. Kärkikolmio on puolestaan turha tilanteessa, jossa kuljettaja tiedostaa olevansa ylijatketulla jalkakäytävällä. Väistämisen liikennesäännöt ja merkitsemisperiaatteet on ratkaistava lainsäädäntötasolla siten, ettei tienpitäjien tarvitse erikseen tulkita tilanteita, milloin väistämisvelvollisuudesta voi syntyä epäselvyyttä. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta ei ole toivottavaa, että kaupungit tulkitsevat eri tavalla väistämissääntöjä ja niiden merkitsemistä. Tienkäyttäjän on voitava luottaa siihen, että väistämissäännöt merkitään yhtenevästi koko maassa. Helsinki noudattaa nykyistä lainsäädäntöä uusia kohteita rakennettaessa. Ennen nykyisen lain voimaan tuloa rakennetuista kohteista ”kärkikolmioita” ei ole systemaattisesti poistettu, mutta se tullaan tekemään lain siirtymäsäännösten puitteissa, jos yllä mainittu lainsäädäntömuutos ei etene. Ylijatketut jalkakäytävät ovat erinomainen rakenteellinen ratkaisu parantamaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta sekä korostamaan liikennejärjestelyin kadun muuttumista pääverkon kadusta paikalliskaduksi. Nykyisessä lainsäädännön tilanteessa niitä käytetään harkiten korostamaan siirtymää pääverkolta paikallisverkolle, jota tukee myös liikenneympäristö ja paikallisverkon käyttötarkoitus. Liikenneonnettomuuksien osalta ylijatketut jalkakäytävät eivät ole korostuneet vaarallisina paikkoina. Kaupungilla ei ole tiedossa yhtään jalankulkijaan kohdistunutta onnettomuutta ylijatketuilla jalkakäytävillä. Liittymissä on sattunut muutama ajoneuvojen väliseen omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus. Ratkaisu siis toimii yleensä toivotulla tavalla ja autoilijat osaavat väistää näissä tilanteissa hyvin. Erityisesti siinä vaiheessa, kun tämä melko uudehko järjestely tulee tutuksi kaikille. On kuitenkin tärkeää saada valtakunnallisesti yhtenäiset käytännöt järjestelyn toteuttamiseen. Helsinki pyrkii omalta osaltaan edistämään kaikille tienkäyttäjille selkeän ratkaisun löytämistä. Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 4 momentin mukaan kaupunginvaltuustossa käsitellään vastaus aloitteeseen, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Kaupunginhallituksen on esitettävä antamansa vastaus käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa viimeistään kahdeksan kuukauden kuluessa aloitteen jättämisestä.
Aiempi käsittely muissa toimielimissä
Kaupunginhallitus 07.01.2025 § 8
Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi. Esittelijä kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujula
Kaupunkiympäristölautakunta 17.09.2024 § 469
Lausunto Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupungin tulee asentaa väistämisvelvollisuuden osoittavat kärkikolmiot kaikkiin korotetun jalkakäytävän risteyksiin, väistämisvelvollisuuden selventämiseksi, eikä tällaisia risteyksiä tulisi enää rakentaa. Ylijatkettu jalkakäytävä parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta sekä selkeyttää katuverkon jäsentelyä. Nykyisen tieliikennelain mukainen rakenteellinen ratkaisu itsessään osoittaa väistämissäännön ja Helsingin kaupunki toimii lainsäädännön tarkoittaman käytännön mukaisesti. Helsinki on aktiivisesti yhteydessä lainsäätäjään lainsäädännön mukaisen käytännön selkeyttämiseksi. 1.6.2020 voimaan tullut tieliikennelaki sisälsi uuden väistämissäännön. Tieliikennelain 24 § 3 momentin kohdan 4 mukaan ajoneuvolla on aina väistettävä muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen sekä kohdan 5 mukaan ajoneuvolla on aina väistettävä jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että sivukadulta tulevalle ajoneuvolle väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki voidaan korvata kadun rakenteella. Tyypillisin esimerkki tästä on ns. ylijatkettu jalkakäytävä. Uusi väistämissääntö on herättänyt keskustelua ja palautetta on saatu sitä mukaa, kun uusia rakenteellisia ratkaisuja on ilmestynyt katukuvaan. Tämä on korostunut talviaikaan. Helsingissä ylijatkettua jalkakäytävää käytetään hyvin harkitusti ja tyypillisesti vain kohteissa, joissa korostetaan siirtymistä pääverkon kadulta rauhallisemmalle paikalliskadulle. Lisäksi ylijatkettu jalkakäytävä helpottaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kadun ylittämistä ja parantaa kadun ylittämisen turvallisuutta verrattuna ratkaisuun, jossa käytetään pelkkää suojatiemerkintää ilman rakenteellisia toimenpiteitä. Ylijatketun jalkakäytävän tarkoituksen ja tunnettavuuden lisäämiseksi kaupunki laati asiasta tiedotteen 19.5.2021, jota päivitettiin 13.10.2022. Monet kadunrakentamisen ratkaisut perustuvat tyyppipiirustuksiin, jotta lopputulos olisi tienkäyttäjän näkökulmasta samanlainen ja siten ymmärrettävämpi eri kohteissa ympäri kaupunkia. Liikenne- ja katusuunnittelupalvelu laati ylijatketusta jalkakäytävästä oman tyyppipiirustuksen vuonna 2021. Tyyppipiirustuksessa on esitetty mm. yhteensä kuuden sentin korotus saavuttaessa sivukadun ajoradalta jalkakäytävän puolelle. Korotuksen arvioitiin olevan riittävä autoilijoille, mutta samalla vielä pyöräiltävissä. Lainsäädäntö ei ota kantaa rakenteeseen tai korotuksen suuruuteen. Korotuksella parannetaan pääsuuntaa kulkevien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta sivukadun risteyksessä. Rakenteella myös osoitetaan autoilijoille muutosta pääverkon ja paikallisverkon välillä. Alkuvuodesta 2023 useat kaupungit Kuntaliiton johdolla tapasivat liikenne- ja viestintäministeriön edustajan asiaan liittyen. Tapaamisissa käytiin läpi kuntien toiveita tieliikennelain jälkiarviointiin liittyen sekä tieliikennelain päivitys- ja selkeytystarpeita. Väistämissäännön selkeys ylijatkettujen jalkakäytävien osalta nousi korostetusti esille, koska mm. talviolosuhteet vaihtelevat maan eri osissa voimakkaasti. Kuntaliitto toimitti listan tieliikennelain päivitys- ja selkeytystarpeista ministeriöön 31.3.2023. Keväällä 2024 liikenne- ja viestintäministeriö järjesti Kuntaliiton, Väyläviraston ja Helsingin kaupungin edustajien kanssa keskustelutilaisuuden väistämisjärjestelyjen selkeyttämiseksi ylijatkettujen jalkakäytävien osalta. Mahdollinen ratkaisu ja liittyminen muuhun säädöskokonaisuuteen on tällä hetkellä liikenne- ja viestintäministeriössä arvioitavana. Aloitteessa nostetaan esiin erityisesti vaaratilanteet jalankulkijoille ja pyöräilijöille. ”Väistämisvelvollisuus risteyksessä”-liikennemerkki eli kärkikolmio koskee ainoastaan ajoneuvojen ja raitiovaunujen välistä väistämistä. Jalankulkijan asemaan merkillä ei ole vaikutusta. Mikäli sivukadulla on kärkikolmio ja kuljettaja ei tiedosta olevansa ylijatketulla jalkakäytävällä, nykyisiä liikennesääntöjä oikein tulkittaessa on perusteltua olettaa, että risteyksessä ei ole suojatietä ja siten autolla ei olisi väistämisvelvollisuutta jalankulkijoihin. Kärkikolmio aiheuttaisi tilanteessa, jossa autoilija ei ymmärrä olevansa ylijatketulla jalkakäytävällä, nykyisen lainsäädännön puitteissa hyvin vaarallisia tilanteita jalankulkijoille väistämissäännön vuoksi. Kärkikolmio on puolestaan turha tilanteessa, jossa kuljettaja tiedostaa olevansa ylijatketulla jalkakäytävällä. Väistämisen liikennesäännöt ja merkitsemisperiaatteet on ratkaistava lainsäädäntötasolla siten, ettei jokaisen tienpitäjien tarvitse erikseen tulkita tilanteita, milloin väistämisvelvollisuudesta voi syntyä epäselvyyttä. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta ei ole toivottavaa, että kaupungit tulkitsevat eri tavalla väistämissääntöjä ja niiden merkitsemistä. Tienkäyttäjän on voitava luottaa siihen, että väistämissäännöt merkitään yhtenevästi koko maassa. Helsinki noudattaa nykyistä lainsäädäntöä uusia kohteita rakennettaessa. Ennen nykyisen lain voimaan tuloa rakennetuista kohteista ”kärkikolmioita” ei ole systemaattisesti poistettu, mutta se tullaan tekemään lain siirtymäsäännösten puitteissa, jos yllä mainittu lainsäädäntömuutos ei etene. Ylijatketut jalkakäytävät ovat erinomainen rakenteellinen ratkaisu parantamaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta sekä korostamaan liikennejärjestelyin kadun muuttumista pääverkon kadusta paikalliskaduksi. Nykyisessä lainsäädännön tilanteessa niitä käytetään harkiten korostamaan siirtymää pääverkolta paikallisverkolle, jota tukee myös liikenneympäristö ja paikallisverkon käyttötarkoitus. Liikenneonnettomuuksien osalta ylijatketut jalkakäytävät eivät ole korostuneet vaarallisina paikkoina. Kaupungilla ei ole tiedossa yhtään jalankulkijaan kohdistunutta onnettomuutta ylijatketuilla jalkakäytävillä. Liittymissä on sattunut muutama ajoneuvojen väliseen omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus. Ratkaisu siis toimii yleensä toivotulla tavalla ja autoilijat osaavat väistää näissä tilanteissa hyvin. Erityisesti siinä vaiheessa, kun tämä melko uudehko järjestely tulee tutuksi kaikille. On kuitenkin tärkeää saada valtakunnallisesti yhtenäiset käytännöt järjestelyn toteuttamiseen. Helsinki pyrkii omalta osaltaan edistämään kaikille tienkäyttäjille selkeän ratkaisun löytämistä. Esittelijä kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski
Alkuperäinen asiakirja · Lähde: Helsingin kaupungin päätökset (paatokset.hel.fi)